2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[jobsy]

Itse ehdottaisin tiettyjen opiskelijaryhmien kouluttamista kehitysapuvaroin. Näin toimien tietäisimme ainakin, että rahat eivät menisi gepardisuikkaisille sankareille, vaan ne käytettäisiin täällä.

Tämä on ehkä paras näkemäni ajatus tässä aiheessa pitkään aikaan. Kun kerran kehitysapua halutaan antaa ja toisaalta kouluttautuminen nähdään tarpeellisena, niin käytetään tosiaan osa kehitysavusta kouluttamisen kustannuksiin. Kun kehitysmaidensankarit sitten palaavat lähtömaihinsa kouluttautuneina, niin he voivat siellä saada aikaan yhteiskunnallista impaktia ja taloudellista kasvua esimerkiksi perustamalla yrityksiä.

Toisaalta vielä parempi tapa käyttää kehitysapuvaroja olisi perustaa suomalaisia satelliittiyliopistoja kehitysmaihin. Sinne palkattaisiin suomalaista opetushenkilökuntaa ja näin rahat palautuisivat lopulta ainakin jossain määrin Suomeen. Etuina myös se, että kehitysapu päätyisi varmasti oikeanlaiseen käyttöön, koulutuksen saaneet pysyisivät luultavasti omassa maassaan ja alkaisivat toimimaan yhteiskuntansa hyväksi, Suomi voisi erottautua positiivisesti ja erilaisena muista kehitysavun antajamaista, samalla rahalla saataisiin koulutettua enemmän väkeä kuin tuomalla heitä Suomeen, luotaisiin aidosti pohjaa liiketoimintasuhteille jotka realisoituisivat myöhemmin kun koulutettujen kriittinen massa kasvaisi ja paikallinen yritystoiminta alkaisi kukoistaa.

Kyseessä olisi samalla se mistä on puhuttu mutta mikä ei ole toteutunut, eli suomalainen koulutusvienti. Aluksi kehitysapu nähtäisiin 100% vientitukena, myöhemmin kohdemaan einkeinoelämän, yhteiskunnan ja talouden lähtiessä kasvuun ja kehitysavun muuttuessa tarpeettomaksi voitaisiin pohtia jopa sitä, että koulutus muutettaisiin maksulliseksi. Saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla.

[ike60]

Itse ehdottaisin tiettyjen opiskelijaryhmien kouluttamista kehitysapuvaroin. Näin toimien tietäisimme ainakin, että rahat eivät menisi gepardisuikkaisille sankareille, vaan ne käytettäisiin täällä.

Tämä on ehkä paras näkemäni ajatus tässä aiheessa pitkään aikaan. Kun kerran kehitysapua halutaan antaa ja toisaalta kouluttautuminen nähdään tarpeellisena, niin käytetään tosiaan osa kehitysavusta kouluttamisen kustannuksiin. Kun kehitysmaidensankarit sitten palaavat lähtömaihinsa kouluttautuneina, niin he voivat siellä saada aikaan yhteiskunnallista impaktia ja taloudellista kasvua esimerkiksi perustamalla yrityksiä.

Tätähän on kokeiltu jo ainakin 70-luvulta lähtien. Silloin suomalaisiin yliopistotason oppilaitoksiin, ainakin Teknilliselle korkeakoululle, otettiin kehitysmaista porukkaa nimenomaan ajatuksella, että he sitten valmistuttuaan hyödyttäisivät kotimaitaan. Opintomenestys ei huhupuheiden mukaan ollut noilla tulokkailla kaksinen. Esimerkiksi ydintekniikkaa ("atomics") opiskelemaan tulleet eivät tullessaan tienneet mikä on logaritmi, eikä tältä vaatimattomalta lähtötasolta saatu heitä kovin paljoa ylöspäin. Perimätiedon mukaan yksi afrikkalainen, olisiko ollut gambialainen, saatiin valmistumaan kymmenen vuotta opintojen aloituksen jälkeen siten, että hänet haettiin käsiin paikallisesta kapakasta, hänelle annettiin armoykkönen jostain jäljelläolevista kursseista, ja hänet "velvoitettiin" olemaan harjoittamatta insinöörinammattia Suomessa. Väitteiden mukaan Suomi hyötyi tuosta koulutuskehitysavusta muutaman mulattilapsen verran, eikä ole sanottua että kehitysmaat olisivat siitä paljoa enempää hyötyneet. Valitettavasti en tiedä, missä noista 70- ja 80-lukujen koulutetuista, heidän opintomenestyksestään jne. löytyisi tilastotietoa.

