Sarastus-lehti

[Miniluv]

Yksi rönsy muutti Mies | Nainen -ketjuun: http://hommaforum.org/index.php/topic,31170.0.html

[jarno Alander]

Täysin merkityksetöntä, ovatko kaikki naimisissa vai ei.

No jos olet tuota mieltä, en voi pakottaa sinua lakkaamaan olemasta.

Joko seksuaalimoraali koskee kumpaakin sukupuolta tai sitten ei kumpaakaan. Huorissakäynti ja yhden yön suhteiden hedelmien yksinhuoltajat ovat (tai pitäisi olla) pakettina OK tai ei OK, ei sukupuolen mukaan. Hännikäiselle yksinhuoltajat eivät ole OK, mutta bordellit kyllä.

Huorissakäynti ja yksinhuoltajien yhden illan jutut ovat eri asioita, joten ei ole olemassa mitään aksioomaa, jonka mukaan molempien on oltava joko OK tai ei-OK.

Sanon vielä toisella tapaa saman asian: huorissakäyvällä sivarinahjuksella ei yksinkertaisesti pitäisi olla kanttia kirjoittaa yksinhuoltajaäideistä tuohon tyyliin, kuin Hännikäinen tekee.

Olisiko antaa jotain esimerkkejä?

[kelloseppä]

...
Lähdeluettelossa tuon blogin alla on foorumi missä eräs venäläinen kasakka kertoo aika paljon heidän elämästään ja nykytilastaan venäjällä - mitä kaikkiin uskonnollisiin ryhmiin tulee Venäjällä, jos haluaa etsiä enemmän tietoa aiheesta.

Jäi kaivelemaan jonkun yhteistyöelimen tiimoilta asia. No löytyihän se. Jos vanhauskoisten aihe kiinnostaa tuolta ihan viralliselta taholta kannattaa aloittaa, paitsi virallisten alkuperäsilähteiden vuoksi että laajan linkistönsä vuoksi. Sinänsä mielenkiintoista, että vanhauskoisten integrointi vallan keskiön toimesta on jo aloitettu ja noinkin korkealta vallan vertikaalia.

http://www.oldrpc.ru/about/

[Punaniska]

(http://cs621729.vk.me/v621729842/5955/AwdAh1RLbwc.jpg)

"Elleivät miehet halua taistella ja naiset synnyttää, kansakuntaa ei ole enää olemassa. Tällöin kansakunta tulee luoda uudestaan, täydellisen mädäntyneen kansakunnan korvaa uusi ja terve."

Lähde: http://vk.com/szentistvanlegion 22.12.2014

Täten siis eräiden näkökulmien mukaan ei tämmöiseen "miehekkyyteen" mitään styrankeja vastaan suunnattuja kansannousujen kaltaisia poikkeustilanteita tarvita, vaan tämmöinen "miehekkyyden" asianlaita on jo automaattisesti sinällään luonnollinen ja täysin itsestään selvä ja täydellisen luonnollinen asioiden normaali olotila.

"Haluta taistella taistelun vuoksi" on kyllä vähän älytöntä, tai sitten missaan asiayhteyden. Em. ajatus tuottaa vain näitä ghettopahiksia, joista ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle, koska näiden aika ja tarmo menee poseeratessa vaarallisen näköisinä ja haastaessa riitaa milloin milläkin tekosyyllä. Tällaiset kundit pitävät itseään väärään aikaan syntyneinä gladiaattoreina tjsp. Lässyn lässyn läpätilää.

Jos taas kyseessä on "haluta taistella, kun on taisteltava", niin asia on ratkaisevasti erilainen. Tämä mies vaihtaa auran miekkaan, kun tarvis - ja se on miehekästä.

[kelloseppä]

...
"Elleivät miehet halua taistella ja naiset synnyttää, kansakuntaa ei ole enää olemassa. Tällöin kansakunta tulee luoda uudestaan, täydellisen mädäntyneen kansakunnan korvaa uusi ja terve."

Lähde: http://vk.com/szentistvanlegion 22.12.2014

Täten siis eräiden näkökulmien mukaan ei tämmöiseen "miehekkyyteen" mitään styrankeja vastaan suunnattuja kansannousujen kaltaisia poikkeustilanteita tarvita, vaan tämmöinen "miehekkyyden" asianlaita on jo automaattisesti sinällään luonnollinen ja täysin itsestään selvä ja täydellisen luonnollinen asioiden normaali olotila.

"Haluta taistella taistelun vuoksi" on kyllä vähän älytöntä, tai sitten missaan asiayhteyden. Em. ajatus tuottaa vain näitä ghettopahiksia, joista ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle, koska näiden aika ja tarmo menee poseeratessa vaarallisen näköisinä ja haastaessa riitaa milloin milläkin tekosyyllä. Tällaiset kundit pitävät itseään väärään aikaan syntyneinä gladiaattoreina tjsp. Lässyn lässyn läpätilää.

Jos taas kyseessä on "haluta taistella, kun on taisteltava", niin asia on ratkaisevasti erilainen. Tämä mies vaihtaa auran miekkaan, kun tarvis - ja se on miehekästä.

Ukrainan kriisin myötä Ukrainassa seppojen puolella toimii vaikka minkälaista hyypiötä ase kädessä ties millä motiivilla. Olen pudonut osittain kärryiltä.

