Huippufilosofi sekoili kadulla/Himasen projektin kilpailutus/Himasen raportti

[Bwana]

Mutta keitä ne pöytävuoren huipulla päivystäneet inkkarit ovat? Meinaan kun nehän kuitenkin keksivät sen innovaation että kivien ympärille kannatti sitoa köydet ettei tarvinnut aina uusia kiviä kantaa sinne vuoren huipulle.

Eivät keksineet. Se oli Lucky Luken ehdotus.

No niin muuten olikin. Nimimerkki matkamasentaja julkaisi siis aukottoman filosofisen mestari-analogian monikulttuurista. Mistä hän voi kuitata palkkions?

Nuivallisto siis rikastuttajaa auttamassa. Ihme että tällaista sarjakuvaa saa vielä kirjastosta lainata.

[matkamasentaja]

^Kiitos! Ostankin koko rahalla kiljuaineksia, ja luen arkiston uudestaan kunhan käyn maalla. Originaaleja, mm Ahmed Ahneita.

"sidi, minusta tuntuu että olemme kokeneet tämän ennenkin, minua arveluttaa", Saunabad Ahmedille.

[matkamasentaja]

Tällaisiakin arvioita.

[cassius ali]

Yleisradio teki tässä hiljattain fiktiivisen TV-dokumenttielokuvan Mannerheimistä. 

Sen valmistumista itsekin odottelin suurella innostuksella. Erityisesti tuota dokkaria kehuttiin ennakkomainonnassa siitä, että se oli tehty kansainvälisillä voimilla Afrikan savanneilla ja siitä, että tuotantokustannukset oli saatu laskettua poikkeuksellisen alhaisiksi.

Kun tuon "dokkarin" ensimmäinen jakso oli TV:ssä esitetty, ja sankari paljastunut yönmustaksi neekerinäyttelijäksi, niin olin aluksi muutaman päivän aivan tyrmistyksissäni. Sitten purskahdin aivan raikuvan nauruun ja sitä kesti kotvasen tovin.

Tuo dokkari oli tosiaankin tehty aivan puhtaasti korkeatasoisen huumorin merkeissä ja sitä huumoria täydensi vielä moniosainen TV-sarja siitä, mitä kaikkia kommelluksia tuon elokuvan
tiimoilta oli kaukana Afrikassa tapahtunut.

Tätä samaa Afrikkalaisen Mannerheimin tuotanto-formaattia on nyt tässä tulevaisuusraportissaan käyttänyt herra Himanen vain sillä erotuksella, että tuotantokustannukset on nyt saatu nostettua poikkeuksellisen korkealle ja että huumorin löytäminen tuosta Sinisestä Kirjasta on jonkinverran vaikeampaa.   

Mutta sitten, kun koko juttu aukeaa kaikessa humoristisuudessaan, niin se kyllä jonkin verran helpottaa kirpaisua siitä, että me kaikki olemme saaneet osallistua tämän komedia-spektaakkelin rahoittamiseen: rahat net meiltä vei mutta olipa se niin vietävän hauskaa !!

Saapas nähdä kuinka moneen kertaan tätä samaa formaattia tullaan vielä meidän suomalaisten lypsämiseksi  käyttämään. Veikkaanpa että kreikkalaiset käyttää sitä vielä muutamaan kertaan.

Mutta olettaisin myös, että kyllä jossakin vaihessa suomalaisten kärsivällisyyden malja vuotaa yli ja Soini pääsee sisäkehiin tuottamaan jonkinlaista järkeä päätöksentekoon.

[ikuturso]

Tuossa aiemmin kaivelin kummallisia virkkeitä tuolta tutkimuksesta.

Kaikki nuo virkkeet saisivat lukioaikaiselta äidinkielen opettajaltani halveksivan naurun sekaisen tyrmäyksen.
Kokonainen kappale koostuu virkkeestä, jossa on kuusi-seitsemän sivulausetta. Lisäksi virkkeiden lopussa saattaa olla pilkulla erotettuna vajaita lauseita tai lauseita, joista ei tiedä yhtään mihin ne viittaa. Jos tuota kuitenkin arvostelee, on varmaan kykenemätön lukemaan filosofista tekstiä. Sen sijaan minä toteaisin, että herra filosofi on kykenemätön tuottamaan ymmärrettävää suomen kieltä.

