2013-03-05 HS: Pajunen: Helsinki valmis metropolialueen pakkoliitoksiin

[chacha2]

Pajunen: Helsinki valmis metropolialueen pakkoliitoksiin

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) toi tiistaiseen metropoli-infoon naapureilleen ärhäköitä terveisiä. Mikäli yhteiseen päätökseen alueen merkittävistä kuntaliitoksista ei päästä, Helsinki painostaa valtiota ajamaan pakkoliitoksia.

"Helsingin kaupunginhallitus linjasi eilen, että hallitus voisi harkita toimivallan lisäystä, ellei kuntaliitoksia synny", Pajunen muotoili metropoli-infossa.

Espoo puolestaan  ei ollut Helsingin kanssa lainkaan samoilla linjoilla.

"Espoon valtuusto ei kannata pakkoliitoksia missään muodossa talouskriisikuntia lukuun ottamatta", sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok).



Terveisensä myös Vantaalta tuonut kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) olisi liikkeellä Helsinkiä huomattavasti maltillisemmalla linjalla ja toivoi, että sopimukseen uusista liitoksista päästäisiin vapaaehtoisuuden pohjalta.

" Vantaan valtuusto ei sisällyttänyt kantaansa pakkoa, vaan esittää, että liitokset tehdään mieluummin vapaaehtoisesti.

Helsingin seudun kuntaliitoksia selvittänyt työryhmä nostaa suosikikseen neljä kuntaa ja alueen vahvan yhteishallinnon. Tänään julkistettu esitys on HS:n lauantaina uutisoima. Kakkosesitys on kaksi jättikuntaa.

Helsingin seudun 14 kunnan uusjakoa ja koko metropolialueen yhteistä hallintoa selvittänyt työryhmä on tänään esitellyt ehdotuksensa. Metropoliryhmä suosittaa alueen jakoa neljään kaupunkiin.

Ensisijainen jako on HS:n lauantaina uutisoima: Helsinki ja Sipoo muodostaisivat 615 000 asukkaan selvitysalueen. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi olisi 300 000 asukkaan selvitysalue. Vantaa, Kerava ja Tuusulan eteläosa olisivat 260 000 asukkaan alue.

Pohjoisessa kuusi kuntaa sulautuisi yhteen: Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan pohjoisosan selvitysalueen väkimäärä on noin 165 000.

Tuusula jaettaisiin suosikkiesityksessä kahtia: Tuusulan eteläosasta lentokentän alue ja Hyrylän taajama sopisivat ryhmän mukaan osaksi Vantaa-vetoista kaupunkia.

Osakuntaliitoksia voisi tulla Vihtijärven, Veikkolan, Purolan, Klaukkalan, Haarajoen ja Ristikydön alueilla sekä Sipoon pohjoisosassa.

Koska suosikkiesityksessä ei tapahtuisi kuntauudistusta ajavan Suomen hallituksen toivomaa jättikuntaliitosta, neljää kaupunkia rokottaisi vahva metropolihallinto. Sen ylin päättävä elin valtuusto valittaisiin suorilla vaaleilla.

Rahat metropolihallinto saisi kuntien verotuloista: tulo-, kiinteistö- ja yhteisöveroista.

Metropolin rakentamista säätelisi ylikunnallinen metropolikaava, ja sillä olisi päätäntävalta maankäytössä, asumisessa ja suurissa liikennehankkeissa. Ylikunnallisen kaavan kulut katettaisiin kiinteistöveron tuotoilla.

Valtio luovuttaisi sille osan omasta väylähankevallastaan. Metropolihallinto saisi oman väylärahaston.

Uudenmaan liiton metropoliasiat, Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut sulautuisivat metropolihallintoon.

Toissijaisesti metropoliryhmä esittää kahta jättikuntaa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti liittyisivät yhteen miljoonakaupungiksi.

Pohjoisessa yhdistyisivät Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Tämän Keski-Uudenmaan jätin asukasluku on noin 220 000.

Tässä versiossa vallakasta metropolihallintoa ei tarvittaisi. Suurkuntien yhteistyö toimisi uuden metropolikaavan sekä kaupunkien ja valtion välisten sopimusten avulla. Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut säilyisivät.

Kakkosesityksen osakuntaliitoksia voisi tapahtua Vihtijärven, Klaukkalan, Haarajoen alueilla sekä lentokentän vaikutusalueeela ja Sipoon pohjois- ja/tai luoteisosissa.

Lisäksi metropoliryhmä esittää kolmannen vaihtoehdon, jossa kuntaliitokset ovat pieniä tai eivät juuri toteudu. Se noudattaa alueen kuntien omia näkemyksiä, mutta työryhmän mukaan siinä kuntarakenne jää koko alueella liian heikoksi.

Silloin metropolihallinnolle olisi annettava vielä suurempi vastuu ja tehtävät koko seudun asioiden hoidossa.

Kunnilla on nyt toukokuuhun asti aikaa kertoa, mitä mieltä ovat metropolialueen kuntien uusjaosta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Pajunen+Helsinki+valmis+metropolialueen+pakkoliitoksiin+/a1362450967175 boldaukset omat

Helsingin kaupunginhallitus ei ollut kuitenkaan yksimielinen tässä asiassa .
Ainoastaan kaksi puoluetta olivat valmiita pakkoliitoksiin 'erityistapauksissa':

Vastaehdotus 3
Männistö Lasse 2 + Kousa Tuuli
Korvataan kohta (11): Kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimivaltaan päättää kuntajaon muuttamisesta.

