Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

[Hamsteri]

Osakkeet ja investoinnit on enemmänkin lottoa keskivertoihmisille GME ja bitcoin tapauksineen. Jotenkin omituinen tilanne, että samaan aikaan kun kämpät on kalliita niin niitä on tyhjillään paljon ja puolet väestöstä asuu tukkihimmeleillä. Käyköhän 90-luvut lainojen kanssa taas?

[artti]

Kuvittelisin, että tuulenvoimakkuuksien mukana vaihtelevan sähköntuotantotason takia tuulivoimaa on vaikeampaa kytkeä sähköverkkoon. Kuvittelisin, että tuulivoimalan ja sähköverkon välille tarvitaan puskuri tasoittamaan tuulenvoimakkuuksien mukana vaihtelevan sähköntuotantotason. Kuvittelisin, että vedyn erottelu vedestä tuulivoiman tuottamalla sähköllä kompensoisi tuulivoiman vaihtelevaa luonnetta. Siinä on huomioitava hyötysuhde eroteltaessa tuulivoimalla tuotetulla sähköllä vety vedestä.

Ja sitten selvitin miten tuulen voimakkuuksien mukana vaihteleva tuulivoimalan sähköntuotantotaso on kompensoitu. Kymmenistä tuulivoimalaitoksista koostuvan tuulivoimalaitoksen sähköntuotantotasoa yritetään pitää vakaana lapakulmia säätelemällä ja pyörivien tuulivoimalaitosten lukumäärää säätelemällä. Tuulivoimalaitoksen ja sähköverkon välissä ei siis ole sähköä varastoivaa puskuria kompensoimassa tuulenvoimakkuuksien vaihtelua.

Tuulivoimaa syntyy, kun tuulivoimalan siivet alkavat pyörittämään generaattoriin valmiiksi kytkettyä akselia. Generaattori muuttaa pyörimisenergian sähköksi, joka puolestaan johdetaan ensin muuntajaan ja sieltä edelleen suoraan sähköverkkoon.

http://www.tuulivoimala.com/tuuli-ja-aurinkoenegia/tuulivoimaloiden-toiminta/

[artti]

Politiikassa tärkeintä on vahva veropohja. Kaikki politiikka perustuu veropohjan tuottamiin verotuloihin.

[artti]

Se on suuri kokonaisuus. Valtioneuvoston yleinen politiikka vaikuttaa siihen onko työikäisillä työtä. Valtioneuvoston yleinen politiikka vaikuttaa siihen käykö kauppa. Valtioneuvoston yleinen politiikka vaikuttaa siihen onko eläkekassoilla eläkemaksutuloa, jolla maksaa eläkkeellä olevien eläkkeet.

Jos taloustilanne menee vaikeaksi esimerkiksi sitä kautta, että valtioneuvosto on täynnä poliitikkoja, joiden ainoa pyrkimys on vandalisoida kaikki niin sitten olemme melkoisissa vaikeuksissa, jos me käsittelemme pehmeästi kaiken vandalisoivia poliitikkoja.

On puolueita, jotka tahtovat esittää meille, että tietty poliitikko vandalisoi kaiken vaikkei tietty poliitikko tekisikään niin. Se voi olla niin, että se joka syyttää poliitikkoa vandaaliksi on itse vandaali, joka tahtoo vandalisoida kaiken.

[artti]

Suomessa on 15 - 74 vuotiaita 4 123 000, joista yksityisen sektorin työllisiä 1 914 000, yrittäjiä ja yrittäjien perheenjäseniä 361 000, valtion työllisiä 148 000, kuntien työllisiä 475 000, työttömiä 212 000, työvoiman ulkopuolella 1 357 000.

Keskeinen seikka, joka on ymmärrettävä on, että yksityinen sektori maksaa verot.

Verotuloja saavat eivät maksa veroja siksi, että saadun verotulon jakamisen verottaminen ei tuota verotuloja.

Verotulojen saamapuolella olevien verottaminen on verotuksen simuloimista.

Jos verotuloja saavia ei verotettaisi niin veroja maksava yksityinen sektori voisi sanoa, että verotuloja saavat eivät maksa veroja.

Kun verotuloja saava menee kauppaan ostoksille niin hän käytännössä palauttaa kauppiaalle kauppiaan aiemmin maksamia veroja, ja saa kauppiaalta vastineeksi tuotteen.

Jos julkinen hallinto tahtoisi lisätä verotuloja ja pienentää julkisia menoja, niin julkisen hallinnon pitäisi kannustaa verokertymällä rahoitettuja julkisen sektorin palkansaajia siirtymään yksityiselle sektorille maksamaan veroja, joka lisää julkisen hallinnon verotuloja ja pienentää julkisen hallinnon julkisia menoja.

Kun julkisen sektorin palkansaaja siirtyy yksityiselle sektorille niin julkisen hallinnon julkiset menot muuttuvat verotuloiksi.

Se on niin, että jos huomattava osa kansalaisista on verorahoitteisia (jotka eivät oikeasti maksa veroja) niin valtion ja kuntien talous on huteralla perustalla.

Se on niin, että kuta suurempi osuus työikäisistä työskentelee yksityisellä sektorilla maksamassa veroja, sen vahvemmalla perustalla on valtion ja kuntien talous.

Uskoisin, että valtion ja kuntien vahvuutta arvioitaessa erityinen painoarvo on veropohjan vahvuudella.

www.stat.fi (tilastokeskuksen linkki lyhennetty)

[vainukoira]

Siinä se yksityinen vs. julkinen sektori on hyvin selkeästi kerrottu. Tuo vaatii kolmesta viiteen minuuttia keskittynyttä lukemista, ajattelua ja luetun ymmärtämistä. Mutta kun 70 prosentille väestöä se on liian vaikeaa. Ei vaan onnistu.

[ApuaHommmaan]

Ehkä ensimmäisenä voitaisiin ottaa bää pois persiistä ja alkaa tuottamaan sähköä.

[JNappula]

Nallelta hyvä mielipidekirjoitus Hesarissa, "Euroalueeseen kuuluvalla Suomella ei ole omaa inflaatiota":

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009036510.html

Loppukaneettina kirjoituksessa oli muistutus talouskasvun puutteesta (Suomessa on eletty ja laajennettu "hyvinvointiyhteiskuntaa" syömävelalla jo pitkään) ja siitä mihin se johtaa. Ja myös kehoitus tehdä asialle jotain, saada siis talous kasvupolulle takaisin.

SUOMESSA ei käytännössä ole ollut talouskasvua viiteentoista vuoteen, ja se alkaa näkyä elintasossa, julkisen talouden alijäämissä, työeläkejärjestelmän vakavaraisuudessa ja suurten metropolialueiden ulkopuolisten kiinteistöjen arvoissa. Suomen lähivuosien talouspolitiikalla on siksi oltava yksi tavoite ylitse muiden: talouskasvun nopeuttaminen. Se edellyttää investointeja, yrittämistä ja työntekoa.

