2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[nollatoleranssi]

(naps)
Vesterbacka toisti äsken SuomiAreenan haastattelussa tavoitteensa 100 000 ulkomaalaisesta opiskelijasta vuoteen 2017 mennessä, mutta ei puhunut mitään tutkintojen maksullisuudesta. Sen sijaan valmistujille pitäisi myöntää hänen mukaansa automaattisesti Suomen kansalaisuus. Vesterbackan saaman palautteen mukaan tavoite kuulemma "toteutuu heittämällä, kunhan kääritään hihat ja ryhdytään hommiin".

Onko tässä jokin vitsi, jota en vain ymmärrä?

Rovio on kyllä saanut luotua merkittäviä yhteistyökumppaneita mm. USA:ssa. Vesterbackan visiot voivatkin olla joskus varsin utopistisia, mutta samalla hän pystyy viemään niitä niin hyvässä kuin pahassa eteenpäin.

[Emo]

Rovio on kyllä saanut luotua merkittäviä yhteistyökumppaneita mm. USA:ssa. Vesterbackan visiot voivatkin olla joskus varsin utopistisia, mutta samalla hän pystyy viemään niitä niin hyvässä kuin pahassa eteenpäin.

Täys ääliö-hän tuo Vesterbacka on, pitäis nyt turpansa kiinni! Ihmeellinen juttu Suomessa, että jos olet tehnyt menestyvän pelin tai vähän tähtitiedettä, niin se kihahtaa päähän siten että hetikohta annetaan lausuntoja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Pysyköön suutari lestissään ja tuokin tyyppi väsätköön vaan pelejä. Niinkuin ei tässä maassa olisi jo muutenkin asiat päin persettä.

[Shemeikka]

Kirjoitin Oulehteen asiasta vuoden alusta ja teksti löytyy blogistanikin. Vesterbackaa puolustan sen verran, että hemmo on mielestäni visionääri joka on myös toteuttanut visionsa pelifirmasta. Äijä visionäärin tyyliin heittelee ideoita ilmaan miettimättä niitten seurauksia tai toteutusta tarkemmin. (voi tietysti olla että olen väärässä ja V-mies on vain poliittisesti korrekti mokuttaja)

ULKOMAALAISILLE LUKUKAUSIMAKSUT

Suomen koulutusjärjestelmä on tutkimusten mukaan maailman paras. Opiskelu ja opetusvälineet ovat laadukkaita ja kelpaavat muillekin. Tästä syystä Unionin ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulisi asettaa mielestäni lukukausimaksut. Koulutuksessa voisi olla Suomen uusi Nokia ja on tuhlausta kouluttaa suomlaisten verorahoilla ammattilaisia ulkomaitten hyväksi näitten sitten kilpaillessa tuotteillaan suomalaisten kanssa.Suomalaisille jää vain maksamisen ilo.

Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia. Mikäli kävisi niin, että lukukausimaksut saisivat ulkomaalaiset välttämään opiskelua Suomessa, on pääteltävissä ettei Suomen koulutus olekaan niin hyvää kuin väitetään. Ihmiset ovat valmiita maksamaan laadusta, ilmaiseksi kelpaa kehnompikin.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/search?updated-max=2014-02-05T18:01:00-08:00&max-results=7&start=35&by-date=false

[Roope]

Vesterbackaa puolustan sen verran, että hemmo on mielestäni visionääri joka on myös toteuttanut visionsa pelifirmasta. Äijä visionäärin tyyliin heittelee ideoita ilmaan miettimättä niitten seurauksia tai toteutusta tarkemmin. (voi tietysti olla että olen väärässä ja V-mies on vain poliittisesti korrekti mokuttaja)

Sitä suuremmassa vastuussa sanomisistaan, kun tietää, kuinka helposti menestynyt yrittäjä saa höynäytettyä herkkäuskoiset poliitikot ja virkamiehet megaluokan haihatuksiin.

Paitsi että tuossa Vesterbackan tavoitteessa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä, siihen toiseen kertaan palaaminen osoittaa, ettei mies ole reilun kuukauden aikana viitsinyt perehtyä suuruudenhullun visionsa toteuttamisen estäviin realiteetteihin edes parin minuutin puhelinsoiton vertaa. Haastatteluihin ja visioiden heittelyyn tuntuu kyllä riittävän aikaa.

[Jari Leino]

Vesterbacka toistaa vuodesta toiseen samaa provoa, joten minä julkaisen uudestaan kolmen vuoden takaisin blogikirjoitukseni. Mikään ei muutu.

http://leinoblog.wordpress.com/2014/07/17/miksi-mina-en-halua-suomeen-50-000-kiinalaista-opiskelijaa-vuodessa/

[Alkuasukas]

Vesterbackaa puolustan sen verran, että hemmo on mielestäni visionääri joka on myös toteuttanut visionsa pelifirmasta.

