Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Vörå]

Koska palkat joustavat suhdanteiden mukaan myös alaspäin, eikä työehto- ja minimipalkkalainsäädäntö jähmetä työmarkkinoita, työtilaisuuksiakin on tarjolla huomattavasti enemmän kuin jäykillä työmarkkinoilla.

Paitsi tällä hetkellä. USA:n yhteiskuntaa on vaikea pitää ollenkaan ihanteellisena tai edes kovin libertaristisena - voisiko sanoa, että se on malli, jonka muotoutumisessa on monella tasolla otettu huomioon moniskansallisten suuryritysten ja suuren finanssipääoman etu, mutta jossa välttämättä keskiluokan tilanne ei ole mitenkään erityisen mukava, ja jossa huomattava osa ikäluokasta on suljettu pois yhteiskunnallisesta kilpailusta. Anglosaksisen mallin maiden sosiaalinen liikkuvuus on selvästi alempaa kuin pohjoismaisen mallin maiden. Tietysti erikseen on mainittava myös sikäläinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka onnistuu olemaan sekä järkyttävän tuhlaileva että olennaisesti erilaisista eurooppalaisista malleista tuloksiltaan jälkeen jäävä.

[Sour-One]

Koska palkat joustavat suhdanteiden mukaan myös alaspäin, eikä työehto- ja minimipalkkalainsäädäntö jähmetä työmarkkinoita, työtilaisuuksiakin on tarjolla huomattavasti enemmän kuin jäykillä työmarkkinoilla.

Paitsi tällä hetkellä. USA:n yhteiskuntaa on vaikea pitää ollenkaan ihanteellisena tai edes kovin libertaristisena - voisiko sanoa, että se on malli, jonka muotoutumisessa on monella tasolla otettu huomioon moniskansallisten suuryritysten ja suuren finanssipääoman etu, mutta jossa välttämättä keskiluokan tilanne ei ole mitenkään erityisen mukava, ja jossa huomattava osa ikäluokasta on suljettu pois yhteiskunnallisesta kilpailusta. Anglosaksisen mallin maiden sosiaalinen liikkuvuus on selvästi alempaa kuin pohjoismaisen mallin maiden. Tietysti erikseen on mainittava myös sikäläinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka onnistuu olemaan sekä järkyttävän tuhlaileva että olennaisesti erilaisista eurooppalaisista malleista tuloksiltaan jälkeen jäävä.

Usa on todellakin saanut järkättyä mahdottoman kalliin terveydenhuoltojärjestelmän, joka on vieläpä huono.

http://www.kaleva.fi/uutiset/tutkimus-usa-n-terveydenhuolto-huonolla-tolalla/878320

[tyhmyri]

Koska palkat joustavat suhdanteiden mukaan myös alaspäin, eikä työehto- ja minimipalkkalainsäädäntö jähmetä työmarkkinoita, työtilaisuuksiakin on tarjolla huomattavasti enemmän kuin jäykillä työmarkkinoilla.

Kyllä palkat ovat Jenkkilässäkin ihan yhtä jäykkiä alaspäin kuin muuallakin. Näennäistä vaikutelmaa joustoista alaspäin tuo se, että jos henkilö X saa kenkää, niin hän on viime aikoina päätynyt yleensä pienempipalkkaiseen duuniin kuin aikaisemmin. Se, mikä tuossa tarkastelussa yleensä tuppaa unohtumaan on se, että nuo uudet duunit ovat yleensä eri alaa kuin ennen. Tuotannollisen teollisuuden työpaikoissa on käynyt niin, että työpaikat ovat kadonneet. Tilalle tulleet työpaikat ovat yleensä olleet palvelusektorilla ja palkoiltaan huonompia. Tuo kehitys on yhtenä isona syynä jenkkien taloudellisiin ongelmiin.

[AstaTTT]

Miten tämä liittyy kansalaispalkkaan? Liittyy se siten, että jos mitään ei tehdä tämä mitä on tapahtunut Japanissa tapahtuu myös Suomessa. Osittain tämä on jo Suomen tie ja jo syntyneitä vaurioita ei pysty korjaamaan mitenkään, mutta kansalaispalkka järjestelmä voi korjata ja hidastaa kehitystä.

