Te: Näin fiksuja ovat Suomen uudet energiamääräykset: homeriski kasvoi ilman sel

[AIP]

Ensin tehdään talosta matalaenergiatalo ja sitten laitetaan lämmitysjärjestelmiin järjettömästi rahaa joka pitää kaikenlisäksi joskus uusia, valtiovalta on kaikessa viisaudessaan rankaissut sähkölämmiteistä taloa paljon rankemmalla kädellä kuin öljylämmitteistä.

Matalaenergiatalo tulee reilumman pohjaeristyksenkin takia varsin mainiosti toimeen ilman vesikiertoista (lattia)lämmitystä. Lämpö voidaan hyvin tuoda pienellä sähkönkulutuksella ilmanvaihdon kautta. Silti näkee juttuja matalaenergiataloista, joihin on kalliilla viritelty pellettikattilaa, maalämpöä tai kaukolämpöä ja niitä käytetään enimmäkseen käyttöveden lämmitykseen. Varsinaisessa passiivitalossa kaikki edellä mainitut ratkaisut ovat silkkaa hulluutta, kun enin lämpö tulee elämisen hukkalämmöstä ja aivan kylmimmillä keleillä tuloilma saattaa kaivata sähkövastuksen käyttöä. Tuloilman täytyy joka tapauksessa olla vähän huoneilmaa lämpimämpää, jotta vedon tunnetta ei synny. Käyttöveden voi lämmittää osan vuotta aurinkokeräimillä (jotka toimivat myös hieman pilvisellä säällä) ja pimeimmän vuodenajan aikana sähköllä.

[vilach]

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Ei kenellekään. En ole koskaan tavannut aikuista ihmistä, joka ei olisi tietoinen talojen homeongelmien yleisyydestä ja osannut ennustaa niiden pahenevan, kun taloja vain vielä tiivistetään lisää.

Mutta se aikuinen ihminen äänestää kokoomusta. Hän tietää myös, että kehitysmaalaisista on haittaa, mutta silti äänestää mokutuspuoluetta.

Silti piti toteuttaa tämäkin direktiivi. Miksi?

Koska Suomen eduskunta ja europarlamentti on täynnä maanpettureita.

Se, että voidaan tehdä suurempia ikkunapinta-aloja ei tarkoita, että se olisi energiatehokasta. Ikkunapinta-alan lisääminen vaikuttaa ainoastaan seinien eristepaksuuden kasvattamiseen, että vaaditut lämmöneristysarvot seinille täyttyy. Lämpöä karkaa aina ikkunoista enemmän kuin seinistä, oli ikkunat millaisia tahansa. Lisäksi ikkunoiden lämmöneristävyyttä ei ole voitu 10 vuoteen lisätä, koska silloin ikkunoiden sisäpinna voivat jäätyä ja lisätä kosteusongelmia.

Ikkunapinta-alakysymys ei ole pelkästään energiatehokkuuskysymys. Se on myös asumismukavuuskysymys. Jotkut haluaa maksaa vähän enemmän vaikkapa siitä, että koko olohuoneen seinä on lasia varsinkin jos vielä maisemat ulkopuolella on miellytttävät.

Liian pinet ikkunat = luola, eikä koti. Minusta ikkunoiden pitää olla suuret, kuten 60 luvun taloissa itähelsingissä.
Keskustassa usein on hyvin pienet ikkunat.
(http://i45.tinypic.com/qxriug.jpg)
Jotkut ovat ylpeitä siitä, että asuvat keskustassa. Minä kutsun näitä ihmisiä luolaihmisiksi. Heillä päivän valo ei merkitse mitään.

Minusta saasteiden vähentämisessä lähdetään liikkelle ihan väärästä päästä. Joskin jonkinlaisia rakennusdirektiivejä on pakko olla, nykyinen linjaus on jo mennyt yli kaiken kohtuuden.

Kyllä, väärästä. Pahin saasteiden aiheuttaja on väestön räjähdys kehitysmaissa.

[P]

Kyllä, väärästä. Pahin saasteiden aiheuttaja on väestön räjähdys kehitysmaissa.

Joka kuukausi Maailman väestö kasvaa 6 miljoonalla. Vuodessa siis noin 72 miljoonaa ihmistä kasvua lisää.  Täällä 5,3 miljoonan asukkaan Suomessa, jossa väestönkasvu on noiden liikaihmisten maahanmuuton harteilla puuhastellaan 0-energiataloilla ja ympäristöministeri puhuu tosissaan(??) telkussa, että Kioton sopimuksen jatkamisella säädellään ilmaston lämpötilaa 2 asteen tarkkuudella, vaikka 85% maailman päästöistä, mukaan lukien kasvavat päästäjät Kiina ja Intia ei ole siinä mukana. Siis jos co2 ylipäätään ohjaa ilmaston lämpötilaa. Suomen co2 päästöt Maailmassa taitavat olla jotain  promilleluokkaa..

