2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[Shemeikka]

Pistin blogiini Stubbille kiitokset ehdotuksesta , ja muita mietteitäni miksi lukukausimaksut ulkopuolisille mielstäni ovat hyvä ajatus. Kepumaan maan Kalevalle mamikriittisyys ja kiitokset Kokoomukselle taisivat olla liian kova pala, eivät näytä mielipidepalstalla julkaisevan. Vaalit lähenee ja sensuuri kovenee....

KIITÄN HALLITUSTA

Suomen viimeaikaisia hallituksia on paljon haukuttu, myös nykyistä pääministeri Alexander Stubbin johtamaa hallitusta. Tällä kertaa valtioneuvosto kuitenkin suunnittelee jotain,mitä kiitän.

Pääministeri Stubbin hallitus harkitsee lukukausimaksuja suomalaisissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muilla kuin suomen- tai ruotsinkielisillä linjoilla opiskeleville Euroopan Unionin ja ETA- alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Summaksi on kaavailtu 4000 euroa, mitä pidän kohtuullisena.

On mielestäni väärin ja tyhmää kouluttaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka valmistuttuaan hyödyttävät suomalaisella tietotaidollaan suomalaisten yritysten kanssa kilpailevia ulkomaalaisia yrityksiä. Suomi siis kouluttaa omalla rahallaan itselleen kilpailijoita eli sahaa omaa oksaansa kansainvälisillä markkinoilla. Suomeen jäävät opiskelijat taas kilpailevat suomalaisten opiskelijoitten kanssa vähistä työpaikoista, opiskelijoitten Suomeen jääminenkään ei siis ole hyvä asia.
Hallituksen suunnitelmaa lukukausimaksuista on arvosteltu sillä perusteella, että se vähentäisi Suomen houkutusvoimaa Unionin ja ETAn ulkopuolelta tulevien opiskelijoitten parissa eli määrä vähenisi. Itse näen asian näin: jos opiskelijat eivät ole halukkaita suomalaisesta koulutuksesta maksamaan, niin suomalaisessa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa on jotain pahasti vialla. Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia, mutta laadusta ollaan valmiita maksamaan.
Lukukausimaksuista huolimatta tuhannet suomalaiset valitsevat opiskella ulkomailla vaikka Suomessa opiskelu on maksutonta. Unionin ulkopuolisille myyty koulutus voisi olla Suomelle se jo parikymmentä vuotta etsitty uusi Nokia.
Kiitän siis pääministeri Alexander Stubbia ja Suomen hallitusta suunnitelmastaan ja toivon että ministerit toteuttavat kaavaillut lukukausimaksut Euroopan Unionin ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

[maltti on valttia]

 Paha asiavirhe!

Ulkomaalaisia ei kouluteta veronmaksajien rahoilla, vaan ulkomailta otettavan velan rahalla. On äärimmäisen kuvottavaa esiintyä hyvänä ihmisenä, ja ottaa velkaa antaakseen se "omana" apuna kun kyse on siitä että oikea "auttaja" on joku muu (kasvoton) suomalainen aikanaan kun velka erääntyy korkoineen maksettavaksi.

[kissamies Mau]

Pieni lukukausimaksu olisi ihan poikaa meille suomalaisillekin. Se näyttää, ettei mikään koulutus ilmaista ole, ja sitouttaa opiskelijaa valmistumaan määräaikojen puitteissa, ja kunnioittamaan opiskelupaikkaansa. Myönnän itsekin ottaneeni vastaan opiskelupaikan vastaan, josta en aikonut valmistua. Ulkomaalaisille voisi sitten vain laittaa pikkaisen suuremman maksun, joka vähän saisi miettimään, haluaako todella opiskella. Ymmärrän myös yliopistojen kansainvälisyyden tärkeyden, sieltä valmistuu paljon ihmiskunnan tulevaisuudenluojia, mutta ammattikorkeiden ulkomaalaisten haalimisessa ei ole mitään järkeä. Afrikasta tullaan opiskelemaan turismia tai alempia kauppatutkintoja, joihin kyllä on tunkua ihan suomalaistenkin joukosta (eikä heidänkään suorittamilleen tutkinnoille kovinkaan paljon kysyntää), ja lopuksi päädytään siivoojaksi tai ankkurivaimon elätettäväksi.

[Roope]

107. KESKIVIIKKONA 5. MARRASKUUTA 2014 kello 14.01
1)  Hallituksen talouspolitiikka ja Suomen talouden kehitys
Välikysymys  VK 6/2014 vp
...
Satu Haapanen /vihr: 
Arvoisa puhemies! On se aika, jolloin suunnitellaan jo tulevaa vaalikautta ja tuleva hallitus jo on rakenteilla tavalla ja toisella, ja näen, että nyt sekä tämän vaalikauden loppuaikana että sitten tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää, että rohkeasti katsoisimme pitkälle tulevaisuuteen ja näkisimme maailman sellaisena kuin se on. On tärkeää toki, että laitamme lyhyen aikavälin tavoitteita, mutta vielä olennaisempaa on se, kuinka asemoimme maamme, Euroopan, maapallon 50:n, 100 vuoden päähän, koska ainoastaan orientoitumalla pitkälle tulevaisuuteen tiedämme, mitkä ovat ne oikeat keinot. Meidän on katsottava taloutta kokonaisuutena, tämä on kestävän talouspolitiikan perusta, se, että katsotaan sosiaaliset vaikutukset, katsotaan ekologiset vaikutukset ja totta kai myöskin vaikutukset taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Kaikki nämä tekijät on huomioitava meidän päätöksissämme.

Edustaja Sasi viittasi Ruotsiin ja Saksaan ja sanoi, että olisi katsottava, mitä siellä on tehty oikein ja hyvin. Yksi nimittäjä, joka tämän päivän keskusteluissa on ollut vähempänä, on ollut maahanmuuttajien osuus taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksenä. Sekä Ruotsissa että Saksassa yhteiskunnat ovat monikulttuurisempia, ne ovat henkisesti sillä tavalla rikkaampia, niissä on enemmän maahanmuuttajia, jotka sinne muuttaessaan sitten ovat luoneet työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Toivoisin, että myös hallitus pohtisi tätä asiaa tarkemmin luodessaan talouspoliittisia linjoja. En ole pitänyt ollenkaan siitä, että hallitus nyt esittää lukukausimaksuja yliopistoille ja korkeakouluille. Meidän pitää rohkeasti myöskin kansainvälistyä. Itse näen, että lukukausimaksut eivät ainakaan tuo meille niitä toivottuja opiskelijoita tai henkistä resurssia, ja toivoisin, että hallitus tässä vielä tekisi toisin tämän esityksen kanssa.

Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kommentti tuohon edelliseen, että Suomeen saa minun puolestani kyllä tulla tekemään töitä, mutta ensin on huolehdittava siitä, että kaikilla suomalaisilla on töitä. Meillä on työttömyys tällä hetkellä aivan hirveässä jamassa, ja se ei parane siitä, että me tuomme tänne maahanmuuttajia.

Edustaja Sasi, jos tämä teidän mainitsemanne ruotsalainen talousguru esittää lausunnossaan kruunua tai muuta omaa valuuttaa, otetaanko se vakavasti? Ja, edustaja Sasi, lisää: jos Britannia suurena EU-jäsenmaksajana eroaa vaikkapa kansanäänestyksen kautta EU:sta, onko Suomella suunnitelma ja valmius toteuttaa samalla ovenavauksella exit ja lähteä EU:sta, vai pitääkö teidän mielestänne edelleen kohonneista jäsenmaksuista huolimatta jäädä maksamaan niitä isompia jäsenmaksuja?

Satu Haapanen /vihr:
Kommenttina edustaja Jalosen puheeseen: miksi sitten on niin, että ne maat, joissa on maahanmuuttajia paljon, menestyvät monesti taloudellisesti paljon paremmin, kuin yksikulttuuriset maat? On ihan fakta, joka nyt on kuultu monen talousasiantuntijan suusta, että työvoiman lisääminen myöskin lisää taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Ja kyllähän sen nyt näkee ihan jokainen, että monet maahanmuuttajat perustavat yrityksiä, työllistävät sitten myöskin suomalaisia. Eli meidän pitäisi tutkia tätä dynamiikkaa, kuinka tämä oikein tapahtuu, ja toimia sitten sen mukaan.

Vielä näistä lukukausimaksuista haluaisin sanoa. Emme muista sitä, että monella tänne EU-, ETA-maiden ulkopuolelta opiskelemaan tulevalla ei ole itse asiassa minkäänlaista toimeentuloa tänne tullessaan. He eivät saa sosiaaliturvaa, he eivät saa opintorahaa, vaan heidän täytyy myös opintojensa ohella tehdä työtä ja maksaa se opiskelupaikka. Että kyllä he tekevät kovasti töitä opintojensa eteen tänne, mutta toki meidän täytyy sitten miettiä vielä sitä, että kun meillä kuitenkin on koulutusosaamista, kuinka me voisimme sitä sitten myydä maailmalle, mutta ilman, että me laitamme lukukausimaksut tänne tuleville opiskelijoille.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 107/2014 vp

106. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02
2)  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys  HE 210/2014 vp
...
Paavo Arhinmäki /vas:
Hallitus on antanut lausuntokierrokselle esityksen siitä, että EU- ja Eta- maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta tultaisiin jatkossa perimään vähintään 4 000 euron lukukausimaksua. Tämä on monella tapaa täysin järjetön esitys. Tämä on monella tapaa täydellinen muutos suomalaisessa koulutuspolitiikassa, sen ytimeen menevä muutos. Me olemme olleet huolestuneita suomalaisen koulutuksen kansainvälisyydestä. Me olemme toivoneet, että suomalaiset korkeakoulut toimivat kansainvälisellä kentällä.

Mitä tulee tapahtumaan, jos EU- ja Eta- maiden lukukausimaksut otetaan käyttöön? Voidaan katsoa, mitä tapahtui Tanskassa, mitä tapahtui Ruotsissa. Tanskassa lukukausimaksujen käyttöönotto romahdutti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää noin 35 prosentilla. Tanskassa hätäännyttiin tästä ja luotiin stipendijärjestelmä, joka maksaa saman verran. Ruotsissa otettiin käyttöön Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukumaksut vuonna 2011. Eta-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden määrä romahti 79 prosentilla. Onko todella niin, että kun puhumme kansainvälisyydestä, niin haluamme sellaisen järjestelmän, jossa suomalaisiin yliopistoihin, korkeakouluihin ei hakeuduta ympäri maailmaa? Jos arvioidaan niitä hyötyjä taloudessa, joita EU- ja Eta- maiden ulkomaisille opiskelijoille tulevista lukumaksumaksuista tulee, niin ne ovat täysin minimaaliset, mahdollisesti jopa miinusmerkkiset. Voimme katsoa siitä samalla tavalla Tanskan, Ruotsin esimerkkiä: lukukausimaksujen perimiseen luotava järjestelmä, byrokratia, itse asiassa voi hyvinkin olla kalliimpi kuin ne vähäiset tulot, mitä tästä saadaan.

Ja itse asiassa jos katsoo kansainvälisten opiskelijoiden kansantalouteen tuomaa hyötyä, niin Cimo ja VATT ovat julkaisseet esiselvityksen siitä. Tämän esiselvityksen mukaan hyöty on jopa 200 000 euroa, eli tämä on kansantaloudellisesti täysin järjetön esitys. Se on kansainvälisyyden kannalta täysin järjetön esitys. Mikä tässä sitten on takana, ja miksi tällaista esitystä halutaan viedä eteenpäin? Arvoisa puhemies, epäilenpä pahasti, että taustalla on ajatus siitä, että seuraavaksi tuodaan lukukausimaksut myös laajemmin suomalaisille ja EU-maista tuleville opiskelijoille.

Nyt täällä oikealta laidalta, jos täällä edes yksi edustaja sieltä olisi, sanottaisiin, että eihän kukaan nyt Suomeen halua lukukausimaksuja suomalaisille. Mutta itse asiassa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen vaihtoehdoksi hallituksen sisällä on tarjottu rekisteröitymismaksua kaikille, siis myös suomalaisille ja EU-maista tuleville opiskelijoille. Tämä voidaan nähdä askeleena kohti sitä, että lopullisesti romutetaan se perustavanlaatuinen ajatus, mikä suomalaisessa koulutuspolitiikassa on ollut: maksuttomat mahdollisuudet opiskella sieltä esiasteelta aina ylempiin korkeakoulututkintoihin asti.

Arvoisa puhemies! On surullista, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jossa viedään mahdollisuudet yksilöiltä kouluttautua uudelle alalle, viedään mahdollisuus laajoihin tutkintoihin, siihen, että luodaan tulevaisuuden edellytyksiä. Ja on todella surullista, että sama hallitus on nyt esittämässä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia lukukausimaksuja, tuomassa täysin suomalaiseen järjestelmään kuulumattoman elementin.

...

