2013-01-24 EU-komissio tuo sähköautot ja niiden latauspisteet eu-rahvaalle

[akez]

Kohta voi lähteä Europa Tourille omalla valtion subventoimalla sähköautolla - EU-komissio järjestää. Jutun käppyrän mukaan saamme Suomeen runsaasti uusia sähköautojen latauspisteitä nykyisen yhden pisteen sijaan.

Eurooppa haluaa enemmän "siistejä" autoja

EU-komission haluaa lisätä sähköautojen latauspisteiden määrää vuoden 2011 noin 12.000 pisteestä 790.000 pisteeseen vuoteen 2020 mennessä. Joillakin mailla, kuten Ruotsilla ei ole niitä vielä yhtään.

Le Figaro 24.1.2013 juttu ranskaksi

(http://www.lefigaro.fr/medias/2013/01/24/4a855208-6604-11e2-98cd-259ebc9fc58a-493x328.jpg)
Renault Twizy latauksessa Roomassa

Bryssel haluaa saada eurooppalaiset kulkemaan sähköautoilla. EU-komission varapuheenjohtaja Siim Kallas esitteli torstaina suunnitelman "siistien" autojen määrän lisäämiseksi. "Innovatiivisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen on ilmeinen keino tehdä Euroopasta säästäväisempi resurssien suhteen ja vähentää liian suurta riippuvuuttamme öljystä", julisti hän. Biopolttoaineiden, nestekaasun ja vetyauton lisäksi tämä suunnitelma keskittyy erityisesti sähköautoihin. "Vuoteen 2020 mennessä liikenteessä olevien sähköautojen määrä Kiinassa ja USA:ssa tulee olemaan yli 6 miljoonaa näiden maiden tekemien ennusteiden mukaan. Tämä on erinomainen tilaisuus Euroopalle saavuttaa vahva markkina-asema nopeasti kasvavilla maailmanlaajuisilla markkinoilla", sanoi Siim Kallas.

Brysselin tavoite on kunnianhimoinen: nostaa sähköautojen latauspisteiden määrä Euroopassa vuoden 2011 12.000 latauspisteestä yli 790.000 pisteeseen. Vähintään 10 % näistä pisteistä tulee olla yleisön käytettävissä, erityisesti supermarketeissa. "Jokaiselle jäsenvaltiolle määrätään latauspisteiden minimimäärä", täsmentää EU-komission muistio. Huomioiden yksityiset laitteet, esimerkiksi yrityksissä, tulee latausparkkipaikkojen määrän ylittää 8 miljoonan raja.   

(http://www.lefigaro.fr/assets/infographie/print/1fixe/201304_europe_bornes_electriques.png)
795.000 latauspistettä vuonna 2020, sähköajoneuvojen latauspisteet (Lähde: EU-komissio)
- oranssi väri: latauspisteet vuonna 2011, vaalean sininen väri: tavoite vuonna 2020

Tämä suunnitelma on hyvin kunnianhimoinen, koska eräistä maista laitteet puuttuvat kokonaan. Ruotsi, jossa ei vuonna 2011 ollut yhtään latauspistettä, on ollut kehno oppilas. Bryssel haluaa, että Ruotsi rakentaa seitsemässä vuodessa 14.000 latauspistettä. Kisan kärjessä on Saksa, jolla oli viime vuonna 1937 latauspistettä. Perässä tulee Hollanti (1.700) ja Ranska (1.600). Komission visiossa Ranskalla tulee olemaan 97.000 latauspisteen verkosto vuonna 2020. Tavoite on paljon vaatimattomampi, kuin Pariisin asettama. Vuoteen 2020 mennessä Ranskassa halutaan liikenteessä olevan 2 miljoonaa sähköajoneuvoa ja yleisön käytettävissä 400.000 latauspisteen verkosto. Näiden automallien ostokannustimien ja muiden etujen lisäksi hallitus aikoo investoida yli 450 miljoonaa euroa latauspisteinfrastruktuurin luomiseksi 25 suurimpaan kaupunkiin vuoteen 2014 mennessä.

Samat pistorasiat kaikille

Komissio arvioi, että projekti latauspisteiden verkoston rakentamiseksi Eurooppaan maksaa 8 miljardia euroa. Summa, jonka se odottaa valtioiden säästävän, ainakin osittain. "Tavoitteemme on luoda kriittisen massa latauspisteiden verkostolle, että tämä projekti alkaisi kiinnostaa yksityisiä sijoittajia ja yrityksiä", lukee komission muistiossa.

Tosiasia kuitenkin on, että latauspisteiden verkoston vahvistaminen kautta mantereen ei ole riittävä toimi, että autoilija voisi kiertää ympäri Euroopan sähköautolla. "Tekniseltä kannalta Euroopassa on käytössä kaksi latauspistetyyppiä", toteaa komissio. "Tämä tarkoittaa, että Ranskasta Saksaan ajava autoilija ei voi ladata uudelleen ajoneuvoaan!" Tämän johdosta Bryssel ehdottaa "yhteisten normien käyttöönottoa kaikille latauspisteiden pistorasioille vuoteen 2015 mennessä". Pistorasia "tyyppi 2" on valittu lopulliseksi ratkaisuksi, ilmoitti Siim Kallas.

Tämä voi saada maat, jotka ovat kehittäneet infrastruktuuriaan jo melko pitkälle, kiristelemään hampaitaan. Etenkin tämä koskee Ranskaa ja Englantia, joiden järjestelmä ei perustu "tyyppi 2":teen. Komission varapuheenjohtajan mukaan "sopeutuminen ei ole ongelma näille maille, sillä niillä on riittävästi aikaa vaihtaa olemassa olevat pistorasiat". Tämä on argumentti, jonka ranskalaiset latauspiste-sektorilla vakaan markkina-aseman jo saavuttaneet yritykset joutuvat nyt nielemään. Suuryritysten Schneider ja Legrand lisäksi myös pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut jo referenssejä tällä sektorilla ...

[Fiftari]

^Ihan ok idea. Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.

[sivullinen.]

