2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[Mika]

Vartiainen on bulvaani. Hän tekee mitä hänen halutaan tekevän. Ei hänelle makseta fiksuista puheista, vaan maahanmuuton "ihanuuksien" markkinoinnista.

Näin varmaan, mutta ihmetystä herättää, eikö VATTin ylijohtajan postille todellakaan löytynyt edustavampaa tyyppiä kuin tämä ylipainoisen mammanpojan oloinen, pullosilmäinen sössöttäjä. Vartiaisen palkkaaminen tuollaiseen virkaan on kuin tahallista vittuilua veronmaksajille.

[Golimar]

Jotenkin tuli mieleen että yksinkertaiseksi tiedettyä Jutta Urpilaista on höynäytetty suosittelemaan Vartiaista vatt:n ylijohtajaksi koska Vartiainen on suostunut jonkun käskystä suoltamaan maahanmuutoa vaativia lausuntoja tai on oikeasti niin tyhmä että uskoo maahanmuuton hyödyttävän taloutta.

http://www.hs.fi/politiikka/a1305556197752

Ruotsissa vaikuttava taloustieteilijä Juhana Vartiainen palaa Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtajaksi.

HS:n hallituslähteistä saamien tietojen mukaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) esittää Vartiaista tehtävään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina. Lopullisen nimittämisen tehtävään tekee hallitus, mutta käytännössä Vartiaisen valinta on selvää, koska esittelevän ministerin näkemys kyseenalaistetaan äärimmäisen harvoin.

HS tavoitti tiistaina ruotsalaisessa Konjunkturinstitutissa työskentelevän Vartiaisen, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa vielä lainkaan.

Hänen valintansa tekee mielenkiintoiseksi kuitenkin se, että hän on ollut talouspolitiikassa äänekkäästi eri linjoilla Sdp:n kanssa. Tammikuussa 2011 hän muun muassa sanoi HS:lle, että "Sdp:n talouspolitiikka on ihan ala-arvoista tällä hetkellä".

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=vartiainen%20vatt%20nimitys

[BeerBelly]

Työperäinen maahanmuutto lievittää ikäongelmaa.

Ruotsin nettomaahanmuutosta enää alle 69% on 15-64-vuotiaita. Suomen vastaava luku on lähes 85%. Olen tainnut aiemminkin mainita että Ruotsin väestöllinen huoltosuhde on Suomea heikompi, massiivisesta maahanmuutosta huolimatta.

[huhha]

Vartiainen yrittää näitä samanlaisia harhautuksia muutaman kuukauden välein, enkä ihmettele, sillä harva ymmärtää tai viitsii käydä läpi alkuperäiset tilastot tarkistaakseen todellisen tilanteen.

Tiedättekö mikä olisi poikaa? Jos Lindström tai Turunen, tai nyt kuka tahansa perussuomalainen kirjottaisi näin vaalien alla lehtiin, maakuntia myöten, ja kertoisi äänestäjille tarkalleen millaista hevon****** demarien Vartiainen suoltaa. *wink wink*

[Mika]

Ruotsin nettomaahanmuutosta enää alle 69% on 15-64-vuotiaita. Suomen vastaava luku on lähes 85%. Olen tainnut aiemminkin mainita että Ruotsin väestöllinen huoltosuhde on Suomea heikompi, massiivisesta maahanmuutosta huolimatta.

Noilla tiedoilla ei ole juuri mitään merkitystä kehitysmaamaahanmuuton kohdalla. Suurimmalla osalla mamuista ei ole mitään relevanttia osaamista (saati kielitaitoa), joten työllistyminen jää vain kaukaiseksi unelmaksi.

[timouti]

Näitten yhteiskuntaa parantavien hankkeitten maksu jää aina kansalaisille. Joku keksi ensin, että puolet väestöstä on oltava korkeasti koulutettuja. Kun yhteiskuntatieteitten ynnä muuta maisteria alkoi purkautua yliopistosta, piti heille keksiä työpaikkoja - valtiolta ja kunnilta tietenkin. Siksi meillä on niin pöhöttynyt kuntabyrokratia ja pikkupomojen määrä.

Sama tapahtuu maahanmuuton ihannoinnissa. Pian on pakko keksiä työpaikkoja osaamattomille ja opiskeluhaluttomille. Lisätäänpä kunnille työtekijöitten määrää. Laitetaan tulkkeja joka huoneeseen ja keksitään uusi neuvottelijoitten ammattikunta. Joko teidän kunnassanne on neuvottelijoita? Neuvottelijat istuvat omassa neuvotteluhuoneessaan ja neuvottelevat. Joskus heidät pyydetään mukaan, kun päätetään asioista. Eikä neuvottelijoitten taustaisuus ole suomalainen.

Loppu väestä sitten yrittäjiksi ja veroilla kustantamaan tämä päättäjien toimeliaisuuden tuotos.

[huhha]

juhana vartiainen ‏@filsdeproust

Överraskande sura kommentar av #decemberöverenskommelsen. Den upprätthåller en sund vänsterhögerdynamik och neutraliserar ett enfrågeparti.

Koko joulukuun sopimus kyllä osoittaa, että tuo "yksi kysymys" on Ruotsissa tärkeämpi kuin mikään muu. Kaikki vastakkainasettelu puolueiden välillä häviää, kun kyse on tästä yhdetä asiasta. Kaikki muu "terve vasemmisto-oikeisto -dynamiikka" on ollut vain varjoteatteria, jonka takana tätä yhtä asiaa on ajettu eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä. Tämä yksi kysymys on niin tärkeä, ettei sitä voi jättää kansalaisten päätettäväksi.

