Suomi ja NATO - yleiskeskustelu

[JoKaGO]

Nato-Suomi joutuisi kantamaan suuren sotilasliiton rajakuormaa rajoillaan. Mitä se milloinkin olisi, olisi täysin Washingtonin ja Moskovan sanelemaa, vailla Suomen mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

Tyhmä kysymys, miten välttyisimme tuolta edes pysyttelemällä erossa NATOsta? Silläkö, että Nynnystö käy silloin tällöin pelaamassa pipolätkää pikkuhitlerin kanssa ja antaa sen tehdä sata maalia 

[Ahmed Ahne III]

Ihmettelen, ettei avoimuudenhalustaan tunnetuissa länsimaisissa demokratioissa rohjeta julkaista imperialistisen suurvallan uhkailukirjeitä olivatpa ne toimitettu "diplomaattien" toimesta tai eivät.

Ohessa VF ulkoministeri Lavrovin kirje tutustuttavaksi - siis se kirje, josta meidän ulkoministeri Pekka Haavisto taisi todeta 1.2.2022 A-studiossa, että "tapana ei ole ollut julkaista diplomaattisia kirjeitä". Olkaa hyvät.

1 February 2022 20:56
Text of the Minister of Foreign Affairs of Russia Mr. Sergey Lavrov`s written message on Indivisibility of Security addressed to the Heads of Foreign / External Affairs Ministers / Secretaries of the US, Canada and several European countries

134-01-02-2022
Unofficial translation

You are well aware that Russia is seriously concerned about increasing politico-military tensions in the immediate vicinity of its western borders. With a view to avoiding any further escalation, the Russian side presented on 15 December 2021 the drafts of two interconnected international legal documents – a Treaty between the Russian Federation and the United States of America on Security Guarantees and an Agreement on Measures to Ensure the Security of the Russian Federation and Member States of the North Atlantic Treaty Organization.

The U.S. and NATO responses to our proposals received on 26 January 2022 demonstrate serious differences in the understanding of the principle of equal and indivisible security that is fundamental to the entire European security architecture. We believe it is necessary to immediately clarify this issue, as it will determine the prospects for future dialogue.

The Charter for European Security signed at the OSCE Summit in Istanbul in November 1999 formulated key rights and obligations of the OSCE participating States with respect to indivisibility of security. It underscored the right of each participating State to be free to choose or change its security arrangements including treaties of alliances, as they evolve, as well as the right of each State to neutrality. The same paragraph of the Charter directly conditions those rights on the obligation of each State not to strengthen its security at the expense of the security of other States. It says further that no State, group of States or Organization can have any pre-eminent responsibility for maintaining peace and stability in the OSCE area or can consider any part of the OSCE area as its sphere of influence.

At the OSCE Summit in Astana in December 2010, the leaders of our nations approved a declaration that reaffirmed this comprehensive package of interconnected obligations.

However, the Western countries continue to pick up out of it only those elements that suit them, and namely – the right of States to be free to choose alliances for ensuring exclusively their own security. The words 'as they evolve' are shamefacedly omitted, because this provision was also an integral part of the understanding of 'indivisible security', and specifically in the sense that military alliances must abandon their initial deterrence function and integrate into the all-European architecture based on collective approaches, rather than as narrow groups. The principle of indivisible security is selectively interpreted as a justification for the ongoing course toward irresponsible expansion of NATO.

It is revealing that Western representatives, while expressing their readiness to engage in dialogue on the European security architecture, deliberately avoid making reference to the Charter for European Security and the Astana Declaration in their comments. They mention only earlier OSCE documents, particularly often – the 1990 Charter of Paris for a New Europe that does not contain the increasingly 'inconvenient' obligation not to strengthen own security at the expense of the security of other States. Western capitals also attempt to ignore a key OSCE document – the 1994 Code of Conduct on Politico-Military Aspects of Security, which clearly says that the States will choose their security arrangements, including membership in alliances, 'bearing in mind the legitimate security concerns of other States'.

It will not work that way. The very essence of the agreements on indivisible security is that either there is security for all or there is no security for anyone. The Istanbul Charter provides that each OSCE participating State has equal right to security, and not only NATO countries that interpret this right as an exceptional privilege of membership in the 'exclusive' North Atlantic club.

I will not comment on other NATO guidelines and actions that reflect the aspiration of the 'defensive' bloc to military supremacy and the use of force bypassing the prerogatives of the U.N. Security Council. Suffice it to say that such actions contravene the fundamental all-European obligations including the commitments under the aforementioned documents to maintain only such military capabilities that are commensurate with individual or collective security needs, taking into account the obligations under international law, as well as the legitimate security interests of other States.

Discussing the present situation in Europe, our colleagues from the United States, NATO and the European Union make constant appeals for 'de-escalation' and call on Russia to 'choose a path of diplomacy'. We want to remind: we have been moving along that path for decades. The key milestones, such as the documents of the Istanbul and Astana summits, are exactly the direct result of diplomacy. The very fact that the West now tries to revise to its benefit these diplomatic achievements of the leaders of all OSCE countries raises serious concern. The situation demands a frank clarification of positions.

We want to receive a clear answer to the question how our partners understand their obligation not to strengthen their own security at the expense of the security of other States on the basis of the commitment to the principle of indivisible security. How specifically does your Government intend to fulfil this obligation in practical terms in the current circumstances? If you renege on this obligation, we ask you to clearly state that.

Without having full clarity on this key issue related to the interconnection of rights and obligations approved at the highest level, it is impossible to ensure the balance of interests embodied in the instruments of the Istanbul and Astana summits. Your response will help to better understand the extent of the ability of our partners to remain faithful to their commitments, as well as the prospects for common progress toward decreasing tensions and strengthening European security.

We look forward to your prompt reply. It should not take long as the point  is to clarify the understanding on the basis of which Your President/Prime Minister signed the corresponding obligations.

We also expect that the response to this letter will be given in the national capacity, as the aforementioned commitments were undertaken by each of our States individually and not within any bloc or in the name thereof.

Ja konekäännös kokonaisuudessaan:

QUOTE] 1. helmikuuta 2022 20:56
Venäjän ulkoasiainministerin teksti Sergey LavrovIn kirjallinen viesti ulkoasioiden ministerit / Yhdysvaltojen, Kanadan ja useiden Euroopan maiden sihteereiden päämiehille

134-01-02-2022
Epävirallinen käännös

Olet hyvin tietoinen siitä, että Venäjä on vakavasti huolissaan poliittis-sotilaallisista jännitteistä läntisten rajojen välittömässä läheisyydessä. Jokaisen lisäyksen välttämiseksi venäläinen puoli esitti 15. joulukuuta 2021 kahden yhteenliitettyjen kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen luonnokset - Venäjän federaation ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus turvatakausista ja sopimuksesta turvallisuuden varmistamiseksi Venäjän federaatiosta ja Pohjois-Atlantin sopimusjärjestöstä.