Tarkemmin ajatellen koulutuskehitysavusta on ollut Suomellekin ainakin sen verran iloa, että olemme sen ansiosta päässeet lukemaan viihdyttäviä kirjoituksia.

Toisaalta vielä parempi tapa käyttää kehitysapuvaroja olisi perustaa suomalaisia satelliittiyliopistoja kehitysmaihin. Sinne palkattaisiin suomalaista opetushenkilökuntaa ja näin rahat palautuisivat lopulta ainakin jossain määrin Suomeen. Etuina myös se, että kehitysapu päätyisi varmasti oikeanlaiseen käyttöön, koulutuksen saaneet pysyisivät luultavasti omassa maassaan ja alkaisivat toimimaan yhteiskuntansa hyväksi, Suomi voisi erottautua positiivisesti ja erilaisena muista kehitysavun antajamaista, samalla rahalla saataisiin koulutettua enemmän väkeä kuin tuomalla heitä Suomeen, luotaisiin aidosti pohjaa liiketoimintasuhteille jotka realisoituisivat myöhemmin kun koulutettujen kriittinen massa kasvaisi ja paikallinen yritystoiminta alkaisi kukoistaa.

Tuossa olisi jo enemmän järkeä. Lisäksi kehitysmaayliopistojen tutkintoihin tulisi enemmän uskottavuutta, kun suomalaisilta opettajilta ei luultavasti voisi ostaa itselleen hyviä arvosanoja. Tosin itse olen sitä mieltä, että suomalaisten ei kannata suuruudenhullusti perustaa uusia yliopistoja kehitysmaihin, vaan toimia niissä jo olemassa olevien yliopistojen kautta.

[Siili]

Tarkemmin ajatellen koulutuskehitysavusta on ollut Suomellekin ainakin sen verran iloa, että olemme sen ansiosta päässeet lukemaan viihdyttäviä kirjoituksia.

Tämä koulutuskehitysavun dropout puolestaan kaitsee Suomen rikkauksia:

http://nettoveronmaksaja.blogspot.fi/2010/12/suomen-islamilaisen-yhdyskunnan-uusi.html

[Venne]

Ovatko oppilaitokset ottaneet kantaa kysymykseen? Lomautusten ja rahoitusvaikeuksien kanssa painivat oppilaitokset saattaisivat hyvinkin pitää lukukausimaksua tulona koululle.

[Onnikka]

Tätähän on kokeiltu jo ainakin 70-luvulta lähtien. Silloin suomalaisiin yliopistotason oppilaitoksiin, ainakin Teknilliselle korkeakoululle, otettiin kehitysmaista porukkaa nimenomaan ajatuksella, että he sitten valmistuttuaan hyödyttäisivät kotimaitaan. Opintomenestys ei huhupuheiden mukaan ollut noilla tulokkailla kaksinen. Esimerkiksi ydintekniikkaa ("atomics") opiskelemaan tulleet eivät tullessaan tienneet mikä on logaritmi, eikä tältä vaatimattomalta lähtötasolta saatu heitä kovin paljoa ylöspäin. Perimätiedon mukaan yksi afrikkalainen, olisiko ollut gambialainen, saatiin valmistumaan kymmenen vuotta opintojen aloituksen jälkeen siten, että hänet haettiin käsiin paikallisesta kapakasta, hänelle annettiin armoykkönen jostain jäljelläolevista kursseista, ja hänet "velvoitettiin" olemaan harjoittamatta insinöörinammattia Suomessa. Väitteiden mukaan Suomi hyötyi tuosta koulutuskehitysavusta muutaman mulattilapsen verran, eikä ole sanottua että kehitysmaat olisivat siitä paljoa enempää hyötyneet. Valitettavasti en tiedä, missä noista 70- ja 80-lukujen koulutetuista, heidän opintomenestyksestään jne. löytyisi tilastotietoa.