Saako tätä menettelyä muuten soveltaa RKP:hen?

[FadeAway]

Ei ole totta. Luulin jo hetken että Vartiainen olisi uuden vuoden kunniaksi keksinyt uuden aiheen, mutta väärässä olin.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/nakokulma/yleissitovuus-aikansa-elanyt/?shared=65361-ea4de40c-4

Suomen työllisyydelle, talouskasvulle ja julkistaloudelle olisi epäilemättä hyödyksi, jos työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin. Yksinkertainen edistysaskel olisi luopua ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinnasta, myös muualta kuin Euroopan unionin maista saapuvan työvoiman tapauksessa.

yritysjohto tietäisi voivansa käyttää kaikkia maailmantalouden osaamispanoksia.

Maahanmuuton helpottaminen olisi siis ilman muuta järkevää

kaikentasoisetkin osaajat olisi syytä toivottaa tervetulleiksi

[Mika]

Ei ole totta. Luulin jo hetken että Vartiainen olisi uuden vuoden kunniaksi keksinyt uuden aiheen, mutta väärässä olin.

kaikentasoisetkin osaajat olisi syytä toivottaa tervetulleiksi

Otsikossa sentään on ehtona kunhan työllistyminen onnistuu . Tämä sulkisi ainakin kaikki vuohipaimenet ja riksakuskit ulkopuolelle.

[MW]

Ei ole totta. Luulin jo hetken että Vartiainen olisi uuden vuoden kunniaksi keksinyt uuden aiheen, mutta väärässä olin.

kaikentasoisetkin osaajat olisi syytä toivottaa tervetulleiksi

Otsikossa sentään on ehtona kunhan työllistyminen onnistuu . Tämä sulkisi ainakin kaikki vuohipaimenet ja riksakuskit ulkopuolelle.

Kaikentasoiset osaajat. Monikin osaa esim. kävellä ja syödä purkkaa samaan aikaan.

[Roope]

Otsikossa sentään on ehtona kunhan työllistyminen onnistuu . Tämä sulkisi ainakin kaikki vuohipaimenet ja riksakuskit ulkopuolelle.

Ei sulje. "Työllistyminen" onnistuu tarveharkinnan lopettaneessa Ruotsissa esimerkiksi siten, että hylätty turvapaikanhakija maksaa pimeästi "työnantajalleen" etnisen ravintolan kautta saamastaan oleskeluluvasta. Tätä mallia ei tosiaankaan kaivata Suomeen.

[Jari Leino]

Kaikentasoisetkin osaajat olisi syytä toivottaa tervetulleiksi tuomaan Suomeen maailmantalouden osaamispanoksia.

Khi hi hi....

maailmantalouden osaamispanokset...

Kultamunien hedelmöittäminen vaatii maailmantalouden osaamispanoksia kaikentasoisilta osaajilta!

[Roope]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/nakokulma/yleissitovuus-aikansa-elanyt/?shared=65361-ea4de40c-4

Suomen työllisyydelle, talouskasvulle ja julkistaloudelle olisi epäilemättä hyödyksi, jos työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin. Yksinkertainen edistysaskel olisi luopua ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinnasta, myös muualta kuin Euroopan unionin maista saapuvan työvoiman tapauksessa. Tämä tekisi Suomesta yritysten kannalta houkuttelevamman toimipaikan, koska näin yritysjohto tietäisi voivansa käyttää kaikkia maailmantalouden osaamispanoksia. Toimintatavan hyödyt näkyvät vaikkapa suur-Tukholman alueella, jossa yritystoiminta kasvaa eloisasti ja jonka joistakin startup-yrityksistä löytyy kymmenien eri kansallisuuksien työntekijöitä.

Tarveharkinnan poistamisen kokonaisvaikutuksia on mahdoton arvioida silmämääräisesti suur-Tukholman alueen yritystoiminnan perusteella. Tarveharkinnan poistaminen kun koskettaa hyvin eri tavoin monia toisistaan poikkeavia ryhmiä kuten ICT-ammattilaiset, halpatyöläiset, kausityöläiset sekä oleskeluluvan hinnalla millä hyvänsä haluavat laittomat siirtolaiset. Mutta Vartiaisen tyyliin kuuluu sekoittaa kaikki nämä ryhmät keskenään ja vedota sitten kansainvälisten yritysten etuun.

Ja mitä sellaista erityistä suur-Tukholman yrityksissä on nyt, mitä siellä ei ollut muutama vuosi sitten, kun tarveharkinta oli vielä voimassa? Se tiedetään, että puolet työluvista myönnetään pahimmille työttömyysaloille.

Suomalaiset työlupakäytännöt ovat niin ikään edelleen toivottoman verkkaisia. Jos yritys haluaa tuoda osaajan vaikkapa Kanadasta tai Intiasta, lupaprosessi voi kestää puolitoista vuotta. Ja jos kyseinen henkilö haluaa vaihtaa työpaikkaa, joudutaan tietääkseni uudestaan käynnistämään absurdi prosessi, jossa arvioidaan, onko Suomessa valmiiksi "tämän alan" työttömiä. Siksi ei ole ihme, että monet innovatiiviset yrittäjät sijoittuvat mieluummin vaikkapa Viroon tai Ruotsiin.

