2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[FadeAway]

jos rakenteet ovat muuttumattomia ja työvoima kasvaa, työttömyysaste ei kasva. Toisin sanoen, jos työvoimamme kasvaa 10 prosentilla (niin että työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan), sekä työllisten määrä että työttömien määrä kasvavat 10 prosentilla.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/223198-vieraskielisten-tyottomyys-ampaisi-kovaan-nousuun

Maahanmuuttajien työttömyys pääkaupunkiseudulla on vuoden kuluessa karannut jyrkkään kasvuun. Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla keskimäärin yli 20 prosenttiyksikköä.

Niin ikään vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien osuus kasvoi Espoossa rajusti, peräti 178 prosentilla verrattuna viime vuoteen.

Tällä hetkellä ulkomaalaisten työttömyysaste Espoossa on 20 prosenttia.

Huhtikuussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä lähes 15 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Edellisvuonna vastaavaan aikaan heitä oli hieman yli 12 000.

Tällä hetkellä joka kolmas pääkaupunkiseudulla liikkuva työtön työnhakija puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Vantaan kokonaistilanne on pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista suhteellisesti ottaen hankalin. Töitä hakee tällä hetkellä joka kolmas työvoimaan lukeutuva vieraskielinen.

Helsingissä liikutaan lähes samoissa lukemissa.

– Matalapalkka-alat korostuvat. Kokkeja, tarjoilijoita, siivoojia ja myyjiä on paljon työttöminä, Uudenmaan Ely-keskuksen tutkija Jouni Nupponen kuvailee.

Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi isoista kaupungeista eniten Espoossa, lähes 30 prosenttiyksiköllä.

Mitä Vartiainen oikein ajaa takaa. Tilasto Suomessa ja Ruotsissa sanoo selvästi, lisää maahanmuuttajia ---> lisää työttömyyttä. Mikä siinä on niin vaikeaa uskoa! Saadaan kyllä muutama kebab-kiska/taxikuski/halpatyöduunari, mutta huoltosuhde ei parane. Tarvitaan täsmämaahanmuuttoa, jolloin maahanmuuttopolitiikka on todella tarkasti ja tiukasti määrätty vain työperäiseen maahanmuuttoon. (Tämä taas ei kelpaa maailmanparantajille, suviksille, punavihreille, kokkareille, rkp,..)
Ehdotuksena: ei sosiaalitukia ulkomaalaisille ensimmäisinä vuosina(tai ihan minimi.), pisteytysjärjestelmä, tarkka valintajärjestelmä EU:n ulkopuolisille maahanmuuttajille(ei maahanmuuttoa pahimmista ongelmamaista), elatusvelvollisuus itselle & perheenjäsenille, hyvin pieni hum.mamu/pakolais kiintiö.
En usko Vartiaisen onnistuvan haalimalla 100000 mamua ihan randomilla kuin TE-keskusten työllistämisessä.

[Roope]

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tiistaina kuulemat talousasiantuntijat ovat samalla linjalla siinä, että talouteen ei tarvita lähivuosina mitään rajuja säästötoimia.

Useimmat toivovat harkittuja panostuksia asunto- ja liikennehankkeisiin. Myös pitkäaikainen maltillinen palkkaratkaisu saa kannatusta.

Helsingin Sanomat: Viisi näkemystä Suomen nostamiseksi talouskurjuudesta 21.10.2014

Valtiovarainvaliokunnan kysymykset
...
3. Mitä rakenteellisia toimia Suomessa on tehtävä kasvun edistämiseksi?
...
Mitä rakenne- ja työmarkkinauudistuksia?
• Julkisen talouden tasapainon kannalta työn tarjonta
avainasemassa (eläkeikä, putki, vanhempainvapaat,
vuorotteluvapaa, työperäinen maahanmuutto,
rakenteellinen työttömyys ...)

Juhana Vartiainen, VATT: Valtiovarainvaliokunnan avoin kuulemistilaisuus 21.10.2014 (pdf)

[Pioni]

Ehdotuksena: ei sosiaalitukia ulkomaalaisille ensimmäisinä vuosina(tai ihan minimi.), pisteytysjärjestelmä, tarkka valintajärjestelmä EU:n ulkopuolisille maahanmuuttajille(ei maahanmuuttoa pahimmista ongelmamaista), elatusvelvollisuus itselle & perheenjäsenille, hyvin pieni hum.mamu/pakolais kiintiö.
En usko Vartiaisen onnistuvan haalimalla 100000 mamua ihan randomilla kuin TE-keskusten työllistämisessä.

Minusta pisteytys riittää, sillä ongelmamaat putoavat listalta näinkin. Tällöin EU:n ulkopuolinen tulija ei saa työlupaa tehtäviin, joihin löytyy tekijä kortistosta - eikä siten oleskelulupaakaan. Lisäksi pitäisi olla yritys/työpaikka ja asunto valmiina jo tänne tultaessa. Samoin  jos perheenyhdistämisessä ei tulijalla ole valmiina työpaikkaa, pitää yhdistäjällä olla valmiudet elättää puoliso+maksaa lentolippu kotimaahan avioeron sattuessa. Kansalaisuus saisi hyvin maksaa useamman tonnin. Sosiaaliturvan muuttaminen asumis+kansalaisuusperustaiseksi pitää toteuttaa heti. 

[huhha]

Kansalaisuus saisi hyvin maksaa useamman tonnin.

Useamman kymppitonnin. On nimittäin aika paljon laitettu rahaa kiinni näihin infroihin sun muihin nippeleihin, ei voi odottaa pääsevänsä osakkaaksi valmiiseen pöytään tuosta vain. Ei-kansalaisten työnantajille vuotuinen maksu, vaikka sitten tuossa tonniluokassa. Ja täysi vastuu kaikista vierastyöntekijän kohelluksista.

[ämpee]

Meillä on 5 vuotta aikaa saada ne kuuluisat huoltosuhteen edellyttämät 1,8 miljoonaa mamua vuoteen 2020 mennessä koska eläköityminen ja maailmanloppu.