U.S. ja Nato-vastaukset 26. tammikuuta 2022 saapuneisiin ehdotuksiin osoittavat vakavia eroja koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin tasavertaisen ja jakamattoman turvallisuuden periaatteen ymmärtämisessä. Mielestämme on tarpeen välittömästi selventää tätä kysymystä, koska se määrittää tulevan vuoropuhelun näkymät.

Istanbulissa marraskuussa 1999 Etyjin huippukokouksessa allekirjoitetun eurooppalaisen turvallisuusasiakirjan peruskirja muotoiltu Etyjin osallistuvien valtioiden keskeiset oikeudet ja velvollisuudet turvallisuuden jakamattomuuden osalta. Se korosti kunkin osallistuvan valtion oikeutta valita tai muuttaa turvallisuusjärjestelyjä, mukaan lukien liittoutumien sopimukset, kuten ne kehittyvät, samoin kuin kunkin valtion puolueettomuuteen. Perusoikeuskirjan sama kohta edellyttää näitä oikeuksia kunkin valtion velvollisuudesta olla vahvistamaan turvallisuuttaan muiden valtioiden turvallisuuden kustannuksella. Siinä sanotaan lisäksi, että mikään valtio, valtioiden tai organisaatioryhmän ryhmällä ei voi olla edeltävä vastuu rauhan ja vakauden ylläpitämisestä Etyjin alueella tai voi harkita osa Etyjin alueen osaa vaikutusvaltaansa.

Etyjin huippukokouksessa Astana joulukuussa 2010 kansakuntien johtajat hyväksyivät julistuksen, joka vahvisti tämän kattavan yhteenliitetyt velvollisuudet.

Länsi-maat ovat kuitenkin edelleen poimia siitä vain niille, jotka sopivat heille, ja nimittäin - valtioiden oikeus voi vapaasti valita liittoutumia, joilla varmistetaan yksinomaan oma turvallisuus. Sanat ", kun ne kehittyvät", ovat häpeällisesti pois. Perustuu kollektiivisiin lähestymistapoihin eikä kapeisiin ryhmiin. Jakamattoman turvallisuuden periaatetta tulkitaan selektiivisesti perusteluna meneillään olevalle kurssille vastuutonta Naton laajentumista.

Se paljastaa, että länsimaiset edustajat ilmaisevat valmiutta osallistua vuoropuheluun Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista, välttää tietoisesti viittauksen eurooppalaiseen turvallisuuteen ja Astana-julistukseen huomautuksissaan. He mainitsevat vain aiemmat Etyjin asiakirjat, erityisesti - Pariisin vuoden 1990 peruskirja uudelle Euroopalle, joka ei sisällä yhä epämukavaa "velvollisuutta olla vahvistamaan omaa turvallisuutta muiden valtioiden turvallisuuden kustannuksella. Western pääkaupungeissa pyritään myös huomioimaan keskeisen Etyjin asiakirjan - vuoden 1994 käytännesäännöt poliitikko-sotilaallisista näkökohdista, jotka selvästi kertovat, että valtiot valitsevat turvallisuusjärjestelyjä, mukaan lukien jäsenyyden liittoutumisessa ", kun otetaan huomioon muut valtiot ".

Se ei toimi näin. Jakamatonta turvallisuutta koskevien sopimusten erittäin ydin on, että joko turvallisuutta kaikille tai ei ole turvallisuutta kenellekään. Istanbulin peruskirjaan määrätään, että jokaisella Etyjin osallistuvalla valtiolla on yhtäläinen oikeus turvallisuuteen eikä vain Naton maihin, jotka tulkitsevat tätä oikeutta poikkeukselliseksi etuoikeudeksi "yksinoikeudella" Pohjois-Atlantin liitossa.

En kommentoida muita Naton suuntaviivoja ja toimia, jotka heijastavat "puolustavan" blocin pyrkimystä sotilaalliseen ylivaltaan ja voimaan, joka ohittaa U.N. turvallisuusneuvoston etuoikeuksia. Riittää, että tällaiset toimet ovat ristiriidassa kaikkialla eurooppalaisissa velvoitteissa, mukaan lukien edellä mainittujen asiakirjojen mukaiset sitoumukset säilyttämään vain sellaiset sotilaalliset valmiudet, jotka vastaavat yksittäisiä tai kollektiivisia turvallisuustarpeita, ottaen huomioon kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet sekä Muiden valtioiden oikeutetut turvallisuusedut.

Keskustellaan nykyisestä tilanteesta Euroopassa, Yhdysvaltojen, Naton ja Euroopan unionin kollegamme tekevät jatkuvasti vetoomuksia "de-escalation" ja kehottaa Venäjää "valitsemaan diplomatian polku". Haluamme muistuttaa: Olemme siirtyneet tämän polun pitkin vuosikymmeniä. Keskeiset virstanpylväät, kuten Istanbulin ja Astana-huippukokouksen asiakirjat, ovat täsmälleen diplomatian suora tulos. Se tosiasia, että länsi pyrkii nyt tarkistamaan hyödyksi, nämä Etyjin maiden johtajien diplomaattiset saavutukset herättävät vakavaa huolta. Tilanne vaatii avoimesti tapahtuvaa selvennystä.

Haluamme saada selkeän vastauksen kysymykseen siitä, miten kumppanit ymmärtävät velvollisuutensa olla vahvistamaan omaa turvallisuuttaan muiden valtioiden turvallisuuden kustannuksella sitoutumattoman turvallisuuden periaatteen perusteella. Kuinka erityisesti hallitus aikoo täyttää tämän velvoitteen käytännössä nykyisissä olosuhteissa? Jos haluatte tätä velvoitetta, pyydämme sinua selkeästi siitä.

Ilman selkeää tästä keskeisistä kysymyksistä, jotka liittyvät korkeimmalla tasolla hyväksyttyjen oikeuksien ja velvollisuuksien yhteenliittämiseen, on mahdotonta varmistaa Istanbulin ja Astana-huippukokousten välineiden etujen tasapaino. Vastauksesi auttaa paremmin ymmärtämään kumppaneiden kykyä pysyä uskollisina sitoumuksiin sekä mahdollisuuksia yhteiseen edistymiseen jännitteiden vähentämiseen ja Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen.

Odotamme nopeaa vastausta. Se ei saa kestää kauan, koska se on selventää ymmärrystä, jonka perusteella presidentti / pääministeri allekirjoitti vastaavat velvoitteet.

Odotamme myös, että vastaus tähän kirjeeseen annetaan maakohtaisesti, koska edellä mainitut sitoumukset tehtiin kunkin valtiomme erikseen eikä minkään liittouman tai vastaavan nimessä.

https://www.mid.ru/ru/foreign_policy/news/1796679/?lang=en

[Lalli IsoTalo]

Mietiskelin aiemmin oman atomipommin hankkimista.

Sitten tajusin, että ydinsodan syttyessä ne ovat ensimmäisiä vihollisten ydinpommien kohteita.

