Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

[Alkuasukas]

Maksumuuri on 5 artikkelia viikossa.

[Sour-One]

Maksumuuri on 5 artikkelia viikossa.

Poistat evästeet ja jatkat lukemista?

[Alkuasukas]

Maksumuuri on 5 artikkelia viikossa.

Poistat evästeet ja jatkat lukemista?

Edellisessä viestissäni sanoin että en kikkaile yhtään saadakseni lisää sitä shittiä. Voisin käyttää ingognito-tilaa, eri selainta, tyhjennellä evästeitä jne mutta ei kiitos. Hesari saa mainostuloja joka käynnistä, suosittelen muitakin olemaan klikkailematta.

[Sour-One]

Maksumuuri on 5 artikkelia viikossa.

Poistat evästeet ja jatkat lukemista?

Edellisessä viestissäni sanoin että en kikkaile yhtään saadakseni lisää sitä shittiä. Voisin käyttää ingognito-tilaa, eri selainta, tyhjennellä evästeitä jne mutta ei kiitos. Hesari saa mainostuloja joka käynnistä, suosittelen muitakin olemaan klikkailematta.

Aaa... okei... odotat muiden palvelevan sinua, jotta ei tarvitse vaivautua itse mihinkään kamalaan shittiin.

[Alkuasukas]

Maksumuuri on 5 artikkelia viikossa.

Poistat evästeet ja jatkat lukemista?

Edellisessä viestissäni sanoin että en kikkaile yhtään saadakseni lisää sitä shittiä. Voisin käyttää ingognito-tilaa, eri selainta, tyhjennellä evästeitä jne mutta ei kiitos. Hesari saa mainostuloja joka käynnistä, suosittelen muitakin olemaan klikkailematta.

Aaa... okei... odotat muiden palvelevan sinua, jotta ei tarvitse vaivautua itse mihinkään kamalaan shittiin.

En. Mutta jos joku haluaa jonkinlaista kommenttia johonkin HS:n uutiseen niin pelkkä linkki ei riitä.

[LyijyS]

Tässä linkkien tekstit:

Eu-virkamiesten pitäisi kerta totuus:

Tuoreiden kasvulukujen valossa on selvää, että säästötoimet ovat heikentäneet euroalueen taloutta. EU-komissaarit myötäilevät kuitenkin isoja jäsenmaita turvatakseen oman urakehityksensä.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa on viime aikoina pantu merkille, kuinka poliitikot asettavat puolueideologian ja oman uransa kansalaisten edun edelle. Yhdysvalloissa republikaanit vaativat verojen leikkaamista, vaikka maan verotulot ovat jo nyt samaa luokkaa kuin kehitysmaissa.

Britannian konservatiivinen valtiovarainministeri George Osborne seisoo vahvasti maansa tiukan säästöpolitiikan takana, vaikka se on pahentanut työttömyyttä, hidastanut talouskasvua ja kasvattanut maan velkataakkaa.

Euromaiden tilanne ei juuri poikkea Britanniasta ja Yhdysvalloista. Joka tapauksessa on surullista huomata, että euroalueella oman edun ajaminen ei koske ainoastaan poliitikkoja vaan myös EU-virkamiehiä.

EU-komissio julkaisi 22. helmikuuta unionin uusimmat kasvuluvut. Ne osoittavat selvästi, että jäsenmaiden säästöpolitiikka on kuristanut euroalueen taloutta pahasti.

Suhde säästötoimien ja talouskasvun välillä neljän viime vuoden aikana on selvä: mitä suuremmat säästötoimet, sitä pienempi (negatiivisempi) talouskasvu.

Talouskomissaari Olli Rehn puolusti kuitenkin säästötoimia uusien lukemien julkaisemisen jälkeenkin sillä perusteella, että säästöt ovat tarpeellisia markkinoiden luottamuksen vahvistamiseksi. Todisteet kertovat toista.

Samaan aikaan komission kasvulukujen kanssa taloustutkijat Paul de Grauwe ja Yuemei Ji julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan jäsenmaiden säästötoimien aloittaminen oli suoraa reagointia markkinoiden signaaleihin. Kreikan velkakirjat olivat menettäneet arvoaan eniten, ja Kreikka leikkasi menojaan eniten. Kreikkaa seurasivat Portugali, Irlanti ja Espanja.

Kiinnostavinta tutkimuksessa on se, mitä seurasi tästä eteenpäin. Euroopan keskuspankin tarjouduttua antamaan rajattoman tukensa jäsenmaille velkakirjojen hinnat nousivat samassa suhteessa kuin olivat laskeneet ennen ilmoitusta – riippumatta jäsenmaiden talousluvuista. Lisäksi maiden velan osuus bruttokansantuotteesta kasvoi ilmoituksen jälkeen säästöjen vuoksi, mutta velkakirjojen arvo ei enää pienentynyt velkataakan kasvaessa.

Tämä osoittaa, että markkinoiden ensireaktio oli seurausta puhtaasta paniikista. Paniikki on kuitenkin heikko perusta talouspolitiikalle.

De Grauwen ja Jin tutkimus todistaa, että säästötoimien ainoa vaikutus on ollut negatiivinen. Säästöt ovat supistaneet voimakkaasti euroalueen talouskasvua ja siten pahentaneet jäsenmaiden velkakurimusta.

On totta, ettemme voi loputtomiin elää velaksi, mutta julkisesta velasta puhuttaessa merkityksellisiä ovat ainoastaan velan ja bruttokansantuotteen suhdeluku ja sen kehitys. Poliitikkojen hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään silloin, kun Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti Eurooppaa säästötoimista.