Mahdollisesti työlupaprosessi on jossain yksittäistapauksessa voinut kestää puolitoista vuotta, en tiedä, mutta tiedän myös, että tavallisesti prosessi esimerkiksi intialaisten osaajien kohdalla ei kestä kauan, eikä tarveharkinta ole ollut mikään mainittava este työllistämiselle. Vartiainen ei kerro, miten laajoja hänen esiin tuomansa ongelmat ovat ja mitkä niiden konkreettiset vaikutukset ovat olleet. Tuntuu vahvasti pelkältä mutulta.

Työlupaprosesseja voi varmasti kehittää nykyisestä tarveharkintaan kajoamattakin. Tarveharkinnan voi myös poistaa pelkästään ylempien tuloluokkien ammateista, sillä poistamisen ongelmat liittyvät ennen kaikkea kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuttoon.

Kaikki maat haluaisivat tietysti "huippuosaajia", mutta yleinen maahanmuuton helpottaminen toisi tietysti myös muitakin. Suomen väestörakenne näyttää kuitenkin tällä ja ensivuosikymmenellä sen verran epäedulliselta, että kaikentasoisetkin osaajat olisi syytä toivottaa tervetulleiksi, kunhan työllistyminen onnistuu.

Huippuosaajien tarve ei tietenkään ole syy helpottaa maahanmuuttoa yleisesti. Myöskään väestörakenteen muutos ei ole syy yleiseen maahanmuuton helpottamiseen, sillä yleinen maahanmuuton helpottaminen kohdistuu ennen kaikkea sellaisiin maahanmuuttajiin, jotka ovat yhteiskunnalle nettokustannus.

Tarveharkinnan poistaminen vaikuttaisi kaikkein eniten kouluttamattomien halpatyöläisten maahanmuuttoon. Tällainen maahanmuutto tyypillisesti heikentää taloudellista huoltosuhdetta. Ruotsin kokemusten mukaan työlupien tarveharkinnasta luopuminen on lisännyt väärinkäytöksiä ja luonut uuden laillisen maahantuloväylän laittomille siirtolaisille kuten hylätyille turvapaikanhakijoille. Jotkut hyötyvät tästä, mutta ei yhteiskunta.

Maahanmuuton helpottaminen olisi siis ilman muuta järkevää, mutta se herättää ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmiston piirissä huolta työehtojen polkemisesta.

Juhana, et ole edes yrittänyt osoittaa, että maahanmuuton helpottaminen olisi "ilman muuta järkevää". Olet vain heittänyt ilmaan erilaisia perustelemattomia väitteitä ja yksittäistapauksiin perustuvia yleistyksiä. Maahanmuuton hyödyllisyys riippuu monista tekijöistä, eikä ns. työperäinenkään maahanmuutto ole aina yhteiskunnan kannalta järkevää, vaikka annat niin ymmärtää. Jos et tätä tiedä tai suostu myöntämään, olet väärä henkilö puhumaan aiheesta asiantuntijan auktoriteetilla.

[Taikakaulin]

Vartiainen: Suomessa meneillään yhteiskunnallinen kylmä sota

[...]

"Toivoisin, että sekä vasemmisto että oikeisto keskustelisivat yksilön velvollisuuksista suhteessa hyvinvointivaltioon. Saamme elämämme aikana ison palvelupaketin ja meidän on ajateltava, että olemme julkistaloudelle velkaa. Tärkein on velvollisuus on tehdä paljon töitä. Pitäisi ymmärtää, että pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon eivät kuulu pitkät poissaolot työelämästä. Siksi vuorotteluvapaat ja pitkät kotihoidontuet pitäisi arvioida kriittisesti."
"Lisäksi, muualla Pohjoismaissa on nähty, että maahanmuutto on välttämätön ja luonnollinen talouden potentiaali.Tässä suomalaiset poliitikot ovat aivan alkutaipaleella. Ministerit eivät milloinkaan esimerkiksi erikseen mainitse ahkeria maahanmuuttajia, jotka puurtavat matalapalkkatöissä Suomessa. Heitä ei ikään kuin ole myönteisenä asiana olemassakaan poliittisessa keskustelussa."

http://longplay.fi/fi/vartiainen

Kiitos vaan kaikille matalapalkkamamuille, jotka positiivisen syrjinnän ansiosta puurtavat töissä suomalaisten duunarien puolesta. 

[Roope]

"Lisäksi, muualla Pohjoismaissa on nähty, että maahanmuutto on välttämätön ja luonnollinen talouden potentiaali.Tässä suomalaiset poliitikot ovat aivan alkutaipaleella. Ministerit eivät milloinkaan esimerkiksi erikseen mainitse ahkeria maahanmuuttajia, jotka puurtavat matalapalkkatöissä Suomessa. Heitä ei ikään kuin ole myönteisenä asiana olemassakaan poliittisessa keskustelussa."

Missä "muualla Pohjoismaissa"? Eri pohjoismaissa on nähty erilaisia ratkaisuja eri maahanmuuton muotojen suhteen. Maat ovat myös muuttaneet linjauksiaan välillä hyvinkin äkisti ja jyrkästi toiseen suuntaan.