Valtio ja kunnat eivät ole yrittäjinä ja sijoittajina parhaimmillaan. Taloudellisen kasvun nopeuttaminen edellyttää yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamista ja – toisin kuin useat HS:n haastattelemista asiantuntijoista väittävät – verotuksen rakenteellista uudistamista ja alentamista.

[artti]

Valtio simuloi verottamista verottamalla takaisin itselleen osan siitä rahasta, jota valtio jakaa tulonsiirtoina. Monissa valtion rahansiirroissa on mukana se verotusvara.

Julkisen sektorin palkansaajan verotusvara on rahasumma minkä julkinen hallinto laittaa julkisen sektorin palkansaajan palkkaan, jotta julkinen hallinto voi verottaa verotusvaran takaisin itselleen. Julkisen sektorin palkansaajat voitaisiin vapauttaa palkkaverosta ilman, että julkisen hallinnon tulot pienenisivät senttiäkään. Jos julkisen sektorin palkansaajat vapautettaisiin palkkaverosta niin yksityisen sektorin palkansaajat vaatisivat, että yksityisen sektorin palkansaajatkin vapautettaisiin palkkaverosta. Jos julkisen sektorin ja yksityisen sektorin palkansaajat vapautettaisiin palkkaverosta niin miten se tehtäisiin käytännössä.

Kumpi hyötyisi: palkansaaja vaiko palkanmaksaja.
- Palkansaaja hyötyisi: jos palkansaajan vapauttaminen palkkaverosta on palkansaajan palkankorotus. (Palkansaajan palkankorotus, vapauttamalla palkansaaja palkkaverosta, ei pienentäisi lainkaan palkanmaksajan palkansaajaan liittyviä kuluja.)
- Palkanmaksaja hyötyisi: jos palkansaajan vapauttaminen palkkaverosta pienentäisi palkanmaksajan kuluja. (Käytännössä se on niin, että palkanmaksaja maksaa palkansaajan palkkaverot.)

Kumpi on enemmän yleinen etu:
- Palkansaajien palkankorotus vapauttamalla palkansaajat palkkaverosta.
- Palkanmaksajien kulujen pienentäminen vapauttamalla palkanmaksaja maksamasta palkansaajan palkkaveroja.

Palkansaajien vapauttaminen palkkaverosta ja palkansaajien ostovoiman lisäys lisäisi kilpailua markkinoille. Verotuksen painopisteen siirto arvonlisäveron muodossa kulutuksen puolelle ja palkansaajien vapauttaminen palkkaverosta on mielestäni käytännössäkin hyvinkin perusteltavissa.

Miljoonien palkansaajien palkankorotus vapauttamalla palkansaajat palkkaverosta vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa, jolla olisi merkittävä työllisyyttä lisäävä vaikutus. Työllisyyden kasvu lisäisi yleistä ostovoimaa, joka lisäisi työllisyyttä, joka tarkoittaisi taloudellisen nousun spiraalia. Työvoiman kysynnän kasvu toisi tilaisuuden siirtää julkisen sektorin palkansaajat yksityiselle sektorille maksamaan veroja. Julkisen sektorin palkansaajien siirtyminen yksityiselle sektorille maksamaan veroja pienentäisi julkisia menoja ja lisäisi julkisia tuloja.

(Jos haluat oppia kirjoittamaan yksinkertaistettua suomea; käännä suomenkielinen teksti ensin englanniksi ja sitten englannista suomeksi Google-kääntäjällä: https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=fi&tl=fi&op=translate )

[Äpyli]

YLE: Suomen talous on tulevina vuosina jo lähtökohtaisesti 10 miljardia pakkasella joka vuosi, sanoo ministeri Saarikko

Virkakunnan arvion mukaan tilanne on vakava ja nopeasti heikentynyt, valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa.

Seuraava hallitus joutuu aloittamaan työnsä pahasti takamatkalta valtion menojen ja tulojen tasapainottamisessa.
Pelkästään inflaatio ja nykyisten lainojen korkomenojen nousu tarkoittavat, että valtio joutuu ottamaan velkaa vähintään 10 miljardin euroa vuosittain ensi hallituskaudella kattaakseen menot.
Näin laskee valtiovarainministeriö, joka julkaisee ensi maanantaina tilannekuvan uuden hallituksen työn pohjaksi.
Virkakunnan arvion mukaan tilanne on vakava ja nopeasti heikentynyt, kertoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) Ylen aamussa perjantaina.

– Luvut tarkoittavat tulevaa hallitusta varten sitä, että lainaa joudutaan joka vuosi ottamaan yli kymmenen miljardia. Tämä luku on pohjilla ilman yhtään uutta kriisiä tai poliittista menolisäyspäätöstä.

Saarikon mukaan tästä summasta suurinta osaa selittävät korkomenot eli valtion ottaman velan lainanhoitokulut.

– Toinen nopeasti kohonnut menoerä on niin sanotut automaattisesti menoja nostavat indeksit vaikkapa hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen. Sekin on kasvattanut lainan tarvetta.

Suomen valtiolla oli velkaa tammikuun lopussa reilut 144 miljardia euroa. Saarikko pitää itseään ja kaikkia Suomen puolueita vastuullisina velkaantumisesta.

– On hyvä asia, että suomalaiset tuntuvat laajasti olevan huolissaan velasta. Se on tärkeä pohja meille päättäjille tulevina vuosina ryhtyä tätä tilannetta korjaamaan, Saarikko sanoo.

Saarikko vierittää vastuuta velkaantumisesta edellisillekin hallituksille.

– Tämä kehitys, viivan alle jäänyt miinus ja velaksi eläminen ovat jatkuneet Suomessa jo 15 vuotta, Saarikko sanoo radion puolella Ykkösaamussa.

Tuolloin Suomessa oli Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus, jota seurasi Jyrki Kataisen (kok.) hallitus.

Entä nykyisen hallituksen päätökset, jos kriisejä ei lasketa?

– Nykyisen hallituskauden selkeät poliittiset päätökset ohi koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten, se selittää velasta noin 2,5 miljardia.

Summa pitää sisällään Saarikon mukaan muun muassa hoitajamitoituksen, panostukset koulutukseen ja pienimpien eläkkeiden korotusten.

https://yle.fi/a/74-20017305

Niin että valtiovarainministerille tulee ullatuksena, että korkomenot voivat nousta? Herää kysymys, mihin ne rahat ovat sitten kadonneet jo matalien korkojen aikana. Kummasti se päättäjien huolestuneisuus taloudesta korostuu juuri aina ennen vaaleja.

[Scruton]

Suomi tarvitsisi sveitsiläistyylisen oppisopimusjärjestelmän. Työhön kiinni pääseminen opintojen kautta tulisi tehdä mahdollisimman kitkattomaksi jotta saadaan rakenteellinen työttömyys minimoitua.