Rahaston historian tuntien kommenttia voisi verrata siihen, että Karl Marx olisi tuominnut kommunismin. Marx ei ehtinyt nähdä ideologiansa epäonnistumista, mutta IMF on ehtinyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana oppia virheistään monta kertaa.

Toisin kuin Yhdysvaltojen republikaaneilla ja Britannian konservatiiveilla EU-komissiolla ei ole puolue-ideologiaa. Komission tarkoituksena on toimia teknokraattisena elimenä, joka valvoo EU-kansalaisten etuja puoluepolitiikan sijaan. Komissaarien toimivalta riippuu kuitenkin jäsenmaiden myöntämästä mandaatista nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä voi toisinaan johtaa asetelmaan, jossa uskollisuus erityisesti suuria jäsenmaita kohtaan painaa enemmän kuin kansalaisten etu. Loppujen lopuksi EU-virkamiesten ura on näiden jäsenmaiden käsissä.

Tilanne ei ole silti toivoton. EU-komissio on ennenkin taistellut isoja jäsenmaita vastaan erityisesti yhteisen markkina-alueen luomiseksi. Nyt komissaarien pitäisi taistella yhteisen markkina-alueen säilyttämiseksi. Se vaatii rohkeutta, koska se saattaa maksaa lupaavan uran EU:n instituutioissa.

Vähintä, mitä komissaarit voivat tehdä, on kertoa kansalaisille totuus euroalueen talouspolitiikan seurauksista.

Antti-Ville Suni
Kirjoittaja on poliittisen talouden jatko-opiskelija Lontoon yliopistossa.

Saksan palkankorotukset:

BERLIINI. Saksassa 765 000 julkisen sektorin työntekijää saa 5,6 prosentin palkankorotuksen kahden vuoden aikana. Työntekijäpuoli tavoitteli peräti 6,5 prosentin korotusta. 5,6 miljardia euroa maksavaa sopimusta sovelletaan kaikkialla Saksassa paitsi Hessenin osavaltiossa. Opettajat eivät tyytyneet tarjottuun sopimukseen, ja he saattavat mennä lakkoon pääsiäisloman jälkeen.

Saksa kuuluu euroalueen terveimpiin talouksiin, ja heikommat euromaat ovat toivoneet, että Saksa lisäisi kuluttajiensa ostovoimaa. Vaatimusta on tukenut myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Kun saksalaiset saavat lisää palkkaa, heillä on mahdollisuus lisätä kulutustaan, ja osa siitä kohdistuu muiden euromaiden tuotteisiin.

Saksalaisten saama korotuksen taso tietää sitä, että työntekijöiden palkkojen korotusprosentti ylittää inflaation. Tänä vuonna palkkoja korotetaan 2,65 prosenttia, ja vuoden 2014 tammikuusta lähtien työntekijät saavat lisäksi 2,95 prosentin korotuksen.

Helmikuussa hinnat olivat Saksassa 1,5 prosenttia korkeammalla kuin viime vuoden helmikuussa. Tämän vuoden inflaatioksi ennustetaan kahta prosenttia.

"Tämä on hyvä kompromissi", sanoi Saksi-Anhaltin osavaltion valtiovarainministeri Jens Bullerjahn.

Aiemmin tällä viikolla Luoteis-Saksan 75 000 terästeollisuuden työntekijää sai tälle vuodelle kolmen prosentin palkankorotuksen.

Saksassa pidetään syksyllä liittopäivävaalit, mikä on rohkaissut työntekijöitä palkkavaatimuksissaan, kun poliitikkojen odotellaan kosiskelevan äänestäjiä.

Eurojohto syyllinen taloustaantumaan:

