2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[koli]

Lukukausimaksut voivat johtaa merkittäviin vientituloihin

Hallituksen suunnitelma ottaa käyttöön lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille avaa suuria mahdollisuuksia koulutusviennille. Jos tutkintojen myynti onnistuu odotusten mukaan, niin luvassa on merkittäviä vientituloja Suomeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) teettämän selvityksen mukaan suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoa suorittavia ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä voitaisiin kolminkertaistaa vuoteen 2025 mennessä. Nykyisin ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000 ja heidän määränsä uskotaan nousevan vähintään 60 000:een kymmenessä vuodessa.

- Vielä emme ole asettaneet virallisia tavoitteita EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrille. Tavoitteet pitää olla kuitenkin kunnianhimoiset. Jos tutkintojen myyntiin lähdetään, niin lähdetään sitten tosissaan, linjaa kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi OKM:stä. Hänellä on ministeriössä vetovastuu Suomen koulutusviennistä.

Palojärvi tietää, että tehtävä ei ole helppo, sillä kansainvälisillä tutkintomarkkinoilla kilpailu on kovaa. Toisaalta mahdollisuuksia on paljon, sillä korkeakoulututkinto on maailmalla eniten myyty koulutusvientituote. Rahaa näillä globaaleilla markkinoilla liikkuu arvioiden mukaan yli sata miljardia euroa.

-Jos Suomi aikoo pärjätä kilpailussa, niin myytävien englanninkielisten koulutusohjelmien täytyy olla laadukkaita. Myös markkinoinnin tulee olla korkeatasoista ja riittävän laajaa.

Alussa määrät voivat laskea

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ryntäys Suomeen ei ole mikään itsestään selvyys. Sen osoittaa Ruotsin ja Tanskan esimerkit.

Kun näissä maissa otettiin käyttöön lukukausimaksut, niin ensimmäisenä vuonna  EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä väheni Ruotsissa 80 prosenttia ja Tanskassa 37 prosenttia.

- Meidänkin täytyy varautua siihen, että alussa opiskelijamäärät vähenevät. Uskon kuitenkin, että korkeakoulut pystyvät tarjoamaan niin kiinnostavaa koulutusta, että pidemmällä ajalla tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy merkittävästi, Jaana Palojärvi sanoo.

Viime vuonna Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloitti 4 250 EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tullutta tutkinto-opiskelijaa. Heitä oli korkeakouluissa kirjoilla vuonna 2012 eniten Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Nepalista ja Nigeriasta.

Hallitus ei ole vielä päättänyt milloin lukukausimaksut otetaan Suomessa käyttöön. Myös summien suuruus on auki.

- Hallitusohjelmassa on vasta kirjaus asiasta. Seuraavaksi ruvetaan valmistelemaan yksityiskohtia.

Palojärvi korostaa, että Suomessa ulkomaalaisille annettava koulutus ei ole ainoa vaihtoehto hankkia vientituloja.

- Yksi mahdollisuus on, että korkeakoulut perustavat ulkomaille toimipisteitä, joissa annetaan tutkintoon johtavaa koulutusta maksua vastaan.

Viennin arvo 268 miljoonaa

Koulutuksesta on yritetty rakentaa Suomeen uutta vientialaa vuodesta 2009 lähtien. Kansainvälistymistä on edistetty valtiovallan, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä.

Tuloksiakin on saatu aikaan. Tekesin tänä keväänä oppimisalan yrityksille teettämän kyselyn mukaan Suomen koulutusviennin arvo oli viime vuonna noin 268 miljoonaa euroa.

Kyselyyn vastanneet 81 yritystä  työllistävät 1 229 ihmistä. Yritykset ovat kovassa kasvussa  ja ne aikovat palkata tänä ja ensi vuonna noin 560 uutta työntekijää.

Tutkimuksen mukaan alan yritysten yleisimmät päävientituotteet ovat nykyisin digitaaliset oppimateriaalit, digitaaliset oppimisympäristöt, opetusalan palvelut, fyysiset oppimateriaalit ja ohjelmistot.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lukukausimaksuista-potkua-koulutusvientiin/2066401?pwbi=21eca02eb96274b2b3986555daedef23

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Hallitus yllätti: Ulkomaalaisille opiskelijoille vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu

Hallitukselta on pian tulossa eduskuntaan esitys ulkomaalaisilta korkeakouluopiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista.

Maksujen alaraja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille olisi Helsingin Sanomien tietojen mukaan 1 500 euroa vuodessa.