Unohda pankit ja Toblerone – Sveitsin rikkauden perusta on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu puuseppiä ja pankinjohtajia

[Siener]

Täällä tapetaan kaikki pk-yritykset heti alkuunsa. Aloittaminen sinänsä on helppoa, pari kuponkia viranomaisille. Mutta siitä se helvetti alkaa:Verottaja on pahin.

Vajaa kaksi vuotta, ja siirryn eläkkeelle. Sitten perustan sen firmani, enkä todellakaan Suomeen.

[Sukkavilla]

Suomi tarvitsisi sveitsiläistyylisen oppisopimusjärjestelmän. Työhön kiinni pääseminen opintojen kautta tulisi tehdä mahdollisimman kitkattomaksi jotta saadaan rakenteellinen työttömyys minimoitua.

Unohda pankit ja Toblerone – Sveitsin rikkauden perusta on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu puuseppiä ja pankinjohtajia

Yritykset ovat Suomessa haluttomia palkkaamaan korkeasti koulutettuja tavallisiin töihin, vaikka henkilön kiinnostus, tieto ja taidot riittäisikin kyseisen työtehtävän suorittamiseen. Jos kouluttautuu korkeasti, ei kelpaa enää tavallisiin hommiin tai perustyöpaikkoihin ollenkaan. Työhakemuksiin ei edes välttämättä vastata. Joillekin yrityksille ei kelpaa elämänkokemuksella hankittu tietotaito.

Täällä käytännössä vaaditaan siis alakohtainen koulutus joka työpaikkaan. Vaaditaan jopa menemään oppisopimukselle vielä uudestaan varsinaisen koulun jälkeen, vaikka kyse on samasta alasta. Yhdelle tutulle kävi niin. Sai pienen palkankorotuksen, eikä edes työpaikka vaihtunut.

Kyse on siis pohjimmiltaan yrittäjien asenteista.

[Äpyli]

Piti tulla kansainvälisyyttä, rikkautta, osaajia ja työvoimapulan paikkaajia maahanmuuton myötä. Todellisuus tuli taas kerran vastaan. Nyt sitten kaupungit huutavat valtiota apuun ja pitää saada suora linja pääministerille. Kyse on tietenkin rahasta. Valtion raha on ilmeisesti taianomaista, sellaista parempaa rahaa, jolla voidaan korjata sekä ideologia että sen seuraukset. Marinin hallitus sai äskettäin kautensa viime metreillä läpi kotoutumislain uudistuksen, joka sisältää paljon oikeuksia, muttei velvoitteita. Tai no, velvoitteita tuli kyllä, mutta kunnille, eikä kotoutuville. Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä ovat kuuden suurimman kaupungin yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Valtiolta lisää pätäkkää uuden kotoutumislain toteuttamiseksi?

YLE: Suomen suurimmat kaupungit haluavat keskustella maahanmuutosta suoraan pääministerin kanssa – sanovat maksavansa itse nyt kaiken

Uusi pääministerivetoinen yhteistoimintaelin asettaisi koko Suomen kasvulle tavoitteita, joiden edistämiseksi käytettäisiin sekä kaupunkien että valtiovallan keinoja ja budjettivaltaa.

Kuusi Suomen suurinta kaupunkia haluaisi parantaa yhteistyötä valtion kanssa. Siksi Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu esittävät nyt uuden pääministerivetoisen allianssin perustamista.

Kaupunkien ja valtion yhteistoimintaelin asettaisi koko Suomen kasvulle tärkeitä tavoitteita.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sanoo, että Suomen talouskasvun ja onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että suuret kaupungit onnistuvat.

Hän muistuttaa, että suurimmissa kaupungeissa syntyy yli puolet maan bruttokansantuotteesta.

– Tähänastisessa talouspolitiikassa tai muussakaan politiikassa ei ole tätä riittävästi tiedostettu. Kutoskaupungit ovat moottori Suomen talouskasvulle, josta syntyvä arvonlisä hyödyttää koko Suomea.

Pääministerivetoinen allianssi asettaisi kaupunkien ja valtiovallan yhteisiä tavoitteita, joiden toteuttamiseksi käytettäisiin sekä kaupunkien omia keinoja että valtiovallan lainsäädäntöjä ja budjettivaltaa.

Suuret kaupungit ovat huolissaan muun muassa osaajapulasta. Vartiaisen mukaan se vaivaa molempia sektoreita, yksityistä ja julkista. Vartiainen pitää tärkeänä työperäisen maahanmuuton helpottamista ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä suuriin kaupunkeihin.

Helsingin pormestari nostaa esiin myös suuret liikenneinvestoinnit, joiden rakentamisessa valtion ja kaupunkien saumaton yhteistyö olisi tärkeää.

– Työllisyyttä voitaisiin varmasti kehittää nykyistä paremmin.

Esimerkiksi paremmilla kulkuyhteyksillä suurista kaupungeista voitaisiin muodostaa yhtenäisempiä työssäkäyntialueita.

Koko maan työpaikoista noin 40 prosenttia sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa. Työttömistä näissä kaupungeissa asuu noin 38 prosenttia.
...
Kaupunkien mukaan uudella allianssilla pyrittäisiin sujuvoittamaan myös maahanmuuttoa ja parantamaan maahan muuttavien kotouttamista. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu lähes 70 prosenttia maan vieraskielisistä.

Itä-Helsingissä sijaitsevan Myllypuron peruskoulun rehtori Anna Hirvonen pitää kaupunkien ajatusta allianssista hyvänä. Hän uskoo, että uusi yhteistoimintaelin helpottaisi työtä ruohonjuuritasollakin.
...
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.) mukaan uudella allianssilla voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan myös hyvään työpaikkakehitykseen.

Esimerkiksi Vantaan uusista yrityksistä iso osa on vieraskielisten perustamia. Viljasen mukaan pitkäaikaistyöttömyyskin on kaupungissa kääntynyt laskuun.

– Maahanmuuttajien parempaa työllisyyttä tulisi pyrkiä tukemaan yhteistoimin valtion kanssa. Monille vieraskielisille yrittäjyys on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi.

Suurten kaupunkien mukaan positiivinen työllisyyskehitys ja kotouttamisen onnistuminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä valtion kanssa.

Viljasen mielestä kaupunkien rahoitusjärjestelmässä pitäisi ottaa selkeämmin huomioon kaupungissa asuvien vieraskielisten osuus, alueen tarpeet investoida sekä kaupunkien mahdollisuudet elinvoimansa edistämiseen.