Toisaalta, jos ydinsotaan päädyttäisiin, niin eiköhän siinä tulisi molemminpuolista tuhoa sen verran totaalisesti, että sen aloittaminen olisi molemminpuolinen itsemurha (MAD). Joten sitä ei kannata aloittaa.

Ehkäpä ne perinteisemmät puolustusjärjestelmät ole kuitenkin Suomelle parempi ajatus. Sellaiset, jotka tekevät hyökkääjälle voitosta liian kalliin.

[Faidros.]

Ehkäpä ne perinteisemmät puolustusjärjestelmät ole kuitenkin Suomelle parempi ajatus. Sellaiset, jotka tekevät hyökkääjälle voitosta liian kalliin.

Kerro toi Israelisille!
Ehkä heillekin perinteisemmät puolustusaseet olisivat paras puolustus ählämejä vastaan, jos heillä on mahdollisuus taktiseen ydiniskuun?
Toistaiseksi Israel on tuhonnut  Iranin ydinasepelotteen aina kehitysvaiheeseen, edellisen kerran F-16 hävittäjillä. Seuraavan kerran lenneltiin F-35:lla Teheranin yläpuolella, vain näyttääkseen sitä, että täältä pesee ja linkoaa, jos homma ei lopu.

Israel tulee tuhoamaan Iranin ydinaseohjelman satavarmasti, niin avuton Iran on venäläisine it-järjestelmineen.

Natoon ja heti, koska mitään "ydinaseetonta pohjolaa", saati NATO-optiota ei ole koskaan ollut, ilman Kuolan niemimaata, muista lähialueista puhumattakaan! Ollaan vain annettu aseet käteen ainoalle mahdolliselle viholliselle 6-0!

Viimeiselläkin vihreälle totuus ryssästä menee jo päähän(ovat suomettuneisuuden ulkopuolella eläneitä), mutta ei puolelle perussuomalaisista!

[Tavan]

Yksi arvostetuimpia ja järkevimpiä yhdysvaltalaisia ajattelijoita Patrick Buchanan on ampunut alas ajatuksen Suomen NATO-jäsenyydestä. Pitää NATO:n itälaajentumista täysin järjettömänä, vaarallisena leikkinä, jossa Yhdysvalloilla on vain hävittävää.

Hän kannattaa sen sijaan nykyisenkin NATO:n kutistamista ja fokusoimista tiiviimpään klikkiin. Varmaan johonkin nimensä mukaan Pohjois-Atlantille rajoittuvaan, toimivampaan ja pieniriskisempään kokoonpanoon.

Alliances, which involve war guarantees, commitments to fight in defense of the allied nations, invariably carry costs and risks as well as rewards and benefits in terms of strengthened security.

But when we brought Lithuania, Latvia and Estonia into NATO, what benefits in added strength did we receive to justify the provocation this would be to Russia, and the risk it might entail if Moscow objected and, one fine day, walked back into these Baltic states?

If we will not fight for the independence and territorial integrity of Ukraine, the second largest nation in Europe with a population of over 40 million people, why would we go to war with a nuclear-armed Russia over Estonia, a tiny and almost indefensible nation with a population of 1.3 million?

Besides Ukraine, two nations have been considering membership in NATO: Finland and Georgia. Accession of either would put NATO on yet another border of Russia, with the usual U.S. bases and forces.

While this would enrage Russia, how would it make us stronger?

Perhaps, instead of adding new nations on whose behalf we will go to war with a great power like Russia, we consider reducing the roster of NATO and restricting the number of nations for whom we must fight to those nations that are vital to our security and bring added strength to the alliance.

Loput erinomaisesta pohdinnasta löytyy linkistä:

https://www.theoccidentalobserver.net/2022/02/02/is-the-territorial-integrity-of-ukraine-a-cause-worth-americas-fighting-a-war-with-russia/

[Lasse]

Mietiskelin aiemmin oman atomipommin hankkimista.

Sitten tajusin, että ydinsodan syttyessä ne ovat ensimmäisiä vihollisten ydinpommien kohteita.

Toisaalta, jos ydinsotaan päädyttäisiin, niin eiköhän siinä tulisi molemminpuolista tuhoa sen verran totaalisesti, että sen aloittaminen olisi molemminpuolinen itsemurha (MAD). Joten sitä ei kannata aloittaa.

Ehkäpä ne perinteisemmät puolustusjärjestelmät ole kuitenkin Suomelle parempi ajatus. Sellaiset, jotka tekevät hyökkääjälle voitosta liian kalliin.

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin ja kannatan edelleen tuonkaltaista hanketta, joka varmistaisi itsenäisyytemme, ultrauskottavalla puolustuksella.

Täytyy jälleen korostaa, että puhun nyt muutaman kilotonnin, ja siitä alle latauksista, jotka nykytekniikalla voidaan tehdä erittäin puhtaiksi radiologisesti. Eli siis, ehkä ikävästi, niiden käyttämisen kynnys vastaavasti voisi alentua.

Suomen heikkovoimapuolustusdoktriini voitaisiin kirjoittaa siten, että erityisiä kuormia käytettäisiin vain puolustuksellisesti rajan välittömässä läheisyydessä, tai jopa äärimmäisen rajoitetusti rintaman murtuessa ainoastaan Suomen aluerajojen sisällä, muuten ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

Ei Hiroshimassa tänään kävele vastaan mitään valuvakasvoisia zombeja, ja pikkupoika oli ekan tai tokan evoluutioversion papatti.

Luettavaa: https://www.amazon.com/Curve-Binding-Energy-Alarming-Theodore/dp/0374515980

Davy Crockett, FTW.

[toumasho]

Ehkäpä ne perinteisemmät puolustusjärjestelmät ole kuitenkin Suomelle parempi ajatus. Sellaiset, jotka tekevät hyökkääjälle voitosta liian kalliin.

Kerro toi Israelisille!
Ehkä heillekin perinteisemmät puolustusaseet olisivat paras puolustus ählämejä vastaan, jos heillä on mahdollisuus taktiseen ydiniskuun?
Toistaiseksi Israel on tuhonnut  Iranin ydinasepelotteen aina kehitysvaiheeseen, edellisen kerran F-16 hävittäjillä. Seuraavan kerran lenneltiin F-35:lla Teheranin yläpuolella, vain näyttääkseen sitä, että täältä pesee ja linkoaa, jos homma ei lopu.

Israel tulee tuhoamaan Iranin ydinaseohjelman satavarmasti, niin avuton Iran on venäläisine it-järjestelmineen.

Natoon ja heti, koska mitään "ydinaseetonta pohjolaa", saati NATO-optiota ei ole koskaan ollut, ilman Kuolan niemimaata, muista lähialueista puhumattakaan! Ollaan vain annettu aseet käteen ainoalle mahdolliselle viholliselle 6-0!

Viimeiselläkin vihreälle totuus ryssästä menee jo päähän(ovat suomettuneisuuden ulkopuolella eläneitä), mutta ei puolelle perussuomalaisista!

