Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

[ikki]

Toinen esimerkki yritystuista on alemmat arvonlisäveroluokat mm ruualle.
Tekes ja Sitrat yms joita taas voisi surutta lakkauttaa ei haluta lakkauttaa koska ovat säästöpossuja sisäpiirille, sillä rahoitetaan ikuisuusprojekteja (eli omaa palkkapussia) kuten muslimien facebook....
Ja voidaan samalla ihmetellä mitä virkaa jollai merenkulun tuella on, jotta vihreät saavat myytyä rikki-filttereitä polttoaineelle 20v etuajassa ja että botskit jatkaisivat suomen lipun alla...?

[Mika]

Suomen talous ei lähde koskaan nousuun nykyisellä tyylillä. Ainoa mahdollisuus olisi ajattelutavan täydellinen muutos, ja nykyisten valtapuolueiden saaminen pois vallasta.  Se taas lienee niin pitkä tie, ettei sitä nykyisten sukupolvien aikana tulla näkemään... 

[Supernuiva]

Kiinnostaisi nyt tietää mikä on se alue johon yksittäisen yrittäjän tai työntekijän kannattaisi suunnata, jos niiku jollain olisi tietoa? Anyone?

Sosiaaliala, niin kauan kuin valtio ja kunnat saavat lainoja, joiden turvin voidaan parantaa kotimaan ja ulkomaiden sairaat. Sosiaali sisältää myös mokubisnekset. Vähän tuntuu siltä, että suuret ikäluokat tyhjentävät "kassan" lopullisesti.

Puheista huolimatta telakat ja autotehtaat (on niitä muitakin kuin Uusikaupunki, tosin ei henkilöautoja) lienevät saaneet ainakin pääosin riittävästi työvoimaa. Kasvua näillä oli, mutta onko sitä enää jatkossa?

Kaupan kassoja tarvitaan, mutta lisää nykyiseen.. epäilen. Taisi olla niin, että kaupan kassa on juuri nyt suomalaisten yleisin ammatti.

Itse ihmettelen, miksi ollaan huolissaan vähäisestä syntyvyydestä. Itse olen enemmän huolissani työttömyydestä, joka kautta rantain voidaan selittää johtuvaksi suomalaisten liiallisesta syntyvyydestä.

[Mika]

Itse ihmettelen, miksi ollaan huolissaan vähäisestä syntyvyydestä. Itse olen enemmän huolissani työttömyydestä, joka kautta rantain voidaan selittää johtuvaksi suomalaisten liiallisesta syntyvyydestä.

Suomella on kyseenalainen kunnia olla maa, jolla ei ole oikein koskaan ollut tarjota työtä ja elantoa edes omalle väestölleen. Täältä on kautta historian lähdetty milloin minnekin työn perässä. Ehkäpä tällainen kansa ansaitseekin hiipua pois maan päältä.

[Raksa_Mies]

Kiinnostaisi nyt tietää mikä on se alue johon yksittäisen yrittäjän tai työntekijän kannattaisi suunnata, jos niiku jollain olisi tietoa? Anyone?

Itse ihmettelen, miksi ollaan huolissaan vähäisestä syntyvyydestä. Itse olen enemmän huolissani työttömyydestä, joka kautta rantain voidaan selittää johtuvaksi suomalaisten liiallisesta syntyvyydestä.

Liiallinen syntyvyys työttömyyden syynä?!?  Ehkä kuitenkin mieluummin taloutemme rakenne, vähän teollisuutta, suomalaisten laiskuus, politikkojen typerät päätökset

[Golimar]

Työeläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Jaakko Kiander ja SDP:n entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner kommentoivat taloustieteilijä, nobelisti Bengt Holmströmin varoituksia Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä. Holmström kysyi viikolla Kauppakamarin 100-vuotisjuhlassa, jääkö seuraava sukupolvi eli tämän päivän nuoret ilman eläkettä. Kianderin mukaan kyseessä on varsin yleinen huoli joka toistuu monissa arkipäivän keskusteluissa.
–Epäedullinen väestökehitys tai työpaikkojen katoaminen robotisaation seurauksena ovat usein esitettyjä syitä sille, miksi eläkejärjestelmä voisi romahtaa. Huoli on perusteltu monessa maassa erityisesti siksi, että eläkejärjestelmien taloudellisesta kestävyydestä ei ole huolehdittu kunnolla, Kiander kuvailee blogissaan.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän tilanne on Kianderin mukaan kuitenkin hyvä.

–Eliniän pidentymisestä aiheutuvaan väestön ikärakenteen muutokseen on alettu varautua jo 1980-luvulla. Viime vuosiin asti työeläkejärjestelmä keräsi maksutuloa enemmän kuin eläkkeitä maksettiin ja tästä syntynyt ylijäämä on rahastoitu. Maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla, hän kertoo.

Kiander korostaa, että työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä arvioidaan jatkuvasti Eläketurvakeskuksen pitkän ajan ennustemallin avulla.

–Kestävyyden kriteereinä pidetään sitä, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan ilman maksutason korotuksia samalla kun eläkevarat kasvavat samaa tahtia palkkasumman kanssa. Ennustemalli nojaa oletuksiin siitä, miten väestö, työllisyys ja sijoitustuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Oletuksiin liittyy väistämättä epävarmuutta, mutta ne laaditaan mahdollisimman realistiselta pohjalta.

Samalla Kiander myöntää, että haasteitakin on.

