Huippufilosofi sekoili kadulla/Himasen projektin kilpailutus/Himasen raportti

[Jepulis]

Globalisaation murroksen häviäjillä tyhjä tila on täyttynyt kovalla nationalismilla.

...äärinationalismi, johon Himanen palaa niin monta kertaa, että luulisi rahahanojen taas aukeavan.

Aivan. Tulevaisuusselvityksen ongelma oli, että selvitystä pystyi kritisoimaan, koska aihe oli liian epäpoliittinen. Himanen laski, että aihe menee läpi samalla tekniikalla kuin 200 kertaa luonnolliseen kokoon monistettu puupalanen kunnallisviraston aulassa sanomalla palaa taiteeksi.

vapaus ja oikeudenmukaisuus ovat eettisiä arvoja, kun taas hyvinvointi on elämänfilosofinen päämäärä.

Jep. Mutta tätä ympäripyöreyttä ei kestänyt myötähäpeämättä edes tilaajat.

Rahastusselvitys v2.0 tulee korjaamaan edeltävät puutteet. Ei toki sitä seikkaa, että töitä tarvitsisi edelleenkään tehdä, koska vähäinen työmäärä on osa suunnitelmaa. Sensijaan nimeä pitää hieman virittää ja hinta tuplata. 

vapaus ja oikeudenmukaisuus ovat eettisiä arvoja, kun taas hyvinvointi on elämänfilosofinen päämäärä.

Vautsi vau. Mitä visiönäärisyyttä. Nyt kyllä uppoo kun vanhaan emäntään.

Ja joka jälkimmäistä selvitystä arvostelee, on yhtä varmasti rasisti kuin kunnanviraston aulan visuaalista ilmettä liian puiseksi arvosteleva on maalaismoukka.

[Micke90]

Suomi tarvitsisi Jordan Petersoneja, eikä mitään viiden sentin konsultteja leikkimässä, että kaikki on hyvin ja kohta paremmin, jos ehkä, vissiin ja hyvä pulla.

Olisikin ollut vain 5 sentin. 

[Pentecost]

Nyt Himanen vaatii HSTV:n haastattelussa keskustelukulttuurin täydellistä remonttia. Vihapuhe näkyy kaikilla tasoilla, sillä globalisaation, verkostojen ja informaatioteknologian aikakaudelta puuttuvat rakentavat identiteetit, sanoo Himanen. Globalisaation murroksen häviäjillä tyhjä tila on täyttynyt kovalla nationalismilla.

"Meidän ajassamme jopa ihmisarvon peruskäsite on joutunut haastetuksi. Nyt sen suuren enemmistön, joka on edelleen ihmisarvon puolella, tulee seistä sen puolesta myös julkisesti", Himanen sanoo.

Kun lukee tälläistä paskaa, niin tekisi tosiaan mieli vihapuhua.

Ilmeisesti nämä tieteen uuvatit kuvittelevat, että jos heidän pilvilinnojaan kyseenalaistaa tai kritisoi, niin se on vihapuhetta.

Voisin kertoa heille, että oikea elämä se vasta kovaa on. Sen sitten huomaa, kun laskeutuu sieltä norsunluutornien uuvattihöyhenpatjoilta tänne tavallisten kuolevien joukkoon.

Tietty, ei Himanen suuttuisi tai huolestuisi vihapuheesta, jos itse uskoisi omiin hölinöihinsä. Mahtaa olla tuskallista tajuta olevansa sekä tiedeyhteisön että normaalien ihmisten naurun ja pilkan kohteena - ja ihan syystä.

[Outo olio]

Yle hahmottelee tulevaisuuden ennakoimista, ja muistaa mainita myös huippufilosofin.

Suomi vuonna 2117 – Pitäisikö meillä olla suunnitelma? Tulevaisuusselonteosta muistamme vain 700 000 euron hintalapun ja humalaisen filosofin alushoususillaan

Suomi on tulevaisuuden suunnittelun huippumaa, mutta riittääkö se maailmassa, jossa yhteinen tulevaisuus on historiaa?

Tulevaisuus 12.9.2017 klo 07:45

Teemu Hallamaa

Yhteiskunnasta kasvaa mahtava, kun vanhat miehet istuttavat puita tietäen, etteivät he koskaan pääse nauttimaan niiden varjosta. Muinaisille kreikkalaisille tulevaisuus oli jotain, jonka jätämme jälkipolville – ainakin sananlaskuissa.