Uusien sähköautojen rekisteröinnit ovat nyt jo laskussa Suomessa. Huippu oli vuonna 2000. Nykyisillä automäärillä ja kehitystrendillä ei ole mitään järkeä - Suomessa - alkaa sähköautoja varten rakentaa infrastruktuuria. Virossa voi tilanne olla toinen. Siellähän on tuon taulukon mukaan jo nyt kaksinkertainen määrä latauspisteitä Suomeen verrattuna - eli kaksi. Mutta joku puolivirallinen sähköautolataus verkosto näyttäisi myös olevan olemassa, jossa on jo latausasemia 163.

Minusta Viro on onnistunut monissa asioissa erittäin hyvin. He ovat menneet kehityksessä Suomen ohi vauhdilla. Vanha ja huono neuvostoaikainen perusrakennuskanta on kuitenkin myös olemassa ja luo maasta erittäin kaksijakoisen kuvan. Antaa Viron tehdä kun osaavat. Ihaillaan me vierestä ja nautitaan hyvinvointivaltion antamasta korkeammasta byrokratian määrästä. Pidetään kuitenkin ovet avoimena ja yhteydet kunnossa. Sitten kun sosialismi täällä romahtaa, Viro varmasti auttaa meitä nousemaan ylös syvimmästä surkeudesta; paljonhan mekin autoimme heitä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

EU on erittäin jakautunut alue. Se mikä sopisi hyvin muutamalle EU maalle, sopii todella huonosti lopuille. Siksi mikään komissaarien päätös ei voi toimia.

[sivullinen.]

Mopoauton hinnalla saa näemmä rankasti tuetun ranskalaisen mopoauton kokoisen sähköauton: 12 250€.

Kaupunkiautoksi tuo näyttää kauniilta ja toimivalta.
http://www.mia-electric.com/models/mia-ideal-electric-car-designed-city

Ranskan autoteollisuus on loistavassa tilassa, jos tuosta tulee jotain. Kiina ja Intia ostavat miljoonia heti. Saksalaiset Bemarit käyvät kyllä kaupaksi - jos vaan järjestetään ostajalle rahat. Ranskassa on selvästi yritystä tehdä asioita toisin - ja Virossa vasta onkin.

[M.K.Korpela]

Jotenkin minulla on sellainen kuva, että sähköautoon laajamittaisen siirtymisen tiellä oli valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden saatavuden ongelmia. Oliko sitten kyseessä litium vai kupari, en muista. Joka tapauksessa juttu meni jotenkin niin, että näitä raaka-aineita suorastaan esiintyminä niukasti, eli siis vähitellen hinta nousisi pilviin esiintymien huvetessa.

Tai jotain. Koska en täysin muista mistä tässä raaka-ainepulmassa oli kyse sikäli kun koko pulmaa olikaan, olen luonnollisesti hukannut linkit. Onko paremmin kartalla sen suhteen, mitä sähköautoon siirtyminen noin raaka-ainetalouden kannalta edellyttäisi ?

EDIT. Hetkinen hetkinen, olihan tässä linkkikokoelmassa tämä.... pyyhitään vähän bittitomua päältä. Siis - hetkinen - joo niin se vissiin olisi, että ainakin kuparin uudet löydökset alittavat tuotannon. Kuparivarat eivät olleet ihan niin kriittisessä tilassa, mutta jos sähköautoon siirrytään laajemmassa mittakaavassa niin siinä tapauksessa kaiketi kuparin kysyntä nousee rajusti. Kupari ehkä sitten tulevaisuudessa voidaan korvata jollain, mutta se on sitten toinen tarina.

(http://www.pnas.org/content/103/5/1209/F4.medium.gif)

[VeePee]

Meillä täällä pohjolassa on ikävänä lisähaasteena tuo talvi. Pakkasella ei akuista irtoa kuin rippeet lämpimiin keleihin verrattuna ja saattaa auton käyttöikäkin jäädä lyhyeksi akkujen kuollessa muutaman käyttövuoden jälkeen, missä vaiheessa auton arvo putoaa nollaan koska akuston uusiminen on kallista. Hankalaa on jos tuulessa ja tuiskussa pitää jokaisen pysäköinnin yhteydessä sählätä latausjohtojen kanssa ja pitäähän se käytetty sähkökin maksaa. Autoihin varmaan tulee tunnistimet minkä perusteella ladattu sähkö veloitetaan automaattisesti.

Jos/kun akkuteknologia harppaa pitkiä askeleita eteenpäin niin sähköautoilu on varmasti hyvä asia. Nykyinen ja ihan lähitulevaisuuden teknologia ei siihen vielä ainakaan pohjoisissa oloissa riitä.

[Vasarahammer]

BBC:n toimittaja matkusti sähköautolla Lontoosta Edinburghiin. Matka kesti neljä päivää ja siihen sisältyi yhdeksän kymmenen tunnin mittaista pysähdystä, joiden aikana auton akku ladattiin.

Vuonna 1830 matka Lontoosta Edinburghiin kesti hevosilla ja kärryillä puolet tuosta eli kaksi vuorokautta. Matkaan sisältyi 50 pysähdystä, joiden aikana vaihdettiin hevoset. Yksi pysähdys kesti pari minuuttia.

Sähköautojen sijasta voitaisiin aivan hyvin siirtyä takaisin hevoskyytiin. Se olisi ekologisempaa ja kaiken lisäksi nopeampaa matkustamista.

Telegraph

[IDA]

Hevosten paluu olisi mitä mainioin ja kannatettavin juttu.

[sivullinen.]

Sähköauto on relevantein teknologia jo senkin takia, että kaikki muut liikkumismenetelmät edellyttävät fyysisen polttoaineen jakeluverkostoa.

Ydinvoimalla käyvät autot eivät edellyttäisi. Niiden valmistaminen ja käyttöön otto olisi jo nyt lähes trivialia. Hiilidioksidijalanjälki olisi nolla ja polttoaineen hinta lähes nolla. Suuren suuri ongelma niissä on turvallisuus; eli valtion kyvyttömyys luottaa ihmisiin. Sama asia vaivaa ampuma-asekeskustelua. Aina kun annetaan mahtava voima ihmisten käsiin, sitä voidaan käyttää joko hyvään tai pahaan. Jos ihmisiin ei luoteta, ei anneta heille voimaa - se on totalitarismin tie. Jos luotetaan, annetaan - se on vaarallinen vapauden tie.

