Työvoimapulasta huoltosuhteen paikkaamiseen

[Alkuasukas]

Oletteko huolanneet että ajantasaisimmissa monituksissa ei enää puhuta työvoimapulasta, koska se ei mene ilmeisesti enää Sokealle Reetallekaan läpi. Tai niille 400 000 työttömälle. Nyt kultamunat korjaavatkin mystisen huoltosuhteen, ja tämä selitys menee läpi ehkä seuraavat pari viikkoa kunnes yleisesti huomataan ettei se huoltosuhde auta vttuakaan jos ei ole töitä.

[MikkoAP]

En muuten muista aikoihin nähneeni väitettävän, että mamut pyyhkivät suomalaisvanhusten pyllyt. Varmaan jossain edelleen tuota väitettä esiintyy, mutta frekvenssi on selkeästi pienentynyt.

[maltti on valttia]

Oletteko huolanneet että ajantasaisimmissa monituksissa ei enää puhuta työvoimapulasta, koska se ei mene ilmeisesti enää Sokealle Reetallekaan läpi. Tai niille 400 000 työttömälle. Nyt kultamunat korjaavatkin mystisen huoltosuhteen, ja tämä selitys menee läpi ehkä seuraavat pari viikkoa kunnes yleisesti huomataan ettei se huoltosuhde auta vttuakaan jos ei ole töitä.

No, olihan tuota huutavaa työvoimapulaakin reilut 20v, joten kyllähän tällä valheella nyt taas yksi sukupolvi mennään. Sukupolvet Junttilassa vaihtuu muttä junttius säilyy.   

[Nuivanlinna]

Joo, nyt ollut oikein huotosuhdeviikko alkamassa.
Länsi-Savo: http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12532578.html

Aamulehti: http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194759419768/artikkeli/miten+pysayttaa+kuihtuminen+.html

Ihan kuin olisin jossain muussakin lehdessä nähnyt huoltosuhdepläjäyksen!

[Alkuasukas]

Oho, olipa kirotusvirheitä ekassa viestissä  Piti olla tietysti mokutuksissa. Iphone ei ole paras värkki kirjoittamiseen...

[Mietiskeliä]

Joo, nyt ollut oikein huotosuhdeviikko alkamassa.
Länsi-Savo: http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12532578.html

Aamulehti: http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194759419768/artikkeli/miten+pysayttaa+kuihtuminen+.html

Ihan kuin olisin jossain muussakin lehdessä nähnyt huoltosuhdepläjäyksen!

"On aloja, joilla ei enää tulla toimeen ilman ulkomailta muuttaneita työntekijöitä"
Tää siis tosta aamulehden jutusta. Näillä aloilla tarkoitetaan varmasti ainakin rakennusalaa, jossa pk-seudun työvoimasta kolmannes on ulkomaalaisia.

Luin vähän aikaa sitten rakentaja lehdestä rakennusliiton tarkastajien raportin ulkomaalisten työntekiöiden palkkauksesta. Tarkastajien mukaan tarkastettujen virolaisten keskipalkka oli siinä 6-7 euron tuntumassa. Taitaakin olla se halpatyövoima josta on pulaa.

Ihmettelen vain, kun 80-luvun lopulla oli kans hirvee rakennus buumi, niin miten ne talot silloin saatiin rakennettua lähes pelkästää kotimaisin voimin. ihmettelen vaan mihin tarvitaan tätä ulkomaalaisten työntekiöiden armeijaa, kun samaan aikaan suomalaisten työttömien määrää pyörii siinä 10 000-20 000 välillä

[Jouko]

Niinpäniin. Huoltosuhteen parantamiseen auttaisi paljon jos saisimme edes osan EU-ja EMU-jäsenyyden aikana menetetyistä työpaikoista ja siten suomalaiset työttömät töihin. Peruutetaan kaikki direktiivit, lait ja säännökset joita on teollisuuden ja kaupan kampittamiseksi annettu. Annetaan sijoittajille ja yrittäjille edes pieni mahdollisuus tienata Suomessa. Siinä sivussa syntyy työpaikkoja nimenomaan yksityiselle, tuottavalle sektorille eikä julkishallintoon tyhjänpäisiä virkoja keksimällä.
Tämä tietysti vaatisi eroa koko sirkuksesta.