– Nyt on syntynyt tilanne, että käytännössä suuret kaupungit maksavat yksin koko Suomen kotouttamisen, sillä vieraskieliset ovat lähes kokonaisuudessaan suurimmissa kaupungeissa.
...
Vantaan kaupunginjohtaja sanoo, että laajasti kansainvälisen kaupunkiväestön saaminen yhdenvertaiseen asemaan kouluissa ja yhteiskunnassa vaatii paljon työtä ja resursseja.
...
– Tavoitteena on vetovoimainen ja kansainvälinen Suomi. Emme voi epäonnistua kansainvälisyydessä ja kansainvälistymisessä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, vaan meidän täytyy kansainvälistyä niin hyvin, että ihmiset pääsevät mukaan yhteisöön ja uusia ihmisiä ja työntekijöitä tulee maahan, Viljanen painottaa.
...
Uuden yhteistoimintaelimen eli allianssin perustaminen on osa kuuden suurimman kaupungin yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle.

https://yle.fi/a/74-20021667

[Emo]

Ero eurosta olisi hyvä alku Suomen talouden nousulle, katsokaa esimerkiksi Ruotsia (vaikkatämä tietenkin on niitä harvoja asioita missä Suomi on niiin erilainen maa kuin Ruotsi 🤪).
Jopa Suomen yhdessä putinisti Paavo Lipposen (SDP) kanssa PERUSTUSLAIN VASTAISESTI euroon vienyt presidentti (Kok.) Sauli Niinistö on myöntänyt jälkikäteen, ettei Suomea olisi kannattanut euroon viedä.

Joten euroero‼️ Ei luulisi olevan iso juttu, kun ei euroon menokaan ollut iso juttu, perustuslaki tallottiin ja keltään ei mielipidettä kysytty, niin liikku sama nyt vaan toisinpäin, erossa ei edes laki ole esteenä!

[Dangr]

Suomesta ei ikinä saada halpamaata. Mutta se ei tarkoita sitä että ei kannattaisi yrittää kulujen vähentämistä.

Esimerkiksi asuminen on kallista. Ei mitään luonnonvoimaa mikä sen tekisi, vaan kaavoitus ja asumisen bisnekseksi tekeminen.

Tehdään taloudellisesti kannattavaksi muuttaa edulliseen asuntoon. Tehdään aikuisten soluasuntoja, pieniä yksiöitä tyyliin ruotsinlaivan hytti jne.

Rahaa on, käytämme yli 2 miljardia asumistukeen vuodessa. Otetaan ne etukäteen käyttöön ja tehdään lisää asuntoja:

Jos se käytettäisiin yksiöihin 20m2, 3000e/m2 ja saataisiin 33 333 asuntoa rakennettua vuodessa. Kahden tonnin neliöhinnalla 50000 asuntoa. Paljonko tämä hinnat alkaen asumismuodon lisäys laskisi asumiskuluja? Kaavoituksen helpottaminen muutenkin, jo olemassa olevien asuntojen jakaminen pienemmiksi jne lisäksi.

Suomen yhdeksi suosituimmaksi sijoitusmuodoksi on tullut asuntosijoittaminen. Siinä käytetään niukkuutta hyväksi ja lypsetään veronmaksajien tukia. Ja asuminen ei tuota mitään. Käytetään nekin rahat ulkomaalaisten osakkeitten ostamiseen, osinkoja maahan muilta.

Jos teemme asuntosijoittamisesta huonoa bisnestä, niin ehkä isot kansainväliset kiinteistöyhtiöt myyvät takaisin täältä ostamansa kiinteistömassan. Ja sitten ne vuokrarahat jäävät pyörimään maahamme.

[Golimar]

Sen muuttaisin tuosta Hankamäen kirjoituksesta että varsinaisia syyllisiä asuntopulaan, asumisen kalleuteen ja todella moneen muuhun päin hittoa olevaan asiaan ovat älykääpiöt/pahantahtoiset päättäjät jotka ovat pilanneet Suomen haalimalla matuja, tärväämällä rahaa järjettömyyksiin, nöyristelemällä €Urostoliitolle ja kiristämällä verotuksen sietämättömäksi.

Otin kirjoituksen talteen jos se sattuisi häviämään.

Maahanmuuttajat syyllisiä pk-seudun asuntopulaan

J. Sakari Hankamäki

11.2.2013 11:07
päivitetty 11.2.2013 11:07

Asuntopolitiikassa aprikoidaan usein, mikä on syynä
pääkaupunkiseudun asuntojen kalleuteen. Selityksiä on etsitty
tonttipulasta, kaavoituspolitiikasta, rakennusliikkeiden ahneudesta,
keinottelusta, pankkien ja niiden takapiruina toimivien
kiinteistövälittäjien vedätyksestä sekä rakentamismääräyksistä, jotka
näyttävät olevan ehtymätön luonnonvara. Niillä kaikilla onkin osansa
asiassa. Mutta markkinoita pahiten vääristävä tekijä jätetään yleensä mainitsematta.

Huvudstadbladet iloitsi
äskettäin, että kasvavan maahanmuuton vuoksi pääkaupunkiseudusta tulee
lopultakin "todellinen globaali metropoli". Lehden mukaan "vierasta
kieltä puhuvien" määrä nousee 127 000:sta 300 000:een ja
maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä kipuaa 9,4 prosentista jopa 23
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tiedot perustuvat Helsingin
kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosaston pomon, Markku Leijon,
sanoihin.

Tämä on suomalaisille ikävä uutinen.
Pääkaupunkiseudulla on kärsitty kroonisesta asuntopulasta, joka johtuu
kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta. Sen vuoksi asumiskustannukset ovat
päätä huimaavia ja asuntojen sekä vuokrien hinnat ovat karanneet
tavallisten palkansaajien ulottuvilta. Niinpä keskituloiset ja köyhät
suomalaiset joutuvat lähtemään pääkaupungistamme pakoon ulkomailta
kohdistuvan paineen vuoksi.

Maahanmuutto on
valloituspolitiikkaa, jonka aseena on joko kapitalistien raha,
humanitaarisen maahanmuuton verukkeella harjoitettu
ihmisoikeuspolitiikka tai työperäisen maahanmuuton varjolla toimeenpantu
suomalaisen työvoiman kilpailutus ja riisto. Maahanmuutto on tehnyt
pääkaupungistamme sentrifugin, joka heittää suomalaiset pakolaisen
asemaan.

Pääkaupunkiseudulle tulvii ulkomaalaisia
lähinnä kolmea väylää myöten. Ensimmäisen puron muodostavat korkeasti
palkatut asiantuntijat, kuten elektroniikkainsinöörit ja EU-virkamiehet.
He valloittavat luksusasunnot julkisen vallan hätäillessä, kuinka
tulijoille riittää tarpeeksi laadukkaita lukaaleja kansainvälisesti
kilpailukykyiseen hintaan. Toisen muodostavat pakolaiset ja
turvapaikanhakijat, jotka majoitetaan verovaroin eri puolille kaupunkia
taistelemaan asunnoista suomalaisten ihmisten kanssa. Kolmannen aallon
muodostavat Itä-Euroopan ja Aasian maista rahdatut työläiset, jotka
asuvat konteissa tai vuokraavat käyttöönsä yksiöitä, joissa heitä asuu
joskus puolenkin tusinan verran.