Sähköautoilun lisäksi on useita eri tapoja uudistaa liikkumista täysin. On erillaisia autojunaratkaisuja, on kaupunkeihin suunniteltuja sähkömopolaajennuksia, on auton näköiseen runkoon uusien voimanlähteiden ottamista, vaihtoehtoja kyllä on. Mutta nykyiselle byrokraattiselle eliitillemme kaikki nämä ovat yhtälailla uhkia. Kaikki muutos on uhkaa. Virastojen leimaliisat ja lupalasset ovat oman uraputkensa rakentaneet muuttumattomuuden varaan. Siksi mikään ei voi muuttua. Siksi olemme eläneet Neuvostoliiton romahduksesta lähtien ennen näkemättömässä taantumuksessa, ja olemme niin tottuneita siihen, ettemme edes pysty näkemään sen olemassa oloa. 50-luvulla Suomessa vielä liikuttiin enemmäkseen veneillä, "Suomen myydyin auto oli Volkswagen Kupla lähes koko 60-luvun", "Suomen myydyin auto oli 1970-luvulta 1980-luvulle neuvostoliittolainen Lada", sitten tulivat länsiautot. 90-luvun jälkeen ei enää kehitystä ole ollut lainkaan.

On turhaa vertailla mitään autoratkaisuja tai edes paluuta hevoseen maassa, joka on kyvytön muuttamaan mitään. Täällä mennään katkeraan loppuun asti näillä menopeleillä. Romahduksen jälkeen ei ole muuta menopeliä tarjolla kuin omat jalat. Logistiset ongelmat tai materiaalien saatavuus eivät mitään muutosta estä. Viranomaisten halu säädellä estää.

[ekto]

Jos kohtuu rahalla saisi auton joka kulkisi akkujensa varassa 100 kilometriä ja sen voisi ladata valovirtapistorasiasta, olisin varsin kiinnostunut. Olen jopa joskus miettinyt että ostan ison läjän akkuja ja sähkömoottorin jos joskus autoni moottori hajoaa.

Olen sitä laskenut jotenkin niin, että dieselissä on 11 kilowattia litralle. Tästä auto hydyntää keskimäärin 25%. Jos auto kuluttaa viisi litraa dieseliä sataselle, se siis polttaa 55 kilowattia ja hydyntää noin neljätoista kilowattia. Sähköautossa olisi huomattavasti vähemmän häviöitä, joten sen voisi ajatella kulkevan vaikkapa kymmenellä kilowatilla sata kilometriä, totuutta en tiedä.

Kilowatin saa veroineen ja siirtoineen noin 15 sentillä. Tällöin tuo tarvittava 10 kilowattia maksaa euron ja viisikymmentä senttiä kun viisi litraa dieseliä kustantaa kahdeksan euroa. Jos laskisimme että autolla ajettaisiin pelkästään tätä "työmatkaväliä" sen 30.000 vuodessa, polttoainekulut olisivat 2.400 euroa kun sähköä tarvittaisiin 450 euron edestä. Huomattava ero tulisi myös siinä, ettei tuona aikana tarvitsisi tehdä yhtä tai kahta huoltoa autoon ja ettei dieselveroa tarvitse maksaa. Vuosittainen etu olisi noin kolmen tonnin luokkaa joten kyllä tuollainen jo kannattaisi. Toki perheessä täytyy olla sitten myös ihan tankattava auto jotta se pidempikin matka onnistuisi, mutta yleensä ihmisillä on kaksi autoa elleivät he asu jossain kaupunkialueella.

Koko hintahyöty kyllä vesitetään kunhan keksitään miten tästä päästään verottamaan. Sähkönverotusta on paha nostaa paljoa koska myös talot ja monet muut jutut lämpeää ja toimii sillä. Eikä kukaan pysty valvomaan mistä pistokkeesta milloinkin ladataan. Ja pitäähän verotuksen periaate muuttaa kun nyt se perustuu hiilidioksideihin.

Tässä kohtaa esiin astuu tämä ruuhkista huuteleminen ja satelliittiseurantakeskustelu. Tuon järjestelmän perimmäinen tarkoitus on siirtää meidän verotuksen periaate pois nykyisestä koska sen verotuotto laskee merkittävästi kun sähköautot yleistyvät. Se perustellaan ruuhkilla ja muilla järkeenkäypillä selostuksilla, mutta perimmäinen syy on sähköautoissa.

[Vasarahammer]

Onpas tässä ketjussa taas paljon luddiitteja. Mitään ei kannata tehdä kun se ei ole 100% valmista!?

Sähköautoon tullaan päätymään siitä yksinkertaisesta syystä, että hiilivetytalous (öljy) alkaa olemaan kaikin puolin kestämättömällä pohjalla. Se on kansantaloudellisesti järjetön systeemi, se saastuttaa ja aiheuttaa laajoja konflikteja maailmalla. Hiilivetytalouden haitat ovat niin suuret, että ihmiskunnan on vaan pakko päästä siitä eroon jossain vaiheessa.

Ei, vaan tässä on kyse siitä, että keskitetty ylikansallinen organisaatio (EU) pakottaa siirtymään teknologiaan, joka on selkeästi keskeneräistä. Yleensä tällaisista hankkeista tulee suuria tappioita veronmaksajalle, ja tulokset jäävät laihoiksi.

Eikä hiilivetytalous katoa yhtään mihinkään vielä pitkään aikaan.

[Vasarahammer]

Ei kukaan ole pakottamassa mihinkään. Pikemminkin ollaan mahdollistamassa sähköautojen käytön.

Älä viitsi harrastaa halpahintaista retorista temppuilua "mahdollistamisineen".

EU:n tavoite luoda eri jäsenmaihin sähköautojen latauspisteittä on selkeää suunnitelmataloutta.