–Uusin huoli liittyy viime vuosien syntyvyyden laskuun. Jos se jäisi pysyväksi ilmiöksi, jouduttaisiin eläkemaksuja korottamaan 2060-luvulla, hän sanoo.

Jungnerilla kuusi keinoa

Mikael Jungner puolestaan esittää Facebookissa kuusi keinoa eläkerahoituksen ongelmien ratkaisemiseksi.

–Tämä on siis vaihtoehto sille leikkausten ja eläkeköyhyyden polulle, jolla nyt ollaan, hän toteaa.

Ensimmäiseksi on Jungnerin mukaan päästävä eroon työttömyydesta, ja se vaatii hänen mukaansa joustavuutta työmarkkinoihin.

–Ihmisten on esimerkiksi muutettava työn perässä. Asuntoja tarvitaan kasvualueille. Aluepolitiikan pitäisi tukea erityisesti kasvukeskuksia, hän kommentoi.

Toiseksi Jungner toteaa, että Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa.

–Luokkaa 200 000 uutta kansalaista. Ja siis nimenomaan tekemään työtä. Työmarkkinat on avattava maahanmuuttajille ihan eri lailla kuin nyt. Mallia voi ottaa Ruotsista tai Saksasta.

Kolmas asia Jungnerin listalla on digitalisointi. Hän sanoo, että kaikki mikä on digitalisoitavissa, kannattaa digitalisoida.

–Perinteisiä palveluja ei vain ole varaa ylläpitää vain siksi että joku ei tykkää tietokoneista.

Neljänneksi Jungner esittää johtamisen "miettimistä uusiksi", erityisesti julkisessa hallinnossa. Viidenneksi hän listaa, että sote kannattaa viedä maaliin. Viimeisenä asiana Jungnerin listalla on perustulo.

–Perustulo ratkaisee monta ongelmaa. Köyhyys kun on äärimmäistä tuhlausta. Ja väärin.

Tuossa nyt hommaa seuraavaksi vaalikaudeksi. Katsotaan sitten mihin on päästy, hän päättää.

Perjantaina muun muassa uun muassa työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja nykyeläkeläisten asiaa ajavan Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen ottivat kantaa Holmströmin puheisiin.

–Kuvitteleeko taloustieteilijä Holmström, että Suomesta loppuu työnteko? Miksi maalata sellaista tulevaisuudenkuvaa, että jatkossa nuoremmat eivät enää kantaisi vastuuta eläköityvistä vanhemmistaan, Kiljunen kirjoitti Puheenvuoron blogissaan.

Siimes ilmoitti Twitterissä olevansa eri mieltä nuorten sukupolvien eläkkeisiin kohdistuvasta pessimismistä. Hän uskoo, että näkemyseroon Holmströmin kanssa vaikuttaa etenkin "iso ero työn määrää [tulevaisuudessa] koskevassa oletuksessa".

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227370-kaksi-vastausta-suomalaisten-elakkeista-nobelistille-vaihtoehto-sille-leikkausten-ja

[Roope]

Toiseksi Jungner toteaa, että Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa.

–Luokkaa 200 000 uutta kansalaista. Ja siis nimenomaan tekemään työtä. Työmarkkinat on avattava maahanmuuttajille ihan eri lailla kuin nyt. Mallia voi ottaa Ruotsista tai Saksasta.

Ei tunnu tarvitsevan, sillä Suomen työmarkkinat ovat jo täysin auki 500 miljoonalle eurooppalaiselle, eikä muualtakaan palkkaaminen ole ylivoimaista, mikäli työstä maksetaan minimiä suurempaa palkkaa. Esteitä on enää vain paikoin halpatyövoiman maahantuonnissa.

Ruotsissa halpatyövoiman maahantulon täydellinen vapauttaminen on osoittautunut virheeksi, eikä se ole loppujen lopuksi edes kovin paljon lisännyt työperäistä maahanmuuttoa.

[ikki]

joo köyhyys on tuhlausta, mutta mitenköhän perustulon pitäisi siihen muka vaikuttaa?
Eteenkin kun perustulo mainaisi kaikien muiden tukien menettämistä asumistuista lähtien ja korvata koko summa 100-200e/kk summalla. Nykyköyhien elintaso putoaa kymmenesosaan nykyisestä.

Elleivät sitten pääse jotnkin eroon kansallisesti tai peräti gnettisestä kolhoosimentaliteetista mitä vaivaa tätä maata (kytätään mielummin mitä toinen saa kuin että rakennettaisiin jotain itse, summa summarum kaikki ovat köyhiä kolhoosissa)

[duc]

Eläkemenot paisuivat 2005-2017 kymmenen miljardia ja koko sosiaaliturvasektorin menot kaksi kymmentä miljardia. Tämä selittää myös hallitustemme epätoivoisen mamupolitiikan. Valtio tarvitsee miljarditolkulla ulkomaista rahaa. Nyt sitä otetaan velaksi.

Kymmenessä vuodessa julkiset menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja valtionvelka on tuplaantunut. Kreikan kriisi ja maahanmuutto ovat hallinneet julkista keskustelua, mutta ne selittävät menojen kasvusta vain murto-osan, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Suomalaista politiikka on 2010-luvulla ohjannut se, että tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä menojen kattamiseen.

Pystyäkseen maksamaan palvelut ja etuudet valtio sekä kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa kiihtyvällä tahdilla. Kymmenen viime vuoden aikana valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut yli 110 miljardiin euroon.