Rovio, the studio behind the once-popular Angry Birds franchise

http://www.slashgear.com/rovio-releases-earnings-shows-angry-birds-not-enough-28326684/

[Roope]

KOL-pomo Hakala: Ulkomaalaisten lukukausimaksuilla ei tienaa

Lapin yliopiston käytävillä ei pahemmin kansainvälisiä kasvoja tule vastaan, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Jirka Hakala naurahtaa.

[...]

HAKALA vastustaa lukukausimaksuja järkkymättä ja lähestyy asiaa käytännön kautta.

– Saamme nykyään korkeakouluihin runsaasti kansainvälistä porukkaa ja jopa puolet maisterivaiheen opiskelijoista jää Suomeen töihin.

Useampikin jäisi, jos töitä riittäisi.

[...]

– Väännössä lukukausimaksuista yhteiskunnan kokonaisetu on päässyt unohtumaan, Hakala harmittelee.

Lyhyellä aikavälillä yliopisto voisi tienata maksuilla jonkin verran rahaa.

Hakala kuitenkin tähdentää, että valtion kassaa lihottavat ulkomaalaisten työntekijöiden maksamat verot ovat kansantaloudelle merkittävämmät.

MAKSUTTOMUUS on Hakalan mukaan ehdoton kilpailuvaltti.

Hän muistuttaa, että Saksassa valtion yliopistot perivät maksuja yhä harvemmin, sillä kilpailu huippuosaajista on kovaa.

– Maksut Suomessa olisivat vain kapuloita kansantalouden rattaisiin, sillä mekin tarvitsemme näitä ammattilaisia, hän tähdentää.

TULOKSET korkeakoulujen lukukausimaksukokeiluista Suomessa ovat olleet laihoja.

Näyttää siltä, että maksullisuus vähentää ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

– On harhaluulo, että täkäläinen korkeakoulutus olisi uskomattoman hyvää ja kansainvälisesti tunnettua, Hakala tylyttää.

Yliopistomme eivät tosiaan yllä kansainvälisessä vertailuissa kovin korkealle.

Meillä päin on taipumus yliarvioida oppilaitostemme vetovoima, Hakala pohtii.

HALLINTOTIETEITÄ Lapin yliopistossa lukeva Hakala kehottaa miettimään Suomen huoltosuhdetta.

– Ruokittavien suiden ja työtä tekevien käsiparien välillä vallitsee epäsuhta 20 vuoden kuluttua, hän varoittaa.

Hakala peräänkuuluttaa osaavan työvoiman ja kansainvälistymisen tarvetta, jotta Pohjolassa pärjättäisi jatkossakin.

– Veronmaksajalle on mahtava juttu, jos ulkomaalainen opiskelee meillä pari vuotta ja siirtyy työelämään maksamaan veroja.

[...]

Nuori polvi Hakalan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa istuvan keskustalaisen Hilkka Kempin johdolla jäi kamppailussa alakynteen.

He vastustivat maksuja vedoten muun muassa kokeilujen huonoihin tuloksiin ja keskustan luonteeseen sivistyspuolueena.

Lopulta kokousväki otti kannan, jonka mukaan korkeakoulu saa periä maksuja, jos se on kansantalouden kannalta järkevää.

HAKALAA kismittää, että jauhaminen lukukausimaksuista on peittänyt muita tärkeitä kysymyksiä alleen.

Se on nimittäin tukahduttanut keskustelun tärkeästä koulutusviennistä.

– Lukukausimaksut ovat pikkujuttu. Isoista rahoista puhutaan, kun viedään koulutusta ulkomaille, hän visioi.

HAKALA näkee, että erityisesti oppimis- ja opetustapojen viennissä suomalaisilla olisi annettavaa.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on ennakkoluulottomasti vienyt Lähi-itään opettajakoulutusta ja tehnyt sillä hyvän tilin.

– Unohdetaan lukukausimaksujen vatvominen ja keskitytään koulutusviennin edistämiseen, Hakala kehottaa.

Suomenmaa 13.8.2014

[Roope2]

Hakalan logiikkaa:

"Saamme nykyään korkeakouluihin runsaasti kansainvälistä porukkaa."

Miksi ? No koska...

"Yliopistomme eivät tosiaan yllä kansainvälisessä vertailuissa kovin korkealle."

"On harhaluulo, että täkäläinen korkeakoulutus olisi uskomattoman hyvää ja kansainvälisesti tunnettua."

Ja sitäpaitsi...


"Meillä päin on taipumus yliarvioida oppilaitostemme vetovoima."

[l'uomo normale]

Näistä on ollut jo omissa ketjuissaan aiemmin, mutta panen tämän offtopicin niinkuin taustaksi...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081518569756_uu.shtml

- Tullessa liesi ei toiminut ja se oli täynnä kuolleita torakoita, joilla myös lattiat oli päällystetty. Vessa oli yksinkertaisesti inhottavassa kunnossa. Sisällä on todella kylmä talvisin, yksi Hoasin asuntoon muuttanut nainen kertoo.