Ei olekkaan, mutta ei myöskään ole syytä pakolla pidätellä itsensä saastuttavassa vanhassa tuontiriippuvaisessa teknologiassa heittäytymällä luddiitiksi.

Nimittelynkin voit jättää. Sekin on halpahintainen retorinen temppu.

Polttoaineita ja niillä kulkevia ajoneuvoja verotetaan jo nyt erittäin raskaalla kädellä, joten mistään "pidättelystä" ei voi puhua.

Tässä asiassa olen sitä mieltä, että Suomi/EU tulisi kannustaa sähköautoiluun koska se on kaikin puolen järkevää liikenne- ja energiapolitiikkaa. Suomi tuo n. 10 miljoonaa tonnia raakaöljyä 7-8 mrd euron hintaan. Potentiaalinen hyöty sähköautoilusta Suomelle on siis miljardeja euroja vuodessa.

Mihinkään keskeneräiseen teknologiaan ei kannata hirttäytyä. Jos sähköautot osoittautuvat menestykseksi, ne pärjäävät markkinoilla eli niitä ostetaan. Myös jakeluverkko (latauspisteet) kannattaa tällöin rakentaa. Mitään erityistä syytä kiirehtiä eli siirtyä väkisin sähköautoihin mahdollisimman nopeasti verohelpotuksilla ja valtion tuilla ei ole olemassa.

Hiilivetyautoilu tulee vielä pitkään olemaan voimassa ainakin raskaassa liikenteessä, mutta trendi kohti pienliikenteen sähköistämistä olisi enemmän kun tervetullut. Sähköautoilusta on niin paljon etuja, että siihen on järkevä panostaa myös valtiovallan puolesta.

Lyhyt kantomatka ja pitkä latausaika säilyvät vielä pitkään sähköautojen ongelmana, joten edut eivät ole toistaiseksi realisoituneet.

Sähköautoilu ei myöskään ole erityisen energiatehokasta (muuten kuin näennäisesti), koska sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyy energiahävikkiä. Eikä sähkön tuotanto ole välttämättä "saasteetonta".

Sähköautojen mahdollinen menestys johtaa sähkön kulutuksen kasvuun ja hinnan nousuun, eli se edullisuuskin voi olla tilapäistä.

[ikuturso]

^ Hkanimelta ihme propagandaa.

Akkuteknologiaa vaivaa myös akkujen itsepurkautuminen. Olette varmaan joskus huomanneet, että viikon pakkasessa seissyt auto ei välttämättä starttaa kunnolla. Tai että kännykkä, joka on jätetty viikoksi täydellä akulla laatikkoon, saattaa huutaa laturia taas käynnistettäessä. Akku täynnä autotalliin jätetty moottoripyörä ei välttämättä käynnisty startilla keväällä jne.

Satunnaiseen käyttöön sähköauto ei kelpaa. Jos bensa-auton tankkaa täyteen, se on tankki täynnä vielä kuukaudenkin päästä, jos sillä ei aja. Jos on unohtanut tankata, sen saa ajokuntoon parissa minuutissa vaikka kanisterista. Sähköauton lataaminen ennen pidempää ajotaukoa on kuin tankkaisi bensaa avoimeen astiaan. Suuri osa helpoimmin palavista hiilivetyjakeista haihtuu vähitellen taivaan tuuliin. Jos sähköauton on unohtanut "tankata", sen ajokuntoon saattaminen pikalaturillakin vie vähintään tunnin (no kaupunkiautoilla nykyään näköjään vartin). Sillä latauksella ei ajeta pitkiä matkoja.

Olen sitä mieltä, että sähköenergian varastointi akkuihin autolla ajoa varten on huono ratkaisu. Sen sijaan kaikki maatuva (kasvihuonekaasuja maatuessaan vapauttava) biojäte tulisi sähköllä muuttaa nestemäiseksi ajopolttoaineeksi. Ilmakehään vapautuvan metaanin sijaan tämä jaloste poltettaisiin polttomoottoreissa hiilidioksidiksi, joka on vähemmän haitallinen kuin maatumistuotteet.

Suomessa on miljoon(i)a autoja. Kaikkien näiden korvaaminen edes pitkässä juoksussa sähköautoilla ei ole järkevää. Sähköautojen tuotanto, sekä akkujen uusiminen kasvattavat teollisuuden päästöjä ja hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Sähköauto tarvitsee uudenlaista jakeluverkkoa, joka kuormittaa myös sähkönjakeluverkkoa. Sähköautoilun ja jakelupisteiden lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä investointipaineita jakeluverkkoon jos sähköautoilu yleistyy. Biojalostamon sijoittaminen esim. ydinvoimalan lähelle ei vaatisi koko sähköverkon kattavaa lisämitoitustarvetta.

Jos sähköverkkoon tulee katkoja, sähköautojen lataaminen loppuu siihen. Polttomoottoriauton voi tankata vaikka kanisterista.

Jossain suurkaupungissa jossa voi ajaa töpseliltä töpselille, ajakoon sähköautolla ketä huvittaa. Miksikään liikkumisen yleisratkaisuksi en ainakaan akkuteknologiaan perustuvaa sähköautoilua näe. Sitten kun vielä insinöörit keksivät, että joku haluaa pohjolassakin liikkua sähköautolla, niin voisivat nuo lataustökkelitkin suunnitella niin, että auton voisi ladata vaikka lumisateessa. Jättäkää vaikka tällainen Nissani (muitakin vastaavia väläyksiä on) lumisateessa latautumaan  ja kaivakaa tuolta lootasta sitten lähtiessä lumet pois.

PS. Mikä on luddiitti?

-i-

[Sunt Lacrimae]

^Ihan ok idea. Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.

Suomalainen politiikka kusee jo bensa-autoilunkin kanssa kun ihmetellään vanhahkoa autokantaa samalla, kun on väliaikaista autoveroa, ajoneuvoveroa ynnä muuta perseilyä. Ajoneuvovero ei toki ole kovin suuri, mutta mielestäni siinä on pieni looginen ristiriita, että kun hankin auton rahoilla joista olen jo maksanut tuloveroa niin joudun maksamaan uudestaan veroa pelkästään hankkimani auton omistamisesta. Nykymuotoinen päästöpainotteinen ajoneuvovero myös rankaisee pienituloisia jotka todennäköisemmin ajavat vanhemmilla autoilla juuri siitä syystä, että uuden auton hankkiminen on täällä pirun kallis projekti.

