2013-03-05 HS: Pajunen: Helsinki valmis metropolialueen pakkoliitoksiin

[siviilitarkkailija]

Metropolialueella työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 200 000 työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin seudulla olisi yli 900 000 työpaikkaa. Työvoiman turvaaminen on haastavaa, kun samanaikaisesti kantaväestön poistuminen eläkkeelle on suurempaa kuin uusien ikäluokkien siirtyminen työvoimaksi. Siten maahanmuuttajien merkitys korostuu huomattavasti.

Ensinnäkin mitään järkevää ja kannattavaa tuottavaa tai taloudellista työpaikka ei ole syntynyt Helsingissä vaan työpaikat ovat vähentyneet. Järjettömästi raportissa arviodaan työpaikkojen määrän kasvavan vaikka mitään takeita tästä ei ole ellei kunnan suojatyöpaikkoja ja työttömien terapiatyöosuuskuntia lasketa työpaikoiksi.

Helsingissä on suuri määrä suoja- ja laitostyöpaikkoja joiden palkalla ei työntekijä elä eikä kykene maksamaan asumisestaan mutta jotka niputetaan raportissa yhdeveroisiksi palkallaan toimeentulevien kanssa mikä on täysin järjetöntä. Helsingissä on myös paljon ihmisiä jotka eivät tule koskaan työllistymään. Jotta työpaikkojen vertailussa olisi jotain järkeä, pitäisi laskea työpaikkojen välisiä suhteita eli kuinka paljon työpaikkoja on teollisuudessa, palveluissa yms ja mikä on helsinkiläisen mediaanipalkka ja verrata tätä asumisen mediaanikustannuksiin.

Tilastot joissa kerrotaan työpaikkoja olevan ovat suoranaisia tilastovalheita joilla vihervasemmisto virkapaikoissaan pyrkii valehtelemaan ja suodattamaan epämiellyttäviä totuuksia pois yleisestä ja poliittisesta päätöksenteosta ja luomaan maahanmuuttoklusterin suojatyöläisille terapiatyötä.

[Micke90]

Luuletko, että tuommoinen liitos toteutettaisiin järkevästi ja säästeliäästi? Keneltä se säästäisi rahaa, velkaiselta Helsingiltä vai vauraalta Espoolta, esim?

Sanoinkin, että jos se toteutettaisiin järkevästi ja säästeliäästi. Se säästäisi rahaa kaikilta pääkaupunkiseudun kaupungeilta.

Mitä väliä? Saadaanko me Helsinkiin liian vähän kansainvälisiä huippuosaajia koska kaupunki pienenä on niin epäuskottava?

Itse asiassa saamme tällä hetkellä ihan liian vähän huippuosaajia ja ihan liikaa "huippuosaajia" . Kuntaliitoksen myötä saamme kaupunkiin enemmän huippuosaajia ja kansainvälisiä sijoituksia. Tosin pelkkä kaupungin koko ei ratkaise, vaan myös valtion maahanmuutto- ja talouspolitiikka vaikuttaa siihen, millaselta Helsinki näyttää vuonna 2050.

Päinvastoin, veprosentti mm. nousisi koska pitäisi pyörittää moninkertaistunutta hallintoa, ei Helsinki esimerkiksi suostuisi siihen että päällekkäiset virat leikattaisiin Helsingistä ja jätettäisiin johto Espooseen.

Senpä takia hallintoa olisikin karsittava ja luovuttava saman kaupungin pyörittämisestä kolmen eri hallinnon kautta. Nyt kaavailtu seutuhallinto (ns. metropolihallinto) lisäisi hallintokuluja entisestään. Miksi Helsingin pitäisi suostua siihen, että hallinto siirrettäisiin Espooseen, jos kaupungit yhdistettäisiin? Tarkoitus on nimen omaan lakkauttaa Espoon, Vantaan ja Kauniaisen erillishallinnot. Hallintokulujen myötä myös veroprosentti laskisi.

[MEgafooni]

tosta city lehdestä:
"Jussi Pajunen on pitkän linjan kunnallispoliitikko, jonka mielestä yksilön oikeudet ovat tärkeämpiä kuin yhteisön oikeudet. Pian kokoomuslainen Pajunen alkaa johtaa Suomen suurinta yhteisöä, 560 000 asukkaan Helsinkiä. Pajunen jäi aikoinaan luokalle neljän nelosen takia. Nykyisin hän sanoo nauttivansa numeroista. "

Osaako joku tota ikäpolvea oleva tai lähellä tuota ikää tai tuolta ajalta tietävä sanoa, onko vaikeaa jäädä luokalle entisajan kouluissa.

[guest7001]

Kannatan lämpimästi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen liittämistä toisiinsa. Käytännössä kaupungit ovat jo nyt kasvaneet yhteen ja kuntaliitos toisi yhteen pääkaupunkiseudun hallinnon, maankäytön, rakentamisen, kaavoituksen ja joukkoliikenteen. Se toisi järkevästi toteutettuna vuositasolla kymmenien tai jopa satojen miljoonien säästöt. Kansainvälisesti miljoonan asukkaan kaupunki on uskottavampi kuin 600 000 asukkaan.