Jos jotain yhteistä on nähty, niin se, että maahanmuutossa on taloudellisesti suurempi potentiaali alas- kuin ylöspäin. Siksi on talouden kannalta järkevämpää leikata nopeasti taloudellisia menetyksiä aiheuttavaa maahanmuuttoa kuin haikailla vasta joskus sukupolvien päästä lunastettavia mahdollisia voittoja.

Vartiaisen viestin kiistellyin osa on työn tarjontaa koskeva ajatus, jonka monet ovat mieltäneet arki-intuition vastaiseksi: Jos työmarkkinoille tulee työkykyisiä ihmisiä, joiden taidoille on käyttöä, heille syntyy työpaikkoja sitä mukaa. Työn määrä ei ole vakio, mikä näkyy esimerkiksi Ruotsista. Siellä työttömyys ei ole äskettäisinä lamavuosinakaan noussut, toisin kuin Suomessa – Vartiaisen mukaan juuri siksi, että työmarkkinoille on tullut enemmän ihmisiä kuin Suomessa ja tätä on politiikalla tietoisesti rohkaistu. Sama argumentti puhuu myös maahanmuuton lisäämisen puolesta: työt eivät lopu, jos niitä syntyy sitä mukaa kuin niille tulee tekijöitä.

Long Play: Tommi Uschanov: Minä ja Juhana Vartiainen 13.1.2015

Vartiaisen toistama väite ei kanna käytännössä loppuun asti siitä huolimatta, että se on arki-intuition vastaisenakin teoriassa tosi. Se, että ajatus on (rajatusti, osittain) tosi tai että joku ei suostu sitä lainkaan hyväksymään, ei vielä tarkoita, että sillä voisi perustella maahanmuuton kynnyksen laskemista tai että se olisi maahanmuuttokeskustelun kannalta jotenkin erityisen relevantti argumentti.

Ruotsin työmarkkinoille tulee maahanmuuttajina ihmisiä, joiden taidoille ei ole työmarkkinoilla oikeasti kysyntää, mutta joiden työllistämistä ja elämistä valtio subventoi tai he subventoivat sitä itse työnantajalle esimerkiksi työehdoista tinkimällä päästäkseen Eurooppaan ja saadakseen oleskeluluvan. Ruotsin korkea nuorisotyöttömyys ja maastamuutto johtuu osittain juuri siitä, että maahanmuuttajat ovat vallanneet ne työt, joita nuoret ennen tekivät. Kun jotkut työt muuttuvat maahanmuuttajien töiksi, työelämän jakoa kahteen eri säännöillä toimivaan maailmaan on vaikea enää muuttaa.

Tällainen maahanmuutto ja kehitys ei ole yhteiskunnan kannalta kannattavaa vain sen perusteella, että työssäkäyvien määrä sinänsä kasvaa. Työttömien ja työelämän ulkopuolelle jäävien (ruotsalaisnuorten ja maahanmuuttajien) määrän kasvu sekä työelämän paheneva kahtiajako säänneltyyn ja sääntelemättömään, verotettuun ja verotuksen ulkopuolelle jäävään painavat vaa'assa enemmän, käytetään mittarina sitten taloutta tai jotain muuta. Vartiainen kieltäytyy hyväksymästä ja mitenkään käsittelemästä tosiasiaa, että Pohjoismaissa maahanmuuttajan nettohyödyn raja menee jossain paljon korkeammalla kuin kertaluonteisessa työllistymisessä maahan pääsemiseksi.

[ike60]

Vartiaisen viestin kiistellyin osa on työn tarjontaa koskeva ajatus, jonka monet ovat mieltäneet arki-intuition vastaiseksi: Jos työmarkkinoille tulee työkykyisiä ihmisiä, joiden taidoille on käyttöä, heille syntyy työpaikkoja sitä mukaa. Työn määrä ei ole vakio, mikä näkyy esimerkiksi Ruotsista. Siellä työttömyys ei ole äskettäisinä lamavuosinakaan noussut, toisin kuin Suomessa – Vartiaisen mukaan juuri siksi, että työmarkkinoille on tullut enemmän ihmisiä kuin Suomessa ja tätä on politiikalla tietoisesti rohkaistu. Sama argumentti puhuu myös maahanmuuton lisäämisen puolesta: työt eivät lopu, jos niitä syntyy sitä mukaa kuin niille tulee tekijöitä.

Long Play: Tommi Uschanov: Minä ja Juhana Vartiainen 13.1.2015

Vartiaisen toistama väite ei kanna käytännössä loppuun asti siitä huolimatta, että se on arki-intuition vastaisenakin teoriassa tosi. Se, että ajatus on (rajatusti, osittain) tosi tai että joku ei suostu sitä lainkaan hyväksymään, ei vielä tarkoita, että sillä voisi perustella maahanmuuton kynnyksen laskemista tai että se olisi maahanmuuttokeskustelun kannalta jotenkin erityisen relevantti argumentti.

Vartiaisen väite, että "Jos työmarkkinoille tulee työkykyisiä ihmisiä, joiden taidoille on käyttöä, heille syntyy työpaikkoja sitä mukaa" on jossain määrin totta, mutta epämääräisesti ilmaistu. Lisätyövoimasta johtuva talouden kasvu kasvattaa työpaikkojen määrää. Oleellista kuitenkin on, kasvaako työpaikkojen määrä maahanmuuton ansiosta nopeammin kuin työllistyneiden maahanmuuttajien määrä. Jos nimittäin ei kasva, osa noista maahanmuuttajien saamista työpaikoista on kantaväestöltä (tai aiemmin maahan muuttaneilta) pois. Tuo lihavoitu väite on itse asiassa melko rohkea, ja siksi sen paikkansapitävyys pitäisi tutkia ekonometrisesti.