[FadeAway]

Huoltosuhde on ehkä hieman turhan läpinäkyvä.

Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään.

Jos tätä aiotaan tavoitella tarvitaan tiukka maahanmuuttopolitiikka turvapaikanhakijoille, perheenyhdistämisille ja muulle sosiaaliselle mamutukselle. On syytä erottaa huoltosuhdetta heikentävä humanitaarinen maahanmuutto, jota perustellaan; maailman pelastusvimmalla tai suvaitsevaisuudella tai värin saaminen katukuvaan tai  ns. "hyvä ihminen".
ja
Huoltosuhdetta parantava maahanmuutto. Todennäköisesti suurella perheellä kestää pitkään päästä ns. plussalle, jos isä käy matalapalkkaduunissa ja äiti hoitaa lapsia. Sen sijaan koulutettu ulkomaalainen pariskunta, joka tulee töihin Suomeen on helposti huoltosuhdetta parantava.
Ehkä jopa tarvitaan ns. valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa valitaan tulijat sen mukaan kuinka hyvät mahdollisuudet heillä on sopeutua ja työllistyä Suomessa.

Jos tätä tavoitetta eli huoltosuhteen parantamista kannattaa. Keinot ovat Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja Tanskan kaltainen pisteytysjärjestelmä. Tervetuloa koulutettu, kielitaitoinen, asunnon(omilla tuloilla), riittävän varallisuuden (itsen+perheensä elatukseen) ja työpaikan omaava maahanmuuttaja.
Humanitaarinen maahanmuutto minimiin ja pieni "pakolaiskiintiö". (Monilla Euroopan mailla ei ole sitäkään.)
Tätä tarkoitetaan huoltosuhteen parantamisella. Ei se taida onnistua turvapaikanhakijoita/humanitaarisia/pakolaisia...jne maahanmuuttajia tuomalla. Jos kannattaa huoltosuhteen heikkenemistä. Silloin mallia voi ottaa Ruotsista tai Lieksasta.
Toivoisin, että rasismikortin heittely voisi loppua ja sanoa selvästi jos tavoite on huoltosuhteen parantaminen, kunnan talouden korjaaminen ja työllisten määrän lisääminen maahanmuutolla. Silloin keino ei ole vihapuhe/rasismikortti, eikä afrikkalaisten/arabien tuominen (jos heillä ei ole riittävää koulutusta, kielitaitoa jne), vaan esim. Kreikassa, Espanjassa, Itä-Euroopassa ja Itä-Aasiassa on osaavaa nuorta työvoimaa, joka saattaa jopa huoltosuhdetta korjata. (Oletuksena, että heille löytyy töitä.)
--
Viime aikoina on maahanmuuttoa perusteltu myös ikärakennetta korjaavana tekijänä...

[ile]

Katselin vähän ympärilleni:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20111125Vaeestoe/name.jsp
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-06-04_001.html?s=6
http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/vaesto/vaestoennuste/huoltosuhde_ennuste/

Noissa kaikissa ennusteissa keskitytään vain väestölliseen huoltosuhteeseen, ei taloudelliseen huoltosuhteeseen. Kuitenkin juuri taloudellinen on näistä kahdesta se merkittävä. 

Stat.fi:stä löytyi lisäksi pieni opas:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_nieminen.html

Taloudellisen huoltosuhteen ainoa ongelma on, että monista maista sitä ei saa kuin väestölaskentavuosilta eli kymmenen vuoden välein. Lisäksi sen ennustaminen tulevaisuuteen on lähes mahdotonta ja tarvitsisi tuekseen pitemmän ajan taloudelliset ennusteet. Nehän ovat ennusteista epävarmimpia.