Tämä "Pyhän Istvanin Legioona" on organisaatio, joka koostuu Unkari -mielisistä traditionalisteista, joiden pyrkimyksenä on luoda kristinuskoa kunnioittava Uusi Eurooppa, jossa Unkari, Puola ja Venäjä hallitsevat Itä-Eurooppaa. Tämän hetken päätoiominta keskittyy Donbassin ja Zakarpatian alueelle, joiden "asukkaiden turvallisuutta he varmistavat paikan päällä tarpeellisin toimenpitein". http://vk.com/topic-69356479_31221196

Hännikäinen puhui esseessään, että "miehekkäin mahdollinen teko on henkensä paneminen alttiiksi taistelussa". Yritin omalla puheenvuorollani tuoda esiin, että Hännikäinen on vielä sangen maltillinen, jos vertailupohjaksi otetaan itäeurooppalaisia hyypiöitä, jotka eivät todellakaan sylje aseseen ja vapaaehtoisina panevat henkensa alttiiksi jostakin syystä. Unkari ja Puola kytköksen takia tämä em. organisaatio tuntui mukavalta esimerkiltä samalla siihen, että tämä hyvin suoraviivainen filosofisten ajatusten vielä suoraviivaisempaan käytäntöön panemisen perivenäläinen perinne on osittain levinnyt jo EU:n sisälle. (toki tästä ikmiöstä löytyy vaikka mitä muita esimerkkejä).

Mahdollisesti Putinin (tai jonkun Moskovassa vallan käytävillä luuhaavan hahmon) eräs viideskymmenes sivusyy luoda viimevuosina jäätyneitä konflikteja pitkin Venäjän rajoja saattaisi olla luoda Venäjän sisäisesti katsoen yhteiskunnallisesti kestäviä aktiviteetteja, toki lähinnä lähinaapureittensa riesaksi, tietynlaiselle nuorisonsa aktiiviselle osalle; vaikka niille potentiaaliislle gettorähisijöille, kriminelleille ja yksinkertaisesti hullupaateille. Tämä hyötyhän heistä saattaisi tietyin järjestelyin olla - ainakin tietyin periaattein toimiville yhteiskunnille.

Minkä verran sitten esim. Istvanin legioonan ideologiaan vaikuttaa puhdas äärikansallinen ideologia yhditettynä kunkin kolmiliiton jäsenen ainakin kunniakkaaseen historiaan mahtavana valloittaja - herrakansana, viikinki tyyppinen "mies ilma asetta ja taistelua ei ole mies" eikä ansaitse pääsyä Valhallaan jne... en tarkkaan tiedä. Joidenkin juuri nyt aktiivisena oleviin porukoiden ideologiaan ainakin tämmöisetkin perusteet ovat vaikuttaneet.

Ehkäpä jokin tämmöinen oli asiayhteyteni.

"Tämä mies vaihtaa auran miekkaan, kun tarvis". Samoin.

Vaan kuka sanoo, että nyt on se tarvis?

Esim. Ukrainassa toimii paljon organisaatioita, joiden jäsenet eivät ole jääneet odottamaan laillisen hallituksen ilmoittamaa tarvetta, vaan ovat katsoneet oikeudekseen toimia itse. Vaikkapa taas Odessan suunnalla ainakin väitetysti junia räjäyttämällä: http://news-front.info/2014/12/28/odessa-eksklyuziv-ot-partizan-podryv-poezda/

Jäädäkö odottamaan laillisen hallituksen käskyä, jota ei ehkä koskaan tule, jos tuommoisia terveisiä vihreiden marsilaisten kera lähettelevät? Mielestäni tästä problematiikasta pitäisi keskustella nykyistä laajemmin; viimeistään nyt, kun Krimin "vihreiden ja kohteliaiden miesten" toiminnan tehokkuus on tullut julki.

Ehkäpä, kenties ja mahdollisesti Hännikäinenkin halusi tuoda samaa keskutelun tarvetta jollakin tapaa esiin - vain hivenen filosofisemmalta kannalta käsin.

[LyijyS]

Reagoin kyseisen kirjoituksen alkuun aluksi innostuneisuudella. Syntyi tunne, että vihdoinkin joku analysoi mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, ja uudet raikkaat tuulet puhaltavat yhteiskuntafilosofian alueella. Tunnin päästä innostuneisuus oli kadonnut, ja pohdin, että oliko tuossa sittenkään mitään erikoista. Olinko joutunut manipuloinnin kohteeksi, kun koin kohdanneeni jotain hienoa. Ei olisi ensimmäinen kerta. Youtubessakin joskus tulee vastaan puhujia, jotka vakuuttavat mielenkiintoisilla tarinoilla, mutta myöhemmin he tuntuvatkin turhille jauhajille, ja ihmettelen mitä olin aikaisemmin ajatellut. Joissain tapauksissa totuus on jostain väliltä. Jauhaminen ei ollut ihan turhaa, mutta ei niin hienoakaan, kuin olin kokenut.

Seuraava asia mikä minua kiinnostaisi onkin tuo, että miten jotkut esiintyjät ja kirjoittajat onnistuvat innostamaan kuulijansa ja lukijansa, ja mikä määrää sen kauanko efekti kestää? Se on varmaan oma ammattitaito joillekin? Onkohan se tieteenala kanssa?

Tiedän kuvailemasi tunteen oikein hyvin. Onneksi on nykyään suomut tippunut silmiltä Hännikäisen, Halla-Ahon ym. suhteen jo aikaisemmin, että osaa näihin varautua jo lukemaan aloittaessa. Joskus tuntuu, että olisi helpompaa heittäytä dogmaattisen sinisilmäiseksi ja innokkaaksi perässähiihtäjäksi. Tämäkin teksti sisälsi paljon puhetta, hieman asiaa ja toisaalta myös kritisoitavaa ja laiskaa argumentointia.

[guest11919]

Reagoin kyseisen kirjoituksen alkuun aluksi innostuneisuudella. Syntyi tunne, että vihdoinkin joku analysoi mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, ja uudet raikkaat tuulet puhaltavat yhteiskuntafilosofian alueella. Tunnin päästä innostuneisuus oli kadonnut, ja pohdin, että oliko tuossa sittenkään mitään erikoista. Olinko joutunut manipuloinnin kohteeksi, kun koin kohdanneeni jotain hienoa. Ei olisi ensimmäinen kerta. Youtubessakin joskus tulee vastaan puhujia, jotka vakuuttavat mielenkiintoisilla tarinoilla, mutta myöhemmin he tuntuvatkin turhille jauhajille, ja ihmettelen mitä olin aikaisemmin ajatellut. Joissain tapauksissa totuus on jostain väliltä. Jauhaminen ei ollut ihan turhaa, mutta ei niin hienoakaan, kuin olin kokenut.