Jostain syystä törmäsin hakuja tehdessäni jatkuvasti Etelä-Afrikkaan. Haku afrik tuottaa 204 tulosta, eli keskimäärin yli joka toisella sivulla mainitaan Afrikka. Vastaavasti suom-vartalo tuottaa 252 tulosta, euroo 104 tulosta, kiina107 ja amerik vain 83 tulosta. Aasia mainitaan vain 22 kertaa. Ruotsin ja ruotsalaisuuden merkitys dokumentissa korostuu selvästi, silla Ruotsi mainitaan peräti 4(!) kertaa. Kyllä nyt tuon tulevaisuusselonteon perusteella kannattaa opiskella ruotsia.
Mutta kertooko tuo dokumentti Suomen vai Afrikan kehityksestä? Mistä hitosta Suomi on nyt mennyt maksamaan?
(sisällysluettelo kyllä kertoo, että vain yksi pitkä kappale käsittelee Afrikkaa)

Sitten mielenkiintoinen lausahdus himasen loppuyhteenvedoista, jossa myös mainitaan Afrikka:

Lopulta meitä yhdistää paljon enemmän kuin erottaa: me olemme kaikki afrikkalaisia, joilla on vain eri ihonväri  (geneettisesti ihmiset ovat yli 99,9% samanlaisia, ja koko  ihmisperhe on lähtenyt yhteisestä kodista Afrikassa).

Silti, Nico Cloeten ja Alison Gillwaldin Afrikkaa käsittelevässä kappaleessa puhutaan avoimesti roduista. Rotu/rodu -vartalo löytyy tuosta kappaleesta 9 kertaa.

-i-

[Veli Karimies]

Lopulta meitä yhdistää paljon enemmän kuin erottaa: me olemme kaikki afrikkalaisia, joilla on vain eri ihonväri  (geneettisesti ihmiset ovat yli 99,9% samanlaisia, ja koko  ihmisperhe on lähtenyt yhteisestä kodista Afrikassa).

Ihmisen ja simpanssin geenit ovat 96%:sti samanlaisia. Tarkoittaako tämä sitä, että olemme kaikki itse asiassa viidakossa asuvia karvaisia puissa kiipeileviä kädellisiä?

Vaikka ihminen ja simpanssi ovat kumpikin kaikkiruokaisia kädellisiä ja vaikka kummankin geenit ovat lähes samoja, jokaiselle on selvää, että simpanssi on erinäköinen ja toimii monella tavalla toisin kuin ihminen. Se ei sairastu aidsiin, ei rakenna atomipommeja eikä notku kapakoissa.

Tämä Himasen kommentti kertoo minulle ainakin siis sen, että Himaselta puuttuu kaikki kosketuspinta todellisuuden kanssa ja hän elää näköjään vain itse luomansa utopistisen todellisuuskuvan sisällä.

[Maisteri Vihannes]

simpanssi on erinäköinen ja toimii monella tavalla toisin kuin ihminen. Se ei sairastu aidsiin, ei rakenna atomipommeja eikä notku kapakoissa.

Simpanssi ei toistaiseksi rakenna atomipommeja. HI-viruksen epäillään kuitenkin olleen alunperin SI-virus, eli jotain AIDSin tapaista simpansseillakin on. Kapakoissa eivät ehkä notku, mutta jos ne saavat käsiinsä alkoholia ne nauttivat sitä ja riehuvat humalassa.

Common chimpanzees have been known to attack humans on occasion.[66][67] There have been many attacks in Uganda by chimpanzees against human children; the results are sometimes fatal for the children. Some of these attacks are presumed to be due to chimpanzees being intoxicated (from alcohol obtained from rural brewing operations) and mistaking human children[68] for the Western red colobus, one of their favorite meals.

Kun simpanssi sekoittaa ugandalaisen lapsen apinaan, onko kyseessä rasismi?

Muokkaus: puuttuva linkki

[Lalli IsoTalo]

Näkökulma: Himasen ja Castellsin ekologinen puhallus – rahat takaisin?
Tutkijat Manuel Castells ja Pekka Himanen väittävät kohukirjassaan kehittäneensä maailman taloudelle ekologisesti kestävän kasvun mallin. Todellisuudessa heidän "mallinsa" – jos sellaista ylipäänsä voi sanoa olevan – ei pohdi ekologista kestävyyttä edes alkeellisella tasolla. Osaa tutkimukselle myönnetystä 700 000 euron rahoituksesta on vaadittava takaisin.

Loput: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/08/nakokulma-himasen-ja-castellsin-ekologinen-puhallus-rahat-takaisin

[skrabb]

Tiedon vähättely ei lupaa hyvää Suomelle

Filosofi Pekka Himanen on kokenut kovimman jälkeen, että viisaudessa on myös varjopuolensa.

avallisen kansalaisen ja jopa tavallisen kansanedustajan on helppo naureskella filosofi Pekka Himaselle ja hänen kokoamansa kansainvälisen tutkijaryhmän raportille, miten Suomelle rakennetaan kestävän kehityksen malli globaalista näkökulmasta. Heh heh, kunhan rahastivat Suomen valtiota viimeisen päälle...

