2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[Roope]

Vartiainen: Työttömät ja rikkaruohot – tätä tviitilläni tarkoitin

Kirjoitin 12.10.2014 lähes kuuluisaksi tulleen tviittini, joka meni näin:

Suomi tarvitsee lisää työvoimaa. "Mutta meillähän on työttömiä!" Tila tarvitsee lisää peltoalaa. "Mutta nykypellossakin on rikkaruohoja!".

Mitä tällä tarkoitin? Koetan seuraavaksi avata tviittini logiikan.

Halusin sanoa, että jos jossain prosessissa on hävikkiä, niin hävikki ei silti ole peruste olla lisäämättä prosessin tehoa silloin kun sitä tarvitaan. Esimerkiksi sähköä tuotettaessa osa tuotetusta sähköstä häviää siirtohävikkinä: kuluttajille ja yrityksille ei tule perille yhtä paljon sähköä kuin mitä voimalat tuottavat. Hävikkiä voidaan varmaan teknisillä innovaatioilla pienentää, mutta siitä ei koskaan päästä kokonaan eroon.

Jouluna paistetaan kinkkuja ja tarvitaan lisää tehoa. Ydinvoimalan säätöinsinöörille olisi jouluaattona älytöntä sanoa "turha lisätä voimaloiden tehoa kun jo valmiiksi on sähkönsiirtohävikkiä". Ymmärrämme hyvin, että kun tuotetun sähkön määrä kasvaa, myös hävikin määrä kilowatteina kasvaa, mutta niin kasvaa myös kotitalouksille tuleva sähköteho aivan niin kuin halutaankin. Olisi hassua vaatia että "ensin" on poistettava siirtohävikki tai vähennettävä sen osuutta ja vasta "sitten" tarjottava kotitalouksille lisää sähköä.

Työperäisen maahanmuuton vastustamisessa on kuitenkin kysymys samasta ajatusvirheestä.

Työmarkkinat koostuvat ihmisistä ja yrityksistä. Yritykset ja ihmiset etsivät työmarkkinoilla toisiaan ja muodostavat jatkuvasti työsuhteita mutta työsuhteita myös purkautuu koko ajan.

Ihmiset kiertävät tässä "systeemissä" kolmen tilan väliä. He voivat olla työllisiä, työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Koska työpaikan ja työntekijän etsiminen on aikaaviepää ja palkkapaineet yltyvät työttömyyden laskiessa, työttömyys ei koskaan voi olla nolla. Osa ihmisistä on aina työttöminä, mutta työttömien joukko ei tietenkään ole pysyvä vaan sen henkilöt vaihtelevat. Markkinataloudessa on aina työttömyyttä.

Työttömyyskin on hävikki, hävikki siinä prosessissa, jossa työsuhteita syntyy. Keskimääräiseen työttömyysprosenttiin voidaan toki vaikuttaa erilaisin rakenteellisin uudistuksin, mutta jos rakenteet ovat muuttumattomia ja työvoima kasvaa, työttömyysaste ei kasva. Toisin sanoen, jos työvoimamme kasvaa 10 prosentilla (niin että työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan), sekä työllisten määrä että työttömien määrä kasvavat 10 prosentilla. Aivan samoin kuin sähkönsiirtohävikki kasvaa (suunnilleen) 10 prosentilla kun tuotantoteho kasvaa 10 prosentilla.

[...]

Törmäämme siis varsin pian työttömyyden ("hävikin") rakenteelliseen tasoon kun talous elpyy. Siksi juuri nyt olisi viisasta tehdä päätöksiä jotka helpottavat työperäistä maahanmuuttoa, ja samaan suuntaan toimii toki eläkeuudistus joka lisää työvoiman määrää. Samalla olisi tietysti syytä tehdä rakenteellisia uudistuksia, joilla tuota 6-7 prosentin rakenteellista tasoa alennetaan.

Miksi ylipäänsä tviittasin tästä vaikeasta teemasta? Taustalla oli minulle jatkuvasti esitetty kysymys: miksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, vaikka meillä on työttömyyttä?

Käytin rikkaruohovertausta, koska se on toiminut hyvin monilla luennoilla sekä yliopistoissa että niiden ulkopuolella. Moni kuulijani on sanonut saaneensa ahaa-elämyksen juuri tämän metaforan avulla. Rikkaruohot ovat käsittääkseni myös hävikki. Niistä ei koskaan päästä kokonaan eroon, vaikka "rakenteellisilla uudistuksilla" eli parempien viljelytekniikoiden avulla niiden osuutta voidaan laskea. Jos rikkaruohot nykyisin parhain tekniikoin ovat vallanneet esimerkiksi 6-7 prosenttia viljelyalasta ja maatila tarvitsee vaikkapa 20 prosenttia lisää tuotantoa, tilan on tietysti järkevää raivata 20 % lisää peltoalaa – siitäkin huolimatta että nykyisissä pelloissa on rikkaruohoja.

[...]

Haluan lopuksi esittää kiitokset Suomen mediakeskustelun loistaville kommentaattoreille, Ruben Stillerille ja Janne Zareffille. Rikkaruohotviitin aiheuttama vihakeskustelu oli niin outoa ja pelottavaa, että olin jättää koko jutun sikseen. Osuin kuitenkin aihetta googlatessani Pressiklubin Facebook-sivuille, jossa Stiller ja Zareff hienosti kyseenalaistivat rikkaruohokeskustelun vihan lietsonnan. Tuo Fb-sivun keskustelu osoitti minulle kuitenkin, että alkuperäisen tviitin sanoma oli vaikea ymmärtää, niidenkin parissa, jotka eivät pidä minua hirviönä.