Iltalehti uutisoi sunnuntaina Hoasin opiskelija-asuntoon Vantaan Korsoon muuttaneesta naisesta, jota oli muuttopäivänä vastassa todella törkyinen huoneisto. Valituksesta asunnon vuokraajalle oli seurauksena lähinnä vain tylyä kohtelua. Siivouksesta saatiin lupaus vasta kun nuoren naisen isä puuttui voimakkaasti asiaan. Siivouspartio tuli lopulta asunnolle viikon päästä valittamisesta. Astmasta ja voimakkaasta pölyallergiasta kärsivä nainen haki Hoasilta myös uutta asuntoa, mutta hakemus hylättiin.

Tämän jälkeen Iltalehteen on ottanut yhteyttä useita opiskelijoita ja heidän vanhempiaan, jotka kertovat samanlaisista kokemuksista Hoasin asunnoissa. Pahimmillaan asunto on ollut homeessa, mutta Hoasin kanta on ollut, että huoneisto on kunnossa.

- Lopulta veli kutsui kaupungin terveysviranomaiset tarkastamaan asunnon. He totesivat sen asuinkelvottomaksi ja antoivat määräajan korjaamista varten, mies kertoo veljensä kokemuksista Hoasin Korson asunnossa.

[Blanc73]

Lapin yliopiston käytävillä ei pahemmin kansainvälisiä kasvoja tule vastaan, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön,

Ulkomaalaisten opiskelijoitten haalinta yliopistoihin opiskelemaan suomalaisten veronmaksajien kustannuksella on hölmöläisten hommaa. Sekä rahallisesti että muutenkin. Ulkkiksia haalitaan tänne koska yliopistoihin jostain ihmeen syystä pitää saada ulkkiksia, hinnalla millä hyvänsä,  mokuttajien logiikkaa. Sama kuin mamu-keskustelussa yleensä: "tarvitsemme lisää mamuja koska mamuja on liian vähän"

[Markus-Setä]

http://yle.fi/uutiset/ebola-uhkaan_varaudutaan_jo_suomen_korkeakouluissakin/7412481

Jaahas, kukahan ottaa vastuun kun joku suomalainen saa tartunnan?

– Emme halua mitenkään erityisesti nostaa esille ketään opiskelijoita ja kohdella heitä eriarvoisesti. Nyt näemme suuremmaksi huoleksi sen, että joidenkin opiskelijoiden omaiset ja läheiset ovat kriisialueilla, myös Ebola-alueilla. Opiskelijat ovat siitä huolissaan ja he tarvitsevat mahdollisesti tukea, kertoo Outi Snellman.

Mahtavaa, ebola saattaa levitä viattomiin suomalaisiin ,mutta tärkeämpää on se mitä afrikassa tapahtuu. Minusta tärkeämpää on huolehtia mitä suomessa tapahtuu ja antaa afrikkalaisten hoitaa omat ongelmansa, eikä levittää sitä suomeen.

[Golimar]

"Koulutuksesta" on tullut Suomessa itseään ruokkiva hirviö.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

(http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu_003.gif)

[Uuno Nuivanen]

HALLINTOTIETEITÄ Lapin yliopistossa lukeva Hakala kehottaa miettimään Suomen huoltosuhdetta.

– Ruokittavien suiden ja työtä tekevien käsiparien välillä vallitsee epäsuhta 20 vuoden kuluttua, hän varoittaa.

Ai silloinko vasta? Ja tähän auttaa taikaseinämaahanmuutto ilmaisopiskelu? 

[Roope]

Hallituksen esitys lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille lähtee lausuntokierrokselle tänään keskiviikkona.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) avustajakunnasta kerrotaan, että vihreiden lähtö hallituksesta on mahdollistanut lukukausimaksuista keskustelun. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, viekö se esityksen eduskuntaan asti.
...
Esitys on populistinen, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"Mielestäni tämä on silkkaa idiotismia Suomen hallitukselta. Tutkimustulosten mukaan lukukausimaksut eivät hyödytä yliopistoa eivätkä maata, joka niitä kerää. Niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille, jotka eivät pääse opiskelemaan."

Vihreä Lanka: Kiistellyt lukukausimaksut lähtevät lausuntokierrokselle 29.10.2014

Outi Alanko-Kahiluoto voisi kertoa näistä tutkimustuloksista myös kaikille niille maille ja yliopistoille, jotka eivät tarjoa Suomen lailla maksutonta korkeakouluopetusta koko maailmalle. Suomen kanssa samassa porukassa on enää Norja ja Islanti.

[ike60]

Hallituksen esitys lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille lähtee lausuntokierrokselle tänään keskiviikkona.

"Mielestäni tämä on silkkaa idiotismia Suomen hallitukselta. Tutkimustulosten mukaan lukukausimaksut eivät hyödytä yliopistoa eivätkä maata, joka niitä kerää. Niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille, jotka eivät pääse opiskelemaan."

Vihreä Lanka: Kiistellyt lukukausimaksut lähtevät lausuntokierrokselle 29.10.2014

Outi Alanko-Kahiluoto voisi kertoa näistä tutkimustuloksista myös kaikille niille maille ja yliopistoille, jotka eivät tarjoa Suomen lailla maksutonta korkeakouluopetusta koko maailmalle. Suomen kanssa samassa porukassa on enää Norja ja Islanti.