Velkaantuminen ei johdu siitä, että tulot olisivat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen hitaan kasvun jakson aikana. Päinvastoin, valtion ja kuntien tulot ovat nykyisin suuremmat kuin ne olivat ennen kriisin alkua.

Velkaantuminen taustalla on siis julkisten menojen voimakas "paisuminen", kuten muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja presidentti Sauli Niinistö ovat ilmiötä kuvanneet.

Kun julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2007 noin 87 miljardia euroa, vuonna 2015 ne nousivat jo 120 miljardiin.

Vain kahdeksassa vuodessa vuotuiset julkiset menot ovat siis kasvaneet nimellisesti 33 miljardia ja ostovoimakorjattuna 20 miljardia euroa. Minne kaikki nämä rahat oikein menevät?

Julkista keskustelua ovat viime vuosina hallinneet ennen kaikkea Kreikan kriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Tämä on omiaan synnyttämään harhakuvia siitä, että leijonanosa suomalaisten verovaroista ohjattaisiin Kreikan pelastuspakettien ja maahanmuuton kustannusten rahoittamiseen.

Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Kreikka-vastuut eivät ole vielä langenneet maksuun

Euromaat ovat 2010-luvulla parsineet talousvaikeuksissa painineelle Kreikalle kolme suurta tukipakettia, joihin Suomikin osallistuu.

Niiden kautta Suomella on useiden miljardien eurojen takausvastuut, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan takaisin.

Lisäksi Suomi on myöntänyt Kreikalle miljardin verran kahdenvälistä lainaa. Tulevaisuudessa Suomi saattaa siis joutua maksamaan Kreikan veloista suuria summia, mutta tämän hetken voimakas velkaantuminen ei liity Kreikkaan.

Merkittävä osuus ei ole myöskään maahanmuutolla, vaikka siihen osoitetut budjettimenot ovatkin viime vuosina olleet selvästi aiempaa korkeammat.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton suorat kustannukset nousivat viime vuonna noin 800 miljoonaan euroon, kun ne vielä vuonna 2015 olivat monta kertaa pienemmät.

Nämä summat eivät silti selitä sitä, miksi julkiset menot nousivat vuosina 2007–2015 yli 30 miljardia euroa.

- -

Loppuartikkeli ja juttuun liittyvät taulukot: Taloussanomat

[artti]

Kun budjetti on valmis niin budjetista saa keskustella, mutta budjettihan on valmis, siispä keskustellaankin nyt ensivuoden budjetista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2017+3.aspx

Eurooppa 18 moottoritien valmistuminen on infrarakentamisen uudelleensuuntaaja. Kirjoitin tästä aiemmassa viestissä, jossa on karttakuva tien nykyisestä linjauksesta ja oletettavissa olevista lisukkeista, esimerkiksi tunneli Tallinnaan ja moottoritien jatkaminen Pietariin ja pengertie, jossa on silta-aukkoja Ahvenanmaan saaristossa ja tunneli Tukholmaan.

https://hommaforum.org/index.php/topic,80163.msg2627484.html#msg2627484

edit: lisäsin kuvan, jonka olin laittanut aiemmin.

Keskustalla on tilanne, että heidän pitäisi liikenneministeriössä olla luomassa tilannetta, että etelärannikon kehittäminen imuroi ihmiset etelärannikolle. Ohessa linkki tilastokeskuksen sivuille ja tilastokeskuksen sivuilta otettu ruutukaappaus sivun sisällöstä, jossa näkyy mikä puolue on suurin siinä kunnassa. 

http://pxweb2.stat.fi/explorer/eduskuntavaalit_2015/km_p_ku.shtml

[Nikolas]

Poimin tämän toisesta ketjusta, koska tämä asia kuuluu paremmin tähän ketjuun.

1. Yrittämisen idea ei voi olla se, että yritys on "pieni".

Yritykset tavallisesti aloittavat pieninä. Jos pienen yrityksen perustamisessa on ylimääräisiä riskejä, voi olla ettei yritystä perusteta lainkaan. Kansalaiset ovat keskimäärin järkeviä, ja uutta yritystä ei lähdetä tekemään tuosta vaan. Näin tietysti pitää ollakin. Mutta jos yhteiskunta huonontaa alkavien pienyrittäjien olosuhteita ja kasvattaa riskejä, on luonnollista että yrittäjyys ei houkuttele. Tämä yhdistettynä nykyiseen suurtyöttömyyteen ei ole hyväksi.

Eräs ylimääräinen riskiä kasvattava tekijä on työttömyysturva. Oletetaan että kansalainen on työtön ja kykenee pitämään elintasoaan kohtuullisena työttömyyspäivärahoilla. Hänellä saattaa olla mielessään yritysidea, jota voisi ehkä ryhtyä toteuttamaan hyvin pienellä pääomalla aluksi, eli yrityksen aloittamiskynnys voisi olla matala. Hän kuitenkin tietää, että yrittäjäksi ryhtyminen tarkoittaa välitöntä ja mahdollisesti taannehtivaakin tuen menetystä. Tuki katkeaa heti kun viranomainen oivaltaa että henkilö on muuttunut työttömästä yrittäjäksi. Alkava yrittäjä tarvitsee näissä olosuhteissa erityistä rohkeutta ja erityisen hyvän yritysidean.