Torstaina esitelty Kestävän kehityksen malli -teokselle löytyi tuomitsijoita myös tieteentekijöitten joukosta. Muun muassa professorit Heikki Hiilamo ja Pertti Alasuutari leimasivat noin 700 000 euroa maksaneen työn enemmänkin pamfletiksi kuin tieteelliseksi tutkimukseksi.

Näin voimakas julkinen esiintyminen toista tieteentekijää vastaan on poikkeuksellista Suomen oloissa – verroinkin, kun Pekka Himasta on totuttu pitämään heti nuoresta pitäen todellisena tulevaisuudentekijänä ja kansainväliset mitat täyttävänä filosofina.

Suomessa, Väinämöisen kotimaassa, jos missä on korostettu 1800-luvulta lähtien hengen voimaa ja sivistyksen merkitystä. Suomen valtiollisen elämän keskeinen rakentaja J.V. Snellman oli koulutukseltaan nimenomaan filosofi, joka oli hakenut oppinsa suoraan Keski-Euroopasta ja aikansa viisaimpiin kuuluneelta Friedrich Hegeliltä. Siihen nähden tuntuu hyvin oudolta, että meidän aikamme intohimoisimman joukkoteilauksen kohteeksi on joutunut nimenomaan filosofi, joita aiemmin puhuteltiin viisaustieteilijöiksi.

Miten tähän erikoiseen ja samalla jollain lailla surulliseen tilanteeseen on tultu?

Keskeinen syy on pakostakin siinä tavassa, jolla Pekka Himanen sai ryhmänsä kanssa tehtäväkseen ratkaista Suomen tulevaisuuden uhat ja menestystekijät. Kallis hanke valmisteltiin salamyhkäisesti ilman mitään tarjouskilpailua. Rahoituksesta syntynyt kohu ei kolhinut vain filosofin itsensä, vaan yhtä lailla myös välimiehenä toimineen pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kunniankilpeä tai etupanssaria.

Suomessa on totuttu ajattelemaan niin, että tiedon on oltava ilmaista, mutta että tekniikasta on maksettava aina täysimääräinen hinta. Laitehankinnoissa, rakennushankkeissa tai tieurakoissa valtio on polttanut vuosien saatossa miljoonia miljoonien perään puutteellisen valvonnan tai pelkän tietämättömyyden seurauksena. Näistä tappioista ei pahemmin käräjöidä jälkikäteen.

Pekka Himasen humanistiselle tutkijaryhmälle myönnetty 700 000 euroa leimataan nyt taholla jos toisella hukkaan heitetyksi rahaksi ilman, että monikaan olisi omakohtaisesti ehtinyt edes lukea, mitä tutkijat ovat saaneet aikaan. Kotimaan nimekkäintä filosofia ei auta edes se, että hänen työtoverinaan on ollut maailman sosiologien kärkinimiin kuuluva espanjalaissyntyinen professori Manuel Castells USA:sta. Hauskaa on huomata, että tässä Himas-kohussa ovat junteiksi sanotut perussuomalaiset kerrankin samaa pataa kotimaisten professorien kanssa.

Raja pitäisi silti pitää myös teilaamisessa. Filosofisen tiedon mitätöimisellä on kohtalokkaat seuraukset. Professori Castells ei suotta varoittanut, että vähättely voi johtaa koulutettujen joukkopakoon Suomesta. Siihen meillä tuskin on varaa missään oloissa.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tiedon-vahattely-ei-lupaa-hyvaa-suomelle/1712202

lihavointi oma

[foobar]

Mitä ihmettä tuo Savon Sanomien horina yrittää sanoa? "Hiljaa tymät, ette te mistään tajua, meillä on täällä tämä valittu pyhäinkuva, eikun siis tieteentekijä, tämä Himanen. Olen kuullut että se on hyvä tyyppi, Katainenkin sanoi niin. Ja Katainenhan on hyvä, mutta väärinymmärretty. Sen tietää kaikki, jotka tietää mitään." Vai mitä?

Mikäli Himasen paskakasa on tosiaankin suunnaton tieteellinen puristus, se löytänee itsensä johonkin oikeasti arvostettavaan julkaisusarjaan. Taitaa vain olla niin, ettei koko settiä voida edes kunnolla kääntää englanniksi, sen verran suuri on tekstin käännöstä häiritsevä bullshit-faktori.

[skrabb]

Kosmos koettelee tilaustutkijaa
Kolumni | Turun Sanomat0 3:31 | 2

Katselin torstaina filosofi Pekka Himasen haastatteluja kohuteoksen tiedotustilaisuudessa ja lukuisissa tv-uutisissa.