Seuraava asia mikä minua kiinnostaisi onkin tuo, että miten jotkut esiintyjät ja kirjoittajat onnistuvat innostamaan kuulijansa ja lukijansa, ja mikä määrää sen kauanko efekti kestää? Se on varmaan oma ammattitaito joillekin? Onkohan se tieteenala kanssa?

Tiedän kuvailemasi tunteen oikein hyvin. Onneksi on nykyään suomut tippunut silmiltä Hännikäisen, Halla-Ahon ym. suhteen jo aikaisemmin, että osaa näihin varautua jo lukemaan aloittaessa. Joskus tuntuu, että olisi helpompaa heittäytä dogmaattisen sinisilmäiseksi ja innokkaaksi perässähiihtäjäksi. Tämäkin teksti sisälti paljon puhetta, hieman asiaa ja toisaalta myös kritisoitavaa ja laiskaa argumentointia.

On kyllä iso ero Hännikäisen ja Halla-ahon välillä. Hännikäisen teksti on erittäin löysää heittelyä. Halla-aho käsittelee pienempää asiaa terävästi ja asiapitoisesti, ei mitään maahanmuuttajan paikkaa maailmanhistoriassa omien fiilisten pohjalta.

[Nationalisti]

Reagoin kyseisen kirjoituksen alkuun aluksi innostuneisuudella. Syntyi tunne, että vihdoinkin joku analysoi mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, ja uudet raikkaat tuulet puhaltavat yhteiskuntafilosofian alueella. Tunnin päästä innostuneisuus oli kadonnut, ja pohdin, että oliko tuossa sittenkään mitään erikoista. Olinko joutunut manipuloinnin kohteeksi, kun koin kohdanneeni jotain hienoa. Ei olisi ensimmäinen kerta. Youtubessakin joskus tulee vastaan puhujia, jotka vakuuttavat mielenkiintoisilla tarinoilla, mutta myöhemmin he tuntuvatkin turhille jauhajille, ja ihmettelen mitä olin aikaisemmin ajatellut. Joissain tapauksissa totuus on jostain väliltä. Jauhaminen ei ollut ihan turhaa, mutta ei niin hienoakaan, kuin olin kokenut.

Seuraava asia mikä minua kiinnostaisi onkin tuo, että miten jotkut esiintyjät ja kirjoittajat onnistuvat innostamaan kuulijansa ja lukijansa, ja mikä määrää sen kauanko efekti kestää? Se on varmaan oma ammattitaito joillekin? Onkohan se tieteenala kanssa?

Tiedän kuvailemasi tunteen oikein hyvin. Onneksi on nykyään suomut tippunut silmiltä Hännikäisen, Halla-Ahon ym. suhteen jo aikaisemmin, että osaa näihin varautua jo lukemaan aloittaessa. Joskus tuntuu, että olisi helpompaa heittäytä dogmaattisen sinisilmäiseksi ja innokkaaksi perässähiihtäjäksi. Tämäkin teksti sisälti paljon puhetta, hieman asiaa ja toisaalta myös kritisoitavaa ja laiskaa argumentointia.

On kyllä iso ero Hännikäisen ja Halla-ahon välillä. Hännikäisen teksti on erittäin löysää heittelyä. Halla-aho käsittelee pienempää asiaa terävästi ja asiapitoisesti, ei mitään maahanmuuttajan paikkaa maailmanhistoriassa omien fiilisten pohjalta.

Toinen on poliitikko, toinen kirjailija.

[IDA]

Toinen on poliitikko, toinen kirjailija.

Jep. Ja hyviä kirjoittajia molemmat. Hännikäinenhän tuossa siis esitti asian "karkeasti ottaen..." Ja jos naturalistinen ihmiskuva on lähelläkään oikeaa, niin niinhän toki olisi, että ne olisivat lähes korkeimpia hyveitä.

Sarastuksesta kannattaa ehdottomasti lukea Juhani Sarsilan Spengler-essee, jota on julkaistu jo kaksi osaa

http://sarastuslehti.com/2014/12/12/elaytymisen-metodi-spenglerin-historianfilosofiaa-osa-1/

http://sarastuslehti.com/2014/12/18/elaytymisen-metodi-spenglerin-historianfilosofiaa-osa-2/

ja joista sanoisin, että huippuhyvää, ellei jopa tuplaplusmaagista.

[J. Lannan haamu]

Mikään muu ei ole parempi kuin vahva ja itsenäinen nainen, toki monille miehille tämä on ongelma.

Ja eikä se itsenäinen nainen per se ole mikään kauhistus tai hyvä juttu, vaan se kuinka sitä itsenäisyyttä manifestoi yhteiskunnassa.

Mikä on ideologiasi nimi?

En ole vielä löytänyt sille nimeä, ehkä siksi että pyrin välttämään kaikessa kategorista ideologiaa tai -ismiä, mutta kysymyksesi oli erinomainen! Sanoisin, että oma uskoni viittaa 'eklektiseen pakanuuteen'  .

Mutta en silti näe Hännikäisen et co. teksteissä mitään ristiriitaa. Enemmänkin kiinnostaa se yhteiskunnassa ilmentyvä yhteenlaskettu summa, joka saadaan Jack Donovanin, Timo Hännikäisen ja Theodore Dalrymplen pohdinnoista.

[kriittinen_ajattelija]

Ruotsi/Norja akselilla on vähän vastaava sivusto kuin sarastus, sillä on oma englanninkielinen osiokin.

http://www.motpol.nu/english/

Yksi "ruotsinsuomalainenkin" löytyy kirjoittajalistalta: "John Järvenpää"

[EL SID]

...