Tässäkin kantavana ajatuksena on se, että mamut eivät ikäänny. On ne vaan joka tavalla meitä pottunokkia parempia... 

Ja ne on saatava just nyt, ettei pääse varastossa pilaantuun.
Mamut on nääs kattos herkkää tavaraa, ne ei kestä odottamista, mutta säilömistä ne kestää miten paljon vaan.
Eli jos just nyt ei saada viiden vuoden kuluttua tapahtuvaa vajetta vastaavaa varastoa omiin hoteisiin, niin ulkopuolisissa varastoissa ne pilaantuvat täysin.
Näin on näkkileivät, oma varasto pitää saada just nyt täyteen, ettei sitten myöhemmin jouduta katselemaan pelkkiä nahkureiden orsia !!1!

[ike60]

Suomi tarvitsee lisää työvoimaa. "Mutta meillähän on työttömiä!" Tila tarvitsee lisää peltoalaa. "Mutta nykypellossakin on rikkaruohoja!".

Juhana Vartiainen lähtee rikkaruohovertauksessaan väärästä oletuksesta, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat automaattisesti samanlaisia ja yhtä tuottavia kuin suomalaiset ("työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan").

Minusta tuo Vartiaisen metafora on mukavan mullantuoksuinen. Siitä innoittuneena kirjoitin seuraavan sadun:

Pellonlaajennusta Hölmölässä

Sattuipa kerran niin, että hölmöläläiset kuulivat sananlaskun "jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". Niinpä he lähettivät kaikki ruokatarvikkeensa Kankkulaan, jonka kaivolla oli keräys etelän serkkujen hyväksi. Mutta sitten huomasivat he, ettei heillä ollut lainkaan syötävää, ja kamala parku puhkesi hölmöläisten keskuudessa.

Silloin astui esiin Hölmölän Juhani, jota muut hölmöläiset pitivät arvossa, tämä kun oli käynyt Routsin kylässä asti.

Juhani: Tiedättekö miten saamme taas vatsamme kylläisiksi? Lisätään peltoalaa!

Hölmöläiset katsoivat Juhania hämmästyneinä. Mutta yhtä kaikki kysyi hölmöläisten kyläpäällikkö Aleksi:

- Kuinkas se nyt niin, kun entisissäkin pelloissa on rikkaruohoja? Titityy.

Juhani vastasi:

- Kun kasvatamme enemmän, riittää meille enemmän syötäväksi. Ja ylijäävät voimme kaataa taas Kankkulan kaivoon. Lisää peltoalaa!

Innostus kävi hölmöläisten keskuudessa. Joukolla he lähtivät raivaamaan lisää peltoa. Heidän ollessaan kylvöpuuhissa saapui siihen Matti. Hän lausui:

- Miksi te hölmöläiset raivaatte peltoa tällaiselle kitumaalle, jolla eivät edes kedon kukat kasva? Suotta tuhlaatte vähiä siemenviljojanne tähän, kun ei niitä näy kunnolla riittävän edes vanhojen peltojen kylvökseksi. Lisäksi teillä näkyy jäävän osa vanhoista pelloistanne kesannolle, kun olette niin innolla tätä joutomaata pelloksi yrittämässä. Tätä menoa saatte entistä vähemmän murkinaa pöytiinne.

Kova pulina alkoi käymään hölmöläisten keskuudessa. Vaadittiin Juhania selittämään mikä järki tässä oli.

Juhani huudahti:

- Voi teitä rakkaat kylämme asukkaat! Minä tiedän millä tavoin saatte vatsanne kylläisiksi, kun olen sen Routsissa nähnyt. Siellä raivataan uutta peltoa tämänkaltaisesta ja huonommastakin maasta. Riittäähän että saatte tästä uudesta pellosta enemmän viljaa kuin siihen kylvitte. Lisää peltoalaa!

Taas innostuivat kyläläiset. Kyllähän me saamme satoa siinä missä routsilaisetkin, emmehän ole heitä huonompia, he huudahtelivat. Niin jatkoivat Hölmölän asukkaat pellon raivausta.

Tuli syksy, ja kävi kuten Matti oli ennustanut. Vanhasta maasta tuli vain vähän satoa, eikä uudesta tullut juuri yhtään. Hölmöläiset menivät hämmästyneinä Juhanin juttusille kysymään mitä nyt tehdä kun satoa ei tullutkaan.

Juhani nauroi iloisesti:

- Kuulkaapas veikot ja siskot, se uusi maa tuottaa kyllä ihan hyvin kun sitä vähän kotoutetaan. Jokainen uuden pellon tähkä on sellainen, jota ette olisi ilman uutta peltoa saaneet. Lisää peltoalaa!

Niin riensivät hölmöläiset taas raivaamaan lisää peltoalaa. Ja niissä puuhissa he ovat yhä tänäkin päivänä.

[guest3656]

Hieman jo vanhentunut uutinen, jossa  Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta kumoaa Vartiaisen "ajattelun":

- Laman oloissa työmarkkinat toimivat päinvastoin kuin yleensä: tavallisesti työvoiman tarjonnan lisääminen on hyvää politiikkaa, mutta lamassa se on huonoa politiikkaa, Haaparanta tähdentää.

Laman aikana ongelma on kysyntäpuolella: työvoima ei työllisty, kun sitä ei markkinoilla kaivata.

- Lama luo mekanismeja, jotka alentavat työllisyysastetta. Se on laman pitkä käsi, jonka vuoksi Suomi ei ole vieläkään saavuttanut työllisyysastetta, joka oli 1990-luvun lopussa. Ero on noin neljä prosenttiyksikköä. USA:ssa on havaittu sama ilmiö lamojen yhteydessä, Haaparanta sanoo.

- Työllisyysasteen kasvattaminen on laman keskellä mahdotonta, Haaparanta tiivistää.