Tut­ki­jat ar­vos­te­le­vat Eu­roo­pan kes­kus­pank­kia ja eu­ro­joh­ta­jia sääs­tö­jen vää­räs­tä ajoi­tuk­ses­ta ja mi­toi­tuk­ses­ta.
Eu­ro­mai­den ta­lous­ku­ri­po­li­tii­kan ja Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin (EKP) pää­tök­sen­teon ar­vos­te­lu ei ota laan­tuak­seen.
Yh­dek­si nä­ky­vis­tä kes­kus­te­li­jois­ta on nous­sut ar­vos­tet­tu bel­gia­lai­nen ta­lous­tie­tei­li­jä Paul De Grauwe, jon­ka hil­jat­tain jul­kai­se­ma tut­ki­mus­ra­port­ti he­rät­tää ta­lou­den tun­ti­joi­den kes­kuu­des­sa huo­mio­ta.
Lon­don School of Eco­no­mic­sin pro­fes­so­ri De Grau­we ar­gu­men­toi ana­lyy­sis­saan yh­des­sä Leu­ve­nin yli­opis­ton tut­ki­jan Yuemei Jin kans­sa sa­man vies­tin kuin useat tun­ne­tut ta­lous­tie­tei­li­jät ta­lous­krii­sin ai­ka­na: eu­ro­mai­den uu­si taan­tu­ma on osin it­se ai­heu­tet­tu.
DE GRAU­WEN ja Jin pa­pe­ri pu­hut­taa en­nen muu­ta jul­kai­su­ajan­koh­tan­sa vuok­si. Se jat­kaa vii­me ai­ko­jen nä­ky­vää no­kit­te­lua sii­tä, mit­kä ovat EU:n vaa­ti­man jul­kis­ten ta­louk­sien so­peu­tus­po­li­tii­kan seu­rauk­set.
Ta­lous­ko­mis­saa­ri Olli Rehn pyr­ki hil­jat­tain suit­si­maan ko­mis­sio­ta koh­taan esi­tet­tyä kri­tiik­kiä pai­men­kir­jees­sä eu­ro­mai­den val­tio­va­rain­mi­nis­te­reil­le. Reh­nin mie­les­tä ar­vos­te­lu ei ole ol­lut avu­lias­ta. Se voi mu­ren­taa luot­ta­mus­ta, jo­ta on työl­lä ja tus­kal­la ra­ken­net­tu eu­ro­alueen jul­ki­siin ta­louk­siin, hän kir­joit­ti.
Muun muas­sa ta­lous­no­be­lis­ti Paul Krugman on nos­ta­nut De Grau­wen työn esiin uu­te­na to­dis­tee­na moit­ties­saan Reh­niä ja eu­ro­val­tioi­den po­li­tiik­kaa eu­ro­krii­sin hoi­dos­sa.
"De Grau­we on kyen­nyt en­ti­ses­tään var­mis­ta­maan nä­ke­mys­tä, et­tä ko­mis­sio nyt vain on vää­räs­sä", sa­noo myös Aal­to-yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri Pertti Haaparanta. Mis­tä on ky­se?
DE GRAU­WE ja Ji pyr­ki­vät osoit­ta­maan, et­tä eu­ro­joh­ta­jien aja­mat so­peu­tus­toi­met ovat ol­leet liian suu­ria ja vää­rin ajoi­tet­tu­ja. Nii­hin ajoi mark­ki­na­pa­niik­ki, jo­ka nos­ti mai­den jouk­ko­lai­no­jen ko­rot kei­no­te­koi­sen kor­keik­si.
Kor­ko­jen nou­su ei pe­rus­tu­nut jul­kis­ten ta­louk­sien to­del­li­seen ti­laan. Sil­ti, mi­tä kor­keam­mat maan ko­rot oli­vat, si­tä suu­rem­pia sääs­tö- ja so­peu­tus­toi­mia maat ajet­tiin te­ke­mään.
Tä­mä taas on joh­ta­nut tur­haan kär­si­myk­seen mo­nes­sa maas­sa, tut­ki­jat kir­joit­ta­vat.
SYYT­TÄ­VÄ sor­mi osoit­taa Eu­roo­pan ko­mis­sion li­säk­si EKP:tä. Jos se oli­si toi­mi­nut no­peam­min, pa­niik­ki mark­ki­noil­la oli­si voi­tu vält­tää ja näin myös tur­han suu­ret sää­tö­toi­met, he pe­rus­te­le­vat.
Eu­ro­alueen yh­te­nä on­gel­ma­na on pi­det­ty, et­tä en­nen eu­ro­krii­siä mai­den jouk­ko­lai­no­jen ko­rot ei­vät hei­jas­tel­leet nii­den mak­su­ky­kyä. Ete­lä-Eu­roop­pa sai hal­paa lai­naa, ei­kä sil­lä ol­lut kan­nus­ti­mia ra­ken­neuu­dis­tuk­siin.
De Grau­we ja Ji osoit­ta­vat, et­tä kor­ko­jen nou­su krii­sin kär­jis­tyt­tyä ei se­kään juu­ri hei­jas­tel­lut ta­lou­den to­del­li­sia te­ki­jöi­tä.
He poh­jaa­vat ana­lyy­sin­sa muun muas­sa eu­ro­mai­den jouk­ko­lai­no­jen kor­ko­jen liik­kei­siin en­nen ja jäl­keen sen, kun EKP jul­kis­ti OMT-oh­jel­man­sa.
Elo­kuus­sa 2012 il­moi­te­tus­sa OMT:s­sä EKP lu­pa­si tie­tyin eh­doin os­taa ra­jat­to­mas­ti eu­ro­alueen krii­si­val­tioi­den jouk­ko­lainoja tu­keak­seen nii­den koh­tuu­hin­tais­ta lai­nan­saan­tia. Lu­paus ro­maut­ti jouk­ko­lai­no­jen ko­rot.
De Grau­wen ja Jin ana­lyy­sin pe­rus­tel­la val­tioi­den jouk­ko­lai­no­jen kor­ko­eron su­pis­tu­mi­nen EKP:n toi­mien jäl­keen riip­pui lä­hes yk­sin­omaan sii­tä, kuin­ka suu­ri kor­ko­ero ris­kit­tö­mi­nä pi­det­tyi­hin Sak­san val­tion jouk­ko­lai­noi­hin oli ol­lut en­nen mark­ki­na­pa­nii­kin al­kua. Ko­rot las­ki­vat sa­mas­sa suh­tees­sa kuin ne alun pe­rin nou­si­vat.De Grau­wen ja Jin ana­lyy­sin pe­rus­tel­la val­tioi­den jouk­ko­lai­no­jen kor­ko­eron su­pis­tu­mi­nen EKP:n toi­mien jäl­keen riip­pui lä­hes yk­sin­omaan sii­tä, kuin­ka suu­ri kor­ko­ero ris­kit­tö­mi­nä pi­det­tyi­hin Sak­san val­tion jouk­ko­lai­noi­hin oli ol­lut en­nen mark­ki­na­pa­nii­kin al­kua. Ko­rot las­ki­vat sa­mas­sa suh­tees­sa kuin ne alun pe­rin nou­si­vat.
Jos pa­niik­ki mää­rit­te­li kor­ko­ero­jen ke­hi­tys­tä, mi­kä oli ta­lou­den to­del­lis­ten te­ki­jöi­den roo­li?
DE GRAU­WEN ja Jin ha­vain­to, on, et­tä jul­kis­ten ta­louk­sien vel­ka­suh­de, eli ve­lan mää­rä suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen, on jat­ka­nut kas­vuaan kai­kis­sa krii­si­mais­sa, vaik­ka EKP:n toi­met ovat pois­ta­neet pa­nii­kin.
Vel­ka­suh­teel­la on to­tut­tu mit­taa­maan val­tioi­den jul­kis­ten ta­louk­sien kun­toa. Ta­lou­den kun­non heik­ke­ne­mi­nen ei sil­ti ole nos­ta­nut uu­des­taan ris­keis­tä ker­to­via kor­ko­ja, ku­ten ta­lou­den to­del­li­sen ti­lan mer­ki­tys­tä ko­ros­ta­vat saat­tai­si­vat us­koa.
De Grau­we ja Ji to­dis­ta­vat, et­tei so­peu­tus ole toi­mi­nut toi­vo­tus­ti: ta­lous­kas­vu on ol­lut hei­koin­ta mais­sa, jois­sa jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus on ol­lut an­ka­rin­ta. Myös jul­kis­ten ta­louk­sien vel­ka­suh­de on pai­su­nut näis­sä mais­sa eni­ten.
"Em­me väi­tä, et­tei Ete­lä-Eu­roo­pan mai­den tar­vit­si­si so­peut­taa ta­louk­siaan saa­dak­seen jul­ki­set ta­lou­ten­sa kun­toon. Nii­den täy­tyy. So­peu­tus­oh­jel­mien ajoi­tus ja voi­mak­kuus on sa­nel­tu liiak­si mark­ki­na­pel­ko­jen ja pa­nii­kin eh­doil­la, ei ra­tio­naa­li­sen pää­tök­sen­teon tu­lok­se­na."

