2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[EL SID]

– Rikkaiden venäläisten opiskelijalapsilla ei ole hädän päivää. Heidät voi rahalla pistää opiskelemaan esimerkiksi Britanniaan. Maksuton yliopistomaksu on kilpailuvaltti Suomelle, hän toteaa.
TEKSTI:Seppo Peltoniemi

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/9463-sdp-n-varapuheenjohtaja-vainio-teilaa-opiskelumaksun-impivaaralaisuus-paistaa-lapi

minä ei jymmarra. Miten "maksuton yliopistomaksu" on kilpailuvaltti? 

Itse asiassa, eikö se ole suomelta pois, mikäli me koulutamme ilmaiseksi kiinalaisia insinöörejä, jotka jotka sitten palaavat kiinaan suunnittelemaan laitteita, joilla kiinalaiset syö suomalaiset tuotteet markkinoilta?

[Oho]

minä ei jymmarra. Miten "maksuton yliopistomaksu" on kilpailuvaltti? 

Se on kilpailuvaltti suomalaisille yliopistoille, joiden budjettirahotus riippuu tehtyjen tutkintojen määrästä ja ulkolaisen tekemä tutkinto on suomalaisen tekemää arvokkaampi. Suomalaisen veronmaksajan kannalta maksuton opetus ulkolaisille ilman vastavuoroisuutta on lähinnä lahja.

Nää on näitä, ulkolaisia pitää kohdella yhdenvertaisesti, siksi ulkolaisia pitäisi houkutella maahan esimerkiksi verohelpotuksin (Suunnilleen suoraan valtioneuvoston julkaisemasta selvityksestä.)

[JoKaGO]

Err... Nyt ei raksuta. Rikkailla venäläisillä ei ole hädän häivää. Tämäkö on nykyaikaa, ajatellaan vain rikkaita?

Taisi tarkoittaa, että ne köyhät ja lahjakkaat venäläiset, joita nyt putkahtaa tutkintoputkesta tohtoreina ja maistereina kymmeniä päivässä luomaan maahamme uusia gutzeitteja, vinlaussoneita, duffeja ja römpereitä, niin heitä ei enää saataisi Suomeen opiskelemaan, koska ovat köyhiä. Eero Vainio nimenomaan ajattelee köyhiä, rikkaista ei niin väliä.
Sen sijaan rikkaiden kakarat voivat mennä Lexusineen vaikka Oxfordiin, kun kerran isukin persaus sen kestää.

Vastenmielinen ja epäasiallinen kannanotto Vainiolta, suoranainen aivopieru. Ne, joilla kyvyt riittävät Harvardiin tai MIT:hen, saavat kyllä stipendit haalituksi. Ilmaiseen koulutukseen jäävät sitten ne, no... sanotaan vaikka... tavikset.
Kuinkas korkealla rankingissa se Aalto olikaan Euroopassa? Onko kolminumeroisissa sijoissa vielä vai nelinumeroisissa?    Maailman listalla varmaankin hulppeasti pari sijaa Lagosin Maatalous-ammattikorkeakoulun yläpuolella. Toivottavasti. Onhan!? Älkää vain sanoko...

[Iloveallpeople]

Maksaako maahanmuuttovirasto maahanmuuttajaopiskelijalle vuokrat 650 euroon asti + veden, sähkön ja vakuutukset?

Maahanmuuttaja etsii epätoivoisesti kotia

Hei,

Minulla on hyvä tilanne koska maahanmuuttovirasto lupautunut auttamaan 100% vuokran 650 euroon asti + vesi, sähkö ja vakuutukset.

Saan maahanmuuttovirastosta 2 kk takuun Minua avustaa tarvittaessa yksi henkilö näissä Suomen vuokraamisen sopimuskiemuroissa:)
...

Tarjoa millaista vaan, toki hyvät kulkuyhteydet kouluun Helsinki keskustaan on plussaa.
...

Tori.fi

Kieltenopiskelija etsii asuntoa 1 tai 2 huonetta

Hei!

Olen opiskelija ja saat täyden tuen 650e vuokraan asti. Opiskelen vielä kolmisen vuotta ja sitten taas lisää:)
Haluan siis pitkäaikaisen asunnon mikäli mahdollista
...