Israel on tehnyt Iranin uraanin rikastamisohjelmalle sabotaasia muutamaan otteeseen ja murhannut siviilityyppejä, pääasiassa fyysikoita, kirkkaassa päivänvalossa. Eivät kuitenkaan ole käyneet hävittäjillä sohimassa siellä. Taisit muistella Saddamin ja Irakin ydinreaktoriprojektia, jossa Israelilaiset saivat päähänpinttymän siitä, että Ranskasta hankitusta rakenteilla olevasta tutkimusreaktorista olisi vain pieni askel toimivaan ydinaseeseen. Pidän itse Israelin toimintaa hieman ylireagoivana, koska ydinräjähteet ja ydinaseet ovat ihan helkkarin vaikeita tehdä. Ei siis riitä, että rakennetaan reaktori, koska niistä ei ala putkahtelemaan ydinpommeja itsekseen. Uraanista pommiksi tai pelkkä plutoniumin jalostus, erottelu ja muovailu sellaiseksi klimpiksi, että se lähtee kunnolla, on pitkäjänteistä puuhaa. Pohjois-Korealta, jolla ei ollut mitään esteitä, kesti liki 20 vuotta saada pommi toimimaan ja vielä kymmenen vuotta päälle, että saivat siitä tehokkaan. Vieläkään olla varmoja, että onko se sellainen, että se kelpaisi myös ydinaseeksi, eli jonkin raisun menopelin nokkaan niin, että perille päästyään räjähde saadaan toimimaan halutulla tavalla. Se vaatisi lisää testausta, mutta Pohjois-Korealla ei oikein ole sellaista laivastoa, että he voisivat napata vaikkapa Tyyneltä valtamereltä koe-alueen itselleen, jonne ammuskella pitkän kantaman ohjuksia samalla tekniikkaa testaten.

Suomi on Venäjälle maailman huonoin ydinasekohde ja sama päinvastoin. Olemme saman ilmamassan alla ja on täysin arpapeliä, että kuka saa tymäkät laskeumat niskaansa, jos pommit pamahtelevat. USA laski, että n. 60% suomalaisista kuolisi säteilylaskeumaan, jos täysi ydinsota käytäisiin NL-USA. Tämä siis ilman ensimmäisenkään pommin räjähtämistä Suomen kamaralla. Pelkästään Pietariin oli ohjattuna n. 15 tai jopa 35 pommin peite, siitä paikasta ei olisi jäänyt muuta jälkeä näkymään kuin Neva-joki, jos ydinsota oltaisiin käyty kylmän sodan ollessa kuumimmillaan.

Itse Karjalassa useaan kertaan "muistelureissuilla" vierailleena olen ollut ajelemassa niitä betoniteitä pitkin, joissa NL piti pyöräajoneuvojen päälle asennettuja lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia. Ne tiet ovat vain n. 50-100km päässä Suomen rajasta. On täysin hullua, että Venäjällä on pokkaa esittää ohjuksia pelkääväistä, kun sillä itsellä on joukkotuhoaseet olleet rajassa kiinni ja mahdollista laittaa sinne muutamassa tunnissa. Me voisimme laittaa näytösluonteisesti vaikkapa Haminaan laukaisukiskoille vaakatasossa lentäviä ohjuksia, jotka on suunnattu kiinteästi Pietariin ja nopeus joku kahdeksankertainen äänenopeus. Varmasti nukkuisivat yönsä hyvin sen jälkeen, kun tulisi tieto, että jos tsuhnien kanssa menee sukset ristiin, niin ydinaseet alkavat paukkua vajaan minuutin kuluttua siitä Pietarissa ja n. 5min päästä Moskovassa. Vaan otetaanpa sama asetelma toistepäin ja todellisuudessa, niin vastaus on: "Ei meidän rauhanaseista tarvitse olla huolissaan" ja kotikommarit säestävät onnesta hyräillen. Ryssät voisivat näyttää esimerkkiä ja vetää ydinaseensa vähintään tuhannen kilometrin päähän Suomen rajasta.

Israelin mahdollisista ydinaseista vielä se, että en usko heidän käyttävän niitä edes tosipaikan tullen ketään vastaan. Tuon porukan historia on sellainen, että viimeinen asia, jota he haluavat, on jäädä historiaan joukkomurhaajina. Jos lukee historiaa, niin ydinaseet taitavat olla jokaisen Israelin kaupungin ja kylän alle kaivettuna. Siellä tehdään Masadat ydinpommeilla, eli hurmaava joukkoitsemurha, niin voittajille ei jää mitään jäljelle. Varmaan puhkaisevat vielä reiän Välimerestä Kuolleeseen mereen, niin kaikki viljelykelpoinen maa jää veden alle aina Genesaretin järveä myöten, joka sekin on -212m merenpinnan alapuolella, eli sen ympäriltä jää Jordaniaan ja Syyriaan asti ulottuva alue veden alle.

[JoKaGO]

^ Pitää aina muistaa, että Moskova hallitsee Venäjää (ainakin vielä) ja Pietarin kohtalona on ollut viimeiset sata vuotta olla "käenpoika", joka pahimmillaan on uhkana Moskovalle, ja parhaimmillaan pelinappula geopoliittisessa shakissa.
Moskovaa ei pelottanut Talvisodassa "supertykki" 30km päässä Leningradista, eikä sitä tänään pelotella edes Haminaan sijoitettavilla vaakatasossa lentävillä ohjuksilla, jotka on suunnattu kiinteästi Pietariin ja nopeus joku kahdeksankertainen äänenopeus.
Pietarilaisen henki ei ole minkään arvoinen Moskovan hallinnon silmissä, sillä pietarilaiset ihmiset ovat voimakkaasti Eurooppaan päin kallellaan. Kapinaa odotellessa...

[Lasse]

Hyvät Herrat. Re: NATO ja ydinaseet.

Funtsikaa hieman, Fulda Gap ja atomic mines. Miehitetyn Länsi-Saksan alueelle valmisteltiin atomimiinoja hidastamaan Varsovan liiton etenemistä, jos tanssi alkaisi.

Siinä hieman Heimat paskoontuisi, mutta avoimin rinnoin, uhrimielellä toki hapankaalikansa ilolla valmistautui keimeihin?

Kantanani on aina ollut, että NATO-jäsenyys on ihan fine, kunhan Saksa saa kansanäänestyksellä hyväksytyn perustuslain, ja Suomi, myöskin kansanäänestyksellä, liittyy sotilasliittoon. Silloin pulinat pois.

En nyt, taas na chmeleny, muista oliko kolmantena ehtonani aiemminmainittu oma, kansallinen taktinen ydinpuoluste.

"Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."

[Friedrich I]

Yksi arvostetuimpia ja järkevimpiä yhdysvaltalaisia ajattelijoita Patrick Buchanan on ampunut alas ajatuksen Suomen NATO-jäsenyydestä. Pitää NATO:n itälaajentumista täysin järjettömänä, vaarallisena leikkinä, jossa Yhdysvalloilla on vain hävittävää.