Lea Mäkipää /ps:
Tässä samassa keskustelussa pitäisi ottaa kantaa myös ulkolaisten opiskelijoiden oikeuksiin Suomessa. Tarjoamme avokätisesti opiskelupaikkoja täällä. Ulkolaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ja lisää tulee, sillä maailmassa riittää ihmisiä ilmaisen opiskeluoikeuden käyttäjiksi. Ulkolaisia korkeakouluopiskelijoita on maassamme noin 17 000 ja ammattikorkeakouluissa suunnilleen saman verran. Mitä tämä merkitsee rahassa? Yksi lukuvuosi opiskelijaa kohden maksaa ammattikorkeakouluissa noin 8 000 euroa ja yliopistoissa 10 000. Yhden opiskelijan kouluttaminen puolestaan maksaa Suomelle 30 000 - 50 000 euroa. Joka vuosi Suomi antaa ulkolaisille opiskelijoille yhteensä 300 miljoonan euron lahjan. Meidän omat opiskelijat eivät pääse korkeakouluihin ja jäävät ilman turvallisempaa tulevaisuutta. Ulkomailla opiskelu on monelle sitten se ainut keino päästä eteenpäin. Ulkomailla opiskelu maksaa. Esimerkiksi Tarton yliopistossa lukukausi maksaa 7 800 euroa, ja meillä virolaiset vastaavasti opiskelevat ilmaiseksi. Suomi kouluttaa venäläisiä, kiinalaisia, nigerialaisia ilmaiseksi ja usein myös maksaa näille sosiaalitukia, kun omat rahat elämiseen eivät riitäkään. Jos Suomi alkaisi periä käyvän lukukausimaksun tai vaikkapa vain muutaman tuhannen euroa lukuvuodessa, säästäisimme kymmeniä, jopa satoja miljoonia vuodessa. Tämäkin on aina se ikuinen kysymys, että mitä pitäisi tehdä.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 106/2014 vp

[Kemolitor]

Nyt Hesari on löytänyt se opiskelijan, joka saattaa ehkä mahdollisesti tuoda Suomelle 200 000 euron hyödyn joskus hamassa tulevaisuussa. Ei kai tässä sitten enää ole hallituksella muuta mahdollisuutta kuin vetää esityksensä takaisin.

Lukukausimaksut ovat huono idea – tämä mies kertoo hallitukselle, miksi

Yliopisto-opiskelijoiden sekä -opettajien mielestä hallituksen kaavailemat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille ovat huono idea. Selvitimme, onko asia näin.
-----
Meksikolainen Goldmann, 22, oli kaukana kotoa. Hän ei ymmärtänyt sanaakaan suomea, ja sen äänteetkin kuulostivat oudoilta.

Vaikka Goldmannia pelotti, hän oli samaan aikaan järkyttävän innoissaan. Hän oli hypännyt tuntemattomaan, hakenut ja päässyt opiskelemaan maisterintutkintoaan kaikista maista juuri Suomeen – ilmaiseksi!

Aivan uskomaton tuuri!

Ja juuri kreivin aikaan. Jos Goldman olisi ollut tulossa Suomeen kuutisen vuotta myöhemmin, olisi Suomi aivan aluksi esittänyt hänelle todennäköisesti laskun. Eikä Goldmanilla olisi ollut varaa sellaista maksaa.

Lasku tulee seuraaville tulijoille, jos hallituksen kaavailut etenevät laiksi asti.
-----
Keskiluokkaisten vanhempien lapsena Werner Marcelo Goldmannilla ei olisi ollut missään nimessä varaa Monterreyssä opiskeluun, ellei hän olisi saanut stipendiä hyvän koulumenestyksensä ansiosta.

Stipendi kattoi 90 prosenttia lukukausimaksuista. Ikionnellinen Goldmann heittäytyi opintoihin, joihin kuului paljon laboratorioharjoituksia ja -kokeita.

Toukokuussa 2010 Goldmann oli valmis kandidaatti ja umpikujassa. Stipendistä ei ollut enää mitään jäljellä, mutta Goldmann olisi halunnut jatkaa opintojaa ja laajentaa osaamistaan.
-----
Yhteistyömaiden listalta Goldmann valitsi Suomen esimerkiksi Belgian ja Puolan sijasta kolmesta syystä:

1. Oulun yliopistosta löytyi hyvältä kuulostava biomekaniikan koulutusohjelma.

2. Suomessa ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja vaan koulutus oli kaikille ilmaista. Goldmann kyllä selviäisi Meksikoa korkeammista elämiskustannuksista yhteistyöohjelmaan kuuluvan stipendin avulla, jos hänen ei tarvitsisi maksaa erikseen koulutuksesta.

3. Goldmann tiesi Suomen valttikortista:

"Suomen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Eikä vain peruskoulutasolla."
-----
Hän valmistui sovitusti kahdessa vuodessa maisteriksi ja tutkii nyt päivätyönään biomassan jalostusmahdollisuuksia Oulun yliopistolla toimivassa bioekonomian tutkimusryhmässä.

Goldmann aikoo jäädä Suomeen pysyvästi: hänellä on suomalainen tyttöystävä, ystävät ja asuntosäästötili. Haaveissa siintää oma kesämökki.

Niin, lukukausimaksuissa ei kyse ole vain taloudesta vaan esimerkiksi siitä, ketkä Suomeen saavat tulla. Suomesta on tullut Goldmannille uusi koti.

"Odotan edessä häämöttävää elämää. Suomi on minulle paras paikka maailmassa juuri nyt", rakastunut Goldmann kertoo.

Käytännössä Goldmann on ulkomainen opiskelija, jollaisista suomalaiset päättäjät öisin haaveilevat: vastineeksi vaivaisesta kahden vuoden korkeakoulutuksestaan Goldmann on sitoutunut maksamaan verorahoja Suomeen koko loppuikänsä.

Silti hallitus on sulkemassa oven Goldmannin ja hänen kaltaistensa nenien edestä.
-----
Koko juttu:
NYT: Lukukausimaksut ovat huono idea – tämä mies kertoo hallitukselle, miksi

[Roope]

Nyt Hesari on löytänyt se opiskelijan, joka saattaa ehkä mahdollisesti tuoda Suomelle 200 000 euron hyödyn joskus hamassa tulevaisuussa. Ei kai tässä sitten enää ole hallituksella muuta mahdollisuutta kuin vetää esityksensä takaisin.

Yliopisto-opiskelijoiden sekä -opettajien mielestä hallituksen kaavailemat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille ovat huono idea. Selvitimme, onko asia näin.

[...]

Toisin kuin yleisesti luullaan, lukukausimaksut aiheuttaisivat tulojen menetyksiä valtiolle pitkällä tähtäimellä.

Väitettä tukee tuore esiselvitys [1], jonka mukaan juuri opiskeluiässä Suomeen saapuvat ja hyvin sopeutuneet maahanmuuttajat ovat sitä parasta A-ryhmää: he toisivat parhaimmillaan valtiolle lähes 200 000 euron nettohyödyn.

1= Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) teettämä esiselvitys ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista.