[LyijyS]

Sen verran itsekin kommentoin, että kun jotkut täälläkin toistavat ek:n perässä vaatimuksia yhteisöveron laskemisesta, julkisen sektorin alasajamisesta, palkka-alesta ym. mystisen mantran eli "kilpailukyvyn nimissä", niin lähes aina näillä toimenpiteillä on vain onnistuttu sössimään taloudenkiertokulkua entistä enemmän reaalimaailmassa. Oikeastaan harvassa on ne todelliset positiiviset (ehkä jotkut voimakkaasti vielä kehittyvät taloudet) esimerkit siitä, että esim. palkkojen jäädyttäminen olisi tuonut mitään hyvää taloudelle. Päinvastoin, ostovoiman hiipuessa menee vieläkin huonommin. Ja kuten aikaisemminkin linkitin Suomen kilpailukykyä käsittelevän artikkelin, niin haasteena ei ole Ek:n hokema  työn kallis hinta tai yritysverotus vaan innovaatioiden puute.

[Alkuasukas]

Oikeastaan harvassa on ne todelliset positiiviset (ehkä jotkut voimakkaasti vielä kehittyvät taloudet) esimerkit siitä, että esim. palkkojen jäädyttäminen olisi tuonut mitään hyvää taloudelle.

2000-luvun Saksa.

[Impivaaranilves]

Saksa kuuluu euroalueen terveimpiin talouksiin, ja heikommat euromaat ovat toivoneet, että Saksa lisäisi kuluttajiensa ostovoimaa. Vaatimusta on tukenut myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Kun saksalaiset saavat lisää palkkaa, heillä on mahdollisuus lisätä kulutustaan, ja osa siitä kohdistuu muiden euromaiden tuotteisiin.

Helmikuussa hinnat olivat Saksassa 1,5 prosenttia korkeammalla kuin viime vuoden helmikuussa. Tämän vuoden inflaatioksi ennustetaan kahta prosenttia.

Eivätpä vaadi samaa Suomen osalta. Vaikka väittävät täälläkin talouden olevan kunnossa. Ruoka ja vuokrat taisi kallistua viitisen prossaa viime vuodesta, en viitti etsiä mikä muutoin inflaatio oli, mutta nämä tehokkaasti vähentävät pienituloisten kulutusta.

[maltti on valttia]

"Ek:n hokema  työn kallis hinta"
  Itseasiassa työntekijän käteen tulevan palkan osuus on hyvin pieni laskun loppusummassa.
   Firma veloittaa asentajan työstä 50 euroa tunnilta, asentaja  saa 13 euroa lompakkoonsa.  Eli jos asentaja ei ota käteensä ollenkaan palkkaa, niin firman pitää silti laskuttaa 37 euroa tunnissa. Työ se on kallista juu.
   

[sivullinen.]

2000-luvun Saksa vastaa vitsiä, jossa baarimikko keksi alkaa myydä viinaa velaksi maksukyvyttömille pummeille. Toimi muuten aivan älyttömän hyvin. Myyntikäyrä sojotti suoraan taivaalle. Aluksi.

Hyvä vertaus. Mutta Kreikalla on kultaa, joten se on ennemmin maksuhaluton kuin maksukyvytön. Jää nähtäväksi, lähteekö Saksa perintäretkelle.

On jopa epäselvää onko kukaan velkaa kenellekkään. Liian tiukka sopimuspaperien tuijottelu ei eteläisen oikeuskäsityksen mukaan päde, jos sopimus on huono. Pohjoisessa sopimuksen pilkuntarkka tulkinta on taas ainoa hyväksytty totuus. Äänestämällä voidaan ratkaista kumpi tulkinta on oikea - jos äänestyksen hävinnyt suostuu hyväksymään äänestystuloksen.

[LyijyS]

Laitetaan tahan ketjun jatkoksi lisää "positiivisia" esimerkkejä liian kalliin julkisen sektorin yksityistämisen auvoisuudesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Sosiaali-+ja+terveyspomot+Ulkoistaminen+tuli+kalliiksi/a1366680313385?jako=650dda9c837bcf67f6d59394f15da9b7

sama juttu maikkarilta:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/sote-ostopalvelut-olivat-kalliita---kolmannes-kunnista-palasi-omaan-tuotantoon/2013/04/1741312

[Isäntä ja loinen]

Korkeakouluopiskelijat sekä työelämässä olevat korkeakoulutetut haluaisivat työskennellä valtion leivissä.