Suomessa ongelmana on se, että on tehty järjestelmä jossa arvosanat voi antaa pärstän eli suhteitten tai vanhempien mukaan.
Eli kokeet ei ole anonyymejä.
Tästä päästäisiin sillä että se joka tarkistaa kokeet, ei tietäisi kuka kirjoittaa mitäkin. Mieluiten ei olisi heitä nähnytkään.

Alunperin tehty parempiluokkaisten lapsia varten (nekun ei paljoa osanneet), mutta nykyisin siis koskee muutakin väkeä.

[Maisteri Vihannes]

^ Jos nyt puhutaan korkeakoulusta, niin sadalle oppilaalle massaluentoa pitävä tuskin tuntee kaikkia oppilaitaan, eikä jaksa miettiä paperin päällä olevaa nimeä tenttivastauksia tarkistaessaan. Pidemmälle edettäessä puolestaan oppilaan ajatusmaailma voi olla jo senverran tuttu, että tenttipaperissa näkyy seminaarikeskusteluista tuttuja ajatuskulkuja, ja oppilas tunnistuu vaikka tentti olisi kirjoitettu koneella ja palautettu ilman nimeä. Kurssin vetäjä - se, joka tunnistaa oppilaat - saattaa myös olla ainoa käytettävissä oleva henkilö, jolla on riittävästi kyseisen aiheen asiantuntemusta tenttien tarkastamiseen.

[Iloveallpeople]

Selvitys: Ulkomaalaisten lukukausimaksukokeilu epäonnistui

Pitkään valmisteltu ja suuria tunteita herättänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden rahastuskokeilu meni pilalle, koska osallistujia oli odotettua vähemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän raportti kokeilusta julkaistiin maanantaina ja se luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.

"Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja", sanoo Kiuru.
...

Helsingin Sanomat

[Roope]

"Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja", sanoo Kiuru.

Sentään myönsivät arviointiraportissa, että kokeilun suunnittelu epäonnistui täydellisesti. Ei ollut mitään järkeä ottaa lukukausimaksuja käyttöön vain muutamassa koulutusohjelmassa ja sen päälle vielä jakaa maksut takaisin apurahoina. Kokeilua vastustivat niin opiskelijajärjestöt ideologisista syistä kuin korkeakoulut raha-automaattinsa menettämisen pelossa.

Vaikka kannatan ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja, ministeri Kiuru ja muut lukukausimaksujen puolustajat ministeriössä eivät tunnu olevan oikein kartalla:

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville, niin pitkällä aikataululla varmasti Euroopan maat, lähes kaikki, menevät siihen, että koulutus tulee olemaan maksullista.

Tilanne on tuo jo nyt. Poikkeuksia ovat Suomen lisäksi enää vain Norja ja Islanti. Se kerrotaan myös raportissa.

Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on arvioinut korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia.
Kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.

Suomalaisilla korkeakouluilla oli mahdollisuus osallistua lukukausimaksukokeiluun vuosina 2010 - 2014. Korkeakouluilla oli mahdollisuus periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut saivat itse päättää perittävien maksujen suuruudesta. Osallistumisen ehtona oli, että korkeakouluilla oli apurahaohjelma. Kokeilulla haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.

Lukukausimaksukokeilu ei täyttänyt sille asetettuja odotuksia kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia. Kokeilulla ei ole ollut suurta taloudellista merkitystä korkeakouluille. Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Vapaaehtoisuus maksujen perimisessä ei myöskään kannustanut osallistumaan kokeiluun, sillä maksuja perivät ohjelmat olisivat olleet haasteellisessa kilpailutilanteessa samalle kohderyhmälle tarjottavan maksuttoman koulutuksen kanssa.

Ammattikorkeakoulujen osalta kokeilun kohdistuminen vain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa.

Osallistuneet korkeakoulut pitivät lukukausimaksukokeilua hyvänä oppimisprosessina. Kokeilulla oli vaikutusta markkinoinnin ja korkeakoulun sisäisten prosessien kehittämiseen ja se lisäsi hallinnollisia valmiuksia ja tukipalveluita. Lukukausimaksukokeilulla on myös vauhditettu korkeakoulutuksen yleistä kansainvälistymistä ja sen edellyttämää kehittämistyötä.

- Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja, opetusministeri Krista Kiuru toteaa.