Uudella kappaleella:
"Rakennelakiesityksessä ei laajenneta valtioneuvoston toimivaltaa päättää yleisesti kuntien yhdistymisestä kuntien valtuustojen sitä vastustaessa. Poikkeus tästä on erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn kytketty valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä. Tätä kaupunginhallitus pitää perusteltuna. Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että vastaava mahdollisuus pitäisi olla käytettävissä myös tietyissä muissa erityistapauksissa, esimerkiksi silloin, jos toiminnallista kokonaisuutta ei alueella ole muutoin saavutettavissa."
Äänestys 3
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehd./ Lasse Männistö 2
JAA: 6, EI: 9, Tyhjiä: 0, Poissa: 0
JAA: Pajamäki Osku, Puhakka Sirpa, Rantala Marcus, Tenkula Tarja, Torsti Pilvi, Xia Belle Selene
EI: Hakola Juha, Karhuvaara Arja, Kari Emma, Kousa Tuuli, Männistö Lasse, Oskala Hannu, Perälä Erkki, Rauhamäki Tatu, Rissanen Laura
Äänestyksessä päätettiin äänin 9?6 muuttaa esittelijän ehdotusta Männistön vastaehdotuksen 2 mukaisesti.

http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kh-tiedote/index.html
http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginhallitus/J_senet

Helsingin Sdp, V, RKP ja PS eivät halunneet laajentaa valtioneuvoston toimivaltaa asiassa.
Mutta Kokoomukselle ja Vihreille, heille pakko on ok. Miksi mietin minä?

[siviilitarkkailija]

Pajunen on ajanut moku-hankkeillaan ja huonolla taloudenpidolla sekä vihervasemmistolaisilla energiaratkaisuillaan kaupungin talouden kuralle. Helsingin energia ei voi enää rahoittaa kunnallispoliitikkojen sekavia ja kalliita hankkeita. Siksi Pajunen aikoo ryöstää lähikunnat rahoittaakseen lisää mokuklusterin ja vihervasemmistolaisen energiapelleilyn kustannuksia.

[Siili]

Ensisijainen jako on HS:n lauantaina uutisoima: Helsinki ja Sipoo muodostaisivat 615 000 asukkaan selvitysalueen.

Sipoosta on selvästi tulossa Helsingin lebensraum.  18000 sipoolaista varmaan tykkää kun pääsevät yhdessä 600 000 helsinkiläisen kanssa päättämään oman alueensa asioista.  Mutta itsepä kunta sitä kerjäsi yrittämällä pysyä pienenä ankkalampena metropolin kyljessä.  Läntinen ankkalampi puolestaan vaihtoi kieltä jo varhain, mutta kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista ja vauraimmista kaupungeista.

Luulenpa, että tuo kuvio ei vielä Helsingille itäsuunnassa riitä.  Se varmaan nappaa Vantaalta vielä Tikkurilasta itään Kehä ykkösen ja Porvoonväylän eteläpuolen.  Vantaa tuskin suree Länsimäen menetystä, jos pääsee itse laajenemaan vauraaseen Etelä-Tuusulaan.

[Mika.H]

Lempiaiheeni...

Kertokaapas joku mitä hyötyä Stadin naapurikunnille olisi liittymisestä Stadin kanssa?

Kukaan ei toistaiseksi ole keksinyt yhtään syytä.

[Siili]

Lempiaiheeni...

Kertokaapas joku mitä hyötyä Stadin naapurikunnille olisi liittymisestä Stadin kanssa?

Kukaan ei toistaiseksi ole keksinyt yhtään syytä.

Eipä Detroitin naapureillakaan olisi mitään hyötyä siitä, että syntyisi Suur-Detroit.  Detroitin nettoveronmaksajille sen sijaan olisi hyötyä siitä, että taakkaa tasataan naapurikuntien nettoveronmaksajien kanssa.

Eipä Hesa tosin pienestä Sipoosta saisi kovin kummoisesti uusia veronmaksajia.  Mutta ehkäpä se voisi kaavoittaa sieltä hyville veronmaksajille houkuttelevia alueita, esimerkiksi unohtamalla soveltaa joillakin alueilla (kuten Landsbo) sosiaalisen sekoittamisen periaatetta.

[Salvation]

Hyvätuloiset veronmaksajat häipyvät Helsingistä, niin jotenkin on pakko saada ne takaisin. Vaikka väkisin.

[kaupunki]

Pajusen on pakko jäädä historiaan jostain megalomaanisen suuruudenhullusta ja kalliista hankkeesta josta jää jälkipolville valtava lasku maksettavaksi? Napoleon-kompleksi?

http://en.wikipedia.org/wiki/Napoleon_complex

http://www.city.fi/artikkeli/Jussi+Pajunen/1512/

[Uuno Nuivanen]

Toissijaisesti metropoliryhmä esittää kahta jättikuntaa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti liittyisivät yhteen miljoonakaupungiksi.

Jumalauta, Lappiin astiko sitä mamutusta on paettava. 

[miheikki]

Hankkeiden suuruus korreloi palkan kanssa?

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_highest_paid_mayors

[vainukoira]

Kertokaapas joku mitä hyötyä Stadin naapurikunnille olisi liittymisestä Stadin kanssa?

Kukaan ei toistaiseksi ole keksinyt yhtään syytä.

Näinhän se on. Mitään järkevää syytä tähän ei ole.