Taloussanomien juttu

Onkohan tämä valtion vetovoimaisuus työnantajana ihan terve ilmiö? Toisaalta ymmärtäähän tuon. Valtio on palkkajohtaja ja tarjoaa työntekijöilleen satavarmoja eläkevirkoja(puolustusvoimien henkilöstövähennykset lienee säännön vahvistava poikkeus). Valde tarjoaa nykynuorten kaipaamaa turvallisuutta. 

Itse pakerran maisterin papereilla yksityisellä sektorilla 2400e/kk. No työpaikka nyt sentään vaikuttaa tällä hetkellä suht varmalta, mutta kyllähän tuo julkinen sektori alkaa houkuttelemaan aina vaan enemmän ja enemmän. 

[starsailor]

Huonoina aikoina, kuten nyt, valtion ja yksityisen sektorin palkkaero on minimaalinen. Ainostaan spealistitehtävissä saa yksityisellä selvästi valtiota paremman korvauksen, mutta miinuspuolina on juuri epävarmuus. Tämä on taas yksi vääristymä, joka pitäisi korjata, koska yksityissektori maksaa paitsi oman palkkansa, niin myös niiden jotka ovat valtiolla töissä. Tästä syystä valtiolla työskentely pitäisi olla selvästi huonommin palkattua, eli yksityisellä saada enemmän palkkaa. Miksi näin on käynyt? Syy on moninainen, mutta heikko ay-liike, yhdistettynä vahvaan valtionsektorin ay-liikkeeseen on saanut erot kuroutumaan umpeen.

[Jaffasiini]

2000-luvun Saksa vastaa vitsiä, jossa baarimikko keksi alkaa myydä viinaa velaksi maksukyvyttömille pummeille. Toimi muuten aivan älyttömän hyvin. Myyntikäyrä sojotti suoraan taivaalle. Aluksi.

Olipa hyvä. Onkohan tuo sama baarimikko ollut sittemmin Espanjan asuntomarkkinoiden palkkalistoilla 

Voi olla mutta tässähän käyrä pitkään on sojotellut koska juopoilla on ollut takuumiehiä.

Korkeakouluopiskelijat sekä työelämässä olevat korkeakoulutetut haluaisivat työskennellä valtion leivissä.

Onkohan tämä valtion vetovoimaisuus työnantajana ihan terve ilmiö? Toisaalta ymmärtäähän tuon. Valtio on palkkajohtaja ja tarjoaa työntekijöilleen satavarmoja eläkevirkoja(puolustusvoimien henkilöstövähennykset lienee säännön vahvistava poikkeus). Valde tarjoaa nykynuorten kaipaamaa turvallisuutta. 

Lisäksi on vähemmän töitä ja enempi palkkaa niin helppoahan se on nuorten valtio valita. Sama ehkä ollut Kreikassakin aikansa, heillä ehkä parikymmentä vuotta rahaa riitti ja sitten tuli loppu. Täällä kestänee vähemmän aikaa kun takuumiehet vähenee ja lähtötasonakin pienempi varallisuus saattaa olla ollut. (En ole lukuihin tutustunut.)

[ikuturso]

Korkeakouluopiskelijat sekä työelämässä olevat korkeakoulutetut haluaisivat työskennellä valtion leivissä.

Taloussanomien juttu

Onkohan tämä valtion vetovoimaisuus työnantajana ihan terve ilmiö? Toisaalta ymmärtäähän tuon. Valtio on palkkajohtaja ja tarjoaa työntekijöilleen satavarmoja eläkevirkoja(puolustusvoimien henkilöstövähennykset lienee säännön vahvistava poikkeus). Valde tarjoaa nykynuorten kaipaamaa turvallisuutta. 

Itse pakerran maisterin papereilla yksityisellä sektorilla 2400e/kk. No työpaikka nyt sentään vaikuttaa tällä hetkellä suht varmalta, mutta kyllähän tuo julkinen sektori alkaa houkuttelemaan aina vaan enemmän ja enemmän.

Talousahdingossa rypevät kunnat myös palkitsevat melko avokätisesti etenkin virkamiehiä.

Ennen julkisella sektorilla oli yksityistä pienemmät palkat, jolloin ensisijaiset virkatehtävään hakeutumisen syyt olivat mm. työaikaan, lomiin, virkasuhteeseen ja eläkkeeseen liittyviä.

Koska julkisella puolella ei ole tulosvastuuta käytännössä ollenkaan, eikä palkkakehitystä voi sitoa yrityksen tuottoon, niin julkisen puolen palkkakehitys on jatkanut nousuaan tasaista tahtia. Samalla lama ja yritysten vaikeudet ovat vaikeuttaneet palkkaneuvotteluja, jolloin yksityisen puolen palkankorotukset ovat olleet kiven alla. Tässä on syntynyt vääristymä. Julkisella puolella on nykyään mahtipalkat ja sen lisäksi virkasuhteeseen liittyvät muut edut. Ei ole helppoa potkaista virkasuhteista pellolle tai korjata tämän palkkaa alaspäin, vaan sen sijaan nostetaan veroäyriä ja lakkautetaan kyläkouluja.

-i-

[Kulttuurirealisti]

Kun haulla tällainen löytyi, niin nostelen ylös.