Pat "God is on Russia's side" Buchanan, joka on mm. ehdottanut ettei USA:n pitäisi aseellisesti puolustaa Nato-liittolaisiaan Virossa ja muualla Baltiassa lienee arvostetuimpia "ajattelijoita" lähinnä Kremlin hyödyllisten idioottien keskuudessa. Itse Kremlissä hänen kaltaisilleen tolloille ja oman maansa vaikutusvaltaa sekä asemaa heikentämään pyrkiville vain nauretaan, kuten Neuvostoliiton aikana läntisille kommareille. Ura on ollut laskusuunnassa jo useamman vuosikymmenen, mutta 2000-luvun loppupuolella mies painoi hörhövaihteeseen lisää kaasua ja alkoi tuoda natsisympatisointiaan yhä vahvemmin esille. 2010-luvulla "Pat" koki taas uuden heräämisen ja ihastui paidattomaan ratsastajaan, kun huomasi molempien pelkäävän homoja. Siitä lähtien kyseinen seniili on ansiokkaasti levittänyt puhtoisen, kristityn ja Herran nuhteessa elävän Venäjän evankeliumia. Moraaliltaan ylivertaisen, kristityn ja konservatiivisen maan, jonka aborttiluku on maailman korkeimpia, sukupuolitaudit jylläävät, korruptio on maan tapa, uskonto kiinnostaa noin 15% kansasta ja muslimien määrä on reilusti suurempi kuin yhdessäkään länsimaassa, ja jatkuvassa kasvussa (joidenkin arvioiden mukaan muslimien määrä Venäjällä yltää 30% 2030-luvulle tultaessa).

Buchananin Nato-kanta on siis yhtä yllätyksellinen kuin Väyrysen, Tuomiojan, Halosen tai vasemmistoliiton. Luojan kiitos hänellä ei kuitenkaan ole mitään auktoriteettia tai sananvaltaa asian suhteen. Valitettavasti näillä jälkimmäisillä on, ja on ollut. Buchananin pitäminen yhtenä järkevimmistä ja arvostetuimmista jenkkiajattelijoista taas on vähän kuin sanoisi Mika Niikon olevan Suomen johtava intellektuelli.

[Friedrich I]

On täysin hullua, että Venäjällä on pokkaa esittää ohjuksia pelkääväistä, kun sillä itsellä on joukkotuhoaseet olleet rajassa kiinni ja mahdollista laittaa sinne muutamassa tunnissa.

Kyllä. Ei passaa unohtaa myöskään Kaliningradia. Ydinkärjillä varustettuja Iskandereita, S-400 ohjuksia ja pari divisioonaa miehiä. Hyökkäyksellistä kamaa, joka uhkaa suoraan kaikkia lähialueita, Suomi mukaanluettuna. Kaikkihan sen tietää, että tavoite on ainoastaan heikentää muita maita sotilaallisesti, jotta uhkailu, kiristäminen ja sotilasteknisten keinojen toteuttaminen olisi jatkossa entistä helpompaa.

[Tavan]

Oliko sinulla Friedrich tarjota jotain Patrickin argumentit kumoavaa tai niihin keskittyvää?

Miehen kauhistelu hörhöksi ja seniiliksi ja putinistiksi ym henkilöön menevä kritiikki ei kumoa sitä mitä hän sanoi.

Patrick on hyvin johdonmukaisesti vastustanut Yhdysvaltain aggressiivista maailmanpoliisi-ulkopolitiikkaa, hän kirjoitti muun muassa erinomaisen kirjan Churchiil, Hitler and the Unnecessary War, jossa yksi olennainen argumentti oli angloamerikkalaisen voimablokin hänen nähdäkseen turha ja tuhoisa sekaantuminen mannereuroopan tapahtumiin.

Kyse hänen osaltaan ei siis ole mistään Venäjä fiksaatiosta, vaan johdonmukaisesta linjasta, jota hän soveltaa myös Venäjään.

[ikuturso]

Suurvaltojen välisessä valtapolitiikassa tuppaa pienemmillä mailla olemaan eturivin shakkinappulan rooli. Siksi pienemmät maat yleensä hakevat turvaa liittoutumalla tai kahdenvälisillä puolustusyhteistyösopimuksilla.

Jostain syystä yksikään Venäjän itsenäinen rajanaapurimaa ei ole hakenut turvaa Venäjästä Naton uhkaa vastaan.

Riippuu siitä mitä pidät itsenäisenä. Etelä-Ossetiahan on julistautunut itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut juuri kukaan. Valko-Venäjä taas on niin itsenäinen, kuin vasemmasta kädestään isoveljessään kiinni oleva siamilainen kaksonen voi olla, mutta kyllä minä katsoisin sen olevan kansainvälisesti tunnustettu itsenäinen valtio.

Mutta mitä Lavrovin kirjeeseen tulee, Venäjällä on viisaita ihmisiä. Kun tuollaisista turvatakuista neuvoteltiin, niin kirjettä lukiessa ilmeisesti turvatakuut on kirjoitettu hyväuskoista länttä silmään viilaten: Kun ette lisää aseita meidän rajallemme, niin me emme lisää aseita teidän rajallenne. Tietoisesti sopimuksesta on jätetty pois: Emme myöskään valloita rajanaapureitamme. Miksi? No koska lännen mielestä suvereenin valtion valloittaminen on absurdi asia, ja ei sellaista tule kirjoittaa sopimukseen.

Niinpä, koska nato ja EU ovat molemmat tilkkutäkkejä, on mieletöntä ajatellakaan, että kumpikaan täkki tai sen osa miehittäisi naapuriaan. Venäjällä on siihen lihakset ja naapurissa paljon sukulaiskansoja, jotka ovat vielä neuvostoaikaan väestönsiirrolla osin venäläistetty, jolloin Venäjällä on monia erilaisia seliselityksiä, miksi ne voivat "pelastaa" veljensä länneltä. Yksi tällainen on liian länsimieliset hallitsijat. Etupiirin esirippu alkaa hulmuta väärään suuntaan, minkä Venäjä kokee oman vaikutusvaltansa heikkenemisenä.

Subversiota ja Venäjän propagandamallia ajatellen, länsimielinen johtaja Ukrainassa tai missä tahansa rajavaltiossa on Venäjälle henkisesti sama kuin maa olisi vallattu. Siksi jos propagandalla ja novitshokilla ei saada valtiota takaisin äiti Venäjän helmaan, niin se tehdään asein. Sitä turvatakuusopimuksessa ei välttämättä eksklusiivisesti kielletä. Ja voihan sitä väittää toimineensa "kansan pyynnöstä"...

Siinä missä Venäjä syyttää länttä sopimuksen tulkitsemisesta vain osittain ja omien intressiensä mukaisesti, niin Venäjä tekee itse samoin. Ukraina saa "kansan halusta" liittyä osaksi Venäjää, mutta ei liittoutua Naton tai EU:n kanssa, koska toinen näistä on sotilasliitto ja toisellakin on jotain keskinäistä puolustusyhteistyötä.