Suomessa on kyllä aika ainutlaatuinen tapa aina laskea Helsingin väkiluku pelkkien "cityn" hallinnolisten rajojen mukaan ja sitten kuitenkin verrata sitä johonkin suuralueeseen.

Ei missään muuallakaan pääkaupunkeja käytännössä määritellä pelkällä cityn asukasluvulla, vaan suur- ja satelliittialueiden mukaan.

Jos muuallakin pääkaupungin koko määriteltäisiin Suomen tapaan, niin Helsinki olisi Bostonin ja Washingtonin kokoinen kaupunki (molemmissa kaupunkien väkiluku n.600K). Todellisuudessa molemmat suuralueet ovat pk-seutua useita kertoja suurempia ja omaavat valtavasti suuremman asukastiheyden.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boston
http://fi.wikipedia.org/wiki/Washington_%28DC%29

Meillä asuu kuitenkin reilusti yli miljoona ihmistä harvaan, mutta kuitenkin (Suomen mittakaavassa) äärimmäisen pienellä, kärpäsenp*skan kokoisella pläntillä etelässä. Miten tällainen emokunnan ja muutaman satelliittikunnan systeemi muka eroaa muiden maiden pääkaupunkiseuduista?

Järjettömästä metropolihankkeesta olen kirjoittanut täällä. Ei ole mitään lisättävää.

[Micke90]

Suomessa on kyllä aika ainutlaatuinen tapa aina laskea Helsingin väkiluku pelkkien "cityn" hallinnolisten rajojen mukaan ja sitten kuitenkin verrata sitä johonkin suuralueeseen.

Ei missään muuallakaan pääkaupunkeja käytännössä määritellä pelkällä cityn asukasluvulla, vaan suur- ja satelliittialueiden mukaan.

Jos muuallakin pääkaupungin koko määriteltäisiin Suomen tapaan, niin Helsinki olisi Bostonin ja Washingtonin kokoinen kaupunki (molemmissa kaupunkien väkiluku n.600K). Todellisuudessa molemmat suuralueet ovat pk-seutua useita kertoja suurempia ja omaavat valtavasti suuremman asukastiheyden.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boston
http://fi.wikipedia.org/wiki/Washington_%28DC%29

Meillä asuu kuitenkin reilusti yli miljoona ihmistä harvaan, mutta kuitenkin (Suomen mittakaavassa) äärimmäisen pienellä, kärpäsenp*skan kokoisella pläntillä etelässä. Miten tällainen emokunnan ja muutaman satelliittikunnan systeemi muka eroaa muiden maiden pääkaupunkiseuduista?

Järjettömästä metropolihankkeesta olen kirjoittanut täällä. Ei ole mitään lisättävää.

Kuten sanottu, Suomessa on oma tapansa toimia ja muualla on omansa. Toki nykyisen Helsingin alueellekin mahtuisi vähintään 2 miljoonaa asukasta, jos rakennattaisiin tiiviimmin. Pääkaupunkiseudun nykyinen hallintorakenne on täysin kestämätön. Asiat voitaisiin toteuttaa huomattavasti paremmin. Käytännössä Helsinki on jo nyt yksi kaupunki, jossa toimii kolme eri 4 eri kunnallishallinnon yksikköä: Helsinki, Espoo, Vantaa ja piskuinen Kauniainen.

Helsinki nyt vaan ei ole mikä tahansa Joensuu tai Rovaniemi, vaan Suomen pääkaupunki ja maan talouden, hallinnon ja kulttuurin keskus. Sen etu on otettava päätöksenteossa huomioon. Näin se nyt vaan on.

[FadeAway]

metropolialueen ja siten Suomen keskeisempiä onnistumisen edellytyksiä on työvoiman riittävyys ja maahanmuutto

Sipoo uudessa 4:n metropolikunnan mallissa, saa kohta yhtä paljon mamuja kuin nykyään siellä on asukkaita. Taitaa irtautua Suomesta koko kylä. Nykyään on jo vahvasti ruotsinkielistä aluetta. Sipoo saa nykyisellä asukasmäärällä kuitenkin muutaman paikan valtuustosta.
(2012 rkp 35,3%, kok 20,4 (saavat max. 2&1:n valtuutetun?, 2,8% uudenstadin asukkaista.)

Aika helppoa on ennustaa Itä-Helsingin jatkuvan kohti itää uuden metro- ja metropolilinjauksen mukana tulevina vuosina. Ihan mielenkiintoinen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen kokeilu. Ruotsinkieliset rikkaat meren rannalla ja mamughetot metronvarrella. Hmmm... kuulostaa ihan Helsingiltä.

[FadeAway]

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130305Metrop/Metropolialueen_esiselvittaejien_loppuraportti.pdf

Maahanmuutto on kehityksenelinehto ja tärkeä kaupunkidynamiikan lähde.

Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita.

Maahanmuutto tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden, jopa elinehdon, luovuuteen, innovaatioihin ja monikulttuuriseen monipuolisuuteen.

Jos kotimaista maassa muuttoa ei pystytä elvyttämään mm. asuntopolitiikalla, työvoiman määrän säilyttäminen edes nykyisellään edellyttää maahanmuuton lisäämistä ennustetusta.