No minähän koin oman poliittisen heräämiseni alkuvuodesta, kun alkoi tulla uutisia nuorten eläköitymisestä masennuksen takia. Tässä yksi juttulinkki:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joka-paiva-viisi-nuorta-jaa-elakkeelle-ennatysmaara-masennuksen-vuoksi

"Esimerkiksi Kelan alle 30-vuotiaita nuoria koskevasta, maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi, että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta siirretään työkyvyttömyyseläkkeelle. Kolme neljäsosaa heistä mielenterveysongelmien vuoksi."

Nuo mielenterveysongelmat ovat jatkoa syrjäytymiselle ja aidosti yhteiskuntarakennetta on muutettava niin, että nuorten syrjäytymiskehitys estetään. En muista, vieläkö laki sanoo, että jokaisella kansalaisella on oikeus työntekoon - ainakaan se ei enää toteudu ilman voimakasta yhteiskunnan rakennemuutosta.

[Alfresco]

Miten tämä liittyy kansalaispalkkaan? Liittyy se siten, että jos mitään ei tehdä tämä mitä on tapahtunut Japanissa tapahtuu myös Suomessa. Osittain tämä on jo Suomen tie ja jo syntyneitä vaurioita ei pysty korjaamaan mitenkään, mutta kansalaispalkka järjestelmä voi korjata ja hidastaa kehitystä.

Syrjäytymisen suurin ongelma ei ole vähätuloisuus vaan tekemättömyys. Kun vapaa-aikaa on paljon suhteesa tuloihin*, ihminen syrjäytyy, hän jää kotiin makaamaan ja dokaamaan.

Länsimainen yheiskuntajärjestlmä on luonteeltaan sellainen, että ihmisistä tulee ikänkun turhia. Teknologia korvaa ihmisen työntekijänä. Trendin voisi helposti pysäyttää mutta työntekijöiden oma ahneus vain kiihdyttää heidän ulosliputtamista työpaikoilta kun yhä kalliimpi työntekijä korvataan teknologialla tai halvemmalla ulkomaalaisella.

Syrjäytyminen on siten rakenteellinen ongelma, josta emme koskaan pääse eroon ellei hyväksytä sitä, että myös pienemmillä liksoilla pitäisi tehdä töitä. Pienempipalkkaisia töitä pitäisi siis olla sekä tarjolla ja haluja otta vastaan.

Perustulo ja sosiaaliturva vaikuttaa tähän ihan eri lailla kun ajattelit. Hyvä sosiaaliturva/kansalaispalkka nostaa kynnystä ottaa vastaan pienipalkkaisia töitä. Se siis syrjäyttää ihmisiä.

Syrjäytymiseen vaikuttaa siten kaksi päätekijää: nousevat palkat, joka tekee ihmisen rekrytoimisesta kannattamattomaksi ja korkeat sosiaalituet, jotka tekevät työnteon kannattamattomaksi. Eli sekä työnantajalla että työntekijällä on omat motiivit olla teettämättä/tekemättä pienipalkkaisia töitä. Tästä asetelmasta syntyy paarialuokka, jolle ei sen koommin ole käyttöä tai halua tehdä työtä.

Perinteiset vasemmistolaiset ratkaisut kasvattaa sosiaalitukia vie ojasta allikkoon. Se lisää syrjäytymistä vähentämällä työnteon motivaatiota ja korottamala palkkoja. Perustulo olisi yhä uusi sysäys tähän huonoon suuntaan avaamalla portit sosiaaliavustuksille kaikille.


* Varakas henkilö ei syrjäydy vaikka hän on työtön koska hänellä on varaa ostaa itselleen viihdetekijöitä ja täyttää päivänsä rahaa käyttämällä.