Manuel Castellsin ja Pekka Himasen toimittama Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma -teos sai tylyä palautetta jo julkistustilaisuudessa. Akateeminen väki viestitti, ettei kyse ole tutkimuksesta lainkaan.

Himanen puolustautui arvellen, etteivät arvostelijat ole ehtineet lukea teosta. Ehkä hän ei tiennyt, että tavanomaisen käytännön mukaan teksti toimitetaan hyvää valmistautumista varten ennakkoon.

TEOKSEN LUKEMINEN mediavyörytyksen jälkeen oli vaikeaa, vaikka kieli oli sujuvaa ja ajatusrakennelmat yksinkertaisia.

Ongelma oli siinä, ettei tekstiä tahtonut saada irti filosofin persoonasta. Monet päätelmät tuntuivat kumpuavan subjektiivisesta kokemuksesta toisin kuin objektiivisuuteen pyrkivässä tutkimuksessa.

Kun todetaan tutkimushankkeen kuluessa käyneen ilmi, että Suomen talouden ja hyvinvoinnin kestävyysvajettakin suurempi haaste on henkinen kestävyysvaje, Himasen hahmo tunkee väkisin mieleen. Tai kun viitataan kateuden kulttuuriin tai väitetään lahjakkaimpien suomalaisten lähtevän ulkomaille.

Kiinnostavinta julkaisun anti onkin kuvatessaan jotain ihan muuta eli Piilaakson syntyä, kehitystä ja suuria muutoksia, mutta myös Etelä-Afrikkaa ja Chileä käsittelevissä osioissa.

TIETEEN RAHOITUSTA ON syytä seurata tarkasti. Runsas viikko sitten Turun yliopiston tiedepoliittisessa aamupäivässä paljastettiin, että poliittinen tilaustutkimus tulee lisääntymään (TS 2.11.).

Alivaltiosihteeri Timo Lankinen arvioi tutkimusrahoituksen yhdeksi haasteeksi, ettei valtioneuvostossa tai ministeriöissä ole riittävää tilaamisen osaamista. Viittasiko alivaltiosihteeri esimerkillään tapaus Himaseen?

Poliittinen ohjaus tulee kasvamaan, sillä valtioneuvoston syyskuinen periaatepäätös uudistaa tutkimuslaitoksia ja -rahoitusta. Laitoksia aiotaan tuoda korkeakoulujen yhteyteen, ja samalla kootaan 70 miljoonaa euroa strategiseen tutkimukseen. Tutkimuslaitoksilta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä otettavilla miljoonilla strategisen tutkimuksen neuvosto tekee tilauksia, joilla autetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Alivaltiosihteerille esitettiin vapaan tutkimuksen kannalta olennainen kysymys, voiko tutkija lukea strategisen tutkimuksen tieteelliseksi meriitikseen. Lankinen vastasi rehellisesti: "Ei kovin helposti."

PALATAAN LOPUKSI Castellsin ja Himasen teoksen kosmos koettelee -ilmiöön: "Näyttää olevan lähes kosminen laki, että kun kosmos havaitsee jostain ajatuksesta erityisen innostuneen ihmisen tai joukon, se lähettää ympärille aivan erityisen epäinnostuneita ja lannistavia tyyppejä, joiden ainoana viestinä on tulla kertomaan: "Ei tule muuten onnistumaan!" (Kestävän kasvun malli s. 350).

Mistä ihmeestä kumpuavat nämä mantrat, joiden mukaan Suomessa ei saisi epäonnistua ja että onnistuminen vasta pahaa onkin?

Jatkuvastihan täällä epäonnistutaan ja toivuttua jatketaan kohti uusia mahdollisuuksia. Politiikan ja yrityselämän esimerkeistä saisi pitkän listan. Tutkijoilta on jäänyt huomaamatta myös se ilo ja ylpeys, jolla suomalaiset seuraavat Rovion ja Supercellin kaltaisten yritysten menestystä.

Arvokkaan elämän tarkastelu ei Kestävän kasvun mallissa kanna uusiin tutkimustuloksiin. Tuloksena on raportti, josta 700 000 euroa on yksinkertaisesti liikaa. Teos löytyy netistä (vnk.fi). Kannattaa lukaista ja arvioida itse.

RIITTA MONTO
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/558231/Kosmos+koettelee+tilaustutkijaa

lihavoinnit omia

[Roope]

Pekka Himasen humanistiselle tutkijaryhmälle myönnetty 700 000 euroa leimataan nyt taholla jos toisella hukkaan heitetyksi rahaksi ilman, että monikaan olisi omakohtaisesti ehtinyt edes lukea, mitä tutkijat ovat saaneet aikaan.