Karkeasti ottaen naisellisin mahdollinen teko on synnyttämänsä lapsen hoivaaminen ja miehekkäin mahdollinen teko on henkensä paneminen alttiiksi taistelussa.

...
Mielestäni "miehekkyys" on sana, jolla on positiivinen kaiku, ja näin ollen sillä on moraalisia rajoitteita, muuten teko X ei olisi "miehekäs". Mitä taisteluihin tulee, niin puolustussota on aina miehekästä, vaikka tekniikka kehittyisi koska siinä asetutaan hengenvaaraan paitsi itsensä, niin myös itselle rakkaiden ihmisten ja asioiden tähden. Lisäksi näen tässä boldatussa "Braveheart-aspektin", eli jos vaihtoehdot ovat "elämä lampaana" vs "kuolema leijonana", niin  jälkimmäinen voittaa. Siis nousu tyranniaa vastaan on aina miehekästä.
...

Sattuipa tässä joulun pyhinä tulemaan vastaan tämmöinen moraalia ja mielialaa kohottava hokema:

(http://cs621729.vk.me/v621729842/5955/AwdAh1RLbwc.jpg)

"Elleivät miehet halua taistella ja naiset synnyttää, kansakuntaa ei ole enää olemassa. Tällöin kansakunta tulee luoda uudestaan, täydellisen mädäntyneen kansakunnan korvaa uusi ja terve."

Lähde: http://vk.com/szentistvanlegion 22.12.2014

Täten siis eräiden näkökulmien mukaan ei tämmöiseen "miehekkyyteen" mitään styrankeja vastaan suunnattuja kansannousujen kaltaisia poikkeustilanteita tarvita, vaan tämmöinen "miehekkyyden" asianlaita on jo automaattisesti sinällään luonnollinen ja täysin itsestään selvä ja täydellisen luonnollinen asioiden normaali olotila. Olotila, jollaista nim. Lalli IsoTalon postaama Brannonnin idikaattorit eivät sinällään yllä; "miehekkyys" ei ole vain riskien oton halukkuutta vaan nimenomaan sitä, että riskien otto on populaation elämässä ja populaation puolesta yhtä luonnollinen olotila kuin hengittäminen.

Jokainen voi sitten arvuutella tykonään, miten tämmöisten ajatusmallien kannattajat suhtautuvat siviilipalvelusmiehiin tai homoihin. Heidän mukaansa: koska he eivät taistele eivätkä synnytä, he ovat jotain sellaista, jonka luonnottomuutta ei voi sanoin edes kuvata. Korostan; tämä ei ollut oma mielipiteeni.

Miten pitkälle itse kukin on valmis menemään "miehekkyydessään"?

PS

Voi sitä mennä "miehekkäästi" vaikka metsän ojia mennä perkaamaan lapiopelillä, jos on jo kymmenen vuoden polttopuut käsipelillä kiskottu pystymetsästä liiteriin. Kas siinäpä sitä olisi "miehekkyyden" ja kamppailun mallia aivan liian monelle urbaanille tekofilosofille, sillä yllättävän pienistä asioista ja ulkoisesti sangen vaatimattoman näköisestä työnteosta se "miehekkyys" nousee, jos sanojen sijaan on mieltynyt tekoihin.

Tähän on hyvä muistuttaa kuinka järjen käyttö sopii miehisyyteen. Miehisyyteen kuuluu puolustaa isänmaataan, eli yhteisöään ja läheisiään, mutta ei olla korruptoituneiden diktaattoreiden käsikassara, se voi olla tuhoisaa sekä miehellä, että niille, jotka ovat hänelle kaikista tärkeämpiä. Tässä pari tuontia toisesta foorumista, jossa venäläiseen propagandaan suhtaudutaan hyvin nihkeästi:

Tämä video on rankka katsottava, mutta opettavaista. Tässä on yksi Kremlin propagandan uhri, DNR "sankari", joka ryhtyi taistelemaan "russki mirin" takia. Nyt hän ja vaimo kerjävät rahoja hoitoon. Mies sokeana, kädettömänä, toivottavasti pystyy edes kävelemään. Mutta ne, jotka hänet usutti tappamaan, eivät välittää hänestä. Siellä ne jossain sairaalassa kiittävät kameralle nimettomia auttaija..Mutta minkäläistä elämä hänellä on edessä kun hänelle selviää ettei ollut mitään "ukrainalaisia fasisteja", ettei ollut "punatulkkuja tappavia ja lapsia ristinaulitsevia banderoita"? Että kaikki oli kenties historian kyynisin, törkein ja isoin valhe? Toisaalta, ihan sama, kun kävi mielessä että kuinka monen elämän hän tuhosi, kuinka monta invalidia hänen typeryyden takia makaa jossain sairaalassa Ukrainassa?


https://www.youtube.com/watch?v=9KEEk9q-bUg

http://7days-ua.com/news/vazhko-poranenyj-bojovyk-dnr-zhebraje-v-sankt-peterburzi-video-16/




Toisten onnettomuudella ei omaa onnea rakennata!


(http://ic.pics.livejournal.com/gopnikov/24124953/3503/3503_600.jpg)

Kuollut vatnik (vata on vanua, vata päässä = vatnik = venäläinen, suomeksi voi olla vatnikki) Hänen ei olisi pitänyt tulla Ukrainaan tappamaan ukrainalaisia!

[Miniluv]

Jos ylläolevaan tulee jatkoja, niin Ukrainaketjuun.

[IDA]

Tietyt suomalaiset kirjallisuusihmiset yrittävät painostaa Savukeidasta olemaan julkaisematta Hännikäistä.

http://timohannikainen.blogspot.fi/2015/02/kirjallisuus-kustannustoiminta-ja.html

Pisteet Savukeitaalle ja Hännikäiselle siitä, että he osaltaan osoittavat kuinka myös henkisestä vapaudestaan kiinni pitävä ihminen voi edelleen olla Suomessa perinteisesti julkaiseva kirjailija.