Hän jopa kyseenalaistaa työllisyysasteen kasvattamisen hyödyn: IMF:n mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kokonaistuottavuutta ja kumoaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/haaparanta-komission-paastopolitiikka-syventaa-lamaa/

[far angst]

Hieman jo vanhentunut uutinen, jossa  Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta kumoaa Vartiaisen "ajattelun":

- Laman oloissa työmarkkinat toimivat päinvastoin kuin yleensä: tavallisesti työvoiman tarjonnan lisääminen on hyvää politiikkaa, mutta lamassa se on huonoa politiikkaa, Haaparanta tähdentää.

Laman aikana ongelma on kysyntäpuolella: työvoima ei työllisty, kun sitä ei markkinoilla kaivata.

- Lama luo mekanismeja, jotka alentavat työllisyysastetta. Se on laman pitkä käsi, jonka vuoksi Suomi ei ole vieläkään saavuttanut työllisyysastetta, joka oli 1990-luvun lopussa. Ero on noin neljä prosenttiyksikköä. USA:ssa on havaittu sama ilmiö lamojen yhteydessä, Haaparanta sanoo.

- Työllisyysasteen kasvattaminen on laman keskellä mahdotonta, Haaparanta tiivistää.

Hän jopa kyseenalaistaa työllisyysasteen kasvattamisen hyödyn: IMF:n mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kokonaistuottavuutta ja kumoaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/haaparanta-komission-paastopolitiikka-syventaa-lamaa/

Jotenkin on täysin käsittämätöntä, että Vartiaisen asemassa oleva henkilö ei näitä alkeita tiedä, vaan ne pitää hänelle kädestä pitäen selittää.   

Tai sitten hänellä on jokin erityinen syy olla mukamas tietämättä.

[FadeAway]

Hyvä näkemys Pertti Haaparannalta.
Tässä ketjussa on yritetty vääntää asiaa  rautalangasta, tolkun tai terveen järjen pohjalta.

Eilen Bjön Walhroos hyppäsi Vartiaisen kelkkaan ja vaati työvoiman tarjonnan lisäämistä ratkaisuna Suomen  talousongelmiin.

Joku voisi ajatella, että jos joku ala tarvitsee lisää "osaajia" lisätään koulutusta. 
Suomessa tahdotaan lisää mamuja, vaikka kovin kriittinen olen siihen, että kuinka monta täsmäosaajaa löytyy jos isolla tykillä roiskitaan ja satoja tuhansia haalitaan. Uskon myös suuryritysten käyttämiin headhuntereihin, jotka osaavat poimia niitä ihan oikeita ulkomaalaisia huippuosaajia, jos tarve vaatii. 

[tos]

Jossain mielessä vartiainen ja Wahlroos ovat oikeassa. Joillekin aloille pitäisi saada lisää ulkomaista työvoimaa.

Tässä nyt ajattelin nimenomaan terveydenhuoltoa.
Lääkäriliitto pitää huolen siitä, ettei lääkäreitä kouluteta tarpeeksi. Mitä tapahtuisi lääkäreiden palkoille , jos Suomi hyväksyisi Romanialaiset koulutodistukset? Suomessa olisi sen jälkeen 10 000 uutta "lääkäriä". Näiden ns. lääkäreiden hintataso olisi varmastikin huokeampi kuin Suomessa koulutettujen lääkäreiden, mutta moni varmaan menisi heidän vastaanotollensa pienemmissä vaivoissa.

Lääkäreiden tapauksessa, työvoiman lisääminen toisi hyvää koko yhteiskunnalle ( alentuneet yksityis sektorin taksat ).

Ikävä kyllä Lääketiede taitaa olla ainoa ala, joka tarvitsisi lisää työvoimaa palkkioita laskemaan.

[Roope]

Eilen Bjön Walhroos hyppäsi Vartiaisen kelkkaan ja vaati työvoiman tarjonnan lisäämistä ratkaisuna Suomen  talousongelmiin. (..) Suomessa tahdotaan lisää mamuja,...

Jossain mielessä vartiainen ja Wahlroos ovat oikeassa. Joillekin aloille pitäisi saada lisää ulkomaista työvoimaa.

Työvoiman tarjonnan lisäämiseen ei välttämättä sisälly työvoiman maahanmuuton lisääminen. Wahlroos on johdonmukaisesti esittänyt tiettyjä kotimaisen työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä.

5:40
Björn Wahlroos
Työn hintaa tietenkin aikaisemmin olisi aina alennettu devalvoimalla. Sitä ei voi enää tehdä. Tämä oli yksi suuri ongelma tässä koko eurossa. Jos meillä ei ole omaa valuuttaa, niin meillä pitäisi olla kovasti toimivat työmarkkinat. Minulla ei mitään patenttilääkettä tähän työn hinnan alentamiseen ole, ja se on sitten jätettävä pitkän keskustelun kohteeksi. Itse kannatan voimakkaasti työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä. Sellaisia toimenpiteitä, jotka lyhentävät opiskeluaikaa, vähän pidentävät työuraa, lyhentävät työttömyysjaksoja. Kaikki nämä toimenpiteet lisäävät työn tarjontaa, ja työn tarjontaa lisäämällä me saadaan enemmän kilpailua työmarkkinoille, ja se hissukseen - ehkä - synnyttää ympäristön, jossa on hieman mukavampi investoida.

23:10
Toimittaja Seija Rautio
Miten työmarkkinat saadaan toimivammiksi?

Björn Wahlroos
No, se on pitkä tie. Mutta siinä on periaatteessa kaksi eri polkua, jota voi seurata. Toinen on se helpompi, jossa pyritään, niin kuin Ruotsissa on tehty, erilaisia työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä toteuttamaan. Nämä on...

Toimittaja [keskeyttää]
Maahanmuutto?