Seudulle muuttaa nykyisen arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä 150 000 vieraskielistä. Lisäksi saman arvion mukaan 50000 perheiden lapsista tulee tänä aikana työikään ja perustanee oman perheen. Vieraskielisten määrä kasvaa tällöin 190000:lla.

Suomi muuttuu monikulttuurisemmaksi tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien kotitaloudet, perhemalli, asumistarpeet ja mieltymykset ovat osin erilaiset verrattuna suomalaisperäiseen väestöön.

Viimeaikaisten tutkimusten valossa näyttö seudun alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä on vahvaa.
Alueellista eriytymistä lisääviä tekijöitä ovat myös asuinalueiden erilainen arvostus sekä niin valtaväestön kuin maahanmuuttajataustaisten ryhmien valikoiva muuttoliike.

Ulkomaalaistaustaisten syrjään jäämisen riski on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Kantaväestön syrjäytymisriski on 4,2 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 20,4 prosenttia eli viisinkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla on havaittavissa maahanmuuttajien keskittymistä tiettyihin kaupunginosiin.

Helsingin seudulla 48 prosenttia vieraskielisistä asuu kaupungin vuokra asunnossa, ja kantaväestöstä noin 13 prosenttia.

Maahanmuuton voimakas kasvu on sekä seudun taloudellisen kasvun että koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen voimavara.

Ilman merkittäviä muutoksia kaavoitusjärjestelmään jatkuu kehysalueen yhdyskuntarakenteen hajautumisen voimistuminen, ydinalueen pääkeskuksen ruuhkautuminen, asumiskustannusten jatkuva nousu sekä liikenteestä johtuva hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen. Samalla vaarantuu seudun kilpailukyky monikulttuurisena pohjoismaisena metropolina.

monikulttuurisuuden kehittämisestä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistymisestä voitaisiin jakaa seudulla entistä tasapuolisemmin. Tämä on olennaista koko metropoliseudun talouskehityksen näkökulmasta.

MAL-2050 kehityskuvassa strategisena linjauksena on muodostaa seudusta monikulttuurinen metropolialue

Huolimatta hyvistä aikomuksista ei metropolialueelle ole laadittu sen koko kehittymisten kannalta riittävän rohkeita ja kunnianhimoisia suunnitelmia. Vaikka valtakunnan kehitys riippuu sen veturina toimivan metropoliseudun elinkeinoelämän muuta maata oleellisesti suuremmasta taloudellisesta kasvusta, niin tälle eikä sen edellyttämille toimenpiteille ole asetettu linjauksia ja tavoitteita, jotka näkyisivät myös MAL:n suunnitelmissa. Lisäksi segregaatioon, työvoimaan, asumiseen ja maahanmuuttoon liittyville ongelmille ei näytä löytyvän ratkaisuja ennen kuin ne aikanaan kriisiytyvät esteeksi koko seudun kehitykselle.

[BeerBelly]

Maahanmuutto on kehityksenelinehto ja tärkeä kaupunkidynamiikan lähde.

Puppulausegeneraattori: Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta maahanmuutto ratkaisee ongelmia tutkittaessa vastuuntuntoisten yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä.

Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita.

PLG: Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että maahanmuuttajat noudattaa epäilemättä ideatasolla meihin kohdistuvaa tietotarvetta.

Maahanmuutto tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden, jopa elinehdon, luovuuteen, innovaatioihin ja monikulttuuriseen monipuolisuuteen.

PLG: Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos maahanmuutto järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös vastuuntuntoisten yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä.

VM:llä näyttäisi olevan käytössään uudempi versio, mahdollisesti v007.666 MoKu-variant

[chacha2]

Maan sisäinen nettomuutto Helsingin seudulle on hiljenemässä, vaikka maassa tällä hetkellä on lähes 300 000 työtöntä, joista ainakin osalla olisi mahdollisuus työllistyä kotiseutuaan paremmin metropoliseudulla. Yhtenä keskeisenä esteenä ovat Helsingin seudun korkeat asumiskustannukset. Jos kotimaista maassamuuttoa ei pystytä elvyttämään mm. asuntopolitiikalla, työvoiman määrän säilyttäminen edes nykyisellään edellyttää maahanmuuton lisäämistä ennustetusta.

Koska asuminen Helsingin seudulla on liian kalliista lukuisalle suomalaiselle työttömälle, hän ei sinne pysty muuttamaan ja siten ehkä työllistymään.
Lisätään siis maahanmuuttoa.

Loistava logiikka.

[siviilitarkkailija]

Pajusen logiikka on aika tavalla sama kuin Himasen. Kaupungin ongelmat ratkeavat maahanmuutolla ja kaupungin koon kasvulla. Tosin Himanen on haastettu vastaamaan väitteistään, Pajunen ei ole.

[Impivaaranilves]

Maan sisäinen nettomuutto Helsingin seudulle on hiljenemässä, vaikka maassa tällä hetkellä on lähes 300 000 työtöntä, joista ainakin osalla olisi mahdollisuus työllistyä kotiseutuaan paremmin metropoliseudulla. Yhtenä keskeisenä esteenä ovat Helsingin seudun korkeat asumiskustannukset. Jos kotimaista maassamuuttoa ei pystytä elvyttämään mm. asuntopolitiikalla, työvoiman määrän säilyttäminen edes nykyisellään edellyttää maahanmuuton lisäämistä ennustetusta.