[Jakerp]

Perustulo ja sosiaaliturva vaikuttaa tähän ihan eri lailla kun ajattelit. Hyvä sosiaaliturva/kansalaispalkka nostaa kynnystä ottaa vastaan pienipalkkaisia töitä. Se siis syrjäyttää ihmisiä.

Omassa perustulomallissani valtionvirkamiehistö lakkautetaan kokonaan yhteiskuntaluokkana (jolla on elinikäinen työ ja siitä syntyneet edut) ja valtion ylläpitämiseksi tarvittava työ jaetaan koko kansan kesken mahdollisimman oikeudenmukaisesti siten, että kenenkään ei tarvitse kokea olla kokonaan ulkopuolinen ja kenellekään ei synny liian suurta taakkaa. Jonkinlaista erikoistumista tietenkin tarvitaan.

Tätä kautta kansakunnan osaaminen kokonaisuutena lisääntyy kun mahdollisimman monet ihmiset osallistuvat julkisen ja yksityisen sektorin ylläpitämiseen tasaisesti osan elämästään.

Osallistumisella valtiota ylläpitävään työhön saa vastineeksi kansalaispalkan / perustulon ja riittävästi vapaa-aikaa, jotta voi osallistua myös halutessaan lisätulojen hankkimiseen yksityisen sektorin töistä, jotka toimivat vapaiden markkinoiden pohjalta.

Syrjäytymiseen vaikuttaa siten kaksi päätekijää: nousevat palkat, joka tekee ihmisen rekrytoimisesta kannattamattomaksi ja korkeat sosiaalituet, jotka tekevät työnteon kannattamattomaksi. Eli sekä työnantajalla että työntekijällä on omat motiivit olla teettämättä/tekemättä pienipalkkaisia töitä. Tästä asetelmasta syntyy paarialuokka, jolle ei sen koommin ole käyttöä tai halua tehdä työtä.

Eiköhän syrjäytymiseen vaikuta pääasiassa se, että kaikki ihmiset eivät pysty rakenteellisten syiden takia vapaasti kilpailemaan taloudellisista mahdollisuuksista siis työpaikoista. Useimmiten ensimmäisenä syrjäytyy nuoriso, mutta on joukkoon tippunut vanhempiakin. Asiaa ei korjaa se, että rakenteellisia syitä ylläpidetään ja väliinputoajat pakotetaan entistä ahtaammalle.

Jos syntyy vääränä vuonna ei välttämättä pääse ikinä kiinni työelämään, koska töitä ei vain ole ja nekin työt mitä on jäljellä on kansoitettu henkilöillä, joilla on elinikäinen oikeus hallita työpaikkaansa ja sen etuja. Ilman, että etuoikeus ikinä avautuu vapaaseen kilpailuun.

Rakenteellisista syistä ei vain pääse eroon, koska etuoikeutetut eivät halua raadollisen luonteensa takia luopua mistään. He ennemmin antavat yhteiskunnan maksaa hinnan kuin luopuvat omasta asemastaan.

* Varakas henkilö ei syrjäydy vaikka hän on työtön koska hänellä on varaa ostaa itselleen viihdetekijöitä ja täyttää päivänsä rahaa käyttämällä.

Mikä ihmeen varakas henkilö? Pitää muistaa, että syrjäytynyt ei osallistu asuntomarkkinoille, avioliittojen perustamiseen, syntyvyyden kasvattamiseen ja niin edespäin se on se hinta, jonka yhteiskunta joutuu maksamaan etuoikeutettujen etujen ylläpitämisestä eli nykymallista.

Syntyy kokonainen väliinputoajien sukupolvi, jolla ei ole lapsia, jolla ei ole koskaan perhettä, jolla ei ole unelmia, jolla ei ole toivoa tai työskentely taitoja, eikä omaa asuntoa. Syntyy sukupolvi, joka halveksii yrityksiä ja muita rakenteita, joka on mahdollistanut sen, että he eivät voi kilpailla mahdollisuuksista samalla tavalla kuin muut.