Björn Wahlroos
Maahanmuutto... Juu, mutta se ehkä Suomen ilmasto huomioon ottaen ei ole maailman nopeimmin toimiva asia. Mutta ennen kaikkea opiskeluaikojen lyhentäminen, eläkeiän nosto, työttömyysaikojen lyhentäminen sillä, että pitkäaikaistyöttömien työllisyysturvaa heikennetään. Eli toisin sanoen synnytetään voimakkaampia kannustimia hakeutua uudelleen töihin. Mutta siinä yhteydessä pitää tehdä myös verouudistus. Niin että kun esimerkiksi työttömyysturva laskee, niin vastaavalla tavalla ei pidä ottaa pois koko sitä lopputurvaa, jos ottaa esimerkiksi osapäivätyön. Meidän täytyy rakentaa paljon joustavampi siirtymä syrjäytymisuhasta takaisin työelämään.

[Mok]

Lääkäriliitto pitää huolen siitä, ettei lääkäreitä kouluteta tarpeeksi. Mitä tapahtuisi lääkäreiden palkoille , jos Suomi hyväksyisi Romanialaiset koulutodistukset? Suomessa olisi sen jälkeen 10 000 uutta "lääkäriä". Näiden ns. lääkäreiden hintataso olisi varmastikin huokeampi kuin Suomessa koulutettujen lääkäreiden, mutta moni varmaan menisi heidän vastaanotollensa pienemmissä vaivoissa.

Kyllä romanialaiset lääkäärit voivat tulla vapaasti Suomeen töihin - EU-kansalaiset ovat kotimaisia.

"Laillistaminen EU- ja ETA -maiden kansalaisia on kohdeltava ammatinharjoittamisoikeuksia myönnettäessä samoin kuin Suomen kansalaisia. edellyttäen, että he ovat jossakin ETA-valtiossa suorittaneet asianmukaisesti lääkärikoulutuksensa ja saaneet siinä maassa oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia, heidät laillistetaan hakemuksesta lääkäreiksi samoin kuin Suomen kansalaisetkin. Tämän jälkeen heidän ammatinharjoittamisoikeutensa määräytyy samalla tavoin kuin suomalaisten lääkärien ammatinharjoittamisoikeus." http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/2003/4/Documents/Ulkomaalaisten_oikeus_toimia_l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%C3%A4_Suomessa_%28pdf%29.pdf

Venäläiset, kiinalaiset, afrikkalaiset yms. joutuvat tekemään tentit ja kokeet voidakseen saada lääkärinoikeudet Suomessa.

[Kulttuurirealisti]

Hän jopa kyseenalaistaa työllisyysasteen kasvattamisen hyödyn: IMF:n mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kokonaistuottavuutta ja kumoaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia

Tuosta olisi mukava kuulla kyllä lisää. En ole "työvoiman tarjonnan" suurimpia faneja, ainakaan niin kuin sitä Suomessa myydään, mutta miten se vähentää tuottavuutta ja kumoaa kasvumahdollisuuksia?

- Paastopolitiikka on luonut pysyvän kysynnän puutteen. Korkojen pitäisi olla negatiivisia – säästämisestä pitäisi maksaa! Näin miinuskorot vähentäisivät säästämisastetta ja lisäisivät inflaatiota.

Tuo kommentti kiteyttää hyvin kenen asialla esim. EKP on. Miinusreaalikorot olisivat pankeille vähän ikävä juttu, mitenkähän voittojen ja bonareidenkin kävisi? Pankkien asiaahan Draghi ja kumppanit muistavat kyllä ajaa, Euroopan talouden laahaus pysyy sen sijaan heille ns. mysteerinä. Muka.

[guest3656]

^Löysin tällaisen blogin:

Suomen taloudessa ei ole työvoiman tarjontaongelmaa
11.8.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomen taloudessa ei ole suhdanteista riippumatonta työvoiman tarjonnan supistumisen aiheuttamaa rakenneongelmaa, vaan työvoiman tarjonnan väheneminen on seurausta työvoiman kysynnän alenemisesta. Jatkan siis edellistä kirjoitustani seurannutta keskusteluani Juhana Vartiaisen kanssa.

...

http://blog.hse-econ.fi/?p=6199#sthash.6S2v9LnH.dpuf

[Kulttuurirealisti]

Jossain mielessä vartiainen ja Wahlroos ovat oikeassa. Joillekin aloille pitäisi saada lisää ulkomaista työvoimaa.

Tässä nyt ajattelin nimenomaan terveydenhuoltoa.
Lääkäriliitto pitää huolen siitä, ettei lääkäreitä kouluteta tarpeeksi. Mitä tapahtuisi lääkäreiden palkoille , jos...

Suomessa on kohtalainen määrä virolais- ja venäläistaustaisia lääkäreitä. Itse, kaverit ja sukulaiset ainakin törmänneet näihin.

Suomessa nurinkurista on se, että jossain pohjoisessa terveyskeskus joutuu maksamaan lääkäreille isoja rahoja, että saavat jonkun sinne, kun taas etelässä lääkärit käyvät kilpailua paikoista.

[Mietiskeliä]

jos rakenteet ovat muuttumattomia ja työvoima kasvaa, työttömyysaste ei kasva. Toisin sanoen, jos työvoimamme kasvaa 10 prosentilla (niin että työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan), sekä työllisten määrä että työttömien määrä kasvavat 10 prosentilla.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/223198-vieraskielisten-tyottomyys-ampaisi-kovaan-nousuun

Maahanmuuttajien työttömyys pääkaupunkiseudulla on vuoden kuluessa karannut jyrkkään kasvuun. Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla keskimäärin yli 20 prosenttiyksikköä.

Niin ikään vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien osuus kasvoi Espoossa rajusti, peräti 178 prosentilla verrattuna viime vuoteen.

Tällä hetkellä ulkomaalaisten työttömyysaste Espoossa on 20 prosenttia.

Huhtikuussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä lähes 15 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Edellisvuonna vastaavaan aikaan heitä oli hieman yli 12 000.