Joopa joo tätä riemuidiotiaa.

[Pöllämystynyt]

Kyllä, väärästä. Pahin saasteiden aiheuttaja on väestön räjähdys kehitysmaissa.

Joka kuukausi Maailman väestö kasvaa 6 miljoonalla. Vuodessa siis noin 72 miljoonaa ihmistä kasvua lisää.  Täällä 5,3 miljoonan asukkaan Suomessa, jossa väestönkasvu on noiden liikaihmisten maahanmuuton harteilla puuhastellaan 0-energiataloilla ja ympäristöministeri puhuu tosissaan(??) telkussa, että Kioton sopimuksen jatkamisella säädellään ilmaston lämpötilaa 2 asteen tarkkuudella, vaikka 85% maailman maista ei ole siinä mukana. Siis jos co2 ylipäätään ohjaa ilmaston lämpötilaa. Suomen co2 päästöt Maailmassa taitavat olla jotain  promilleluokkaa..

Joopa joo tätä riemuidiotiaa.

Niinpä. Suomessa pitäisi vähentää saastutusta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että väestönkasvu on pahin ongelma. Se on kuolettava uhka globaalissa mittakaavassa. Ihmiskunnan ja maapallon ekosysteemien tulevaisuus riippuu siitä, saadaanko se uhka pysäytettyä vai ei. Jos sen torjunnassa epäonnistutaan, niin kaikki on menetetty.

Suomessa voitaisiin vähentää saasteita tehokkaimmin luopumalla nopeasti lisääntyvien väestöjen ja samalla näiden vastuuttoman lisääntymistrategian levittämisestä maahan. Samalla säästyisi miljardeittain euroja kehitysmaissa tapahtuvaan oikeasti heikompiosaisten ihmisten auttamiseen ja globaalien uhkien torjuntaan. Ilman väestönsiirtostrategiaa Suomella riittäisi sekä fyysisiä että henkisiä resursseja toimia koko maapallon ja ihmiskunnan hyväksi. Väestönsiirrot syövät sekä rahat että tahdon.

[Porilainen munalla]

Suomalaiset ovat tiivistäneet talonsa ja itsensä sairaiksi.

[jka]

Linkistäsi ilmenee, että taloon tulee asettaa koko läjä erilaista kojeistoa energian käytön minimoimiseksi ja/tai generoimiseksi. Yksinkertaistettu periaatepiirrustus ei tietenkään ota kantaa käytännön toteutukseen, joka ei ole vain "kaksi putkea ja yksi johto" kuten kuvista saattaa olettaa.

Mikä ihmeen koko läjä erilaista koneistoa?  Ei passiivitaloon tarvita yhtään mitään ylimääräistä koneistoa mitä ei tarvittaisi ihan mihin tahansa muuhunkin normitaloon. Passiivitalo ei eroa normitalosta mitenkään muuten kuin, että se on eristetty paremmin ja ne koneet, jotka on muissakin taloissa ovat vain mahdollisesti energiatehokkaampia. Se, mikä erottaa passiivitalon normitalosta on suurimmalta osalta siinä miten talo on rakennettu, ei todellakaan missään konetekniikassa.

Nollaenergiatalo ei taas eroa enää passiivitalosta muuten kuin, että se pieni loppuenergiakin pitää saada taloon paikallisesti. Tämä on ainoa kohta, jossa syntyy jotain oikeaa eroa, jolloin voidaan tarvita sellaista koneistoa mitä nykytaloon ei muutenkin tarvittaisi.

Tämä askel nollaenergiataloon on minunkin mielestä tällä hetkellä kyseenalainen. Passiivitalo ei enää kuluta kuin käyttösähkön, joka on normitalossa luokkaa 500 euroa vuodessa. Tuon takia on aika turha viritellä enää aurinkopaneeleita katolle ainakin nykyisillä energian hinnoilla ja aurinkopaneelitekniikalla. Mutta 40 vuoden aikana tämäkin voi muttua hyvinkin todennäköisesti.