[Uuno Nuivanen]

Paljonkos se vuotuinen valtion lainanoton tarve olikaan?   

Karu raportti paljastaa, miten lepsusti yritystukia maksellaan: tukea huippukannattavalle yritykselle, jolla oli jo rahoitus

Tiistai 3.10.2017 klo 18.01

Valtiotalouden tarkastusvirasto löysi säädösten vastaisia menettelyjä kuudessa eri yritystuessa sekä joitakin sisäisen valvonnan puutteita tukien dokumentoinnissa.

Sipilän hallitus syytää miljardikaupalla rahaa yritystukiin. Tukia on myös myönnetty säädösten vastaisesti. (PETRI ANIKARI)

Valtiotalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti tarkastuksessaan yritystukien hakemisen, myöntämisen, maksamisen ja käytön valvonnan lainmukaisuutta. Valtio maksoi tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa vuonna 2016. VTV:n tarkastus kattoi neljänneksen tukipotista.

Yritystukien määrä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten lukumäärä on laskenut. Vuonna 2016 valtion talousarviosta maksettiin tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa. Vuotta aiemmin summa oli 3,265 miljardia euroa.

Jos maatalouden kansallinen tuki (runsas 1 miljardi euroa) ja alennetut alv-kannat (yhteensä 3 miljardia euroa) otetaan huomioon, yritystukipotti nousee yli kahdeksan miljardin euron. ...

http://www.iltalehti.fi/talous/201710032200433400_ta.shtml

[artti]

Transkriptio aiheesta välikysymys raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2017+2.aspx

Zoomaa niin erottaa onko osuus kaksiraiteinen.

https://junatkartalla.vr.fi/?lang=fi-FI

Turku-Tampere ja Turku-Helsinki lienevät olevan yksiraiteisia edelleenkin. Etelärannikon kehittäminen on kuuma peruna. Sehän peräti tehostaisi etelärannikon kykyä lisätä asutusta, jos niille sallittaisiin rakentaa rautatielinjoja.

[artti]

Ohessa keskustalaisen kansanedustajan suullinen kysymys ja lyhyt keskustelu kaupunkipolitiikasta.   

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2017+2.6.aspx

Keskusta on Suomen suurin kuntapuolue ja siksi Keskusta ymmärrettävästi pyrkii sabotoimaan etelärannikon kuntien kykyä imuroida asutus ja taloudellinen toiminta siksi, että se autioittaa pohjoisen keskustalaiset kunnat ihmisistä niin, että tyhjien talojen välissä tuuli pyörittää lumihiutaleita.

Toimintojen pitäisi aina olla juuri niissä eniten tuottavissa sijainneissa: kaupunkitalous on etelärannikolla ja metsä- ja maatalous ja kaivosteollisuus on pohjoisessa. Pohjoisen maa- ja metsätalous ja kaivosteollisuus ja satamat ja rautatiet ja tieverkosto pitää pitää kunnossa teollista toimintaa varten vaikka liikenneverkolla liikennemäärät olisivatkin vähentyneet asutuksen siirryttyä etelään, pohjoisessa on ihmisiä asumassa juuri se määrä mikä tarvitaan maa- ja metsätalouteen ja kaivosteollisuuteen.

Maatilatalouden tuet pitäisi siirtää maatilojen ostamiseen, että valtio yhdistelee ostamistaan maatiloista suuria tiloja, peltojen välissä olevat avo-ojat muutetaan salaojiksi, että vierekkäisistä postimerkin kokoisista pelloista tulee suuria kilometrien kokoisia yhtenäisiä peltoaloja. Valtio voisi myös tehdä uudistuksen, että karjataloudessa siirrytään eläinlajeihin, jotka pärjäävät ulkosalla talvellakin, ettei niille tarvita sikaloita ja navettoja, ja sitten valtio myy ne suuriksi yhdistellyt tilat. Myynnin tavoitteena pitää olla, että tulee monta suurta toimijaa.

Suomessa siis tehdään sellainen kaikenkattava rakennemuutos, että kilpailukyky globaaleissa sarjoissa on parempi. Etelärannikon tärkein osuus on Eurooppa 18 moottoritie koko matkalta moottoritienä Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle, ja kun lisätään jatko-osa Pietariin ja tunnelit Tallinnaan ja Tulholmaan niin moottoritien vetovoima kasvaa, tavoite on, että yritykset ylipäänsä sijaitsevat Suomessa ja siksi Suomenlahden rannoista pitää rakentaa talouden moottori. Globaalissa sarjassa oma asema perustuu kansallisvaltioon, kansallisvaltion kautta on asema kansainvälisessä yhteisössä.

[artti]

Jääkaudella mannerjäätikön perääntyessä saapuivat suomalaiset. Asutus asettui omavaraistalouden perustalta hajalleen. Omavaraistaloutta vallitsi aina teollisen vallankumouksen ja fossiilisten polttoaineiden keksimiseen asti. Sitten alkoi työvoiman ja ostovoiman yhä jatkuva keskittyminen. Se on suuruuden ekonomia. Kun valtio luo puitteet kapitalismin toimia vapaasti niin valtio varmistaa verotulot. Yritysten ei pidä todellakaan kuluttaa verotuloja vaan yritysten pitäisi nimenomaan tuottaa verotuloja. Kapitalismi ei tarvitse tukiaisjärjestelmää. Kapitalismi on yksinkertaista, ja kapitalismin puitteet ovat yksinkertaisia, se on kilpailu. Kannattavuus edellyttää yrityksen sijainnin suuressa väestökeskittymässä siksi, että se takaa, että yrityksellä on toivoa saada myyntitulot kannattavalle tasolle, joka tarkoittaa sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella Suomen etelärannikolla, joka on asutuksen sijainnin ja yritysten toimeliaisuuden tie ja totuus. Suomen pitää rakentaa infra etelärannikolle. Eurooppa 18 moottoritien ja kaksoisraiteiden jatkaminen Pietariin ja tunnelit Tallinnaan ja Tukholmaan ovat tärkeitä talouden nousulle. Suomen etelärannikon liikenneinfra on talouden moottori.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Talouden pysyvämpi muutos vaatisi pörssin verotuksen muuttamista.