Tällaista journalismia Jutta Sarhimaalta. Ensinnäkin mainitussa esiselvityksessä on oleellinen toimittajan sivuuttama huomautus, joka kyseenalaistaa väitteen pitkän tähtäimen hyödyistä:

Nuorena tai vanhana maahan muuttaneiden tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin Suomessa syntyneet.

Suomeen muuttaneet pärjäävät työmarkkinoilla keskimäärin Suomessa syntyneitä huonommin.

On muutenkin harhaanjohtavaa vedota tuohon esiselvitykseen, sillä siinä ei väitetty, että "lukukausimaksut aiheuttaisivat tulojen menetyksiä valtiolle pitkällä tähtäimellä". Esiselvitys ei ottanut lukukausimaksujen taloudellisiin vaikutuksiin kantaa, eikä yksittäisiä 200 000 euron nettohyödyn optimitapauksia käytetty siinä argumenttina lukukausimaksuja vastaan. Esiselvityksessä ei otettu kantaa siihenkään, lisäisivätkö tai vähentäisivätkö lukukausimaksut nettohyöty- ja nettokustannustapauksia.

Toimittaja Sarhimaan metodilla kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotonkin voisi väittää pitkällä tähtäimellä hyödyttävän Suomea, koska muutamat heistä on työllistetty julkisen sektorin johtajanpaikoille. Nytin tapa alustaa juttunsa väittämällä esittävänsä jostain kiistanalaisesta asiasta objektiivinen totuus on erityisen vastenmielistä. Mielipidekirjoitukset pitäisi tunnistaa mielipidekirjoituksiksi.

[Fincum]

vastineeksi vaivaisesta kahden vuoden korkeakoulutuksestaan Goldmann on sitoutunut maksamaan verorahoja Suomeen koko loppuikänsä

En ole juttua lukenut, mutta oliko sitoumus jutun liitteenä?

[ämpee]

"...ulkomainen opiskelija, jollaisista suomalaiset päättäjät öisin haaveilevat..."

Kieltämättä paras selitys tällä touhulle tähän mennessä, päättäjien likaiset seksifantasiat...

[P]

En ole juttua lukenut, mutta oliko sitoumus jutun liitteenä?

Jep. Propagandaa uutisena.  Suuri osa täällä ilmaiseksi opiskelevista poistuu valmimistumisensa jälkeen maasta ja vie koulutuksen mukanaan. Ei muutama, nyt parikymppisenä Suomeen jäämistä vannova - töitäkin löytänyt muuta kokonaishintaa..

Kohtuullinen lukukausimaksu ja esim. mahdollisuus vähentää lukukausimaksut ansiotuloverotuksesta vaikka seuraavan 5v tai 10 v. aikana. Silloin Suomeen tuöhön jäävät saavat ilmaisen koulutuksen. Ylimääräiset vapaamatkustajat järjestelmässä jäävät pois.

[Tuomas3]

Jep. Propagandaa uutisena.  Suuri osa täällä ilmaiseksi opiskelevista poistuu valmimistumisensa jälkeen maasta ja vie koulutuksen mukanaan. Ei muutama, nyt parikymppisenä Suomeen jäämistä vannova - töitäkin löytänyt muuta kokonaishintaa..

Kohtuullinen lukukausimaksu ja esim. mahdollisuus vähentää lukukausimaksut ansiotuloverotuksesta vaikka seuraavan 5v tai 10 v. aikana. Silloin Suomeen tuöhön jäävät saavat ilmaisen koulutuksen. Ylimääräiset vapaamatkustajat järjestelmässä jäävät pois.

Vastustan ko lk-maksuja, koska ne tulivat kokeilussa kalliimmiksi kuin maksuttomuus ja pudottavat lahjakkaimman varattoman aineksen pois sekä kurjistajat käyttäisivät sitä reittinä myös suomalaisten lukukausimaksuihin.

Tuolla idealla sen voisi toki toteuttaa, koska silloin emme kouluttaisi ilmaiseksi muita valtioita varten. Siihen kuitenkin pitäisi lisätä jokin tapa, jolla varaton lahjakas ulkomaanelävä pääsee näyttämään kyntensä. Esimerkiksi lukukausia maksamattomat saisivat kansainvälisesti kelvolliset paperit ulos vasta parin vuoden työskentelyn jälkeen. Jos työtä ei kykene saamaan, se olisi parin vuoden korkeakouluharjoittelu. Tms.

[P]

Vastustan ko lk-maksuja, koska ne tulivat kokeilussa kalliimmiksi kuin maksuttomuus ja pudottavat lahjakkaimman varattoman aineksen pois sekä kurjistajat käyttäisivät sitä reittinä myös suomalaisten lukukausimaksuihin.

Tuolla idealla sen voisi toki toteuttaa, koska silloin emme kouluttaisi ilmaiseksi muita valtioita varten. Siihen kuitenkin pitäisi lisätä jokin tapa, jolla varaton lahjakas ulkomaanelävä pääsee näyttämään kyntensä. Esimerkiksi lukukausia maksamattomat saisivat kansainvälisesti kelvolliset paperit ulos vasta parin vuoden työskentelyn jälkeen. Jos työtä ei kykene saamaan, se olisi parin vuoden korkeakouluharjoittelu. Tms.

No lukukausimaksuttomuus mahdollistaa myös lahjattomimman varattoman aineksen imuroimisen Suomeen. Ilmeisesti jopa esim. nigerialaisrikollisia on tullut tuota kautta?  Mainitut stibendit mahdollistaisivat sen lahjakkaimman ulkomaalaisen varattoman aineksen opiskelun, josta olet huolissasi.

Ja lukukausimaksuja perittäisiin vastasuoroisuus periaatteen mukaan. Maissa, joissa suomalaisilta ei peritä maksua, ei perittäisi täälläkään. Kaikille opiseklijoille tulee pukkaamaan lukukausimaksuja, jollei kuluja saada alemmas. Jossain näin luvun ulkomaalaisten ilmaisesta koulutuksesta aiheutuvasta hinnasta. Se ylitti 100 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa, jossa koulutamme ilmaiseksi esim. kiinalaisia, jotka palaavat takaisin Kiinaan kilpailemaan suomalaisen teollisuuden raunioidenkin kanssa ei ole mitään järkeä.

[Roope]

Vastustan ko lk-maksuja, koska ne tulivat kokeilussa kalliimmiksi kuin maksuttomuus ja pudottavat lahjakkaimman varattoman aineksen pois sekä kurjistajat käyttäisivät sitä reittinä myös suomalaisten lukukausimaksuihin.