Tori.fi

[Kaarin M]

Suomalaista opiskelijaa Kela muistaan max. 210€/kk

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701095643IL?OpenDocument

[Nuiva kansalainen]

Suomalaista opiskelijaa Kela muistaan max. 210€/kk

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701095643IL?OpenDocument

Opintotuki ja asumislisä tekee yhteensä noin 500€/kk. Siitä kun vähennetään verot, niin käteen jää noin 470€/kk. Sillä sitten pitäisi maksaa vuokra, vesi, sähkö, netti, ruoka, vaatteet, puhelinlasku, vakuutukset, pakolliset lukukausi-ilmoittautumismaksut, mahdolliset autoon liittyvät maksut ym. Jos töissä ei pysty käymään, ei halua elää opintolainalla eivätkä vanhemmat auta, niin tekee tiukkaa tulla toimeen. Itselläni on onneksi ollut niin hyvä tilanne, että olen kesäisin tienannut kohtuullisesti ja tämän vuoksi olen pystynyt elämään ilman opintolainaa. Läheskään kaikilla tilanne ei ole näin hyvä, koska täällä päin kesätyöpaikoista on huutava pula. Silti olen jossain tilanteissa joutunut turvautumaan vanhempien apuun, kun joskus raha ei millään riitä ruokaan saati uusiin vaatteisiin.

[JoKaGO]

Suomalaista opiskelijaa Kela muistaan max. 210€/kk

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701095643IL?OpenDocument

Opintotuki ja asumislisä tekee yhteensä noin 500€/kk. Siitä kun vähennetään verot, niin käteen jää noin 470€/kk. Sillä sitten pitäisi maksaa vuokra, vesi, sähkö, netti, ruoka, vaatteet, puhelinlasku, vakuutukset, pakolliset lukukausi-ilmoittautumismaksut, mahdolliset autoon liittyvät maksut ym. Jos töissä ei pysty käymään, ei halua elää opintolainalla eivätkä vanhemmat auta, niin tekee tiukkaa tulla toimeen. Itselläni on onneksi ollut niin hyvä tilanne, että olen kesäisin tienannut kohtuullisesti ja tämän vuoksi olen pystynyt elämään ilman opintolainaa. Läheskään kaikilla tilanne ei ole näin hyvä, koska täällä päin kesätyöpaikoista on huutava pula. Silti olen jossain tilanteissa joutunut turvautumaan vanhempien apuun, kun joskus raha ei millään riitä ruokaan saati uusiin vaatteisiin.

Puolet pois, kun palkkojakin leikataan.

[Roope]

Haglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Ajankohtaisessa lakialoitteessa yli sata kansanedustajaa haluaa laajentaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukuvuosimaksukäytäntöä EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund tyrmää esityksen ja toivoo, että hallitusrintama ei hätiköi lukuvuosimaksuasiassa. Suomessa on pitkä perinne maksuttomista opinnoista ja sitä on hyvä vaalia, Haglund toteaa.

Vuonna 2010 aloitettiin lukuvuosimaksukokeilu ylemmälle korkeakoulututkinnoille. Kokemukset kokeilusta viittaavat selkeästi siihen, että maksut ovat vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostusta koulutusohjelmia kohtaan. Tämä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä selvityksestä.

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta. Samalla arvostamme sitä, että suomalaiset nuoret vastavuoroisesti voivat lähetä ulkomaille opiskelemaan. Jo tänä päivänä 70 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista jäävät Suomeen saatuaan tutkinnon.
- Tämä on hyvä luku ja osoittaa että lakialoitteen esittämiä johtopäätöksiä ei tässä tilassa tulisi tehdä hätiköidysti. Lakialoitteen peräämiä toimija on jo tehty Ruotsissa ja Tanskassa ja ne ovat johtaneet ulkomaisten opiskelijoiden drastiseen laskuun.

- Suomen kilpailukyky edellyttää tulevaisuudessa sitä että ihmisiä muuttaa Suomeen ja opiskelu on yksi luonnollinen tapa tulla maahamme. Me tarvitsemme osaavia ihmisiä ja tästä syystä meidän ei tule eristäytyä koulutuspolitiikkamme kautta, Haglund toteaa.

Tiedote 11.1.2013

Haglund kritiskt till förhastade steg i terminsavgiftsfrågan

En aktuell lagmotion med över 100 undertecknare i riksdagen vill göra det möjligt för universitet och högskolor att uppbära terminsavgifter för studerande som kommer från länder utanför EU- och EES-området. Svenska folkpartiets ordförande Carl Haglund ställer sig kritisk till förhastade steg som förändrar den långa traditionen av avgiftsfri utbildning i Finland.

Sedan år 2010 har ett antal högskolor tagit i bruk avgifter för högre högskoleexamina. Haglund anser att erfarenheterna från det redan pågående försöket med terminsavgifter är tvetydiga. Antalet studerande som deltagit i de avgiftsbelagda programmen har varit litet och den enda slutsatsen som kan dras är att avgifterna sänker på antalet studerande från utlandet. Det här framgår av den mellanrapport som undervisnings- och kulturministeriet låtit göra.

Haglund påminner om att Finland i framtiden behöver mera arbetskraft från utlandet. Redan idag stannar cirka 70 procent av de utlänningar, som studerar i Finland, kvar efter avlagd examen.

- Den här siffran måste anses vara bra och visar på att förhastade slutsatser i frågan om avgifter inte är klokt, konstaterar Haglund.