[Alfresco]

Syrjäytymiseen vaikuttaa siten kaksi päätekijää: nousevat palkat, joka tekee ihmisen rekrytoimisesta kannattamattomaksi ja korkeat sosiaalituet, jotka tekevät työnteon kannattamattomaksi. Eli sekä työnantajalla että työntekijällä on omat motiivit olla teettämättä/tekemättä pienipalkkaisia töitä. Tästä asetelmasta syntyy paarialuokka, jolle ei sen koommin ole käyttöä tai halua tehdä työtä.

Eiköhän syrjäytymiseen vaikuta pääasiassa se, että kaikki ihmiset eivät pysty rakenteellisten syiden takia vapaasti kilpailemaan taloudellisista mahdollisuuksista siis työpaikoista.

Mielestäni sanoin ihan tämän saman toisin sanankääntein.

[kelloseppä]

Aiemmin esimerkkinä käyttämäni rahalliset seikat vaativat toteutuakseen perusvarallisuutta, joka on esimerkissäni sijoitettu omaan asuntoon ja sitä ympäröivään, riittävän kokoiseen maapohjaan. Tietyssä mielessä tämä voisi olla eräs käytännön esimerkki siitä, mitä nim. alfresco tarkoitti perustellessaan, miksi varakas henkilö ei syrjäydy. Erikoisena piirteenä esimerkissäni on se, että "ostamillani viihdetekijöillä" pystyn sekä pienentämään jokapäiväistä kulutustani että ainakin pitkällä tähtäimellä luomaan "viihdetekijöilläni" itselleni myös tuottoja.  On aivan totta, että käytän itsekkäästi, vaikkakin keskimääristä vähemmässä määrin, nim. Wekkulin mainitsemia aiemmin itseni ja nyt vain muiden kustantamaa yhteiskunnan infraa.

Hulluus tässä kaikessa piilee siinä, että esimerkkini mukainen tilanne on ollut mahdollista pienemmällä taloudellisella panostuksella kuin mitä pääkaupunkiseudun keskihintainen kaksio maksaa asunnon ostajalle. Ei todellakaan tarvitse olla varsinaisesti varakas, jotta voisi keskittyä työn tekemisen sijaan muulla tavoin mielekkääseen ajankäyttöön lähimmäistensä ja itsensä hyvinvointia edistäen. Nim. Asta Tuominen, tämä on eräs avain aiemmin toisaalla mainitsemaani Impiwaaraan.

Aluksi pitäisi vain uskaltaa sanoa "ei" ja "kyllä" omassa henkilökohtaisessa elämässä ja toimia näiden kannanottojen mukaan ja pyrkiä toimimaan niiden kannanottojen mukaan myös yhteisönä. Myöhemmin saattaisimme kyetä suomalaisten yhteisönä uskaltautua sanoa kovin monelle asialle "ei", ja monelle asialle "kyllä" . Jos vakuutamme ympäristömme siitä, että puolustamme vuorenvarmasti näitä kannanottoja tarvittaessa vaikka asein hirvittävällä tehokkuudella, meillä on kyllä varaa pitää toisistamme huolta ja meillä on varaa rakentaa tuottavaa vientiteollisuutta. Tämä on eräs Sveitsin menestystarinan syistä.

Ehkä on vain inhimillistä, että on henkisesti paljon helpompaa raahautua lähikauppaan tai -kioskille mäyräkoiran ostoon ja turruttaa itsensä television oksennuksella työpäivän tai syrjäytymispäivän päätteeksi.

[Jakerp]

Mielestäni sanoin ihan tämän saman toisin sanankääntein.

Syrjäytymiseen vaikuttaa siten kaksi päätekijää: nousevat palkat, joka tekee ihmisen rekrytoimisesta kannattamattomaksi ja korkeat sosiaalituet, jotka tekevät työnteon kannattamattomaksi.

Mielestäni se rekrytointi oikeus pitää ottaa pois sellaisilta tahoilta, jotka eivät osaa sitä tehdä yhteiskunnallisesti hyödyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Sama pätee etuoikeutettuja joiden etuoikeudet hajottavat ja tuhoavat yhteiskuntaa perustavan laatuisella tavalla. Kiveen hakatut etuoikeudet on otettava parempaan harkintaan.