Ne jotka uskonnollisista syistä tukevat kokoomusta, vihreitä sekä muita hulluja, yrittävät väkisin keksiä perusteluja kuten terveydenhuollon ja hallinnon "uudistaminen". Mikäänhän ei estä tekemästä näitä uudistuksia jo nyt, ilman mitään liitoksia.

Ainoa todellinen tavoite on luoda Mokupoli, viedä kansan rahat ja tuoda neekerit naapuriin.

Kuinka tämä tapahtuu?

-verottamalla kaikkia mokupolin asukkaita

-jakamalla rahat puolueen hyväksi katsomalla entistä eettisemmällä tavalla

-levittämällä kaavamafia mokupolin miehittämille alueille, tuhoten entisten pienempien kaupunkien ja kuntien vähänkin vapauden ja järjen kaavoissa ja rakennusluvissa, tuoden tilalle vastuullisen, sosiaalisen ja eettisen rakentamisen sekä niihin entistä rikkaamman ja eettisemmän väestön

Tällä tavoin kokoomus ja vihreät voivat vielä muutaman vuoden leikkiä toimivaa sosialismia.

[yks vaan]

"Espoon valtuusto ei kannata pakkoliitoksia missään muodossa talouskriisikuntia lukuun ottamatta." Helsinkihän on talouskriisikunta. Kysehän on nimenomaan Helsingin liittämisestä muihin kuntiin eikä toisinpäin.

[Impivaaranilves]

Kuntien keskinäinen kyräily on aiheuttanut taloudelle vuosittain miljardien menetyksiä kun esimerkiksi asuntotuotantoa on tahallaan rajoitettu ja täten paitsi persukisten, myös lahjakkaan ja varakkaan väen muuttoa sinne on estetty- samalla myös kansalaisten kukkaro keventynyt kun hinnat nousseet naurettavalle tasolle.

Eipä näytä sille että vieläkään saisivat Helsingin seutua liitettyä yhteen, eikä muualla maassa ole sille kilpailijaa.
Tolkun tasoa olisi, jos 10km päästä keskustasta olisi Helsingissä samanhintaiset asunnot kuin Tampereella tai Turussa 6km päässä, ihan keskustassa voisivat silti olla omassa ylhäisyydessään.

http://yle.fi/uutiset/kolme_suurta_kaupunkia_pohtivat_metropolia/6525929

Helsingin seudun asukasluku on nyt noin 1,3 miljoonaa, ja vuoteen 2050 se kasvaa kahteen miljoonaan. Sen takia on tärkeää, että meille tulee yhteinen metropolikaava, jonka avulla ohjataan kasvua taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Vapaaehtoisuudella mikään ei muutu ja samalla talouden jarruttaminen jatkuu. Eikä valtio uskalla uskalla liittää kun pelkää että ääniä menisi muutama.

[-PPT-]

Naurettava ehdotus ja kunnissa itsessäänkin tiedetään tuo. Helsinki ja Vantaa tulevat yhdistymään vääjäämättä, jo pelkästään lentokenttä ja siihen liittyvä kasvava työpaikka-alue himottaa Helsinkiä.

Tuusulan pilkkominen olisi myös omituista. Pikemminkin vanha Tuusula takaisin eli siitä aikoinaan lohjenneet Kerava ja Järvenpää takaisin emokuntaansa.

[Impivaaranilves]

Naurettava ehdotus ja kunnissa itsessäänkin tiedetään tuo. Helsinki ja Vantaa tulevat yhdistymään vääjäämättä, jo pelkästään lentokenttä ja siihen liittyvä kasvava työpaikka-alue himottaa Helsinkiä.

Tuusulan pilkkominen olisi myös omituista. Pikemminkin vanha Tuusula takaisin eli siitä aikoinaan lohjenneet Kerava ja Järvenpää takaisin emokuntaansa.

Eiväthän ne ole tähänkään mennessä yhdistyneet.

Helsingille olisi syytä rakentaa riittävän pitkä vyöhyke kaupunkia ympärilleen että ei tapahtuisi kuntien välistä kilpailua hyvistä asukkaista ja hyljeksintää huonojen osalta. Se nostaa hintoja ja estää sekä hyviä että huonoja sinne muuttamasta, jättäen työttömät syrjäseuduille töittä ja vieden lahjakkaita suoraan ulkomaille.

Esitetyt mallit kummatkaan ei vaikuttaisi tilanteeseen yhtään mitään.
Nyt kun on taas kerran selvitystyöryhmiä, selvitysmiehiä sun muuta vastaavaa, nämä ovat pelkkiä suojatyöpaikkoja eli rahaa virkamiehille ja poliitikoille eli mitään ei tule tapahtumaan. Valtion olisi pitänyt liittää Helsingin seudun kunnat yhteen ylhäältä määräten.
Metropolihallinto olisi taas yksi byrokratiakerros lisää eli kehnontaisi tilannetta entisestään.

[Nostalgia]

Lempiaiheeni...

Kertokaapas joku mitä hyötyä Stadin naapurikunnille olisi liittymisestä Stadin kanssa?

Mitä sillä on väliä. Seudun etua nyt haetaan, ei mitään alinta yhteistä nimittäjää.

[Uuno Nuivanen]

Helsingin seudun asukasluku on nyt noin 1,3 miljoonaa, ja vuoteen 2050 se kasvaa kahteen miljoonaan. Sen takia on tärkeää, että meille tulee yhteinen metropolikaava, jonka avulla ohjataan kasvua taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Nykymetodeilla tuo tarkoittaa karkeat 600 000 taikaseinään nojailijaa lisää, eikä stadi sitä kestä. Siksi on saatava pyhään mokutukseen myös ympäryskuntalaisten rahat, ts. niiden, jotka eivät joko voineet tai älynneet paeta riittävän kauas tuota kulttuurisekoituksen ihanaa koekenttää.