Onnettomasti suunnitellun kokeilun tuloksista ei voi päätellä juuri mitään. Kokeilu oli aivan liian suppea, jolloin opiskelijakohtaiset byrokratiakustannukset nousivat kohtuuttomiksi, samaan aikaan oli tarjolla myös vaihtoehtoisia maksuttomia linjoja ja suurin osa lukukausimaksuista jaettiin takaisin opiskelijoille apurahoina. Tuollaisessa toteutuksessa ei ollut mitään järkeä.

Lukukausimaksujen oheen toteutettava apurahasysteemi ei suinkaan pudota lahjakkainta varatonta ainesta pois, vaan se on päinvastoin liiankin laaja, kun apurahan saa jo normaalista opinnoissa etenemisestä. Apurahat pitäisikin suunnata vain erityisen lahjakkaille.

Englanninkielisten koulutusohjelmien lukukausimaksu ei ole reitti suomalaisten lukukausimaksuihin sen enempää kuin vaikka korkeakoulujen tehokkuusvaatimukset tai ulkomaalaisille suunnattu koulutusvientikään. Asioita on voitava käsitellä erillään.

[Tuomas3]

No lukukausimaksuttomuus mahdollistaa myös lahjattomimman varattoman aineksen imuroimisen Suomeen. Ilmeisesti jopa esim. nigerialaisrikollisia on tullut tuota kautta?  Mainitut stibendit mahdollistaisivat sen lahjakkaimman ulkomaalaisen varattoman aineksen opiskelun, josta olet huolissasi.

Ja lukukausimaksuja perittäisiin vastasuoroisuus periaatteen mukaan. Maissa, joissa suomalaisilta ei peritä maksua, ei perittäisi täälläkään. Kaikille opiseklijoille tulee pukkaamaan lukukausimaksuja, jollei kuluja saada alemmas. Jossain näin luvun ulkomaalaisten ilmaisesta koulutuksesta aiheutuvasta hinnasta. Se ylitti 100 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa, jossa koulutamme ilmaiseksi esim. kiinalaisia, jotka palaavat takaisin Kiinaan kilpailemaan suomalaisen teollisuuden raunioidenkin kanssa ei ole mitään järkeä.

Suomalainen pääsykoejärjestelmä on sen verran vaativa, ettei sinne lahjaton ulkomaan asukki pääse kuin jonkun tasa-arvo-ohjelman kautta. Tuollaiset porsaanreiät ku tukitaan, ni se lahjaton aines jää rajojen taakse.

Vastavuoroisuusperiaate kuulostaa reilulta, mutta se estäisi varattomien (esim. aasialaisten) huippulahjakkaiden hakeutumisen tänne. Suosisin enemmän työvelvoitetta Suomessa.

[VeePee]

Tämän päivän (10.11.2014)Kauppalehdessä on aiheen tiimoilta fiksu kirjoitus:

Onko ilmainen koulutusvienti todella kannattavaa?

Lukijalta. Opetusministeriön aikomus asettaa lukukausimaksut ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille on aikaansaanut melkoisen polemiikin mediassa. Hanketta on vastustettu monin perustein, mutta päällimmäisiksi ovat yllättäen nousseet taloudelliset perusteet.

Kansan Uutiset kertoi, että "ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle" (30.10.). Poliitikot ja opiskelijajärjestöt viittaavat innokkaasti VATT:n ja CIMO:n selvitykseen (VATT valmisteluraportit 21), jossa toden totta puhutaan 200 000 euron nettohyödystä. Toki raportissa kerrotaan, että näin suuri hyöty voi olla parhaimmillaan, mutta tapa, jolla laskelmat on esitelty, tarjoaa mahdollisuudet vetää tulkinnoissa "mutkat suoriksi".

Luku sinänsä on tietenkin järjetön. Jos todellakin olisi niin, että ulkomaalainen opiskelijaa tuottaisi 200 000 euron nettohyödyn julkiseen talouteen, kannattaisi kaikki 300 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa korvata ulkomaalaisilla. Nettohyöty Suomen julkiselle taloudelle olisi 60 miljardia euroa.

Jos suomalaiset siirtyisivät Viroon opiskelemaan, koituisi siitä oletettavasta saman suuruinen hyöty Virolle ja molemmat maat rikastuisivat käden käänteessä.

Laskelmissa pitää olla vikaa, mutta mitä? VATT:in laskelmien yksityiskohtia ei ole julkistettu, joten asia jää arvailujen varan.

CIMO esittelee omassa lehdessään (Faktaa express 4a/2014) myös saksalaista Prognos AG:n tukimusta, joka antaa käsityksen laskelmien sudenkuopista. Tyypillinen piirre laskelmissa on se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden ei oleteta käyttävän mitään muuta julkisia palveluita kuin koulutusta. Tuloiksi lasketaan sekä valmistuneiden opiskelijoiden tuottaman arvonlisä, että heidän maksamansa kulutus- ja tuloverot.

Laskelmat vaikuttavat sekasotkulta, jossa julkinen sektori ja koko kansantalous menevät täysin sekaisin. Ne näyttävät samanlaisilta kuin opiskelijajärjestöjen muutama vuosi sitten esittämät luvut, joiden lopputulema oli, että keskimäärin ulkomaalaiset opiskelijat maksavat koulutuskustannuksensa takaisin 2-3 vuodessa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutusinvestointien tuottoaste olisi siten moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ongelma näissäkin luvuissa oli se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden läsnäolosta ei koulutuksen aikana ja sen jälkeen koitunut muita kustannuksia kuin välittömät koulutuskustannukset.

Ulkomaalaisia opiskelijoita on korkeakouluissa noin 20 000, ja heidän osuutensa esimerkiksi jatko-opiskelijoista on jo 15 prosenttia. Kyse ei siis ole mistään marginaalisesta kustannuserästä, ja siksi soisi, että taloudelliset vaikutukset selvitettäisiin kunnolla, eikä tukeuduttaisi vain joidenkin lobbarijärjestöjen sekalaisiin mainoksiin.

Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin.

Mitään taloudellista kalkyyliä tai muutakaan logiikkaa tälle ilmeisen diskriminoivalle järjestelmälle ei ole. Tilanne on vähän sama kuin koko talouspolitiikassa: tärkeintä ovat kauniit kielikuvat, faktoista ei ole niin väliä.

Taloustieteen professori, Turun yliopisto

Matti Viren

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/juttu.jsp?direct=true&oid=2014/11/10/5584676

[Oho]

"Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin."

Huomion kiinnittämisestä tähän seikkaan, siis siihen, että Suomen valtio ajaa yliopistoja aktiivisesti suosimaan ulkolaisia opiskelijoita suomalaisten kustannuksella, tulee vielä penalttia omien taholta.....

Mulle tää ei ollut lainkaan uutinen mutta luultavasti valtaosalle akateemisesta maailmasta ulkona oleville oli. Yhdenvertainen Suomi....... Vieläkö joku ihmettelee mun halukkuutta polttaa Suomen passi.....