Minäkään en tiedä, mihin tutkimuksiin Alanko-Kahiluoto viittaa. Erityisen arvoituksellinen on tuo kommentti "niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille jotka eivät pääse opiskelemaan". Oletan että A-K tarkoittaa noilla yksilöillä niitä ulkomaalaisia jotka eivät tule Suomeen opiskelemaan koska se on heille liian kallista. Voi olla että joillekin ulkomaalaisille haittaa; tosin lahjakkaat luultavasti pääsevät oman kotimaansa yliopistoihin, ja lahjattomille yliopistokoulutus ei ehkä kuitenkaan ole välttämättä kaikkein paras urapolku. Mutta suomalaisten yksilöiden kannaltahan asia on juuri päinvastoin: niin kauan kuin tänne houkutellaan ulkomaalaisia ilmaisilla opiskelupaikoilla, joukko suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa kun osa opiskelupaikoista (äärellinen resurssi) on annettu ilmaiseksi ulkomaalaisille.

Opiskelun maksullisuus ulkomaalaisille toimii suomalaisten opiskelijoiden eduksi. Jos joku tulee ja maksaa opiskelupaikastaan täyden hinnan, yliopisto voi kertyneillä rahoilla palkata uusia opettajia jolloin suomalaisten opiskeluun käytössä olevat resurssit eivät huonone vaan voivat jopa parantua. Jos taas ulkomaalaiset eivät opiskelun maksullisuuden johdosta tule yliopistoon, se voi käyttää näiden opettamisesta säästyneet resurssit suomalaisiin opiskelijoihin ylimääräisten opiskelupaikkojen muodossa tai tarjoamalla sille pienemmälle porukalle hieman laadukkaampaa opetusta.

Sitäkään en tiedä mitä A-K täsmälleen ottaen tarkoittaa yliopistojen vetovoimaisuudella, jota lukukausimaksut huonontaisivat. On melko selvää että lukukausimaksut vähentävät yliopistoon pyrkivien ulkomaalaisten määrää. Mutta mitä kielteisiä seurauksia siitä on yliopistolle? Opetusministeriö ehkä pienentää sen määrärahoja, mutta se on poliittinen päätös. Ehkä käy niin, että joku ulkomaalainen nuori ei kuule kyseisestä yliopistosta kun sana ilmaisuudesta ei enää leviä, mutta onko sillä oikeasti jotain merkitystä?

Ehkä A-K:n viittaamat tutkimustulokset kertovat, että yliopistot eivät kerää lukukausimaksuilla suuria tuloja. Entä sitten? Ne voivat käyttää ulkomaalaisten opettamisesta säästyvät resurssit suomalaisten opettamiseen. Opiskelijat hyötyvät kun saavat laadukkaampaa opetusta. Suomalainen yhteiskunta hyötyy, kun saa laadukkaammin koulutettuja ihmisiä näiden laadukkaampaa opetusta saaneiden valmistuttua.

Ehkä A-K:n viittaamat tutkimustulokset kertovat, että lukukausimaksuja perivä maa ei saa niin paljoa muuttovoittoa yliopisto-opiskelijoista. Tällä asialla voisi olla merkitystäkin, jos Suomessa vallitsisi se paljon puhuttu työvoimapula; silloin nuo ulkomaalaiset opiskelijat ehkä paikkaisivat sitä ja edesauttaisivat suomalaisten yritysten elinvoimaa. Mutta kun ei vallitse, eikä luultavasti vallitse vielä pitkään aikaan jos koskaan. Suomen ulkomaalaisista opiskelijoista käsittääkseni enemmistö muuttaa takaisin ulkomaille, eikä niiden tänne jäävienkään työllistyminen ole hääviä. Ei ulkomaalainen työtön tuota kansantaloudelle yhtään sen enempää kuin suomalainenkaan työtön, vaikka tietenkin laskennallista suuretta nimeltä väestöllinen huoltosuhde parantaakin.

Voisiko olla, että A-K:n viittaamissa tutkimuksissa joku veikkaa, että jokin innovaatio jää syntymättä Suomessa kun joukko ulkomaalaisia ei muuta tänne ilmaisen opiskelun perässä? Jos tästä on kyse, kerronpa A-K:lle salaisuuden. Lahjakkaat ja ahkerat eivät yleensä muuta ilmaisen opiskelun perässä. He muuttavat, jos muuttavat, laadukkaan opetuksen perässä. Ja suomalaisten yliopistojen rankingit kansainvälisissä vertailuissa kertovat, että täkäläinen opetus ei ole kansainvälisesti mitaten erityisen laadukasta. Niinpä tänne ei tule sen ilmaisen opiskelun perässä paljoakaan lahjakkuuksia vaan pikemminkin melko keskinkertaista porukkaa. Oma veikkaukseni on, että he eivät keskimäärin tuota sen kummemmin innovaatioita kuin suomalaisetkaan keskinkertaisuudet; jos Alangolla on tämän veikkaukseni kumoavia tutkimustuloksia, olisin kiinnostunut niistä lukemaan.

