Te: Näin fiksuja ovat Suomen uudet energiamääräykset: homeriski kasvoi ilman sel

[törö]

Eeva Törmänen - Rakennusten energiamääräyksiä on kiristetty liian nopeasti ja turhan paljon. Seurauksena on homeriskin kasvu ilman selvää energiahyötyä. Näin sanoo Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen tutkimusjohtaja Juha Vinha.

– Vuoden 2008 määräykset olisivat varsin hyvin riittäneet toimisto- ja kerrostaloihin. Lämmöneristeiden lisäys vain kasvattaa jäähdytystarvetta kesällä, joten tilanne alkaa olla plus miinus nolla, Vinha sanoo.

Eristysmääräykset ovat kiristyneet vuoden 2008 jälkeen noin 30 prosenttia.

Vinhan mielestä rakentamista katsotaan tällä hetkellä liian yksisilmäisesti vain energiatehokkuuden kannalta. Kuitenkin kosteus- ja homevauriot ovat asia, joka koskettaa paljon enemmän tavallista asukasta.

– Teollisuus ajaa energiatehokkuutta, koska siinä on bisnestä toisin kuin homeessa.
Nollaenergiatavoite on järjetön

Eristysmääräysten kiristäminen on osa EU:n energiatehokkuusdirektiiviä, jossa tavoitteena on, että uudet rakennukset olisivat vuoteen 2020 mennessä lähes nollaenergiataloja.

Vinhan mielestä tavoite on Suomen haastavissa ilmasto-oloissa kohtuuttoman kova, ja sen toteuttaminen on sekä vaikeaa että kallista.

Juha Vinha näkee eristepaksuuden lisäämisessä useita riskejä.

Ensinnäkin, kun rakennuksen ulko-osat viilenevät, homeelle ja kosteuden kondensoitumiselle otolliset olosuhteet kasvavat. Samasta syystä rakennuksen vikasietoisuus heikkenee.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje

Kun lisäksi ilmastonmuutos tuo Suomeen kosteita syksyjä ja talvia, jolloin lämpötila on pitkään nollan yläpuolella, rakenteiden kosteustekninen toimivuus muuttuu entistä hankalammaksi.

Lähde: Tekniikka&Talous

http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+fiksuja+ovat+suomen+uudet+energiamaaraykset+homeriski+kasvoi+ilman+selvaa+energiahyotya/a2159266

[Supernuiva]

Lisäksi raksoilla ei edelleenkään suojata rakenteita kunnolla sateelta.

Rakennuksien käytänteet tulisi kiireesti muuttaa sellaisiksi, etteivät villat ja muut rakennusmateriaalit kastuisi jo rakennusvaiheessa. Lienee epärealistinen toive, sillä niin moni voi vain todeta, me tienataan tällä. Suojauksiin sijoittaminen lisäisi menoja, eikä lainkaan tuloja. Alkuperäinen grynderi ei myöskään ole enää vastuussa kymmenien vuosien kuluttua havaittavista vaurioista.

Kastumisen estämisen lisäksi olisi hyvin tärkeää, että betonin annettaisiin kuivua rauhassa. Tämäkään ei toteudu nykyään riittävän hyvin.

Lisäksi kesäinen jäähdytys aiheuttaa rakenteisiin kosteusrasitusta. Olen keskustellut tästä aiheesta erään rakennusinsinöörin kanssa ja hän kertoi olevansa kaikkein eniten huolissaan juuri jäähdytysilmastoinnin aiheuttamasta kosteusrasituksesta seiniin, sillä ilmastointi kuivattaa ja jäähdyttää sisäilmaa ja tällöin lämmin ja kostea ulkoilma virtaa seinässä kohti sisätilaa lämpötilasta johtuvien paine-erojen vuoksi. Tästä seuraa se, että jäähdytetyn tilan seinät ovat jatkuvasti kuuman ja kostean ulkoilman kastuttamat.

Homeen syntyyn riittää periaatteessa kahden viikon ajan altistus lähes 100 % kosteudelle.

Tähän liittyen olisi hyvin mielenkiintoista tietää millaiset rakennusmääräykset ovat käytössä muualla maapallolla samoilla leveysasteilla? Onko Suomi jälleen edistyksellinen maailmanpelastaja, joka kuitenkin sairastuttaa oman kansan homeisilla taloilla.