Edellisen hallituksen aikana opetusministeriössä luonnosteltiin, että kaikkien korkeakoulujen tulisi periä Eta-alueen ulkopuolisilta vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksut.

[---]

Sivistystyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuodelle tiistaina valittu Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen arvioi, että 1 500 euron alaraja voisi olla sopiva siki, ettei se ole kovin kova, mutta jättäisi myös pelivaraa.

"Eihän tuo summa kuluja kata saati tuota tuloja. Toisaalta pitää tarkoin miettiä, mitä ohjelmista on järkevää ryhtyä markkinoimaan ja perimään niistä suurempia maksuja", Mönkkönen pohtii.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut.

Tavoitteena on maksujen avulla vauhdittaa suomalaisen koulutuksen vientiä maailmalle ja purkaa sen lainsäädännölliset esteet.

Suomen nykylakien mukaan tutkintoon johtava koulutus on kaikille maksutonta.

Suomen korekakouluissa on nyt yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.

Helsingin Sanomat

[writer]

Hallitus yllätti: Ulkomaalaisille opiskelijoille vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu

Hallitukselta on pian tulossa eduskuntaan esitys ulkomaalaisilta korkeakouluopiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista.

Maksujen alaraja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille olisi Helsingin Sanomien tietojen mukaan 1 500 euroa vuodessa.

Edellisen hallituksen aikana opetusministeriössä luonnosteltiin, että kaikkien korkeakoulujen tulisi periä Eta-alueen ulkopuolisilta vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksut.

[---]

Sivistystyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuodelle tiistaina valittu Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen arvioi, että 1 500 euron alaraja voisi olla sopiva siki, ettei se ole kovin kova, mutta jättäisi myös pelivaraa.

"Eihän tuo summa kuluja kata saati tuota tuloja. Toisaalta pitää tarkoin miettiä, mitä ohjelmista on järkevää ryhtyä markkinoimaan ja perimään niistä suurempia maksuja", Mönkkönen pohtii.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut.

Tavoitteena on maksujen avulla vauhdittaa suomalaisen koulutuksen vientiä maailmalle ja purkaa sen lainsäädännölliset esteet.

Suomen nykylakien mukaan tutkintoon johtava koulutus on kaikille maksutonta.

Suomen korekakouluissa on nyt yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.

Helsingin Sanomat

Eli persut ovat tämänkin sitten mokanneet.

1500 euron lukukausimaksu on aivan naurettava koska kuluja on veronmaksajilta vähintään 6000 euroa opetuksesta per vuosi ja koska tulijat ovat oikeutettuja opiskelija-asuntoihin eli saavat kämpän ohi suomalaisten HOAS:ilta opiskelija-asuntojen edulliseen hintaan.

Lukukausimaksun olisi pitänyt olla VÄHINTÄÄN aiemmin suunniteltu 4000 euroa vuodessa.

Persut ovat täysin kyvyttömiä ja nähtävästi koklomuksen Sanni Grahn-Laasonen pyyhki Timo Soinilla ja muilla persu-ministereillä lattiaa.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Keskustavaikuttaja ryöpyttää puolueensa ministereitä: "Kuka kelkan on kääntänyt ja millä valtuuksilla?"

Keskustaopiskelijoiden asikkalalainen puheenjohtaja Hilkka Kemppi arvostelee kovin sanoin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esitystä ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista.

Sipilän hallitus esittää pakollista 1 500 euron lukukausimaksua kaikille EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville korkeakouluopiskelijoille.

Kemppi mukaan keskustan edellisessä puoluekokouksessa tekemä päätös on jyrätty.

Puoluekokouspäätöksen mukaan maksujen tulisi olla korkeakouluille vapaaehtoisia.

- Pakolliset lukukausimaksut tulevat hyödyttämään vain paria isoa korkeakoulua, mutta maakuntien korkeakouluissa maksut romahduttavat kansainvälisten hakijoiden määrän ja siten niiden kansainvälistymisen. Miten keskustan ministerit voivat seisoa tämän päätöksen takana, elinkeinoministeri Olli Rehnin avustajana toimiva Kemppi ihmettelee.

Kemppi kysyy kannanotossaan, onko puolueen linjauksilla enää mitään merkitystä, jos puoluekokouspäätökset ohitetaan.

- Voiko todella olla, että keskustavetoinen hallitus täysin ohittaa keskustalaisen linjan? Kuka kelkan on kääntänyt ja millä valtuuksilla, Kemppi kysyy.