- Pohdittaessa, mitä tehdään lukukausimaksukokeilun jälkeen, on tarpeen katsoa kokonaisuutta erityisesti Suomen korkeakoulukentän kansainvälistymisen näkökulmasta Kiuru linjaa. Pidän tärkeänä, että EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen osalta päästäisiin selkeisiin johtopäätöksiin viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Itse pidän tärkeänä, että esteet suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiseltä poistetaan, ministeri Kiuru toteaa.

Kokeiluun korkeakoulut ilmoittivat yhteensä 154 koulutusohjelmaa. Vuonna 2013 maksuja perittiin 43 ohjelmassa. Eniten maksuja periviä ohjelmia oli Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissa aloitti yhteensä 355 EU- ja ETA -alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus vaihteli koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa. Valtaosa maksavista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijoista on saanut apurahaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 7.4.2014

Arviointiraportti (pdf)

[Elemosina]

Totean lisäksi että monessa EU-maassa kaikki opiskelijat maksavat opiskelusta.
Myös toisen EU-maan kansalaiset maksavat lukukausimaksuja. Ja summat vaihtelevat, lukukausimaksu saattaa olla jotain tuhatta euroa tai enemmänkin.

Tämä tuntuu unohtuvan todellakin lintukotomme päättäjiltä; suomalaiset jotka lähtevät omin nokkinensa opiskelemaan toiseen EU-maahan, maksavat lukukausimaksuja ja kyse ei ole muutamasta kymmenestä eurosta.

Joten olisi vähintäänkin reilu peli että kaikki ulkomaalaiset opiskelijat (myös EU-maasta kotoisin olevat) maksaisivat suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa opiskelusta.

[koli]

Lukukausimaksut jakoivat mielipiteet Eurovaalipaneelissa

Rehtori Lauri Lajusen ja OYY:n hallituksen Lotta Savolan juontamaan paneeliin osallistuivat Satu Haapanen (Vihreät), Mari-Leena Talvitie (Kokoomus), Mirja Vehkaperä (Keskusta), Liisa Jaakonsaarta edustanut Tytti Tuppurainen (SDP), Junes Lokka (M11), Juha Richter (KD), Hanna Sarkkinen (Vasemmistoliitto), Simon Elo (Perussuomalaiset) ja Tuukka Koirikivi (SKP).

Maksujen kannalla olivat Lokka, Richter, Elo ja Vehkaperä. Lokka oli kuitenkin sitä mieltä, että suomeksi opiskelevat ulkomaalaiset voisivat opiskella täällä ilmaiseksi. Elo perusteli kantaansa muun muassa siitä syystä, että yleensä Suomeen ei tule köyhimmät opiskelijat ja että on oikeus ja kohtuus periä maksuja koulutuksesta.

Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

Haapanen, Tuppurainen, Talvitie ja Sarkkinen olivat samoilla linjoilla Koirikiven kanssa. Sarkkisen mielestä halukkuus tulla Suomeen opiskelemaan vähenee, jos koulutuksesta pitäisi maksaa. Tuppurainen pelkää, että porttiteoria toimii eli jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, saattaa ne tulla myöhemmin myös suomalaisille.

http://www.ylkkari.fi/content/lukukausimaksut-jakoivat-mielipiteet-eurovaalipaneelissa

[Roope]

Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

Haapanen, Tuppurainen, Talvitie ja Sarkkinen olivat samoilla linjoilla Koirikiven kanssa. Sarkkisen mielestä halukkuus tulla Suomeen opiskelemaan vähenee, jos koulutuksesta pitäisi maksaa. Tuppurainen pelkää, että porttiteoria toimii eli jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, saattaa ne tulla myöhemmin myös suomalaisille.

Hallituspuolueen kansanedustaja Tuppurainen perustelee miljoonia euroja maksavaa typerää käytäntöä sillä, että mörkö sängyn alta voi kädestä vääntäen pakottaa suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksut. Jos tämä on niin hirveä pelko, niin demareiden ei varmaan kannata tehdä yhteistyötä Kokoomuksen kanssa. Porttiteoria on toiminut vain siinä mielessä, että kaikki EU-maat Suomea lukuun ottamatta ovat jo ottaneet käyttöön EU-alueen ulkopuolelta saapuvien lukukausimaksut.

[ike60]

Lukukausimaksut jakoivat mielipiteet Eurovaalipaneelissa
[..]
Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

Maksuton korkeakoulutus ihmisoikeus? Ainakin yhdessä ihmisoikeuksien määritelmässä sanotaan

26. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta.