[Supernuiva]

Talouden pysyvämpi muutos vaatisi pörssin verotuksen muuttamista.

Miten verotusta olisi muutettava ja miksi?

[Nikolas]

Tässä näkemys asiasta
https://www.osakeliitto.fi/uutiset/osinkoverotuksessa-nakyy-paattajien-osaamattomuus/
Sama löytyy myös sijoitushomma osiosta.

Erinomainen kirjoitus. Lyhyt ja selkeä. Suosittelen kaikille verotuksesta, kansantaloudesta ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

[artti]

Laitan tähän ketjuun tekstin, jonka sisältö kuuluu tänne, mutta tekstin sisältö avaa keskustan alueiden tyhjentymisestä johtuvaa ongelmaa liittyen keskusteluun kumotaan hallituksen esitys työttömien kyykyttämiseksi.

https://hommaforum.org/index.php/topic,124348.msg2808903.html#msg2808903

Jotta Suomessa on taloudellista toimintaa niin Suomen etelärannikosta täytyy tehdä talouden moottori.

Jotta Suomessa on kannattavaa yritystoimintaa ja työllisyyttä ja kotimainen veropohja niin pitäisi imuroida toiminnot ja tuotanto ja ihmiset Suomen etelärannikolle.

Etelärannikon kehittäminen on kannatuksensa kotimaan maantieteellisestä pinta-alasta suuret alat kattavalle keskustalle vaikea kysymys siksi, että etelärannikon kehittäminen edistää keskustan kannatusalueiden tyhjentymistä ihmisistä ja toiminnoista.

Keskustan politiikka oireilee suorastaan kaikkien julkisten hankkeiden sabotoimiseen asti johtuen kaunaisesta katkeruudesta, että Suomen talouden nostamiseen tarvitaan ratkaisuja, jotka asettavat kuntia vastakkain. Jos tahdomme, että Suomen valtioalueella on tuottavaa taloutta niin Suomen etelärannikosta on kehitettävä talouden moottori, joka tarkoittaa etelärannikon kasvua ja muun Suomen taantumista.

Sellainen talousmalli, että työttömyys vallitsee ja yritykset kituuttaa eri puolia Suomea pieninä ja kannattavuuden rajoilla luo hauraan talouden, joka rasittaa kannattavaa toimintaa hukkaan menevillä tehottomuutta ja tuhlausta ylläpitävillä tulonsiirroilla, joka vain ylläpitää syrjäseutujen asutusta ja työttömyyttä.

Suomi on Venäjän ja Ruotsin hallintokulttuurien metataso sekoitettuna. Meidän täytyy poistaa ne taloudellisten vaikeuksien ikuisuuksia vallinneet tekijät ja se on vaikeata siksi, että ne ovat etuja. Minkään kansakunnan kansantaloudella ei ole varaa rakenteeseen, jossa kannattamattoman tuotannon tukeminen ja kaverikapitalismi ja raspil jyrää niin kuin Suomessa.

[Mr.Reese]

^Juuri sitä ultrakokoomuslaista unelmaa, jolla on jo ajettu maa kanveesiin.

[Tabula Rasa]

^Juuri sitä ultrakokoomuslaista unelmaa, jolla on jo ajettu maa kanveesiin.

Jeps, muuteman yrityksen voitonmaksimoinnin takia on kaadettu mm. keskiluokan ostovoima joka on ajanut kanveesin koko sisätalouden ja samalla nämä jaksavat nillittää kun heidän voitonmaksimointiaan varten rakennetuista hyötyvät eniten vielä suuremmat megakorporaatiot jotka imuroivat taskuunsa suuren osan taloudesta.

[artti]

Ymmärrän tuntemukset. Kun luin tiedon Eurooppa 18 moottoritiestä niin tästä hetkestä asti näin, että paikkakunta ei pysty mitenkään kilpailemaan Eurooppa 18 moottoritietä vastaan. Se oli luovuttamisen hetki. Se on vain vaikea kilpailla yritysten sijoittumisessa niin mahtavaa tekijää vastaan kuin Tukholman ja Pietarin ja Tallinnan Helsingin kautta yhdistävä moottoritie ja kaksoisraiteet ja meret alittavat liikennetunnelit.

[Totti]

Jotta Suomessa on taloudellista toimintaa niin Suomen etelärannikosta täytyy tehdä tehostetuilla toimilla talouden moottori.

Juttusi olisi voitu lyhentää muotoon: "urbanisoidaan Suomi".

Urbanisointia perustellaan sillä, että sillä saadaan "talouden rattaat pyörimään", "luodaan dynaaminen talous" jne.

Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että urbanisointi loisi kestävän pohjan taloudelle. Suurkaupungit ympäri maailman ovat usein vielä velkaisemmat kun pienemmän paikkakunnat.

Käytännössä urbanisointi on samaa retoriikka kun BKT:stä puhuminen. Luvut näyttävät suuremmalta kaupungissa, ja siitä on tullut itseisaro riippumatta siitä, miten kaupunki tosiasiassa toimii.

Urbanisoinnissa eli kaupunkikeskittymien suosiminen sisältää koko liudan ongelmia, jotka pokkana unohdetaan. Kaupunkikeskustelussa katsotaan vain talouden lukuja ja unohdetaan laatuproblematiikka kuten heikentynyt elämänlaatu, saasteet, kalliit hinnat, ruuhkat, asumisen ahtaus, virikkeiden puute jne.

Kaupungit sisältävät myös sellaisen sisäänrakennetun ongelman, että ne tuuppaavat liberalisoida väestön siihen pisteeseen, että esim. äänestyskäyttäytyminen alkaa olemaan destruktiivista.

Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että elämä muuttuu palvelujen ja kevyen viihteen keskellä niin helpoksi, että tunnemaailma saa yhä enemmän tilaa arjessa. Kun elämän arjen haasteet puuttuvat, ajatukset siirtyvät ongelmien ratkaisuista niiden luomiseen (vrt. vihreät äänestävät kaupungin täyteen kerjäläisiä, joita pitää pelastaa).

Suomen yhteiskunnalliset ongelmat kumpuavat siis pääasiassa kaupungeista, joissa väestö äänestää sellaista politiikka, jolla romutetaan väestöpohja, sosiaalinen elämä ja valtiontalous.

Urbanisointi ei siis ole mikään hyvä trendi. Se on lyhytnäköinen voitontavoittelutaktiikka, missä muutama vaikuttaja pystyy käärimään suuria rahoja kun ratkaistaan kaupunkien asumis- ja väestöongelmat. Lähes aina tämä tapahtuu veronmaksajan kukkaron kautta, joko suorasti tai epäsuorasti.

Maaseutu olisi elinvoimainen jos sen annettaisiin elää. Suomessa politiikka on niin helsinkikeskeistä, että käytännössä kaikki suuret taloudelliset ratkaisut mennään Hesa edellä.

Esimerkiksi nämä puheet metropolialueesta, ei ole mitään muuta kun Helsingin pyrkimys haalia itselleen yhä suuremman osan päätäntävallasta ja siten julkisista rahoista. Tarkoitus on luoda keskusmonoliitti, jonka ympärillä koko muu Suomi joutuu pyörimään sillä verukkeella, että Hesa on niin iso ja merkittävä ettei Hesan tahtoa voi ohittaa.
Tällaisen helsinkiläisen imuripolitiikan vallitessa, on täysin mahdotonta ylläpitää maaseutu elinvoimaisena.

Maaseutu ei näivety sen takia ettei se olisi elinvoimainen, vaan sen takia, että se halutaan tappaa Helsingistä käsin.

[Alarik]

Ymmärrän tuntemukset. Kun luin tiedon Eurooppa 18 moottoritiestä niin tästä hetkestä asti näin, että paikkakunta ei pysty mitenkään kilpailemaan Eurooppa 18 moottoritietä vastaan. Se oli luovuttamisen hetki. Se on vain vaikea kilpailla yritysten sijoittumisessa niin mahtavaa tekijää vastaan kuin Tukholman ja Pietarin ja Talllinnan Helsingin kautta yhdistävä moottoritie ja kaksoisraiteet ja meret alittavat liikennetunnelit.

Sanot siis että maaseudun yritys ei pysty kilpailla puhtaalta pöydältä, jos vaihtoehtona on valtavat summat epäsuoraa yritystukea logistisiin väyliin yms. saava yritys, jossa tuon yritystuen ehtona on asettuminen urbaanille alueelle ja tuki on erityisen suuri Helsingissä.

En sano etteikö juuri noin ole ja etteikö olisi oikein että Helsinki saakin suurimmat aluetuet, mutta syy ei ole mystinen sijainti/mahtavuus vaan sinne kaadettu massiivinen tukirahasumma joka valuu yritystenkin hyödyksi, jos ihan rehellisesti voidaan sanoa.

Eli jotkut paikkakunnat (Helsinki) saavat ja antavat yrityksille vapaata kilpailua vääristävää tukea. Ja veronmaksaja maksaa. Välillä Helsingistä muutti pois enempi väkeä kuin tuli, mutta lieneekö lisätty valtion aluetukea että väkiluvun kasvu saatiin kääntymään kasvuun ja ylläpidettyä suuruuden/urbaniuden ideologiaa. Samoin menestyisi joku muukin alue ja sen yritykset jos sama summa kaadettaisiin sen alueen väyliin ja rakenteisiin.

[1NiitäKelanPoikia]

Laitan tähän ketjuun tekstin, jonka sisältö kuuluu tänne, mutta tekstin sisältö avaa keskustan alueiden tyhjentymisestä johtuvaa ongelmaa liittyen keskusteluun kumotaan hallituksen esitys työttömien kyykyttämiseksi.

https://hommaforum.org/index.php/topic,124348.msg2808903.html#msg2808903

Jotta Suomessa on taloudellista toimintaa niin Suomen etelärannikosta täytyy tehdä talouden moottori.