Koska asuminen Helsingin seudulla on liian kalliista lukuisalle suomalaiselle työttömälle, hän ei sinne pysty muuttamaan ja siten ehkä työllistymään.
Lisätään siis maahanmuuttoa.

Loistava logiikka.

Logiikkaan kuuluu se että siellä muka on työvoimapula.  Mutta lainaamasi vaikuttaa raportin tekijöitten kettuilulta annettuja määräyksiä kohtaan. Eli ilmeisesti on määrätty että raportin mukaan pitää lisätä mamuja ja pitää löytyä hyvät syyt.

Kun maahanmuuttajista aiheutuva palvelu- ja vuokra-asuntotarpeen pelätään olevan suomalaisia suurempi, niin kunnat eivät juuri kilpaile saadakseen maahanmuuttajia asukkaikseen.

Ja "ratkaisu" on yhdistää kunnat, jotta kaikki joutuvat "rikkaudesta" maksamaan.

Voisiko ratkaisu olla myös se, että epätervettä maahanmuuttoa pyrittäisiin vähentämään?

Josko sen raportin luet niin eihän siinä edes ehdotettu kuntien yhdistämistä vaan vain muutamaa pikku yhdistämistä, pääasia oli saada aikaan metropolihallinto jonka päätettäväksi nämä rikkaudet siirtyvät. Aiemmin esitetyn parinkymmenen sivun sijaan voipi aloitella vaikka sieltä sen lopustapäin lukemaan.
Raporttihan on silti merkityksetön, selkeä aikalisä ettei poliitikkojen tarvitse päättää mitään taaskaan. Menköön maan talous miten syvälle tahansa, ei sen väliä kunhan ei tarvitse päätöksiä tehdä. Sehän olisi ikäänkuin työntekoa se.

Kuten sanottu, Suomessa on oma tapansa toimia ja muualla on omansa. Toki nykyisen Helsingin alueellekin mahtuisi vähintään 2 miljoonaa asukasta, jos rakennattaisiin tiiviimmin. Pääkaupunkiseudun nykyinen hallintorakenne on täysin kestämätön. Asiat voitaisiin toteuttaa huomattavasti paremmin. Käytännössä Helsinki on jo nyt yksi kaupunki, jossa toimii kolme eri 4 eri kunnallishallinnon yksikköä: Helsinki, Espoo, Vantaa ja piskuinen Kauniainen.

Helsinki nyt vaan ei ole mikä tahansa Joensuu tai Rovaniemi, vaan Suomen pääkaupunki ja maan talouden, hallinnon ja kulttuurin keskus. Sen etu on otettava päätöksenteossa huomioon. Näin se nyt vaan on.

Eikä siksi tulisikaan ajatella Helsinkiä vaan koko maata. Täten tulisi varmistaa että Helsinki houkuttaisi suomalaisia. Ulkomaisia ei ihan helpolla houkuta, sen nyt tajuavat poliitikotkin koska itsekin lähtevät talvella mielellään valtion kustantamille lomamatkoille etelään, mutta kunhan talous olisi kunnossa ja varaa maksaa merkittävästi korkeampaa palkkaa kuin kilpailijoilla niin houkuttaisi heitäkin.

Helsingin seutu yhdeksi kunnaksi tai kuntien maat valtiolle joka rakentaa halpoja vuokrakerrostaloja, halpoja vuokralle valtion toimesta laitettavia omakotitalotaloja sekä halpoja myytäviä omakotitaloja. Ilman välikäsiä ettei mene voitot muualle.
Silti jää kaupunki jotenkin torsoksi eli sen keskusta on ahdas, hajanainen ja likainen.

Kolmas vaihtoehto olisi siirtää valtion toiminnot Helsingistä jonnekin jonne ne tahdotaan. Ilmeisin vaihtoehto olisi Tampere mutta pitäisi ensin kysyä tamperelaisilta kansanäänestyksellä tahtovatko muuttaa virkamieskaupungiksi kaupunkinsa vaiko eivät.
Osa yrityksistähän seuraisi perässä ja rakennettavaakin olisi työttömille rakennusmiehille, ehkä neljässä vuodessa onnistuisi kumminkin jopa hitaalla suomalaisella rakentamisella muutto.
Jos jonnekin pienempään kuntaan menisi, voisi kerralla rakentaa kunnollisen keskustankin.
Helsingissäkin olisi syytä mutta tuskin alkavat katuja ja taloja poistelemaan kun ne ovat ylihintaisia neliöiltään.

Jostain syystä osalla (en tarkoita tätä ketjua tai hommaa vaan yleensä) on kuva että ainoastaan työttömiä ja pienituloisia on halpojen asuntojen perässä, muttei se ihan niin ole vaan hyvätuloiset korkeastikoulutetutkin välttävät Helsinkiä jos vain mahdollista kun eivät tahdo suuria lainoja otella.
Vastavalmistuneet ovat usein mieluummin töittä kuin lähtevät Helsinkiin töihin.
Lääkäreillä ja virkamiehillä toki ongelmaa ei ole, työpaikat on turvattuja, eivätkä muualle Helsingistä siten lähdekään kun mitään tarvetta ei ole ja baarit on maassa keskitetty sinne.