[Nostalgia]

Maahanmuuttopolitiikka siirtyy jokatapauksessa metropolihallinnolle jos kuntaliitoksia ei tule. Game over.

[Siili]

Maahanmuuttopolitiikka siirtyy jokatapauksessa metropolihallinnolle jos kuntaliitoksia ei tule. Game over.

Ihanko totta?  Kyllä maahanmuuttopolitiikka on nykyään ja varmasti jatkossakin lähinnä valtion politiikkaa.  Kuntien ja jatkossa mahdollisesti metropolihallinnon tehtävänä on (muun muassa) reagointi tämän politiikan lieveilmiöihin, kuten ghettoutumiseen, valkopakoon ja muuhun segregoitumiseen.

[chacha2]

Luin vasta nyt työryhmän 'Metropoli meille kaikille'- raportin yhteenvedon.
Selvisi vähän mistä on kyse:

1 YHTEENVETO

Puoli vuotta sitten otimme vastaan toimeksiannon, jonka mukaan tehtävämme oli selvittää metropolialueen keskeiset muutospaineet sekä vaihtoehdot rakenteiden uudistamiseksi paineiden hallinnan vuoksi. Selvityksen perusteella meidän tuli löytää toimivat kuntajaon selvitysalueet ja metropolihallinnon vaihtoehdot, joilla voidaan merkittävästi eheyttää seudun yhdyskuntarakennetta sekä vastata väestönkasvun ja työvoiman tuleviin tarpeisiin.

Ehdottamamme rakennemuutosvaihtoehtojen perustana ovat keskeiset muutospaineet, jotka olemme hahmottaneet metropolikriteereillä. Metropolikriteereitä ovat kansainvälinen kilpailukyky, maankäyttö ja kaavoitus, työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen, asuminen ja asuntomarkkinat, muuttoliike ja metropolialue sekä sosiaalinen eheys ja segregaatio.

Olemme hyödyntäneet esiselvityksessä metropolialuetta koskevia tutkimuksia ja selvityksiä ja tulevaisuuden muutosennusteita. Näiden aineistojen ja oman harkintamme perusteella olemme arvioineet metropolikriteereiden seudun nykytilannetta ja muutostarpeita. Samoin olemme arvioineet tutkimusten perusteella pohjois-maisten ja kansainvälisten metropolihallintojen erilaisia järjestämistapoja. Helsingin seudulla koetut metropolihallinnon rakentamispaineet ovat samanlaiset kuin muilla metropolialueilla. Kuitenkin eri metropolialueiden organisaatiorakenteet näyttävät muotoutuneen kunkin maan erityistarpeiden ja toimintaympäristön pohjalta. Suomalaisten kuntien tehtävät ja rooli yhteiskunnassa ovat lähellä pohjoismaista paikallishallintoa, mutta muissa maissa on lisäksi aluehallinto. Yleensä aluehallinnon vastuulla on terveydenhuolto, mutta Suomessa tämä kuntien menoista noin neljäsosan vaativa toiminta on peruskunnilla. Siten Helsingin seudun metropoliratkaisu on muodostettava ja sovitettava kansallisen järjestelmän mukaan.

Talouden kasvun kannalta metropolialueen ja siten Suomen keskeisempiä onnistumisen edellytyksiä on työvoiman riittävyys ja maahanmuutto[/u]. Metropolialueella työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 200 000 työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin seudulla olisi yli 900 000 työpaikkaa. Työvoiman turvaaminen on haastavaa, kun samanaikaisesti kantaväestön poistuminen eläkkeelle on suurempaa kuin uusien ikäluokkien siirtyminen työvoimaksi. Siten maahanmuuttajien merkitys korostuu huomattavasti. Viimeisimmän ennusteen mukaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa kussakin kaupungissa vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi eli yli 20 prosenttiin asukasmäärästä. Myös kehyskunnissa vieraskielisten osuus tulee kasvamaan.

Jo yksinään tämä muutos edellyttää seudun huomattavaa kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen seutu vaatii toimivaa maankäytön suunnittelua yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, kohtuuhintaisia asumisen vaihtoehtoja, sujuvaa joukkoliikennettä sekä maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistumista eri vaiheissa ja tasoilla. Näemme, että tämän kokonaisuuden hallinta edellyttää uudenlaisia rakenteita.

Metropolialueen kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä on saavutettu monilla alueilla hyviä tuloksia, mutta suurin ongelma on kuntia laajempien alueiden kehittäminen ja koko seudun selkeän vastuutahon puuttuminen. Verkostomaisella yhteistyöllä voidaan hoitaa yhteistä uuden kehittämistä ja yhteistyötä yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Sen sijaan nykyisissä koko metropolialuetta koskevissa keskeisissä tehtävissä, erityisesti tulevaisuuden lisääntyvissä haasteissa, yhteinen sitova päätöksenteko ja päätösten toimeenpano ei nykyrakenteilla onnistu.