Toivottavasti tämä kirjoitus selventää asiaa.

Suomen Kuvalehti 18.10.2014

Juhana Vartiainen lähtee rikkaruohovertauksessaan väärästä oletuksesta, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat automaattisesti samanlaisia ja yhtä tuottavia kuin suomalaiset ("työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan"). Vaikka Vartiainen tällä kertaa puhuu "työvoiman" ohella sekaisin myös "työperäisestä maahanmuutosta", hän on usein toistanut, että jo pelkkä työikäisten maahanmuuttajien, työvoiman, lisääminen johtaa talouskasvuun. Näin on muka tapahtunut Ruotsissa, kuten myös Vartiaisen entinen esimies, Ruotsin edellinen valtiovarainministeri Anders Borg on väittänyt.

Humanitaarinen massamaahanmuutto ei taatusti ole auttanut Ruotsia, koska maahanmuuttajien keskimääräiset ominaisuudet ja työllistyvyys eivät ole samat kuin kantaväestöllä, mutta nimellisesti työperäinenkään maahanmuutto ei välttämättä hyödytä yhteiskuntaa, jos sen aiheuttamat menot/haitat ovat suurempia kuin tuotto/hyödyt. Voisi karkeasti arvioida, että maahanmuuttajan tulotason olisi oltava melkein suomalaisen keskipalkan suuruinen, että hän on yhteiskunnan kannalta hyödyllinen. Bangladeshista Helsinkiin muuttanut kouluttamaton ja kielitaidoton siivooja on yhteiskunnan kannalta todennäköisesti nettokuluttaja, vaikka periaatteessa parantaakin sekä huoltosuhdetta että työllisyysastetta ja kasvattaa työllisyyttä ja bruttokansantuotetta.

Vartiaisen mielestä maahanmuuttoa pitäisi lisätä poistamalla EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien saatavuusharkinta. Tämä lisäisi etenkin sellaisen kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuttoa, joka maksaa vain vähän veroja verrattuna yhteiskunnalta saamiinsa palveluihin. Vartiainen ei ole koskaan todennut tätä minkäänlaiseksi ongelmaksi, koska hänen teoriansa mukaan kaikki maahanmuutto on talouskasvua lisäävää ja siten hyödyllistä.

Rikkaruohovertaus on epäonnistunut, koska se yliyksinkertaistaa harhaanjohtavasti maahanmuuton vaikutuksia. Suosittelenkin, että Vartiainen lopettaa vertauksien käyttämisen ja perustelee näkemyksensä vastaisuudessa tähänastisiin kokemuksiin perustuvilla laskelmilla, joissa otetaan huomioon maahanmuuton todelliset vaikutukset.

Paitsi talousosaajana, Jussi Halla-ahoa fasistiksi, vihasaarnaajaksi ja Adolf Hitlerin hengenheimolaiseksi kutsunut Juhana Vartiainen ei ole kovin uskottava myöskään esittäessään itsensä vihapuheen uhrina.

[Iloveallpeople]

Juhana Vartiainen: Ay-liikettä uskallettava uhmata

...
Vaikka Ruotsin työttömyysaste on liikkunut samalla tasolla kuin Suomen, Ruotsiin työvoimaan osallistumisaste on kuitenkin kasvanut.

– Se, että osallistumisaste nousee hieman tällaisessa vuosisadan taantumassa, on lopulta kohtuullisen hyvä suoritus, Vartiainen huomauttaa.

Siihen ovat vaikuttaneet toisaalta työn tarjontaa lisäävät sosiaaliturvan uudistukset. Työvoimaa on kasvattanut myös työperäinen maahanmuutto.

– Ruotsissa saa ulkomaalainen työluvan automaattisesti ja kohtuullisen nopeasti Suomeen verrattuna, jos on työtarjous Ruotsissa toimivasta yrityksestä. Silloin ei kysytä enää, onko kotimaassa tämän alan työttömiä, vaan yritykset voivat rekrytoida ihmisiä kaikkialta maailmasta.

Osa tulijoista on marjanpoimijoita, mutta osa vaikkapa intialaisia it-alan osaajia.

– Jos haluamme tänne pääkonttoreita ja yritystoimintaa, silloin pitäisi vain tehdä helpommaksi sekä ihmisille että yrityksille tulla tänne myös EU:n ulkopuolelta, Vartiainen sanoo.

Ay-liike vastustaa

Sekä työperäisen maahanmuuton helpottamisessa että työn tarjonnan uudistuksissa ammattiyhdistysliike on kuitenkin Suomessa harannut vastaan.

– Minusta näyttää, että Ruotsissa on helpompi tehdä uudistuksia, koska tarvittaessa voidaan uhmata etujärjestöjä, Vartiainen huomauttaa.
...

Verkkouutiset

[TheVanishedTerrorist]

Juhana Vartiainen: Ay-liikettä uskallettava uhmata

...
Vaikka Ruotsin työttömyysaste on liikkunut samalla tasolla kuin Suomen, Ruotsiin työvoimaan osallistumisaste on kuitenkin kasvanut.

– Se, että osallistumisaste nousee hieman tällaisessa vuosisadan taantumassa, on lopulta kohtuullisen hyvä suoritus, Vartiainen huomauttaa.