Tällä hetkellä joka kolmas pääkaupunkiseudulla liikkuva työtön työnhakija puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Vantaan kokonaistilanne on pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista suhteellisesti ottaen hankalin. Töitä hakee tällä hetkellä joka kolmas työvoimaan lukeutuva vieraskielinen.

Helsingissä liikutaan lähes samoissa lukemissa.

– Matalapalkka-alat korostuvat. Kokkeja, tarjoilijoita, siivoojia ja myyjiä on paljon työttöminä, Uudenmaan Ely-keskuksen tutkija Jouni Nupponen kuvailee.

Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi isoista kaupungeista eniten Espoossa, lähes 30 prosenttiyksiköllä.

Mitä Vartiainen oikein ajaa takaa. Tilasto Suomessa ja Ruotsissa sanoo selvästi, lisää maahanmuuttajia ---> lisää työttömyyttä. Mikä siinä on niin vaikeaa uskoa! Saadaan kyllä muutama kebab-kiska/taxikuski/halpatyöduunari, mutta huoltosuhde ei parane. Tarvitaan täsmämaahanmuuttoa, jolloin maahanmuuttopolitiikka on todella tarkasti ja tiukasti määrätty vain työperäiseen maahanmuuttoon. (Tämä taas ei kelpaa maailmanparantajille, suviksille, punavihreille, kokkareille, rkp,..)
Ehdotuksena: ei sosiaalitukia ulkomaalaisille ensimmäisinä vuosina(tai ihan minimi.), pisteytysjärjestelmä, tarkka valintajärjestelmä EU:n ulkopuolisille maahanmuuttajille(ei maahanmuuttoa pahimmista ongelmamaista), elatusvelvollisuus itselle & perheenjäsenille, hyvin pieni hum.mamu/pakolais kiintiö.
En usko Vartiaisen onnistuvan haalimalla 100000 mamua ihan randomilla kuin TE-keskusten työllistämisessä.

Myöskään Soini ei halua rajoittaa työperäistä maahanmuttoa. Persuista ainakin Terho, Simo Elo, Halla-aho ja Toimi Kankaanniemi haluavat rajoittaa työpeäristä maahanmuuttoa. Kun Soini sanoo puoluetovereitaan kirjassaan huru-ukoiksi. Voin varmaan itsekin sanoa, että vanha huru-ukko on ihan pihalla tässä asiassa.

[reijjokoskela]

Soinille pitäisi näyttää jonkun kyselyn tulokset, jossa sanotaan, että valtaosa Persujen äänestäjistä ja potentiaalisista äänestäjistä haluaa vähentää kaikkea maahanmuuttoa. Monet potentiaaliset äänestäjät jäävät kotiin, kun Soinin puheita kuuntelemalla saa käsityksen, ettei Persujen äänestäminen auta mitään maahanmuuttoon, vaikka suurin osa Persujen poliitikoista on Soinia paljon tiukemmalla linjalla.

Soini tuskin väistyy johdosta ennen kuin terveys pettää lopullisesti ja toisaalta hän kerää puolueelle paljon ääniä, joten Soinin syrjäyttäminen ei liene realistista tai järkevää?

Suomessa on liikaa ihmisiä, ei liian vähän. Kanada on AAA-maa Suomen leveysasteilla ja Kanadan väestötiheys / neliökilometri on pienempi, kuin Suomessa. Suomi ei ole enää AAA-luottoluokitettu maa.
Kanada 3 asukasta /km2, Suomi 16 asukasta/km2, Norja 13. Ruotsista iso osa on Suomea etelämpänä, joten siellä on nyt 21 asukasta/km2 ja Ruotsi pysyy pinnalla Ruotsin kruunun ansiosta, kun Suomessa on EUR. https://simple.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_population_density

Lapsilisiä ja muita syntyvyyden kannustimia voisi leikata: ensimmäistä lasta voisi tukea reilustikin, mutta sitä seuraavia ei pitäisi tukea lainkaan ja suurperheille paras tukimuoto on huostaanotot ja lasten pysyvä sijoittaminen lapsettomuudesta kärsiville pariskunnille. Nyt jotkut suomalaiset lapsettomuudesta kärsivät pariskunnat odottavat 7 vuotta Kiinasta tulevaa tyttölasta.

Lapsiperheiden tuen pitäisi olla vähemmän suoraa rahaa, jotta se ei kulu khatin pureskeluun, ryyppäämiseen ja ulkomaanmatkoihin. 0-6 vuotiaat voisivat käydä syömässä ilmaiseksi yhden D-vitaminoidun aterian päivässä ala-asteen tai päiväkodin ruokalassa.

Ei ole kansantaloudelle halpaa kouluttaa lasta 20 vuotta työttömyyskortistoon, kun nuorisotyöttömyys on mitä on. Jos huutava työvoimapula iskee 15v päästä, hankitaan sitten niitä koulutettuja täysikäisiä työntekijöitä tänne.

Huonosti työllistyville ja tuilla eläville ihmisille pitäisi tarjota tukea töiden hakemiseen ulkomailta, syntyperästä riippumatta. Olisiko hullu ajatus maksaa työllistämistukia Ruotsin ja Saksan yrityksille, jos lupaavat opettaa kieltä työttömälle suomalaiselle ja osa tuesta maksetaan vasta, kun suomalainen on palkattu pysyväksi työntekijäksi tukikauden jälkeen?
Ruotsi: http://work.sweden.se/how-to-find-a-job/labour-shortage-list/
Saksa: http://www.ft.com/cms/s/0/16176958-fdec-11e3-bd0e-00144feab7de.html#axzz3H42Z8ftY

[ämpee]

Sipilän mielestä talouden tokeneminen voi viedä 12 vuotta.

Eli karjuva työvoimapula ei aivan kohta tule meille huutamaan.
Joten sitä työperäistä maahanmuuttoa kannattaa harjoittaa melko varovaisesti, sillä tarvetta ei kohoavan työttömyyden oloissa pahemmin ole.
Haittamaahanmuuttoa me emme tarvitse milloinkaan...