Sen sijaan väestöllinen huoltosuhde on helppo laskea, ja useimmat maat pystyvät laskemaan sen joka vuosi. Suurin puute on, että väestöllinen huoltosuhde mittaa vain ikärakenteen muuttumista, eikä siihen vaikuta mitään se, tekeekö henkilö työtä vai ei. Vaikka väestöllinen huoltosuhde vertaa vain ikärakennetta, on se kuitenkin hyvä tunnusluku vertailtaessa eri väestöjä toisiinsa.

Eli ... koska taloudellista huoltosuhdetta ei edes pystytä laskemaan (maailmahan saattaa olla vuonna 2030 ihan eri näköinen kuin nyt), keskitytään ennustamaan väestöllistä huoltosuhdetta.

Väestöllisen huoltosuhteen parantaminen sinällään ei siis ratkaise vielä mitään. Tai jos ratkaisee, kuulisin mielelläni perustelut. Näyttää siltä että näitä päätöksiä tehdään nimenomaan väestöllisen huoltosuhteen perusteella, ja keskitytään parantamaan vain väestöllistä huoltosuhdetta, mikä on täysin järjetöntä.

Eikai tähän voi reagoida muuten kuin vanhalla tutulla

[Roope]

Stat.fi:stä löytyi lisäksi pieni opas:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_nieminen.html

Taloudellisen huoltosuhteen ainoa ongelma on, että monista maista sitä ei saa kuin väestölaskentavuosilta eli kymmenen vuoden välein. Lisäksi sen ennustaminen tulevaisuuteen on lähes mahdotonta ja tarvitsisi tuekseen pitemmän ajan taloudelliset ennusteet. Nehän ovat ennusteista epävarmimpia.

Sen sijaan väestöllinen huoltosuhde on helppo laskea, ja useimmat maat pystyvät laskemaan sen joka vuosi. Suurin puute on, että väestöllinen huoltosuhde mittaa vain ikärakenteen muuttumista, eikä siihen vaikuta mitään se, tekeekö henkilö työtä vai ei. Vaikka väestöllinen huoltosuhde vertaa vain ikärakennetta, on se kuitenkin hyvä tunnusluku vertailtaessa eri väestöjä toisiinsa.

Eli ... koska taloudellista huoltosuhdetta ei edes pystytä laskemaan (maailmahan saattaa olla vuonna 2030 ihan eri näköinen kuin nyt), keskitytään ennustamaan väestöllistä huoltosuhdetta.

Väestöllinen huoltosuhde on tiettyyn rajaan asti ihan hyvä tunnusluku vertailtaessa eri väestöjä toisiinsa. Maahanmuuttopolitiikan perustaksi siitä ei yksinään ole. Sen sijaan ihmettelen, että taloudellista huoltosuhdetta ei haluta ennustaa, koska se on vaikeaa. Ei ole tarkoituskaan veikata jotain yhtä ainutta oikeaa lopputulemaa. Jos tulevaisuudessa on erilaisia epävarmuustekijöitä, voidaan hahmotella erilaisia skenaarioita ja katsoa, miten taloudellinen huoltosuhde tietyissä olosuhteissa erilaisilla muuttujilla kehittyisi. Ihan yksinkertaisimmillaan voidaan esimerkiksi historialliseen dataan perustuvien laskelmien nojalla olettaa, että ei-länsimainen maahanmuutto on taloudellisen huoltosuhteen kannalta negatiivista. Ei se vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen periaatteessa sen kummempaa ole, vaikka ennusteet eivät täsmälleen nappiin menisikään.