[BeerBelly]

Itse homeen uhriksi joutuneena voin vain todeta että syytä ottaa Vinhan puheet vakavasti. Ei todellakaan ollut hauskaa kun pulssi hakkasi 120-130 minuutissa ja päätä särki vähän väliä. Bonuksena lievä kuumeilu sinne 38 asteen paikkeille. Kaikki tiessään kun pääsi hometalosta pois, tosin vastustuskyky oli heikonlainen vielä 3-4 kuukautta.

[MW]

Täytynee tilata Tekniikka&talous takaisin, tuo pakkotyrkytetty sanoman 3T on 7-päivää tasoa.

[Luotsi]

Kun lisäksi ilmastonmuutos tuo Suomeen kosteita syksyjä ja talvia, jolloin lämpötila on pitkään nollan yläpuolella, rakenteiden kosteustekninen toimivuus muuttuu entistä hankalammaksi.

Tuo viimeinen kappale syö kyllä melkoisesti uskottavuutta sinänsä selväjärkisestä kannanotosta.

[Ari-Lee]

Asiantuntija kauhuissaan: Kaikista taloista uhkaa tulla hometaloja

Oululaisprofessori arvostelee suomalaista rakennustapaa. Puurakentamisen asiantuntijan Jouni Koiso-Kanttilan mukaan hällä väliä -tyyli näkyy muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheinä. Hän ihmettelee myös sitä, ettei rakenteita suojata sateelta työmailla.

-Jos rakentamisen tyyli ei muutu, kaikista taloista uhkaa tulla hometaloja, kun siirrytään energiatehokkaaseen rakentamiseen. Kun taloista tulee entistä tehokkaammin eristettyjä, tulee niiden myös olla entistä tiiviimpiä. Kyse on vakavasta asiasta, sanoo arkkitehtuurin professori Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta.

Sisäilmasta sairastuneiden järjestö Homepakolaiset vaatii tiukempaa rakennusvalvontaa. Yhdistyksen mukaan jotkut ovat sairastuneet sisäilman myrkyille niin pahasti, etteivät kykene löytämään itselleen sopivaa asuintilaa. Moni on sairastunut uusissa rakennuksissa.

Yksi kemikaaliyliherkkyydestä kärsivistä on liminkalainen Tommi Luukkonen. Hän pääsi kesällä muuttamaan puolen vuoden teltta-asumisen jälkeen hirsimökkiin. Se on rakennettu perinteisin menetelmin ilman kemikaaleja. Mies kehuu olonsa kohenevan viikko viikolta.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/asiantuntija-kauhuissaan-kaikista-taloista-uhkaa-tulla-hometaloja/2012/08/1604571

[elven archer]

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Ei kenellekään. En ole koskaan tavannut aikuista ihmistä, joka ei olisi tietoinen talojen homeongelmien yleisyydestä ja osannut ennustaa niiden pahenevan, kun taloja vain vielä tiivistetään lisää. Silti piti toteuttaa tämäkin direktiivi. Miksi? Edes rakennusteollisuus ei taida hyötyä tästä, kun joutuvat vielä huonolla tuurilla korvauksia maksamaan paitsi Suomessa, jossa pieni ihminen häviää aina. Keksin vain yhden syyn. Poliitikot pääsevät patsastelemaan heiluttaen paperia, jonka mukaan nyt ympäristö pelastuu. Mitäpä siitä, että ihmiset sairastuvat, kun se energiajälki.

[elven archer]

Tuo viimeinen kappale syö kyllä melkoisesti uskottavuutta sinänsä selväjärkisestä kannanotosta.

Hetkinen. Miksi? Eikös pakkasilma ole tyypillisesti kuivempaa ja sienet tykkäävät kohtalaisesta lämmöstä?

"Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus.

Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30 ºC. Alle 0 ºC tai yli 60 ºC lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta – ei välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti."

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4133&lan=fi

[ApinA]

Kun lisäksi ilmastonmuutos tuo Suomeen kosteita syksyjä ja talvia, jolloin lämpötila on pitkään nollan yläpuolella, rakenteiden kosteustekninen toimivuus muuttuu entistä hankalammaksi.