Metropolialueen rakennemuutosehdotusten lyhyen aikavälin tarkasteluperspektiivi on noin 20 vuotta, mikä on kuitenkin suurissa muutoksissa lyhyt aika. Lähivuosina tehtävät ratkaisut liikenteen ja rakentamisalueiden sijoittamisessa sekä infrastruktuurin kehittämisessä toteutuvat vasta seuraavien 10 - 20 vuoden aikana. Siten mitä nopeammin yhteistä kehittämistä tukevat hallintoratkaisut tehdään, sitä enemmän saadaan hyötyjä ja sitä todennäköisemmin suuremmat uhkat jäävät toteutumatta.
Toimeksiannon perustalta tehdyn suosituksen ja ehdotusten kriteereiden valmistelussa ja arvioinnissa olemme hyödyntäneet erityisesti metropolialueen kuntien näkemyksiä, mutta myös kuntayhtymien, ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa käytyjä keskusteluja. Olemme tavanneet kuntien poliittista ja ammatillista johtoa sekä valtuustojen ja hallitusten jäseniä yli sadassa tilaisuudessa. Olemme kokeneet tapaamiset hyödyllisinä ja välttämättömänä vaihtoehtojen laadinnassa.

Selvityksessä nostamme harkittavaksi kahta päävaihtoehtoa, joissa kuntarakenne ja metropolihallinto ovat riittävän vahvoja. Lisäksi esitetään kolmas vaihtoehtokokonaisuus, joka perustuu kuntien valtuustojen ja hallitusten jäsenten näkemyksiin ja niistä tekemiimme johtopäätöksiin. Niiden mukaan toimittaessa kuntarakenne jää koko alueella liian heikoksi, jolloin metropolihallinnolle on annettava suurempi vastuu ja tehtävät koko seudun asioiden hoidossa.

Lisäksi esitetään kolmas vaihtoehtokokonaisuus, joka pohjautuu vahvaan metropolihallintoon sekä kokonaisarvioon kunnista perustuen valtuustojen ja hallitusten jäsenten näkemyksiin. Kaikissa vaihtoehdoissa metropolihallintomalli ja kuntarakennevaihtoehdot ovat sidotut toisiinsa. Vaihtoehdot perustuvat metropolialueen erityistarpeiden ja -piirteiden huomioimiseen. Kaikkien vaihtoehtojen tavoitteena on luoda vahva päätöksentekorakenne kuntien päätösvallassa oleviin asioihin sekä mahdollistaa vahvat yhteistyöverkostot muiden toimijoiden kanssa. Olemme myös arvioineet kahden päävaihtoehdon toteuttamisen mahdollisuuksia ja uhkia.

Toimeksiannon mukaisesti esitämme näistä vaihtoehdoista suosituksen. Suosituksemme olemme tehneet metropolikriteereiden perusteella ja siinä toteutuu sekä kuntauudistuksen tavoitteiden mukaiset vahvat peruskunnat että hallitusohjelman mukainen jonkinlainen metropolihallinto. Kuntien edustajat ovat useasti todenneet, etteivät kunnat voi ottaa kantaa kuntarakenteen ja metropolihallinnon rakennevaihtoehtoihin, koska sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ei ole vielä selvillä. Olemme keskustelleet Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen sosiaali- ja terveydenhuollon selvityshenkilöiden kanssa palvelu- ja kuntarakenteiden yhteensovittamisen mahdollisuuksista metropolialueella. Suosituksemme kuntarakenteen selvitysalueiksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon selvityshenkilöiden näkemykset palvelurakenteista metropolialueella tukevat toisiaan.

Suosittelemme, että kuntajakoselvitykset käynnistetään neljällä selvitysalueella. Kuntarakennemuutosten lisäksi tarvitaan metropolihallinto, joka perustuu vaaleilla valittuun valtuustoon ja jolle siirretään toiminnan edellyttämät tehtävät.
Raportin valmistumisen jälkeen vastuu jatkovalmisteluista siirtyy valtiovarainministeriölle. Raportissa esitettyjen vaihtoehtojen toimeenpano edellyttää valtioneuvoston selkeitä linjauksia jatkotyölle sekä erityisesti kuntien päätöksiä. Toivommekin, että ehdotuksemme antavat pohjaa sekä metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelulle että erityisesti yksittäisen kuntien suunnitelmille sekä kuntien välisille neuvotteluille.

Helsingissä Kalevalan päivänä 28.2.2013

Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Aija Tuimala, Juhani Turunen ja Pekka Myllyniemi

Koko raportti on luettavissa täällä:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130305Metrop/Metropolialueen_esiselvittaejien_loppuraportti.pdf boldaukset ja alleviivaukset omat

Raportissa puhutaan eheyttävästä yhdyskuntarakenteesta, tulevasta työvoimapulasta (koska on arvioitu että metropolialueen työpaikkamäärä kasvaa rajusti tulevina vuosina), maahanmuuton tarpellisuudesta, tulevaisuuden lisääntyvistä haasteista, jotka eivät nykyrakenteilla pystytä ratkaisemaan, ja siinä mainitaan myös että hallitus on nimenomaan toivonut jonkinlaisen metropolihallinnon rakenteiden uudistamiseksi.
Tämän mukaan on sitten työryhmä suosituksensa tehnyt.

[Roope]

Luin vasta nyt työryhmän 'Metropoli meille kaikille'- raportin yhteenvedon.
Selvisi vähän mistä on kyse:

Voi ei.

Talouden kasvun kannalta metropolialueen ja siten Suomen keskeisempiä onnistumisen edellytyksiä on työvoiman riittävyys ja maahanmuutto. Metropolialueella työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 200 000 työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin seudulla olisi yli 900 000 työpaikkaa. Työvoiman turvaaminen on haastavaa, kun samanaikaisesti kantaväestön poistuminen eläkkeelle on suurempaa kuin uusien ikäluokkien siirtyminen työvoimaksi.