Järkevän maahanmuuttopolitiikan hahmottelu on melkoista hakuammuntaa niin kauan, kun meillä ei ole keskustelun pohjaksi käytettävissä edes suuntaa antavia julkisia laskelmia erilaisten maahanmuuttopolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksista taloudelliseen huoltosuhteeseen. Sitäkin törkeämpää on esittää maahanmuuttoa yleisratkaisuna huoltosuhte(id)en ongelmiin. Sitä maahanmuutto ei ole, eikä voi olla, ei etenkään Suomessa nykymuotoisena. Nappia painamalla voidaan kyllä lisätä reippaastikin sosiaalista maahanmuuttoa (vrt. Ruotsi), mutta ei juurikaan hyötymaahanmuuttoa (vrt. jälleen Ruotsi).

[Alkuasukas]

Veli hkanime todistaa väkevästi. Toisessa ketjussa mainittiin että kansaneläke napsahtaa vanhukselle kun kolme vuotta tulee maassa täyteen. Eli 61-vuotiaana maahan tullut saa heti 64-vuotiaana eläkkeen. Ja kuten tiedämme pyramidieläkepelistä; ei sieltä voi ammentaa jos ei ole sinne mitään laittanut.

Suuret ikäluokat on myös hauska huijaus, 1945-50- syntyneistä merkittävä osa on jo eläköitynyt ja maassa on pahin työttömyys 20 vuoteen.

[Alkuasukas]

Teoriassa vastavalmistunut töihin heti pääsevä mamu tulee edullisemmaksi kuin kantis, tätähän Suurpää koitti toitottaa. Ei tosin tässä universumissa toimi, ja vaikka toimisikin niin toimii vain 1. sukupolven mamuissa.

[nuiv-or]

Minulla on kovasti sellainen tutina, ettei edes aidosti työperäinen maahanmuutto ole Suomelle keskimäärin kannattavaa.

Jos arvioni pitää paikkansa, suomalainen ns. työperäinen maahanmuutto tuottaa meille tosiasiassa massiivisia tappioita ja olemme valovuosien päästä huoltosuhteen korjaamisesta mamuilla.

Olet täysin oikeassa ja olen samaa mieltä.

Asia olisi helposti todennettevissa jos verrattaisiin mamujen sosiaalitukia ja muita kuluja veronmaksuun. Poliittisesti korrektissa Suomessa tämä vertailu ei ole mahdollinen, joten joudumme tyytymään vanhaan liturgiaan työperäisen maahanmuuton välttämättömyydestä, kunnes muuta todistetaan.

Se on kyllä kumma, että ei voida selvittää

- paljonko rakennusala on menettänyt suomalaisia työntekijöitä
- mikä on ollut vaikutus verotuloihin
- paljonko virolaisia ym. on tullut maahan (puhutaan 30 prosentista pk-seudulla)
- paljonko tukia ulkolaiset käyttävät

Ennen tätä kutsuttiin tilastojen luvatuksi maaksi. Eihän täällä muuta kuin pimitetä tietoa ja vedotaan johonkin EU:hun tai lakiin, joka kieltää etnisyyden tms. tilastoista. En ole koskaan nähnyt moista lakia, enkä kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi sellainen on olemassa, jos sellaista on.

Ilmiselvää on, että pitäisi saada suomalaiset takaisin noihin töihin. Sen sijaan täällä näperrellään ja paikkaillaan menetettyjä tuloja ties millä viherveroilla. Samalla leikataan tärkeistä paikoista, mutta jatketaan tuhlaamista täysin turhiin kohteisiin.

[FadeAway]

Voisikohan huoltosuhteen paikkaamiseen harkita ihan suomalaisia? Esim. jonkinlainen starttipaketti saattaisi kiinnostaa nuoria perheitä vaihtamaan maisemaan.

Suomessa on ihan omaa työvoimareserviä, jota voisi houkutella töihin , jos kerran hommia riittää ihan ulkomaalaisillekin. Näin ei toisin saada väriä katukuvaan, ei hum. maahanmuuton työllistäviä vaikutuksia, monikulttuurin ihanuutta, etnistä värinää ja joudutaan tyytymään ihan tavallisiin osaajiin.