Itsessään tässä hankkeessa en näe kummoisia ongelmia kunhan se ei kuluu sarjaan "taas korotamme tätät varten veroja".

[Tunkki]

PS. Mikä on luddiitti?

Puukengänheittelijä
Nimitys peräisin siltä ajalta kun kehruukoneet keksittiin ja kone teki työttömäksi suuria määriä ihmisiä, jotka sitten nälissään ja sangen tuohtuneena rikkoivat koneita nakkelemalla niihin mm. puukenkiä.
Nykykäytössä viitataan henkilöön joka vastustaa (varsinkin) teknistä kehitystä.

edit: No ei sinne päinkään, puukengänheittäjä on toki sabotööri. Tekniikan vastustamista tuo luddiitiksi heittäytyminen kutakuinkin on

[Fiftari]

^Ihan ok idea. Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.

Suomalainen politiikka kusee jo bensa-autoilunkin kanssa kun ihmetellään vanhahkoa autokantaa samalla, kun on väliaikaista autoveroa, ajoneuvoveroa ynnä muuta perseilyä. Ajoneuvovero ei toki ole kovin suuri, mutta mielestäni siinä on pieni looginen ristiriita, että kun hankin auton rahoilla joista olen jo maksanut tuloveroa niin joudun maksamaan uudestaan veroa pelkästään hankkimani auton omistamisesta. Nykymuotoinen päästöpainotteinen ajoneuvovero myös rankaisee pienituloisia jotka todennäköisemmin ajavat vanhemmilla autoilla juuri siitä syystä, että uuden auton hankkiminen on täällä pirun kallis projekti.

Itsessään tässä hankkeessa en näe kummoisia ongelmia kunhan se ei kuluu sarjaan "taas korotamme tätät varten veroja".

Tuo verojen maksu jo ennestään verotetusta on ihan normaalia tässä maassa. Sen joutuu maksamaan vaikkapa perinnöstä.

[ekto]

Koska "päästöjä" tai pikemminkin palamisen luonnollista sivutuotetta syntyy suhteessa poltettuun bensiinimäärään aina saman verran, on eritoten typerää ylipäätänsä luoda erillistä systeemiä joka laskee veroja tuottomäärien mukaan. Meillähän on jo polttoainevero. Sitä korottamalla saataisiin tismalleen ne samat rahat kerättyä, tosin silloin veroista maksaisi eniten ne jotka eniten sitä hiilidioksidia tuottaa. Nythän ajoneuvoveroa maksaa paljon ne, joilla olisi potenttiaalia tuottaa paljon hiilidioksidia vaikka se auto seisoisi ruudussaan ympärivuoden.

Toisin sanoen, tuo vero on yritetty kohdistaa siihen samaan ryhmään mihin ennenkin, arvokkaiden autojen verottamiseen. Ne kun tuoppasivat olemaan painavia, tai ainakin tuottamaan paljon hiilidioksisia. Nythän joku audin ökyauto menee neljällä litralla sataselle eikä sitä painoakaan ole sen enempää, joten pulassa ovat. Sen sijaan suurperheissä tarvitaan autoja kuten chrysler voyager, Peugoet 807 ja niin edelleen. Yli paritonnisia autoja ja syövät maltillisellakin koneella paljon löböä = isot verot. Taas yhteiskunta viestittää, älä perusta isoa perhettä.

[sivullinen.]

Jos kohtuu rahalla saisi auton joka kulkisi akkujensa varassa 100 kilometriä ja sen voisi ladata valovirtapistorasiasta, olisin varsin kiinnostunut.

Mia väittää sähköautonsa kulkevan 125km yhdellä "tankkauksella". Se riittäisi minulle. Näitä tankkausasemia on toiminassa jo Virossa se 163. Se kattaa kokomaan - eli myös riittäisi minulle. Tankkaus maksaa 10e/kk ja siihen päälle 2,5e/kerta - eli olemattoman vähän! 30 000 vuosiajoon tarvittaisiin 300 tankkausta eli kulut olisivat 300 * 2,5e + 12 * 10e = 870e vuodessa. Kun uuden auton hinta on vielä vain vähän yli 10 000e, niin hullun halpaahan tuo olisi.

Veroilla saadaan tietenkin kaikki halpuus pois, jos vain halutaan. Suomessa verotus ei kuitenkaan ole edes suurin este; suurin este on järjetön byrokratian määrä ja sen täydellinen ennustettamattomuus. Siksihän 2000-luvun sähköautobuumi haihtui - luvatut verohelpotukset vaihtuivat dieselveron muuttamiseen käyttövoimaveroksi eli sähköautojen lisäveroiksi, ja samalla sääntelyä ja vaadittuja testejä tiukennettiin. Se innokas sähköautopolvi saatiin karkoitettua pysyvästi.

[Fiftari]

Mikä ongelma tämä mukamas on? Autollahan on tarkoitus ajaa eli myös ladataan säännölisesti.

Minulla on auto mutta en ole tarvinnut sitä pariin viikkoon. Tuolla se on lumipeitteen alla parkkipaikalla. Roskia viedessä olen vain käynyt katsomassa ettei kukaan ole suorittanut ilkivaltaa.

[kp]

Sähköauto on relevantein teknologia jo senkin takia, että kaikki muut liikkumismenetelmät edellyttävät fyysisen polttoaineen jakeluverkostoa. Biopolttoaine, kaasuatoilu ja muut maksavat liikaa tai tuovat mukanaan niin suuria haittoja ettei niitä kannata edes harkita tulevaisuuden liikenneratkaisuksi.