[---]

Etelä-Suomen Sanomat

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Helsingin yliopisto: Ilmaiseksi koulutettuun kiinalaiseen pitää säilyttää yhteys

Helsingin yliopistossa ei ole vielä päätetty EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen suuruutta. Yliopiston mukaan kustannusten lisäksi pitää miettiä sitä, mitä hyötyä Suomi saa täällä opiskelevasta kiinalaisesta tulevaisuudessa.

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen toivoo, että suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen alumnitoiminta on kunnossa ja kalliin suomalaisen koulutuksen ilmaiseksi saaneisiin opiskelijoihin säilyy yhteys. Tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuudessa yritysjohtajia ja korkeita virkamiehiä esimerkiksi Kaukoidässä.

EU:n ja Etan ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta aletaan periä 1.8.2017 alkaen lukukausimaksuja. Pakollinen lukukausimaksu on vähintään 1 500 euroa vuodessa. Lappeenrannan teknillisen yliopisto on jo ilmoittanut aikovansa periä tuolloin aloittavilta opiskelijoilta 10 000 euroa lukukaudessa.

Helsingin yliopistossa ei ole vielä päätetty eri tutkintojen hintaa.

- Arvelisin, että Helsingin yliopistossa liikumme tuosta 10 000 eurosta vuodessa ylöspäin. Ohjelmissa, joissa on kansainvälistä kilpailua, summa on tuota Lappeenrannan tasoa, mutta meillä on myös korkeamman tason osaamista, joka voidaan hinnoitella korkeammalle. Hinta tulee ehkä olemaan lähempänä 20 000:tta euroa lukuvuodessa, kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen kertoi Ylen Aikaisen haastattelussa.
Suomeksi ja ruotsiksi opiskelu ilmaista

Lukukausimaksuja ei peritä suomeksi tai ruotsiksi opiskeltavista tutkinnoista eikä tohtoriopiskelijoilta. Suomeksi tai ruotsiksi opiskelevan katsotaan voivan jäädä Suomeen eli maksuton koulutus on kannattava investointi tulevaisuuteen.

- Oma mielipiteeni on, että Suomelle voivat olla ihan yhtä arvokkaita sellaiset opiskelijat, jotka poistuvat maasta, jos korkeakoulun alumnitoiminta on kunnossa ja yhteys heihin säilyy, Laitinen kertoo.

- Heillä on jo positiivinen sidos Suomeen ja heistä voi olla hyötyä Suomelle yritysjohtajina tai julkisina virkamiehinä, jos yhteys Suomeen säilyy.

Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä kirjoilla noin 700 EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa. Suurimmat kansalaisuudet ovat Kiina ja Venäjä. Lukukausimaksut koskevat vain syksyllä 2017 aloittavia opiskelijoita.

Laitisen mukaan ilmainen koulutus ei ole nykyisten opiskelijoiden tärkein motiivi tulla Suomeen.

- Osa nykyisistä ulkomaalaisista opiskelijoista on tullut Suomeen jo esimerkiksi avioliiton tai työpaikan takia. Osaa on houkuttanut Suomen maine hyvänä koulutusmaana ja korkeakoulujemme hyvä taso sekä englanninkielinen opetus. Ilmainen opetus on heille tärkeä tekijä, mutta ei ensisijainen valintakriteeri.

Taiteilijat ja lääkärit arvokkaimpia

Ruotsi on lukukausimaksut käyttöön jo vuonna 2010. Siellä korkeakoulut joutuvat perimään EU:n ja Etan ulkopuolisilta opiskelijoilta täydet kustannukset eli Laitisen mukaan kaikissa tapauksissa reippaasti yli 10 000 euroa. Uudistuksen jälkeen ulkomaalaisten hakija- ja opiskelijamäärät romahtivat Ruotsissa.

- Minullakin oli omat epäilykseni lukukausimaksuista, kun luin keväällä hallitusohjelmaa ja näin lukukausimaksut maahanmuutto-otsikon alla, ei suinkaan koulutus-kohdan alla, mutta eduskunta teki mielestäni viisaan ratkaisun maksujen suhteen, Laitinen totesi Ylen Aikaisen haastattelussa.

Mutta mikä koulutus on sitten kaikista arvokkainta yhteiskunnalle?

- Taideaineet ovat ylipäätänsä kalleimpia korkeakouluissa, koska ryhmäkoot ovat pieniä ja opetus hyvin pienimuotoista. Mutta lääketieteellinen koulutus on myös kallista koulutusta. Tosin kliinistä lääketiedettä ulkomaalaisille ei ole tarjolla lähinnä kielisyistä, Laitinen kertoi.