De åtgärder som lagmotionen föreslår har redan vidtagits i Sverige och Danmark. I våra grannländer har resultatet varit att antalet utländska studerande har minskat drastiskt.
- Vi ska inte riskera att skrämma bort utländska studerande som är absolut nödvändiga för Finlands konkurrenskraft. Vi behöver kunniga utlänningar i vårt land, säger Haglund. Spontant kan man tycka att det är bra att ta betalt men samtidigt gläds vi åt unga finländare som kan studera gratis utomlands. Vi bör inse att en isolerande politik kan stå oss dyrt på sikt.

Tiedote 11.1.2013

Ministeri Haglundkaan ei pysty esittämään lukuja siitä, kuinka hyödyllistä EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden maksuton kouluttaminen todellisuudessa on ollut, vaan hän vetoaa jälleen kerran pelkkään lukuun kaikkien niiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrästä, jotka jäävät tutkinnon suorittamisen jälkeen joksikin aikaa Suomeen. Jos maksuttoman opiskelun kannattavuuden osoittavia tutkimuksia olisi olemassa, niitä varmaankin käytettäisiin. Sen sijaan käytetään pelkkiä harhautuksia.

Vielä epätoivoisempi Haglund on rinnastaessaan EU:n ulkopuolelta saapuvien lukukausimaksut suomalaisten mahdollisuuteen opiskella maksutta ulkomailla.

Kun asia nyt kerran on esillä, miksei yksikään suomalainen toimittaja ole kysynyt Ruotsin ja Tanskan korkeakoulujen käsitystä lukukausimaksujen hyödyllisyydestä, kun siellä on sentään asiasta ihan oikeaakin kokemusta?

[skrabb]

Turkuun tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita
Lukijoilta | Turun Sanomat03:30

Keskustelu maksullisesta koulutuksesta leimahti jälleen liekkeihin, kun kansanedustajat Satonen, Tossavainen, Kärnä ja Torniainen julkaisivat viime viikonvaihteessa 119 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen lukukausimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Me turkulaiset korkeakouluopiskelijat vastustamme aloitetta, sillä se uhkaa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä ja osaavan työvoiman saantia maahamme.

Turun korkeakouluissa opiskelee vuosittain useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita. Heistä on monenlaista hyötyä maakunnallemme. Tilastokeskuksen mukaan 50 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy jo nykyisin Suomeen ja vielä useampi haluaisi jäädä, mikäli työtä löytyisi. Lukukausimaksujen myötä Turun korkeakouluissa opiskelisi aiempaa vähemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja alueelle jäisi vähemmän korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia.

Suomessa toteutetun lukukausimaksukokeilun ja pohjoismaisen vertailun perusteella maksujen käyttöönotosta on enemmän haittaa kuin hyötyä maallemme. Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksut romahduttivat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden määrää jopa 80 prosentilla. Haluaako Suomi seurata perässä ja ottaa takapakkia korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteissa?

Turun kaupungin visio 2015 linjaa Suomen Turun olevan kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus. Kuinka alueemme kansanedustajat aikovat toteuttaa kaupungin visiota kannattamalla lakialoitetta, joka sulkee Suomen ja Turun kansainvälisiltä osaajilta?

Heikki Isotalo, hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta
Ina Biström, Styrelseordförande, Åbo Akademis Studentkår
Heini Kuusisto, hallituksen puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Daniel Nenonen, Styrelseordförande, Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436752/Turkuun+tarvitaan++kansainvalisia+opiskelijoita

[Roope]

Suomessa toteutetun lukukausimaksukokeilun ja pohjoismaisen vertailun perusteella maksujen käyttöönotosta on enemmän haittaa kuin hyötyä maallemme.

No, tällaisia tuloksia ei kylläkään ole oikeasti olemassa, ei ainakaan julkisia. Missään ei ole osoitettu, että EU:n ulkopuolelta saapuvista opiskelijoista olisi nykyisellään Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, eikä ainakaan Suomessa ole myöskään esitelty tutkimuksia siitä, kuinka lukukausimaksut ovat muuttaneet tilannetta Ruotsissa ja Tanskassa.

Heikki Isotalo, hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta
Ina Biström, Styrelseordförande, Åbo Akademis Studentkår
Heini Kuusisto, hallituksen puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Daniel Nenonen, Styrelseordförande, Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia

Kehnoja argumentoimaan, mutta kelpo poliitikonalkuja.

[Nuiva kansalainen]

Turkuun tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita
Lukijoilta | Turun Sanomat03:30

Keskustelu maksullisesta koulutuksesta leimahti jälleen liekkeihin, kun kansanedustajat Satonen, Tossavainen, Kärnä ja Torniainen julkaisivat viime viikonvaihteessa 119 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen lukukausimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Me turkulaiset korkeakouluopiskelijat vastustamme aloitetta, sillä se uhkaa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä ja osaavan työvoiman saantia maahamme.