[Trendkill]

^ Täytyy ostaa tuo Hännikäisen uusin ihan silkasta solidaarisuudesta.

[J. Lannan haamu]

Ensimmäinen lukemani Hännikäisen kirja oli Liberalismin petos. Se oli puhdasta timanttia koko tekele! Toinen oli Ilman, joka sekin oli aika hyvä. Tämä tuleva teos tulee olemaan helvetin hyvä ja erittäin ajankohtainen. Uskon, että Hännikäinen on jokseenkin ottanut vaikutteita Jack Donovanilta, mutta se on pelkästään hyvä. Maskuliinisuuden kriisi on Suomessa ajankohtainen asia! No, toki identiteetti ylipäätään. Aivan varmasti ostan kirjan, 99% sisällön puolesta, 1% Hännikäistä tukeakseni . Tai miten vaan kukin haluaa nähdä prosentit...

[Abdul Reis]

Tietyt suomalaiset kirjallisuusihmiset yrittävät painostaa Savukeidasta olemaan julkaisematta Hännikäistä.

http://timohannikainen.blogspot.fi/2015/02/kirjallisuus-kustannustoiminta-ja.html

Pisteet Savukeitaalle ja Hännikäiselle siitä, että he osaltaan osoittavat kuinka myös henkisestä vapaudestaan kiinni pitävä ihminen voi edelleen olla Suomessa perinteisesti julkaiseva kirjailija.

Heh, tämä "kohu" tekee varmasti pelkkää hyvää kirjan myynnille ja näkyvyydelle, sinänsä positiivinen juttu. Hännikäinen on tähän asti parantanut kirja kirjalta, joten itse ainakin aion hankkia tuon.

[J. Lannan haamu]

Ajjaj, käykeepä lukemassa uutta Sarastusta, jos kiinnostaa piikittelevä tosiasioiden vääntäminen sille miihkali brunilalle. Hännikäinen kirjoittajana erittäin korkealla, siistiä pohtia eroja Hankamäen ja Mestarin tyyliin.

[Möhömaha]

Kuplassa on puhkeama:

Julkiseen keskusteluun on ponnahtanut uusi risuaita-prefiksein varustettu trenditermi: Punavihreä kupla, eli tästä eteenpäin tuttavallisemmin pelkkä Q-pla.

Mielikuvamaantieteellisesti Q-pla sijaitsee Stadin berliineimmässä paikassa ja uskonnoltaan se on Moniarvoinen. Q-plassa ajatellaan luontoa, ajellaan jopolla, syödään eettisesti teurastettua tofua ja rakastetaan tasa-arvoisesti ja polyamorisesti. Siellä äänestetään vihreitä ja punaisia ja kuunnellaan vain aidoista luomu-bändeistä puristettua musiikkia. Viime viikonlopun jälkeen tähän idylliin kantautui tieto, että muualla äänestettiin, ja kaiken lisäksi väärin. Perussuomalaisia. Q-plan sisällä ei ole perussuomalaisia, mutta ympärillä on. Ja nyt ne kurkistelevat sisälle räkä poskella roikkuen. Arkoina Q-plan asukit katsovat ulos. Vähän heitä hirvittää. Keitä nämä ihmiset ovat? Mistä he ilmestyivät? Paljon puhuttu arvokonservatiivi on valtamedian (tai no, Nyt-liitteen) ja twitter-piirien hermeettisen kuplan yksisarvinen.

Q-plassa puhutaan nyt arvoista. Omat eli ne oikeat tiedetään, mutta entäpä ne muut?

http://sarastuslehti.com/2015/04/23/kuplassa-on-puhkeama/

[J. Lannan haamu]

^ *elvetin kova kirjoitus. Todella hyvä kirjoittaja tuo Alarik Notis, parikymppiseksi vieläpä. Pidin tuosta kirjoituksesta erityisesti siksi, että siinä käytetään loistavia ja ivallisia kielikuvia viitatessaan suvaitsevaiston tekemisiin ja ajattelemisiin. Tuo on lisäksi aihe, josta ei ole vielä(kään) kirjoitettu tarpeeksi, vaikka tekstissä on paljon samankaltaisuutta esim. Liberalismin teoksen kanssa.

Suvaitsevaiston on yllättänyt itseni yhdellä tavalla, se hoksasi tai myönsi tuon kuplan olemassaolon yllättävän ajoissa. Tällä viittaan lähinnä pirstaloituneeseen identiteettiin. Olosuhteet ovat tosin aina nuivien puolella, sillä selkeästi seuraavaksi alkaa kilpailu siitä, kummanko joukon 'suomalaisista' suomalaisuus on parempaa, eettisempää ja arvokkaampaa. Siinä lasketaan vesipiipun ja Naa-leivän äärellä sielujalanjälkeä....hoh hoijaa.

No, tämä on erittäin merkittävä käänne tai muutos sodankäynnissä. En usko, että 'vastapuolen' kanssa voi oikeastaan väitellä niihin perinteisin argumentein, kuten ollaan jo todettu. Kaikki perustuu tunteisiin ja johonkin primitiivisempään, mitä kulttuurin opettama järjellinen argumentointi on. Eikä se faktoihin ja eurooppalaisen nykytilan ilmiantaminen heille itselläni lukuisten vuosien aikana suvaitsevaiston episentterissä toimi, vaikka kuuleman mukaan saatan joskus olla hyvinkin vakuuttava  . Toki toisto on tärkeää ja asiat iskostuvat pikkuhiljaa.