Omia vaihtoehtoja talouden nostamiseksi:

- EKP devalvoi euroa; pitkän savotan takana, ellei mahdoton
- ainakin vientialojen yrityksissä mahdollisuus alentaa palkkoja, tärkeintä saada myynti vetämään
- pienentää työntekijän sivukuluja yritykselle, tai siirtää kuluja varsinaisen palkan puolelta verotettavaksi.
- Järjen käyttö johdon ja esimiesten palkkatasossa. Valtiolla myös.
- talouden rakenteen pitäisi kehittyä tasapainoisemmaksi, ei voida mennä esim. metsän ja Nokian vetämänä.
- rikkidirektiivi uusiksi
- mahdollinen euroero ja devalvointi, se pitäisi kuitenkin harkita tarkkaan
- julkisen sektorin pitkän aikavälin suunta pienemmäksi
- mukaan lukien kuntien tehtävien ja määrän suunta alas
- mahdollisesti yritysverotuksen muuttaminen Viron suuntaan
- kokonaisveroasteen laskeminen suunnaksi
- pienyrityksen perustaminen ja kasvattaminen mahdollisimman helpoksi

Nuo tuli nopeasti mieleen. Julkisen sektorin pienentämisessä yhtenä ideana on, että silloin veroastetta voidaan laskea ja parantaa yritysten investointikykyä ja kotitalouksien ostovoimaa. Ja kyllähän siitä muutakin seuraisi.

[Teme]

Omia vaihtoehtoja talouden nostamiseksi:

- EKP devalvoi euroa; pitkän savotan takana, ellei mahdoton
- ainakin vientialojen yrityksissä mahdollisuus alentaa palkkoja, tärkeintä saada myynti vetämään
- pienentää työntekijän sivukuluja yritykselle, tai siirtää kuluja varsinaisen palkan puolelta verotettavaksi.
- Järjen käyttö johdon ja esimiesten palkkatasossa. Valtiolla myös.
- talouden rakenteen pitäisi kehittyä tasapainoisemmaksi, ei voida mennä esim. metsän ja Nokian vetämänä.
- rikkidirektiivi uusiksi
- mahdollinen euroero ja devalvointi, se pitäisi kuitenkin harkita tarkkaan
- julkisen sektorin pitkän aikavälin suunta pienemmäksi
- mukaan lukien kuntien tehtävien ja määrän suunta alas
- mahdollisesti yritysverotuksen muuttaminen Viron suuntaan
- kokonaisveroasteen laskeminen suunnaksi
- pienyrityksen perustaminen ja kasvattaminen mahdollisimman helpoksi

Nuo tuli nopeasti mieleen. Julkisen sektorin pienentämisessä yhtenä ideana on, että silloin veroastetta voidaan laskea ja parantaa yritysten investointikykyä ja kotitalouksien ostovoimaa. Ja kyllähän siitä muutakin seuraisi.

No kun silmään sattu, niin laitetaas pari asiaa. EKP tuskin devalvoi ainakaan merkittävässä määrin, eikä sillä olisi suurta merkitystä, koska Suomen ulkomaankaupasta karkeasti puolet tulee EU-alueelta.

Yhtälailla palkanalennus on taloudele myrkkyä, sillä se alentaa suoraan ostovoimaa. Jo nyt parina viime vuotena on nähty, että vähittäiskaupan volyymi pienenee, vaikka arvo kasvaa -kiitos kiristyvän verotuksen. Tämä tulisi entisestään alaspäin tilanteessa, jossa palkkoja laskettaisiin ja kuten tiedetään kulutuksen pieneminen tarkoittaa heikkenevä työllisyyttä. Täsmälleen samasta syystä sivukuluja ei voida siirtää palkan puolelle.

Avain tässä on kolmiossa työn hinta-työntuottavuus-ostovoima ja tässä kolmiossa ongelma on se ostovoima ja siihen vaikuttaa oleellisesti verotus. Verotuksella tässä yhteydessä pitää huomata hyödykkeissä oleva verotus, että palkkaverotus. Jos vaikka hyödykkeissä oleva verotus olisikin jota kuinkin Eurooppalaisella tasolla meillä, on vastaavasti palkkaverotus posketon. Loogisena johtopäätöksenä on se, että palkkaverotusta tulisi alentaa rajusti, joka lisää kotimaista ostovoimaa suoraan. Osa näin nousevasta ostovoimasta palautuu kasvavan kysynnän vuoksi takaisin mm. arvonlisäverona valtiolle. Toisaalta, jotta verotusta voidaan löysätä pitäisi kuluja karsia. Tässä yhteydessä vastaan tulee byrokratia, erityisesti kuntapuolella oleva virkamiesarmeija, mutta myös valtion, että EU-byrokratia. Kaksi ensin mainittua ovat myös sikäli, että Suomalainen säätely-yhteiskunta on saanut taloutemme erinäisin säännöksin ja valvontatoimenpitein jos ei nyt aivan halvaustilaan, niin lähelle kuitenkin.

[RP]

No kun silmään sattu, niin laitetaas pari asiaa. EKP tuskin devalvoi ainakaan merkittävässä määrin, eikä sillä olisi suurta merkitystä, koska Suomen ulkomaankaupasta karkeasti puolet tulee EU-alueelta.

En minäkään usko nini tapahtuvan, kun valtaapitävät eivät joko välitä sitä mitä kansalaisille tapahtuu, tai sitten aidosti uskovat tekevänsä hyvää työtä (saa itse valita, kumpaa pitää pelottavampana), mutta kyllähän EKP:n rahapolittiikka on keskeisiä syitä miksi euoralueen taloudella menee niin kurjasti kuin menee (ja miksi USA:lle menee paremmin ja uuden johdon aikakaudella jopa Japani alkaa näyttämään piristyumisen merkkejä).

Korkotasojen ollessa lähellä rahapolittikan vaiktusmahdollisuuksia on epäilty (kun niin sanotusti narulla on paha työntää), mutta EKP vieläpä veti taaksepäin 2011, ja tämän vaikutukset tuli demonstroitua mitä selvimmin.