Turun korkeakouluissa opiskelee vuosittain useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita. Heistä on monenlaista hyötyä maakunnallemme.

Jutussa olisi myös voitu mainita edes yksi hyvä syy, miksi yliopistojen pitäisi olla kansainvälisiä ja mitä käytännön hyötyä tästä on? Olen itse opiskellut 3,5 vuotta "kansainvälisessä" yliopistossa (siis paljon ulkomaalaisia opiskelijoita) eikä minulle ole vieläkään auennut tämä "kansainvälisyyden" ylistäminen.

[alussaolisana]

Haglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta.

Eihän ulkomaalaisten kouutus Suomessa mitään "osaamista ulkomailta" tuo. Mehän sen osaamisen silloin tarjoamme.

[JoKaGO]

Haglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta.

Eihän ulkomaalaisten kouutus Suomessa mitään "osaamista ulkomailta" tuo. Mehän sen osaamisen silloin tarjoamme.

Pistit muuten tosi hyvän, tämä pitäisi nyt syöttää noille tolvanoille suun kautta tai suppona!

[haermae]

Ne, joilla kyvyt riittävät Harvardiin tai MIT:hen, saavat kyllä stipendit haalituksi. Ilmaiseen koulutukseen jäävät sitten ne, no... sanotaan vaikka... tavikset.

Noinhan se on. Harvardilla, MITillä ja muilla vastaavilla on tietääkseni kaikilla stipendiohjelmat, joilla rahoitetaan huippulahjakkaiden mutta köyhien opinnot. Eli jos kyvyt riittävät, Harvardiin tai MITiin meno ei jää rahasta kiinni.

T&T kirjoitti vuonna 2010:

"Uusien tekniikan tohtorien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Yhä useammin väittelijä on ulkomaalainen. [...]

Ulkomaalaisista jopa joka kolmas on jäänyt valmistuttuaan vaille työtä. Suurimman osan olinpaikasta ei ole edes tietoa, mikä viittaa siihen että suuri osa jättää Suomen heti valmistuttuaan.
Toive siitä, että ulkomaiset väittelijät jäisivät rikastuttamaan Suomen tiede-elämää tai hyödyttämään täkäläisiä yrityksiä ei näytä toteutuvan.

Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus väitelleistä on noussut Suomen yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa vuosikymmenessä runsaaseen 15 prosenttiin. Suhde on edelleen pieni verrattuna Ruotsiin puhumattakaan Sveitsistä tai Yhdysvalloista.
Prosentteja olennaisempaa kuitenkin on, että Suomeen väittelemään tulevat eivät ole lähtömaidensa tutkijapotentiaalin ykkösketjua.

Entäpä onko nopeasti kasvava tohtorijoukko nostanut Suomen tieteellisen tutkimuksen tasoa? Näin ei näytä tapahtuneen. Suomen Akatemian tuorein Suomen tieteen tila ja taso -selvitys kertoo että taso on 2000-luvulla päinvastoin huonontunut. [...]"

[haermae]

Etenkin kun lakialoitteen kannalta pitäisi tarkastella erikseen EU:n ulkopuolelta tulevia, mieluiten erikseen maittain, eikä kaikkia maahanmuuttajia yhdessä. On oletettavaa, että monista syistä EU-kansalaiset kaunistavat tilastoja, kuten CIMOn tiedotteessakin todetaan.

Samalla Aasian ja Afrikan maista tulevien opiskelijoiden määrät ovat voimakkaasti kasvussa; heidän työllistymisensä Suomeen voi olla Jaakkolan tutkimustulosten valossa haastavampaa.

Mutta mitäs me todellisuudesta.

No huh huh. Tarttiskohan täsä ny tehrä jottai? Meinaten kun tulijoiden määrä kasvaa voimakkaasti, mutta töitä niille ei ole tarjota. Kas kun töitä ei tahdo löytyä jo maassa olevillekaan.

Enkä tarkoita että järjestetään lisää rasismin ja syrjinnän vastaisia seminaareja, joissa pohditaan keinoja ja mahdollisuuksia positiivisen erityiskohtelun laajentamiseen.

Jos vaikka rajoitettaisiin noiden "haasteellisten" tulijoiden määrää. Lukukausimaksut olisivat yksi keino.

[Suvaitsija]

Haglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta.

Eihän ulkomaalaisten kouutus Suomessa mitään "osaamista ulkomailta" tuo. Mehän sen osaamisen silloin tarjoamme.

Pistit muuten tosi hyvän, tämä pitäisi nyt syöttää noille tolvanoille suun kautta tai suppona!

Ja minkä takia kouluttamaton ulkomaalainen on potentiaalisesti enemmän osaava kuin kouluttamaton suomalainen? Minkä veetun takia emme voi kouluttaa SUOMALAISISTA niitä huippuosaajia ja superinnovaattoreita, miksi sitä porukkaa pitää väen väkisin haalia jostain Afrikasta, kun kukaan ei sellaista edes halua?