Toki pitää pysyä jämäkkänä ja seisoa selkä suorana. Näin tekevät Sarastuksen tekstit, osassa mennään oikein mukavasti todella rajoille. Joku voisi kirjoittaa suvaitsevaiston demograafisista samankaltaisuuksista. Olen vähän yllättynyt, että ei siellä kovin omaperäistä habitusta ole; hipstereillä on täysin samankaltainen wannabe-individuaali lookki ja sitten nämä hieman vanhemmat vaikka koulutusorganisaatioissa työskentelevät ovat hyvin konservatiivisen näköisiä. Huili-lehdestä että saatu vinkkiä jostain kalliista hellästi ja hyväillen kuristamalla tapetusta alpacantaljasta. Ja tämä on kaikkialla Suomessa samannäköistä. Puhun nyt naisista koko ajan. Sitten siihen kuplaan sisältyy myös se, että työelämässä, koulutuksessa tai sosiaalisessa elämässä yleensä sisään pääsee vain tietynlaiset tasa-arvoihmiset. Toki näin on joka eri segmentin kohdalla, mutta väitän, että suvaitsevaisen kupla on laajempi ja syvempi, mitä tähän asti on puhuteltu. Se toisin sanoen ilmenee vielä monisäikeisemmin.

[J. Lannan haamu]

http://sarastuslehti.com/2015/04/28/miksi-tarvitsemme-hillarya/

Hyvin on Jarno Alander suomentanut Jack Donovanin kirjoituksen. On monipuolista ja terävää paatosta, tekisi mieli pohtia useammasta näkökulmasta, mutta tyydyn vain toteamaan, että pohtikaahan miten tuo tilanne on rinnastettavissa Suomeen ja suomalaiseen maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen sutten Haloskan ajoilta. Lähtökohtaisesti Suomi on ollut paljon tasa-arvoisempi maa toki ja mielestäni 70-90-luvuilla pärjättiin ihan ok, tosin ehkä siinäkin oli raju muutos päällä mitä ei vaan itse nuorena ajatellut.

Olen vissiin parin vuoden aikana pohtinut hieman enemmän tuota hallinnollisissa asemissa olevien naisten määrää ja laatua. Etenkin tapaus Halonen kiinnosti kovasti ja usein Mestarin kirjoitukset hänestä olivat kyllä tosi hyviä. Muistan muuten katsoneeni, kun Mika Salo totesi eräässä tv-ohjelmassa, että Halonen ei ole hänen presidenttinsä. Se oli rajua siihen aikaan ja ohitettiin ihan täysin.

Meillä se menee toisin päin, naiset ovat olleet jo niin monessa mukana ja änkeävät itseään edelleen miesten 'tilaan'. Keenereitä ja puppelipoikiakin on ollut muualla jo sen aikaa, että siellä edistyksellisyys tulee muuta kautta, toki edelleen vahvasti myös noiden edellämainittujen. Meillä ollaan nyt ajamassa juurevia toiseuden edustajia johtajiksi ja sellaisiksi ihmisiksi, joita me muut voimme ainoastaan katsoa kaikessa mahdollisessa ylöspäin. Jumalat yksin tietävät, mistä kaikista syistä...

http://sarastuslehti.com/2015/04/28/miksi-tarvitsemme-hillarya/

[J. Lannan haamu]

Erittäin analyyttistä ja väkevää Sarastustekstiä rakenteista, maskuliinisuudesta vs. feminiinisyydestä, vasemmisto-oikeisto-touhua ja erityisesti tasa-arvosta. Tästä tekstistä voi hyvin ammentaa useaan forumilla käytävään ketjuun!

http://sarastuslehti.com/2015/07/19/rakenteiden-lyhyt-oppimaara/

Jokseenkin tutunoloista kirjoitusta 

[kriittinen_ajattelija]

Erittäin analyyttistä ja väkevää Sarastustekstiä rakenteista, maskuliinisuudesta vs. feminiinisyydestä, vasemmisto-oikeisto-touhua ja erityisesti tasa-arvosta. Tästä tekstistä voi hyvin ammentaa useaan forumilla käytävään ketjuun!

http://sarastuslehti.com/2015/07/19/rakenteiden-lyhyt-oppimaara/

Jokseenkin tutunoloista kirjoitusta 

Kyseisellä herralla myös ihan seuraamisen arvoinen blogi.
http://unilaakso.blogspot.fi/

[Yhteisöjäävi]

Meneeköhän tämä OT:ksi, no jos menee niin poistettakoon.

Kun lueskelin tätä ketjua aikani kuluksi ajattelin jotakin sellaista, että naturalismista inspiroituneiden ja biologisperäisten argumenttien asemesta saattaisi monessa tapauksessa olla tehokkaampaa ja kuulijoita puhuttelevampaa tuoda näyttävämmin esille ajatusjärjestelmien historiaa, kulttuurisia murroksia ja niiden tuottamia mentaalisia siirtymiä. Katson, että "traditionalisti" pystyisi hankkimaan kosolti uskottavuutta näkemyksilleen esimerkiksi tuomalla keskusteluun historiallista ja filosofista näkökulmaa siihen, mitä yksipuolisuuksia ja onnettomuuksia "valistuksen" ylimarssi perinteisemmistä ajattelutavoista merkitsi ja merkitsee. Tietysti olemme kaikki monella tapaa "valistuksen" lapsia, mutta ei sen tarvitse merkitä sitä, että emme voi kysyä auki ajattelumme lukkiumia ja yksipuolisuuksia.

Minua on jo pidemmän aikaa puhutellut ajatus, jonka mukaan jokin historiasta kantautuva ääni, jokin perinteinen ja ajan hampaan purentaa kestänyt käsitystapa, tavoittaa paremmin ja osuvammin sen, mitä kohti me nykyiset vimmaisesti sohimme viehättyneinä kaiken sen kirjavuudesta, mitä "uutuuksilla" ja "juuri-tällä-hetkellä" on meille annettavanaan. Tällä en kuitenkaan tarkoita sanoa, että vanhaa pitäisi arvostaa taikka ylistää siksi, että se on vanhaa. Pikemminkin niin, että meidän tulisi huolellisesti tutkia, mitä viisautta, totuutta ja ymmärrystä vanhaan sisältyy, ja sitä tutkittuamme katsoa, minkä osan siitä otamme oppaaksemme matkallamme kohti vielä tuntematonta mutta nykyisyyttä parempaa tulevaisuutta. Tässä on siten myös eräänlainen eettinen sisältö. Koen, että meillä on tietynlaisia velvoitteita sekä suhteessa edeltäjiimme että jälkeläisiimme. Ja että näiden velvoitteiden mukaan meidän on luovuttava "valistuksen" omahyväisestä kuvitelmasta, jonka mukaan kaikki perinteet ja auktoriteetit ovat automaattisesti väärässä. Perinteet saattavat hyvinkin nähdä paremmin kuin me; auktoriteetit saattavat hyvinkin sisältää totuutta enemmän kuin meillä on.