Nyky-Suomessa keskustelua puiden istuttamisesta käydään ajatushautomoissa, ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa ja erilaisissa ennakointitöissä. Suomen virallisena tulevaisuuden suunnitelmana voidaan pitää hallitusohjelmaa, joka antaa suuntaviivat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siinä ajassa maasta on noussut vasta taimikko.

Hallitusohjelman taustalta löytyy myös pitkäjänteisempi keskustelu tulevaisuuden visiosta.

– Jos suomalaisessa yhteiskunnassa on joku prosessi, joka katsoo yli hallituskauden, niin se on tulevaisuusselonteko, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvos Olli Hietanen kertoo.

--

700 000 euroa ja kalsarikännit

Tulevaisuusselonteon konsepti tuli suomalaisille tutuksi viimeistään pari vuotta sitten, kun selonteon pohjaksi tilatun tutkimuksen hankintatavasta ja hinnasta nousi kohu. Silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) filosofi Pekka Himaselta tilaama 400-sivuinen tutkimus pitkäjänteisestä ja visionäärisestä tulevaisuuden tekemisestä ei kuitenkaan poikinut sen syvällisempää keskustelua itse tulevaisuudesta.

– Ei sitä selontekoa kukaan muista, valiokuntaneuvos Hietanen huokaisee.

Sen sijaan muistamme 700 000 euron hintalapun ja humalaisen filosofin alushoususillaan Pohjois-Esplanadilla.

– Mutta Himasen kirja ei ollut huono. Siellä oli paljon hyvää, Hietanen vakuuttaa.

Hän nostaa esille Himasen ja tämän työryhmän ajatuksen siitä, että finanssikriisin sijaan meillä on politiikan kriisi. Himanen katsoo kirjassaan, että nykyiset poliittiset rakenteet ovat kyvyttömiä ratkaisemaan käsillä olevia ongelmia, koska niiden ratkaiseminen vaatisi juuri taustalla olevien poliittisten rakenteiden muuttamista. Pelkät taloudelliset korjausliikkeet eivät riitä.

Himasen ajatukset kaikuvat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2014 kirjoittamassa mietinnössä, jossa huomiota saavat teknologian muutoksen lisäksi demokratian myllerrys ja julkisen sektorin roolin muuttuminen.

– Nämä muutokset kertovat siitä, että politiikalla ei tällä hetkellä ole valmiita ohjauskeinoja niihin asioihin, joita maailmassa tapahtuu. Samaan aikaan ne kertovat siitä, että jotain suurta ja uutta on tapahtumassa, Hietanen kuvailee.

Epävarmuus on jäänyt pysyväksi ilmiöksi.

Politiikka näivettynyt keskusteluksi keinoista

--

– Yksi keskeisimpiä asioita suomalaisessa päätöksenteossa, valmistelussa, julkisessa keskustelussa ja kaikessa on se, että meidän pitäisi saada merkittävästi tulevaisuusorientaatiota lisää, sanoo Sitran strategiayksikön johtaja Paula Laine.

Sitra on ajatus- ja toteutushautomo, joka pyrkii ennakoimaan, analysoimaan, selvittämään ja keräämään yhteen tietoa, jonka pohjalta hahmotellaan Suomen kannalta merkityksellisiä tulevaisuuden kehityssuuntia.

Lyhytnäköisyys päätöksenteossa on johtanut Laineen mukaan siihen, että maailman tapahtumat yllättävät jatkuvasti poliitikot asioissa, joihin olisi voitu varautua, jos katse nostettaisiin nykyistä pidemmälle. Laine uskoo, että suunnitteluhorisontin venyttäminen jo kymmeneen tai kahteenkymmeneen vuoteen toisi suuren läpimurron tulevaisuuteen varautumisessa.

Saman lyhytnäköisyyden on havainnut ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvonen. Hän kuvailee Suomen jämähtäneen parlamentarismin traditioon, jossa uuden rakentaminen tapahtuu aina neljän vuoden mandaatilla kerrallaan.

– Meiltä ehkä puuttuvat politiikassa menetelmät keskustella niistä pidemmän aikavälin kysymyksistä, Neuvonen miettii.

--

https://yle.fi/uutiset/3-9065417

[ikuturso]

Yle hahmottelee tulevaisuuden ennakoimista, ja muistaa mainita myös huippufilosofin.

Suomi vuonna 2117 – Pitäisikö meillä olla suunnitelma? Tulevaisuusselonteosta muistamme vain 700 000 euron hintalapun ja humalaisen filosofin alushoususillaan

Suomi on tulevaisuuden suunnittelun huippumaa, mutta riittääkö se maailmassa, jossa yhteinen tulevaisuus on historiaa?