Tuo viimeinen kappale syö kyllä melkoisesti uskottavuutta sinänsä selväjärkisestä kannanotosta.

Jos ei puututa väitteeseen ilmastonmuutoksesta(josta ei jaksais alkaa väitteleen suuntaan, eikä toiseen), niin rakennusten ulkovaipat ovat kovimmillaan juuri silloin kun lämpötila on juuri nollan yläpuolella. Toinen pahuus on, jos pitkät pakkasjaksot muuttuvat vaihteluksi nollan molemmin puolin jolloin rakenteet jäätyvät ja sulavat usein.

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Ei kenellekään. En ole koskaan tavannut aikuista ihmistä, joka ei olisi tietoinen talojen homeongelmien yleisyydestä ja osannut ennustaa niiden pahenevan, kun taloja vain vielä tiivistetään lisää. Silti piti toteuttaa tämäkin direktiivi. Miksi? Edes rakennusteollisuus ei taida hyötyä tästä, kun joutuvat vielä huonolla tuurilla korvauksia maksamaan paitsi Suomessa, jossa pieni ihminen häviää aina. Keksin vain yhden syyn. Poliitikot pääsevät patsastelemaan heiluttaen paperia, jonka mukaan nyt ympäristö pelastuu. Mitäpä siitä, että ihmiset sairastuvat, kun se energiajälki.

Talojen homeongelmista on kyllä niin paljon melua, että monella menee jo puurot ja vellit sekaisin. En yritä vähätellä homeesta aiheutuvia ongelmia, mutta välillä tuntuu, että parisuhdeongelmatkin laitetaan homeen piikkiin.

Rakennusteollisuus lähetti yli 100 huomautusta, kun Vapaavuori pähkäiliä uusia rakennusmääräyksiä. Rakennuselehden mukaan yhtäkään näistä ei huomioitu. Rakennusteollisuus nimenomaan on yrittänyt toppuutella uusia kiristyksiä energiatehokkuuteen, koska tekniikka laahaa perässä. Varsinkin elementtirakenteiden eristepaksuuksien kasvattaminen on tuonut ongelmia rakenteiden suunnitteluun.

Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.

Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.

[PaulR]

Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.

Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.

Siinä mitään hassua ole. Se on suunniteltu niin.

[ApinA]

Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.

Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.

Siinä mitään hassua ole. Se on suunniteltu niin.

Ketkä ovat suunnitelleet?

[jka]

Rakennuskanta uusiutuu 1% vuodessa. Eli millä tahansa direktiivillä ei ole minkäänlaista yhtäkkistä vaikutusta yhtään mihinkään kun puhutaan rakentamisesta. Jos tuo nollaenergiadirektiivikin saadaan vuonna 2020 niin silloinkin vasta vuonna 2040 rakennuskanta olisi uusiutunut edes jotenkuten siihen pisteeseen, että tuolla alkaisi olla minkäänlaista merkitystä kokonaisuuteen.

Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.

[elven archer]

Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.

Um. Onko talotekniikka kehittynyt tai halventunut (asiakkaan näkökulmasta) ollenkaan viimeisten vuosikymmenten aikana?

[jka]

Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.

Um. Onko talotekniikka kehittynyt tai halventunut (asiakkaan näkökulmasta) ollenkaan viimeisten vuosikymmenten aikana?

Ainakin kehittynyt. Itse rakensin/rakennutin talon joka valmistui 2 vuotta sitten ja se on ihan eri planeetalta mitä olisi pystynyt ylipäätään tekemään vielä 10 vuotta sitten. Pelkästään ikkunateknologia on kehittynyt melkoisesti 2000-luvulla ja mahdollistaa nykyään matalaenergiarakentamisen niin, että voi käyttää myös todella suuria lasipintoja ilman, että lämpö karkaa harakoille.

[ApinA]

Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.

Um. Onko talotekniikka kehittynyt tai halventunut (asiakkaan näkökulmasta) ollenkaan viimeisten vuosikymmenten aikana?

Ainakin kehittynyt. Itse rakensin/rakennutin talon joka valmistui 2 vuotta sitten ja se on ihan eri planeetalta mitä olisi pystynyt ylipäätään tekemään vielä 10 vuotta sitten. Pelkästään ikkunateknologia on kehittynyt melkoisesti 2000-luvulla ja mahdollistaa nykyään matalaenergiarakentamisen niin, että voi käyttää myös todella suuria lasipintoja ilman, että lämpö karkaa harakoille.