Siten maahanmuuttajien merkitys korostuu huomattavasti. Viimeisimmän ennusteen mukaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa kussakin kaupungissa vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi eli yli 20 prosenttiin asukasmäärästä. Myös kehyskunnissa vieraskielisten osuus tulee kasvamaan.

Jo yksinään tämä muutos edellyttää seudun huomattavaa kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen seutu vaatii toimivaa maankäytön suunnittelua yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, kohtuuhintaisia asumisen vaihtoehtoja, sujuvaa joukkoliikennettä sekä maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistumista eri vaiheissa ja tasoilla. Näemme, että tämän kokonaisuuden hallinta edellyttää uudenlaisia rakenteita. 

Metropolialueen muuttoliikkeen osalta keskeisin kysymys on se, miten hallitaan maahanmuutto ja varmistetaan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Uusien työpaikkojen kasvutavoitteissa onnistuminen riippuu työvoiman määrän kasvusta, mikä jää suurelta osin maahanmuuton varaan. Kilpailukyvyn kannalta maahanmuutto luo kansainvälistymiskehityksen ja monikulttuurisuuden edistäjänä merkittäviä mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös haasteita metropolialueella. Uudet osaajat tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja, mutta voivat kohdata myös sosiaalisen eriytymisen ja syrjäytymisen uhat. Tämän vuoksi on tärkeää, että metropolialueen kunnilla on yhteinen näkemys, miten maankäytön, asumisen ja palvelutoiminnan keinoin edistetään uusien asukkaiden integroitumista elinympäristöönsä ja erityisesti suomalaiseen työelämään.

Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi on ollut samankaltainen 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet, yhden henkilön kotitaloudet, maahanmuuttajat ja työttömät muuttavat Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle.

Vieraskielisten tulot ovat keskimäärin 60 prosenttia suomalaisten tuloista ja työssä olevien maahanmuuttajien tulot ovat vain 75 prosenttia suomalaisten tuloista. Tämä tarkoittaa kunnalle pienempiä verotuloja ja suurempia toimeentuloturvan menoja. Kun maahanmuuttajista aiheutuva palvelu- ja vuokra-asuntotarpeen pelätään olevan suomalaisia suurempi, niin kunnat eivät juuri kilpaile saadakseen maahanmuuttajia asukkaikseen.

Maahanmuutosta vain 5–10 prosenttia on työperäistä maahanmuuttoa. Suurin osa maahanmuuttajista on aluksi työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia, vaikkakin olisivat muuttaneet Suomeen työtarkoituksessa. Maan työikäisestä väestöstä on tällä hetkellä noin 180 000 maahanmuuttajataustaisia. Heistä on työllisinä noin 90 000 eli heidän työllisyysasteensa on noin 50 prosenttia. Heidän lisäkseen on lyhytaikaisia työntekijöitä noin 50 000 ulkomaalaista. Lisäksi maassa on ulkomaisia opiskelijoita, jotka useimmiten muuttavat valitettavasti pois maasta opiskelun päätyttyä eivätkä juuri lisää nettomaahanmuuttoa.

Vedetäänkö johtopäätökset? Eipä tietenkään:

Maahanmuutto on kehityksen elinehto ja tärkeä kaupunkidynamiikan lähde. Jo 1800-luvulta alkaen aineisto korostaa maahanmuuton tärkeyttä väestörakenteen, työmarkkinoiden sekä taloudellisen ja kulttuurisen uudistumisen kannalta. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita. He voivat olla elintärkeitä kaupungin eliittien, talouden ja kulttuurielämän kannalta. Maahanmuutto tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden, jopa elinehdon, luovuuteen, innovaatioihin ja monikulttuuriseen monipuolisuuteen. Tällöin kaupunkien täytyy vastata haasteeseen ja toteuttaa yhteiskunnallisia, taloudellisia, koulutuksellisia, institutionaalisia ja poliittisia strategioita ja käytäntöjä. Niillä autetaan tulijoita sopeutumaan nopeasti talous- ja yhteiskuntaelämään, kansalaisyhteiskuntaan ja poliittiseen ja kulttuuriseen valtavirtaan. Toimivat käytännöt maahanmuuton käsittelyssä takaavat erityisesti Helsingin kaltaisten pohjoiseurooppalaisten pääkaupunkien menestyksen myös 2000-luvulla. (Clark 2012).

Pääsin sivulle 20 asti, sitten täytyi nostaa kädet pystyyn.

edit:

Vieraskielisten tulot ovat keskimäärin 60 prosenttia suomalaisten tuloista ja työssä olevien maahanmuuttajien tulot ovat vain 75 prosenttia suomalaisten tuloista.

Osaako joku arvioida, mitä tämä tarkoittaa nettoveronmaksun kannalta eli missä tuloluokassa menee nettoveronmaksun raja? Hulluinta tässä on se, että hallitus pyrkii lisäämään juuri sellaista maahanmuuttoa, joka on alle tämän jo valmiiksi alhaisen keskiarvonkin.