Jäteveden LTO ja passiivinen maalämpö/maakylmä on muuten todellakin vain "kaksi putkea ja yksi johto". Ei todellakaan mitään muuta. Rakennusvaiheessa noiden toteuttaminen ei maksa käytännössä yhtään mitään, mutta ne tuovat tasaista tuloa koko talon eliniän käytännössä täysin huoltovapaasti.

[jka]

Ilmeisesti olet jollain lailla kytköksissä talotekniikkan kun vähättelet sen kustannuksia ja väität sen olevan lähes ilmaista. Moni asiaa tutkinut on kuitenkin eri mieltä nollaenergiatalojen järkevyydestä, kuten aloitusviestistä tuli ilmi.

Kustannuksia ei tarvitse arvailla. Matalaenergiatalon rakentaminen on 4% ja passiivitalon 7% kalliimpaa kuin normitalon. Tuosta on hyvin triviaalia laskea kannattaako vai ei. Nollanergiatalon kannattavuus tämän jälkeen on myöskin täysin triviaalia laskea. Kustannukset ovat pelkkää matematiikkaa, niistä ei edes voi kiistellä.

Itse pyrin omassa projektissani alunperin matalaenergiatasoon. Nyt parin vuoden käyttökokemuksen mukaan talosta näyttää tulleen jopa lähes passiviiluokan talo. Pelkästään siis sillä, että rakennettiin matalaenergiatalo, mutta rakennettiin se viimeisen päälle huolellisesti. Esim. lämpövuodot kuvattiin lämpökameralla jo rakennusvaiheessa. Laskelmien mukaan kevyesti 6 vuodessa kaikki energiatehokkuuden parantamiseen käytetyt investoinnit on maksettu takaisin vaikka energian hinta ei edes yhtään nousisi.

[P]

Ilmeisesti olet jollain lailla kytköksissä talotekniikkan kun vähättelet sen kustannuksia ja väität sen olevan lähes ilmaista. Moni asiaa tutkinut on kuitenkin eri mieltä nollaenergiatalojen järkevyydestä, kuten aloitusviestistä tuli ilmi.

Kustannuksia ei tarvitse arvailla. Matalaenergiatalon rakentaminen on 4% ja passiivitalon 7% kalliimpaa kuin normitalon. Tuosta on hyvin triviaalia laskea kannattaako vai ei. Nollanergiatalon kannattavuus tämän jälkeen on myöskin täysin triviaalia laskea. Kustannukset ovat pelkkää matematiikkaa, niistä ei edes voi kiistellä.

Itse pyrin omassa projektissani alunperin matalaenergiatasoon. Nyt parin vuoden käyttökokemuksen mukaan talosta näyttää tulleen jopa lähes passiviiluokan talo. Pelkästään siis sillä, että rakennettiin matalaenergiatalo, mutta rakennettiin se viimeisen päälle huolellisesti. Esim. lämpövuodot kuvattiin lämpökameralla jo rakennusvaiheessa. Laskelmien mukaan kevyesti 6 vuodessa kaikki energiatehokkuuden parantamiseen käytetyt investoinnit on maksettu takaisin vaikka energian hinta ei edes yhtään nousisi.

Entäpä homeremontit? Laskettu mukaan?

[mikkoR]

Suomalaiset ovat tiivistäneet talonsa ja itsensä sairaiksi.

Tämä on ajattelua 70-luvun energiakriisin seurauksista jolloin taloja eristettiin holtittomasti, silloin tehtiin asioita jälkeenpäin ja täysin väärin.
Hyvin toimiva ja terveellinen NYKYAIKAINEN talo tulee olla tiivis, siis mielellään aivan pullotiivis ja koneellisesti hoidetaan ilmanvaihto, periaatteessa aivan sama vaikka rungon välit olisi täynnä hometta jos talo on tiivis koska ei se siitä muovin läpi tule.

[jka]

Entäpä homeremontit? Laskettu mukaan?

Mistähän tänne hometta tulee? Matalaenergiataloon tai passiivitaloonkaan ei tule yhtään enempää homengelmia kuin mihinkään muuhunkaan rakenteeseen. Homeongelmat johtuu kaikki rakennusvirheistä tai jo suunnitteluvirheistä. Niinkuin sanoin niin tämä talo on suunniteltu ja rakennettu viimeisen päälle nimenomaan noita ongelmia välttäen. Itse kun sattumoisin asuin aikoinaan talossa, jossa oli homeongelmia ja terveys oikeasti meni tuon takia. Tämä talo ainakin on tältä osin rakennettu niin hyvin kuin vain nykytietämyksellä on mahdollista ettei loppuelämän aikana tarvitse samaa kokea uudestaan.