Jos joku tietää, mihin tutkimustuloksiin A-K viittaa, olisi todella mukavaa saada niihin tuloksiin linkki tai pari.

[Roope]

On melko selvää että lukukausimaksut vähentävät yliopistoon pyrkivien ulkomaalaisten määrää.

Aluksi näin, mutta muiden maiden kokemusten perusteella EU-maista tulevien ulkomaalaisten määrä kasvaa, kun taas EU:n ulkopuolelta tulevien määrä riippuu korkeakoulujen jakamista tuista. Näyttää pahasti siltä, että Suomi aikoo kompensoida lukukausimaksuja tukemalla avokätisesti "vähävaraisia opiskelijoita", jolloin uudistus jää samasta syystä epäonnistuneeksi kuin viime vuosien kokeilukin.

[Roope]

"Populistinen, idioottimainen ja epäsolidaarinen esitys", arvioi maksuja HS:lle maksuja vihreitten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"Mehän vastustimme hallituksessa ulkomaalaisten lukukausimaksuja, eikä linja muutu", Alanko-Kahiluoto vakuuttaa.

Hän sanoo, ettei ole nähnyt yhtäkään tutkimusta, joka puolustaisi maksujen keräystä. "Maksut ovat yleensä heikentäneet ulkomaalaisten hakeutumista korkeakouluihin ja lisänneet byrokratiaa ja kuluja", Alanko-Kahiluoto lataa.

Kehitysyhteistyövarojen käyttöä opiskeluun Suomessa Alanko-Kahiluoto pitää "todella vastuuttomana ja epäsolidaarisena".
...
"Maksavia opiskelijoita tulee olemaan vähän, ja sen vuoksi marginaaliseksi jäävät tulot vain kiertävät apurahoiksi sekä maksu- ja apurahajärjestelmän hoitoon", järjestöt uskovat.

Helsingin Sanomat: Opiskelijajärjestöt kauhistelevat esitystä 4 000 euron lukuvuosimaksusta ulkomaalaisille 29.10.2014

Olen taipuvainen uskomaan, että järjestöt ovat tässä oikeassa. Lukukausimaksut luultavasti vesitetään siten, että maksuja maksaa vain harva, mutta samalla luodaan sitäkin laajempi apurahajärjestelmä, ettei opiskelijamäärä tipahda. Ulkomaalaisten opiskelijoiden apurahoista pitäisi luopua muuten kuin poikkeustapauksissa. Nythän niitä jaetaan automaattisesti keskinkertaisillekin opiskelijoille.

Ihan ensimmäiseksi pitäisi purkaa järjestelmä, jossa korkeakoulut saavat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän niillä on opiskelijoita. Nykymuotoisena järjestelmä ei tule edes lukukausimaksujen kanssa panostamaan laatuun, vaan paukut pannaan edelleenkin opiskelijoiden määrän kasvattamiseen.

[Kemolitor]

Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajakin paheksuu suunniteltuja lukukausimaksuja:

KOL:n Hakala: Lukukausimaksut vahingoittaisivat Suomea

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) esityksen lukukausimaksujen käyttöönotosta ulkomaisille opiskelijoille.

Hakalan mukaan lukukausimaksujen käyttöönotosta seuraa huomattavaa vahinkoa korkeakoulujen kansainvälistymiskehitykselle ja suomalaiselle yritysmaailmalle. Lukukausimaksut myös kurjistaisivat huoltosuhdettamme entisestään, hän uskoo.

– Hyödyistä ei sen sijaan ole näyttöä. Lukukausimaksuja puolustavat perustelut liikkuvat arvailujen ja musta tuntuu -perustelujen tasolla, Hakala sanoo.

HAKALA näkee, että lukukausimaksuilla karkotettaisiin Suomen kipeästi tarvitsemat kansainväliset osaajat.

– Vanheneva Eurooppa käy kovaa kilpailua nuorista kyvyistä, ja esimerkiksi Saksassa päätettiin juuri luopua kv-opiskelijoiden lukukausimaksuista, hän huomauttaa.

Hakalan mielestä lukukausimaksujen puolestapuhujia ovat lähinnä eräiden yliopistojen johtajat, jotka sivuuttavat kansantalouden kokonaisedun.

– Esitys lukukausimaksuista on populistinen, lyhytnäköinen ja Suomen kansantaloudelle vahingollinen.

Suomenmaa: KOL:n Hakala: Lukukausimaksut vahingoittaisivat Suomea

Lukukausimaksujen puolustajat liikkuvat hänen mukaan mutu-tasolla, mutta hän itse toteaa : "lukukausimaksujen käyttöönotosta seuraa huomattavaa vahinkoa korkeakoulujen kansainvälistymiskehitykselle ja suomalaiselle yritysmaailmalle. Lukukausimaksut myös kurjistaisivat huoltosuhdettamme entisestään" perustelematta näitä mutu-väitteitään millään tavalla.