[törö]

Maahanmuutto on kehityksen elinehto ja tärkeä kaupunkidynamiikan lähde. Jo 1800-luvulta alkaen aineisto korostaa maahanmuuton tärkeyttä väestörakenteen, työmarkkinoiden sekä taloudellisen ja kulttuurisen uudistumisen kannalta. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita. He voivat olla elintärkeitä kaupungin eliittien, talouden ja kulttuurielämän kannalta. Maahanmuutto tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden, jopa elinehdon, luovuuteen, innovaatioihin ja monikulttuuriseen monipuolisuuteen. Tällöin kaupunkien täytyy vastata haasteeseen ja toteuttaa yhteiskunnallisia, taloudellisia, koulutuksellisia, institutionaalisia ja poliittisia strategioita ja käytäntöjä. Niillä autetaan tulijoita sopeutumaan nopeasti talous- ja yhteiskuntaelämään, kansalaisyhteiskuntaan ja poliittiseen ja kulttuuriseen valtavirtaan. Toimivat käytännöt maahanmuuton käsittelyssä takaavat erityisesti Helsingin kaltaisten pohjoiseurooppalaisten pääkaupunkien menestyksen myös 2000-luvulla. (Clark 2012).

Jos Helsingillä kerran pyyhkii noin hyvin, en ymmärrä miksi se haluaa laajentua väkisin päästäkseen jakamaan omastaan köyhille.

Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

[chacha2]

Voi ei.

Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi on ollut samankaltainen 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet, yhden henkilön kotitaloudet, maahanmuuttajat ja työttömät muuttavat Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle.

Vieraskielisten tulot ovat keskimäärin 60 prosenttia suomalaisten tuloista ja työssä olevien maahanmuuttajien tulot ovat vain 75 prosenttia suomalaisten tuloista. Tämä tarkoittaa kunnalle pienempiä verotuloja ja suurempia toimeentuloturvan menoja. Kun maahanmuuttajista aiheutuva palvelu- ja vuokra-asuntotarpeen pelätään olevan suomalaisia suurempi, niin kunnat eivät juuri kilpaile saadakseen maahanmuuttajia asukkaikseen.

Maahanmuutosta vain 5–10 prosenttia on työperäistä maahanmuuttoa. Suurin osa maahanmuuttajista on aluksi työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia, vaikkakin olisivat muuttaneet Suomeen työtarkoituksessa. Maan työikäisestä väestöstä on tällä hetkellä noin 180 000 maahanmuuttajataustaisia. Heistä on työllisinä noin 90 000 eli heidän työllisyysasteensa on noin 50 prosenttia. Heidän lisäkseen on lyhytaikaisia työntekijöitä noin 50 000 ulkomaalaista. Lisäksi maassa on ulkomaisia opiskelijoita, jotka useimmiten muuttavat valitettavasti pois maasta opiskelun päätyttyä eivätkä juuri lisää nettomaahanmuuttoa.

Juuri tällä hetkellä ainoastaan puolet maahanmuuttajataustaisista työikäisistä ovat työllistettyinä, mutta huutava työvoimapula on aivan nurkan takana, joten äkkiä lisää maahanmuuttajia Suomeen.
Suomi 2013.
Voi ei.


Edit; puolet työllistettyinä, eivätkä työttömiä.

[Mato]

"Espoon valtuusto ei kannata pakkoliitoksia missään muodossa talouskriisikuntia lukuun ottamatta." Helsinkihän on talouskriisikunta. Kysehän on nimenomaan Helsingin liittämisestä muihin kuntiin eikä toisinpäin.

Tuohan sitten tarkoittaa, että Helsinki voitaisiin palastella naapurikuntiin. Minä voisin viivottimella vetäistä mutaman suoran viivan ja kuntaraja on syntynyt. Sipookin kasvaisi vähän suuremmaksi, ehkä jopa kaupunkimittoihin.

Pääkaupunkistatus pitäisi sitten miettiä uudestaan... Olisiko se Tampereen vuoro, vaikka seuraavat 12 vuotta.

- Mato

[maisteri]

Suomen päättäjillä on pallo hukassa; kansalaisten keskuudessa on suurinpiirtein kapinamieliala ja valmiudet väkivaltaan kasvaa, Ja nää bimbot mietti kuntien pakkoliitoksia kun tilanne on sama kuin ennen Ranskan vallankumousta 1789.

[timouti]

Maahanmuutto on kehityksen elinehto ja tärkeä kaupunkidynamiikan lähde. Jo 1800-luvulta alkaen aineisto korostaa maahanmuuton tärkeyttä väestörakenteen, työmarkkinoiden sekä taloudellisen ja kulttuurisen uudistumisen kannalta. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita. He voivat olla elintärkeitä kaupungin eliittien, talouden ja kulttuurielämän kannalta. Maahanmuutto tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden, jopa elinehdon, luovuuteen, innovaatioihin ja monikulttuuriseen monipuolisuuteen. (Clark 2012).

Ehkä 1800-luvulla, kun sulkakynällä kirjoitettiin kirjeitä tai kuljettiin junalla ja hevoskyydillä, maahanmuuttajat toivat ideoita tai tekniikoita tullessaan. Nykyisin ne tekniikat ja ideat kulkevat koulutetun väen mukana, vähemmän koulutetun matkustelevan väen mukana, netissä tai muussa mediassa.

Sekin on otettava huomioon, että jos joku saa "idean" miksi se alkaisi tuottaa Suomessa. Maahanmuuttaja tai suomalainen voi myydä ideansa sinne, mistä saa parhaan tuoton. Kaikkein vähiten maahanmuuttajalla on syytä alkaa tekemään jotain todella tuottavaa Suomessa, kun on todettu, ettei heidän tarvitse edes tuntea kiitollisuutta. Suomalainen voisi olla sen verran kiintynyt kotiseutuunsa, että pysyisi täällä "ideoineen", mutta ehkä globalisaatio iskee tajuntaan niin, että tuote kaupataan muualle.