"Historia ei kuulu meille vaan me kuulumme siihen". (Hans-Georg Gadamer) 

[Lalli IsoTalo]

Minua on jo pidemmän aikaa puhutellut ajatus, jonka mukaan jokin historiasta kantautuva ääni ...

Sananlaskut kuljettavat eri aikakausien ajattelutapoja historiasta tänne tulevaisuuteen.

"Deos fortioribus adesse."  - Meaning "The gods are on the side of the stronger", translate it to mean you should make your own fortune.

Lisää täällä:
https://www.google.fi/#q=quote+proverb

[Yhteisöjäävi]

Sananlaskut kuljettavat eri aikakausien ajattelutapoja historiasta tänne tulevaisuuteen.

Joo kyllä. Kiinnostavaa on sekin, kuinka sananlaskujen ja sanontojen merkitykset saattavat muuttua matkan varrella ja kuinka alkuperäinen merkitys vähitellen häviää, liudentuu, vesittyy. Tietysti tämä on kielen ominaisuus ylipäänsä. Se uudistuu. Sanoissa on ikään kuin sisällä se, minkälaisena menneisyys muistetaan ja minkälaista tulevaisuutta odotetaan, ja koko tämä asetelma on jatkuvassa liikkeessä.

Ps. Luin eilen läpi kolmen vuoden takaisen keskusteluketjusi ("nimikkoketju") todellisuus.orgissa. Hienoa työtä sinulta! Erittäin asiallista keskustelua. Jäin sitä miettimään, ovatko näkemyksesi edelleen samat kuin kolme vuotta sitten vai oletko kenties tarkistanut joitakin näkemyksiäsi. Jos olet, mitä olet tarkistanut ja mihin suuntaan?   

[Lalli IsoTalo]

Ps. Luin eilen läpi kolmen vuoden takaisen keskusteluketjusi ("nimikkoketju") todellisuus.orgissa. Hienoa työtä sinulta! Erittäin asiallista keskustelua. Jäin sitä miettimään, ovatko näkemyksesi edelleen samat kuin kolme vuotta sitten vai oletko kenties tarkistanut joitakin näkemyksiäsi. Jos olet, mitä olet tarkistanut ja mihin suuntaan?

Pankolla jatkot. http://hommaforum.org/index.php/topic,97940.msg1927088.html#msg1927088

[J. Lannan haamu]

Yheistöjääviltä hyvää ja aiheellista pohdintaa,

Olen siinä mielessä samaa mieltä, että traditionalistien ja 'naturalistien' agendasta saa, etenkin jos haluaa, helposti yksipuolisen ja 'negatiivisessa mielessä impiwaaralaisen' kuvan. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että sen, mikä on biologiaa ja mikä kulttuuria, rajat ovat tietyssä pisteessä päällekkäisiä. Selitän lyhyesti näkemykseni ja miksi se menee niin lähelle kaikkea sitä, mitä Sarastus edustaa.

Oma luonnontieteellinen syntyminen tapahtui todellisten luonnontieteilijöiden, kuten John Lilly, Terence McKenna, Timothy Leary jne. ajatuksista, omasta 'synnynnäisestä' kiinnostuksestani luonnon muotoihin, väreihin sekä mystiikkaa kohtaan, ja viimeiseksi ympäristötieteiden ja ympäristöfilosofian/etiikan teoriasta.

Koko traditionalismi vs. edistyksellisyys, konserv. vs. liberal., vas. vs. oik. perustuva ajatusmaailmani konseptualisoituu kestävään kehitykseen, joka taas pohtii luonnonympäristön, sosiaalisen sekä kulttuurillisen ja taloudellisen säilyvyyden ja sen vaikutusten metodologiaan. Suvaitsevaiston koominen puoli on se, että he pyrkivät kääntämään ympäristöeettiset ja jopa biologiset lainalaisuudet oman luonnontodellisuudesta erkaantuvan maailmankuvansa agendan mukaisia, tai monessa tapauksessa jopa kieltävät nämä kokonaan. Sitten on myös niitä, jotka uskovat 'kulttuurin' nimeen, tietämättä mitä kulttuuri edes pitää sisällään tai sen enempää tuntematta sen luonnetta. Nämä ns. ympäristövastuulliset ja valistuneet suvaitsevat ovat usein itse ympäristö-opetettuja tai muutoin sillä alalla, ja kuitenkaan heitä harvoin kiinnostaa luonnontiede tai evoluutiopsykologia.