Siihen ovat vaikuttaneet toisaalta työn tarjontaa lisäävät sosiaaliturvan uudistukset. Työvoimaa on kasvattanut myös työperäinen maahanmuutto.

– Ruotsissa saa ulkomaalainen työluvan automaattisesti ja kohtuullisen nopeasti Suomeen verrattuna, jos on työtarjous Ruotsissa toimivasta yrityksestä. Silloin ei kysytä enää, onko kotimaassa tämän alan työttömiä, vaan yritykset voivat rekrytoida ihmisiä kaikkialta maailmasta.

Osa tulijoista on marjanpoimijoita, mutta osa vaikkapa intialaisia it-alan osaajia.

– Jos haluamme tänne pääkonttoreita ja yritystoimintaa, silloin pitäisi vain tehdä helpommaksi sekä ihmisille että yrityksille tulla tänne myös EU:n ulkopuolelta, Vartiainen sanoo.

Ay-liike vastustaa

Sekä työperäisen maahanmuuton helpottamisessa että työn tarjonnan uudistuksissa ammattiyhdistysliike on kuitenkin Suomessa harannut vastaan.

– Minusta näyttää, että Ruotsissa on helpompi tehdä uudistuksia, koska tarvittaessa voidaan uhmata etujärjestöjä, Vartiainen huomauttaa.
...

Verkkouutiset

Voisko joku kysyä Vartiaiselta kauanko menee vielä suomessa että palkat + työnantajan maksut putoavat aasian tasolle että voisi ajatella siirtää tuotantoa takaisin?

[Lahti-Saloranta]

Juhana Vartiainen lähtee rikkaruohovertauksessaan väärästä oletuksesta, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat automaattisesti samanlaisia ja yhtä tuottavia kuin suomalaiset ("työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan").

Totta
Jos näin olisi niin Afrikkahan olisi kehittynyt samalla tasolle kuin Eurooppa. Tuotakaan en oikein ymmärrä mikä autuus on lisätä työvoimaa ja samalla väestön määrää. Sehän johtaa siihen että saavutetun hyvän jakajia on enemmän eli yksilön tasolla hyvinvointi ei kasva, päinvastoin se huononee eli kurjistutaan palkkojen laskiessa kehitysmaiden tasolle.

[latrom]

Juhana Vartiainen ei voi olla niin järjetön idiootti, mitä lausuntojen perusteella voi päätellä. Tätä kuviota ajaa jokin isompi voima ja Vartiainen on sopiva puhuva pää.

[hamppari]

Juhana on niin tohkeissaan näiden metaforiensa kanssa, että perusajatus on kateissa.
-Jos kotitaloudet eivät tarvitse lisää sähköä, onko pakko rakentaa uusi voimala, jolla ei ole sitten muuta käyttöä kuin tuottaa uutta siirtohävikkiä.
-Jos maatila ei tarvitse uutta tuotantoa, onko pakko raivata uutta peltoalaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin kasvattaa siinä rikkaruohoa.

Toisin sanoen, jos työvoimamme kasvaa 10 prosentilla (niin että työvoiman keskimääräiset ominaisuudet ovat ennallaan), sekä työllisten määrä että työttömien määrä kasvavat 10 prosentilla.

Onko ikiliikkuja vihdoin keksitty vai mitä tuo tarkoittaa.

No, Vartiainen tavoitteet istuu hallituksen politiikkaan kuin nenä päähän. Sama päämäärä; tehdä Suomesta kehitysmaa. "Hello Sweden. We are coming right behind you."

[Lahti-Saloranta]

Vartiainen: Työttömät ja rikkaruohot – tätä tviitilläni tarkoitin
Jouluna paistetaan kinkkuja ja tarvitaan lisää tehoa. Ydinvoimalan säätöinsinöörille olisi jouluaattona älytöntä sanoa "turha lisätä voimaloiden tehoa kun jo valmiiksi on sähkönsiirtohävikkiä". Ymmärrämme hyvin, että kun tuotetun sähkön määrä kasvaa, myös hävikin määrä kilowatteina kasvaa, mutta niin kasvaa myös kotitalouksille tuleva sähköteho aivan niin kuin halutaankin. Olisi hassua vaatia että "ensin" on poistettava siirtohävikki tai vähennettävä sen osuutta ja vasta "sitten" tarjottava kotitalouksille lisää sähköä.

Tuota tuota.
Sähköverkossa tapahtuva tehohävikki on suoraan verrannollinen verkossa kulkevaan virtaan nähden kapasitiivisia hävioitä ja muuntajien "tyhjäkäyntihäviöitä" lukuunottamatta jotka riippuvat verkon jännitteestä.
Karkeasti ottaen siirtöhävikki korreloi suoraan kuluttajille menevän energian kanssa.
Tämä Vartiaisen vertaus ei oikein auennut minulle muutoin kuin että rakennetaan lisää voimalaitoksia vaikka olemassa olevistakin osa seisoo tyhjillään.
Ai niin nythän mä vasta hokasin mitä Vartiainen tarkoitti vertauksellaan, siitroverkossahan kulkee hyödyllistä pätötehoa ja haitallista loistehoa jota kaikin tavoin pyritään väkentämään verkkoa kuormittamasta.
Jospa se Vartiainen tarkoittaa tällä "Afrikasta tuotavalla sähköllä" sitä jälkimmäistä. Nähtäväksi jää kestääkö sähköverkko vai pimeneekö valtakunta.
Koneinsinöörien lisäksi Somaliasta taitaa tulevan myös Vartiaisen konsultteina toimivia sähköinsinöörejä joilta myös näyttää paperit unohtuneen kotimaahan.