[Nuiva kansalainen]

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ylioppilaskunta ottivat kantaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Ne itseasiassa esittivät monta hyvää pointtia lukukausimaksujen puolesta. Kannanotossa mainittuja asioita olivat muun muassa, että maksullinen koulutus koetaan laadukkaammaksi ja että se lisää opiskelijoiden motivaatiota. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin voin kerrankin olla ylpeä yliopistostamme.

http://www.ltky.fi/content/lutn-ja-ltkyn-kannanotto-lukukausimaksukeskusteluun-maksuttomuus-ei-voi-olla-koulutuksen-par

[Roope]

Lukukausimaksujen taso on asetettava siten, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei laske vaan nousee. Pidempiaikaisena tavoitteena on saada maksut todellisten kustannusten tasolle. Lahjakkaille, mutta vähävaraisille opiskelijoille tulee maksujen käyttöönoton yhteydessä luoda erityinen stipendijärjestelmä. Lisäksi kehitysapuvaroja voidaan käyttää Suomen kehityskohdemaista tulevien opiskelijoiden hyväksi. Kansainvälisyyttä on koulutuksessa edelleen järkevä edistää, mutta sen ei pidä tapahtua pelkästään suomalaisen veronmaksajan varoilla.

Kansanedustaja Arto Satonen: Lukukausimaksuista 16.1.2013

Hämmentävää tekstiä.

Jos mikään ei muuten muutu, kuinka lukukausimaksujen avulla saadaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä nousemaan siitä, mitä se on nyt, kun opetus on maksutonta? Mahdoton yhtälö.

Tuollainen lahjakkaille tarkoitettu stipendijärjestelmä olisikin huomattava parannus nykyiseen. Nykyään ulkomaalaiset saavat stipendejä jo siitä, että suorittavat opintojaan normiajassa. Yli puolet lukukausimaksukokeilussa kerätyistä maksuista jaettiin takaisin samoille opiskelijoille stipendeinä.

Jos "kansainvälisyyttä on järkevä edistää", niin miksi se ei voisi tapahtua "suomalaisen veronmaksajan varoilla"? Oletan tässä, että "kansainvälisyys" tarkoittaa jotain, josta on suomalaiselle veronmaksajalle mitattavaa taloudellista hyötyä. Sijoitukset "kansainvälisyyteen" ovat siis tuottavia. Mikäli EU:n ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden tuomasta "kansainvälisyydestä" ei ole yhteiskunnalle ja sitä kautta suomalaiselle veronmaksajalle hyötyä, silloin sitä ei ole järkevä edistää suomalaisen veronmaksajan varoilla.

[Alkuasukas]

Järkevää tekstissä oli kehitysapurahojen käyttäminen koulutuksiin. Usa käytti muistaakseni 98% Haitin avustusvaroista omien tuotteiden ostamiseen.

[Roope]

Järkevää tekstissä oli kehitysapurahojen käyttäminen koulutuksiin.

Ei siinä minusta ole oikein mitään järkevää, ellei opiskelijoita sitten jollain keinolla pakoteta ottamaan valmistuttuaan osaa johonkin kotimaansa kehitysohjelmaan. Tosin tuossa muodossa ("Suomen kehityskohdemaista tulevien opiskelijoiden hyväksi") edusta nauttivia opiskelijoita ei kai olisi kourallista enempää.

[Nännijäkälä]

Kirjoitus Länsi-Savosta:

Opintojen tulee pysyä maksuttomina

[...]
Koulutuksen laadukkuus on yksi syy siihen, miksi Suomeen saapuu paljon opiskelijoita myös muualta maailmasta. Suomessa lukukausimaksujen periminen yksittäisiltä ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei ole lain mukaan mahdollista.

Nyt eduskuntaan on tehty lakialoite, jonka mukaan suomalaiset oppilaitokset voisivat tarjota koulutusta maksua vastaan EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille.

Tälläkö varmistetaan se, että opiskelijamäärät saataisiin pidettyä monilla aloilla korkealla ja opettajille olisi töitä aloilla, joille kotimaisia opiskelijoita ei ole riittävästi? Mamokin ja monen muun suomalaisen opiskelijajärjestön kanta tähän asiaan on kieltävä.

Suomi on kansainvälisesti profiloitunut laadukkaan koulutuksen maana, jossa korkeinkin koulutus on kaikkien kyvykkäiden ja motivoituneiden saavutettavissa. Miksi pilata tämä kilpailuetu maailmanlaajuisesti?

Tämän lisäksi elinkustannustaso on Suomessa korkea ja lukukausimaksut nostaisivat monien maiden kansalaisten kynnystä liian korkealle hakeutua Suomeen koulutukseen.