Tulevaisuus 12.9.2017 klo 07:45

...

Muinaisille kreikkalaisille tulevaisuus oli jotain, jonka jätämme jälkipolville – ainakin sananlaskuissa.

Nyky-Suomessa keskustelua puiden istuttamisesta käydään ajatushautomoissa, ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa ja erilaisissa ennakointitöissä. Suomen virallisena tulevaisuuden suunnitelmana voidaan pitää hallitusohjelmaa, joka antaa suuntaviivat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siinä ajassa maasta on noussut vasta taimikko.

Hallitusohjelman taustalta löytyy myös pitkäjänteisempi keskustelu tulevaisuuden visiosta.

– Jos suomalaisessa yhteiskunnassa on joku prosessi, joka katsoo yli hallituskauden, niin se on tulevaisuusselonteko, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvos Olli Hietanen kertoo.

...

Tulevaisuusselonteon konsepti tuli suomalaisille tutuksi viimeistään pari vuotta sitten, kun selonteon pohjaksi tilatun tutkimuksen hankintatavasta ja hinnasta nousi kohu. Silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) filosofi Pekka Himaselta tilaama 400-sivuinen tutkimus pitkäjänteisestä ja visionäärisestä tulevaisuuden tekemisestä ei kuitenkaan poikinut sen syvällisempää keskustelua itse tulevaisuudesta.

...

Himanen katsoo kirjassaan, että nykyiset poliittiset rakenteet ovat kyvyttömiä ratkaisemaan käsillä olevia ongelmia, koska niiden ratkaiseminen vaatisi juuri taustalla olevien poliittisten rakenteiden muuttamista. Pelkät taloudelliset korjausliikkeet eivät riitä.

Himasen ajatukset kaikuvat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2014 kirjoittamassa mietinnössä, jossa huomiota saavat teknologian muutoksen lisäksi demokratian myllerrys ja julkisen sektorin roolin muuttuminen.

...

– Yksi keskeisimpiä asioita suomalaisessa päätöksenteossa, valmistelussa, julkisessa keskustelussa ja kaikessa on se, että meidän pitäisi saada merkittävästi tulevaisuusorientaatiota lisää, sanoo Sitran strategiayksikön johtaja Paula Laine.

Sitra on ajatus- ja toteutushautomo, joka pyrkii ennakoimaan, analysoimaan, selvittämään ja keräämään yhteen tietoa, jonka pohjalta hahmotellaan Suomen kannalta merkityksellisiä tulevaisuuden kehityssuuntia.

Lyhytnäköisyys päätöksenteossa on johtanut Laineen mukaan siihen, että maailman tapahtumat yllättävät jatkuvasti poliitikot asioissa, joihin olisi voitu varautua, jos katse nostettaisiin nykyistä pidemmälle. Laine uskoo, että suunnitteluhorisontin venyttäminen jo kymmeneen tai kahteenkymmeneen vuoteen toisi suuren läpimurron tulevaisuuteen varautumisessa.

...

https://yle.fi/uutiset/3-9065417

Mikä on ratkaisu? Poliittisten rakenteiden murtaminen? Minkä värinen oli Himasen kirja?

Ja vastaus haasteeseen on. (pärinää)
Ba-dum tsss!

Sininen tulevaisuus

-i-

[Golimar]

Tähtifilosofista hylkiöksi – Pekka Himasen bisnes on romahtanut täydellisesti.................

Kaupparekisteriin perjantaina toimitetun tilinpäätöksen mukaan Himasen Sofos Oy teki maaliskuussa päättyneellä tilikaudella 8 170 euron tappion. Liikevaihto oli 4 458 euroa. Tappiovuosi oli kuudes perättäinen.

Kahdella edellisellä tilikaudella Himasen yrityksellä ei ollut liikevaihtoa lainkaan.

Himasen huippuvuodet olivat 2011–2013, jolloin yrityksen liikevaihto oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Voittoa kertyi kolmessa vuodessa yhteensä lähes 350 000 euroa........................

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) tilasi Himaselta tulevaisuusselvityksen, jonka hinnaksi muodostui 700 000 euroa...................

Himanen vetäytyi kohun seurauksena julkisuudesta. Vuonna 2016 Himanen sanoi Helsingin Sanomille, että kohu oli "kivuliasta, sielun pimeä yö".

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/919be97c-666e-49a0-8b3e-7f3321402a85