Syypäitä
pääkaupunkiseudulla vallitsevaan asuntokurjuuteen ja hintahelvettiin
ovat suurimmaksi osaksi maahanmuuttajat. Heidän takiaan asuntojen hinnat
ja vuokrat ovat nousset pilviin, ja on syntynyt kulttuurieroista
johtuvia konflikteja. He luovat sitä hillitöntä ylikysyntää, johon
maamme voimavarat eivät riitä vastaamaan, ja lopulta suomalaiset itse
pakotetaan asumaan keskitysleirejä muistuttavassa tilanahtaudessa.
Häikäilemätöntä onkin se sosiaaliporno, jonka mukaisesti Helsingin
kaupunki oikein toivoo köyhien ja huonosti verotuloja tuottavien
suomalaisten kaikkoavan ympäristökuntiin. Jostakin ideologisesta syystä
kaupunki haluaa vaihtaa kantaväestöön kuuluvat köyhänsä ulkomaalaisiin
köyhiin.

Etua maahanmuutosta on ollut vain
kiinteistösijoittamista harjoittaville kapitalisteille ja porvareille,
joiden asuntojen hinnat ovat nousseet. Ulkomailta saadut esimerkit
osoittavat kuitenkin, että monikulttuuristuneimmat suurkaupungit ovat
myös kurjistuneimpia ja velkaantuneimpia.

Esimerkiksi
Berliiniin on virrannut vuoden 1991 jälkeen väkeä eri ilmansuunnilta, ja
kaupunki on slummiutunut pahasti. Asunnot maksavat keskustassakin enää
vain noin kolmasosan Helsingin hinnoista. Berliini on Saksan
velkaantuneimpia kaupunkeja, ja velkaa sillä on yli 60 miljardia euroa,
eli lähes yhtä paljon kuin Suomen valtiolla.

Toisen
huonon esimerkin tarjoaa Tukholma, jossa opiskelijat joutuvat asumaan
vuokrakonteissa ja opiskelija-asuntojono on kahden vuoden mittainen.
Suomessa opiskelijoita majoitettiin kontteihin ensimmäistä kertaa viime
syksynä.

Tätäkö pääkaupunkiseudulla asuvat suomalaiset
haluavat? Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle saapuu myös suomalaisia
maaltamuuttajia, mutta julkinen valta priorisoi ulkomaalaisia. Tuoreen
tapauksen tarjoaa valtiovallan esitys pyhittää Espoosta lopetetun poliisikoulun
tilat maahanmuuttajille, vaikka alun perin tiloihin suunniteltiin opiskelija-asuntoja.

Huvudstadbladetin taustajoukkojenkaan
ei kannattaisi iloita paisuvasta maahanmuutosta vain siksi, että sitä
kautta "vierasta kieltä puhuvien" osuus väestöstä kasvaa.
Ruotsinkieliset identifioituvat väärään ryhmään hakiessaan asemalleen
tukea toisista kielivähemmistöistä. Vieraskielisten määrän kasvaessa
ruotsinkielisten oma asema Suomessa huononee.
Monikielisyydestä tulee rasite, kun joudutaan palkkaamaan tulkkeja, ja
yhteiskunnallinen tehokkuus heikkenee jatkuvien viestintä- ja
ymmärtämisongelmien vuoksi.

Joten miksi tavoitella
maahanmuuttoa ja kiittää takaperoisesta politiikasta, joka johtaa
asumisolojen kurjistumiseen sekä sosiaalisten olojen rakenteelliseen ja
pysyvään vääristymiseen? Itseisarvo maahanmuutto ei ole, eikä myöskään
maahanmuuttajien työpanos ole korvaamaton. Sen sijaan suomalainen
ihminen näyttää olevan aina korvattavissa ulkomaalaisella:
diskriminaation kohde, väistymään pakotettu ja orja omassa maassaan.

Tämä
brutaali kansallisen edun polkeminen johtuu valtiollisen
itsemääräämisoikeutemme kiistämisestä ja politiikan painopisteen
siirtämisestä suomalaisten ihmisten edun valvonnasta kansainvälisiin
ympyröihin. Se on vetänyt matot ja lattiat suomalaisten alta, eivätkä
valtio ja kunnat pysty enää turvaamaan omille kansalaisillemme sellaista
hyvinvointia kuin ennen.

Onko Helsinki Suomen pääkaupunki
enää lainkaan? Vai onko tämä jonkinlainen ulkomaalaishyökkäyksen
kohteena oleva viimeinen pelastusvene, jossa ulkomailta tulijat näkevät
rauhallisen ja oloiltaan mukavan saarekkeen, kunnes tämäkin on ääriään
myöten täynnä kansainvälisille metropoleille tyypillistä ahdistusta,
hysteriaa ja repaleisuutta?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hankamaki/132461-maahanmuuttajat-syyllisia-pk-seudun-asuntopulaan/

[Äpyli]

Olen tässä pohtinut ketjun ydinkysymystä: kuinka Suomen talous lähtisi nousuun. Listaan tähän merkittäviä ongelmia joita pitäisi ratkoa ennen kuin talouden tervehtyminen voisi edes teoriassa onnistua:

- Inflaation taso Suomi vs. muu EU: kuluttajien romahtanut ostovoima, Suomessa inflaatio ilman asunto- ja kulutusluottojen korkojen vaikutusta 0,1%, kotimainen inflaatio selittyy siis lähes kokonaan korkopolitiikalla. Esim. Saksassa palkat ovat nousseet löysän rahapolitiikan vuoksi, Suomessa korkotaso hyydyttää taloutta ja keskiluokka kärvistelee. Vaikka ansiotasoindeksin kehitys ei näytä Suomessa niin pahalta, reaaliansioindeksi on karua katsottavaa. Suomella ei taida olla keinoja vaikuttaa EKP:n koronnostoihin, vinkua voi mutta vaikutusta sillä ei ole. Palkkamaltti toteutuu kuin itsestään, kun yrityksillä ei ole varaa nostaa palkkoja ja yksi syy siihen on työllistämisen kalleus. Toisaalta valtiosektorilla palkkakehitys on muistaakseni ollut kärkiluokkaa. Mistä päästäänkin seuraavaan...