Se, että voidaan tehdä suurempia ikkunapinta-aloja ei tarkoita, että se olisi energiatehokasta. Ikkunapinta-alan lisääminen vaikuttaa ainoastaan seinien eristepaksuuden kasvattamiseen, että vaaditut lämmöneristysarvot seinille täyttyy. Lämpöä karkaa aina ikkunoista enemmän kuin seinistä, oli ikkunat millaisia tahansa. Lisäksi ikkunoiden lämmöneristävyyttä ei ole voitu 10 vuoteen lisätä, koska silloin ikkunoiden sisäpinna voivat jäätyä ja lisätä kosteusongelmia.

[jka]

Se, että voidaan tehdä suurempia ikkunapinta-aloja ei tarkoita, että se olisi energiatehokasta. Ikkunapinta-alan lisääminen vaikuttaa ainoastaan seinien eristepaksuuden kasvattamiseen, että vaaditut lämmöneristysarvot seinille täyttyy. Lämpöä karkaa aina ikkunoista enemmän kuin seinistä, oli ikkunat millaisia tahansa. Lisäksi ikkunoiden lämmöneristävyyttä ei ole voitu 10 vuoteen lisätä, koska silloin ikkunoiden sisäpinna voivat jäätyä ja lisätä kosteusongelmia.

Ikkunapinta-alakysymys ei ole pelkästään energiatehokkuuskysymys. Se on myös asumismukavuuskysymys. Jotkut haluaa maksaa vähän enemmän vaikkapa siitä, että koko olohuoneen seinä on lasia varsinkin jos vielä maisemat ulkopuolella on miellytttävät. Vielä 90-luvulla niin suuria ikkunaruutuja ei edes ollut mahdollista saada puhumattakaan, että lämmityskustannukset olisivat vielä tolkulliset. Nyt noin voi jo helposti rakentaa matala-energiatalon. Ei tietenkään mitään passiivitaloa, ainakaan vielä.

Ikkunan sisäpinta jäätyy? Jos ikkunan sisäpinta jäätyy niin silloin on talossa kyllä vähän enemmän vikaa kuin pelkästään ikkunoissa. Ainoa energiatehokkaiden ikkunoiden ominaispiirre on, että ne voivat huurtua ulkopuolelta tietyissä sääolosuhteissa. Mutta tuokin on ratkaistu pinnoittamalla ikkuna erikoisaineilla, jotka estävät kosteuden tiivistymisen ulkopintaan. Jos ikkuna jäätyy sisältä niin ikkuna on virheellinen, asennettu väärin tai talossa on enemmänkin vikaa lämmityksen ja ilmanvaihdon kanssa.

Kyllä ne vaan on ikkunat kehittyneet vielä niistäkin mitä minulla on. Silloin parasta mitä sai oli U-arvo 0.9. Nyt saa jo 0.7:n ja jopa 0.5:n ikkunoita ja jopa niin, että ikkunat eivät edes huurru ulkopuolelta.

[Nuivanlinna]

Mutta tuokin on ratkaistu pinnoittamalla ikkuna erikoisaineilla, jotka estävät kosteuden tiivistymisen ulkopintaan.

Mistäs tuota ainetta voi ostaa? Pinnottaisin auton ikkunat sillä!

[jka]

LED valon energiatehokkuusharppaus oli suuri koska entinen hehkulampputeknologia perustui fysikaalisesti erittäin tuhlaavaan lämpöä tuottavaan prosessiin. Talon lämmön tuotannossa tulee kuitenkin erilaiset fysikaaliset rajoitukset vastaan kun valon tuotannossa. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että esim. nykyisten aurinkopaneelien tms. hyötysuhde nousisi samassa suhteessa kun LED-perusteisen valaistuksen hyötysuhde teki.

Eihän aurinkopaneelien tarvitsekaan kehittyä samassa suhteessa. Riittää, että ne kehittyvät siihen pisteeseen, että niillä saadaan kustannustehokkaasti nollaenergiatalo toteutettua. Mitä vähemmän mm. valaistukseen menee energiaa ledien ansiosta niin sitä vähemmän aurinkopaneelien tarvitsee edes kehittyä, jotta tavoite saavutetaan.