Yle

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Helsingin yliopisto alkaa periä lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta

Helsingin yliopisto alkaa periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevilta uusilta opiskelijoilta.

Vieraskielisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien lukukausimaksut ovat 10 000-25 000 euron suuruisia, ja niitä peritään ensi vuoden elokuun alusta lähtien.

- Nykyisillä opiskelijoilla ei ole syytä huoleen, sillä uudet maksut koskevat ainoastaan opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2017, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen yliopiston tiedotteessa.

Maksuista saatavat tulot käytetään yliopiston mukaan pääosin kansainvälistymisen edistämiseen ja ohjelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Iltalehti

[Kallan]

Helsingin yliopisto alkaa periä lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta

Helsingin yliopisto alkaa periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevilta uusilta opiskelijoilta.

Vieraskielisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien lukukausimaksut ovat 10 000-25 000 euron suuruisia, ja niitä peritään ensi vuoden elokuun alusta lähtien.

- Nykyisillä opiskelijoilla ei ole syytä huoleen, sillä uudet maksut koskevat ainoastaan opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2017, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen yliopiston tiedotteessa.

Maksuista saatavat tulot käytetään yliopiston mukaan pääosin kansainvälistymisen edistämiseen ja ohjelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Iltalehti

Voi vähän mennä kauheaksi rassikoinniksi jonkun mielestä mutta pääasiassa tulijat ovat olleet Afrikan ja Aasian eri kehitysmaista kansainväliset opiskelijat ovat olleet niitä jotka ovat tulleet hyötymään tästä ilmaisesta lukukausimaksusta. Ihan sinänsä hyväksyttävä ratkaisu että aletaan perimään lukukausimaksuja; voi motivoida näitä Eurooppaan opiskelemaan ihan oikeasti kun joutuu maksamaan opinnoistaan.

Ei yllätä että kommenttiosio on jotenkin mystisesti suljettu.

[Roope]

Englanninkielisten opetusohjelmien hakijamäärät romahtivat Mikkelissä – syynä opiskelun ilmaisuuden poistuminen

Mikkelin ammattikorkeakoulu peri ensimmäistä kertaa 100 euron hakijamaksun, mikä verotti koulun hakijamääriä kolmanneksella. Nyt pelätään sitä, miten ensi vuoden syksystä alkaen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta perittävät lukukausimaksut vaikuttavat.

Mikkelin ammattikorkeakoulu peri ensimmäistä kertaa 100 euron hakijamaksun EU:n ulkopuolelta tuleville. Koulun hakijapalveluiden suunnittelija Riitta Heikkilän mukaan tästä seurasi hakijamäärän rankka putoaminen. Määrä kutistui kolmanneksella.

Tänä vuonna ensisijaisia hakijoita oli 180 kun viime vuonna haki 274.

– Siinä varmasti vaikuttaa 100 euron hakijamaksu, ns. turhat hakijat tippuivat pois, Heikkilä toteaa.

"Pelottaa, että mikä sen vaikutus tulee olemaan"

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kolme englanninkielistä linjaa; business management eli liiketalous, environmental engineering, eli ympäristöteknologia ja information technology eli tietotekniikka.

Tänä syksynä linjoilla aloittaa viimeinen porukka, joka voi suorittaa opintonsa kokonaan ilman lukukausimaksuja. Vuoden 2017 syksyllä lakimuutos tekee pakolliseksi lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Myös Mikkelissä.

– Pelottaa, että mikä sen vaikutus tulee olemaan, Heikkilä huokaa.

Yle 19.7.2016

Mikkelin ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden suunnittelija Riitta Heikkilän ei pitäisi antaa sijaa pelolle. Toimittaja Mari Lukkari taas saisi selvittää itselleen, mitä eroa on ilmaisuudella ja maksuttomuudella.

[Eino P. Keravalta]

Niillä on rahaa maksaa ihmiskauppiaalle 10 000 euroa, että pääsevät kumiveneeseen Välimerelle, mutta niillä ei ole laittaa satasta opiskeluun?

[Roope]

Suomalaiskorkeakoulut eivät ole ratsastaneet markkinoinnissaan koulutuksen maksuttomuudella. Se on ollut silti kansainvälisesti yksi Suomen korkeakoulujärjestelmän valttikorteista.

Opintojen kustannusten merkitystä korostaa myös tutkimus, jossa haastateltiin Suomessa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita.