"Minä tiedän asiat, minun kanssani eri mieltä olevien tieto on vain mutu-tietoa."

[Roope]

HAKALA näkee, että lukukausimaksuilla karkotettaisiin Suomen kipeästi tarvitsemat kansainväliset osaajat.

– Vanheneva Eurooppa käy kovaa kilpailua nuorista kyvyistä, ja esimerkiksi Saksassa päätettiin juuri luopua kv-opiskelijoiden lukukausimaksuista, hän huomauttaa.

Ensinnäkin valtion yliopistot luopuivat viimeisissä kahdessa Saksan osavaltiossa kaikkien opiskelijoiden lukukausimaksuista, jotka siis ovat olleet yhtäläiset sekä saksalaisille että ulkomaalaisille. Toiseksi, lukukausimaksu on ollut niin pieni, vain noin 1 000 euroa vuodessa, että pelkästään ulkomaalaisilta perittävistä maksuista ei jäisi byrokratian jälkeen paljonkaan tuottoa. Kolmanneksi, Saksassa on myös yksityistä korkeakouluopetusta, josta on oltu ja ollaan edelleen valmiit maksamaan täysi hinta.

[Iloveallpeople]

Lukukausimaksu kurittaisi Kymenlaakson ammattikorkeakoulua

Hallituksen kaavailemat ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut olisivat Kymenlaaksossa kehitystä väärään suuntaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtori Petteri Ikonen sanoo, että Kyamkiin tulee jo nykyisellään hyvin motivoituneita opiskelijoita.

— Kymenlaakson näkökulmasta Venäjä-yhteistyön ylläpitäminen on tärkeää ja oleellista, ja jos lukukausimaksut tulevat, se tulee vähentämään hakijoiden määrää. Se on aina huono asia, Ikonen sanoo.
...

Kouvolan Sanomat

[Lovecraft]

Mikähän lienee venäläisten opiskelijoiden osuus ulkomaalaisista opiskelijoista esimerkiksi Mikkelin ja ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa. Montakohan 200,000€ tuottavaa heidän joukossaan lienee?

[Oho]

Mikähän lienee venäläisten opiskelijoiden osuus ulkomaalaisista opiskelijoista esimerkiksi Mikkelin ja ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa. Montakohan 200,000€ tuottavaa heidän joukossaan lienee?

Kaikkihan ne tuottavat oppilaitokselle budjettirahaa, mistä tässä siis todellisuudessa on kysymys. Koulut haluavat ulkolaisia opiskelijoita täyttämään aloituspaikat budjettirahan, joka ulkolaista opiskelijaa kohden on suomalaista korkeampi, saamiseksi. Opiskelijoiden maksamat lukukausimaksut ovat epävarma tulolähde toisin kuin veronmaksajien maksamat.

Lipastot toki saisivat paikat täyteen ulkolaisiakin haalimatta, muttta ulkolaisilla opiskelijoilla on todellista vaivaa näkemättä helppo nostaa koulun sijoitusta ranking listoilla.

Mä en muutenkaan ymmärrä miksi Suomeen oikein rekryämällä rekrytään keskinkertaisia kiinalaisia tai etenkään venäläisiä opiskelijoita.

[Shemeikka]

Maksuttoman koulutuksen tarkoitus oli alunperin antaa lahjakkaille köyhille mahdollisuus koulunkäyntiin. Nyt ideana on myllyttää mahdollisimman monta, myös lahjattomia ja haluttomia, tohtoritehtaan lävitse jotta koulu saisi mahdollisimman paljon verorahaa. Suurinpiirtein näin joku sen Kalevassa ilmaisi.

[Antti Tulonen]

http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/lukukausimaksut-eivat-ole-taloudellisesti-kannattavia (3.11.2014)

Lukukausimaksut eivät ole taloudellisesti kannattavia

TYY [= Turun yliopiston ylioppilaskunta] on huolissaan yliopistoissa lausuntokierroksella olevasta hallituksen esityksestä asettaa lukukausimaksut 1.1.2016 alkaen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Esityksessä esitetään pakollista, vähintään 4000 lukukausimaksua kaikkiin englanninkielisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin. Vaatimuksella puututaan yliopiston ja tiedekuntien autonomiaan ja vähennetään samalla valtion tarvetta rahoittaa yliopistoa. Esityksen mukaan "mikäli opiskelijat itse osallistuisivat koulutuksen kustannuksiin, tällä olisi luonnollisesti vaikutusta siihen, kuinka paljon julkisia varoja koulutuskustannusten kattamiseksi tarvittaisiin." Lukukausimaksujen käyttöönotto vähentäisi merkittävästi maisteriohjelmien hakijamääriä, jolloin Turun yliopiston maisteriohjelmiin ei hakeutuisi riittävää määrää lahjakkaita opiskelijoita.