(Kursiivi minun). Koirikivi esittää nyt ilmeisesti ihan ikiomia ihmisoikeuksien määritelmiä. Jokainen saa tietenkin määritellä ihmisoikeuksiksi mitä haluaa - määritelmäkysymyksiähän nämä ovat - mutta sitten Koirikiven pitäisi perustella meille muille miksi meidän pitäisi ottaa hänen puheensa vakavasti.

Sarkkisen mielestä halukkuus tulla Suomeen opiskelemaan vähenee, jos koulutuksesta pitäisi maksaa.

Kyynel. Sittenhän emme pääsisi kustantamaan ilmaista korkeakouluopiskelua ulkomaalaisille. Rahaa säästyisi ja hallitus käyttäisi sen ylijääneen rahan kuitenkin johonkin turmiolliseen.

Tuppurainen pelkää, että porttiteoria toimii eli jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, saattaa ne tulla myöhemmin myös suomalaisille.

Tuppurainen voisi kertoa perustelut hypoteesilleen. Mikä kausaalinen yhteys noiden kahden asian välillä vallitsee? Muuttaako tuo päätös päättäjien aivojen biokemiaa? Onko päätöksen voimaantuleminen salainen merkki bilderbergiläisille että nämä kaappaavat vallan ja säätävät mieleisensä lait voimaan?

[Oho]

Tuppurainen voisi kertoa perustelut hypoteesilleen.

Toi on klassinen kaltevan pinnan argumentaatiovirhe. Toisaalta nykykehityksellä koulutus tullee muuttumaan maksulliseksi joka tapauksessa.

[haermae]

Lukukausimaksut jakoivat mielipiteet Eurovaalipaneelissa

Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

http://www.ylkkari.fi/content/lukukausimaksut-jakoivat-mielipiteet-eurovaalipaneelissa

Joka kerta sitä luulee nähneensä pohjat vedetyn "ihmisoikeus"-jargonissa, ja joka kerta huomaa erehtyneensä. Aina löytyy joku koirikivi, joka pystyy nokittamaan.

Mutta mitäs näistä, onhan meillä varaa ottaa lisää velkaa & keneltä se muka on pois. Ilmainen elämä Suomessa on ihmisoikeus, eikä ole väliä mistä maasta tulijat tulevat. On täysi oikeus tulla ja saada maksuton elinikäinen ylöspito.

[Professori]

Kyllä nämä lukukausimaksut tulevat ennemmin tai myöhemmin. Talouden realiteetit pitävät siitä huolen. Enemmänkin pitäisi pohtia sitä, miten koulutuksen maksuttomuus pystyttäisiin säilyttämään suomalaisille nuorille (ja samalla EU-kansalaisille koska EU:n direktiivit vaativat yhtälaista kohtelua kaikille kansalaisille). Tämä ei nähdäkseni olisi Suomen kannalta surkea ratkaisu. Lohtua saamme kuitenkin siitä, että Senaatti-kiinteistöt tuottaa tasaista tulosta - siirtämällä valtion rahoja taskusta toiseen.

[Roope]

Sdp kannattaa lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille

Sdp kannattaa lukukausimaksuja EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämänsisältöinen aloite sai puoluekokouksen hyväksynnän lauantaina Seinäjoella.

Sdp päättää parhaillaan puoluekokouksessaan puolueen tulevista tavoitteista.

Sosiaalidemokraattiset opiskelijat olivat tehneet päinvastaisen aloitteen ja vaativat korkeakouluopiskelujen maksuttomuutta.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu on käynnissä vuoden 2014 loppuun asti. Demariopiskelijoiden mielestä kokeilu on jo tässä vaiheessa osoittautunut epäonnistuneeksi.

Sdp:n puoluekokous jatkuu Seinäjoella vielä tänään.

Helsingin Sanomat 10.5.2014

Demariopiskelijat ovat aivan oikeassa, että kokeilu on ollut epäonnistunut. Sehän oli selvillä jo sitä aloitettaessa, kun ulkomaisille opiskelijoille annettiin maksullisen koulutusohjelman vaihtoehdoksi maksuton, ja kaiken huipuksi suurin osa lukukausimaksuista jaettiin takaisin apurahoina ja stipendeinä. Kokeilu ei kuitenkaan ole ollut osoitus muusta kuin siitä, että sen suunnittelijat joko vastustivat lukukausimaksuja tai eivät ymmärtäneet niiden ideaa.