Uusi tilanne pakottaa korkeakoulut tekemään kaksin käsin töitä, jotta ulkomaalaiset valitsisivat Suomen vastaisuudessakin, lukuvuosimaksuista huolimatta.

– Ei tässä aleta pyyhettä kehään heittää, mutta myytävää tuotetta pitää kehittää esimerkiksi kokemuksellisemmaksi. Jos tuotetta ei kehitetä, niin tänne ei tule enää kukaan, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön koulutuspäällikkö Matti Hirsilä.

Yle: Korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla – lukuvuosimaksut vähentävät ulkomaalaisten kiinnostusta Suomeen 26.9.2016

Minulta on vienyt monta vuotta tajuta, että nämä ihan oikeasti pitävät ulkomaisten opiskelijoiden määrää kansainvälisyyden mittarina. Että kun suurin osa ilmaisen englanninkielisen tutkinnon perässä tulleista tipautetaan pois, on "korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla".

Edit:

Esimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

[Vredesbyrd]

Ulkomaille lähteminen vaihtovuodeksi tai harjoittelemaan ei sekään ole niin suosittua kuin oletetaan. Joissakin kouluissa sinne pitää aktiivisesti painostaa opiskelijoita lähtemään, että saadaan numerot kuntoon. Joissakin oppilaitoksissa voi tietysti olla toisinpäinkin ja ulkomaille hakijoita on tungokseen asti.

[Skeptikko]

Minulta on vienyt monta vuotta tajuta, että nämä ihan oikeasti pitävät ulkomaisten opiskelijoiden määrää kansainvälisyyden mittarina. Että kun suurin osa ilmaisen englanninkielisen tutkinnon perässä tulleista tipautetaan pois, on "korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla".

On syytä huomata myös se, että myös yliopistoissa tutkijoina tai palkkalistoilla olevien suhteen arvostetaan aivan eksplisiittisesti sitä, että mahdollisimman moni henkilö on ei-suomalainen. Eli vähintäänkin sanotaan aivan suoraan suomalaisille Suomessa, että olet vähempiarvoinen ja ei-toivottu siksi, että et ole ulkomaalainen (ja/tai maahanmuuttajataustainen tai ei-valkoinen). Vaikka olisit kuinka hyvä, niin se ei riitä. Aina olisi kuitenkin parempi, jos et olisi suomalainen. Käytännössä joissain palkitsemistyyppisissä menettelyissä voi erilaisille toimintayksiköille aiheutua moitteita tai kenties jopa suoranaista rahojen menettämistä siitä, että nämä eivät ole riittävän ei-suomalaisia/kirjavia.

Ilmeisesti taustalla tähän on osaltaan opetusministeriöstä tuleva paimentaminen ja rahoituksella ohjaaminen:

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa
Opetus- ja kulttuuriministeriö
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tapahtumakalenteri/2012/03/Kansainvxlisyys_toimintatapana_liitteet/Tomi_Halonen_07032012.pdf

• Hallitusohjelma
...
– Suomalainen sivistys ja koulutus ovat avoimesti kansainvälisiä.
– Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan.
– Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan mm. kansainvälistymistä
...
• Yliopistojen määrälliset tavoitteet – valtakunnallisen valmistelun lähtökohta
– Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 8 950
– Vaihto-opiskelijat, yli 3 kk, lähtevät ja saapuvat 11 200
• Yliopistojen kv-tunnuslukutavoitteet
– Henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus / opetus- ja tutkimushenkilökunta
...
• Tutkimuksen kansainvälisyyden rahoitustekijöinä ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot ja ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä laadun ohella kilpailtu kansainvälinen tutkimusrahoitus.

[newspeak]

Huolestuttavaa, että yliopistoihin on palkattu niin typerää väkeä, että kokevat huonosti määritellyn "kansainvälisyyden" jonain itseisarvona, josta pitäisi suomalaisten maksaa.

[Skeptikko]

Huolestuttavaa, että yliopistoihin on palkattu niin typerää väkeä, että kokevat huonosti määritellyn "kansainvälisyyden" jonain itseisarvona, josta pitäisi suomalaisten maksaa.

Minkäs teet, kun rahanhaltija toimiva opetusministeriö käskee "kansainvälistymään" tai itkemään ja "kansainvälistymään". Ja jos ei muulla opetusministeriön vaatimuksiin päästä, niin kehitysmaista voi rahdata väkeä tilastoja kaunistamaan.