Entä miten käy yhdenvertaisuuden, jos tämä lakialoite menee läpi? Lukukausimaksut eriarvoistavat ihmiset kansallisuuden perusteella, sillä pienetkin lukukausimaksut estävät köyhistä maista Suomeen saapuvien opiskelijoiden haaveet korkean koulutuksen saamisesta. Sitähän me emme halua

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/13019246.html
Aikamoista shaibaa...

[Alkuasukas]

Järkevää tekstissä oli kehitysapurahojen käyttäminen koulutuksiin.

Ei siinä minusta ole oikein mitään järkevää, ellei opiskelijoita sitten jollain keinolla pakoteta ottamaan valmistuttuaan osaa johonkin kotimaansa kehitysohjelmaan. Tosin tuossa muodossa ("Suomen kehityskohdemaista tulevien opiskelijoiden hyväksi") edusta nauttivia opiskelijoita ei kai olisi kourallista enempää.

Tarkoitin lähinnä sitä, että jos sitä prkeleen kehitysapua on pakko maksaa miljardi, niin käytetään se sitten omassa maassa. Less of two evils tai jotain. Hyötyähän noista opiskelijoista ei ole...

[Antti Tulonen]

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/440562/Kvopiskelijoille+tyollistymisapua+ei+lukukausimaksuja

Kv-opiskelijoille työllistymisapua, ei lukukausimaksuja

Me, Turun yliopiston kansainväliset opiskelijat, ymmärrämme lukukausimaksuista käytävän keskustelun. Yhtenä rintamana voimme kuitenkin todeta, että lukukausimaksut tulevat vähentämään radikaalisti Suomen vetovoimaa koulutusmaana. Lukukausimaksuilla on toki taloudelliset perusteensa, mutta emme usko maksujen vastaavan niille asetettuihin taloudellisiin tai laadullisiin odotuksiin.

Turun yliopiston kansainvälisille opiskelijoille alkuvuodesta tehty kysely osoittaa, että valtaosa ulkomaisista opiskelijoista kärsii Suomessa nykyisin toimeentulo-ongelmista ja vaikeuksista työllistyä alan kuin alan töihin. Lukukausimaksut lisäisivät merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden taloudellista taakkaa ja saisivat kyselyn mukaan heidät suuntaamaan katseensa muiden Euroopan maiden työmarkkinoille. Pieni osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista olisi valmis maksamaan jonkinlaisen lukukausimaksun, kunhan maksun määrä ei ylittäisi 2?000 euroa.

Tähän asti Suomi on tarjonnut yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet lahjakkaille opiskelijoille kansallisuuteen ja varallisuuteen katsomatta. Samanaikaisesti samaiset opiskelijat ovat valjastaneet osaamisensa ja työpanoksensa kansalliseen käyttöömme. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn mukaan 65–75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen.

Kansainväliset opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että lukukausimaksujen sijaan Suomi voisi hyödyntää heidän osaamistaan tehokkaammin työllistymistä edistävillä uudistuksilla. Tekemämme kyselyn perusteella valtaosa Turun yliopiston kansainvälisistä opiskelijoista haluaa työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen mutta kohtaa suuria vaikeuksia muun muassa oleskeluluvan saamisessa valmistumisen ja töiden löytymisen välisenä aikana.

Eduskunnan tulisikin harkita jo Suomessa oleskelleiden motivoituneiden yksilöiden oleskelulupasäädösten löysentämistä. Mikäli kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä haluttaisiin edistää, tulisi heidän tutkinto-opintoihinsa sisällyttää enemmän suomen kielen opintoja, jolloin he olisivat valmiita astumaan työmarkkinoille suoraan valmistumisen jälkeen.

Turun yliopiston kansainväliset opiskelijat suosittelevat, että lukukausimaksualoite arvioidaan uudelleen. Mikäli kansanedustajia kiinnostaa, olemme halukkaita osallistumaan jatkokeskusteluun ja kerromme mielellämme opiskelukokemuksistamme Suomessa.

Nikolett Szelei,
puheenjohtaja,
International Students of Turku Universities (ISTU)

Henna Henriksson,
hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava,
Turun yliopiston ylioppilaskunta

[Roope]

Tähän asti Suomi on tarjonnut yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet lahjakkaille opiskelijoille kansallisuuteen ja varallisuuteen katsomatta. Samanaikaisesti samaiset opiskelijat ovat valjastaneet osaamisensa ja työpanoksensa kansalliseen käyttöömme. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn mukaan 65–75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen.

Suomi on tarjonnut maksuttoman opetuksen kaikille, jotka ovat päässeet läpi pääsykokeista. Rima on nykyisessä massakoulutuksessa sen verran matalalla, että mistään lahjakkuudesta ei voi yleisesti puhua.