Toimittaja ei ilmeisesti ole lukenut kritiikkiä, kun ei tarkenna, mikä kritiikissä on mennyt pieleen. Kirjaa on luettu, ja se on havaittu kevyeksi.

Kotimaan nimekkäintä filosofia ei auta edes se, että hänen työtoverinaan on ollut maailman sosiologien kärkinimiin kuuluva espanjalaissyntyinen professori Manuel Castells USA:sta. Hauskaa on huomata, että tässä Himas-kohussa ovat junteiksi sanotut perussuomalaiset kerrankin samaa pataa kotimaisten professorien kanssa.

Ei auta Castellsin osallisuus, koska kyse on väitetysti tieteellisestä tutkimuksesta (sellaisesta ainakin maksettiin, ei esimerkiksi "keskustelun herättämisestä", kuten jotkut ovat väittäneet), jonka arvioimiseen sovelletaan tieteellisiä kriteerejä. Ne ovat tiukemmat kuin pamfleteissa, joka Himasen tekele oikeasti on.

Raja pitäisi silti pitää myös teilaamisessa. Filosofisen tiedon mitätöimisellä on kohtalokkaat seuraukset. Professori Castells ei suotta varoittanut, että vähättely voi johtaa koulutettujen joukkopakoon Suomesta. Siihen meillä tuskin on varaa missään oloissa.

Tieteelliseksi väitetyn tutkimuksen teilaamisessa vain taivas on rajana, ja niin sen pitää ollakin. Himanen ja Castells myönsivät itsekin, että eivät tuottaneet uutta tietoa. Se ei heidän mukaansa ollut tarkoituskaan.

[Kulttuurirealisti]

Selailin nopeasti tuota Himasen ja Castellsin sepustusta. Kyllä siinä tuntui olevan jotain ideaakin. Sen hinta olisi vain pitänyt olla ihan eri luokkaa, senhän olisi voinut saada sen ilmestyvän kirjan käännöksen hinnalla + Himasen tuotokset Suomesta kohtuuhinnalla. Ja maahanmuutosta ja parista muusta aihepiiristä Himasella ja Castellsilla on aivan liian toiveikkaita/pinnallisia kannanottoja.

Himanen ehkä huomasi tästä sen, että jos vaatii kovaa hintaa, kritiikkikin on kovaa.

[ikuturso]

Kosmos koettelee tilaustutkijaa
Kolumni | Turun Sanomat0 3:31 | 2
...
TEOKSEN LUKEMINEN mediavyörytyksen jälkeen oli vaikeaa, vaikka kieli oli sujuvaa ja ajatusrakennelmat yksinkertaisia.
...

WUT?   

-i-

[Rändöm]

Lopulta meitä yhdistää paljon enemmän kuin erottaa: me olemme kaikki afrikkalaisia, joilla on vain eri ihonväri  (geneettisesti ihmiset ovat yli 99,9% samanlaisia, ja koko  ihmisperhe on lähtenyt yhteisestä kodista Afrikassa).

Ihmisen ja simpanssin geenit ovat 96%:sti samanlaisia. Tarkoittaako tämä sitä, että olemme kaikki itse asiassa viidakossa asuvia karvaisia puissa kiipeileviä kädellisiä?

Heh, ihmisten ja simpanssien välinen geneettinen ero on viimeaikaisten tutkimusten perusteella itseasiassa vain 1 %:n luokkaa. Toisaalta ihmispopulaatioiden välinen ero on noin 0.1 % eli jo kymmenesosa siitä, mikä erottaa ihmisen ja simpanssin, kaksi selkeästi erilaista hominidilajia. Sanoisin, että tämän tiedon valossa, ihmispopulaatioiden välillä on huomattavia eroja. Ja sitten joku narri nimeltä Pekka Himanen uskaltaa tulla epätieteellisesti väittämään, että "hei me ollaan kaikki niiq afrikkalaisii (vale) ja ainoo, mikä erottaa meidät on ihonväri (toinen vale), eix ookki ihquu!!11!". Todella heikko suoritus.

[Malla]

Kosmos koettelee tilaustutkijaa
Kolumni | Turun Sanomat0 3:31 | 2
...
TEOKSEN LUKEMINEN mediavyörytyksen jälkeen oli vaikeaa, vaikka kieli oli sujuvaa ja ajatusrakennelmat yksinkertaisia.
...

WUT?   

-i-

Kummastelin samaa. Jos se on sujuvaa kieltä: APUVAA!

[Veli Karimies]

Simpanssi ei toistaiseksi rakenna atomipommeja. HI-viruksen epäillään kuitenkin olleen alunperin SI-virus, eli jotain AIDSin tapaista simpansseillakin on. Kapakoissa eivät ehkä notku, mutta jos ne saavat käsiinsä alkoholia ne nauttivat sitä ja riehuvat humalassa.