[Impivaaranilves]

Kun iso keskustaajama imaisee ympäristökuntia itseensä, alkaa seuraava kehityskulku aina ja ilman poikkeuksia:

Merkityksettömiä vaikka niin tapahtuisikin. Varsinainen ongelma kun on muualla.
Ja Helsingissä kait palvelut jokseenkin toimivat, ei voi oikein verrata pikkukuntiin jotka liittyvät toisiinsa, ilman että kummassakaan olisi palvelut toimineet ennen taikka jälkeen.

[P]

Kun iso keskustaajama imaisee ympäristökuntia itseensä, alkaa seuraava kehityskulku aina ja ilman poikkeuksia:

Merkityksettömiä vaikka niin tapahtuisikin. Varsinainen ongelma kun on muualla.
Ja Helsingissä kait palvelut jokseenkin toimivat, ei voi oikein verrata pikkukuntiin jotka liittyvät toisiinsa, ilman että kummassakaan olisi palvelut toimineet ennen taikka jälkeen.

Noin se menee. Itselläni on kesämökki eräässä nykyään isompaan kuntaan 8kaupunki) liitetyssä entisessä pikkukunnassa. Rakennusvalvonta-asiat menivät ihan poskelleen liittymisen jälkeen. Toiminta siirtyi keskusvirastoon isoon kaupunkiin, jossa eivät meinanneet edes löytää kiinteistöäni kartalta..

Joo ei vaan toimi, ei.

[Impivaaranilves]

Toiminta siirtyi keskusvirastoon isoon kaupunkiin, jossa eivät meinanneet edes löytää kiinteistöäni kartalta..

Joo ei vaan toimi, ei.

Tämä on eri ongelma kumminkin, pienempi sellainen.
Tämän ongelman ratkaisemisessa voisi avuksi olla esim. se että kunnilta kiellettäisiin lainan ottaminen, paitsi kunnalta myös sen omistamilta lukuisilta yhtiöiltä, kaikki menojen lisäykset suoraan veroja korottamaan niin voisi vähetä turha henkilöstö. Jos rahat loppuvat, niin loppuvat. Ehkä vähitellen kuntalaiset aktivoituisi turhuuksia pois vaatimaan. Yhdistettynä siihen että kuntalaisille annettaisiin päätösvalta kansanäänestyksillä niin saattaisi vähetä palatsien rakentaminenkin.

[Roope]

Maahanmuuton voimakas kasvu on sekä seudun taloudellisen kasvun että koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen voimavara.

Tätä teesiä toistetaan raportissa eri muodoissa puolisen tusinaa kertaa. Kuitenkin kaikki raportissa luetellut tilastofaktat (maahanmuuttajien työttömyys, koulutus, tulotaso, syrjäytyminen, segregaatio jne.) tukevat sitä käsitystä, että jo nykyisenlainen maahanmuutto - sen voimakkaasta kasvusta puhumattakaan - on sekä pääkaupunkiseudulle että Suomelle voittopuolisesti riski ja ennakoitujen riskien toteutuminen on nykytiedon perusteella hyvin todennäköistä.

Jälleen kerran raportti, jossa aivan oikeista havainnoista ja alkutiedoista onnistutaan tekemään poliittinen loikka tarkemmin erittelemättömän välivaiheen yli suoraan profit-vaiheeseen.

[Nostalgia]

Metropolialueella työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 200 000 työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin seudulla olisi yli 900 000 työpaikkaa. Työvoiman turvaaminen on haastavaa, kun samanaikaisesti kantaväestön poistuminen eläkkeelle on suurempaa kuin uusien ikäluokkien siirtyminen työvoimaksi. Siten maahanmuuttajien merkitys korostuu huomattavasti.

Ensinnäkin mitään järkevää ja kannattavaa tuottavaa tai taloudellista työpaikka ei ole syntynyt Helsingissä vaan työpaikat ovat vähentyneet. Järjettömästi raportissa arviodaan työpaikkojen määrän kasvavan vaikka mitään takeita tästä ei ole ellei kunnan suojatyöpaikkoja ja työttömien terapiatyöosuuskuntia lasketa työpaikoiksi.

Helsingissä on suuri määrä suoja- ja laitostyöpaikkoja joiden palkalla ei työntekijä elä eikä kykene maksamaan asumisestaan mutta jotka niputetaan raportissa yhdeveroisiksi palkallaan toimeentulevien kanssa mikä on täysin järjetöntä. Helsingissä on myös paljon ihmisiä jotka eivät tule koskaan työllistymään. Jotta työpaikkojen vertailussa olisi jotain järkeä, pitäisi laskea työpaikkojen välisiä suhteita eli kuinka paljon työpaikkoja on teollisuudessa, palveluissa yms ja mikä on helsinkiläisen mediaanipalkka ja verrata tätä asumisen mediaanikustannuksiin.

Uudellamaalla tuotetaan yli kolmaenns koko maan bruttokanstantuotteesta. Se on aivan suvereeni verrattuna vaikkapa Tampereen ja Turun seutuun. Epäilempä että sielä on muutakin kuin suojatyöpaikkoja..