Sähköauto ei tietenkään vielä ole ratkaisu muuta kun rajoitetuissa sovelluksissa (lyhyillä matkoilla). Se ei kuitenkaan tarkoita, että halvan jakeluverkoston rakentamisen aloittaminen ei olisi järkevää. Kana-muna ongelma on pako ratkaista jotenkin ja koska sähköä on jo satavilla lähes kaikkialla, pieni investointi mittariin ja pistokkeeseen kannatta tehdä. Samalla lataustekniikka tulee standardoitua.

Ensimmäisessä kappaleessa kritisoit jakeluverkoston vaatimuksia ja seuraavassa sanot, että sellaista pitäisi ruveta rakentamaan sähköautoilulle. Ristiriita?

Olen ehkä jäävi sanomaan, kun ajan itse kaasuautolla, mutta on täysin järjetöntä että Suomessakin on lähdetty mukaan sähköautohypeen, vaikka Suomen olosuhteissa toimivat ratkaisut ovat vielä ainakin kymmenen vuoden päässä. Samaan aikaan minkä tahansa henkilöauton voisi jo nyt muuttaa kulkemaan maa- tai biokaasulla.

Muutamia kaasuautoilua puoltavia seikkoja:
+ Teknologia on olemassa
+ Puhdas. Biokaasu on elinkaaripäästöiltään yhtä puhdas ratkaisu kuin tuulisähköllä ajettava sähköauto
+ Biokaasu on uusituva polttoaine jota voidaan tuottaa esim. maatilajätteestä ja prosessin sivutuotteena saadaan erinomaista lannoitetta
+ Hajautettu ja kotimainen. Biokaasua voidaan tuottaa jopa suuren maatilan mittakaavassa, jolloin vältytään pitkiltä kuljetusketjuilta
+ Maakaasuverkko on jo osin olemassa
+ Mikä tahansa bensaauto on muutettavissa helposti kaasu/bensa-autoksi.
+ Ei tarvitse kuluvaa ja lämpötilaherkkää akustoa

http://www.biokaasuauto.fi/blog/tulevaisuuden-liikenne-tarvitsee-useita-energiavaihtoehtoja

Sähköauton (ainoa) ongelma on tietysti energian varastointi eli akut. Akkuja kehitellään maailmalla ja meneillään on monia hankkeita tutkia ja kaupallistaa uudet teknologia teknologia. On siis vain ajan kysymys koska akkuongelma on poissa päiväjärjestyksestä ja sähköauto syrjäyttä bensiiniauton. Tämä aika ei ole kymmenien vuosien päässä vaan vuosien päässä.

Olisi tietysti kiva jos näin olisi. Toistaiseksi ongelmana on kuitenkin:
- Akkujen kapasiteetti
- Akkujen kuluminen
- Akkujen kylmänsieto
- Akkujen latausnopeus

Ennen kuin jokainen noista on ratkaistu Suomen olosuhteisiin, niin ei puhuta vuosista vaan kymmenestä tai kymmenistä.

[Tabula Rasa]

^akkujen hinta. Materiaalit muodostavat halvimmissa sähköautoissa liki puolet hinnasta.

[kp]

Mia väittää sähköautonsa kulkevan 125km yhdellä "tankkauksella". Se riittäisi minulle. Näitä tankkausasemia on toiminassa jo Virossa se 163. Se kattaa kokomaan - eli myös riittäisi minulle. Tankkaus maksaa 10e/kk ja siihen päälle 2,5e/kerta - eli olemattoman vähän! 30 000 vuosiajoon tarvittaisiin 300 tankkausta eli kulut olisivat 300 * 2,5e + 12 * 10e = 870e vuodessa. Kun uuden auton hinta on vielä vain vähän yli 10 000e, niin hullun halpaahan tuo olisi.

Veroilla saadaan tietenkin kaikki halpuus pois, jos vain halutaan. Suomessa verotus ei kuitenkaan ole edes suurin este; suurin este on järjetön byrokratian määrä ja sen täydellinen ennustettamattomuus. Siksihän 2000-luvun sähköautobuumi haihtui - luvatut verohelpotukset vaihtuivat dieselveron muuttamiseen käyttövoimaveroksi eli sähköautojen lisäveroiksi, ja samalla sääntelyä ja vaadittuja testejä tiukennettiin. Se innokas sähköautopolvi saatiin karkoitettua pysyvästi.

Eli Suomessa, 25 asteen pakkasilla realistinen toimintasäde on mitä, 50km? 75km? Toimiihan tuo kaupunkiajossa. Pitää muistaa, että Viron on jo huomattavasti etelämpänä kuin esimerkiksi Tampere tai Jyväskylä. Se on myös pieni maa. Itse ajelen säännöllisesti pääkaupunkiseudulle töihin ja matkaa tulee se 90km suuntaansa.  Vaikka saisin auton piuhaan molemmissa päissä, niin ei tulisi mieleenkään lähteä matkaan kovilla pakkasilla pelkällä sähköautolla, jos teoreettisesti luvattu kantama on 125km. Työreissu Keski-Suomeen jäisi tekemättä, tai ainakin vaatisi pitkän tankkaustauon.

[Impivaaranilves]

^akkujen hinta. Materiaalit muodostavat halvimmissa sähköautoissa liki puolet hinnasta.

Millä rahalla ostaa aikamoisen määrän bensaa vaikka siinä liiaksi veroja onkin ottaen huomioon maan harvan asutuksen.

[kp]

Tankkaus maksaa 10e/kk ja siihen päälle 2,5e/kerta - eli olemattoman vähän! 30 000 vuosiajoon tarvittaisiin 300 tankkausta eli kulut olisivat 300 * 2,5e + 12 * 10e = 870e vuodessa. Kun uuden auton hinta on vielä vain vähän yli 10 000e, niin hullun halpaahan tuo olisi.

Omat kaasukuluni ovat karkeasti kaksinkertaiset samoilla kilometreillä. Toki hankintahinta 3 vuotta vanhassa Passatissa oli 2,5-kertainen Miaan, mutta kyseessä on kuitenkin olemassa oleva, peräkärryä vetävä, hyvin varusteltu, tarvittaessa bensalla kulkeva, kaasulla helposti 400km toimintasäteen omaava ihan kelvolliset tehot tuottava perheauto.