[Roope]

Sivistys kuuluu kaikille. Korkeakoulutuksen maksuttomuus on yhteiskuntamme tasa-arvon symboli.

Kokoomus ja SDP haluavat molemmat tuoda lukukausimaksut pysyväksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Tätä perustellaan hieman omituisesti korkeakoulujen kansainvälistämisellä.

Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Ei ole mitään syytä, miksi näin ei kävisi myös Suomessa.

Me haluamme Suomesta entistä kansainvälisemmän ja elinvoimaisemman paikan kaikille suomalaisille ja tänne muuttaville. Ja se ei tapahdu romuttamalla korkeakoulutuksemme tasa-arvoa.

Ville Niinistön puhe puoluekokouksessa 6.6.2014

Niinistön logiikalla myös mahdollisimman avokätinen ulkomaalaisille myönnettävä sosiaaliturva tekisi Suomesta entistä kansainvälisemmän ja elinvoimaisemman.

[Elemosina]

Tällaiset "Suomi ja suomalaisten edut kuuluu kaikille"- ajattelumaailman omaavat ovat oikeastaan ylemmyydentuntoisia siirtomaaherroja ja -rouvia, jotka katsovat ns. ulkomaalaisia nenänvarttaan pitkin.
Jotka eivät usko että ulkomaan elävät kykenevät käymään laadukkaita kouluja omissa maissaan halutessaan. Tai maksamaan laadukkaasta opiskelusta heille vieraissa maissa.

Tällaiset siirtomaaherrat ja -rouvat tuhoavat Suomen suomalaisilta.

Mitens suu pannaan kun Suomi on "kansainvälistetty" ja näille "kansainvälisille" suomalaisille ei riitäkään opiskelupaikkoja kun ulkomailta haalitaan vielä lisää?

(suomalaisilla tarkoitan kaikkia laillisesti ja luvallisesti Suomessa asuvia kansalaisia, -taustaisia ja kantapeikkoja)

[hemppa11]

"Kaksi ja puoli vuotta sitten englanninkieliset tradenomi- ja restonomiopintonsa (Bachelor of Business Administration ja Bachelor of Hospitality Management) aloittaneet ovat kokoontuneet jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan opintojensa edistymisestä." Onko Suomessa pulaa tradenomeista ja restonomeista vai ovatko suomalaiset tradenomit ja restonomit liian juntteja ja ahdasmielisiä kansainvälisiin työtehtäviin?

[Roope]

Maksujen periminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta kerää kannatusta

Koulutuksen muuttaminen liiketoiminnaksi ja maksujen periminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta näyttävät keräävän lisää kannatusta.

Koulutusviennin kasvattamisen puolesta käytettiin lukuisia puheenvuoroja Aalto-yliopistossa Espoossa perjantaina pidetyssä tilaisuudessa, jonka oli kutsunut koolle opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koulutusviennin kasvun yhdeksi esteeksi nähtiin se, että koulutus on Suomessa pitkälti maksutonta. Korkeakoulujen tarjonta ulkomaalaisille voisi kasvaa, jos koulutus voisi olla maksullista.

[...]

Rohkeimman ajatuksen esitti peliyhtiö Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka, joka haluaa kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän 100 000:een Suomen satavuotisjuhliin eli vuoteen 2017 mennessä.

Tätä nykyä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on Suomessa noin 20 000. Opetusministeriön selvitysryhmä esitti viime syksynä tavoitteeksi, että heitä olisi vuonna 2025 vähintään 60 000.

Angry Birds -pelihahmojen keulakuvan Vesterbackan mielestä suomalaisen koulutuksen hyvää brändiä ei osata hyödyntää lainkaan.

Hän kertoi esimerkkinä kohtaamisen Indonesiasta, jossa paikallinen koulutusministeri kertoi olevansa kiinnostunut kustantamaan jopa 10 000 tutkinto-opiskelijan opiskeluja Suomessa. Tähän suomalaisilla korkeakouluilla ei kuitenkaan ole rahkeita.

"Onhan se ihan älytöntä, että jos jengi haluaa ostaa maailman parasta koulutusta, niin me emme myy", hän sanoi.