[jka]

Mutta tuokin on ratkaistu pinnoittamalla ikkuna erikoisaineilla, jotka estävät kosteuden tiivistymisen ulkopintaan.

Mistäs tuota ainetta voi ostaa? Pinnottaisin auton ikkunat sillä!

Minä en asiasta tiedä sen enempää mitä olen ikkunavalmistajien nettisivuilta lukenut. Googleta suomalaiset ikkunavalmistajat läpi. Eiköhän melkein kaikilla ole jo noita tuotteita tarjolla. Veikkaanpa, että ikkunalasi on erikoisvalmisteista, eikä noita pysty jälkeenpäin enää huurtumattomiksi muuttamaan.

Tuossa nopealla googletuksella eräs valmistaja

http://www.skaala.com/maailman_paras_ikkuna.html

[AIP]

Taidettiin samasta aiheesta parkua aikaa sitten Rakennusmaailmassakin. Ilmeisesti vieläkään ei ole esittää mitään tutkimustuloksia.

Ei tunnu talon vanhat eivätkä uudetkaan seinät kovin lämpimiltä. Eriistävyys on joka tapauksessa niin hyvä, että läpivuotolämmöstä ei tule mitään maagista kosteuseristettä. Vesihöyryn kondensoituminen rakenteisiin on joka tapauksessa estettävä. Siirtyminen PU:ta sisältäviin eristyselementteihin on hitaasti mutta varmasti käynnissä. Alkaa ominaisuudet riittämään. Eivät ime kosteutta tippaakaan (älkää sotkeko pillivaahtoon, se on ihan eri p***aa). Tyhjiöeristeetkin ovat sairaan hieno juttu, mutta niistä pitäisi ensin tehdä rakentajan kestäviä. Tämän suurimman heikkouden korjaamisen jälkeen täytyisi vielä huolehtia siitä, että ne kestävät täysin liikettä ja vastustavat rankasti ikääntymistä. Mikäli eristekappaleita ei voida vaihtaa kasetteina luukkuja avaamalla, niin kyllähän se käy asukasta ottamaan päähän.

Lisäksi LTO-värkit ovat ihan arkipäivää eikä mitään hitekkiä. Niiden rakenteet ovat todella yksinkertaisia. Turha ylipäänsä syyttää ihan kaikkea monikult ... mutkaisuudesta ja ilmansaasteista.

Sitä en kyllä vieläkään ymmärrä, että miksi sähkö on gauhia saastuttaja jos sitä käyttää lämpöenergian siirtoon (LTO/pumput/yms) ja sitten töpselistä ladattavat autot puolestaan pelastavat maailman.

Täydennys:

Huurtumisen esto tai voimakas vastustus ei ole mikään uusi, rakennuslaseja varten kehitetty idea. Lasista vaan tehdään mekaanisesti/kemiallisesti niin sileä, että vettä ottaa päähän. Huurtumista vastustavaksi tehdyn ikkunan sisä- ja ulkopuitteiden välisen ilman kastepiste voi siten olla lähempänä em. ilman lämpötilaa.

Modernit älykännykät käyvät esimerkkinä huurtumisen vastustuksesta. Niiden lasiruuduille päästetty märkä hönkäys -huuru häviää ihan biljoonan nopeasti. Filosofia toimii myös muissa materiaaleissa, kuten polykarbonaateissa.

[jka]

Suomessa nollaenergiatalo edellyttänee monen teknologian yhdistämistä, jolloin siitä tulee väkisinkin varsin monimutkainen ja kallis laitos.
Menetelmät, jolla nollaenergiaan voitaisiin päästä on yhdistää osan seuraavista: tehoeristäminen, vesilämpö, maalämpö, ilmalämpö, aurinkosähköpaneelit, aurinkovesilämmitin, tuulivoima.
(en tiedä lasketaanko puun poltto "nollaenergiaksi", periatteessa se on ainakin uusiutuva lähde).
Ratkaisu riippu myös rakennuspaikasta ja jos se on epäedullinen, päädytään käyttämään varsin montaa eri teknologiaa.