Vähän tiiviimmin tuota lainaamaani osuutta vastaava idea tässä:

OKM - Koulutuksen kansainvälinen yhteistyö
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/koulutuksen_kansainvaelinen_yhteistyoe/?lang=fi

Korkeakoulujen kansainvälistyminen on myös huomioitu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytymisperusteissa, joissa on mukana tekijänä mm. ulkomaisten suorittamat tutkinnot ja kansainvälinen opiskelijavaihto.

Lisää lapsellista mokutusta mokutuksen vuoksi täällä:

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
Opetusministeriön julkaisuja 2009:21
http://www.seamk.fi/loader.aspx?id=be016bff-d82c-4aa9-903f-8e0cd8c68c75

[newspeak]

Koko kansainvälisyys pitäisi määritellä uudestaan. Tuo monikulttuurinen saasta, jota nykyään kaupataan kansainvälisyytenä, ei voi olla sitä. Juntteja kommariyliopistoja.

[Uuno Nuivanen]

Koko kansainvälisyys pitäisi määritellä uudestaan. Tuo monikulttuurinen saasta, jota nykyään kaupataan kansainvälisyytenä, ei voi olla sitä. Juntteja kommariyliopistoja.

Oikeastaan pitäisi palata kansainvälisyyden vanhaan määritelmään, johon ei kuulunut mikään mokusaasta.

[newspeak]

Toisin sanoen juuri niin.

[Mr.Reese]

Niillä on rahaa maksaa ihmiskauppiaalle 10 000 euroa, että pääsevät kumiveneeseen Välimerelle, mutta niillä ei ole laittaa satasta opiskeluun?

Turhapa se sitä satastakaan yliopistoon maksaa, jos ei osaa lukea ja kirjoittaa edes omalla kielellä. Matkan rahoitti mukavat partamullahit kansainvälisestä avustusjärjestöstä nimeltä ISIS.

[Blanc73]

Esimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Oulun yliopiston fixaatio "kehitysmaiden nobel-lupauksiin" on lähes liikuttavaa. 

[Vredesbyrd]

Esimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Oulun yliopiston fixaatio "kehitysmaiden nobel-lupauksiin" on lähes liikuttavaa.

Eiköhän pakkomonikulttuurisuus ole jotenkin koplattu mukaan yliopistorankingeihin yhtenä tekijänä, joka sitten täyttyy, mitä enemmän ulkomaaneläviä lipastolla liikkuu. En tiedä, mutta arvelisin olevan takana pakolla saada lisää ulkomaalaisia.

[Roope]

Esimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Oulun yliopiston fixaatio "kehitysmaiden nobel-lupauksiin" on lähes liikuttavaa.

Kaikesta päätellen yliopisto saa myöntämänsä apurahat jotain kautta takaisin. Tällaiset automaatit olisi pitänyt purkaa ihan ensimmäisenä.

[newspeak]

Yliopistojen rahoitusmalliin liittyen tässä opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelma ensi vuodelle (2017): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/04/rahoitusmalli2017.html

Yksinkertaistettu kaavio siitä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/Liitteet/rahoitusmalli_2017_fi.pdf

Kaavion mukaan koulutusmäärärahoista 7,7 % on osoitettu kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja ulkomaalaisten korkeakouluttamiseen. Tutkimuspuolella 15,2 % on osoitettu ulkomaalaisen koulutus- ja tutkimushenkilöstön palkkaamiseen ja kansainvälisesti kilpailtuun tutkimusrahoitukseen. Koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin kohdentuvaa jakoa ei ole sen tarkemmin määritelty kaaviossa. Pelkästään annettujen lukemien perusteella yliopistojen kansainvälistä touhua tuetaan erikseen vähintään 128 miljoonalla eurolla vuosittain.

Verrataan lukuja Skeptikon jo tänne antamiin lukuihin, vaikka ne olivatkin eri vuodelle:

• Yliopistojen määrälliset tavoitteet – valtakunnallisen valmistelun lähtökohta
– Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 8 950
– Vaihto-opiskelijat, yli 3 kk, lähtevät ja saapuvat 11 200

Tämä tarkoittaisi tutkinto-opiskelijoille 1 788 euron vuosittaista tukea per pää ja vaihto-opiskelijoille 2857 euroa vuosittain per pää. Yhden henkilön kouluttaminen on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa, joten on sanomattakin selvää, ettei tuossa ole kaikki.