[AIP]

Entäpä homeremontit? Laskettu mukaan?

Nyt vihdoin kovaa tiskiin tästä home- ja kosteusriskistä. Sen verran alkaa olla mutua ilmassa ihan yliopistoja myöten.

[jka]

Kustannuslaskelman tekeminen ei ole yksiselitteistä yleisellä tasolla. Ongelma muodostuu siitä mihin verrataan.
Jos yksinkertaisuuden vuoksi otetaan sähkölämitteinen talo ja verrataan se passiivitaloon saadaan esim. seuraava tilanne.

Normitalo:
- Hinta 300 000 euroa (ilman tonttia, ostetaan lainalla)
- Sähkönkulutus 18 500 kWh/v.
- Energian hinta 12,58 snt/kWh, 2327 eur/v.¹
- Lisäinvestointien korkomenot 0 eur.

Passiivitalo:
- Hinta 321 000 eur (+7%)
- Sähkön kulutus 18 500 - (9600  x 75 %) = 11 300 kWh/v.²
- Energian hinta 12,58 snt/kWh, 1422 eur/v.
- Lisäinvestointien korkomenot 260 eur/vuosi.³

Passiivitalon
- energiasäästö/vuosi: 905 eur.
- nettosäästö/vuosi: 645 eur.
- lisäkustannus: 21 000 eur.
- takaisinmaksuaika: 32 vuotta.

(toivottavasti en tehnyt suurempia laskuvirheitä)

Laskelma on aika epätarkka, eikä kerro todellisesta tilanteesta vielä oikein mitään. Nopeasti katsottuna ainakin seuraavat asiat pitäisi tarkentaa:

Pelkkä tuo 20kWh/m2 lämmitysenergiantarve ei ole sellaisenaan passiivitalon määritelmä. Tuon lisäksi passiivitalon konaisenergiantarve on enintään 130 kWh/m2. Eli 120 neliön talossa vain 15600 kWh. Tuolla 7% lisäkustannuksella saa jo paljon muutakin kuin vain säästöä pelkkään lämmityskustannukseen. Vähintään siis säästöä myös lämpimän käyttöveden lämmitykseen ja valaistukseen, että päästään tuohon max 130 kWh/m2. Pelkkien eristeiden ja ikkunoiden päivittäminen passiivitasoon, joka näkyy vain tuossa lämmityskustannuksessa ei 4% enempää maksa.

120 m2 perusomakotitalo ei todellakaan maksa 300.000 euroa. 230.000 euroa on maksimi millä tuon saa jo avaimet käteenkin.

Keskimääräiset omakotitalot, joita rakennetaan eivät ole myöskään 120m2 vaan enneminkin 150m2 ja niitä joita edes harkitaan nykypäivänä passiivitaloiksi taitavat olla lähempänä 200 neliötä ja pitävät sisällään huomattavasti suurempia huonekorkeuksia kuin tuon Vattenfallin tilaston tutkimuksen keskimääräiset tilastot. Lämmitysenergian tarve kasvaa lopulta tilavuuden (tai vaipan pinta-alan) mukaan, ei suoraan asuinneliöiden mukaan.

Vertailu on toki vaikeaa. Mutta jos halutaan verrata todellisia passiivitalovaihtoehtoja niin kannattanee valita esimerkkikohteeksi vähän kuvaavampi kohde kuin ylihinnoiteltu 120 neliön torppa.


LISÄYS: Mitähän sitä tuli taas illalla kiireessä kirjoitettua. Tarkennuksena toiseen kappaleeseen vielä. Siis tuo 130 kWh/m2 on rakennuksen kokonaisenergiankulutus painotettuna energiamuotokertoimella. Samaan tapaan kuin esim. energiatodistus lasketaan. Sähkön energiakerroin on 1.7. Eli 120 m2 passiivitalon kokonaiskulutus käyttäen pelkästään sähköä primäärienergialähteenä saa olla korkeintaan 120 x 130 / 1.7 = 9176 kWh.

[Porilainen munalla]

Suomalaiset ovat tiivistäneet talonsa ja itsensä sairaiksi.

Tämä on ajattelua 70-luvun energiakriisin seurauksista jolloin taloja eristettiin holtittomasti, silloin tehtiin asioita jälkeenpäin ja täysin väärin.
Hyvin toimiva ja terveellinen NYKYAIKAINEN talo tulee olla tiivis, siis mielellään aivan pullotiivis ja koneellisesti hoidetaan ilmanvaihto, periaatteessa aivan sama vaikka rungon välit olisi täynnä hometta jos talo on tiivis koska ei se siitä muovin läpi tule.