Jos Vartiaisella on jotain tutkimustietoa joka tukee tuota mainitsemaani väitettä, hänen olisi syytä tuoda se esiin. Omiin silmiini ei ole osunut mitään havaintoa sellaisen tiedon olemassaolosta.

Aivan erityisen heikosti voisi kuvitella uusia työpaikkoja syntyvän sellaisten ihmisten maahanmuutosta, jotka eivät omaa työnantajien kaipaamia ominaisuuksia. Tällöinkin tietenkin syntyy uusia virkoja sosiaalitoimeen, terveydenhuoltoon ja poliisitoimeen, mutta tuskinpa kukaan pitää tällaista työpaikkojen määrän kasvua erityisen kestävänä kehityksenä: niiden uusien sossujen, hoitsujen ja jepareiden tarve syntyy tarpeesta auttaa, hoitaa ja kaitsea niitä mamuja. Se on työtä, jota ei tarvittaisi ilman niitä mamuja, ja jonka ainoa tehtävä on estää maahanmuutosta aiheutuvaa elinolojen huononemista.

Ruotsin työmarkkinoille tulee maahanmuuttajina ihmisiä, joiden taidoille ei ole työmarkkinoilla oikeasti kysyntää, mutta joiden työllistämistä ja elämistä valtio subventoi tai he subventoivat sitä itse työnantajalle esimerkiksi työehdoista tinkimällä päästäkseen Eurooppaan ja saadakseen oleskeluluvan. Ruotsin korkea nuorisotyöttömyys ja maastamuutto johtuu osittain juuri siitä, että maahanmuuttajat ovat vallanneet ne työt, joita nuoret ennen tekivät. Kun jotkut työt muuttuvat maahanmuuttajien töiksi, työelämän jakoa kahteen eri säännöillä toimivaan maailmaan on vaikea enää muuttaa.

Tällainen maahanmuutto ja kehitys ei ole yhteiskunnan kannalta kannattavaa vain sen perusteella, että työssäkäyvien määrä sinänsä kasvaa. Työttömien ja työelämän ulkopuolelle jäävien (ruotsalaisnuorten ja maahanmuuttajien) määrän kasvu sekä työelämän paheneva kahtiajako säänneltyyn ja sääntelemättömään, verotettuun ja verotuksen ulkopuolelle jäävään painavat vaa'assa enemmän, käytetään mittarina sitten taloutta tai jotain muuta. Vartiainen kieltäytyy hyväksymästä ja mitenkään käsittelemästä tosiasiaa, että Pohjoismaissa maahanmuuttajan nettohyödyn raja menee jossain paljon korkeammalla kuin kertaluonteisessa työllistymisessä maahan pääsemiseksi.

Tämäkin on totta. Ruotsin maastamuutto on osaltaan auttanut pitämään työttömyystilastot kurissa. Sitä ei voi pitää mitenkään kestävän kehityksen mukaisena, jos ei sitten ajattele että se Ruotsiin muuttava työvoima olisi jotenkin parempaa kuin sieltä pois muuttava työvoima.

[Iloveallpeople]

Ylä-Savo tarvitsee rutkasti lisää maahanmuuttajia

Ikääntyvä ja eläköityvä Suomi tarvitsee seuraavan 15 vuoden aikana 200 000–300 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja Juhana Vartiainen.

– Maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen talous halutaan saada nousuun, työllisyyttä parannettua ja julkisen talouden ongelmat ratkaistua, sanoo Vartiainen Iisalmen Sanomien puhelinhaastattelussa
...

– Jos työllisyys jollain alueella kasvaa ja halutaan, että mikään alue ei Suomessa autioidu, on itsestäänselvyys, että jostakin tarvitaan työntekijöitä lisää. Usein ainoa lähde on ulkomailta. Maahanmuuttajat saapuvat Suomeen parhaassa työiässä.

– Suomen maakunnissa on myönteisiäkin esimerkkejä työperäisestä maahanmuutosta. Esimerkiksi Närpiössä ja Pudasjärvellä on ymmärretty maahanmuuton merkitys kuntien elinvoimalle.

Vartiaisen näkemykset työperäisten maahanmuuttajien tarpeesta eivät tarkoittaisi radikaalia muutosta nykykehitykseen. Ulkomailla syntyneiden määrä on kasvanut Suomessa vuodesta 2000 noin 150 000 ihmisellä noin 300 000 henkeen.

– Jo nykyisellä maahanmuuton kasvuvauhdilla päästään pitkälle.
...

Vartiaisen mielestä on keskeistä erottaa toisistaan työperäinen maahanmuutto ja toisaalta turvapaikanhakijat ja pakolaiset.

– Maahanmuuton eri muotoja ei pitäisi sekoittaa keskenään niin kuin maahanmuuttovastaiset poliitikot mielellään tekevät.
...

Vartiaisen mukaan suurimmat kotouttamisen haasteet ovat peruskoulussa.

– Peruskoulun pitää huolehtia, että maahanmuuttajien lapset saavat samanlaiset valmiudet kuin kantasuomalaisten lapset.