Helsingin Sanomat 6.6.2014

80 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa kolmessa vuodessa? Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa on yhteensä noin 30 000 opiskelijaa ja tuhansia työntekijöitä.

Vesterbackan julkisuuteen päätyvät ajatukset ovat niin usein niin irti todellisuudesta, että väkisinkin miettii, miten ihmeessä hän kykenee hoitamaan työnsä, jonka hän tekee yhtiön tuotteiden suosion perusteella vieläpä oikein onnistuneesti.

[Juffe]

^

Hän kertoi esimerkkinä kohtaamisen Indonesiasta, jossa paikallinen koulutusministeri kertoi olevansa kiinnostunut kustantamaan jopa 10 000 tutkinto-opiskelijan opiskeluja Suomessa. Tähän suomalaisilla korkeakouluilla ei kuitenkaan ole rahkeita.

"Onhan se ihan älytöntä, että jos jengi haluaa ostaa maailman parasta koulutusta, niin me emme myy", hän sanoi.

Oho. Tämähän olisi positiivinen uutinen, mutta ymmärsiköhän Vesterbacka asian oikein? Pidän mahdollisena, että Indonesia voisi olla valmis maksamaan opiskelijoiden matkat ja ehkä sijoittamaan /lainaamaan sen 6000€ vuodeessa, vaimitäsenytoli, joka tarvitaan elatuksen takaamiseksi. Mutta maksaisivatko täyden hinnan vielä itse koulutuksestakin?

[ihminen]

Karjalainen:

HS: Ulkomaisten opiskelijoiden maksut esillä neuvotteluissa
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/50823-hs-ulkomaisten-opiskelijoiden-maksut-esilla-neuvotteluissa?ui=desktop

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut otetaan esiin juhannusviikolla alkavissa minihallitusneuvotteluissa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru (sd.) Helsingin Sanomille.
Kiurun mukaan maksujen periminen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta toisi lisää rahaa koulutukseen. Hänen mukaansa uudistus voisi myös parantaa suomalaisten korkeakoulujen menestystä kansainvälisessä kilpailussa.
Maksut vähentäisivät ainakin aluksi ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Kiurun mukaan samalla vapautuisi opiskelupaikkoja suomalaisille opiskelijoille.
Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksua on kokeiltu muutamassa Suomen korkeakoulussa. Asiaa selvittänyt työryhmä totesi huhtikuussa, että kokeilun tulokset jäivät laihoiksi, koska kokeiluun osallistui vain vähän korkeakouluja. Kokeilulla ei ollut taloudellista merkitystä kouluille.

[hemppa11]

Opiskelijaviisumilla pääsee helposti Suomeen ja sitten voikin keskeyttää opiskelut ja jäädä Suomeen notkumaan kuten esimerkiksi Porvoon sieppaaja teki. Porvoohan oli hänelle tuttu kaupunki opiskeluajoilta mutta sittemmin hän helsinkiläistyi.
Opiskelijaviisumien osuus näkyy olevan kasvussa. Vuonna 2011 19 % oleskeluluvista myönnettiin opiskelun perusteella ja vuonna 2012 määrä oli 32 %.

[Vartiotorni]

Ennenkaikkea alikehittyneiden maiden opiskelijoille myönnettiin aikoinaan ilmainen opiskelu monissa maissa. Sen tarkoituksena oli kehitysapu; lääkärit, agronomit, taloustieteilijät ym. palaisivat valmistuttuaan auttamaan omaa maataan. Tunnen yhden (1 kpl.) sellaisen. Kymmenistä. Muut naivat vaikka 80-vuotiaan 150 kiloisen ryppyisen mummon, jotta saivat jäädä Eurooppaan lihapatojen ääreen.
Ainakin näille velvoitus: paluu kotimaahan heti valmistumisen jälkeen tai maksamaan opiskelukustannukset eurolleen takaisin. Eikä sittenkään mitään takuita tänne jäämisestä.