Just. Nykyäänhän rakentamisen laatu Suomessa on huippuluokkaa.

[jka]

Arvasin kyllä ettei laskelma kelvannut sinulle ja haluat siirrellä maalitolppia itsellesi sopivampaan paikkaan. Laskelma perustui kuitenkin oikeisiin numeroihin ja on tarpeeksi tarkka antaaksen jonkinlaisen käsityksen energiainvestointien kannattavuudesta.
Epävarmuustekijöitä on aina jo senkin takia ettei tulevaisuutta voi enustaa. Jos esim. todellinen talon lainan keskimääräinen vuosikorko 20 vuodan aikajaksolla on hieman realistisempi eli esim. 4%, takaisinmaksuaika hypähtää jo 49 vuoteen.

Esimerkilläni halusin osoittaa sen, että takaisinmaksuajat tällaisissa hankkeissa lasketaan pikemminkin kymmenissä vuosissa kun vuosissa. Tällöin investoinnin järkevyys joutuu varsin kyseenalaiseksi. Ainakaan itse en sijoittaisi kymppitonnia mihinkään investointiin, jonka hyödyt näkyy vasta kymmenien vuosien päästä.

Sinähän tässä siirsit tolpat sinulle sopivaan paikkaan ja kaikien lisäksi lukusi oli vielä monelta osin väärät.

Tässä oikea laskelma ja tolpat ovat edelleen tuossa sinun tarkoitushakuisessa kaikissa pienimmässä mahdollisessa omakotitalossa, joka ei siis millään tavalla kuvaa edes uudisrakentamisen keskiarvoa.

120 neliön perustalon rakennuskustannus on maksimissaan 230.000 euroa. Passiivitalon maksimilisäkustannus on 7%, joten kokonaisinvestointi on 16.100 euroa. Tämä rahoitetaan 20 vuoden lainalla, jonka keskikorko on 4%. Lainalaskurin mukaan kuukausieräksi tulee 95 euroa, eli vuosikustannukseksi 1140 euroa.

Sähkön lähtötilanteen hintana pidettäköön tuota sinun 12,58snt/kWh, Keskimääräinen inflaatio on 3%. Sähkön vuosittaisena hinnannousuna pidetään pelkästään inflaatiota vaikka tulevaisuudessa paineita olisi varmasti suuremmallekin nousulle.

Alkuperäinen 120 neliön perustalo kuluttaa 18.500 kWh vuodessa. 7% lisäinvestoinnilla passiivitalo kuluttaa tuon maksimin millä passiivitalostatukseen ylipäätään pääsee, eli 9176 kWh. Eli koko passivitaloprojekti meni näiltä osin kaikista huonoimmalla mahdollisellla tavalla. Kustannukset olivat hintahaarukan yläpää, mutta saavutettu hyöty energiasäästöhaarukan alapää. Tässä on siis lähtökohta, joka on niin lähellä oikeita mitä nyt vaan voi olla ja kaikki luvut ei ainakaan suosi passiivitaloa, vaan ne on nimenomaan kaikki valittu sieltä huonoimmasta päästä. Huomattavasti parempiinkin lukuihin voi päästä passivitaloprojektissa.

Mitkä on kustannukset seuraavan 20 vuoden aikana, jonka aikana siis tuo laina on maksettu pois.

Sarakkeessa:

1  Vuosi
2  Sähkön hinta
3  Perusomakotitalon maksama vuosittainen sähkölasku 18.500 kWh kulutuksella
4  Passiivitalon sähkölasku 9.176 kWh kulutuksella
5  Lainanhoitokulu 16.100 euron lainalle, laina-aika 20 vuotta, korko 4%, kuukausierä 95 euroa/kk
6  Perusomakotitalon kumulatiivinen kustannus (pelkkä sähkölasku)
7  Passiivitalon kumulatiivinen energiakustannus (sähkölasku + lainanhoito)
8  Kumulatiivinen erotus passiivitalon kustannukset - perustalon kustannukset


1        2        3       4       5       6        7       8

      Sähkön    Perus      Passiivi     Perus    Passivi  Erotus
      hinta     sähkö   sähkö   laina   tot      tot      tot