[Blanc73]

" älytöntä sanoa turha lisätä voimaloiden tehoa kun jo valmiiksi on sähkönsiirtohävikkiä".

Tuo ukko on kyllä totaalisesti kuutamolla. Mutta siitä annan pisteet että aika omaperäinen tapa oikeuttaa oma ideologia maahanmuuton jatkuvasta lisäämisestä.

[Deputy M]

Muistaakseni sitä loistehoa yritetään kompensoida, ainakin suurissa kulutusyksiköissä, kuten tehdaslaitoksissa. Toisaalta tämä EU-ihme, eli hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla oli omiaan lisäämään loistehon muodostusta. LED-lamput ovat tässä suhteessa ylivertaisia. Tässäkin asiassa EU epäonnistui totaalisti.

[Lahti-Saloranta]

Muistaakseni sitä loistehoa yritetään kompensoida, ainakin suurissa kulutusyksiköissä, kuten tehdaslaitoksissa.

Kyllä näin on. Loisteho on kallista kuluttajille ja sen kompensointiin kannattaa satsata. Tämä työvoiman "loistehon" kompensointi onkin sitten hankalampi juttu. Paras tapa lienee sen syntymisen minimointi.

[imaginaariluku]

EU:n sisällä on jo valmiiksi 26 miljoonaa työtöntä, joilla on vapaa liikkuvuus mihin tahansa jäsenmaahan. Heillä on hyvin samanlainen kulttuuri-, kieli- ja koulutustausta kuin suomalaisilla ja silti he eivät työllisty sisämarkkinoilla. Voisiko se ihan oikea ja aito ongelma olla siinä, ettei töitä ole? Ei ole varmasti ikinä tullut näiden julkisrahoitteisten asiantuntijoiden mieleen.

Mikä olisi Vartiaisen mukaan sopiva tarjonnan määrä? Selkeästi 26 miljoonaa on aivan liian vähän. Emme ole enää yksin Euroopassa ja tilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena.

[Roope]

Toimittaja
Nythän tästä on Ruotsista hyvä esimerkki. Sinne on tullut paljon työperäistä maahanmuuttoa. Siellä on työttömyys pysynyt kuitenkin suunnilleen saman kuin meillä, eikö totta?

Juhana Vartiainen
Just näin. Ruotsissa ja Suomessa työttömyysaste on koko tän taantuman ajan mennyt kuin yhtä jalkaa. Ne on kaksi parittelevaa käärmettä, ne Ruotsin ja Suomen työttömyysasteet, kun niitä katsoo, mutta samalla Ruotsiin on tullut suurempi virta työllisyyteen. Myös maan sisältä, koska siellä on koitettu patistaa eri tavalla aikaisemmin tulonsiirroilla eläneitä työmarkkinoille, mutta myös iso virta työperäistä maahanmuuttoa. Se näkyy sitten korkeammassa työllisyydessä. Tämä on suomalaisten hyvä muistaa, koska esimerkiksi Ruotsissakin vientiteollisuus ja tavaranvalmistus on aika heikoissa kantimissa. Että työllisyys siellä on vähentynyt, eikä se kasva. Mutta siellä rakennetaan, kotimarkkinat vetää, rakennetaan muuten aika paljon asuntoja. Siinä näkyy tää maahanmuuttovirta.

Toimittaja
Rakennetaan niille maahanmuuttajille asuntoja, eikö totta?

Juhana Vartiainen
Näin. Taloudessa ei ole tällaista näivettymistunnelmaa kuin Suomessa.

Toimittaja
Eikä kestävyysvajekaan ole ihan niin paha siellä.

Juhana Vartiainen
Kestävyysvaje, sitä on jonkin verran, mutta se ei ole likimainkaan niin paha kuin meillä, koska siellä tää työvoiman kasvu jatkuu.

Huomenta Suomi 17.10.2014

[Lahti-Saloranta]

Ruotsissakin vientiteollisuus ja tavaranvalmistus on aika heikoissa kantimissa. Että työllisyys siellä on vähentynyt, eikä se kasva. Mutta siellä rakennetaan, kotimarkkinat vetää, rakennetaan muuten aika paljon asuntoja. Siinä näkyy tää maahanmuuttovirta.
Toimittaja
Rakennetaan niille maahanmuuttajille asuntoja, eikö totta?
Juhana Vartiainen
Näin. Taloudessa ei ole tällaista näivettymistunnelmaa kuin Suomessa.
Toimittaja
Eikä kestävyysvajekaan ole ihan niin paha siellä.
Juhana Vartiainen
Kestävyysvaje, sitä on jonkin verran, mutta se ei ole likimainkaan niin paha kuin meillä, koska siellä tää työvoiman kasvu jatkuu.

Kyllä Ruotsilla menee hyvin kun siellä rakenneteen maahanmuuttajille asuntoja ja kestävyysvajekkin on ok koska sinne tulee maahanmuuton mukana porukkaa joille taas rakennetaan asuntoja. Yksi asia kuitenkin jäi tuosta hienosta systeemistä epäselväksi, nimittäin se että kuka ne rakennettavat asunnot maksaa.
Kuninkaan hevostalliinkin jouduttiin hommaamaan lisää hevosia jotta sinne kertyvä hevosenpaska saatiin ajettua pois.