Veroilla saadaan tietenkin kaikki halpuus pois, jos vain halutaan. Suomessa verotus ei kuitenkaan ole edes suurin este; suurin este on järjetön byrokratian määrä ja sen täydellinen ennustettamattomuus. Siksihän 2000-luvun sähköautobuumi haihtui - luvatut verohelpotukset vaihtuivat dieselveron muuttamiseen käyttövoimaveroksi eli sähköautojen lisäveroiksi, ja samalla sääntelyä ja vaadittuja testejä tiukennettiin. Se innokas sähköautopolvi saatiin karkoitettua pysyvästi.

Samat sanat voisi sanoa esimerkiksi kaasun tukemisesta liikennekäytössä, jossa sen potentiaali päästöjen vähentämiseen olisi kaikkein suurin. Tämän maan puolueet eivät kerta kaikkiaan kykene tekemään järkipolitiikkaa, jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin. En ole ihan varma olisi Perussuomalaiset poikkeus tuossa joukossa, mutta kyllä välillä sylettää aika kovasti.

[kertsu59]

Tällainen uutinen löytyi,pitäneekö paikkansa:Saab aloittaa ultramodernien akkujen valmistuksen Kiinassa. Samalla tulevan sähköauton toimintasäde kasvaa yhdellä latauksella aina 400 km saakka näiden uusien akkujen ansiosta. Lautausaika tyhjästä täyteen kestää noin 30 min http://www.saabsunited.com/2012/10/press-release-owner-of-nevs-start-battery-factory-in-china.html.Tämä alkaisi olla jo jotain latausaikakin on noinkin lyhyt niin sillähän hurauttaisi kajaanista helsinkiin yhdellä latauksella jonka voisi tehdä kahvitauon aikana.

[Soromnoo]

Eiköhän vety/kaasu ole autojen tulevaisuutta ja akkujen kanssa koheltaminen hetken huumaa.

[kp]

Mikä ongelma tämä mukamas on? Autollahan on tarkoitus ajaa eli myös ladataan säännölisesti.

No niin. Tässä puhutaan nyt reaalimaailman sovelluksista vs. haihattelusta. Todennäköisesti paras vaihtoehto olisi Chevrolet Volt / Opel Ampera- tyylinen plugin hybridi, joka tarvittaessa lataisi akkuja etanolilla, bensiinillä tai kaasulla (tai vedyllä). Inttäminen, että yksi ratkaisu joka toistaiseksi on enemmän haihattelua ja toiveita kuin toimivaa tekniikkaa, on paras kaikille ja mihinkään muuhun ei kannattaisi edes panostaa, on kyllä harvinaisen typerää.

Jos on unohtanut tankata, sen saa ajokuntoon parissa minuutissa vaikka kanisterista.

No tuon takiahan kannatta sitten unohtaa sähköautot kokonaan.   

Ei kukaan varmaankaan ole väittänyt, että sähköautot pitäisi unohtaa. Tällä hetkellä teknologia ei kuitenkaan ole kypsä Suomen pitkille välimatkoille ja kylmälle ilmastolle. Muut vaihtoehdot olisivat.

Sähköautojen tuotanto, sekä akkujen uusiminen kasvattavat teollisuuden päästöjä ja hiilijalanjälkeä merkittävästi.

No onneksi bensa-autojen valmistus ei saastuta mitään.

Siinä vertailtu well-to-wheel kasvihuonepäästöjä: http://www.biokaasuauto.fi/wp-content/uploads/2012/01/Elinkaaripaastot-eri-polttoaineilla-DENA.jpg

Miten se biopolttoaine saadaan autoihin? Eikö se myös edellytä jakeluverkkoa?

Kaikki tarvitsevat jakeluverkkoa. Biopolttoaineissa on kuitenkin potentiaalia rakentaa sellaisia paikallisia tankkausasema, jotka sähköautoille eivät ehkä ole käytännöllisiä. Esimerkiksi Kalmarin maatila Laukaassa.

Sähköautoilulle voi keksiä sata enemmän tai vähemmän vakuuttavia vasta-argumentteja. Mutta niin voi keksiä kaikelle muullekin autoilulle. Sähköautoilu on kuitenkin kaikista autoilun muodoista ehdottomasti ylivoimaisin jos sen akilleen kantapää eli akkuongelma saadaan poistettua. Kaikki muut sähköautoiluun liittyvät ongelmat ovat joko epärelevantteja tai helposti ja edullisesti korjatavissa.
On kuitekin selvä, että akkuongelmalle saadaan korjaus lähitulevaisuudessa. Syy on valtava tutkimuspanostus ja se tosiasia, että akkutenkologialle on syntynyt paljon läpimurtoja viime vuosina, joden varaan syntyy uusia innovaatiota.
Tämä asia on ymmärretty autoteollisuudessa ja juuri sen takia kehitysfokus on siirtymässä pois esim. kaasuautoista sähköön, joka näyttää kokonaisuutena lupaavimmalta teknologialta.

Kaasuautot nyt eivät juuri kehitysfokusta tarvitse. Ne ovat valmista tekniikkaa. Kiva, että olet uskossasi vahva. Tarjoan sinulle kaljat silloin kun saataville tulee ensimmäinen minun tarpeisiini ja hintaluokkaani soveltuva sähköauto. Veikkaan että ennen nähdään Timo Soini pääministerinä.

[kp]

Suunnilleen kaikki samat edut voidaan listaa sähköautolle akkua lukuunottamatta.

Biokaasu ei kuitenkaan ole mikään kovin realistinen vaihtoehto autoilun kaasutuotannolle. Se edellyttää kalliita tuotantolaitoksia ja talvella biokaaustuotanto on heikkoa. Lisäksi maaperää menee paljon (jos se perustuu viljelyyn) ja siitä tulisi käytännössä maataloustuilla elävä ala, jonka veronmaksjat joutuvat kustantamaan.