Monikulturistit ylipäänsä ovat omassa mielessään kiinnostuneita kulttuureista, etenkin toisista kulttuureista kuin oman viitekehyksensä. Mark Steyn kuvaili hyvin eräässä haastattelussa, että monikulturismin puolesta demonstroivat usein puhuvat muista eksottiisista maista tietämättä näistä maista juuri mitään, lähinnä edes pääkaupungia. Nämä tosin ehkä brittiläisiä tai amerikkalaisia turisteja. Saati jos puhutaan toisen kulttuurin sosiobehaviouristisista aspekteista. On myös kiistamaton tosiasia, että suurin osa monikulturisteista on luonteeltaan jollain tavalla uus-vasemmistolaisia, edistyksellisiä, liberaaleja, feminiinejä tai feministejä, suvaitsevaisia. Olen kiinnostunut heidän luonteenmaailmasta ja siitä, mitkä noissa edellä mainituissa elementeissä johtavat ns. etnomasokismiin, oman viitekehyksen halveksimiseen. Monikulturisti ei tajua olla kiinnostunut kulttuurien sisäisistä malleista, arvoista, asenteista, uskomuksista, häpeästä, kunniasta, mask.. fem, ind. coll. sekä tusinoista muista merkittävistä asioista ja eroavaisukkista muiden kulttuurien välillä. Kuitenkin he puhuvat kulttuurista aina mihin väliin kykenevät, heidän mielissään kulttuuri tosin usein on eksoottinen ja 'juureva' tanssikulttuuri, ruoka, huumori ja nauraminen, positiivisessa mielessä konservatiiviset perinteet.

Eräs todella hyvä malli on Daniel Chirasin 'Environmental Science' -kirjassa esitetty syy-seurausmalli, jossa kuvataan niitäuskonnollis-filosofisia, kulttuurillisia, biologisia, evolutionäärisiä ja psykologis-taloudellisia syitä, jotka ovat johtaneet radikaalisti kestämättömään ihmiskunnan toimintaan. Voin tarvittaessa laittaa selkeät powerpointit tai laatia pdf:n forumille jonnekin 'pankkiin'.

Takaisin pohdintaasi viitaten siihen, kuinka monikulturistin/suvaitsevaisen kanssa kommunikoida. Sillä tuntuu olevan harvinaisen vähän merkitystä, vaikka suvaitsevaisen käsityksen kulttuurista, biologiasta, sosiologiasta taloudesta kumoisi tai osoittaisi kestämättömäksi. Muistammehan ne sadat sosiologit, joiden käsittämättömät propagandamaiset ja mielikuvitukseen perustuvat nollatutkimukset ovat päässeet forumille. Eivät he halua tutustua Pim Fortuymin tai Jukka Hankamäen kirjoituksiin, saatika Sarastuksen, jossa traditionalismia ja progressiivisen uus-liberalismin haittoja kuvataan ympäristön, sosiologian, kulttuurin ja talouden näkökulmasta. Mutta olen samaa mieltä kanssasi siitä, että eivät myöskään nämä traditionalismin puolesta puhuvat argumentit tai omalla kohdalla evankeliumi auta. Tämä johtuu psykologisista syistä ja egosta.

Olen ajatellut, kuinka puolellemme saataisiin enemmän naisia. Koska useimmat suvaitsevaiset ovat naisia tai tietyt piirteet omaavia miehiä, niin ehkä se lisäisi uskottavuutta myös suvaitsevien naisten keskuudessa. Onhan naisten helpompi identifioitua naiseen. Tämä yksistään ja irraallaan ei tietenkään riitä, suoraan sanoen mielestäni ainoa tapa todellisuuteen heräämiseen on castanedalaisittan 'maailman pysähtyminen'. Tämä ilmiö pitää sisällään sellaisen kokemuksen, jota henkilö ei ole koskaan kokenut, ts. aivokemiat ovat ennennäkemättömässä tilassa. Henkilön egon on murruttava kun hän ei pysty mielessään kuvaamaan kokemaansa 'rationaalisesti', opetetulla ja opitulla tiedolla.

Sarastuksen hyvä puoli on se, että se edustaa ehdottomasti ingelligentsijaa, vaihtoehtoista ajattelua sekä juurisyitä ongelmiin (ts. primitiivisyyttä), joista harvassa muussa mediassa edes puhutaan. Sarastus on jollain tavalla anteeksiantamaton, maskuliininen, mutta hyvään, oikeudenmukaisuuteen ja kunniallinen, eikä todellakaan 'keskinkertainen' tai siihen pyrkivä. Tässä piilee sen eräänlainen voima. Tuo oli luonnollisesti oma värittynyt kokemus.

Edit. Jätettäköön kirjoituserrorit vaihteeksi...

[Yhteisöjäävi]

Olen ajatellut, kuinka puolellemme saataisiin enemmän naisia. Koska useimmat suvaitsevaiset ovat naisia tai tietyt piirteet omaavia miehiä, niin ehkä se lisäisi uskottavuutta myös suvaitsevien naisten keskuudessa. Onhan naisten helpompi identifioitua naiseen. Tämä yksistään ja irraallaan ei tietenkään riitä, suoraan sanoen mielestäni ainoa tapa todellisuuteen heräämiseen on castanedalaisittan 'maailman pysähtyminen'.

Poimin pitkästä ja kiinnostavasta viestistäsi vain tämän kohdan ja kommentoin sitä lyhyesti ennen kuin palaan tylsempien tekstien pariin (pakkohan opintojakin on edistää).

Olen täysin samaa mieltä siitä, että naisten voimallisempi mukaantulo nuivain keskuuteen olisi erittäin hyödyllistä ja antaisi nykyisellään puuttuvia välineitä kohdata vastapuolen taktiikoita, menettelytapoja ja arvomaailmoja. Aiemmassa viestissäni hahmottelemani tie lienee yksi mahdollinen. Eli että korostetaan nuivuuden/traditionalismin sitä puolta, jota voidaan tukea historiallisilla, kulttuurisilla ja filosofisilla argumenteilla. Näillä alueilla on käsittääkseni paljon sellaista löydettävää, joka tukee pyrkimyksiämme. Tätä tietä kulkien voi sitten hieman pirullisestikin virnistellä niille stereotypioille, joiden mukaisesti nuivat ovat sivistymättömiä, kulttuureista ja historiasta tietämättömiä moukkia. Jo pelkästään virnistelemisen ja vastapuolen karnevalisoimisen ilosta tälle tielle sopisi lähteä!     

[elven archer]

Ei Hännikäisen jutuilla taida oikein saada naisia. Mukaan liikkeeseen siis.