(http://verti2.stat.fi/VERTI-JAK/graph/Graphserver.png?ifile=quicktables/Kuntaliitto/B_Aluetalous//B01&lang=3&y=700&rind=1)

[Impivaaranilves]

Uudellamaalla tuotetaan yli kolmaenns koko maan bruttokanstantuotteesta. Se on aivan suvereeni verrattuna vaikkapa Tampereen ja Turun seutuun. Epäilempä että sielä on muutakin kuin suojatyöpaikkoja..

Niinpä joko sinne tulee saada kohtuuhintaista asumista tai vaihtoehtoisesti siirtää suojatyöpaikat sieltä muualle, jolloin asuminen halpenee takuulla kun väki vähenee. Tilalle sitten vähitellen tulee tuottavaa väkeä. Nykyiselläänhän Helsinki on enempi osaamattomuus ja virkamies - keskus kuin osaamiskeskus.

Valtion virastot kun siirtää kaikki pois, niin väen väheneminen on riittävää. Samalla pääkaupungiksi se joka suostuu sen väen ottamaan vastaan.
Jos minusta olisi kiinni niin ensimmäisenä kysyttäisiin vaikkapa Savukoskelta. Tilaa riittäisi rakentaa virastoja ja vanhat myymällä Helsingin halventuneillakin hinnoilla hyvinkin ne uudet rakentaisi. Jotta tuntuisi kotoisalle niin voisihan ne rakentaa virkamiehille kerrostaloja vaikka sitä tilaa siellä olisikin omakotitaloihin.
Luulisi olevan vihreillekin unelmapaikka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Savukoski

Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita.

Tai sitten esim. Tampereesta erityistalousalue joka alkaa kilpailemaan Helsingin kanssa. Vaikkapa palkkaverotus pois, viinaverot pois, tupakkaverot pois, alv pois, autoverot pois jne.

[timouti]

Rinnalla voisi silmäillä julkaisua Helsingin tila ja kehitys 2013 http://www.hel.fi/static/helsinki/valtuustoseminaari2013/Tila_ja_kehitys2013.pdf  Siinä ei puhuta metropolialueesta vaan pääkaupunkiseudusta ja Helsingin asiat käsitellään Helsingin asioina. Tästä sitten voi miettiä, mitä paineita on kuntaliitoksiin ja metropolialueen luomiseen.

Meneillään olevaan keskusteluun liittyviä huomioita: 

- Helsinki menettää muuttotappiona vieraskielisiä naapurikuntiin keskimäärin 500 asukasta vuodessa, mutta saa vastaavan määrän muualta Suomesta muuttovoittoa. Tästä kotimaisesta muuttovoitosta suurin osa on lähtöisin niistä maista, joista on tultu Suomeen pakolaisina. Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä Helsinki saa muuttovoittoa erityisesti somalinkielisistä ja menettää muuttotappiona viron-, venäjän- ja englanninkielisiä. (s.10)

- Joka 10. helsinkiläinen sai toimeentulotukea vuoden 2011 aikana ja toimeentulotuen menot asukasta kohden olivat huomattavasti korkeampia kuin muissa seudun kunnissa tai Suomessa keskimäärin. (s.12)

- Helsingin seudun ytimessä pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), jonka maa-ala on vain 0,25 prosenttia koko Suomen ala-alasta, ja jolla asuu 19 prosenttia maan väestöstä, tuottaa 30 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
---
Helsingin seudun elinkeinorakenne on monipuolinen, mikä on vahvuus globalisoituvassa ja alati muuttuvassa taloudessa. Palvelualojen osuus on selkeästi maan keskiarvoa korkeampi ja toisaalta jalostuksen sekä alkutuotannon osuudet maan keskiarvoa pienemmät. Helsingin elinkeinoelämän erikoistumisaloina voidaan pitää informaatiosektoria, liike-elämän palveluita sekä matkailu- ja majoitusaloja sekä virkistys- ja kulttuurialoja (s.17)

- Helsingin kunnallistalouden haasteet ovat tulevaisuudessa merkittäviä. Kustannustaso useissa julkisissa palveluissa ylittää edelleen valtakunnallisen tason ja myös keskeisten vertailukaupunkien tason. Lisäksi ainakaan nykymuodossaan kuntien valtionosuusjärjestelmä ei kykene ottamaan kunnolla huomioon suurkaupunki-ilmiöiden, kuten suuren maahanmuuttajaväestöosuuden, aiheuttamaa painetta kaupungin menoihin. Vaikka maahanmuuttajat ovatkin keskeisessä roolissa työvoimatarpeen tyydyttämisessä, se ei merkittävästi auta julkisen talouden tasapainottamisessa. (s.20)

[Impivaaranilves]

Siinä ei puhuta metropolialueesta vaan pääkaupunkiseudusta ja Helsingin asiat käsitellään Helsingin asioina. Tästä sitten voi miettiä, mitä paineita on kuntaliitoksiin ja metropolialueen luomiseen.

- Helsingin seudun ytimessä pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), jonka maa-ala on vain 0,25 prosenttia koko Suomen ala-alasta, ja jolla asuu 19 prosenttia maan väestöstä, tuottaa 30 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Taitaa vaan olla uudistunut nimitys Helsingin seudulle tämä "metropolialue". Metsää ja peltoa pääasiassa.