Ylijohtaja edistäisi työperäistä maahanmuuttoa poistamalla EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan.
...

– Ruotsissa tarveharkinta on poistettu. EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat tuoneet suur-Tukholman alueelle start up -yrityksiä.

Iisalmen Sanomat

[niemi2]

Ikääntyvä ja eläköityvä Suomi tarvitsee seuraavan 15 vuoden aikana 200 000–300 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja Juhana Vartiainen.

– Maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen talous halutaan saada nousuun, työllisyyttä parannettua ja julkisen talouden ongelmat ratkaistua, sanoo Vartiainen Iisalmen Sanomien puhelinhaastattelussa
...

– Jos työllisyys jollain alueella kasvaa ja halutaan, että mikään alue ei Suomessa autioidu, on itsestäänselvyys, että jostakin tarvitaan työntekijöitä lisää. Usein ainoa lähde on ulkomailta. Maahanmuuttajat saapuvat Suomeen parhaassa työiässä.

Miksi ei samalla oteta 2-3 tai vaikkapa 20-30 miljoonaa ihmistä, niin talous nousee vielä enemmän kun taikuri Vartiainen muuttaa sossuperäisen maahanmuuton kullaksi.

Taikuri Vartiaisen omnipotenttinen ajatus taikoa rikkaruohoista viljaa ei välttämättä kestä tarkastelua ja siksi taikuri Vartiainen osaa tarkoituksenmukaisesti vältellä avointa keskustelua ja tilastojensa avaamista sekä toteennäyttämistä.

[Oho]

Vartiaisen väite, että "Jos työmarkkinoille tulee työkykyisiä ihmisiä, joiden taidoille on käyttöä, heille syntyy työpaikkoja sitä mukaa" on jossain määrin totta, mutta epämääräisesti ilmaistu.

Vartiaisen väitteen korollaari, ainakin melkein, on että jokainen YT:ssä irtisanottu on määritelmällisesti työkyvytön.

[Roope]

Esimerkkinä Vartiaisen tavoittelemasta "työperäisestä maahanmuutosta" on hänen Twitterissä jakamansa linkki Dagens Nyheterin kirjoitukseen, jossa ehdotetaan hylätyille turvapaikanhakijoille Ruotsin tulevan työvoimapulan perusteella "viidettä turvapaikkaperustetta". Yli vuoden Ruotsissa oleskellut hylätty turvapaikanhakija saisi oleskeluluvan, jos on osallistunut aktiivisesti kotouttamiskoulutukseen, eikä ole tehnyt rikoksia.

Työvoimapulan paikkausta tästä tulee sen kautta, että oleskeluluvan saajan odotetaan hakeutuvan töihin tai kouluttautuvan ensisijaisesti sellaiselle alalle, jolla on pulaa työvoimasta. Ei tietenkään ole pakko.

Dagens Nyheter: "Nytt asylskäl kan fylla behovet av arbetskraft och ta vara på de nyanländas kompetens" 19.1.2015

[huhha]

Oleellista kuitenkin on, kasvaako työpaikkojen määrä maahanmuuton ansiosta nopeammin kuin työllistyneiden maahanmuuttajien määrä.
---
Jos Vartiaisella on jotain tutkimustietoa joka tukee tuota mainitsemaani väitettä, hänen olisi syytä tuoda se esiin. Omiin silmiini ei ole osunut mitään havaintoa sellaisen tiedon olemassaolosta.

http://suomenkuvalehti.fi/ykkosketju/viela-kerran-suomi-ruotsi/. Suomen ja Ruotsin työttömyysasteet seuraavat toisiaan hyvin tarkasti, vaikka Ruotsissa työvoima kasvaa. Työvoiman ulkopuolisista ei tietenkään tässä puhuta, vaikka niidenkin osuus kasvaa Ruotsissa.

Vartiainen: Suomessa meneillään yhteiskunnallinen kylmä sota

Ministerit eivät milloinkaan esimerkiksi erikseen mainitse ahkeria maahanmuuttajia, jotka puurtavat matalapalkkatöissä Suomessa. Heitä ei ikään kuin ole myönteisenä asiana olemassakaan poliittisessa keskustelussa.

Onko tuo ihmekään kun kyseessä on aika yksiselitteisen negatiivinen ilmiö Suomen ja suomalaisten kannalta.

[foobar]

Matalapalkkatöiden tekeminen voisi olla positiivinen asia, jos ulkomaalaisilla ei olisi oikeutta yhteiskunnan subventoimiin palveluihin, tai jos koko yhteiskunta toimisi niin kevyellä julkisella taloudella että matalapalkkatyökin muuttuisi nettoveronmaksuksi.

Maahanmuuton auvoista puhujat ovat ihmeellistä sakkia. Heistä monet eivät kertakaikkiaan kykene ymmärtämään sitä, että voit valita vapaasta maahanmuutosta ja hyvinvointiyhteiskunnasta vain toisen, ainakin pidemmällä aikavälillä. Erityisen ihmeellistä tästä porukasta tekee se, että suurin osa näistä vapaan maahanmuuton raivokkaista puolestapuhujista pitää perusoletuksena sitä, että yhteiskunta järjestää täydelliset turvaverkot kaikille. Omalla projektillaan he kuitenkin heikentävät mahdollisuuksia hyvinvointiyhteiskuntansa ylläpitoon päivä päivältä, tulija tulijalta.