Opiskelijat eivät ole "valjastaneet osaamistaan ja työpanostaan kansalliseen käyttöömme", vaan ovat menneet omaa etuaan ajatellen sinne, mihin ovat halunneet mennä. Osa on jäänyt Suomeen töihin tai oleskelemaan, osa palannut kotimaahansa ja osa jatkanut eteenpäin kolmansiin maihin.

65–75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista ei CIMOn mukaan työllistynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen, vaan 67 prosenttia oli Suomessa vielä vuoden päästä valmistumisensa jälkeen ja työllistyneitä oli 49 prosenttia. Ala- ja maakohtaiset luvut vaihtelevat suuresti. Lisäksi lukukausimaksujen kohderyhmällä eli EU:n ulkopuolelta saapuneilla työllistymislukujen voi olettaa olevan vielä tätäkin selvästi huonommat.

Nikolett Szelei,
puheenjohtaja,
International Students of Turku Universities (ISTU)

Henna Henriksson,
hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava,
Turun yliopiston ylioppilaskunta

Taas löytyi lupaavaa poiitikkoainesta.

[Roope]

Uusi muunnelma teemasta "maahanmuuttajille järjestettävä työpaikkoja".

Miksei kotouteta ruotsiksi?

Lukukausimaksut ovat olleet viime aikoina tapetilla. Monet ovat valmiita pitämään maan houkuttelevana ulkomaalaisille opiskelijoille, joista moni jää maahan töihin. Mutta miten integraatio toimii käytännössä valmistumisen jälkeen? Ja näin suomenruotsalaisesta näkökulmasta, kuinka integraatio toimii valmistumisen jälkeen ruotsiksi?

Oma kumppanini, joka on kotoisin Saksasta, opiskelee tällä hetkellä ja valmistuu pian. Koulutusohjelma on englanninkielinen (International Business Management) ja hän haluaisi mielellään jäädä maahan töihin valmistuttuaan. Suurin ongelma hänelle on saada töitä.

Sujuvasti niin englantia kuin saksaa ja toivottavasti tulevaisuudessa myös ruotsia puhuvan ei luulisi olevan vaikeaa saada töitä. Totuus kuitenkin on, että jos ei osaa suomea, ovat työnäkymät kaikkea muuta kuin hyvät.

[...]

Jos haluamme, että meillä on tulevaisuudessa maassamme kaksi kansalliskieltä, on korkea aika varmistaa, että ulkomaalaisilla opiskelijoilla ja muilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus integroitua myös ruotsiksi. Tärkeä osa tätä prosessia on tarjota työpaikkoja, joissa pärjää ruotsin kielellä, ettei näitä ihmisiä pakoteta hakeutumaan Ruotsiin.

Adrian Nysand,
Åbo

(käännös)

Hbl, Insändare: Varför inte integration på svenska? 24.1.2013

[acc]

Australiassa ulkomaalaiset maksavat yliopisto-opinnoistaan enemmän kuin paikalliset. Queenslandin yliopiston maksut vaihtelevat 1300-3450 dollarin välillä per opintosuoritusyksikkö (unit).   http://www.uq.edu.au/international-students/docs/2013-fees.pdf

http://www.uq.edu.au/study/program.html?acad_prog=2001#international
Bachelor of Engineering (BE)
Duration
4 Years full-time
Commencing 2013
Semester 1
Semester 2
Program level Undergraduate
Units 64
Program code 2001

Bachelor of Engineerin tutkinnon maksujen osuudeksi voisi arvioida vaikkappa 64 x (1300+3450)/2 AUD = 152.000 AUD.
Päälle tietysti tulevat oppimateriaali- ja elinkustannukset.

[Impivaaranilves]

poistin kun pitkä

Mainitsen kaksi asiaa eli sen että eka kerran olen nyt sitten kuullut taikka tarkemmin lukenut tämän Suomen houkuttavuuden - ja samalla toisena asiana mainitsen sen että tämä kansanäänen kertominen joka allekirjoituksessa oli, on mielestäni kannatettavaa vaikkei mitään sillä aikaan saadakaan koska järkkypropaganda ja kleptokratia.

Aikoinaan kun kauempana asuin, ainoa asia mitä onnistuivat sanomaan maasta myönteistä oli, ehkä sopii tällä palstalla sanoa vaikka luullakseni kommareita olikin ne jotka oli maasta kuulleet, että täällä on lebebsraum.
Tarkoituksella oikealla kielellä asian ilmaisemiseksi, ei sillä että heitä oisi huvittanut korpeen paleleen lähteä.

[John]

Lukukausimaksualoite lähetekeskustelussa tällä hetkellä. Persuja ei yllätys yllätys näy missään. Kokoomuslaiset siellä taistelevat ja kumoavat mm. vihreiden typeriä väitteitä asiassa. Kokoomus siis vahvasti kannattaa aloitetta ja vihreät vahvasti vastustavat.

[Roope]

Maksuton koulutus on Suomen kilpailuetu

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu lakialoitteesta lukukausimaksujen säätämiseksi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoille. Kokoomuksen Arto Satosen aloitteella on 117 allekirjoittajaa.