[Jakerp]

Koska kuvat ja yksilölliset tarinat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Satoja tarinoita valokuvien kera jauhautumisesta talouden rattaisiin:

http://wearethe99percent.tumblr.com/

[Uuno]

Heh. Kerropa Jakerp kellä on se parempi harkinta. Politiikoilla vai?

Unelmiesi yhteiskunta nähtiin itärajan takana. Se kaatui jo ajat sitten, eikä paluuta enää ole.

Jos sinulla ei ole sellaista osaamista, josta joku on valmis maksamaan, niin kenen vika se on? Sekö on 'jauhautumista talouden rattaisiin'? Älä viitsi.

[AstaTTT]

Koska kuvat ja yksilölliset tarinat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Satoja tarinoita valokuvien kera jauhautumisesta talouden rattaisiin:

http://wearethe99percent.tumblr.com/

Jakerp, älä anna periksi, vaikka ihmiset tuntuvat tunteettomilta. Usein he ovat sitä, koska eivät ole vielä kokeneet elämässään vastoinkäymisiä. Elämä opettaa.

Nuo tarinat olivat sen verran satuttavia ja osittain niin omakohtaisia, että en voinut tältä istumalta lukea niitä loppuun. Täytyy vain olla juuri nyt kiitollinen siitä, että vielä on katto pään päällä, hyvä terveys ja voimia lähettää työhakuja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

Työn ja hyvinvoinnin jakaminen on seuraava askel tai muuten yhteiskunta kaatuu mahdottomuuteensa. Vielä on aikaa.

[asdasdasdasd]

Koska kuvat ja yksilölliset tarinat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Satoja tarinoita valokuvien kera jauhautumisesta talouden rattaisiin:

http://wearethe99percent.tumblr.com/

Jakerp, älä anna periksi, vaikka ihmiset tuntuvat tunteettomilta. Usein he ovat sitä, koska eivät ole vielä kokeneet elämässään vastoinkäymisiä. Elämä opettaa.

Nuo tarinat olivat sen verran satuttavia ja osittain niin omakohtaisia, että en voinut tältä istumalta lukea niitä loppuun. Täytyy vain olla juuri nyt kiitollinen siitä, että vielä on katto pään päällä, hyvä terveys ja voimia lähettää työhakuja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

Työn ja hyvinvoinnin jakaminen on seuraava askel tai muuten yhteiskunta kaatuu mahdottomuuteensa. Vielä on aikaa.

En nyt ihan suoraan nää miten jenkkilän toiminta liittyy mitenkään Suomeen. Muutenkin aika "ihmeellistä" lukea jenkeistä, jotka vinkuvat kun eivät saa enää töistä vain viisin kertaisella palkalla muuhun maailmaan verrattuna. Kukaan noista tarinan kirjoittajista ei ole se 99%, ne on kaikki siinä 1-5% tienoilla.

Ehkäpä voitaisiin hankkia samankaltaisia tarinoita Tanskasta. Valitettavasti tuon kaltaiset tarinat on vain realiteettia ja nillä nyt ei suoranaisesti ole perustulon kanssa mitään tekemistä.

Se, että joillain menee hommat päin mäntyä ei ole ideologian vika. Se on fysiikan vika. Ja fysiikan lakeja ei ihmiskonstein ikävä kyllä muutella.


Ja takaisin aiheeseen.

[Adrenaline]

Olisiko hirvittävä vääryys, jos jotain tällaista tarjottaisiin perustasoksi kaikille ja sitten ihmisillä olisi enemmän vapauksia siihen, miten haluavat sen päälle menevän rahan kuluttaa. Joku siirtyisi yksiöön ja tinkisi muusta elintasostaan. Joku toinen taas jäisi soluasujaksi ja käyttäisi säästämänsä rahat muuhun kulutukseen.

Miksei samantien rakennetaisi leirejä köyhille?

Homma-klovnit iskevät jälleen!