1     0,1258    2327    1154    1140    2327     2294     33
2     0,1296    2397    1189    1140    4724     4623     101
3     0,1335    2469    1225    1140    7193     6988     205
4     0,1375    2543    1261    1140    9737     9389     347
5     0,1416    2619    1299    1140    12356    11829    527
6     0,1458    2698    1338    1140    15054    14307    747
7     0,1502    2779    1378    1140    17833    16825    1008
8     0,1547    2862    1420    1140    20695    19385    1310
9     0,1594    2948    1462    1140    23643    21987    1656
10    0,1641    3037    1506    1140    26680    24633    2047
11    0,1691    3128    1551    1140    29808    27325    2483
12    0,1741    3222    1598    1140    33029    30062    2967
13    0,1794    3318    1646    1140    36347    32848    3499
14    0,1847    3418    1695    1140    39765    35683    4082
15    0,1903    3520    1746    1140    43285    38569    4716
16    0,1960    3626    1798    1140    46911    41508    5403
17    0,2019    3735    1852    1140    50646    44500    6145
18    0,2079    3847    1908    1140    54492    47548    6944
19    0,2142    3962    1965    1140    58454    50653    7801
20    0,2206    4081    2024    1140    62535    53818    8718


Jo ensimmäisenä vuotena passiivitalon asukas maksaa siis 33 euroa vähemmän asumisestaan kuin vertailutalon asukas. Eli lainasta huolimatta vuosittaiset kustannukset ovat silti pienemmät ja ero vain kasvaa sähkön kallistumisen myötä. Lopputulos on, että 20 vuoden aikana passiivitalon asukas on maksanut 8718 euroa vähemmän kuin vertailutalon asukas. Eli tuolle 16.100 euron investoinnille on saanut 8718 euron tuoton 20 vuoden aikana, jonka jälkeen laina on maksettu. Keskimääräisenä tuottona siis tuolle 16.100 euron investoinnille tuo tekee 2.2%. Eihän tuo mikään päätähuimaava luku ole ja häviää inflaatiollekin, mutta tuottoa kuitenkin. Ja tämä laskelma on siis tehty passiivitalon kannalta kaikista huonoimmilla mutta kuitenkin realistisilla luvuilla. Mistään tolppien siirtelystä ainakaan minua ei tässä laskelmassa voi syyttää.

Tämä jälkeen kysymys on enää siitä minkä vaihtoehtoistuoton keskimääräinen urpo perusomakotitalossaan voi saada tuolle 16.100 euron investoinnille. Kaiken lisäksi urpon pitäisi saada tuo 16.100 euroa vielä lainarahaa siihen vaihtoehtoissijoitukseen. Ainakaan kyseinen sijoituslaina ei irtoa enää asuntolainan marginaalilla. Kaikista todennäköisintä on, että perus-urpo ei todellakaan saa perustönönsä 230.000 euron asuntolainan päälle enää penniäkään sijoituslainaa, joten mitään vaihtoehtoistuottoa ei ole olemassakaan perus-urpon tapauksessa. Sensijaan passivitalon asukkalle jää jo ensimmäisenä vuotena siis 33 euroa sijoitettavaksi oikeasti johonkin jos niin haluaa.

Sitten voi ajatella sitäkin, että mikä on passiivitalon jälleenmyyntiarvo 20 vuoden kulutttua verrattuna vieressä seisovaan perustaloon. Veikkaisin, että jälleenmyyntiarvossa on jonkin verran eroa onhan vuosittaiset asumiskustannuksetkin energian osalta edelleen kaksinkertaiset perustalossa. 2000 euron vuosittainen säästö tuolloin kymmenen vuoden maksuajalla tarkoittaisi jo pelkästään 20.000 euron hintaeroa. Jos jäälleenmyyntiarvossa on eroa niin se pitää laskea tuon passiivi-investoinnin tuotoksi jota ei siis tässä olla huomioitu ollenkaan.

[Haka]

Kannattaa tutustua myös tähän, varsinkin jos on suunnitteilla rakennusprojekti.
Kyrsii nää kaikki koneelliset ilmanvaihdot sun muut, ei niitä Impivaarassa tarvita...   
http://www.k3-talot.fi/

[sivullinen.]

Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.

Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.

Siinä mitään hassua ole. Se on suunniteltu niin.

Niin on. Sama kuin mustikan mainostamisen kieltämisessä. Kun kukaan ei tee "hyvää bisnestä" estämällä näitä järjettömyyksiä, niin lobbarit saavat helposti lahjottua poliitikot säätämään ne pakollisiksi. Todella turhauttavaa ja turhaa.