Niinpä Ukrainan pitäisi liittyä ensin osaksi Puolaa ja sitä kautta EU:hun ja Natoon. Siitä kolmen vuoden päästä Puola myöntäisi Ukrainalle itsenäisyyden ja sekä EU että Nato päättäisivät etteivät erota tätä sotilasliitosta. Näin oltaisiin pelattu Venäjän pelisäännöillä.

-i-

[kriittinen_ajattelija]

Mietiskelin aiemmin oman atomipommin hankkimista.

Sitten tajusin, että ydinsodan syttyessä ne ovat ensimmäisiä vihollisten ydinpommien kohteita.

Toisaalta, jos ydinsotaan päädyttäisiin, niin eiköhän siinä tulisi molemminpuolista tuhoa sen verran totaalisesti, että sen aloittaminen olisi molemminpuolinen itsemurha (MAD). Joten sitä ei kannata aloittaa.

Ehkäpä ne perinteisemmät puolustusjärjestelmät ole kuitenkin Suomelle parempi ajatus. Sellaiset, jotka tekevät hyökkääjälle voitosta liian kalliin.

Nyt on kyllä nationalistiset uhot tulilla.
Suomen itsenäisyyden (jos sitä edes on jäljellä enää) puolustaminen ei todellakaan ole ydinsodan arvoinen asia.
Onhan Suomi ihan hyvä valtio, mutta jos haluaisin voisin muuttaa 100 muuhunkin valtioon ja pärjätä siellä, miksi kuolisin minkään valtion puolesta aikakaudella jossa ollaan jo suunnittelemassa siirtokuntia avaruuteen, saavuttamassa kuolemattomuutta, tai matrixin kaltaista virtuaalitodellisuutta. Valtioiden väliset rajat on täysin yhdentekeviä modernilla ajalla eikä Venäjä ole edes suurin uhka Suomelle vaan Afrikan loputon low IQ väestönkasvu joka tunkee tännekin enevissä määrin, mutta luonnollusesti kukaan nationalisti ei sille ongelmalle ole valmis tekemään mitään mutta kyllä sitten vedetään Suomi mielellään johonkin turhaan sotaan muita valkoisia kansoja vastaan missä puolet meistä kuolisi.

[Lalli IsoTalo]

Nyt on kyllä nationalistiset uhot tulilla.

Ideoiden heittely boxin ulkopuolelta ja overtonin karmien levittäminen on yksi tämänkin keskustelualustan hyvistä puolista.  Ovatko visioidut korkealentoiset ideat sitten elinkelpoisia, sen parvi kyllä sitten kertoo. Tai ainakin ideaa voidaan lähteä parantelemaan. Sitä kutsutaan tuotekehitykseksi.

[Faidros.]

Ihmettelen hompanssien nyt yli 27% osuutta vastauksista "ei koskaan" NATOon.
Käsittääkseni se tarkoittaa myöskin sitä mahdollisuutta, että Venäjä on jo miehittänyt(osittain) Suomen!?

Perustelkaa ei koskaan -mieliset mielipiteenne muuten kuin putin-mielisyydellä!?

Olkaapa hyvät!.....

[Mika]

Ihmettelen hompanssien nyt yli 27% osuutta vastauksista "ei koskaan" NATOon.
Käsittääkseni se tarkoittaa myöskin sitä mahdollisuutta, että Venäjä on jo miehittänyt(osittain) Suomen!?

Perustelkaa ei koskaan -mieliset mielipiteenne muuten kuin putin-mielisyydellä!?

Olkaapa hyvät!.....

Luvuissa on mukana kaikki vastaukset ketjun perustamisesta (2013) lähtien, eikä se varmasti anna todenmukaista kuvaa tilanteesta.  Järkevintä olisi tehdä kokonaan uusi kysely esim. puolen vuoden välein.

[toumasho]

Ihmettelen hompanssien nyt yli 27% osuutta vastauksista "ei koskaan" NATOon.
Käsittääkseni se tarkoittaa myöskin sitä mahdollisuutta, että Venäjä on jo miehittänyt(osittain) Suomen!?

Perustelkaa ei koskaan -mieliset mielipiteenne muuten kuin putin-mielisyydellä!?

Olkaapa hyvät!.....

Luvuissa on mukana kaikki vastaukset ketjun perustamisesta (2013) lähtien, eikä se varmasti anna todenmukaista kuvaa tilanteesta.  Järkevintä olisi tehdä kokonaan uusi kysely esim. puolen vuoden välein.

Tämä olisi hyvä juttu, nollataan polli vaikka kerran vuodessa alkaen nyt, niin saamme totuudenmukaisemman kuvan. Geopoliittinen tilanne elää ja vaihtuu joko huonommaksi tai paremmaksi kaiken aikaa, joten on luonnollista, että ihmisten mielipide muuttuu siinä samalla.

[Faidros.]

No tässä uusi NATO-kysely.
Lisään vaihtoehtoja, jos hyviä tulee.

[Golimar]

Myönteisyyteni NATO-jäsenyyteen kasvoi taas.

[tweet]1489210195146207233[/tweet]

https://twitter.com/johanbek/status/1489210195146207233

[Tabula Rasa]

Itse näkisin että mikäli ryssä miehittää vielä yhden donbassin tai minkä hyvänsä muulle valtiolle kuuluvan alueen lisää, tulisi samana päivänä laittaa hakemus sisään natoon. Tänään ei siis ajankohtainen. Mutta tulevaisuudessa mahdollisesti. Ongelmana on vain että epäilen naton olevan sotilasammattihenkilöiden hillotolppa ja puolustus jää edelleen omien voimien varaan, jolloin natoilu on suoraan poissa kotimaisesta puolustuksesta. Mikäli sieltä saadaan kalustoa, tms apua mikä on kokonaistaloudellisesti mitattavissa edulliseksi suomalaiselle maanpuolustustyölle, näkisin että mitä enemmän, sen parempi. Jenkkien tapa rahoittaa ystäviensä aseistusta on varsin hieno ja yhteistyössä norjan, balttien ja brittien kanssa pohjoiseuroopan nato olisi varsin varteenotettava vastus ryssimiselle.

[arctic-tern]

Vastasin ehkä. Eli ei pidä, mutta NATO-jäsenyys kannattaa jättää neuvotteluvaltiksi, jos idän suunnalta alkaa tulemaan vaatimuksia. Tyyliin: emme suostu ja jos pakotatte, liitymme NATO:on.

Venäjän suurin pelko kautta historian on ollut saarroksiin jääminen. Suomen osalta se voi välttää tämän, jos kohtelee meitä hyvin.

NATO:n hylkääminen jättää meidät yksin. NATO:on liittyminen liittää meidät heti Venäjän vihollisiin. Suomen valitettava historiallinen kohtalo on olla tässä välissä, kuin narullaseisoja.

[Muuttohaukka]

Vastasin, että heti, eikä joskus sitten.