[Siili]

"Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin."

Huomion kiinnittämisestä tähän seikkaan tulee vielä penalttia.....

Ehkäpä kannustusta voisi ensi alkuun siirtää kotimaiseen suuntaan panostamalla positiivisesti nuoriin suomalaisiin, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.  Olen kuullut, että tässä ryhmässä olevat ovat kovassa syrjäytymisvaarassa.

[Jäniksenkäpälä]

"Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin."
Huomion kiinnittämisestä tähän seikkaan, siis siihen, että Suomen valtio ajaa yliopistoja aktiivisesti suosimaan ulkolaisia opiskelijoita suomalaisten kustannuksella, tulee vielä penalttia omien taholta.....
Mulle tää ei ollut lainkaan uutinen mutta luultavasti valtaosalle akateemisesta maailmasta ulkona oleville oli. Yhdenvertainen Suomi....... Vieläkö joku ihmettelee mun halukkuutta polttaa Suomen passi.....

Pakko lisätä näin lyhyesti, että Aallon ylin johto on ottanut tämän ulkomaalaistamisen todella tosissaan. Tutkimusprojekteihin on erittäin vaikea saada pätevää väkeä, kun on pätevien hakijoiden sijaan on otettava väkisin ulkomaalaisia välittämättä pätevyydestä tai soveltuvuudesta. Tee siinä sitten tutkimusta, kun väki vaihtuu muutenkin liian tiuhaan. Näin saadaan kyllä yliopistorankingia nostettua, kun väki on post docia, mutta se varsinainen tutkimus... 

[Arvoton]

Kusarin ja ylioppilaskuntien laskentatavallaHAN paitsi kaikki tohtorikoulut (ent. maisterikoulut) olisi todellakin annettava vain afrikkalaisille ja kiinalaisille. Samalla hoituisi valtion velka muutamassa vuodessa, kun Suomi tienaisi lähemmäs budjettinsa verran muutamassa vuodessa näiden ulkomaalaisten avulla.

Suomi voisi myös alkaa maksaa negatiivista veroa kansalaisille, kun saadaan kaikki Suomen työpaikat pankinjohtajista inssien kautta siivoojiin luovutettua ulkomaalaisille. Kansan uutiset lienevät mieltä, että nyt itsekkäät suomalaiset ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaisetkin riistävät työpaikat ulkomaalaisilta.

Ennen oli öljyvaltiot ja Venäjä. Nyt voimme ryhtyä tohtorisheikeiksi ja työlllistäjäparoneiksi. Imekää *****, saudit! Alan tästä katsella tontteja Bahamalta tai Tahitilta. Bentleyn pistän tilaukseen, kun autokaupat aukeavat huomenna.

(hitto, tuli mieleeni Ruotsi. ilmankos se on niin sikarikas nyt jo. tajusin, että rajoittamaton maahanmuutto kehitysmaista, l. monikulttuuri sen rikkauden aiheuttaa.)

[Iloveallpeople]

Esitys lukukausimaksuista piilorasismia?

"Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tuntuu tällä hetkellä olevan valmiutta ajatella, että kansalaisia sorretaan maahanmuuttajien kustannuksella."
...

Todellisia kustannuksiakaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista ei suomalaiselle yhteiskunnalle aiheudu. Kelan tukia he eivät saa. Ainoa etuus, josta ulkomaalainen tutkinto-opiskelija nauttii, on maksuton koulutus.
...

"SDP on tutkimusten mukaan menettänyt perinteistä äänestyspohjaansa perussuomalaisille. Lisäksi suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tuntuu tällä hetkellä olevan valmiutta ajatella, että kansalaisia sorretaan maahanmuuttajien kustannuksella. Tässä mielipideilmapiirissä ei liene vaikeaa löytää tukea ajatukselle, että juuri ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi maksaa tutkinnoistaan."
...

Kansan Uutiset

[Roope]

Kansan Uutisten juttu perustuu Tampereen yliopistossa tohtorikoulutettavana olevan Mikko Poutasen kirjoitukseen Politiikasta.fi -verkkolehdessä:

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisesta Suomelle globaalissa taloudessa muodostuva pelkistetty taloudellinen tappio on aiemmin hyväksytty osana suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen verkostoitumisen kustannuksia. Nyt ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on alettu ajatella kustannuksena, johon Suomella ei ole varaa. Kansainvälinen kilpailukyky priorisoituu taloudellisesti tiukkoina aikoina ohi globaalin vastuunkannon.

[...]

Lukukausimaksujen asettamisen sijaan olisi tärkeää panostaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistymiskynnyksen alentamiseen. CIMOn selvityksessä todetaan, että tästä näyttäisi seuraavan kansantaloudellisesti suurempi hyöty kuin lukukausimaksuista. Lisäksi pääasiallinen syy siihen, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat eivät valmistuttuaan jää Suomeen ei ole opiskelijoissa itsessään, vaan suomalaisten työnantajien ja maahanmuuttoviranomaisten asenteissa.

[...]

Lukukausiesitys ei myöskään kohdistu kaikkiin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, vaan ainoastaan EU/ETA-alueen ulkopuolisiin tutkinto-opiskelijoihin, joiden määrä Suomessa on lukukausimaksukokeilun seurantaryhmän mukaan tasaisesti kasvanut. Lukukausimaksu voidaan nähdä mekanismina, joka seuloo Suomeen saapuvia ulkomaalaisia opiskelijoita. Todetaanhan hallituksen esityksessäkin, että lukukausimaksut ovat keino vähentää EU/ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden suhteellista osuutta kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista. Eurooppalaisten opiskelijoiden suhteen Suomella ei siis ole vastaavaa ongelmaa kantaa globaalia vastuuta kuin kehittyvien ja nousevien talouksien nuorten suhteen.

Lukukausimaksuehdotus on myös populismia 11.11.2014

[Kemolitor]

Kati Pietarinen on tainnut siirtyä Voimasta Vihreään Langaan:

Ei lukukausimaksuille: "Suomen pitäisi viedä tasa-arvoista koulutusta maailmalle"

Lokakuun lopulla hallitus esitti lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Vieraskielisestä korkeakoulutuksesta tulisi maksaa lukuvuodessa vähintään 4000 euroa. Mitä mieltä olet tästä, vastavalmistunut sosionomi ja opiskelija-aktiivi Prabesh Khatiwada?

"Olen samalla kannalla kuin opiskelijajärjestöt Samok ja Syl. Tämä ei ole hyvä päätös. Ajatus saattaa nyt tuntua hienolta ja populistiselta, mutta pitkän ajan seuraukset voivat olla epätoivottuja. Tampereen yliopiston tutkimushankkeen kyselyssä kansainvälisten opiskelijoiden tärkein syy tulla Suomeen oli opiskelun ilmaisuus."