[vapaamielinen]

Tähänastisen keskustelun pohjalta voitaneen keskeisimmät näkemyserot tiivistää kahteen kysymykseen: perustulon motivoivuuteen ja perustulon suuruuteen.

Suurin osa keskustelijoista näkee perustulon lisäävän työllistymismotivaatiota kun muut näkevät tilanteen jokseenkin päinvastoin, että osa velkansa maksaneista ja omaisuutta omaavista nettoveronmaksajista hyppäisi oravanpyörästä pois. Arvoitukseksi on minulle jäänyt, onko täällä ketään, joka ei katso perustulon lisäävän nuorten ja työttömien työllistymistä merkittävässä määrin. Tähän motivaatioaspektiin liittyy toki perustulon suuruus, mitä pienempi tuki, sen motivoivampi. Kun tuki on tarpeeksi pieni, äärimmäisen harva pelkästään sen varaan jättäytyy. Sairaitten, vammaisten, lastensuojelun tarpeessa olevien jne. tukemiseen varmaan kaikki keskustelijat sallisivat muita tukimuotoja.

Täällä on esitetty perustuloksi lukuja 400 tai 450 eurosta tonniin - muistaakseni. Lisäksi useimmissa puheenvoroissa on taidettu hyväksyä asumistuki (siis niissä, joissa tähän on otettu kantaa). Tästä seuraisi, ettei verotasoa voitaisi laskea, vaan päin vastoin, olisi korottamispaineita. Jos lähdetään siitä, että työllisyysaste jonkin verran nousisi kun köyhimmät tekisivät lisää osa-aikatöitä ja keikkatöitä eikä vuotoa työmaailmasta pois esiintyisi merkittävässä määrin, niin verotaso voitaisiin ehkä tässä perustulokeskustelumielessä pitää ennallaan (eri asia sitten miten pärjäämme kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa jne.). Jos taas vuotoa esiintyisi, niin veroja pitäisi korottaa. Ja kun niitä korotettaisiin, niin kilpailukyky heikkenisi ja rankimminverotettujen työmotivaatio heikkenisi.

Itse näen Suomessa tarpeen vähentää verotusastetta, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Näen myös suunnattomana tuhlauksena pitää satoja tuhansia ihmisiä - isoa osaa vasten tahtoaan - työelämän ulkopuolella (siitä kun seuraa monenlaisia lieveilmiöitä ja ihmisten pahaaoloa). Niinpä verotusta on laskettava ja kaikkien työhaluisten saatava tehdä töitä. Perustulo yhdistettynä laajaan remonttiin julkisella sektorilla, verotuksessa ja sosiaaliturvassa voisivat olla ratkaisu, kunhan kaikki nuo toimivat balanssissa. Perustulon pitäisi olla niin pieni, ettei pelkästään sen varassa juuri kukaan halua elää. Asumistuki on tärkeää lakkauttaa sen markkinoita vääristävien vaikutusten vuoksi. Kun kuitenkin yleisesti halutaan, että kaikilla olisi katto päänsä päällä, niin perustulon pitäisi olla niin iso, että jokainen terve halutessaan löytää jostain Suomen alueelta asunnon itselleen. Tästä toki seuraisi, että omassa asunnossa asuva velaton voisi hyvin jättäytyä perustulon varaan. Tämä voidaan kuitenkin haluttaessa estää "asumistuloa" verottamalla.

Tässä vaiheessa minulla on vain varovaisen myönteinen kanta sosiaaliturvan kehittämisestä perustulon suuntaan. Vahvemman kannan muodostaminen vaatii vielä paljon keskustelua, faktoja ja tutkimusta.

[Sour-One]

Kansalaispalkka/perustulohan olisi sitä varten,että voisi juuri kilpailla näitä halpatyöntekijöitä vastaan (minun käsittääkseni).

Minusta SUURIN este varsinkin logistiikan (kuljetus/varastointi) ja teollisuuden vaihetyöntekijöiden työllistymiselle SUOMESSA on edelleen Suomen asuntopolitiikka!