[Suurmestari]

Vastasin ehkä. Eli ei pidä, mutta NATO-jäsenyys kannattaa jättää neuvotteluvaltiksi, jos idän suunnalta alkaa tulemaan vaatimuksia. Tyyliin: emme suostu ja jos pakotatte, liitymme NATO:on.

Venäjän suurin pelko kautta historian on ollut saarroksiin jääminen. Suomen osalta se voi välttää tämän, jos kohtelee meitä hyvin.

NATO:n hylkääminen jättää meidät yksin. NATO:on liittyminen liittää meidät heti Venäjän vihollisiin. Suomen valitettava historiallinen kohtalo on olla tässä välissä, kuin narullaseisoja.

Veikkaat että Mongolia tai vastaava on seuraava mihin menevät riehumaan? Ei, kyllä se on paljon lähempänä kotia.


En ymmärrä miten kaikkien näiden provokaatioiden , Georgian sodasta nykyhetkeen - jengin maailmankuvassa ryssään voi luottaa millään tasolla? Ehkä näette suomen tosiaan osana slaavilaista kulttuuripiiriä? Veljeskansana johon elefantti olohuoneessamme ei koske, ellei ole aivan pakko ja niinku ärsytetty sitä ennen kun löi (hyökkäsi)?

Natojäsenyys heti, mielummin eilen , ei se Nato täydellinen ole mutta mikä on vaihtoehto? Vääntää vastaan taas Yksin ja sillä kertaa vihollinen ei sata varmasti tule Kainuun korpeen seisomaan maalitauluksi paraatipuku päällä.

[Faidros.]

Vastasin ehkä. Eli ei pidä, mutta NATO-jäsenyys kannattaa jättää neuvotteluvaltiksi, jos idän suunnalta alkaa tulemaan vaatimuksia. Tyyliin: emme suostu ja jos pakotatte, liitymme NATO:on.

Venäjän suurin pelko kautta historian on ollut saarroksiin jääminen. Suomen osalta se voi välttää tämän, jos kohtelee meitä hyvin.

NATO:n hylkääminen jättää meidät yksin. NATO:on liittyminen liittää meidät heti Venäjän vihollisiin. Suomen valitettava historiallinen kohtalo on olla tässä välissä, kuin narullaseisoja.

Okei. Ukraina ei liittynyt NATOon venäjämielisen Janukovitsin presidentin aikakaudella. Nyt, kun Ukraina sai vallankumouksessa uuden hallinnon, tuloksena oli osittainen Venäjän miehitys Donenskiin ja Krimille.

Tietysti Suomi voi aina olla eristämättä Venäjää ihan loputtomiin! Mutta ehkä taas annamme nyt Hangon ja Kirkkoniemen, nyt aivan ilman mitään kähinää, ehkä jopa Ahvenanmaan?
Kaikki taas hyvin?

[proi]

Oliko sinulla Friedrich tarjota jotain Patrickin argumentit kumoavaa tai niihin keskittyvää?

Miehen kauhistelu hörhöksi ja seniiliksi ja putinistiksi ym henkilöön menevä kritiikki ei kumoa sitä mitä hän sanoi.

Patrick on hyvin johdonmukaisesti vastustanut Yhdysvaltain aggressiivista maailmanpoliisi-ulkopolitiikkaa, hän kirjoitti muun muassa erinomaisen kirjan Churchiil, Hitler and the Unnecessary War, jossa yksi olennainen argumentti oli angloamerikkalaisen voimablokin hänen nähdäkseen turha ja tuhoisa sekaantuminen mannereuroopan tapahtumiin.

Kyse hänen osaltaan ei siis ole mistään Venäjä fiksaatiosta, vaan johdonmukaisesta linjasta, jota hän soveltaa myös Venäjään.

Jos pistän oman lusikan soppaan, niin Patrickin argumentti näyttää olevan perinteinen reaalipoliittinen eli että Yhdysvaltojen pitäisi suostua vain diileihin jotka hyödyttävät Yhdysvaltoja itseään, myös Naton osalta.Tämä siis käytännössä tarkoittaa että potkitaan "turhat" jäsenet ulos. Ilmeisesti myös "Unnecessary War" kuvailee asiaa myös siltä kannalta että "ollaan me vaan jenkit ja britit yhdessä, Eurooppa olisi pitänyt jättää Hitlerille ja Stalinille" ja sitten olisi toivottu että homma olisi päättynyt jotenkin hyvin. Yhdysvaltojen mielialahan oli pitkään WW2 alussa että "ei kosketa Euroopan rajakahinoihin", mutta sitten kun alkoi näyttää että sodasta tuleekin odotettua isompi sekä Ranska ja Englanti uhkaavat kaatua lopullisesti, niin jenkit lähtivät korjaamaan asetelmaa.

Näyttäisi että Patrick ei ole myöskään kovin tarkkaan analysoinut strategisia tekijöitä, koska Ruotsi ja Suomi näyttävät jonkun hänen kommenttinsa mukaan olevan samanlaisia turhia maita kuin Baltia ja "tuovat vain lisää maarajaa Venäjän kanssa". Pohjoismaillahan on nykyaikaisia puolustusvoimavaroja aika paljon, eli sinänsä Ruotsilla ja Suomella on suuri strateginen vaikutus Skandinavian ja Baltian alueella.

Sinänsä Patrick on oikeassa, että jos Yhdysvallat keskittyy vain omiin asioihinsa niin ei varmasti tarvi kilvoitella muiden kanssa niin paljon. Mutta Yhdysvallat on tietoisesti tämän ulkopolitiikan linjan valinnut, ja mun mielestä ihan syystä: jos jättää kaverit puolustamatta, niin pahimmassa tapauksessa kohta huomaa olevansa hiekkalaatikolla ilman kavereita, eli käytännössä yksin Kiinaa ja Venäjää vastaan. EU ei myöskään resurssien osalta ole ihan pieni liittolainen jenkeille, talouden ja väestön osalta ollaan suunnilleen samaa kokoluokkaa ja iso kauppakumppani jo vaikkapa aseiden osalta. Oman näkemyksen mukaan Yhdysvaltojen siis kannattaa olla aktiivinen erityisesti Euroopassa, ja Euroopan arvoihin kuuluu pienempien maiden puolustaminen, jolloin se on myös Naton yhteinen arvo.

Tiivistettynä siis, olemalla aktiivisia Euroopassa ja maailmalla Yhdysvallat vaikuttaa globaaliin strategiseen ympäristöön ja tekee siitä itselleen suotuisamman, mukaan lukien kauppasuhteet ja muut. Patrickilla on vähän outo ajatus että suurimman osan maapalloa voisi jättää oman onnensa nojaan ja jenkit käpertyä omaan kuoreensa, kun kuitenkin jenkkien talous on monella tapaa riippuvainen siitä että globaalisti löytyy suuri määrä partnereita viennille ja tuonnille.