Lukukausimaksujen ja apurahajärjestelmän käyttöönotto edellyttäisivät yliopistoilta hallinnollista lisätyötä ja lisäisivät kuluja. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden taustojen selvitys jäisi yksinomaan yliopiston vastuulle. Lukukausimaksukokeiluun kuuluvissa ohjelmissa huomattiin, että etenkin EU- ja ETA-alueen kansalaisiin rinnastettavien opiskelijoiden aseman selvittäminen esimerkiksi syntymämaan tai siviilisäädyn perusteella on työlästä, eikä yliopistoilla ole keinoja tarkistaa kaikkien dokumenttien oikeellisuutta. Tällöin ollaan usein hakijan oman ilmoituksen varassa.

Esityksen mukaan Suomessa ei ole kattavaa selvitystä ulkomaalaisten opiskelijoiden kansantaloudellisista vaikutuksista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on kuitenkin tuottanut yhdessä CIMO:n kanssa tuoreen esiselvityksen ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista Suomen talouteen. Sen mukaan työuransa alkupuolella maahan opiskelemaan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn.

Ruotsi ja Tanska ovat ottaneet käyttöön nyt esitetyn kaltaiset lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Siellä lukukausimaksujen käyttöönotto on vähentänyt merkittävästi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, jolloin koulutuksen maksullisuus on osoittautunut korkeakouluille kannattamattomaksi vaihtoehdoksi. Muista Suomen kannalta keskeisistä vertailumaista Saksa on juuri päättänyt luopua omista lukukausimaksuistaan. Jos Suomi siirtyy nyt maksulliseen koulutukseen, hakijoille on tarjolla vastaavan tasoinen, laajemmalla koulutustarjonnalla ja työmarkkinoilla varustettu vaihtoehto EU-alueella.

TYY toivoo, että lukukausimaksujen sijaan keskityttäisiin kehittämään koulutusviennin eri muotoja, jotka lainsäädäntö jo nyt mahdollistaa. Maksuton ja laadukas koulutus ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, joita Suomella ei ole varaa menettää.

Lisätietoja:

Satu Nurmi, kansainvälisten asioiden asiantuntija: (sähköposti)
Juha Isotalo, koulutuspoliittinen asiantuntija: (sähköposti)

http://www.tyy.fi/fi/medialle/blogi/2014/11/lukukausimaksut-vesittavat-kansainvalistymisen (2.11.2014)

Lukukausimaksut vesittävät kansainvälistymisen

Suomella, tuolla pohjolan timantilla, korkean koulutuksen ja osaamisen kehdolla, tuntuu olevan pallo hukassa. Suomi on kulkenut pitkän ja kivikkoisen polun kohti vakavasti otettavaa peluria kansainvälisellä korkeakoulukentällä. Työ on ollut rankka, mutta vihdoin on päästy nauttimaan sen hedelmistä: vajaan 15 vuoden aikana Suomessa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut. Kansainvälistyminen näkyy tilastoissa pelkkinä lukuina. Mitä luvut eivät kerro on se, miten kansainvälisten osaajien saapuminen maahamme vuosi vuodelta rikastaa korkeakoulukenttäämme ja ruokkii uudenlaista ajattelua. Teknologisesti edistyneelle Suomelle uudet ideat eivät ole luksusta, vaan elinehto. Tästä syystä viimeaikainen kehitys näyttää erittäin kummalliselta.

OKM tiedotti 29.10. että hallitus on tekemässä eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut perimään EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 4 000 euron lukukausimaksun. Vuosikymmenten työ näyttää valuvan hukkaan, kun valtakunnan politiikassa on alettu vaatia maksuja Suomeen ulkomailta saapuville kansainvälisille osaajille. Ajatuksen tasolla voi tuntua järkevältä ja oikeudenmukaiseltakin vaatia opiskelijalta omavastuuosuutta opintonsa aiheuttamista kustannuksista. Tällainen ajattelu ei ota kuitenkaan huomioon sitä, että kansainvälistymispyrkimysten taustalla on ollut tarve houkutella Suomeen pysyvästi korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajia. On hullua ajatella, että maksujen asettaminen maagisesti lisäisi Suomen houkuttelevuutta opiskelupaikkaa puntaroivan ulkomaisen opiskelijan silmissä. Parhaat osaajat tulevat korkeakouluihimme nimenomaan tasokkaiden, maksuttomien koulutusohjelmien perässä.

Lukukausimaksuilla ei yksiselitteisesti tuoda Suomeen lisää varallisuutta. Jos esimerkkejä haluaa vetää muualta, ei tarvitse kuin katsoa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa lukukausimaksujen myötä kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärät ovat romahtaneet murto-osaan entisestä. Lukukausimaksut ovat tuoneet maalle nimellisiä tuottoja, joista leijonaosa on kuitenkin hävinnyt lisääntyneen byrokratian mukana mm. apurahajärjestelmän ylläpitoon.