Jotta Suomessa on kannattavaa yritystoimintaa ja työllisyyttä ja kotimainen veropohja niin pitäisi imuroida toiminnot ja tuotanto ja ihmiset Suomen etelärannikolle.

Etelärannikon kehittäminen on kannatuksensa kotimaan maantieteellisestä pinta-alasta suuret alat kattavalle keskustalle vaikea kysymys siksi, että etelärannikon kehittäminen edistää keskustan kannatusalueiden tyhjentymistä ihmisistä ja toiminnoista.

Keskustan politiikka oireilee suorastaan kaikkien julkisten hankkeiden sabotoimiseen asti johtuen kaunaisesta katkeruudesta, että Suomen talouden nostamiseen tarvitaan ratkaisuja, jotka asettavat kuntia vastakkain. Jos tahdomme, että Suomen valtioalueella on tuottavaa taloutta niin Suomen etelärannikosta on kehitettävä talouden moottori, joka tarkoittaa etelärannikon kasvua ja muun Suomen taantumista.

Sellainen talousmalli, että työttömyys vallitsee ja yritykset kituuttaa eri puolia Suomea pieninä ja kannattavuuden rajoilla luo hauraan talouden, joka rasittaa etelärannikon kannattavaa toimintaa hukkaan menevillä tehottomuutta ja tuhlausta ylläpitävillä tulonsiirroilla taantuville alueille, joka vain ylläpitää syrjäseutujen asutusta ja työttömyyttä.

Suomi on Venäjää ja Ruotsia sekoitettuna, muttei ravistettuna. Meidän täytyy poistaa ne taloudellisten vaikeuksien ikuisuuksia vallinneet tekijät ja se on vaikeata siksi, että ne ovat etuja. Minkään kansakunnan kansantaloudella ei ole varaa rakenteeseen, jossa kannattamattoman tuotannon tukeminen ja kaverikapitalismi ja raspil jyrää niin kuin Suomessa.

Minulle jäi vähän auki se mekanisni, mikä tekee kannattamattomadta yrityksestä kannattavan vain siksi, että se sijaitsee helsingissä. Miksi kilpailukyky olisi yhtään parempi helsingissä? Suurempi asiakaspohja ei ole kovin suuri etu, koska suuremmalla asiakaspohjalla on myös kovempi kilpailu. Ja jos ketään ei epäreilusti tueta, yritykset sijoittuvat itsekseen juuri sinne mihin niiden kannattaa sijoittua. Siksi pidän helsingistämisajatusta haihatteluna. Helsinkiin sijoittuvat massiiviset tuet kannattaa ottaa huomioon vertailtaessa maan eri puolilla vallitsevaa taloustilannetta.

Toisaalta mainitsit yritykset, jotka kituuttavat kannattavuuden rajoilla. Näitä yrityksiä löytyy luonnollisesti myös helsingistä, enkä usko sijainnilla olevan asian kanssa mitään, tai ainakaan ratkaisevaa merkitystä. Sen sijaan esimerkiksi ketjussa aiemmin puidut alv-järjestelmä puutteet, liika byrokratia ja viherhumppa, työnvoiman sivukulujen kalleus ynnä muut tekijät aiheuttavat varsinkin pienyritysten ahdingon.

Ymmärrän toisaalta ajatuksesi työvoiman kannalta. Itsekin kannatan jonkinlaista järjestelmää, joka kannustaa nykyistä enemmän ihmisiä muuttamaan sinne, missä töitä on.

[artti]

Minun järkeily perustuu aivan täysin Eurooppa 18 moottoritien olemassaolemiseen. Sanoisin näin, että korostan tässä, että minun ajattelu tässä asiassa pyörii ainoastaan Eurooppa 18 moottoritien varrella. Tähdennän, että korostan tässä Eurooppa 18 moottoritien ominaisuuksia ja vaikutuksia mitä se tekee muualla Suomessa ja sen asutuksen ja toimintojen olemassaolon edellytyksille.

Kun näillä on tälläinen ylivoimainen liikenneväylä, joka itä-länsisuunnassa Suomen etelärannikkoa pitkin yhdistää Pietarin, Helsingin, Tallinnan ja Tukholman niin tuon moottoritien varrella olevat yritykset saavat suuremman väestöpohjan ja tehokkaan logistiikan ja tästä tälläisen tehokkaan tekijän, että koska on odotettavissa, että ajan kuluessa miltei kaikki suomalaiset tulevat asumaan Eurooppa 18 moottoritien varrella niin jo nyt tontin parhaalla paikalla jo nyt kiireellä hankkineet yritykset saavat suuren logistisen edun.

Kun tuo moottoritie on rakennettu niin aivan väistämättä selväjärkisellä logiikalla ajateltuna Suomen etelärannikkoa pitkin kulkeva Eurooppa 18 moottoritie tulee linjaamaan ja ohjaamaan toimintojen sijoittumista. Moottoritie on tehty ja seuraavaksi tehdään rautatietunneli Tallinnaan ja sitten rakennetaan moottoritie ja kaksoisraiteet Pietariin ja sitten rakennetaan pengertie ja sillat ja tunneli Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja näin Suomi nousee. Ymmärrän herrojen argumentit hyvin.