[reijjokoskela]

Tuplaviestin poisto.

[Mietiskeliä]

Soinille pitäisi näyttää jonkun kyselyn tulokset, jossa sanotaan, että valtaosa Persujen äänestäjistä ja potentiaalisista äänestäjistä haluaa vähentää kaikkea maahanmuuttoa. Monet potentiaaliset äänestäjät jäävät kotiin, kun Soinin puheita kuuntelemalla saa käsityksen, ettei Persujen äänestäminen auta mitään maahanmuuttoon, vaikka suurin osa Persujen poliitikoista on Soinia paljon tiukemmalla linjalla.

Soini tuskin väistyy johdosta ennen kuin terveys pettää lopullisesti ja toisaalta hän kerää puolueelle paljon ääniä, joten Soinin syrjäyttäminen ei liene realistista tai järkevää?

Suomessa on liikaa ihmisiä, ei liian vähän. Huonosti työllistyville ja tuilla eläville ihmisille pitäisi tarjota ilmaisia menolippuja ulkomaille työnhakureissuille, syntyperästä riippumatta. Kanada on AAA-maa Suomen leveysasteilla ja Kanadan väestötiheys / km2 on pienempi, kuin Suomessa. Suomi ei ole enää AAA-maa.

Soini on muuten sanonut ettei häntä edes kiinnosta nämä maahanmuuttoasiat. Ei kiinnosta=ei ota selvää=ei tiedä asiasta. Itse olen Soinia varmaan 20 vuotta nuorempi ja oppinut tällä elämän kokemuksella, että jos ei jostain asiasta tiedä niin kannattaa siitä asiasta hyvin varovaisesti esittää mielipiteensä. Miksei Soini voi kysyä asiasta, niiltä jotka siitä jotain ymmärtävät persuissahan niitä pitäisi riittää.

[Miniluv]

Soini on muuten sanonut ettei häntä edes kiinnosta nämä maahanmuuttoasiat.

Muistan vanhan televiosiohaastattelun, jossa Soini linjasi että ulkomaalaiset rikolliset pitää karkottaa vaikka vastassa olisi mitä (edit: tarkemmin sanoen kuolemantuomio). Toimittaja tinkasi moneen kertaan ja Soini pysyi kannassaan. Tämä ennen Scriptaa ja muita.

Kahden kärjen taktiikka on ihan toimiva. Soini voi tarvittaessa ottaa vähän etäisyyttä, kun joku muu jyrää mm-asioilla.

[Roope]

Pääkirjoitus: Näpräämisen aika on ohi

Suomen taloussyöksy hipoo jo aiempia 1990-luvun alkuvuosien ennätyksiä. Lähes kuusi vuotta kestäneelle kurimukselle ei näy loppua.

Irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti. Työttömyyden kasvu on hyydyttänyt kotimaista kysyntää. Esimerkiksi kaupanala on suurissa vaikeuksissa.

[...]

Talouden pohja ei ole kestävä. Hyvät neuvot ja rohkeat otteet ovat tarpeen.

[...]

Suomen ongelmat ovat suuret mutta täysin ratkaistavissa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuosi sitten raportin, jossa tavoitteeksi asetettiin 200 000 uuden työpaikan luominen yrityksiin vuoteen 2020 mennessä. Maa tarvitsee politiikkaa, joka lisää työpaikkoja ja kannustaa työntekoon. Vain niillä keinoin on mahdollista lisätä talouskasvua ja täyttää kestävyysvaje.

[...]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen laskelmien mukaan 8 prosentin työttömyysasteesta vähennetty rakenteellinen työttömyys paljastaa, että Suomessa on vain 50 000 sellaista työtöntä, jotka voi kouluttaa uusille toimialoille.

Määrä ei riitä kasvun käynnistämiseen, sillä elinkeinoelämä tarvitsee työvoiman tarjontaa. Yritykset eivät välttämättä uskalla investoida maahan, jossa työmarkkinoilla ei ole saatavilla tarpeeksi koulutettua väkeä.

Haluttiinpa tai ei, Suomi ei nouse lamasta ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Kaleva 24.10.2014

Koulutetulla väellä on ollut koko ajan pääsy Suomen työmarkkinoille. Euroopassa on vapaa liikkuvuus, eikä rekrytoinnille Euroopan ulkopuoleltakaan ole kummoisia esteitä, jos kyseessä on oikeasti koulutettu ihminen, joka ei pyri työttömyysalalle.

Oikeasti Vartiainen ja kumppanit haluavat lamaa tekosyynä käyttäen Euroopan ulkopuolelta halpatyövoimaa epätyypillisiin työsuhteisiin, joita veronmaksajien pitäisi vielä subventoida sosiaaliturvalla.

[Mietiskeliä]

Pääkirjoitus: Näpräämisen aika on ohi

Suomen taloussyöksy hipoo jo aiempia 1990-luvun alkuvuosien ennätyksiä. Lähes kuusi vuotta kestäneelle kurimukselle ei näy loppua.

Irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti. Työttömyyden kasvu on hyydyttänyt kotimaista kysyntää. Esimerkiksi kaupanala on suurissa vaikeuksissa.

[...]

Talouden pohja ei ole kestävä. Hyvät neuvot ja rohkeat otteet ovat tarpeen.

[...]

Suomen ongelmat ovat suuret mutta täysin ratkaistavissa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuosi sitten raportin, jossa tavoitteeksi asetettiin 200 000 uuden työpaikan luominen yrityksiin vuoteen 2020 mennessä. Maa tarvitsee politiikkaa, joka lisää työpaikkoja ja kannustaa työntekoon. Vain niillä keinoin on mahdollista lisätä talouskasvua ja täyttää kestävyysvaje.

[...]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen laskelmien mukaan 8 prosentin työttömyysasteesta vähennetty rakenteellinen työttömyys paljastaa, että Suomessa on vain 50 000 sellaista työtöntä, jotka voi kouluttaa uusille toimialoille.