Vahteran blogi tuli vastaan, joten laitetaan sekin tänne:

Ulkomaiset opiskelijat suomalaisten kukkarolla
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/08/22/ulkomaiset-opiskelijat-suomalaisten-kukkarolla/

[Golimar]

Nigerialainen opiskelija Oyelowo Oyedayo menetti sydämensä Suomelle, eikä hän ole ainoa: Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin jättiryntäys
Hakemuksia on tullut lähes tuplamäärä viime vuoteen verrattuna. Kansainvälisiä opiskelijoita kiehtoo muun muassa Suomen ilmasto.

Helsingin yliopisto on onnistunut kääntämään kansainvälisten maisteriohjelmien hakijamäärän roimaan kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen.

Tänä vuonna Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli lähes 3 000 hakemusta. Opiskelupaikkaa on nyt tarjottu 700 valitulle hakijalle.

Lukuvuosimaksujen käyttöönotto viime syksynä pudotti hakijamäärät alimmilleen kymmeneen vuoteen. Aikaisemmin ilmaisen, mutta silti laadukkaan opetuksen vetovoimaan luottanut Helsingin yliopisto on lukuvuosimaksujen myötä samalla viivalla muiden yliopistojen kanssa.

Hakijoita on houkuteltu tänä vuonna muun muassa kohdennetun digimarkkinoinnin avulla. Myös opetustarjonta on myllätty uuteen uskoon.

– Kansainväliset maisteriohjelmat on laitettu kokonaan uusiksi. Niissä on nimenomaan huomioitu uusi tilanne lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo toteaa.

Sekä opetustarjonnassa että hakijamäärissä näkyy erityisesti nuorten kasvanut kiinnostus globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Hakijoiden suurimpia suosikkeja ovat ympäristöpohjaisten maisteriohjelmien lisäksi data science, computer science ja international business law.

Opiskelijat Intiasta ja Nigeriasta ihastuivat Suomeen
Länsi-Afrikan Nigeriasta Suomeen kaksi vuotta sitten saapunut Oyelowo Oyedayo on menettänyt sydämensä Helsingille ja koko Suomelle.

– Helsingin yliopisto on yksi maailman parhaista. Pidän myös kylmästä säästä, saunomisesta ja kesämökeistä.

Ennen lukuvuosimaksun käyttöönottoa noin kaksi kolmasosaa kansainvälisten maisteriohjelmien suorittajista on ollut Helsingissä ainakin vuoden päivät opiskelujen päättymisen jälkeen. Oyedayo ei vielä lukitse valintaansa.

– Haluan pitää tulevaisuuteni avoimena, voin mennä minne tahansa. Pysyisin mielelläni Suomessa, mutta se riippuu siitä, että minkälaisia mahdollisuuksia täällä on tarjolla, Oyelowo Oyedayo miettii.

Intialainen Suveda Vignesh Maran päätyi Suomeen osittain sattumalta.

– Lempibändini Poets of the Fall on täältä. En nähnyt heitä Intiassa, joten ajattelin tulla Helsinkiin, jos se onnistuisi helpommin täällä, Maran vitsailee.

Hänkään ei ole joutunut katumaan ratkaisuaan.

– Kaikkien pitäisi tulla tänne. Tämä on ollut ainakin minulle yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. En osaa suomea kovin hyvin, joten se voi olla este työllistymiselleni täällä. Ehkä palaan valmistuttuani Intiaan.

Kansainvälisiin maisteriohjelmiin hyväksyttyjen opiskelijoiden joukossa on tänä vuonna eniten opiskelijoita Kiinasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

– Nyt on jännä nähdä, että miten lukuvuosimaksu vaikuttaa Suomeen jäämiseen. Kun tutkinnosta maksetaan, niin opiskelijalla voi olla entistä selkeämpi urasuunnitelma joko Suomessa tai ulkomailla, Sini Saarenheimo huomauttaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10148809

[foobar]

Seuraavaksi varmaan alkaa kampanja siitä, että jokaisella hakijalla on oikeus tulla valituksi, varsinkin jos on kehitysmaasta, hakukriteerit eivät täyty tai lähetetyt paperit vaikuttavat suoranaisilta väärennöksiltä. Ainakin pitää antaa oleskelulupa säälistä jos iho on tumma tai jumala on Allah. Tämähän se agenda on ollut turvapaikkapolitiikan suhteen.

[Uuno Nuivanen]

^^ Miksi meidän on maksettava tuokin lysti? Onko meiltä kysytty?     

[Micke90]

^^ Miksi meidän on maksettava tuokin lysti? Onko meiltä kysytty?     