[J.M]

EU:n sisällä on jo valmiiksi 26 miljoonaa työtöntä, joilla on vapaa liikkuvuus mihin tahansa jäsenmaahan. Heillä on hyvin samanlainen kulttuuri-, kieli- ja koulutustausta kuin suomalaisilla ja silti he eivät työllisty sisämarkkinoilla. Voisiko se ihan oikea ja aito ongelma olla siinä, ettei töitä ole? Ei ole varmasti ikinä tullut näiden julkisrahoitteisten asiantuntijoiden mieleen.

Mikä olisi Vartiaisen mukaan sopiva tarjonnan määrä? Selkeästi 26 miljoonaa on aivan liian vähän. Emme ole enää yksin Euroopassa ja tilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Tarja Cronbergillä on ratkaisu eteläeurooppalaisten työllistämiseen:

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr) haluaa, että Suomi tarjoaisi varmat kiintiötyöpaikat jopa kymmenilletuhansille Etelä-Euroopan köyhille.

Tarja tosin samalla paskat nakkaa suomalaisesta työttömästä.

Uutinen on vanha, mutta Tarja tuskin on muuttanut mielipidettään.



Muokkaus: Lisätty linkin takaa lyhyt lainaus.

[Kulttuurirealisti]

Rakennetaan niille maahanmuuttajille asuntoja, eikö totta?
Juhana Vartiainen
Näin. Taloudessa ei ole tällaista näivettymistunnelmaa kuin Suomessa.

Mietitäänpä hetki. Rakennetaan asuntoja mamuille, joista vain pieni osa on tässä vaiheessa töissä. Kuka maksaa heidän asuntonsa? Niinpä. Mutta koska tämä vähentää talouden "näivettymistä", se on Vartiaisen mielestä hieno juttu.

...Tämä on suomalaisten hyvä muistaa, koska esimerkiksi Ruotsissakin vientiteollisuus ja tavaranvalmistus on aika heikoissa kantimissa. Että työllisyys siellä on vähentynyt, eikä se kasva. Mutta siellä rakennetaan, kotimarkkinat vetää, rakennetaan muuten aika paljon asuntoja. Siinä näkyy tää maahanmuuttovirta.

Ruotsi siis Vartiaisenkin mukaan joutuu myös tekohengittämään talouttaan, vaikka heillä luvut ovat Suomea paremmat. Miten sitten Suomessa, jossa vientiteollisuus ja valmistus taitavat olla heikommassa hapessa tällä hetkellä kuin Ruotsissa? Mistä se kotimarkkinoiden veto syntyy Ruotsissa? Siitäkö, että annetaan fyrkkaa mamuille käteen, vai jostain muusta? Vartiaiselta odottaisi kyllä paljon lisää konkretiaa, ja sekin mitä hän sanoo, haiskahtaa.

[Eino P. Keravalta]

Suomeen täytyy perustaa klovniministeriö ja itseoikeutetuksi klovniministeriksi nimitetään Vartiainen. Avustajaksi Tiina Rosenberg.

[Roope]

Juhana Vartiainen
Ruotsissa ja Suomessa työttömyysaste on koko tän taantuman ajan mennyt kuin yhtä jalkaa. Ne on kaksi parittelevaa käärmettä, ne Ruotsin ja Suomen työttömyysasteet, kun niitä katsoo, mutta samalla Ruotsiin on tullut suurempi virta työllisyyteen. Myös maan sisältä, koska siellä on koitettu patistaa eri tavalla aikaisemmin tulonsiirroilla eläneitä työmarkkinoille, mutta myös iso virta työperäistä maahanmuuttoa. Se näkyy sitten korkeammassa työllisyydessä. Tämä on suomalaisten hyvä muistaa, koska esimerkiksi Ruotsissakin vientiteollisuus ja tavaranvalmistus on aika heikoissa kantimissa. Että työllisyys siellä on vähentynyt, eikä se kasva. Mutta siellä rakennetaan, kotimarkkinat vetää, rakennetaan muuten aika paljon asuntoja. Siinä näkyy tää maahanmuuttovirta.

Toimittaja
Rakennetaan niille maahanmuuttajille asuntoja, eikö totta?

Juhana Vartiainen
Näin. Taloudessa ei ole tällaista näivettymistunnelmaa kuin Suomessa.

Vuosina 2005-2013 maahanmuuttajien määrä kasvoi Ruotsissa 33 %, työllisten maahanmuuttajien määrä 37 % ja työttömien maahanmuuttajien määrä 60 %. Kaikkein nopeimmin tuona aikana kasvoi afrikkalaisten maahanmuutto, 108 %. Afrikkalaisten työllisten määrä kasvoi 86 %, mutta työttömien määrä peräti 173 %. Afrikkalaisten työllisyysaste oli viime vuonna 49 %, kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2003, kun taas pohjoismaalaisten työllisyysaste oli 75 % ja Ruotsissa syntyneiden 82 %.

Aika vaikea nähdä, että humanitaarisen maahanmuuton kasvun aiheuttama asuntopula kääntyisi jollain muulla kuin Vartiaisen ikiomalla opilla taloudelliseksi siunaukseksi. Valitsen ihan mielelläni näistä vaihtoehdoista näivettymistunnelman.

[timouti]

Vuosina 2005-2013 maahanmuuttajien määrä kasvoi Ruotsissa 33 %, työllisten maahanmuuttajien määrä 37 % ja työttömien maahanmuuttajien määrä 60 %.
- - -
Aika vaikea nähdä, että humanitaarisen maahanmuuton kasvun aiheuttama asuntopula kääntyisi jollain muulla kuin Vartiaisen ikiomalla opilla taloudelliseksi siunaukseksi. Valitsen ihan mielelläni näistä vaihtoehdoista näivettymistunnelman.