[dothefake]

Suomi lähtee sillä nousuun, että työnantaja voi antaa potkut niin halutessaan. Irtisanomisajan hyväksyn. Näin työnantaja uskaltaisi palkata kenet hyvänsä ja hyvälle ei niitä potkuja tule. Huonosta pääsisi eroon ilman, että pikkufirma menee nurin ja velat kaatuu päälle.

[Nuivake]

Suomi lähtee sillä nousuun, että työnantaja voi antaa potkut niin halutessaan. Irtisanomisajan hyväksyn. Näin työnantaja uskaltaisi palkata kenet hyvänsä ja hyvälle ei niitä potkuja tule. Huonosta pääsisi eroon ilman, että pikkufirma menee nurin ja velat kaatuu päälle.

Pienyrittäjänä en voi olla kuin samaa mieltä.

[Jari Martikainen]

No kun silmään sattu, niin laitetaas pari asiaa. EKP tuskin devalvoi ainakaan merkittävässä määrin, eikä sillä olisi suurta merkitystä, koska Suomen ulkomaankaupasta karkeasti puolet tulee EU-alueelta.

En minäkään usko nini tapahtuvan, kun valtaapitävät eivät joko välitä sitä mitä kansalaisille tapahtuu, tai sitten aidosti uskovat tekevänsä hyvää työtä (saa itse valita, kumpaa pitää pelottavampana), mutta kyllähän EKP:n rahapolittiikka on keskeisiä syitä miksi euoralueen taloudella menee niin kurjasti kuin menee (ja miksi USA:lle menee paremmin ja uuden johdon aikakaudella jopa Japani alkaa näyttämään piristyumisen merkkejä).

Korkotasojen ollessa lähellä rahapolittikan vaiktusmahdollisuuksia on epäilty (kun niin sanotusti narulla on paha työntää), mutta EKP vieläpä veti taaksepäin 2011, ja tämän vaikutukset tuli demonstroitua mitä selvimmin.

Tarkentaisin tuosta Suomen ulkomaankaupasta sen verran, että viennistä vain noin 31% menee euroalueelle, joten EKP:n devalvoiva rahapolitiikka olisi kyllä varsin merkityksellistä Suomen viennille.

[Emo]

Ero eurosta, eli sillä tauti lähtee millä on tullutkin.

[RP]

No kun silmään sattu, niin laitetaas pari asiaa. EKP tuskin devalvoi ainakaan merkittävässä määrin, eikä sillä olisi suurta merkitystä, koska Suomen ulkomaankaupasta karkeasti puolet tulee EU-alueelta.

En minäkään usko nini tapahtuvan, kun valtaapitävät eivät joko välitä sitä mitä kansalaisille tapahtuu, tai sitten aidosti uskovat tekevänsä hyvää työtä (saa itse valita, kumpaa pitää pelottavampana), mutta kyllähän EKP:n rahapolittiikka on keskeisiä syitä miksi euoralueen taloudella menee niin kurjasti kuin menee (ja miksi USA:lle menee paremmin ja uuden johdon aikakaudella jopa Japani alkaa näyttämään piristyumisen merkkejä).

Korkotasojen ollessa lähellä rahapolittikan vaiktusmahdollisuuksia on epäilty (kun niin sanotusti narulla on paha työntää), mutta EKP vieläpä veti taaksepäin 2011, ja tämän vaikutukset tuli demonstroitua mitä selvimmin.

Tarkentaisin tuosta Suomen ulkomaankaupasta sen verran, että viennistä vain noin 31% menee euroalueelle, joten EKP:n devalvoiva rahapolitiikka olisi kyllä varsin merkityksellistä Suomen viennille.

Toisellaisella rahapolitiikalla myös vienti sinne euroalueelle voisi vetää. Kyse ei olisi kilpailukyvystä, vaan kysynnästä.

[dothefake]

Suomi lähtee sillä nousuun, että työnantaja voi antaa potkut niin halutessaan. Irtisanomisajan hyväksyn. Näin työnantaja uskaltaisi palkata kenet hyvänsä ja hyvälle ei niitä potkuja tule. Huonosta pääsisi eroon ilman, että pikkufirma menee nurin ja velat kaatuu päälle.

Pienyrittäjänä en voi olla kuin samaa mieltä.

Eikä tässä mallissa se ns. huonokaan häviä mitään. Pääsee töihin ja saa palkkaa ainakin muutaman kuukauden, palaa sitten takaisin työttömäksi. Lisäksi saa mahdollisuuden osoittaa hyvyytensä.

[Tykkimies Pönni]

Rahanluontioikeus Suomen Pankille ja markka käyttöön. Pankkijärjestelmä uusiksi, niin että liikkeelle lasketun rahan määrä vastaa tuotannon arvoa. Raha lasketaan liikkeelle vain ja ainoastaan velattomana, esimerkiksi Hanko-Inari-moottoritien, Kymen kanavan ja muiden yleishyödyllisten hankkeiden kautta.

Jotakuinkin tällaisella reseptillä toimittiin Kanadassa 30-luvulta vuoteen 1987. Hyvin toimi.

[Tykkimies Pönni]

Tämä nykyinen velkatalousmalli on yksyhteen kuin pelattaisiin monopolia missä yhdellä pelaajista on oikeus tehdä paperista lisää seteleitä rajattomasti ja kaikki pelissä olevat rahat on lainattava siltä rahanluontioikeuden omaavalta pelaajalta. Kun kaikki setelit on lainarahaa, niistä joudutaan maksamaan sille yhdelle pelaajalle koko ajan korkoa mitä se yksi pelaaja voi nostella ja laskea mielin määrin. Sen lisäksi, vaikka muut pelaajat pelaisivat kuinka hyvin tahansa, rahanluontioikeuden omaava pelaaja voi aina painaa itselleen lisää rahaa ja inflatoida tällä tavoin muiden vaivalla keräämän omaisuuden arvoa rahassa mitattuna. Eli rahanluontioikeuden omaava pelaaja voittaa aina ja kaikki omaisuus ajautuu lopulta hänen käsiinsä.