Määrä ei riitä kasvun käynnistämiseen, sillä elinkeinoelämä tarvitsee työvoiman tarjontaa. Yritykset eivät välttämättä uskalla investoida maahan, jossa työmarkkinoilla ei ole saatavilla tarpeeksi koulutettua väkeä.

Haluttiinpa tai ei, Suomi ei nouse lamasta ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Kaleva 24.10.2014

Koulutetulla väellä on ollut koko ajan pääsy Suomen työmarkkinoille. Euroopassa on vapaa liikkuvuus, eikä rekrytoinnille Euroopan ulkopuoleltakaan ole kummoisia esteitä, jos kyseessä on oikeasti koulutettu ihminen, joka ei pyri työttömyysalalle.

Oikeasti Vartiainen ja kumppanit haluavat lamaa tekosyynä käyttäen Euroopan ulkopuolelta halpatyövoimaa epätyypillisiin työsuhteisiin, joita veronmaksajien pitäisi vielä subventoida sosiaaliturvalla.

Suomeen ei hirveän koulutettua väkeä ole edes tulossa ainakaan sen perusteellä, että mamut tienaa vuodessa keskimäärin kymppitonnin kantaväestöä vähemmän. Ja ainakin joitain vuosia sitten mamujen viisi yleisintä ammattia olivat siivooja,raksamies,ravintolatyöntekiä,myyjä ja moottoriajoveuvon kuljettaja.

Tälle on ihan looginen selitys miks tänne ei edes tule kovin koulutettua väestöä. Täällä on osaajalle maksetaan paljon vähemmän kuin muualla, vaikea ja harvinainen kieli, lisäksi ilmasto kylmä. Kyllä henkilö jolla riittää ottajia valitsee herkästi jonkin toisen kohteen. Esimerkiksi Sveitsi ja Kanada ovat hyötyneet koulutetusta työperäisestä maahamuutosta.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1399170231462

[huhha]

Hän jopa kyseenalaistaa työllisyysasteen kasvattamisen hyödyn: IMF:n mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kokonaistuottavuutta ja kumoaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia

Tuosta olisi mukava kuulla kyllä lisää. En ole "työvoiman tarjonnan" suurimpia faneja, ainakaan niin kuin sitä Suomessa myydään, mutta miten se vähentää tuottavuutta ja kumoaa kasvumahdollisuuksia?

En tiedä mitä IMF on mieltä, mutta halvan työvoiman saatavuus vähentää kannustimia investoida työvoimaa korvaavaan teknologiaan, ja sitä myötä tuottavuuden kasvu kärsii. (Tuottavuus on intensiivinen suure, keskimääräinen tuotto työpanokselle.) Jos nainen on kotona syystä tai toisesta, ei kannata ostaa pesukonetta. Jos Meksikosta saa pelloille halpoja hanslankareita, joiden ylläpidosta valtio vielä pitää huolta, ei kannata ostaa kitkentäbottia.

Halpatyövoiman muutto siis paitsi kurjistaa länsimaita per capita välittömästi, haittaa myös koko maailmaa pitemmällä tähtäimellä jarruttamalla tekniikan kehitystä.

(Itse pelkään myös Brave New World -skenaariota, jos riittävästi matalan tuottavuuden työtä korvaavaa teknologiaa ei ole saatavilla siihen mennessä, kun geenitekniikalla voidaan merkittävästi parantaa syntyvien ihmisten älykkyyttä.)

Pääkirjoitus: Näpräämisen aika on ohi
---
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen laskelmien mukaan 8 prosentin työttömyysasteesta vähennetty rakenteellinen työttömyys paljastaa, että Suomessa on vain 50 000 sellaista työtöntä, jotka voi kouluttaa uusille toimialoille.
---
Haluttiinpa tai ei, Suomi ei nouse lamasta ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Kaleva 24.10.2014

No johan pomppas. En usko, että mooses itsekään allekirjoittaisi noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä NAIRU-laskelmistaan.

Työikäisen väestön kasvun loppuminen tai jopa sen supistuminen ei sinänsä tietenkään ole "rakenneongelma", eihän kansakuntien varallisuutta voi perustaa siihen että työikäinen väestö ikuisesti kasvaisi. Julkistalouden kannalta se kuitenkin on juuri nyt merkittävä ongelma, koska se merkitsee Suomen tapauksessa huoltosuhteen muutosta, jonka vuoksi julkisyhteisöt eivät selviä vastuistaan.

http://blog.hse-econ.fi/?p=6185

Joskushan sen huoltosuhteen muutoksen on tultava. Jos puremme hammasta nyt niin säästymme monelta vaivalta, jotka ovat jo Ruotsissa nähtävissä. Sitä paitsi vastuiden hoitoon ei voi tulla helpotusta halpatyövoiman tuonnista, koska se on valtiolle tappiollista.

[Mietiskeliä]

Hän jopa kyseenalaistaa työllisyysasteen kasvattamisen hyödyn: IMF:n mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kokonaistuottavuutta ja kumoaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia

---
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen laskelmien mukaan 8 prosentin työttömyysasteesta vähennetty rakenteellinen työttömyys paljastaa, että Suomessa on vain 50 000 sellaista työtöntä, jotka voi kouluttaa uusille toimialoille.
---

Tämä mielenkiintoista, sillä jo työvoimakoulutuksesta vuonna 2012 valmistui 58 tuhatta henkilöä.
http://www.tem.fi/files/37442/3_Tilastotiedote_2013.pdf

Kun tähän vielä lisätään, että TODELLINEN työttömyyshän on ainakin puoli miljoonaa, niin ei Vartiainen paljoa näytä työttömiä arvostavan ei ihme, että mies vertaa näitä rikkaruohoihin.

[Mietiskeliä]

Tässä ehkä Vartiaisen älyttömimmät väitteet.

"Julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen nostaminen. Mutta työllisyysasteen nostaminen ja työikäisen väestön lisääminen maahanmuuton kautta palvelee muutenkin talouskasvua"
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/326

Hän itsekin siis myöntää, että työllistymisasteen nostaminen on erittäin tärkeää valtion talouden kannalta. Mutta ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi maahanmuuton lisäämistä ja hänen muukaansa myös maahamuuttoa lisäämällä lisääntyy myös työpaikkojen määrä.
Kysymys kuuluukin, miksi sitten näin ei ole tapahtunut?. Esimerkiksi Suomessa on työpaikat vähentyneet vuodesta 2007-2012 29 200 henkilöllä, vaikka maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut samaan aikaan noin 70 tuhannella.
Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen ei ole tietenkään parantanut työttömyysastetta, sillä maahanmuuttajat ovat keskimäärin kolme kertaa useammin kortistossa, ei edes työperäinen maahanmuutto, sillä vain Kenian ja Nepalin kansalaisilla on parempi työllisyys aste kuin Suomalaisilla.

Olisi kiva kysyä joskus tolta talousnerolta, miten paljon Suomen vielä pitää ottaa lisää maahanmuuttajia, että työpaikkojen määrä alkaa lisääntymään tai työllisyys aste nousemaan? 300 000? 500 000? miljoona? vai Kataisen 1,8 miljoonaa?

[FadeAway]

"Julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen nostaminen. Mutta työllisyysasteen nostaminen ja työikäisen väestön lisääminen maahanmuuton kautta palvelee muutenkin talouskasvua"

(http://i.imgur.com/2CanZ4Z.png)
http://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf

Nyt osui sopivasti, kun olin postaamassa tätä tilastoa. Kovin helppoa ei Vartiaisen tavoite työllisyysasteen nostaminen maahanmuutolla ole. Vain virolaiset ja Länsi-Eurooppalaiset pääsevät lähelle suomalaisten työllisyys astetta, 10 vuodessa!

[Totti]

Tässä ehkä Vartiaisen älyttömimmät väitteet.

"Julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen nostaminen. Mutta työllisyysasteen nostaminen ja työikäisen väestön lisääminen maahanmuuton kautta palvelee muutenkin talouskasvua"
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/326

Hän itsekin siis myöntää, että työllistymisasteen nostaminen on erittäin tärkeää valtion talouden kannalta. Mutta ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi maahanmuuton lisäämistä ja hänen muukaansa myös maahamuuttoa lisäämällä lisääntyy myös työpaikkojen määrä.

Kysymys kuuluukin, miksi sitten näin ei ole tapahtunut?. Esimerkiksi Suomessa on työpaikat vähentyneet vuodesta 2007-2012 29 200 henkilöllä, vaikka maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut samaan aikaan noin 70 tuhannella.

Vartiainen tukeutuu logiikkaan, että kasvava väestö aina kuluttaa ja tuottaa lineaarisesti enemmän. Eli jos yksi suomalainen kuluttaa N yksikköä niin 1 suomalainen + 1 mamu kuluttaa 2 x N yksikköä ja jos yksi suomalainen tuottaa M yksikköä niin 1 suomalainen + 1 mamu tuottaa 2 x M yksikköä. Tästä matematiikastahan seuraisi, että talous kasvaa aina kun maahanmuuttajia tulee lisää eikä maahanmuutosta koskaan olisi mitään taloudellista haittaa.

Ongelma on kuitenkin siinä, että sekä N ja M eivät ole saman suuruisia suomalaiselle ja mamulle. Ne eivät koskaan edes voi olla saman suuruisia koska mamulla on AINA keskimäärin altavastaajan asema tullessaan vieraaseen maahan. Hän siis tarvitsee enemmän tukitoimia (kuluttaa) ja tuottaa vähemmän kun kantaväestö. Tämä tilanne säilyy hyvin pitkään maahantulon jälkeen, jopa ikuisesti. Kulutus ja tuotto eivät siis kasva lineaarisesti maahanmuuton myötä vaan jollain toisella funktiolla.

N:n ja M:n suuruus riippuu täysin maahanmuuttajan taustoista, siis mistä hän tulee, kulttuurista, koulutuksesta jne. Joillakin mamuryhmillä N on kovin suuri ja M on kovin pieni. Suomen kannalta virolaiset ovat ne, joiden N ja M ovat lähinnä suomalaisten vastaavia tekijöitä.

Vartiaisen matematiikka ja talouslogiikka on siis teoreettinen ihannetila, jota ei käytännössä koskaan voida saavuttaa niin kauan kun maahanmuutto lisää maan väkimäärää. Politiikan tekeminen Vartiaisen matematiikan perusteella tulee siis johtamaan valtaviin ongelmiin pitkässä juoksussa.

[ämpee]

Vartiaisen logiikassa mamun N yksikkö otetaan taikaseinästä, kantiksen N yksikkö vähennetään kantiksen M yksiköstä.
Vartiaisen matematiikalle ei siis ole rahoittajaa, ainakaan loputtomiin.

[Kulttuurirealisti]

"Julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen nostaminen. Mutta työllisyysasteen nostaminen ja työikäisen väestön lisääminen maahanmuuton kautta palvelee muutenkin talouskasvua"

http://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf
..Kovin helppoa ei Vartiaisen tavoite työllisyysasteen nostaminen maahanmuutolla ole. Vain virolaiset ja Länsi-Eurooppalaiset pääsevät lähelle suomalaisten työllisyys astetta, 10 vuodessa!

Tuosta taulukosta voi vetää myös raa'an johtopäätöksen, että P-ja E-afrikkalaiset sekä Lähi-itäläiset (Länsi-aasialaiset) eivät tuota koskaan enempää kuin käyttävät sosiaalitukia. Heitän lonkalta peukalosääntönä, että työllisyysasteen pitäisi nousta yli 50 % (työikäiset), että olisi jollain tavalla uskottavaa, että ryhmä elättäisi itsensä, ja maksaisi vielä suomalaistenkin sosiaalimenoja.