Elvyttävä rakentaminen pitäisi toteuttaa niin, että suomalaisille työttömille rakennusmiehille järjestetään kunnostustöitä ja tehdään Suomesta kiinnostavampi maa. Erikseen "otettavia" maahanmuuttajia on jo otettu tarpeeksi. Seuraavaksi voi houkutella työhön tulevia siistillä ja rauhallisella ympäristöllä. Siinä olisi tämänhetkiseen lainalla pyörivään talouteen sopivaa toimeliaisuutta ja elvytystä. Maakunnissa taitaa edelleen olla tyhjiä asuntoja, joissa työttömät humanitaariset maahanmuuttajat voivat asua ilman erillisiä rakentamisia.

[Lahti-Saloranta]

Maakunnissa taitaa edelleen olla tyhjiä asuntoja, joissa työttömät humanitaariset maahanmuuttajat voivat asua ilman erillisiä rakentamisia.

Ongelma on siinä että siellä ei ole diskoja jolloin mamut jäisivät ilman diskorahaa. Voisihan heitä tosin kuskata joka ilta takseilla 100 km päähän virkistäytymään, valden piikkiin tietenkin.

[guest3656]

Miksi ylipäänsä tviittasin tästä vaikeasta teemasta? Taustalla oli minulle jatkuvasti esitetty kysymys: miksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, vaikka meillä on työttömyyttä?

Vartiainen ihmettelee, mikseivät ihmiset ymmärrä että kehitysmaiden kouluttamattoman roskasakin, jota Vartiainen siis kutsuu "työvoimaksi", haaliminen maahamme on kansantaloudellisesti perusteltua ja järkevää. Vartiaisen mainostama työllisyys (työntekijöiden absoluuttinen määrä) on vain pseudokäsite, joka ei kerro mitään kansantalouden suorituskyvystä. Päinvastoin, kun yhä suurempi osa työvoimasta työskentelee tuottamattomissa ja epätarkoituksenmukaisissa työtehtävissä kuten esim. maahanmuuttajien hyysäämis-sektorilla, ovat nämä resurssit pois tuottavasta työstä sekä yhteiskunnan peruspalveluiden tuottamisesta. Vartiainen haluaakin nähdä yhteiskunnan yksipuolisesti ainoastaan kontrolloimattomana työvoimapoolina, jossa ihmiset työllistyvät sattumanvaraisesti kuka minnekin ilman että työvoimasta yhteiskunnalle koituvista kustannuksista tarvitsee lainkaan välittää.

[Roope]

Maakunnissa taitaa edelleen olla tyhjiä asuntoja, joissa työttömät humanitaariset maahanmuuttajat voivat asua ilman erillisiä rakentamisia.

Onhan niitä, mutta niin Suomessa kuin Ruotsissa myös työttömillä humanitaarisilla maahanmuuttajilla on täysi vapaus muuttaa mihin haluavat, vaikka eivät pysty hankkimaan itselleen työtä tai asuntoa, ja yhteiskunnalla on velvollisuus järjestää siellä katto pään päälle. Tilastoihin tällaiset tapaukset merkitään asunnottomiksi, joita varten täytyy rakentaa lisää asuntoja. Tylsä näivettymistunnelma väistyy pikapuoliin Suomessakin:

Varsinkin maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä on kasvanut viime vuosina. Kaakinen kertoo esimerkkinä, että Espooseen vastikään avatussa Väinölänkodissa puolet uusista asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Helsingin Sanomat: Asunnottomien yö alkaa: Terveisiä rappukäytävistä, Helsingin päättäjät 17.10.2014

[guest3656]

kotimarkkinat vetää, rakennetaan muuten aika paljon asuntoja. Siinä näkyy tää maahanmuuttovirta.

Toimittaja
Rakennetaan niille maahanmuuttajille asuntoja, eikö totta?

Juhana Vartiainen
Näin. Taloudessa ei ole tällaista näivettymistunnelmaa kuin Suomessa.

Vartiainen valehtelee taas tarkoitushakuisesti. Myös Helsingissä rakentaminen on jatkunut vilkkaana. Asuntopula ei johdu liian vähäisestä rakentamisesta, vaan roskasakin kasautumisesta Helsinkiin. Helsingin väestönkasvu selittyy lähes yksinomaan vieraskielisen väestön maahan- ja maassamuutolla.

Rakentamisesta ei ole kuitenkaan ollut Helsingille mitään hyötyä. Toimettoman roskaväestön asuttaminen loppuelämäksi on päinvastoin ajanut Helsingin velkakierteeseen, johon tarjotaan taas samaa lääkettä: lisää asuntoja roskaväestölle.

Helsingin seudulla valmistui viime vuonna noin 11 000 asuntoa, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kerrostaloasuntojen osuus valmistuneesta tuotannosta oli poikkeuksellisen suuri, 70 %.

http://www.kaupunkitutkimusta.fi/toimialakatsaukset/helsingin-seudun-toimialakatsaus-22014/vaihtuva-teema-asuntotuotanto-helsingin-seudulla/

[Roope]

Asiantuntijat vaativat työajan pidentämistä

Asiantuntijat ehdottavat vastikkeetonta työajan pidentämistä ratkaisuksi Suomen talouden ongelmiin. Palkkansa eteen joutuisi siis tekemään entistä enemmän työtä. Asiasta kirjoittaa 12 maakuntalehden muodostama Lännen Media.