- Valtavan kokoiseksi kasvanut julkinen sektori, jossa tehdään paljon tuottamatonta työtä (suorittavan työn osuus vs. puuhastelu). Lisäksi sivuvirrat kolmannelle sektorille jne. Tämä on erittäin vahingollista, sillä se imee suoraan resursseja tuottavalta työltä, niin rahaa kuin henkilöstöä, jotka ideaalitilanteessa kanavoituisivat yksityiselle sektorille tuottavuuden kehittymiseksi. On huomattava, että edes talouskasvu - jota ei siis tällä hetkellä edes ole havaittavissa ja lähivuosina voimakasta kasvua lienee turha odottaa - ei riitä korjaamaan julkisen talouden ongelmia. Valtion rahahanoille on loputtomasti jonottajia, valitettavasti Suomesta on kasvanut valtioriippuvaisuuden maa. Tämä on vaikuttanut myös henkiseen ilmapiiriin siten, että lähes ongelma kuin ongelma luovutetaan valtion hoidettavaksi, ja poliitikot ovat usein mahdottoman tehtävän edessä hakiessaan ratkaisuja jotka sopisivat nykyiseen järjestelmään. Ongelma on erittäin laaja enkä paneudu siihen tässä sen enempää, esimerkkejä löytyy kyllä. On perusteltuja syitä olettaa, että suuri julkinen sektori haittaa talouskasvua. Kakun kasvattamisen sijaan Suomessa on keskitytty sen jakamiseen ja nyt korjataan sen satoa.

- Tuottavuuden heikko kehitys vuoden 2008 jälkeen. Suomessa tuottavuuden kasvu on hidastunut muita maita enemmän. Ero ei johdu työtunneista. Suomi ei ole onnistunut löytämään tätä kasvua verrokkimaiden tavoin esim. mukauttamalla tuotantoa uusille kasvusektoreille, synnyttämään merkittäviä uusia yrityksiä jne. Taikakeinoja tuottavuuden kehitykselle ei liene olemassa, mutta aloittaa voisi vaikka siitä, että tuottamattomasta ja kuluja aiheuttavista toiminnoista olisi päästävä eroon. Ylipöhöttyneeltä julkiselta sektorilta ei uskalla tuottavuuden parantamista hirveästi odotella.

- Kasvava velkataakka ja lainojen korot. Velkaantumistahti on ollut ja on aivan karmea ja tarkoittaa sitä, että yhä kasvava määrä resursseja menee lainan korkoihin sen sijaan että sillä parannettaisiin tuottavuutta, mahdollistettaisiin investointeja ja kasvua jne. On siis otettu syömävelkaa ja kaikki se raha on ollut järkevästä taloudenpidosta pois. Ongelmaa yritetään korjata korottamalla veroja mutta koska Suomen verotus on jo kireällä tasolla, tämä yhtälö on kestämätön. Yksinkertaisesti tulee seinä vastaan. Verotuksen pitäisi olla taloudellista toimintaa kannustavaa eikä lannistavaa. Tämän hallituskauden näkymät velan suhteen ovat synkkää luettavaa eikä isoja muutoksia ole näköpiirissä.

- EU:n Suomelle sanelemat vastuut ja velvollisuudet. Nettoveronmaksajuuden lisäksi Suomi on joutunut maksumieheksi lukuisissa koplauksissa ja kyse on isoista summista. Uusimpana esimerkkinä ennallistamisasetus, joka uhkaa Suomea satojen miljoonien vuosittaisilla kuluilla.

- Maahanmuutto on jatkuvasti kumuloituva menoerä, joka käytännössä tarkoittaa lisää työttömiä elätettäväksi, ja vaikka niitä korkeasti palkattuja huippuosaajia tänne saataisiinkin, Suomen houkuttelevuus rapisee nousevien verojen myötä ja ei-työperäiset maahanmuuttajat syövät kaikki huippuosaajien tulokset ja enemmän. Lisäksi kun huomioidaan vaikutukset työmarkkinoihin ja heikko palkkakehitys, Suomesta on tulossa hyvää vauhtia halpatyömaa.

- Vanhenevan väestön ongelma. Jo tämä yksinään riittäisi tarjoamaan taloushaasteita (kestävyysvaje/huoltosuhde), mutta yhdistettynä edellä mainittuihin, tulevaisuus ei näytä valoisalta. Keskiluokka alkaa olla mahdottoman tehtävän edessä, kun pitäisi pienenevällä työvoimalla tuottaa entistä enemmän arvonlisää yhä kasvavalle joukolle elätettäviä.

- Panostaminen vihreään loikkaan on alkanut osoittaa loikan sijaan tempoilevaa sätkimistä. Kun lopulta tämänkin maksavat kuluttajat, niin kaikki siihen laitetut rahat ovat pois tärkeämmistä asioista.

Edellisiin kohtiin hallituksen vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat. Minua kuitenkin henkilökohtaisesti hirvittää, että vaikka meillä pitäisi olla oikeistohallitus, toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet ovat varsin laimeita suhteessa tarpeeseen. Joku kutsui hallitusta termillä Vasemmisto lite, eikä ollut aivan väärässä, joskin se aito vasemmistohallitus olisi luultavasti korottanut veroja pää märkänä ja jättänyt leikkaukset tekemättä. Velkahan ei kuulemma ole ongelma. En tiedä, onko oma näkemykseni liian pessimistinen. Mutta enemmän tai vähemmän fakta on, että tämän hallituskauden jälkeen meillä on taas helvetisti enemmän velkaa kuin sen aloittaessa. Jos oikeistohallitus ei kykene tarvittaviin toimenpiteisiin, niin minkälainen hallitus sitten kykenisi? Kova seinä on tulossa viimeistään 2030-luvulla vastaan.

[Mäntymetsä]

Täällä on 44 sivua vaihtelevia ehdotuksia, mutta korostan vielä kahta seikkaa talouden nostamiseksi ilman tausta- tai oheisselityksiä

- Uusia innovaatioita pitää tulla. Etenkin sellaisia, joista tulee kantavaa liiketoimintaa
- Kulttuuria pitäisi saada siihen, että suomalaiset haluavat pitää omistusta omissa näpeissään ja laajentaa rohkeasti toimintaa itse, eikä myydä omistusta ulkomaille helpon rahan keräämisen myötä

[mikkoellila]

Veroja pitää alentaa. Ennen kaikkea palkkojen verotusta pitää alentaa, koska palkkatuloista menee enemmän veroja kuin samansuuruisista yritys- ja pääomatuloista.

Sosiaalietuuksia pitää leikata, jotta ero sosiaaliturvan varassa elävien ja työssäkäyvien käytettävissä olevien välillä kasvaisi molemmista päistä, siis sekä palkkojen verotuksen alentamisen ansiosta että sosiaalietuuksien leikkauksien vuoksi.

Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset pitää lakkauttaa.

Eläkkeitä pitää leikata siten, että suurimpia eläkkeitä leikataan prosentuaalisesti enemmän kuin pienimpiä. Sopiva leikkaus voisi olla ensi alkuun esim. 10 % siitä summasta, jolla eläke ylittää 1000 euroa kuussa, niin että esim. 2000 euron eläkkeestä leikataan 100 euroa, 3000 euron eläkkeestä leikataan 200 euroa, 4000 euron eläkkeestä 300 euroa jne.