[chacha2]

Raportista saksattua , sivu 17, kertoo huutavasta työvoimapulasta näin:

Helsingin seudun talouden kasvulle on maakuntakaavassa asetettu tavoitteeksi vuoteen 2035 mennessä noin 200 000 työpaikan lisäys pääasiassa avoimelle sektorille. Tämä loisi perustaa myös seudulla julkisen hallinnon kestävyysvajeen hallintaan.

Tuoreet talousennusteet kertovat kasvun pysähtymisestä, viennin suurista ongelmista ja hyvin hitaasta paluusta kasvu-uralle. Yritysten henkilöstön irtisanomiset, lomautukset ja ulkoistukset ovat jokapäiväistä uutisaineistoa. Menetetyn tilalle syntyy toki uutta liiketoimintaa, mutta uusia työpaikkoja syntyy hitaammin kuin vanhoja katoaa. Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin.

Todellisuudessa siis, juuri nyt, työpaikkoja katoavat Suomesta nopeammin kun uudet syntyvät, vaikka maakuntakaavan asettama tavoite kyllä on runsaasti lisää työpaikkoja avoimelle sektorille.
Toisin sanoen, aina eivät kivat suunnitelmat mene niin kuin haluttaisi ja silloin pitäisi osata tehdä oikeat johtopäätökset:

Lähitulevaisuudessa ei tarvita Suomeen eikä Helsinkiin lisää koulumattomia maahanmuuttajia, ei ainakaan jos halutaan vaikeilta haasteilta välttyä.

[Mika.H]

Kun maahanmuuttajista aiheutuva palvelu- ja vuokra-asuntotarpeen pelätään olevan suomalaisia suurempi, niin kunnat eivät juuri kilpaile saadakseen maahanmuuttajia asukkaikseen.

Ja "ratkaisu" on yhdistää kunnat, jotta kaikki joutuvat "rikkaudesta" maksamaan.

Voisiko ratkaisu olla myös se, että epätervettä maahanmuuttoa pyrittäisiin vähentämään?

[törö]

Suomen päättäjillä on pallo hukassa; kansalaisten keskuudessa on suurinpiirtein kapinamieliala ja valmiudet väkivaltaan kasvaa, Ja nää bimbot mietti kuntien pakkoliitoksia kun tilanne on sama kuin ennen Ranskan vallankumousta 1789.

Ainahan ne ovat paenneet ongelmia keksittyjen ihanteiden ja suurien puheiden taakse, koska eivät osaa ratkaista niitä.

Suuri ja kultamunarikas Helsinkin on vain uusi variaatio kaikesta siitä suomalaisuuspaskasta, mitä aikaaisemmin piti kuunnella samalla kun pullasorsaeliitti pelasti itsensä ja kasasi ongelmat kansan niskaan.

Pankkikriisin aikaisen mölinän takia toivoin, että meilläkin tulisi tavaksi polttaa lippuja protestiksi, jotta siniristirätin heiluttaminen ei enää kävisi näennäisratkaisusta suuriin ongelmiin, mutta sitten ne keksivät itse, että vuohipaimenethan ne ovatkin varma patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin.

Enää ei liputuspäivinä vituta samalla tavalla kuin aikaisemmin.

[Micke90]

Kannatan lämpimästi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen liittämistä toisiinsa. Käytännössä kaupungit ovat jo nyt kasvaneet yhteen ja kuntaliitos toisi yhteen pääkaupunkiseudun hallinnon, maankäytön, rakentamisen, kaavoituksen ja joukkoliikenteen. Se toisi järkevästi toteutettuna vuositasolla kymmenien tai jopa satojen miljoonien säästöt. Kansainvälisesti miljoonan asukkaan kaupunki on uskottavampi kuin 600 000 asukkaan.

Hyöty näkyisi asukkaille todennäköisesti mm. alhaisempana veroprosenttina (n. 13-15 %) sekä halvempina bussilippuina (kaupungin sisällä saisi liikkua Helsingin sisäisellä lipulla).

Muuten kuntauudistuksen saisi mielestäni miettiä uusiksi.

[msm]

Kannatan lämpimästi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen liittämistä toisiinsa. Käytännössä kaupungit ovat jo nyt kasvaneet yhteen ja kuntaliitos toisi yhteen pääkaupunkiseudun hallinnon, maankäytön, rakentamisen, kaavoituksen ja joukkoliikenteen. Se toisi järkevästi toteutettuna vuositasolla kymmenien tai jopa satojen miljoonien säästöt.

Luuletko, että tuommoinen liitos toteutettaisiin järkevästi ja säästeliäästi? Keneltä se säästäisi rahaa, velkaiselta Helsingiltä vai vauraalta Espoolta, esim?

Kansainvälisesti miljoonan asukkaan kaupunki on uskottavampi kuin 600 000 asukkaan.

Mitä väliä? Saadaanko me Helsinkiin liian vähän kansainvälisiä huippuosaajia koska kaupunki pienenä on niin epäuskottava?

Hyöty näkyisi asukkaille todennäköisesti mm. alhaisempana veroprosenttina (n. 13-15 %) sekä halvempina bussilippuina (kaupungin sisällä saisi liikkua Helsingin sisäisellä lipulla).

Päinvastoin, veprosentti mm. nousisi koska pitäisi pyörittää moninkertaistunutta hallintoa, ei Helsinki esimerkiksi suostuisi siihen että päällekkäiset virat leikattaisiin Helsingistä ja jätettäisiin johto Espooseen.