Ei noita tekniikoita tarvitse arvailla. Suomessa on jo rakennettu useitakin nollaenergiataloja, eikä niissä mitään ihmeellistä tekniikkaa ole. Tekniikaltaan nuo eivät ole yhtään sen monimutkaisempia kuin mikä tahansa muukaan moderni tapa rakentaa talo. Nollaenergiataloja saa jo vamiina talopaketteinakin.

[MW]

Mitenkäs kännykät? Vuoreksen asuntomessualueella tiemmä talot olivat muuten hienoja, mutta metallipinnoitettujen energiansäästölasien vuoksi puhelut oli sitten parempi hoitaa ulkona.... koskee myös vastaanottoa.

[jka]

En ole väittänyt, että tekniikka olisi ihmeellistä. Totesin sen olevan kallista ja monimutkaista. Se on erityisesti monimutkaista verrattuna painovoimaisen ilmanvaihdon taloon yhdellä energiamuodolla, joissa elettiin vielä vähän aikaa sitten.

No, ei ole ole edes monimutkaista. Tuossa perusversio nollaenergiatalosta.

http://www.nollaenergiatalo.fi/nollaenergiatalon_perusteet

Suurin osa tekniikasta on yksinkertaisempaa kuin mitä viimeisen 10 vuoden aikana rakennetuissa taloissa. Jäteveden LTO ja passiivinen maalämpö/maakylmä ovat täysin passiivisia rakenteita, eivätkä vaadi minkäänlaista tekniikkaa. Kiertovesipumppu on ainoa tekniikka. Ilmanvaihdon LTO on samaa tasoa mitä on ollut jo viimeiset 15 vuotta. Ainoa uusi, "monimutkainen ja kallis" tekniikka on aurinkopaneeli.

Onhan tämä tietysti monimutkaista teknikkaa jos asiaa katsoo rintamamiestalosta. Paitsi, että hyvin rakennettu nollaenergiatalo on yksinkertaisempi kuin rintamamiestalo kun siihenkin pitää tehdä jälkiasennuksena paljon monimutkaisempia systeemeitä jos haluat, että lämmityskustannukset on edes jotenkuten kohtuulliset.

Eräällä ystävälläni on matalenergiatalo modernilla energiatehokkaalla ilmastoinnilla. Se reistailee koko ajan ja huoltokustannukset ovat jo toistatuhatta euroa vuodessa. Säästä siinä sitten energiakuluissa.

Jaa. No minulla on myös matalaenergiatalo, eikä mitään ongelmia ja ilmanvaihtokone on melkein paras investointi mitä talossa on. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Se kun tulee kalliiksi.

[jka]

Mitenkäs kännykät? Vuoreksen asuntomessualueella tiemmä talot olivat muuten hienoja, mutta metallipinnoitettujen energiansäästölasien vuoksi puhelut oli sitten parempi hoitaa ulkona.... koskee myös vastaanottoa.

Tuo vaatii lopulta omaa suunnittelu- ja rakennustaitoa. Ei tuo mikään ongelma ole jos asia tiedostetaan etukäteen ja talo suunnitellaan sen mukaan.

Jos talo halutaan vuorata kokonaan radiosignaalien kulkua estävillä materiaaleilla niin sitten on pakko jättää oikeisiin kohtiin sopivia "aukkoja".

[AIP]

Tai asentaa signaalitoistin. Entisellä duunikaverilla on tönössään sellainen. Eivät kai ole mahdottoman kalliita.

Ikkunavalmistajan olisi tietysti syytä kertoa asiasta markkinointitouhunsa yhteydessä, sillä puhelin vähän niin kuin kuuluu peruspalveluihin.

[jka]

Tai asentaa signaalitoistin. Entisellä duunikaverilla on tönössään sellainen. Eivät kai ole mahdottoman kalliita.

Ikkunavalmistajan olisi tietysti syytä kertoa asiasta markkinointitouhunsa yhteydessä, sillä puhelin vähän niin kuin kuuluu peruspalveluihin.

Signaalitoistin on tosiaan melkeinpä vielä parempi tapa.