Helvetin hyvä että korjasit!

[Roope]

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Tulevaisuuden pohdinnassa kannattaa tavoitella kokonaiskuvaa 11.11.2013

Selonteon valmistelussa suurimman huomion on saanut filosofi Pekka Himasen johtaman tutkijaryhmän työ. Arvostelu on kohdistunut osit­tain Himasen persoonaan, osittain tapaan käyttää Suomen Akatemian ra­hoja.

Arvostelu on kyllä pääasiassa kohdistunut ns. tutkimuksen heikkouksiin. Niistä taas voi halutessaan tehdä johtopäätöksiä tapaan käyttää Suomen Akatemian rahoja. Himanen ei ole vastannut saamaansa kritiikkiin kuin vetoamalla kuuluisaan kustantajaansa ja kuuluisaan työtoveriinsa sekä epäilemällä arvostelijoiden tieteellisiä meriittejä.

Keskustelussa on hyvä käydä kriittisesti läpi myös tutkijaryhmän raport­ti. Sitä voi arvioida sekä tieteellisestä näkökulmasta että mielipideilmas­toon vaikuttavana tekstinä. Tyhjentävää arviota tuskin saadaan parissa päivässä.

Ei ole tarvetta tyhjentävälle arviolle, jos sen valmistuminen kestää viikkoja, kuukausia tai vuosia. Aivan hyvin voi arvioida heti niitä heikkouksia, jotka ovat välittömästi nähtävissä. Ei vienyt kuin varttitunti huomata ja perustella, että raportin tai "tutkimuksen" parin sivun maahanmuutto-osuus on täysin luokatonta tekstiä, vaikka Himasen mukaan juuri maahanmuutto on yksi tärkeimmistä hyvinvointivaltiota muovaavista politiikan osa-alueista.

Jos huomaat yhden torakan, niitä on luultavasti lähellä enemmänkin. Siihen viittaa myös Himasen ja Castellsin tapa puolustautua kaiken kritiikin suhteen loukkaantumalla. Sen sijaan, että he olisivat ryhtyneet keskustelemaan ja argumentoimaan, he asettautuivat heti ensimmäiseksi keskustelun ja kritiikin yläpuolelle vetoamalla auktoriteettiin.

[foobar]

Himasen selittely Oxford University Pressistä on samanlaista vilunkipeliä kuin professori-termillä pelaaminen imagon pönkittämiseksi asioista tietämättömien piirissä. Se ainoastaan vie uskottavuutta niiden keskuudessa jotka eivät pidä Himasta jonain pyhäinkuvana. Oikea tiedemies kykenisi puhumaan tutkimuksensa laadun puolesta ilman epämääräiseen arvovalta-argumentointiin sortumista; olisihan hänellä niitä uusia tutkimuksellisia tuloksia, jotka puhuisivat puolestaan. Himanen ja hänen kumppaninsa sortuvat ala-arvoisiin perusargumentointivirheisiin tahdilla, joka huipputiedemiehen kohdalla on vähintäänkin hämmentävää.

[Malla]

Himasen selittely Oxford University Pressistä on samanlaista vilunkipeliä kuin professori-termillä pelaaminen imagon pönkittämiseksi asioista tietämättömien piirissä.

OUP julkaisee myös lastenkirjoja:
https://global.oup.com/education/children/subjects/picture-books/?region=international

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Tulevaisuuden pohdinnassa kannattaa tavoitella kokonaiskuvaa 11.11.2013

Arvostelu on kyllä pääasiassa kohdistunut ns. tutkimuksen heikkouksiin.

Jeps. Kirjaa ei ole arvosteltu sen "kansien" perusteella. Mutta sitä on markkinoitu ja puolusteltu "kansien" perusteella: katsokaa kirjoittajien nimiä! Arvostakaa kirjoittajien asemaa! Katsokaa julkaisijan nimeä! Arvostakaa julkaisijan asemaa!

Tyhjentävää arviota tuskin saadaan parissa päivässä.

Ei vienyt kuin varttitunti huomata ja perustella, että raportin tai "tutkimuksen" parin sivun maahanmuutto-osuus on täysin luokatonta tekstiä ... {naps}

Jos huomaat yhden torakan, niitä on luultavasti lähellä enemmänkin.

Erittäin hyvin sanottu.