Hallituksen esityksen mukaan Suomi, Islanti ja Norja ovat ainoita ETA-alueen maita, joissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelevat ilmaiseksi. Miksi systeemi pitäisi säilyttää?

"Suomi tunnetaan globaalisti tasa-arvoisesta koulutuksestaan. Suomen pitäisi viedä tätä ajatusta maailmalle, esimerkiksi yhteistyössä Islannin kanssa."

-----
Koko juttu:
Vihreä Lanka: Ei lukukausimaksuille: "Suomen pitäisi viedä tasa-arvoista koulutusta maailmalle"

[Lovecraft]

Globaalisti tasa-arvoista koulutusta on tarjota kaikelle maailmalle Suomessa ilmainen koulutus, suomalaisten kuitenkaan saamatta kaikelta maailmalta ilmaista koulutusta. Menikö oikein?

[Kemolitor]

Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyisin vierasmaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000. Suhteellisesti eniten on kasvanut Aasiasta ja Afrikasta tulleiden määrä.

- Kasvun taustalla on maailmanlaajuinen kehitys: opiskelijoiden liikkuvuus on lähes kaikkialla lisääntynyt. Uskoisin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Tuomo Suhonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet runsaasti englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Korkeakoulut tarjoavat eri puolilla Suomea lähes 400 tutkinto-ohjelmaa amk-, kandidaatti- ja maisteritasolla.

Karjalainen: Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000

[Kemolitor]

Ei tainnut sitten tulla lukukausimaksuja:

Hallitus ei ole sittenkään esittämässä lukukausimaksuja

Ulkomaalaisille opiskelijoille kaavaillut luukausimaksut eivät näillä näkymin ole vielä toteutumassa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan nykyinen hallitus ei tee eduskunnalle esitystä varsinaisista lukukausimaksuista. Sen sijaan rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyneet hakijamaksut ovat toteutumassa.

"Ilokseni voin todeta, että näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että asiaa vietäisiin eteenpäin, koska siitä ei ole yksimielisyyttä", sanoo puolustusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund Helsingin Sanomille.
-----
Koko juttu:
HS: Hallitus ei ole sittenkään esittämässä lukukausimaksuja

[Jaska Pankkaaja]

Laitetaan lukukausimaksut ja saman tien täällä voidaan lopettaa muutama "yli"opisto ja ammattisurkea. Selkeää säästöä eikä mitään muuta.

[Siili]

Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyisin vierasmaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000. Suhteellisesti eniten on kasvanut Aasiasta ja Afrikasta tulleiden määrä.

- Kasvun taustalla on maailmanlaajuinen kehitys: opiskelijoiden liikkuvuus on lähes kaikkialla lisääntynyt. Uskoisin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Tuomo Suhonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet runsaasti englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Korkeakoulut tarjoavat eri puolilla Suomea lähes 400 tutkinto-ohjelmaa amk-, kandidaatti- ja maisteritasolla.

Karjalainen: Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000

Onko kukaan näistä tutkinto-ohjelmista valmistunut päässyt suomalaisissa yrityksissä sellaiseen asemaan, että hänestä olisi kirjoitettu esimerkiksi Kauppalehdessä tai Tekniikka & Taloudessa? 

Kukkahattumenestystä en laske todelliseksi menestykseksi.

[Roope]

Ei tainnut sitten tulla lukukausimaksuja:
HS: Hallitus ei ole sittenkään esittämässä lukukausimaksuja

Opiskelijajärjestöt vastustivat maksuja kiivaasti. Myös opettajien ja tutkijoiden liitoissa suhtauduttiin "pakkomaksuihin" torjuvasti.

Korkeakoulujen suhtautuminen vaihteli kannatuksesta epäröintiin. Useat yliopistot paheksuivat sitä, että maksuja olisi ollut pakko periä, minkä katsottiin olevan niiden autonomian eli itsenäisyyden vastaista.

Monet yliopistot olivat myös sitä mieltä, että yliopistojen pitäisi itse voida päättää, jos ne haluaisivat periä pienemmän maksun kuin 4 000 euroa vuodessa.

Ei yliopistoja tarvitse pakottaa ottamaan käyttöön lukukausimaksuja. Riittää, että yliopistot eivät enää saa valtiolta rahaa EU:n ulkopuolelta saapuvista opiskelijoista. Järjestäköön sitten heidän opiskelunsa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Hallitus on kaavaillut vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksua EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vielä ei ole varmaa, aikooko se myös esittää lainmuutosta eduskunnalle. Ny­kyään korkeakouluopinnot ovat lain mukaan maksuttomia kaikille.

"Lainmuutos johtaisi todennäköisesti kaltevalle pinnalle", Järvenpää sa­noo.

Opiskelijajärjestöjen pelkona on, että lakia olisi helppo laajentaa sellai­seksi, että korkeakoulut saisivat alkaa periä maksuja yleisestikin. Niitä ei välttämättä kutsuttaisi lukuvuosimaksuiksi.

"On kuulunut jo eriasteisia huhuja esimerkiksi suunnitelmista hallinto­maksuihin myös suomalaisille opiskelijoille", hän sanoo.

Syl ja Samok ovat asiassa yhteisrintamassa, Peltonen sanoo. Hänestä asiassa kannattaisi katsoa myös yhteiskunnan kokonaishyötyä. Opinto­jensa viimeisen vaiheen Suomessa opiskelevat ovat halpa investointi, kun heidät saadaan jäämään tänne töihin. Perusopetuksen on kustanta­nut lähtömaa.

Helsingin Sanomat: Opiskelijat vaativat ilmaista koulutusta 3.12.2014

Siinä tapauksessa kannattaa skipata työläs välivaihe ja panostaa paljon nykyistä enemmän ihmisiin, joilla on jo valmiiksi korkeakoulutus ja mahdollisesti työkokemustakin.

[Jari Leino]

Tämän päivän Hesarissa oli juttu ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä. Siinä hehkutettiin, että parhaiten työllistyvät afrikkalaiset opiskelijat.

Juttu perustuu ilmeisesti tähän CIMO:n tutkimukseen:

http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/54160_netti_Express5A_14.pdf

jossa todetaan mm.

Toinen puute aineistossa
on, ettei se kerro minkälaisissa
töissä valmistuneet opiskelijat ovat.
Koulutuksen hyödyntämisen näkökulmasta
olennaista olisi, että opiskelijat
pystyisivät työllistymään koulutustaan
vastaaviin töihin.

Luulen, että afrikkalaisten hyvä työllistyminen johtuu siitä, että monet heistä työllistyvät esim. siivousalalle. Tosin voi hyvin olla, että terveydenhoitoalaa opiskelleet afrikkalaiset työllistyvät ihan koulutustaan vastaaviin töihin.