Valitettavasti aloite on puhdasta populismia. Kaksi kansanedustajaa onkin jo vetänyt allekirjoituksensa pois tutustuttuaan lukukausimaksuja koskeviin faktoihin. Toinen heistä oli sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

Lukukausimaksukokeilut eri puolilla Eurooppaa ovat osoittaneet, että lukukausimaksut vähentävät yliopistojen vetovoimaisuutta ja ovat niille tappiollisia. Maksujen ottaminen käyttöön EU-ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on liki kaikissa kokeiluissa johtanut siihen, että EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden määrät ovat vähentyneet.

Kuten hallitusohjelmassa lukee, tullaan tällä hallituskaudella arvioimaan Suomessa vuosina 2010-2014 käynnissä olevan lukukausimaksukokeilun tulokset. Ilmeisesti Satosen aloitteen allekirjoittajat eivät ole halunneet odottaa arvioinnin tuloksia, vaan haluavat päättää lukukausimaksuista puhtaasti asenteelliselta pohjalta.

Jos keskeneräisen kokeilun tähänastiset tulokset otettaisiin vakavasti, jouduttaisiin myöntämään, ettei lukukausimaksukokeilu ole onnistunut sille asetetussa tavoitteessa. Maksuilla ei ole onnistuttu lisäämään Suomen yliopistojen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä eikä säästämään veronmaksajien rahoja.

On huijausta viestiä, että lukukausimaksulla voitaisiin lisätä koulutuksen laatua tai arvostusta. Mikään stipendijärjestelmä ei myöskään korvaa koulutuksen maksuttomuutta. Kun köyhemmistä maista tulisi Suomeen vähemmän opiskelijoita, korkeakoulujemme kansainvälistyminen kaventuisi.

Maksuttoman koulutuksen antaminen kansainvälisille opiskelijoille on Suomelle taloudellisesti kannattava investointi. CIMO:n ja Tilastokeskuksen aineistojen perusteella noin puolet kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen. Jos edes joka neljäs kansainvälinen tutkinto-opiskelija jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, on maksuttoman yliopistokoulutuksen tarjoaminen opiskelijalle kansantaloudellisesti järkevää. Suomeen töihin jäävät korkeakoulutetut opiskelijat kun maksavat koulutuksensa veroina nopeasti takaisin.

Tein opetusministeri Gustafssonille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo velvoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön, jotta lukukausimaksujen vaikutuksista vaikutuksista saataisiin riittävät selvitykset ennen kuin lukukausimaksuja koskeva lakialoite tulee käsittelyyn.

Opetusministeri myöntää vastauksessaan, että lukukausimaksukokeilut ovat pääsääntöisesti epäonnistuneet. Ministeri kuitenkin argumentoi lukukausimaksujen puolesta sillä, että ne edistäisivät suomalaista koulutusvientiä. Tosiasiassa koulutusvientiä on mahdollista helpottaa monin tavoin ilman, että otetaan käyttöön opiskelijoilta itseltään perittävät maksut. Voidaan esimerkiksi sallia ainoastaan instituutioilta perittävät maksut, jolloin ei aseteta opiskelijoita maksukyvyn perusteella eriarvoiseen asemaan.

Suomen ei kannata populistisilla ja taloudellisesti kyseenalaisilla uudistuksilla pilata mainettaan maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet.

Pieni maksu nousee herkästi ajan mittaan ja leviää muillekin koulutuksen alueille. Sille tielle on epäviisasta lähteä.

Outi Alanko-Kahiluoto 21.2.2013

Oliko lukukausimaksujen käyttöönotto "puhdasta populismia" myös Ruotsissa? Entä muissa maissa?

En ymmärrä, miksi olisi tavoiteltavaa hankkia Suomeen mahdollisimman paljon opiskelijoita "köyhemmistä maista". Pidetään kehitysapu ja kansainvälinen sosiaalihuolto mieluiten erillään korkeakoulusta.

Outi Alanko-Kahiluoto väittää, että "jos joka neljäs kansainvälinen tutkinto-opiskelija jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, on maksuttoman yliopistokoulutuksen tarjoaminen opiskelijalle kansantaloudellisesti järkevää". Tällaista on heitetty ennenkin, mutta eipä ole näkynyt väitteen pohjaksi laskelmia. Sitä paitsi, jos tuo todella pitäisi paikkansa, niin siinä tapauksessa maksutonta korkeakoulutusta kannattavampaa olisi satsata suoraan koulutettujen ulkomaalaisten houkutteluun esimerkiksi reippain verohelpotuksin. Joten laskelmat esiin, kiitos.

[alussaolisana]

Voiko enää olla enemmän pihalla kuin Alanko-Kahiluoto? 

Noin se menee, kun verovarat ovat bimbojen leikkikenttä.