[Nostalgia]

Taitaa vaan olla uudistunut nimitys Helsingin seudulle tämä "metropolialue". Metsää ja peltoa pääasiassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metropolialue

Niin on tarkoituskin. Metropolialue määritelmänä kattaa kaupungin + sen työssäkäyntialueet.

[Nostalgia]

Niinpä joko sinne tulee saada kohtuuhintaista asumista tai vaihtoehtoisesti siirtää suojatyöpaikat sieltä muualle, jolloin asuminen halpenee takuulla kun väki vähenee. Tilalle sitten vähitellen tulee tuottavaa väkeä. Nykyiselläänhän Helsinki on enempi osaamattomuus ja virkamies - keskus kuin osaamiskeskus.

http://www.hs.fi/talous/Muuttovirta+Helsingin+talousalueelle+enn%C3%A4tyksellist%C3%A4+viime+vuonna+/a1362364627028

Muuttopaine on niin järjetön että hinnat pysyy jokatapauksessa ylhäällä.

[chacha2]

http://www.hs.fi/talous/Muuttovirta+Helsingin+talousalueelle+enn%C3%A4tyksellist%C3%A4+viime+vuonna+/a1362364627028

Muuttopaine on niin järjetön että hinnat pysyy jokatapauksessa ylhäällä.

Tämä järjetön muuttopaine johtuu tästä:

Helsingin seutu sai yhteensä muuttovoittoa lähes 43 000 henkeä vuosina 2005 - 2010, josta 40 000 henkeä (92 %) oli vieraskielisiä. Vieraskieliset ovat dominoineet muuttotasetta vuodesta 2002 alkaen.

Kun otetaan tämä homma huomioon:

Maahanmuutosta vain 5–10 prosenttia on työperäistä maahanmuuttoa. Suurin osa maahanmuuttajista on aluksi työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia, vaikkakin olisivat muuttaneet Suomeen työtarkoituksessa.

Niin tämmöistä järjetöntä muuttopainetta ei juuri löytyisi jos Suomen hallitus harrastaisi harkittua, hyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Näin minä ainakin tämän asian tulkitsen.


Edit; lähde unohtui, mutta samasta raportista saksattua http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130305Metrop/Metropolialueen_esiselvittaejien_loppuraportti.pdf s19 ja 20

[Nostalgia]

Niin tämmöistä järjetöntä muuttopainetta ei juuri löytyisi jos Suomen hallitus harrastaisi harkittua, hyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Näin minä ainakin tämän asian tulkitsen.

Helsingin työttömyysprosentti on kuitenkin muuta maata alhaiempi. Ja niinkuin tiedät, suurin osa vieraskielisistä on venäjältä ja virosta, he tulevat töihin tai heillä on kyky elättää itsensä muuten. Mihinkään sosiaalijärjestelmän piirin he eivät automaattisesti kuulu.

[Impivaaranilves]

Niinpä joko sinne tulee saada kohtuuhintaista asumista tai vaihtoehtoisesti siirtää suojatyöpaikat sieltä muualle, jolloin asuminen halpenee takuulla kun väki vähenee. Tilalle sitten vähitellen tulee tuottavaa väkeä. Nykyiselläänhän Helsinki on enempi osaamattomuus ja virkamies - keskus kuin osaamiskeskus.

http://www.hs.fi/talous/Muuttovirta+Helsingin+talousalueelle+enn%C3%A4tyksellist%C3%A4+viime+vuonna+/a1362364627028

Muuttopaine on niin järjetön että hinnat pysyy jokatapauksessa ylhäällä.

Mutta jos sama määrä muuttajia tulisi kumminkin (ei tule, koska talous ei kestä enää montaa vuotta) niin vielä korkeammaksi menisivät ja samaa tahtia suomalaisia muuttaisi alta pois tai kellä ei siihen varaa kun muualle ei töitä, lehtienkeräyslaatikoihin.

[Nostalgia]

(http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/03/Verotulot.jpg)

Taloudellinen eriytyminen Helsinginseudulla.

[maltti on valttia]

Niin tämmöistä järjetöntä muuttopainetta ei juuri löytyisi jos Suomen hallitus harrastaisi harkittua, hyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Näin minä ainakin tämän asian tulkitsen.

Helsingin työttömyysprosentti on kuitenkin muuta maata alhaiempi. Ja niinkuin tiedät, suurin osa vieraskielisistä on venäjältä ja virosta, he tulevat töihin tai heillä on kyky elättää itsensä muuten. Mihinkään sosiaalijärjestelmän piirin he eivät automaattisesti kuulu.

Kuuluu automaattisesti.
   

[Impivaaranilves]

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/226593-uudistus-uhkaa-vieda-kunnilta-paatosvallan

Mikäli kunnat eivät suostu vapaaehtoisesti kuntarajojensa muutoksiin, hallitus voi niitä kuulematta toteuttaa sekä metropolihallinnon että sote-alueet.

Sen jälkeen nykyisille kunnille ei jäisi käytännössä mitään merkittävää päätöksentekovaltaa.