Sitten vielä keskustelu siirtyy lukujen maailmaan - eli aletaan viilaanmaan yksityiskohtia täysin järjettömistä alkuasetelmista: Katso miten kauan tämän investoinnin takaisinmaksuaika on. Eihän sellaisella ole mitään merkitystä. Lait ehtivät muuttua talon elinaikana sataan kertaan. Hinnat, tuet ja verot tuhanteen kertaan. Paskakaivodirektiivikin on vain nyt jäähyllä. Norppasähkö ei vielä ole pakollista, mutta ehkä pian. Ilmalämpöpumput voidaan kieltää, jos se on huonoa energianalan mammuttiyritysten bisnekselle uhkaa pilata raikkaan ulkoilman.

Lobbarit lobbaa, ministeriö säätää ja kapitalisti käärii rahaa. Kunnes sitten pyramidi romahtaa ja rakennushuolet vaihtuvat muihin huoliin.

[jka]

Jos riitää, että pääsee 2,2%:iin niin sen aika helposti ilman suuria ponnistuksia.

Kuten vimeisen 10 vuoden aikana? Keskimäärin markkinoilta tuotto on ollut negatiivinen ja perus-urpon Talvivaara-sijoitukset on käytännössä kaikki menneet nollille. (Pelkästään tuotto ei ole nolla, vaan pääomakin on menetetty.) Että näin helppoa se on täysin ilman ponnistuksia.

Jos oletetaan, että passiivitalon myyntihinta on 20.000 euroa kalliimpi, jonka pelkästään vuotuinen energiakustannus perustelee, niin tuosta tulee 16.100 euron investoinnille 4.000 lisää tuottoa. Eli tässä tapauksessa tuotto nousee kertaheitolla 50% ja on 3.1%. Tuolla myyntihinnalla on muutenkin melkoinen vipuvaikutus tuohon lopulliseen tuottoon. Jos myyntihinta onkin 30.000 euroa kalliimpi, jonka pelkästään sähkön hinnan inflaatiota kovempi nousu perustelee, niin tuotto onkin 4.8% lisättynä vielä 20 vuoden aikana säästetyillä energiakustannuksilla.

Niin. Tämähän juuri on se suuri kysymys. Jos passiivitalo homehtuu, kuten monet asiantuntijat pelkäävät, sen arvo on jopa massivisesti negatiivinen. Joudut maksaa ostajalle siitä, että hän ottaa talon vastaan (saat vain alennetun hinnan tontista).

Tämä on taas  jossittelua. Passiivitalo ei homehdu yhtään sen todennäköisemmin kuin perustalokaan. Ainoastaan rakennusvirheet voivat aiheuttaa ongelmia. Ihan samoin kuin perustalossakin. Sanoisin, että jos joku lähtee rakentamaan passiivitaloa niin on jo perusasenteeltaan enemmän kiinnostunut näistä asioista ja pelkästään rakennuttajan valvonta on tältä osin parempaa kuin jos perus-urpo lähtee rakentamaan perus-älväriä.

Ainoa fakta tällä hetkellä on se, että näistä perus-älväreistä 50% on tähänkin asti homehtunut ja tulee homehtumaan tulevaisuudessakin. Huonoimmat perus-älvärit ovat homehtuneet jo ensimmäisen vuoden aikana. Passiivitaloista on kokemuksia jo useamman vuoden ajalta ja ainakaan ensimmäisten vuosien aikana yksikään ei ole homehtunut. Homeongelmat romauttaa todennäköisemmin sen perus-älvärin hinnan nollille kuin passiivitalon. Kaikki muu on spekulaatiota jolla ainakaan tällä hetkellä ei ole faktapohjaa.

[jka]

Yleensä talon elinikä ylittää 10 vuotta ja maailmassa on muitakin osakkeita kun Talvivaara. Jos on urpo sijoittaja niin voi ostaa myös helpompia rahasto-osuuksia. Ei tarvitse olla pörssihai päästäkseen yli 2% tuottoihin. Senhän saa jo laittamalla rahat tilille makamaan.

Ei riitä lähellekään. Asuntolainan korko oli 4% ja perus-urpo saa tällöin sijoituslainan ehkä 5% korolla. Älähän nyt ala siirtelemään tolppia ja vertaamaan tilannetta, jossa passiivi-investointi maksetaan lainarahalla, mutta vaihtoehtoisinvestointia ei enää maksetakaan. Tuohon 2.2% tuottoon oli jo laskettu investointilainan korko sisään.

Vaihtoehtoistuotossa pitää ottaa myös huomioon se, että asuntotulo on täysin verovapaata. Eli päästäksesi veron jälkeen 2.2% tuottoon tarvitset 3.14% vaihtoehtoistuoton. Eli 5% lainarahalle tarvitset käytännössä yli 8% tuoton, että pääset samaan. Ei tuo nyt ihan triviaalia ole edes Warren Buffettille.