[RP]

Vihreiden Niinistö. Suomi kuuluu tasa-arvoisesti kaikille, ei vain suomalaisille (tai kansalaisille tai edes maassa jo nyt laillisesti oleskeleville):
http://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/maailman-parasta-koulua-ei-tehda-saastoilla-tai-maksuilla/3438160

[...]
Korkeakoulutuksen maksuttomuus on yhteiskuntamme tasa-arvon symboli. Meillä ei ole suljetun eliitin yliopistoja vaan samoissa luentosaleissa voivat istua niin professorin kuin siivoojankin lapset. Maahanmuuttajat ja ulkomaiset opiskelijat tuovat myös hyödyllistä osaamista suomalaiselle koulutukselle ja työelämälle. Monet huippuyritykset tarvitsevat eri koulutustaustojen ja eri maista tulevien opiskelijoiden rekrytointia, jotta pysyvät tuotekehityksen ja osaamisen huipulla maailmassa.

Kokoomus ja SDP haluavat molemmat tuoda lukukausimaksut pysyväksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta koulutusviennin nimissä. Opetusministeri Krista Kiuru on ilmoittanut, että hänen johdollaan asiaa käsitellään taas kerran minihallitusneuvotteluissa.

Lukukausimaksut vievät koulutustamme kauemmas tärkeästä tasa-arvon tavoitteesta eikä maksujen käyttöönottoon ole esitetty yhtään järkevää syytä. Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Suomen ei kannata valita samaa tietä.

Koulutuspolitiikassa tulee keskittyä jatkossa koko koulutusjärjestelmämme vahvistamiseen ja sen tasa-arvoisten periaatteiden toteuttamiseen. Koulutus luo kasvua ja luo ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa, osallistua ja oppia. Vahvistetaan suomalaista koulutusta, ei romuteta sitä.

[nitkunatku]

Joo, esimerkiksi japanilaiset opiskelijat tuovat hyödyllistä osaamista, varsinkin, kun lähtevät valmistuttuaan kotimaataan rakentamaan. Harvardiin ei voi mennä, koska se maksaa ja paljon, mutta Suomi kelpaa, koska täällä opiskelu on ilmaista, ja sitten se paikka on aina joltain suomalaisnuorelta pois ja ihmetellään, kun nuorille tulee välivuosia.

[alussaolisana]

Niinistö tuossa siis kertoi vahvana mielipiteenään, että suomalaiset, verorahoitteiset korkeakoulut ovat ja että niiden tuleekin olla vapaasti koko planeetan käytössä. Lisäksi hän yritti kummallisilla aivopieruilla todistella, että me hyödymme siitä ja että muunlaiset ratkaisut ovat jotenkin epäinhimillisiä. Monikulttuurisuusaate pienoiskoossa. Miten kukaan voi olla noin tyhmä? 

[Alkuasukas]

Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Suomen ei kannata valita samaa tietä.

...koska....?

[Oho]

Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Suomen ei kannata valita samaa tietä.

...koska....?

Suomalaiset on niin paskoja, että kaikki korkeampaa koulutusta vaativa tekemisen arvoinen työ kannattaa teettää ulkomaalaisilla.

[Roope]

(naps)

Rohkeimman ajatuksen esitti peliyhtiö Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka, joka haluaa kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän 100 000:een Suomen satavuotisjuhliin eli vuoteen 2017 mennessä.
Tätä nykyä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on Suomessa noin 20 000. Opetusministeriön selvitysryhmä esitti viime syksynä tavoitteeksi, että heitä olisi vuonna 2025 vähintään 60 000.

Helsingin Sanomat 6.6.2014

80 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa kolmessa vuodessa? Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa on yhteensä noin 30 000 opiskelijaa ja tuhansia työntekijöitä.

Vesterbackan julkisuuteen päätyvät ajatukset ovat niin usein niin irti todellisuudesta, että väkisinkin miettii, miten ihmeessä hän kykenee hoitamaan työnsä, jonka hän tekee yhtiön tuotteiden suosion perusteella vieläpä oikein onnistuneesti.

Vesterbacka toisti äsken SuomiAreenan haastattelussa tavoitteensa 100 000 ulkomaalaisesta opiskelijasta vuoteen 2017 mennessä, mutta ei puhunut mitään tutkintojen maksullisuudesta. Sen sijaan valmistujille pitäisi myöntää hänen mukaansa automaattisesti Suomen kansalaisuus. Vesterbackan saaman palautteen mukaan tavoite kuulemma "toteutuu heittämällä, kunhan kääritään hihat ja ryhdytään hommiin".

Onko tässä jokin vitsi, jota en vain ymmärrä?