Korostan, että on kaksi linjaa; tehdä näitä asioita kaikessa hiljaisuudessa niin, että mitään älämölöä ei pidetä, kun isokenkäiset etenee niiden päämääriä kohti, tai tehdä niin kuin demokratiassa, että asiasta käydään kansalaiskeskustelua. Se vain on niin, että päätöksistä saadaan vahvoja sillä tavalla, että päätöksien takana on kansalaisten enemmistö. Jos kartta aukesi liian suurena zoomaa laittamalla näppäimistöstä ctrl alas ja pyöritä hiiren rullaa.

[pekka2409]

Hyvin helposti,tietäisin miten Suomi lähtisi nousuun ,mutta jos sanoisin, sen istuisin lukemmattomia vuosia linnassa
ja maksaisin olemattomia korvaksia vuosi vuosien jälkeen.Kerro siinä sitten miten Suomen talous lähtisi nousuun.

[artti]

Aloitin toisessa ketjussa sanomalla, "että, julkiset palvelut pyrittäisiin muuttamaan yksityisen sektorin palveluiksi, joita julkinen hallinto ostaa, mahdollistaa menojen leikkaamisen sillä tavalla, että julkiset menot eivät olisi enään julkisen sektorin henkilöstön palkanmaksua vaan menot olisivat palvelun ostamista yksityiseltä sektorilta, jota palvelun ostamiseen suunnattua rahaa on helpompi leikata tilanteessa, että verokertymän suuruus vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan" Jatkan jatkamalla. Verottaja verottaa, sitten seuraavaksi hallinto palauttaa rahat ostamalla palvelun. Myyjä kustantaa asiakkaalle ostokset. Asiakkaan korvaan korvamerkitty julkisen tuen osuus ja omavastuun summa, joka maksetaan itse, kulkee asiakkaan mukana. Korvamerkitty asiakas saa vapaasti valita palvelun tuottajan, joka ylläpitää kilpailua. Palveluntuottaja saa siivun kakusta, jos tuotot ovat suuremmat kuin menot.

[Tabula Rasa]

Hyperloopketjusta voit tarkistaa laskemat liikennemääristä ja toisaalta hinnoista verrattuna toteutuneisiin tunneleihin. Jo yksi noista haaveilluista on pidempi ja syvemmällä kuin yksikään olemassaoleva joten hinta ihan omaa luokkaansa. Jos tarve olisi lisää liikennettä saada kulkemaan turku-tukholma tai hki-tallinna-väliä niin siihen helpoin keino on lisätä laivaliikennettä minkä nykyiset yhtiöt tekevät kyllä jos kysyntää olisi. Nyt kun kysyntää ei ole ja haihattelut perustuvat käytännössä koko maan tyhjentämisellä yhden reitin varrelle ja miljoonien lisää keräämistä ulkomailta että saataisiin edes teoreettiset laskelmat pitämään jollain tasolla niin... .

Talous nousee kun kaadetaan kannustinloukut ja mahdollistetaan opiskelu suoraan töihin kantasuomalaisille. Nythän kumpaakaan ei tehdä. Ainoastaan lisätään kannustinloukkuja ja vaikeutetaan opiskelemaan pääsyä sekä lisätään opiskelua joka ei työllistä. Täysin haitallista pskaa joka on kansallisen itsetuhon strategiaa. Ja tätä on jatkettu määrätietoisesti vuosikymmeniä. Ei tästä tule loppua ellei siitä tee loppua.

[Alarik]

...koska on odotettavissa, että ajan kuluessa miltei kaikki suomalaiset tulevat asumaan Eurooppa 18 moottoritien varrella niin jo nyt tontin parhaalla paikalla jo nyt kiireellä hankkineet yritykset saavat suuren logistisen edun.

...seuraavaksi tehdään rautatietunneli Tallinnaan ja sitten rakennetaan moottoritie ja kaksoisraiteet Pietariin ja sitten rakennetaan pengertie ja sillat ja tunneli Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja näin Suomi nousee...

Eli spekuloisit voimakkaasti yhdellä tulevaisuusoletuksella?
Eikö olisi helpompi laittaa verotuloista vuosittain pari miljardia suuririskisimpiin johdannais-spekulaatioihin, jossa joko kaikki menee tai tulee iso talousnousu...

Heitänpä oletuksiisi vaikka vain pari epävarmuustekijää:
- Lämpeneminen, Ilmastonmuutoksesta tms johtuen, lisää taloudellista toimeliaisuutta jäämerellä ja Pohjoisessa, niin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin. Pohjoiseen syntyy työpaikkoja, työvoiman tarvetta ja työn perään leikkauksin pakko-aktivoitettua väestön muuttoliikettä pohjoissuuntaan.
- Tulevaisuudessa suurnopeus-/luotijunat halpenee ja Suomeen rakennetaan sellainen rata Hesinki-Rovaniemi. Matka-aika lyhenee niin, että Tampereelta ja Seinäjoelta on edullisempi ja nopeampi matka, kuin vaikka omalla autolla Porvoosta.
- Dronet kehittyvät niin, että niiden kuljetusketjulla pystyy kuljettamaan nopeasti, helposti ja edullisesti suuriakin tavaramääriä Helsingistä Tallinnaan, Pietariin, Tukholmaan ja mihin tahansa kantomatkan varrella olevaan paikkaan. Kilpailussa ne osoittautuivat ylivoimaisiksi kun ne eivät tarvinneet tunneleita eikä moottoriteitä yhteenkään kuljetuspaikkaan.

No, tuli kolme ja lisää mahdollisia sattumia pystyy keksiä, joiden toteutuessa kalliit tunnelit on hukkainvestointi.