Nykyinen pankkijärjestelmä on koko maailman tunnetun historian suurin huijaus. Niinkauan kuin sitä ei korjata, kaikki muu on näpertelyä.

[Noottikriisi]

Kuten olen tässäkin ketjussa jo kertonut, Suomen talous on perinteisesti saatu nousuun devaltaatiolla. Alla muutama lainaus, laitoin muutaman lihavoinninkin huvin vuoksi:

https://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html

Suomessa 1930-luvun lama oli kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja lievempi kuin muualla maailmassa. Teollisuuden tuotanto kääntyi uudelleen kasvuun jo vuonna 1932. Suomen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä paransi vuosien 1931-32 markan devalvaatio, joka oli suuruudeltaan 50 prosenttia suhteessa dollariin ja 15 prosenttia suhteessa puntaan. Teollisuustuotanto kasvoi erittäin voimakkaasti pääasiassa viennin ansiosta vuosina 1933-38, parhaimmillaan yli 20 prosenttia vuodessa.

Ripeä kasvu johtui useasta tekijästä. Ensinnäkin maan jälleenrakentaminen sodan jäljiltä kasvatti teollisuuden kysyntää. Toiseksi Suomi devalvoi valuuttansa useaan kertaan vuosina 1945 ja 1949, mikä vauhditti länsivientiä. Esimerkiksi vuoden 1949 kahden devalvaation yhteisvaikutuksesta dollarin markkakurssi kohosi 70 prosenttia.

Lamaa seuranneen kansainvälisen korkeasuhdanteen aikana teollisuustuotanto toipui kuitenkin nopeasti. Tämä johtui osittain vuoden 1957 markan devalvaatiosta, jossa dollarin markkakurssi nousi 39 prosenttia. Vuoden 1958 jälkeen alkoi teollisuustuotannon vahva kasvun kausi.

Kansainvälinen talous oli 1960-luvulla hyvin vakaa. Tämä näkyy myös Suomen teollisuustuotannon tasaisena kasvuna 1960-luvulla, vaikkakin vuonna 1967 kasvu alkoi hieman hiipua. Samana vuonna Suomessa toteutettiin markan 31 prosentin devalvaatio, jonka jälkeisinä vuosina teollisuuden tuotanto kääntyi jälleen voimakkaaseen kasvuun.

Vuodet 1976 ja 1977 olivat vielä teollisuustuotannolle miltei nollakasvun aikaa, kunnes tuotanto kääntyi jälleen voimakkaaseen kasvuun vuonna 1978. Vuosien 1978 ja 1979 teollisuuden tuotannon kasvu oli keskimääräistä nopeampaa. Tähän vaikuttivat vuosien 1977 ja 1978 aikana tehdyt kolme markan devalvaatiota, jotka olivat suuruudeltaan yhteensä 19 prosenttia suhteessa ulkomaanvaluuttojen markkinahintaan.

Taantuman vaikutukset eivät kuitenkaan juurikaan näkyneet Suomen teollisuuden tuotannossa. Teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä pidettiin osaltaan yllä vuoden 1982 kahdella devalvaatiolla, jotka nostivat ulkomaanvaluuttojen markkakurssia yhteensä 11 prosenttia.

Valuutan arvon vahvistaminen tuli muotiin "talousnero" Mauno Koiviston saatua niin paljon vaikutusvaltaa että populistinen devalvaatiopolitiikka saatiin kuriin. Painotan siis että seuraavan lainauksen operaatio on revalvointi eli devalvaation vastakohta - kuten seurauskin.

Vuonna 1989 tapahtuneen markan revalvaation jälkeen alkoi 1990-luvun taloudellinen kriisi näkyä seuraavana vuonna myös teollisuustuotannon lievänä supistumisena.

"Valitettavasti" vahvan valuutan kannattajat joutuivat vielä kerran taipumaan ja kepulikonsteilla saatiin kumisaapastehdaskin pukattua teknologiabuumin huipulle.

Vaikka talous oli kriisissä, 15.11.1991 tehdyn devalvaation seurauksena Suomen vienti alkoi kasvaa erittäin nopeasti.

No lopullisesti meidät vastuuttomat talouspopulistit vaiennettiin luovuttamalla päätösvalta vastuullisiin käsiin jonnekin Euroopan ytimeen. Näin on saatu varmistettua että kehitysmaiden työvoima on pysyvästi kilpailukykyisempää kuin suomalainen. Ja päästiin niistä Nokian kännyköistäkin eroon.

[AuggieWren]

Suomi lähtee nousuun sillä, että tehdään tavaroita ja palveluja, jotka käyvät ulkomailla kaupaksi. Laatua, josta voi pyytää kovan hinnan tai sitten bulkkia, jonka kappaletuotanto ei maksa käytännössä mitään. Tätä edesauttaisi voimakas ruohonjuuritason deregulaatio ja verotusmenettelyn joustavoittaminen. No, eihän meillä ole varaa tms.

[Alkuasukas]

Devalvaatio tarkoittaa alennusmyyntiä. Onko alennusmyyntitavara ainoa mikä täällä saadaan kaupaksi? Devalvaation alennus valitettavasti koskee myös tavallisen ihmisen ostovoimaan. Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen että enää ei voi devalvoida aina kun on hankalaa.