Työajan pidentämistä pidetään palkkojen leikkaamista parempana vaihtoehtona, koska jälkimmäinen leikkaisi kuluttajien ostovoimaa. Asiaa kannattavat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Länsi-Savo/STT 19.10.2014

[ämpee]

Työajan pidentäminen johtaa siihen, että samoihin hommiin tarvitaan entistä vähemmän tekijöitä, joten työttömyys on se joka taloustilanteessa joustaa.
Kun meillä ei ole mahdollisuutta omaan rahapolitiikkaan, niin mahdollisuudet vaikuttaa talouspolitiikkaan ovat hyvin vähäiset.

[Roope]

Pääkirjoitus: Työllisyysaste valuu liian alas Suomessa

Yksi seuraavan hallituksen talouspolitiikkaa raskaasti painava tekijä ja keväällä hallitusohjelman tekoon vaikuttava asia on työttömyys.

Jos tämänhetkinen trendi jatkuu ja kausiluonteiset muutokset siivotaan pois numeroista, työttömyysaste on hallitusneuvottelujen tienoilla nykyistä korkeampi ja työllisyysaste alempi. Työttömyydestä aiheutuvat menot ovat siis suuremmat ja kansantalouden kasvun rakentajia on vähemmän.

Työllisyyden ja työttömyyden kehitystä koskevassa pohdinnassa on monia hankalia teemoja. Yksi sellainen on kadunmiehen näkemys työvoimapulasta. Idea menee siten, että niin kauan kuin meillä on työttömiä, työvoimapulaa ei voi olla eikä työvoiman tarjonnan kasvattamisessa ole mitään järkeä. Koska idea on kansaan menevä, sitä mieluusti viljellään politiikassa.

[...]

Seuraavan hallituksen pöydällä on pari kovaa kysymystä. Mistä saadaan se työtä luova kasvu? Toiseksi: mistä saadaan kasvun vaatima työvoimapanos, kun monella työttömällä on rukseja niin paljon, ettei heistä ole tässä apua?

Jälkimmäiseen kysymykseen politiikka voi tarjota toimivia ratkaisuja uskottavammin kuin ensimmäiseen. On epärealistista olettaa, että motivointi tai pakottaminen houkuttaisi monia useita rasteja saaneita työttömiä muuttamaan, kouluttautumaan ja tekemään sen fakiiritempun, että hankkivat työkokemuksen työllistymättä.

Sanoi populistipoliitikko mitä tahansa, on turha odottaa tilannetta, jossa uutta työvoimaa alettaisiin etsiä vasta, kun kaikki ovat töissä. Työvoimapula ja työttömyys voivat vallita yhtä aikaa. Todisteeksi käy se, että työ- ja elinkeinotoimistoissa oli loppukesällä 61 500 avointa työpaikkaa, enemmän kuin vuosi sitten.

Vaikka työn saamista rajoittavia tekijöitä pitää vähentää – esimerkiksi tarjoamalla koulutusta ja estämällä koulupudokkaiden määrän kasvu –, myös työperäistä maahanmuuttoa pitää kasvattaa ja työuria pidentää. Sitäkin sopisi pohtia, miten työmarkkinajärjestöt ottaisivat työttömyyden kasvun huomioon sopiessaan tulosopimuksia.

Helsingin Sanomat 20.10.2014

Työvoimapula ja työttömyys voivat vallita yhtä aikaa, mutta se ei tee sen perustellummaksi ajatusta, että työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä työvoiman eli työikäisen väestön maahanmuutolla. Heikosti työllistyvien hankkiminen maahanmuuttopolitiikan keinoin Suomeen työvoimareserviksi vain työvoiman tarjonnan lisäämiseksi on järjetöntä, eikä kaikki työperäisenä esitetty maahanmuutto ole suinkaan toivottavaa.

Työperäiseen maahanmuuttoon vaikuttamisen keinovalikoima on meillä aika pieni. Korkeasti koulutettuja pitää erikseen houkutella, kun taas kouluttamattomien, heikosti työllistyvien maahanmuuttoa pitäisi paremminkin hillitä. Edelliseen ryhmään voidaan vaikuttaa esimerkiksi palkkauksella ja verotuksella, kun taas jälkimmäiseen ryhmään vaikutetaan enemmän maahanmuutto- ja sosiaaliturvapolitiikalla.

Jos Helsingin Sanomat liputtaa Vartiaisen lailla työperäisen maahanmuuton merkittävän lisäämisen puolesta, olisi rehellistä kertoa samalla, keitä tänne oikein halutaan, millä ehdoilla ja keinoilla. Suomen kansantalous kun ei oikeasti kaipaa yhtään uutta siivoojaa Bangladeshista tai bussikuskia Intiasta.

[ämpee]

"On epärealistista olettaa, että motivointi tai pakottaminen houkuttaisi monia useita rasteja saaneita työttömiä muuttamaan, kouluttautumaan ja tekemään sen fakiiritempun, että hankkivat työkokemuksen työllistymättä."

Vielä epärealistisempaa on olettaa, että luku-, kirjoitus-, ja kielitaidoton vuohipaimen korjaisi tämän epäkohdan.

[niemi2]

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa puolustellaan veden kantamista kaivoon.

Meillä on 5 vuotta aikaa saada ne kuuluisat huoltosuhteen edellyttämät 1,8 miljoonaa mamua vuoteen 2020 mennessä koska eläköityminen ja maailmanloppu.