Kirjaa ei voi arvostella sen kansien perusteella. Eikä yhden kappaleen lukeminen -- tai yhden kaavion katsominen -- kerro siitä onko kirja kokonaisuudessaan laadukas. Mutta se paljastaa heti laadun puutteen. Yksikin mätä hedelmä nostaa varoitusliput pystyyn, ja lisää aletaan etsimään heti. Hyvin nopeasti paljastuu, että mätää löytyy lisää, jonka jälkeen peli on menetetty.

HS on niin epätoivoinen, että se sottaa omaa mainettaan -- tai sen mitä siitä on jäljellä -- siirtymällä jo sottaantuneiden leiriin.

[Lalli IsoTalo]

Katainen-Himanen -projektin viestintä on hoidettu perinteisellä tavalla: kriisiviestintä on vahingoittanut viestijän mainetta entistä enemmän.

• Katainen olisi voinut heti tiedotustilanteessa tehdä imago-uhasta imago-mahdollisuuden myöntämällä, että tällä kertaa kaikki ei valitettavasti mennyt ihan putkeen, ja lasku puolitetaan.
• Himanen olisi voinut sanoa, että 1) hän tulkitsi tehtävänantoa filosofisille tyypillisellä laajuudella, ja että 2) tämä olikin yksi hänen elämänsä suurista oppimiskokemuksista.

Mitä tällainen perinteinen kriisiviestintä ("sorry, teimme mokan, otimme opiksemme") olisi tehnyt miesten maineille?

Himasen raportin taloudellinen vaikutus Suomen talouteen on pyöristysvirheen luokkaa (tai vähemmän), mutta se saattaa olla korsi, jonka pöyristysvaikutus katkaisee kamelin selän.

Katainen (keisari) on alasti, ja Himanen (räätäli) sanoo, että vaatteet on ommeltu niin hienosta silkistä, että vaatii erityistä älykkyyttä havaita kuinka hienoa se onkaan.

Seuraavissa vaaleissa nähdään havaitsiko suuri yleisö, että keisari on alasti.

[starsailor]

Tämä raportti ja sen tilausprosessi pyörii jatkuvasti omassa mielessä. Jos tämä jäisi tähän, niin oikeudenmukaisuus ja kohtuus eivät taaskaan tule toteutumaan ja kansalaisille jää paska maku suuhun. Toivoisin, että poliitikot ymmärtävät tämän ja suhteuttavat palkkiota raportin tuloksiin, eli nollatutkimukseen mikä se on. Tietyllä tavalla ymmärrän filosofian arvon. Asioiden tarkastelu erikantilta voi olla arvokasta, vaikkei itseasiassa löydy mitään uutta ja mullistavaa. Olisi tietyllä tavalla jopa väärin olettaa, että huippufilosofi tuo vuoden tutkiskelun jälkeen menestysreseptin Suomelle ja sitten kaikki tanssivat kaduilla riumuissaan. Tälläinen ei vain ole mahdollista.

Parhaimmillaan filosofi Himanen olisi luonut jonkinlaisen konsensuksen Suomessa vallitseville näkökannoille ja avannut näitä yleismaailmallisella ja positiivisella tasolla, joka voisi lähentää ihmisiä tyyliin: "Katsomme asioita eritavalla, mutta meillä kaikilla on hyviä tarkoitusperiä ja päämääriä". Osa tuosta raportista vaikuttaa selvästi poliittiselta tilaukselta, jolla pyritään loukkaamaan EU-kriittisten voimien nousua, sekä/ja maahanmuuttokriittissiä. Tämä poliittinen tilaus ja sen tuominen raporttiin on ns. viimeinen niitti.

Filosofi Himanen on myynyt riippumattomuutensa poliittisten voimien avustamisessa ja hän on saanut siitä suuren rahallisen korvauksen. Tämä on tyyppiesimerkki akateemisesta korruptiosta.

[Malla]

Katainen (keisari) on alasti, ja Himanen (räätäli) sanoo, että vaatteet on ommeltu niin hienosta silkistä, että vaatii erityistä älykkyyttä havaita kuinka hienoa se onkaan.

Onneksi on lapsia, jotka näkevät nakun nakuksi ja veisaavat viis silkin hienoudesta.

[ikuturso]

Katainen olisi voinut vaikka ostaa kirjan "Linnunradan käsikirja liftarille" ja pyytää M.A.Nummisen laatimaan siihen johdannon ja yhteenvedon. Haitta kansantaloudelle ei olisi ollut yhtään sen suurempi, mutta lukukokemus olisi ollut varmasti viihdyttävämpi.

-i-

[siviilitarkkailija]

Katsos pakanaa. Oxford University Press julkaisi Himaselle ikkarikannet.