Koska olet valkoinen mies. Rasisteilta ei tarvitse kysyä.

[Kallan]

Asiassahan ei olisi ongelmaa, jos tulijat olisivat sivistysmaalaisia. Heistä on meille yleensä hyötyä, kehitysmaalaisten kanssa asia tahtoo olla toisinpäin....

[ÄmTeeAa]

Voehan helv..... hemmetti että tämä touhu alkaa ottamaan aivoon.

Tämähän siitä seuraa, kun toitotetaan Suomen ilmaista korkeakoulua joka paikkaan. Nyt niitä tulijoita sitten on. Vähän kyllä epäilen, että nuo valintakriteerit opiskelijoille suomalaisten ja kansainvälisten välillä ei ole ihan samat. Sen verran kun on hajontaa osaamistasossa tuolta Lähi-Idän ja Afrikan suunnalta tulleilla "osaajilla". Tiedän kyllä että yliopistot pyrkivät valvomaan sisäänotettujen todellista osaamista pyytämällä todistukset kahteen kertaan henkilöltä itseltään, ja epäsuorasti myös ilmoittamalta yliopistoltaan, jonka olemassaolo tarkistetaan tunnettujen yliopistojen kautta. Lienee opittu kantapään kautta?

Tämä koulutuksen mallimaa voisi kylmän viileästi pudottaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää yliopistoissa, eikä kukaan jäisi kyselemään. En jaksaisi kauhean kauaa luennoida kursseja, joissa suomalaisia on kolme kolmestakymmenestä, ja 10-15 % kuulijoista on vastuussa puolesta luentoihin tulevista keskeytyksistä (eli voitko toistaa, räpläsin justiinsa Facea). Mutta opetusministeriöstähän se tämäkin tavoite on saatu, ja täytäntöönpantu. Siinä on vaan sellainen pikku juttu, että omien havaintojeni pohjalta iso osa opiskelemaan otetuista kehitysmaalaisista kuuluisi enemmänkin ammattikorkeaan, ei yliopistoon. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kurssisisältöihin ja niiden arvosteluun.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän romahdus olisi tosipuheessa keskimääräisesti hyvä asia Suomen yliopistoille. Koulutuspoliittisestikin tämä maa tekee jatkuvasti mokia, pistetäänpä aluksi kaistapäinen 30 %:a korkeakoulutetaan tavoite, ja murskataan korkeakoulututkintojen merkitys yleensäkään minkäänlaisen ajattelukyvyn osviittana. Sen jälkeen tuodaan kehitysmaista sakkia sisään, tajuamatta, että se etevin sakki on jo hakeutunut USA:aan tai Euroopan tunnetumpiin yliopistoihin. Tämän jälkeen sellainen juttu, että aika harvat suomalaiset yritykset palkkaavat kehitysmaista tullutta sakkia, ne jotka voivat, ovat kansainvälisiä yrityksiä jo muutenkin, muutamaa uskaliasta poikkeusta lukuunottamatta.

Käytännössä kyse on siitä, että käydään Suomesta hakemassa ilmainen koulutus, ratsastetaan yliopiston (vielä säilyneellä) maineella, ja siirrytään paremmin tuottaviin maihin tekemään sitten hommia.

[foobar]

Asiassahan ei olisi ongelmaa, jos tulijat olisivat sivistysmaalaisia. Heistä on meille yleensä hyötyä, kehitysmaalaisten kanssa asia tahtoo olla toisinpäin....

Sitä voi miettiä millaiset ovat keskimääräiset intressierot esimerkiksi japanilaisten tai norjalaisten pyrkiessä opiskelemaan Suomeen, verrattuna vaikkapa nigerialaisiin. Tunnen muutaman suhteellisen harmittoman tällaisen nigerialaisen, mutta siltikin on ilmiselvää että tänne päässeitten norjalaisten ja japanilaisten akateeminen merkitys on yllättäen ollut aivan toista luokkaa, ja omallakin kohdalla luonut aidosti merkittäviä yhteyksiä.

Vaan mitäpä niistä. Monikulttuuri on se jutttu, eiksjee?

[Uuno Nuivanen]

Käytännössä kyse on siitä, että käydään Suomesta hakemassa ilmainen koulutus, ratsastetaan yliopiston (vielä säilyneellä) maineella, ja siirrytään paremmin tuottaviin maihin tekemään sitten hommia.

Ja aina voi jäädä nojailemaan Hölmölän taikaseinään, konstit ovat monet.