[Roope]

Demarit kaatoivat lukukausimaksut, koska tarpeeksi suurta osaa maksuista ei palauteta opiskelijoille stipendeinä, jolloin Suomeen ei saada heidän mielestään riittävästi opiskelijoita. Muutaman vuoden takaisessa kokeilussa perityt maksut palautettiin takaisin stipendeinä, eikä riittänytkään, kun vain yksi opiskelija maksoi täyden lukukausimaksun. Tällaisessa systeemissä ei olisi mitään järkeä.

Ihmetystä herättää se, että demarit linjasivat toukokuun puoluekokouksessaan olevansa lukukausimaksujen kannalla. Nyt puolue on kuitenkin poikkiteloin lukukausimaksujen kanssa. Miksi?

Demarien kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson sanoo, että demareita hiertää esityksessä stipendijärjestelmän kirjaukset, jotka ovat jääneet liian yleiselle tasolle.

- Demarien linja on, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on perusteltua saada lukukausimaksut. Pidän sitä myöskin oikeana ratkaisuna. Stipendijärjestelmän rakentaminen on kuitenkin vielä kesken.

Demarien puolella katsotaan, että stipendijärjestelmän pitäisi olla niin hyvä, että sillä kannustetaan riittävästi opiskelijoita Suomeen.

Aamulehti: Demarit linjasivat aiemmin kannattavansa lukukausimaksuja – Mitä tapahtui? 4.12.2014

Pääministeri Stubb sen sijaan perusteli hallituksen päätöstä luopua lukukausimaksuista sillä, että tapasi Addis Abebassa miehen, joka oli opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa, ja hänestä oli tullut Etiopian pääministeri.

Verkkouutiset: Ulkomaisten opiskelijoiden maksut: "Kolikolla on myös toinen puolensa" 4.12.2014

[Roope]

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

N:o 129) EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut

Sanna Lauslahti/kok:  Arvoisa puhemies! Säästöaikana ei tule kääntää selkää mahdollisille tuloille.

Suomessa opiskelee tuhansia EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. He arvostavat erittäin korkealle mahdollisuutta hankkia korkeaa osaamista ja koulutusta. Kuitenkin on tilanne, että suomalainen veronmaksaja maksaa kaiken. Ulkomailta tulevat opiskelijat käytännössä keräävät meidän maksuttoman, ilmaisen koulutuksen hedelmät. Ei voi olla niin, että meidän vetovoima syntyy pelkästään maksuttomuudesta. Pitääkö Suomen olla koko maailman ilmainen korkeakoulu?

Opetus- ja kulttuuriministeriö oli valmistellut lain, jolla näiltä opiskelijoilta voitaisiin periä lukukausimaksuja. Myös eduskunnan enemmistö on ollut tämän takana. Nyt tämä hanke on torpattu hallituksessa. Suomi ja korkeakoulumme tarvitsevat jokaisen euron. Valtion rahakirstu ammottaa tyhjyyttä. Kysyisin asiasta vastaavalta (Puhemies koputtaa) ministeriltä: kuinka on mahdollista, että opetusministeriön ansiokkaasti valmistelema ja korkeakouluille tärkeä uudistus kulkee nyt yhtäkkiä vastatuulessa?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:  Arvoisa puhemies! Asia on todella hankala siltä osin, että molempiin suuntiin on näkökulmia. Yhteiskunnassa on käyty lausuntokierroksen näkökulmasta keskustelua, ja tämä keskustelu tullaan arvioimaan sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä siksi, että tämä tilapäinen kokeilu, joka meillä on voimassa tällä hetkellä tilauskoulutuksesta, tulee päättymään, ja meidän täytyy ottaa hallituksessa linja, miten mennään eteenpäin. Mutta se ei ole meidän kiireellisyysjärjestyksessä ykkönen.

Eli minusta nyt ensin tehdään varhaiskasvatuslaki ja siihen liittyvä kokonaisuus kuntoon, ja näihin asioihin palataan sen jälkeen sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, kun päästään näistä asioista, jotka eduskuntaan on ilmoitettu ainakin tulevaksi, yksimielisyyteen. (Ben Zyskowicz: Tällä ei ole mitään tekemistä varhaiskasvatuslain kanssa!)

Sanna Lauslahti/kok:  Miksi raha ei kelpaa? Me teemme erittäin vakavia, myöskin mahdollisesti vaurioittavia koulutussäästöjä. Me tarvitsemme jokaisen euron, jonka me voimme saada tähän yhteiskuntaan.

Korkeakoulut ovat nykylain mukaan voineet myydä koulutusta ulkomaille, mutta useat hankkeet kariutuvat käytännössä. Käytännössä ulkomaalaiset tahot voivat ostaa korkeakouluiltamme koulutusta, mutta ne eivät pysty perimään maksuja tutkinnoista. Kysyntää tutkinnoillemme on, mutta on käsittämätöntä, että korkeakouluja käytännössä estetään myymästä omaa osaamistaan ja hankkimasta tärkeitä tuloja opetuksen kehittämiseen.

Kysyn opetusministeriltä: miten te, arvoisa ministeri, aiotte tarttua toimeen, jotta koulutusviennin esteet voidaan purkaa ja maamme saa avattua koulutusviennin toden teolla?

Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministeri Stubb oli pyytänyt ensin puheenvuoron. - Olkaa hyvä.

Pääministeri Alexander Stubb:  Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisyys, kansainväliset yliopistot ja koulutus ovat avautumassa tässä maailmassa aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisuutta huomattavasti laajemmin kuin mitä teemme tällä hetkellä.

Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että meidän pitää panostaa koulutusvientiin. Olen myös samaa mieltä siitä, että meidän pitää harkita jonkinnäköisiä lukukausimaksujärjestelmiä ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta kolikolla on myös toinen puolensa. Otan tästä esimerkin. Tapasin ulkoministerinä ollessani Addis Abebassa Afrikan unionin huippukokouksessa Etiopian silloisen ulkoministerin. Ihmettelin, miksi hän halusi tavata, olimme lobbaamassa YK:n turvaneuvostokampanjaa. Hän halusi tavata sen takia, että oli käynyt Tampereen teknillisen yliopiston. Mitä enemmän ulkomaalaisia, kansainvälisiä opiskelijoita meillä on Suomessa, sen parempi. Meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisvaltaisesti ja jonain päivänä miettiä myös lukukausimaksuja, mutta tärkeysjärjestyksessä se ei tällä hetkellä ole prioriteetti. Huomiona vielä lisäksi: kyseinen henkilö on tällä hetkellä Etiopian pääministeri.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 124/2014 vp