[huhha]

^ Jos olet hyvätuloinen ja pääset ensimmäisten joukossa palkkaamaan itsellesi subventoidun filipina-nannyn, käyt syömässä halpaa nepalilaista ruokaa, pesetät pyykit halvassa latvialaispesulassa (jolla on todella uskomaton liikevaihto!), niin tottahan se tuntuu järkevälle, luonnolliselle, väistämättömälle, ihanalle... Olet ikäsi pitänyt hv-valtiota riistosysteeminä, ja nyt sinullakin on keino rahastaa sitä. Jos se kaatuu niin kaatukoon.

[foobar]

^ Jos olet hyvätuloinen ja pääset ensimmäisten joukossa palkkaamaan itsellesi subventoidun filipina-nannyn, käyt syömässä halpaa nepalilaista ruokaa, pesetät pyykit halvassa latvialaispesulassa (jolla on todella uskomaton liikevaihto!), niin tottahan se tuntuu järkevälle, luonnolliselle, väistämättömälle, ihanalle... Olet ikäsi pitänyt hv-valtiota riistosysteeminä, ja nyt sinullakin on keino rahastaa sitä. Jos se kaatuu niin kaatukoon.

En erityisemmin ihmettele sitä, että varakkaat, hyvätuloiset opportunistit jotka tietävät olevansa yhteiskunnassa maksajapuolella (mutta joita ei välttämättä ole kuin muutama prosentti kansasta) kannattavat tätä kehitystä. Ihmettelen sitä, että paksun julkisen sektorin olemassaolon varaan vannovat sosialistit tekevät myös niin, uskoen samalla luovansa jonkinlaista vapaan maahanmuuton ja sosialistisen autuuden ihanneyhteiskuntaa riippumatta siitä, kuinka paljon valtion verotulot sukeltaisivat taikaseinäkulujen samaan aikaan noustessa.

[JJohannes]

Vartiaisen väite, että "Jos työmarkkinoille tulee työkykyisiä ihmisiä, joiden taidoille on käyttöä, heille syntyy työpaikkoja sitä mukaa" on jossain määrin totta, mutta epämääräisesti ilmaistu.

Vartiaisen väitteen korollaari, ainakin melkein, on että jokainen YT:ssä irtisanottu on määritelmällisesti työkyvytön.

Ei ole, vaan se, että irtisanotut ovat "työvoimareserviä" ja ikäänkuin työpaikkojen välillä, rakenteellista työttömyyttä. Vartiaisen mukaan on oltava myös kaksi työvoimareserviä: pysyvämpi ~10% työvoimareservi uusia investointeja varten ja sen päälle vielä toinen ~10% reservi, joka koostuu juuri työpaikkojen välillä/koulutuksessa/sapattivapaalla tms. olevista ihmisistä. Vartiaisen mukaan n. 20% työttömyys on täysin normaali ja toivottava asiaintila ja esimerkiksi vaatimaton 15% työttömyys kertoo karjuvasta työvoimapulasta, deflaation uhasta ja nurkan takana vaanivasta lamasta.

Vartiaisessa on se ongelma, että hän on teknokraattisen "asiantuntijayhteiskunnan" mannekiini. Koska hän on opiskellut taloustiedettä ja töissä taloustieteilijänä ja meistä muista suurin osa ei ole, hän voi ottaa maailman yksinkertaisimmankin, kenen tahansa ymmärrettävissä olevan oppialansa klausuulin ja esitellä sen "tietämättömille" suurena Jumalan sanana. Sillä ei ole mitään väliä, että tuo klausuuli on karkea yksinkertaistus, kiistelty oppialan sisällä ja riippuvainen tsiljoonasta muuttujasta. Te ette vaan ymmärrä, koska ette ole suuria taloustieteilijöitä. Tarkoitan siis, että Vartiaisen näkemys toki perustuu ihan oikeaan taloustieteeseen, tarkemmin Say'n lakiin, mutta kaiken poliittisen päätöksenteon perustaminen noin karkeaan, kiisteltyyn ja yksinkertaistettuun väitteeseen ei ole yksinkertaisesti mielekästä, ja sen tajuaa ilman taloustieteen maisteriakin.

Toisekseen Vartiainen esittää, jos hänen tekstejään jaksaa edes hieman tarkemmin lukea (tähänkään ei tarvita taloustieteilijän pätevyyttä), että maan vaurauden ainut mittari on sen kansantuote. En tarkoita (eikä tarkoita Vartiainenkaan) tässä kansantuote per capita, vaan todellakin kansantuote. Esimerkiksi Intia on Vartiaisen logiikalla paljon vauraampi maa kuin Suomi. Ilmeisesti Vartiaisen asema talousjumalana on sokaissut hänet täysin tosiasioille ja hän voi esittää mitä vaan, koska on kuitenkin asiantuntija.

[Totti]

Tarkoitan siis, että Vartiaisen näkemys toki perustuu ihan oikeaan taloustieteeseen, tarkemmin Say'n lakiin, mutta kaiken poliittisen päätöksenteon perustaminen noin karkeaan, kiisteltyyn ja yksinkertaistettuun väitteeseen ei ole yksinkertaisesti mielekästä, ja sen tajuaa ilman taloustieteen maisteriakin.