Eläkkeiden indeksitarkistukset pitää lopettaa.

[Äpyli]

Eläkkeitä pitää leikata siten, että suurimpia eläkkeitä leikataan prosentuaalisesti enemmän kuin pienimpiä. Sopiva leikkaus voisi olla ensi alkuun esim. 10 % siitä summasta, jolla eläke ylittää 1000 euroa kuussa, niin että esim. 2000 euron eläkkeestä leikataan 100 euroa, 3000 euron eläkkeestä leikataan 200 euroa, 4000 euron eläkkeestä 300 euroa jne.

Eläkkeiden indeksitarkistukset pitää lopettaa.

Tämä puuttuikin minun listasta, ja se on kyllä erittäin oleellinen asia. Tarkistin lähteistä, että julkiset menot ovat v. 2008-2022 kasvaneet 5,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ja tästä kasvusta 70% selittyy eläkemenoilla. Vuonna 2022 eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 13%, euromääräisesti kokonaiseläkemenot olivat 34,9 miljardia. Vuonna 2023 ne olivat 37,8 miljardia, eläkkeensaajia oli 1,6 miljoonaa ja eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 33% (yli 16-vuotiaista). Koska eläkeläisten määrässä ei isoa muutosta tapahtunut yhdessä vuodessa, em. luvuista voi päätellä sen, että eläkeindeksi nosti kokonaiseläkemenoja yhdessä vuodessa 2,9 miljardia euroa.

Tällainen vuosittainen kasvu on aivan kestämätön. Orpon hallitus valmistelee eläkeuudistusta kahdessa työryhmässä, takaraja ehdotuksesta näyttää olevan 31.1.2025. Uudistuksen kirjattu tavoite on "vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa." Vanhushuoltosuhteesta löytyy erilaisia ennustusskenaarioita, parametrit hieman vaihtelevat mutta päähuomio kaikissa skenaarioissa on se, että vanhushuoltosuhde tulee heikkenemään. Se hankaloittaa tavoitteen saavuttamista.

On ymmärrettävää, että poliitikot eivät mielellään puhu eläkkeiden leikkaamisesta. On kuitenkin selvää, että kokonaiseläkekustannusten kasvun mittakaavan vuoksi jotakin on pakko tehdä ja mitä myöhemmin päätökset tehdään, sitä rajumpia ne tulevat olemaan. Jokin aika sitten uutisoitiin kansalaisten luottamuksesta eläkejärjestelmään. Eniten siihen luottivat eläkeläiset. Nuoremmat, työelämässä mukana olevat ikäluokat ovat alkaneet ynnäillä 1+1 ja herätä asiaan. Oletettavaa on, että uudistuksesta voi ensi vuonna seurata melkoinen meteli. Ydinkysymys on, pystytäänkö riittävät uudistukset poliittisesti tekemään siten että ne ovat pitkäikäisiä uudistuksia.

[Torspo]

Veroja pitää alentaa. Ennen kaikkea palkkojen verotusta pitää alentaa, koska palkkatuloista menee enemmän veroja kuin samansuuruisista yritys- ja pääomatuloista.

Sosiaalietuuksia pitää leikata, jotta ero sosiaaliturvan varassa elävien ja työssäkäyvien käytettävissä olevien välillä kasvaisi molemmista päistä, siis sekä palkkojen verotuksen alentamisen ansiosta että sosiaalietuuksien leikkauksien vuoksi.

Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset pitää lakkauttaa.

Eläkkeitä pitää leikata siten, että suurimpia eläkkeitä leikataan prosentuaalisesti enemmän kuin pienimpiä. Sopiva leikkaus voisi olla ensi alkuun esim. 10 % siitä summasta, jolla eläke ylittää 1000 euroa kuussa, niin että esim. 2000 euron eläkkeestä leikataan 100 euroa, 3000 euron eläkkeestä leikataan 200 euroa, 4000 euron eläkkeestä 300 euroa jne.

Eläkkeiden indeksitarkistukset pitää lopettaa.

Valitettavan harva ymmärtää, että talouskasvun avain on julkisen sektorin raju leikkaus. Silloin myös tarve ulkomaiselle halpatyövoimalle loppuu.

Suomessa on satojatuhansia turhakkeita imemässä sellaisen määrän veroeuroja, ettei veroastetta ja samalla teollisuuden kilpailukykyä pystytä parantamaan.

[KamalaJari]

Tätä asiaa on viisaatkin pohtineet mutta eipä tunnu valmista tulevan , ehkä maan talouden ei kuulukaan lähteä nousuun vaan sen kohtalona on olla EU syrjäkulma jossa väki taas riutuu savupirteissään ja vetää talkkunavelliä läiväriinsä.

[Hamsteri]

Todellisuus: Ei Suomen talous lähde nousuun, koska kaikki mikä vaan saa ulkoistettua halpamaihin myös menee sinne tai keinoäly poistaa nykyisetkin työt.

Julkista voi aina leikata, mutta todellisuus 2#. Julkinen koostuu naisista, jotka ei biologisista syistä johtuen luo uutta työtä, vaan päätyisivät sossulle.

Todellisuus 3#. Miehet ei vältsiin anna puolen miljoonan julkisen kalkkunan kuolla pakkaseen, niin ainoa realistinen vaihtoehto näille naisille on sossu tai julkisen käsien heiluttelu.


10–20 vuoden päästä tekoäly tekee asiantuntijoiden työt ja ihmiset saavat eläkettä palkan sijaan, sanoo Applella työskennellyt suomalainen tekoälyinsinööri – "Hullun paperithan tästä saa

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/1020-vuoden-paasta-tekoaly-tekee-asiantuntijoiden-tyot-ja-ihmiset-saavat-elaketta-palkan-sijaan-sanoo-applella-tyoskennellyt-suomalainen-tekoalyinsinoori-hullun-paperithan-tasta-saa/a4f872f4-8951-4978-8933-8f9d6931e42c

[Hohtis]

Valitettavan harva ymmärtää, että talouskasvun avain on julkisen sektorin raju leikkaus. Silloin myös tarve ulkomaiselle halpatyövoimalle loppuu.

Suomessa on satojatuhansia turhakkeita imemässä sellaisen määrän veroeuroja, ettei veroastetta ja samalla teollisuuden kilpailukykyä pystytä parantamaan.

Kyllä se varmaankin on näin, mutta onkohan julkinen sektori Suomessa jo too big to fail?

Ajatukseni perustuu siihen, että julkisen sektorin höpöviroissa tasaisen hyvää ja varmaa ansiota raapivat kravatinpitäjät ja jakkuakat ovat todennäköisesti asuntovelallisia, jonka maksu perustuu varmaksi arvioituun ansiokehitykseen. Mikäli - sanotaan vaikka 50 000 - julkisen turhaketta potkittaisiin pihalle, se johtaisi maksukyvyttömyyteen ja asuntomarkkina saturoituisi polkuhintaisista kohteista - mikä johtaisi yleisesti asuntojen hintojen laskuun - niiden vakuusarvo lainojen takana murentuisi - pankit suojaisivat myöntämänsä lainat marginaalikoron nostolla - mikä aiheuttaisi lisää maksuvaikeuksia - jne - jne.