Meillä on miljoona ihmistä vailla vakituista kokopäivätyötä, joka suomalaisella palkkakehityksellä kykenee nipin napin ylläpitämään riisuttuja hyvinvointivaltion turvaverkkoja yllä. Maahanmuuttaja työllistyy lähinnä palkkoja tai työehtoja dumppaamalla ja loppuosa elinkustannuksiin vaadittavista tuloista ulkoistetaan yhteiskunnalle esim. toimeentulotuen muodossa.

Ostovoima on toki heikentynyt vuosikausia ja ihmiset ovat joutuneet kompensoimaan ostovoiman heikentymistä velkaantumalla.

Työn teettäminen on Suomessa kallista ja kilpailukyky heikkenee kun naapurimaissa paranee kuten Viron lanseeraama e-kansalaisuus.

Jos väestöä tarvitaan lisää, niin ihmisten ostovoiman heikennys ja velkaantuminen eivät ole oikeita ratkaisuja. Suomalaisetkin lisääntyvät jos vain lisääntyminen olisi taloudellisesti mahdollista, mutta nousevat elinkustannukset sekä etenkin asuntojen hinnat pakottavat tekemään töitä eikä lapsia.

Tulee halvemmaksi luoda muutaman vuoden työuraan perustuva lapsilisä vaikka 700-1500 euroa kuussa per lapsi 10-vuotiaaksi asti kuin tuoda sellaista maahanmuuttoa, jossa kokonainen perhe elää sosiaalituilla tai joka työllistyy lähinnä palkkoja sekä työehtoja dumppaamalla. 3-4 vuoden työuraan perustuva lapsilisä tekee työnteosta tuilla elämista kannattavampaa eikä asuntolainan maksaminen muodostu esteeksi lapsien hankinnalle.

Suomessa yli 5-vuotta viihtyvät maahanmuuttajat tulevat lähinnä elintasorajojen takaa ja ovat vaikeasti työllistettäviä tai koulutettaviakin. Suomen matalat palkat, korkea verotus ja korkeat elinkustannukset eivät houkuttele hyvinvointivaltion kannalta olennaista väkeä ja houkuttelemme lähinnä sossuperäistä maahanmuuttoa. Meidän ongelmamme ovat lähinnä työvoimamarkkinapohjaisia ja markkinahäiriö korostuu mitä enemmän nykyistä maahanmuuttoa tulee.

[Uuno Nuivanen]

Meillä on 5 vuotta aikaa saada ne kuuluisat huoltosuhteen edellyttämät 1,8 miljoonaa mamua vuoteen 2020 mennessä koska eläköityminen ja maailmanloppu.

Tässäkin kantavana ajatuksena on se, että mamut eivät ikäänny. On ne vaan joka tavalla meitä pottunokkia parempia... 

[FadeAway]

Osa työttömistä on ns. monen rastit (HS) työttömiä, joiden työllistyminen on hankalaa. (esim. hum.mamut, yli 55v, asuvat landella, ei koulutusta, ei työkokemusta..)
Sen sijaan suuri joukko, arvioisin puolet työttömistä on helposti/nopeasti työllistetteviä. Tätä joukkoa uhkaa EU:n ulkopuolelta tuleva heikosti koulutettu halpatyövoima, jota Vartiainen Suomeen tahtoo.
Rautalangasta: Kun 1 työtön työllistyy, niin 1 elätettävä siirtyy elättäjäksi. (-1 --> +1, vaikutus +2)

Tilanne voisi olla haavemaailmassa niin, että Suomen talous kasvaisi todella nopeasti (n. +3%) ja helposti työllistettävien joukko on jo huvennut.(jäljelle jäisivät ns. rakenteellinen työttömyys+ns. monen rastit työttömät, joita tietyenkin tulisi auttaa työllistymään.) Silloin täsmärekrytoinnit ulkomailta kasvattaisivat elättäjien joukkoa.
Automaattisesti työperäinen maahanmuuttaja ei ole mikään lottovoitto. Hieman epäilen, että onko halpatyövoimaduunari yhteiskunnalle + vai - ? Varsinkin jos vaimo on työtön ja lapsia on elätettävänä.

Joskus olen ehdotellut pisteytysjärjestelmää Vartiaiselle. Sitä hän tahtoisi, jotta hänen tavoitteet toteutuisivat. Ei onnistu Vartiaisen hanke, jos elätettävien puolelle kokoajan roudataan enemmän porukkaa, kuin elättäjien.
Itse pelkään, että rajojen avaamisella saamme jotain ihan muuta kuin huippukoulutettua tuottavaa työvoimaa. (Esim. tätä kikkailua, että joku tulee jonkun tutun ravintolaan, raksalle, jne hetkeksi töihin ja jää nauttimaan sosiaalituista.) Kaupanpäälle vielä EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka romuttaa viimeiset haaveet huoltosuhteen parantamisesta maahanmuutolla.

[guest3656]

Neljä ruksia joutuu piirtämään kuutisen prosenttia työttömistä. Heitä voi pitää joukkona, joka ei juuri katoa työttömyystilastoista, vaikka tulisi minkälainen nousukausi.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1413687743465

Hesari todistelee, miten lähes kaikki suomalaiset tyottömät ovat enemmän tai vähemmän ongelmatapauksia työllistymisen kannalta. Surkeimpia ovat nämä  6%er jengiin kuuluvat HC-työttömät. Ratkaisuksi ongelmaan Hesari esittää 6%er jengiläisten määrän kasvattamista maahanmuuton avulla.