(https://global.oup.com/education/covers/oxed/large/9780192736277.jpg)

ps Täytyy olla eräänlainen akateemisen älyn huippusuoritus että kykenee puolustamaan tutkielmaansa sen tuottaneen kirjapainon perusteella. Minulla ei riittäisi pokeri kertomaan että höpönlöpinäni on itseasiassa hienoa tiedettä kun se on painettu hienolle paperille erittäin kauniilla kirjaimilla. Mutta täytyy sanoa etten kuulu korporaatiokommunistisen kokoomuksen rakastamaan älykkäiden eliittiin.

[far angst]

Katsos pakanaa. Oxford University Press julkaisi Himaselle ikkarikannet.
,,,

ps Täytyy olla eräänlainen akateemisen älyn huippusuoritus että kykenee puolustamaan tutkielmaansa sen tuottaneen kirjapainon perusteella. Minulla ei riittäisi pokeri kertomaan että höpönlöpinäni on itseasiassa hienoa tiedettä kun se on painettu hienolle paperille erittäin kauniilla kirjaimilla. Mutta täytyy sanoa etten kuulu korporaatiokommunistisen kokoomuksen rakastamaan älykkäiden eliittiin.

Tuollaista hölmöä, lapsellista puolustusta käytetään, kun muutakaan ei ole.  Ja juuri puolustuksen puute/heikkous/lapsellisuus jo kertookin koko asian:  Jykä tilasi kamuiltaan valden rahalla jonkin roiskaisun - minkä tahansa - kun kerran oltiin kamuja ja valden raha ei ole keneltäkään pois.

Sivistysvaltiossa tuollaiseen korruptiomokaan olisi Jykän tie katkennutkin, mutta ei Suomessa, ei Kokoomuksessa, eikä missään muussakaan puolueessa Suomessa.

[jmk]

ps Täytyy olla eräänlainen akateemisen älyn huippusuoritus että kykenee puolustamaan tutkielmaansa sen tuottaneen kirjapainon perusteella.

Pieni varaus kumminkin: OUP on kai sekä kirjapaino että kustantaja. Se että kirjapaino painaa tilauksesta vaikka lasten satukirjoja, ei vielä kerro millainen politiikka OUP:llä on kustantamiensa teosten kohdalla.

Kyllä tieteessä yleensä sentään jotain painoarvoa annetaan sille, että työ on julkaistu laadukkaassa lehdessä tai laadukkaan tieteellisen kustantamon kustantamana. Mikään lopullinen niitti tai todiste työn arvokkuudesta se ei kylläkään ole -- lähinnä vain jonkinlainen esikarsinta, eli työ alustavasti ehkä saattaa olla tieteellinen työ, mikäli se on siten julkaistu, mutta onko se laadukas tieteellinen työ niin se on sitten toinen asia.

[Malla]

Pieni varaus kumminkin: OUP on kai sekä kirjapaino että kustantaja. Se että kirjapaino painaa tilauksesta vaikka lasten satukirjoja, ei vielä kerro millainen politiikka OUP:llä on kustantamiensa teosten kohdalla.

Totta. Mutta ei kai kirjapaino laita sivuilleen kaikkien painamiensa kirjojen luetteloa? Ei millään pahalla lastenkirjoille, hienoa työtä.

[huoltaja]

Parhaimmillaan filosofi Himanen olisi luonut jonkinlaisen konsensuksen Suomessa vallitseville näkökannoille ja avannut näitä yleismaailmallisella ja positiivisella tasolla, joka voisi lähentää ihmisiä tyyliin: "Katsomme asioita eritavalla, mutta meillä kaikilla on hyviä tarkoitusperiä ja päämääriä". Osa tuosta raportista vaikuttaa selvästi poliittiselta tilaukselta, jolla pyritään loukkaamaan EU-kriittisten voimien nousua, sekä/ja maahanmuuttokriittissiä. Tämä poliittinen tilaus ja sen tuominen raporttiin on ns. viimeinen niitti.

Erittäin hyvä pointti. Tuollaiselle konsensusnäkökulmalle olisi kyllä tarvetta, mutta se vaatisi jo tutkijan taitoja mutta myös nykyisen vallan vahvan hegemonian edes osittaista purkautumista, jotta erimielisiä voitaisiin ottaa edes huomioon. Tuollaisenaan raportti vaikuttaa tosiaan liian politisoituneelta vain yhdelle kantille - nykyistä hegemoniaa tukevaksi.

Melko mielenkiintoista. Tällainen rapanuiva hyvinvointikansallisvaltion kannattaja on halukas hakemaan konsensusta tutkimuksen kautta, mutta hegemoniselle vallalle ja itseään lipilaareina pitäville punavirheille se ei käy. Päätä hakataan seinään ja ihmetellään, kun pää on ainoa, johon sattuu. En tiedä kauanko järjen takominen päähän ottaa (eli kestää).