Mitäs jos jätetään päätösvalta, mutta otetaan pois yhteisöverot ja valtiontuet ja mikäli kunta anoo valtiolta toiseen liittämistä, se hyväksytään?
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/57507-vantaa-helsinki-ja-espoo-haviaisivat-eniten

Ehdotuksen toteutuessa eniten tuloja menettäisivät kaupungit, joissa yhteisöverojen tuotot ovat suurimmat. Esimerkiksi Porvoossa, Kokkolassa, Espoossa, Oulussa ja Helsingissä verotulot vähenisivät lähes 10 prosenttia.

Eli pari vuotta sittenhän sitä ehdottelivat että yhteisöverot valtiolle kuntien sijaan. Vaan eipä tainnut silloinkaan tapahtua mitään. Poliitikot vaan aina järjestelee näitä työryhmiä ettei itse tarvisi töitä tehdä.
Kuntaliitoksistakin on puhuttu jo aika monta vuotta, eipä ole liitetty Helsingin seutua yhteen. Muuallahan se on yksi ja sama, kun koko maan kannalta ei ole merkitystä, lahjakkaat sekä työtä tekevät kumminkin tahtoo sinne missä on töitä ja/tai inspiraatioita antavaa seuraa. Jos heillä vain varaa on, nykyäänhän Helsinki on tehty niin kalliiksi ettei kaikilla ole varaa.

Miksi aina kaikki jätetään puolitiehen? Tai ei tehdä mitään kunhan puhutaan?

Helsingin rautatieaseman laiturit katetaan

Thu Dec 18 23:03:28 EET 1997

Museovirasto sallii rautatieaseman laiturialueen kattamisen. Laiturit katetaan Esa Piiroisen suunnitelman mukaan, joka voitti arkkitehtuurikilpailun. VR suunnittelee kattamisen olevan valmis vuonna 2000.

Tuostakin sitä aatteli että hienokin katos tulisi.
Samalla kun olisivat kattaneet raiteet Pasilaan asti, niin olisi siihen voinut tehdä puistoa vaikka ensin ja sitten taloja päälle. Väliaikaisesti Pasilasta olisi toiminut rautatiet, pikavauhtia vaan rakentanut ettei kauaa katkos kestä.
Metrollekin ihmeen pitkä matka siitä paikallisjunilta, miksei alunperin tehty niin metroa että suora yhteys olisi heti vierestä, ihmettelin silloin kun se metroasema sinne tuli. Ja samantien, miksei tehty metroa niin että se yhdistää sataman, lentoaseman sekä junat ja bussit, kun se kerran piti välttämättä tehdä pienoiseen kaupunkiin. Mutta mitäpä sitä pohtimaan, älykkäämmät suunnittelijathan siellä toki kaupungilla on.

Niin tämmöistä järjetöntä muuttopainetta ei juuri löytyisi jos Suomen hallitus harrastaisi harkittua, hyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Näin minä ainakin tämän asian tulkitsen.

Helsingin työttömyysprosentti on kuitenkin muuta maata alhaiempi. Ja niinkuin tiedät, suurin osa vieraskielisistä on venäjältä ja virosta, he tulevat töihin tai heillä on kyky elättää itsensä muuten. Mihinkään sosiaalijärjestelmän piirin he eivät automaattisesti kuulu.

Kuuluu automaattisesti.
   

Jep, Suomessa on kunnan perusteella sosiaaliturva eli kaikki ketkä kunnassa asuu, kuuluu sen piiriin. (Paitsi persaukiset rumat pottunokat. Eikä se välttämättä ulkomaisillakaan toimi aina, siitä ei parempaa tietoa mutta kyllä harmitti kun samaan aikaan hain tukia, ei mistään tuloja ja ulkomainen haki, arvaatte miten kävi.)

[Nostalgia]

  Kuuluu automaattisesti.

Öö, ei kuulu. Ainoastaan jos on ollut töissä ja maksanut veroja. Huvikseenko sinä luulet että ne Romanialaiset kadulla kerjää?

[MW]

  Kuuluu automaattisesti.

Öö, ei kuulu. Ainoastaan jos on ollut töissä ja maksanut veroja. Huvikseenko sinä luulet että ne Romanialaiset kadulla kerjää?

Eivät huvikseen, se on peitetoimintaa ja tekosyy maassaoleilulle, kun toiset hoitavat varsinaisen ansainnan mm. ryöstöin, varkauksin ja murroin.

Asumisperusteinen sosiaaliturva, eli jos on osoite, on sosiaaliturva.

[Nostalgia]

Jep, Suomessa on kunnan perusteella sosiaaliturva eli kaikki ketkä kunnassa asuu, kuuluu sen piiriin. (Paitsi persaukiset rumat pottunokat. Eikä se välttämättä ulkomaisillakaan toimi aina, siitä ei parempaa tietoa mutta kyllä harmitti kun samaan aikaan hain tukia, ei mistään tuloja ja ulkomainen haki, arvaatte miten kävi.)

Ei

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/291007095921hs?opendocument

Pääsääntö on, että työntekijänä kuulut työskentelymaasi sosiaaliturvan piiriin. Jollet työskentele, oikeutesi sosiaaliturvaan määräytyy asuinvaltiosi lainsäädännön mukaan.

Eli ei automaattisesti vaan vain jos on ollut täälä töissä.