Se ei edes ole Vartiaisen ainoa ongelma. Vartiainen on taloustiedeuskovainen, jolta puuttuu oma analyysi. Hän on eräänlainen talouden imaami, joka on opetellut koraaninsa ulkoa muttei osaa tehdä tekstistä mitään paikallisia sovelluksia. Hän vaan kertoo mitä kirjoissa lukee ja sen mukaan mennään, satoi tai paistoi.
Vartiainen ei siis ole tajunnut, että talousopit on pakko adaptoida paikallisiin olosuhteisiin eikä lopputulos silloin välttämättä enää ole opitun mukainen.

Case in point on maahanmuutto, joka epäonnistuu tavoitteissaan koska maahan muuttava aines ei toimi suomalaisen ajatusmallin mukaan. Vartiainen ei ole ymmärtänyt, että paikalliset olosuhteet suhteessa maahanmuuttajaan, eivät ole sellaiset että se tukisi työllistymistä ja talouskasvua.
Teorioiden mukainen mekaaninen väestömäärän lisääminen ei silloin luo vaurautta vaan köyhyyttä.

[JJohannes]

Vartiainen on myös esittänyt, että työvoiman koko pienenee ja erityisesti viime vuosina se on pienentynyt ja tulevina vuosina tulee pienentymään räjähdysmäisesti väestön ikääntymisen myötä. Ensinnäkin, kuten tässäkin ketjussa on useaan otteeseen todettu, suuret ikäluokat ovat jo käytännössä kokonaan siirtyneet eläkkeelle (tänä vuonna 63-vuotiaina eläkkeelle jäävät ovat syntyneet 1951 eivätkä enää kuulu suuriin ikäluokkiin). Toisekseen, tilastokeskus kertoo:

Työvoima 15-74-vuotiaat, tuhatta
Väestö, tuhatta
Työikäiset 20-64-vuotiaat, tuhatta

vuosi    työvoima    väestö     työikäiset
1990    2 586          4 998      3 049
2005    2 621          5 256      3 177
2013    2 676          5 451      3 191

Työvoiman ja työikäisten määrä on kasvanut hillitymmin kuin väestön määrä, mutta se on kuitenkin kasvanut, vaikka Vartiainen välillä väittää jopa päinvastaista. Tämä epäsuhta selittyy pitkälti juuri suurten ikäluokkien eläköitymisellä. Toki suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat ovat vielä jonkin aikaa hieman suurempia kuin vaikkapa 80-90-luvuilla syntyneet. Joka tapauksessa "väestön ikääntyminen" on pitkälti paluuta normaaliin, ja epäluonnollisen suuren työvoimaosuuden poistumista.

[Oho]

Ei ole, vaan se, että irtisanotut ovat "työvoimareserviä" ja ikäänkuin työpaikkojen välillä, rakenteellista työttömyyttä.

Rakenteellista työttömyyttä ei oikeastaan pitäisi edes syntyä jos työmarkkoinoilla olevalle työvoimalle syntyy työpaikat kutakuinkin sitä mukaan kun työkykyä/voimaa tullaan tarjoamaan kuten Vartiainen esittää.

Ainoastaan kitkatyöttömyyttä kun firmasta A irtisanottu duunari siirtyy firman B palvelukseen johon jotenkin automaagisesti syntyy uusi työpaikka työkykyisen tarjoajan ilmestyessä ovellle koputtamaan.

Edelleen korollaarina, työmarkkinoilla oleva työtön työvoima, joka ei pelkällä olemasaolollaan synnytä työpaikkoja itselleen on työkyvytöntä. Mikä tietysti sopii, sen perusteella mitä olen jätkän seokoiluja lukenut, Vartiaisen maailmankuvaan kuin nenä perseeseen, kundihan pitänee suomalaisia ali-ihmisinä.

[Kemolitor]

Esimerkkinä Vartiaisen tavoittelemasta "työperäisestä maahanmuutosta" on hänen Twitterissä jakamansa linkki Dagens Nyheterin kirjoitukseen, jossa ehdotetaan hylätyille turvapaikanhakijoille Ruotsin tulevan työvoimapulan perusteella "viidettä turvapaikkaperustetta". Yli vuoden Ruotsissa oleskellut hylätty turvapaikanhakija saisi oleskeluluvan, jos on osallistunut aktiivisesti kotouttamiskoulutukseen, eikä ole tehnyt rikoksia.

Työvoimapulan paikkausta tästä tulee sen kautta, että oleskeluluvan saajan odotetaan hakeutuvan töihin tai kouluttautuvan ensisijaisesti sellaiselle alalle, jolla on pulaa työvoimasta. Ei tietenkään ole pakko.

Dagens Nyheter: "Nytt asylskäl kan fylla behovet av arbetskraft och ta vara på de nyanländas kompetens" 19.1.2015

Ruotsi heikensi talouden kasvuennustetta
------
Ruotsin julkinen talous pysyy valtiovarainministeriön mukaan alijäämäisenä vuoteen 2018 ulottuvalla ennustejaksolla. Hallitus perustelee alijäämää heikentyneen kasvun lisäksi sairausvakuutuskulujen kasvulla sekä kasvaneella maahanmuutolla ja kotoutuksen kustannuksilla.
-----
Koko juttu:
HS: Ruotsi heikensi talouden kasvuennustetta

Julkisen talouden alijäämä ei kai ole hyvin hyvä asia, aika vähän minä kyllä tosin taloudesta ymmärrän.

[latrom]

Julkinen alijäämä on yksityisen puolen ylijäämä.