Kaasuinfraa ei tarvitse rakentaa keskitetysti. Kaasua voidaan myydä jo maatilakokoluokan laitteistolla, ks. Kalmarin tila Laukaassa. Ruotsissa kaasun yleistymistä on ajanut kuntien kaasun käyttöönotto joka on tehty puhtaasti taloudellisista syistä. Kun infraa ei tarvitse rakentaa kerralla, vaan hyvinkin pienin askelin, saadaan kustannussäästöt realisoitua hyvinkin nopeasti.

Itse säästän bensaan nähden melkein 50% jokaisella kilometrillä jo nyt. Toki ajan venäläisellä maakaasuslla, mutta jos asuisin lähempänä Laukaata, voisin ajaa myös biokaasulla. Tämä on realismia. Nyt. Milloin päästään tähän sähköautolla?

Lisäksi maanviljely biopolttoaineeksi taitaa olla hölmöläisen hommaa riippumatta tehdäänkö siitä diiseliä, etanolia vai kaasua. Esimerkiksi biojätteiden ja muiden jätevirtojen hyödyntäminen olisi jo nyt resurssi, jolla pääsisimme liikenteessä huomattavaan omavaraisuusasteeseen.

Mikäli kaikki Suomen biojätteet käytettäisiin liikennebiokaasun valmistamiseen, sitä riittäisi 700 000 autolle. Lisäksi biokaasua voidaan valmistaa energiakasveista: se resurssi on jäteresurssia suurempi. Termistä biometaania (SBG =synteettinen biokaasu) voitaisiin valmistaa puujätteistä 8 miljoonalle autolle. Kaupunkien biojäte riittää kaupunkiliikenteen polttoaineeksi eli kaikille busseille, jäteautoille, takseille, kuntien ja yritysten ym. autoille, jotka liikkuvat kokonaan tai pääasiassa kaupungin sisällä. Esimerkiksi Jyväskylän biojätteet riittäisivät yli 6 000 autolle ja Espoon Ämmässuon kaatopaikan kaatopaikkakaasu riittäisi yli 600 bussille eli koko pääkaupunkiseudun bussiliikenteen tarpeisiin.

Nuo ongelmat on jo ratkaistu, tenkiikka on olemassa. Haasteena on lähinnä hintojen saaminen alas eli kaupallistaminen. Kun tuotantoa saadaan käyntiin niin hinnat laskevat.

Akkuteknologia ei ole mikään yhden ratkaisun asia. Se kehittyy koko ajan ja jo nyt on täysin toimivia sähköautoja olemassa. Akkuja tullaan kehittämään pitkään senkin jälkeen kun pitkän matkan autoilun tarve on tyydytetty. Ainahan haetaan parempaa ja halvempaa akkua, joten sitä lopullista ratkaisua on turha odottaa, sitä ei tule.
Tässä asiassa on siis meneillään evoluutio, missä parempia akumalleja tuodaan markkinoille tasaiseen tahtiin ja autoja voi päivittää uusiin malleihin kun entinen akku on kulunut loppuun.

Ts. mitään tiettyä vuotta sähköauton läpimurrolle ei tule vaan niitä ilmestyy liikenteesen hissun kissun (jos ei veroteta alaa pilalle). Ensin rajoitettuun tarpeeseen, sitten yleisautoiluun.

Sähköautoilun kauneus on siinä, että jakeluverkkoa ei tarvitse rakentaa kertaheitolla joka paikkaan kalliin kustannuksin vaan ensialkuun ladataan auto kotipihalla ja vasta autojen yleistyessä kaupallisia sähköpisteitä tehdään lisää. Jakeluverkon rakentaminen on näin huomattavan halpaa, kustannukset on jaettu pitkälle aikajäntelle ja tuottoa saadaan heti koska asiakkaita on aina latauspisteitä vastaava määrä. Tämä on ideaalinen tapa siirtyä yhdestä autoenergiamuodosta toiseen.

Saman voisi sanoa kaasuautoilusta.

[Ari-Lee]

Ei jaksa enää innostua. Sähköautoista on hehkutettu ja kokeiltu 1800 -luvulta alkaen. Neste kehitti sähköautoja. Ovatko ne jo siinä vaiheessa että niitä voi markkinoida? Suomen postilaitos kokeili jotakin sähköautoa pitkän aikaa. Missä ne nyt ovat?

Kovilla pakkasilla on joitakin ylipääsemättömiä efektejä. Sen lisäksi että akku menettää tehoaan kylmässä ilmanalassa niin lämpöä olisi tuotettava vähintään ikkunoiden sulana pysymiseen. Erikseen on matkustusmukavuus. Tiedetään myös että pakkasella kitka on suurempi kuin lämpimällä >0C ja loppukin teho akusta menee pakkaskitkan voittamiseen. Sähköauto tulisi olla laturissa aina kun sillä ei ajettaisi. Tarvittaisiin lisää ydinvoimaloita paikkaamaan sähköntarve.

Suomalaiset autoilijat ovat verolypsylehmiä. 7,2 miljardia euroa vuosittain tulee autoilijoilta erilaisina veroina. En jaksa uskoa että tuota verokertymää pystyttäisiin paikkaamaan millään muulla kuin sähköverolla - niin tai ajoneuvoverolla.

Suomen kannalta huuhaata koko hanke. Välimeren rannoilla suurissa kaupungeissa asia voi ollakin eri.

Kantotuolit, polkupyöräriksat, vossikat, kuumailmapallot - siinä parhaat ideat.

[Nuivake]

Tällainen uutinen löytyi,pitäneekö paikkansa:Saab aloittaa ultramodernien akkujen valmistuksen Kiinassa. Samalla tulevan sähköauton toimintasäde kasvaa yhdellä latauksella aina 400 km saakka näiden uusien akkujen ansiosta. Lautausaika tyhjästä täyteen kestää noin 30 min http://www.saabsunited.com/2012/10/press-release-owner-of-nevs-start-battery-factory-in-china.html.Tämä alkaisi olla jo jotain latausaikakin on noinkin lyhyt niin sillähän hurauttaisi kajaanista helsinkiin yhdellä latauksella jonka voisi tehdä kahvitauon aikana.

Onko fysiikan lait jälleen rikottu?