Ongelmahan ei ole edes pelkästään ikkunavalmistajien aiheuttama. Pelkästään hyvin raudoitettu valuharkkotalon seinä aiheuttaa jo heikoimmissa kentissä ongelmia. Samaten uudet eristysmateriaalit voi olla vuorattu foliolla ja jopa höyrynsulkumuoveissakin käytetään nykyään materiaaleja, jotka heikentää radiosignaalien kulkua.

Käsittääkseni asia on jo melko hyvin tiedossa alan ammattilaisilla. Ongelmia ja yllätyksiä tulee lähinnä kun tehdään hartiapankilla ja perstuntuman antamalla täydellisellä varmuudella.

[jmm]

Ongelmahan ei ole edes pelkästään ikkunavalmistajien aiheuttama. Pelkästään hyvin raudoitettu valuharkkotalon seinä aiheuttaa jo heikoimmissa kentissä ongelmia. Samaten uudet eristysmateriaalit voi olla vuorattu foliolla ja jopa höyrynsulkumuoveissakin käytetään nykyään materiaaleja, jotka heikentää radiosignaalien kulkua.

Veljeni rakensi juuri puurunkoisen omakotitalon jossa höyrynsulku on toteutettu vuoraamalla koko talon sisäpuoli SPU-levyillä. Levyissä on kummallakin puolella alumiinilaminaatti.

Kännyköiden toiminnassa talon sisällä on suuria ongelmia. Tämä ongelma olisi pitänyt huomioida jo rakennusvaiheessa. Ei olisi iso kustannus varautua eli ainakin vetää asennusputket valmiiksi signaalitoistinta varten.

[mikkoR]

Ensin tehdään talosta matalaenergiatalo ja sitten laitetaan lämmitysjärjestelmiin järjettömästi rahaa joka pitää kaikenlisäksi joskus uusia, valtiovalta on kaikessa viisaudessaan rankaissut sähkölämmiteistä taloa paljon rankemmalla kädellä kuin öljylämmitteistä.

Nykyään on hyvin toimivia takkoja jotka yhdistetään vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja tälläiseen onkin syytä laittaa varalle sähkölämmitys jos ollaan esim. lomamatkoilla, viitseliäs jolla on omaa puuta ei paljoa euroja tarvitse itse lämmitysenergiaan.

Homeet ym. ovat pääasiallisesti rakennusvirheistä ja/tai esim. vesivahingoista johtuvia, harvemmin materiaaleista ja suunnittelusta, nykyaiset matalaenergia rakennukset onkin vaaravyöhykkeellä kun niihin tehdään muutoksia jälkeenpäin, reikiä seiniin ym. eikä näitä tehdä huolella.

Itsellä on kaukolämpö ja lämpöputket täysin näkyvillä sekä lattian alla menevät vesijohdot suojaputkessa niin näistä johtuvat ongelmat melko minimaalisia jos ja kun vahinko sattuu.

Kaikista energiatehokkainta olisi rakentaa pienempiä taloja, itse rakennuksen valmistaminen vie paljon vähemmän energiaa puhumattakaan ylläpidosta mutta kun ei niin ei, pitää olla 250m2 vaikka 150m2 tai vähempikin riittäisi.

[Topi Junkkari]

Nuo tuollaiset Faradayn häkki -talot, joissa eivät kännykätkään kuulu, voisivat olla oivallisia luulosairaille ns. "sähköallergisille". Olisi myös mielenkiintoista tehdä kaksoissokkotutkimus aiheesta.

[mikkoR]

Nuo tuollaiset Faradayn häkki -talot, joissa eivät kännykätkään kuulu, voisivat olla oivallisia luulosairaille ns. "sähköallergisille". Olisi myös mielenkiintoista tehdä kaksoissokkotutkimus aiheesta.

Näitä sähköyliherkkiä on jo tutkittu ja havaittu ettei tutkimusolosuhteissa reagoi sähköön millään tavalla, kunhan eivät tiedä asiasta.

Epäilen että osa näistä homeyliherkistä kärsii osin luulosairaudesta, ei ne hirsirakennuksetkaan nyt niin kummoisia asumuksia ole ja voisin melkein väittää että oikein eristetty LTO talo puhtailla suodattimilla sisältää huomattavasti vähemmän homeitiöitä ym. sillä luonnossa niitä on jokapaikassa, myös hengitysilmassa ihan puhtaassa luonnossa.