Voit tietysti keksiä mitä tahansa sopivia esimerkkejä todistaakseen kantasi, mutta tilanne on edellen sama, energiainvestoinnin tuotto on heikko.

Ei tuo ollut mikään keksitty esimerkki. Raakoihin numeroihin perustuva realistinen skenaario.

Ihan samoin kuin kuka tahansa sijoittaja ottaa sijoituksellaan näkemystä niin passiivi-invetoinnissa otetaan näkemystä tulevaisuudesta. Tässä tapauksessa näkemys on se, että sähkön hinta nousee tulevaisuudessa enemmän kuin inflaatio. Sinun näkemys on sitten ilmeisesti joku muu. Jos tuo näkemys kuitenkin toteutuu niin sijoitukselle tulee ihan kohtuulinen tuotto jopa tässä tapauksessa jossa siis kaikki mahdollinen kakka on muuten osunut tuohon passiivi-investoinnin tuulettimeen. Muista edelleen, että tämä skenaario josta nyt puhutaan on kaikkien lukujen valossa se kaikista huonoin realistinen skenaario, joka passiivi-invetoinnille voi ylipäätään tapahtua.

[sivullinen.]

Toki (rakennus)lait muuttuvat, mutta jo rakennetun talon osalta ne eivät muutu (tai ainakaan tähän saakka ole muuttuneet).

Muistaakseni jonkinlainen tuplaikkunapakko tuli jossain vaiheessa. Paskakaivodirektiivi oli pitkään "pakko", ja monet ehtivät sen jo tehdä. Asbestikorjauksia ei taida enää saada tehdä, ja muutenkin korjauksien yhteydessä vanhaa taloa pitää muuttaa uusien direktiivien mukaiseksi; tehdä se "energiasaaneraus". Sähkölinjoja on vedetty viimeaikoina maanalle ja öljysäiliöiden suojauksesta on uusia säännöksiä. Tuossa noin aluksi.

Eniten tietenkin vaikuttavat isojen investointien jäljelle jättämät muuttuvat kustannukset: öljyn hinta, sähkön hinta, kaukolämmön hinta, pelletin hinta. Kaukolämmön hintaa ovat ainakin monet kunnat korottaneet viime vuosina useita kymmeniäprosentteja. Kuntien kaukolämmön tuotantokulut ovat nousseet tuskin nimeksikään, mutta kaukolämmölle asetettu tuottovaatimus on; siis kyseessä on täysin poliittinen päätös. Öljyn hinta on pääosin veroja - sähkö samoin. Mitään ei niistä voi siis etukäteen arvella. Kiinteistöveron nosto taas on väistämättä edessä suurimassa osassa kuntia jo lähivuosina - ja tarkoitan ihan rajusta vähintään 1 prosenttiyksikön nostosta.

Teeppä siinä mitään laskelmia 20 vuoden päähän; et tee - et ainakaan osu oikeaan.

[AIP]

Minä kun luulin että tuon seinän piti olla lämmin.

Edullinen mittari näyttää tässä pakkasessa n. kaksinkertaisia lukemia. Vertailun vuoksi lumihangen lukema oli -20.

[jmk]

Teemmekö hometaloja jo nyt energiansäästön nimissä? Vinha vastaa diplomaattisesti:

Vastaus voi olla kyllä, jos hankkeissa ei välitetä työn laadusta, rakenneosien yhteen sopimisesta sekä suunnittelijoiden ja rakentajien koulutuksesta.

Suomeksi: Vastaus on kyllä.

Vastaus on ei, jos kaikesta tästä välitetään, uusia materiaaleja ja rakenneratkaisuja käytetään oikein, ja rakenteet toteutetaan huolellisesti.

En nyt kysy, onko joku joskus nähnyt rakennusprojektin, jossa kaikki tehdään oikein ja huolellisesti, sillä kyllähän sellaistakin sentään joskus tapahtuu. Harvoinpa kuitenkaan. Lähtökohtaisesti voi olettaa, että jos ei ole jotakin rakennusprojektia  itse valvonut alusta loppuun saakka kaikkine yksityiskohtineen, niin jotain vikaa siellä on. (Tosin vaikka olisikin valvonut, voi sitä vikaa silti olla - jos ei ole jotakin asiaa huomannut tai ymmärtänyt.)

Kun yleisesti valitaan riskialttiita rakenneratkaisuja, niin takuuvarmaa on, että riskit myös usein toteutuvat.