[Shemeikka]

Nuoruudessani sota avaruudessa oli tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien juttu, mutta nyt sitä ollaan vakavissaan puuhaamassa. Nato on julkaissut käytäntönsä sodankäyntiin avaruudessa ja pienellä Suomellakin on oma avaruuspuolustus.

Pohjois-Atlantin liiton Avaruusesikunnan neljä periaatetta sotaan avaruudessa. Hyökkäys avaruudesta ketä tahansa jäsentä kohtaan voi saada 5. artiklan käyttöön.
Nato julkisti tammikuussa selonteon avaruudessa käytävistä sotatoimista. Järjestö ei pyri itse avaruustoimijaksi mutta haluaa tukea liittolaistensa avaruustoimintaa ja tehdä yhteistyötä asianmukaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Tammikuussa julkaistu Naton avaruuskäytäntö korvaa aiemman, vuonna 2019 julkaistun. Uusi käytäntö sisältää neljä periaatetta toimintaan avaruudessa:

– liittää avaruuteen ja sitä koskevat toiminnot Naton ydintehtäviin
– toimia foorumina poliittis-sotilaallisille neuvotteluille ja jakaa tietoa tarvittavista pelotteista ja avaruuteen liittyvistä puolustuskysymyksistä
– varmistaa avaruuspuolustuksen tehokas tuki ja vaikutus Naton operaatioihin, tehtäviin ja muuhun toimintaan
– helpottaa liittolaisten avaruuspalvelujen, laitteiden ja kykyjen yhteensovittamista ja yhteistyötä

Näitä periaatteita tukee yhdeksän linjausta, jotka vaihtelevat avaruustuesta koulutukseen ja harjoitteluun.

Toiminta avaruudessa voi sisältää tiedustelua ja tarkkailua, sään havainnointia, suunnistusta ja viestintää satelliittien avulla. Nato haluaa myös kaupalliset yritykset mukaan avaruuspuolustuksen kehittelyyn.

Selonteon mukaan vapaa pääsy avaruuteen, avaruuden tutkimus ja rauhanomainen hyötykäyttö ovat kaikkien maiden etu, mutta "mahdolliset vastustajat" ovat kehittämässä kykyä torjua satelliitteja ohjuksilla sekä Maata kiertävälle radalle lähetettäviä aseita. "Vastustajia" ei mainita nimeltä mutta sanan uskotaan olevan kiertoilmaus Kiinalle ja Venäjälle.

Hyökkäys avaruudesta olisi uhka Natolle ja yhtä vaarallinen nykyaikaiselle valtiolle kuin perinteinen sota, sanotaan selonteossa. Avaruudesta tuleva isku voi selonteon mukaan merkitä Naton 5. artiklan käyttöönottoa ja jäsenmaiden yhteistä vastaiskua.

Päätös 5. artiklan käytöstä tehdään tapauskohtaisesti Naton korkeimmassa neuvostossa. Siihen kuuluu edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta ja päätöksen tulee olla yksimielinen.

NATO myös kehottaa jäsenmaitaan ottamaan avaruuspuolustuksen yhdeksi osaksi sotavoimiensa tehtäviä.

Suomen vuoden 2021 puolustusselonteon mukaan avaruuspuolustuksella suojataan maanpuolustuksen toimintoja ja muuta yhteiskuntaa avaruudesta tulevilta uhilta sekä turvataan yhteiskunnan kannalta kriittiset avaruusjärjestelmät ja – palvelut kaikissa olosuhteissa. Suomen avaruuspuolustuksen perustana on avaruustilannekuva ja puolustusvoimat kehittää kykyään avaruustilannekuvan ylläpitämiseen ympäri vuorokauden.

Lähde: Air Force Magazine, Valtioneuvoston puolustusselonteko

https://www.kansalainen.fi/nato-valmistautuu-avaruussotaan/

[arctic-tern]

Vastasin ehkä.

Veikkaat että Mongolia tai vastaava on seuraava mihin menevät riehumaan? Ei, kyllä se on paljon lähempänä kotia.


En ymmärrä miten kaikkien näiden provokaatioiden , Georgian sodasta nykyhetkeen - jengin maailmankuvassa ryssään voi luottaa millään tasolla? Ehkä näette suomen tosiaan osana slaavilaista kulttuuripiiriä? Veljeskansana johon elefantti olohuoneessamme ei koske, ellei ole aivan pakko ja niinku ärsytetty sitä ennen kun löi (hyökkäsi)?

Natojäsenyys heti, mielummin eilen , ei se Nato täydellinen ole mutta mikä on vaihtoehto? Vääntää vastaan taas Yksin ja sillä kertaa vihollinen ei sata varmasti tule Kainuun korpeen seisomaan maalitauluksi paraatipuku päällä.

Kehen viittaat monikon toisessa persoonassa?

Luuletko sinä, että Venäjä huvin vuoksi kurmottaa naapureitaan? Sillä on siihen omat turvallispoliittiset syynsä, jotka varsinkin suomalaisten olisi syytä ymmärtää. Venäjän sotilaspolitiikan tehtävä on puolustaa itseään, ei valloittaa maa-alueita, paitsi milloin se tarvitsee niitä suojavyöhykkeiksi.

Tuollainen oli tilanne 1939, kun Suomi jäi suurvaltojen jalkoihin. Pelastuimme, koska länsivallat alkoivat osoittamaan kiinnostustaan ja Neuvostoliitto pelästyi suursotaa. Aivan sama pelko voi auttaa tänä päivänä meitä välttämään sodan. Ja se pelko pidetään yllä siten, että keskustellaan NATO-jäsenyydestä.

Mutta jos liitymme NATO:on, sodan syttyessä olemme automaattisesti siinä mukana. Jos NATO joskus hajoaa, säilyisimme Venäjän silmissä vihollisina, eikä meillä olisi mitään mahdollisuutta saada apua tai pysyä puolueettomina.

Suomen tulee pitää huolta, että maassa on vain Suomen joukkoja. Jos täällä on länsimaisia joukkoja, ilmestyvät myös Venäjän joukot niitä häätämään. Palaisimme siihen keskiaikaiseen kurjuuteen, jossa Suomen tehtävä oli olla Ruotsin ja Venäjän välinen taistelutanner.

Suomi heti itsenäistyessään omaksui puolueettomuuspolitiikan, josta myöhemmin käytettiin nimeä Paasikiven–Kekkosen linja. Venäjä ei ole muuttunut (on vähän heikentynyt onneksi), joten Suomen ei tule muuttaa linjaansa.

[Mika]

No tässä uusi NATO-kysely.
Lisään vaihtoehtoja, jos hyviä tulee.

Siis missä?

[P]

Vastasin, että pitää heti. Mitäpä tuon asian kanssa enää jahkailemaan ja aikailemaan. Myöhäistä se siinä vaiheessa on, kun Venäjä on jo penetroitunut Suomi-neidon... helman alle.

No onhan se jo kahmaissut yhden helman ja kourinut rinnasta, kun karttaa katsoo...