Hallituksen esitys lukukausimaksuja koskevasta lakimuutoksesta näyttäytyy lyhyen tarkastelun jälkeen maallikollekin yhtä aukkoiselta kuin emmental-juusto. Esityksen mukaan lukukausimaksujen asettaminen vähentäisi merkittävästi Suomeen hakeutuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrää, mikä vaikuttaisi luonnollisesti myös tänne saapuvien opiskelijoiden lähtötasoon. Kovempi kilpailu opiskelupaikoistahan seuloo timanttisimmat yksilöt joukosta. Korkeat hakijamäärät takaavat sen, että jatkossakin kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin valikoituvat kaikista lahjakkaimmat ja osaavimmat yksilöt.

Esityksessä todetaan myös, että kansainväliset opiskelijat tuovat Suomelle merkittävää taloudellista hyötyä, vaikkei lukukausimaksuja olisi. CIMOn ja VATT:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan kansainväliset opiskelijat tuovat parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn Suomeen. Paras hyöty saadaan, kun lisätään erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista saapuvien opiskelijoiden  määrää. Nämä ovat juuri niitä opiskelijoita, joita lukukausimaksut koskisivat.

Tällaiset sisäiset ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet saavat esityksen vaikuttamaan suorastaan pähkähullulta. Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä on tehty suuria panostuksia kansainvälisyyden lisäämiseksi. Tähän uudistustyöhön on vuosikymmenten kuluessa upotettu merkittävä määrä taloudellista ja ei-taloudellista pääomaa. Lukukausimaksun myötä vuosikausien työ valuisi hukkaan, sillä koulutuksen maksuttomuudesta on tullut Suomen merkittävimpiä imagotekijöitä kansainvälisesti. Lukukausimaksut olisivat kansainvälistymiskehityksessä merkittävä askel taaksepäin ja syvä isku Suomen maineelle kansainvälisellä korkeakoulukentällä.

Lähteet:

http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_4a_2014

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/ETA/liitteet/HE_luonnos.pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/lukukausimaksukokeilu/liitteet/Lukukausimaksukokeilun_valiraportti_III-Final.pdf


Timo Kovala, kansainvälisten asioiden vastaava

[Lovecraft]

Hesari kirjoittaa myös tuosta kansainvälisyyden menettämisestä.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1415068848892

Yliopisto-opettajat: Lukukausimaksut vahingoittavat kansainvälistymistä

Suomessa on nyt lähes 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista kolme neljästä tulee muista kuin EU- ja Eta-maista.

Köyhimmistä maista tulevien opiskelijoiden karsiminen ei liittojen mukaan ainakaan paranna Suomen mainetta koulutuksellisesti tasa-arvoisena maana.

"Globaali vastuuntunto on maan hallitukselta pahan kerran hukassa", opettajien ja tutkijoitten tiedotteessa sanotaan ja viitataan ehdotukseen käyttää kehitysyhteistyövaroja kansainvälisten opiskelijoiden apurahoihin.

[Alkuasukas]

Kansailisyydestä päästiin aika nopeasti globaaliin vastuunkantoon.

[Kemolitor]

http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/lukukausimaksut-eivat-ole-taloudellisesti-kannattavia (3.11.2014)

Lukukausimaksut eivät ole taloudellisesti kannattavia

Sen mukaan työuransa alkupuolella maahan opiskelemaan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn.

Näköjään tuo 200 000 euroa on ainoa asia, jota kyseisestä raportista lainataan. Aivan liikaa tietysti olisi vaadittu, jos tuota kohtaa lainattaisiin kokonaisuudessaan:

Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaana, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

ja siihen vielä jatkoksi:

Nuorena tai vanhana maahan muuttaneiden tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin Suomessa syntyneet.

Korkeakouluopiskelijat kuuluvat parhaiten tuottavaan joukkoon: nuoriin osaaviin aikuisiin. Tuottavuuden kannalta on olennaista, että he jäävät maahan valmistuttuaan ja työllistyvät koulutustaan vastaavasti.

Veikkaanpa, että tuo 200 000 euroa tulee kummittelemaan erittäin monessa lausunnossa ja mielipiteessä vielä pitkän aikaa.

[alussaolisana]

Tuossa Kovalan Timpan ulostulossa on vaikea päättää, kumpi ärsyttää enemmän, lapsellinen tyhmyys vaiko valheellisuus.

[niemi2]

Mitä ihmeellistä tuossa nyt olisi. Maailmalla kaikki maksaa ja jokuhan maksaa ilmaiset lounaatkin tai koulutuksen.

Lukukausimaksut parantavat opinahjojen taloudellista tilannetta, opetuksen laatua ja muita oppimista tukevia resursseja. Lukukausimaksut ovat usein parantaneet opiskelijoiden motivaatiota sekä valmistumistahtia.

Stipendejä voi toki olla jokunen takataskussa poikkeuksellisille tapauksille.

[Oho]

Lukukausimaksut parantavat opinahjojen taloudellista tilannetta...

Mutta eihän tässä ole lainkaan kysymys siitä maksetaanko lukukausimaksuja vai ei vaan maksetaanko ne valtion budjettirahana veronmaksajien pussista (varmaa tuloa mutta kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti) vai maksaako lukukausimaksut joku muu, esim opiskelija, hammaskeiju tai opiskelijan kotimaa.