En tiedä olenko ollenkaan jäljillä tuossa kuvaamassani. Joka tapauksessa Suomi on velkavetoinen talous, julkisen sektorin rahat ovat lopulta tulevaisuuden velkaa alijäämäisessä valtion taloudessa. Ja loputon velanotto ei tosiaan ole realismia, vaikka Suuri Talous Ajattelia Paavo Arhinmäki niin linjasikin.

Koska mitään uutta Nokiaa tai vastaavaa ei ole näköpiirissä, niin mitä nopeammin talouden noidankehä katkaistaan, sitä vähemmän syvälle Suomi kyykkää. Ehkäpä asuntomarkkinan kuplakin olisi syytä puhkaista, onhan melko kestämätöntä, että keskiluokkainen ja keskiansioinen ihminen saa juuri ja juuri säästettyä itselleen asunnon koko työuransa aikana mutta paljon muuta ei jääkään.

***

Suomen (yksityisen) talouden ongelma pähkinänkuoressa: Työnantajalla ei ole varaa maksaa sellaista palkkaa, jolla työntekijän kannattaisi tulla töihin. Syyt miksi näin on ovat moninaiset, joita tässä ketjussa on jo ansiokkaasti aiemmin kuvattu.

[Hamsteri]

En tiedä olenko ollenkaan jäljillä tuossa kuvaamassani.

Olet jäljillä. Jos julkinen "puhdistetaan", niin näille ihmisille ei löydy yksityiseltä tekemistä. Näillä on myös velkoja- jos ei asuntovelkaa, niin jotain muuta-, mitä ne eivät pysty maksamaan. Jonkinlainen korttitalon romahdus tuosta tulee. Millanen, niin arvauksia otetaan vastaan.

[KamalaJari]

Yksi talouden korjausliike olisi säästää ..... ... Maahanmuutosta !

[JNappula]

Edellisiin kohtiin hallituksen vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat. Minua kuitenkin henkilökohtaisesti hirvittää, että vaikka meillä pitäisi olla oikeistohallitus, toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet ovat varsin laimeita suhteessa tarpeeseen. Joku kutsui hallitusta termillä Vasemmisto lite, eikä ollut aivan väärässä, joskin se aito vasemmistohallitus olisi luultavasti korottanut veroja pää märkänä ja jättänyt leikkaukset tekemättä. Velkahan ei kuulemma ole ongelma. En tiedä, onko oma näkemykseni liian pessimistinen. Mutta enemmän tai vähemmän fakta on, että tämän hallituskauden jälkeen meillä on taas helvetisti enemmän velkaa kuin sen aloittaessa. Jos oikeistohallitus ei kykene tarvittaviin toimenpiteisiin, niin minkälainen hallitus sitten kykenisi? Kova seinä on tulossa viimeistään 2030-luvulla vastaan.

Tosiaan, isoin ongelma, tai pikemminkin sen oire, on se että Suomen BKT per capita ei ole kasvanut 17 vuoteen.

Itse olen jo luovuttanut Suomen suhteen, koitan saada lapseni koulutettua ja muuttamaan ulkomaille. Vanhin asuu jo rapakon takana. Edes niin oikeistolaisella hallituksella kun nyt Suomessa ylipäätään on mahdollista saada, ei pystytä tekemään tarvittavia uudistuksia. Edes YLE:n budjettiin ei saada mitään muutosta, puhumattakaan koko vasemmistolaisen propagandatuutin lopettamisesta. Veroja ei saada alemmaksi, sontajärjestöjen tukia ei lakkauteta, riittäviä leikkauksia julkiseen sektoriin ei saada aikaan.

Jos lapset saa pois täältä, niin hyvä. Itse voi sitten vaikka ampua luodin päähänsä sitten kun sen aika on...

[KamalaJari]

Ensimmäinen asia olisi hoitaa koululaitos kuntoon , niin että siellä vaadittaisiin oppilaita opiskelemaan ja saamaan aikaan tuloksia.

Ei riitä että minähän yritin jos enää vaaditaan edes sitä.

Tämä heijastuu jo nyt työelämään , oletteko havainneet että harva asia onnistuu enää kerrasta vaan yleensä täytyy mennä reklamoimaan ja homma tehdään uudestaan ?

Kun systeemi on mädäntynyt alusta alkaen sitä pitää alkaa korjaaman alusta alkaen , tosin tuskin kukaan uskoo että näin tehdään .

Talouden ongelmat ovat jo niin laajoja ja rakenteellisia että taitaa jäädä taantuma pysyväksi olotilaksi kuten tähänkin asti.

Yhteiskunnan henkinen tila vaikuttaa tottakai myös talouteen , jos keskitytään vain kaikenlaiseen epäoleelliseen hörhöilyyn ja hedonismiin ei ihmisistä ole tekijöiksi .

[Konttausta]

En tiedä olenko ollenkaan jäljillä tuossa kuvaamassani.

Olet jäljillä. Jos julkinen "puhdistetaan", niin näille ihmisille ei löydy yksityiseltä tekemistä. Näillä on myös velkoja- jos ei asuntovelkaa, niin jotain muuta-, mitä ne eivät pysty maksamaan. Jonkinlainen korttitalon romahdus tuosta tulee. Millanen, niin arvauksia otetaan vastaan.

Onneksi jo nyt käynnissä oleva suurten ikäluokkien, jotka siis jo kaikki eläkeiässä, vuosittainen kiihtyvä väheneminen on alkanut ja säästetään eläkkeistä terveydenhuoltoon.

Toki eliniän pidentyminen hieman hidastaa tätä, mutta tuskin kovin paljoa, varsinkin kun kyseisen ikäluokan suosiossa on ollut tupakki, viina ja HK-Sininen (viimeinen on vitsi isäni jo nelikymppisenä paisuneesta pötsistä "sairauden" takia).

Jostain syystä tuntuma on että julkisessa sektorissa tuo ja heitä hieman nuoremmat ikäluokat ovat aika hyvin edustettuina, joten tulemme varmaan näkemään suuria muutoksia sen menoihin ihan jo sen ikääntymisen ja ikäluokkien pienenemisen kautta.

Varmaan tekoäly ja robotiikka sekä muu automatisaatio tulee poistamaan paljon julkisen sektorin työvoimatarpeesta, mutta se on ainakin vielä vain spekulaatiota, vaikka esimerkiksi toimeentulotuen siirto Kelalle ja Kelan asioinnin osittainen sähköistäminen on varmasti vähentänyt tarvittavaa liiketilaa ja henkilöstöä sekä niiden kuluja.