Pääkaupunkiseudulla on jatkuvasti avoimia paikkoja,mutta kun kyseisten alojen työt on järestään ulkoistettu näille "välistävetäjille"( Vuoktatyöfirmat), jolloin ne ovat pääsääntöisesti MÄÄRÄAIKAISIA työsuhteita.

Yksityisellä vuokranantajalla on ollut jo vuosia sellaiset markkinat,ettei hänen ole tarvinnut vilkaistakkaan muita,kuin hyväpalkkalaisia ja jatkuvan työn tekijöitä!!

ps. Viime vuonna pääkaupunkiseudulla oli tyhjillään yli 20 000 asuntoa (perikunnilla tai sijoitusasuntoja tai kakkosasuntoja ??).

Itsellä kehyskunnassa sijoitusasunto ja asunnossa ollut puolenkymmentä vuokralaista. Kun olen vuokralaista hakenut, niin kertaakaan ei ole ollut tarjolla hyvätuloista vuokralaista. 70% hakijoista ollut sossun elättejä.

[Jakerp]

Heh. Kerropa Jakerp kellä on se parempi harkinta. Politiikoilla vai?

Unelmiesi yhteiskunta nähtiin itärajan takana. Se kaatui jo ajat sitten, eikä paluuta enää ole.

Jos sinulla ei ole sellaista osaamista, josta joku on valmis maksamaan, niin kenen vika se on? Sekö on 'jauhautumista talouden rattaisiin'? Älä viitsi.

Äärikapitalismi kaatui jo satavuotta aikaisemmin. Kommunismia ei olisi koskaan syntynyt ilman äärikapitalismia, jossa työväestö ajettiin kivikauden metsästäjä-keräilijä aikaakin huonompiin olosuhteisiin.

Jatkuva vaurastuminen tekee ihmisistä entistä itsekkäämpiä ja ylimielisempiä. Lopulta siihen pisteeseen asti, että liialliset tulo ja omistus erot estävät yhä suurempaa joukkoa ihmisiä hankkimasta toimeentuloaan. Tämäkään ei ole mikään uusi idea vaan se huomattiin jo 500 vuotta sitten renesanssiajan englannissa.

Ihmiskunta toistaa historiaa yhtä varmasti kuin tyhmyys ylistää itseään.

[l'uomo normale]

Olisiko hirvittävä vääryys, jos jotain tällaista tarjottaisiin perustasoksi kaikille ja sitten ihmisillä olisi enemmän vapauksia siihen, miten haluavat sen päälle menevän rahan kuluttaa. Joku siirtyisi yksiöön ja tinkisi muusta elintasostaan. Joku toinen taas jäisi soluasujaksi ja käyttäisi säästämänsä rahat muuhun kulutukseen.

Miksei samantien rakennetaisi leirejä köyhille?

Homma-klovnit iskevät jälleen!

Ihmisten tarpeet ovat erilaiset. Kaipaan vieläkin hiukan siviilipalvelusaikojen rentoa laitoselämää. Jos samantasoinen pysyvä soluasuminen järjestyisi työpaikan myötä, lähtisin heti.

[Jakerp]

Miksei samantien rakennetaisi leirejä köyhille?

Homma-klovnit iskevät jälleen!

Köyhille voisi rakentaa omia asuinalueita vaikkapa vanhoista työmaaparakeista, jotta ymmärtävät, että yhteiskunnalle ei ole varaa huolehtia heistä. Pari euroa ruoka rahaa kuussa ja parakin nurkka.

Itse ainakin toivon sitä, koska tiedän, että silloin ollaan hyvin lähellä Gerald Celenten ennustamia vero, ruoka ja polttoaine mellakoita ja rikollisuuden nousua ennen kokemattoman korkealla tasolle. Kuten Celente sanoi kun ihmiset muuttuvat epätoivoisiksi asiat menevät rumaksi.

[Lasse]

- keille perustuloa annetaan, myös lapsille, eläkeläisille, ulkomalaisille, ulkomailla asuville suomalaisille jne.?

Alaikäisillä perustulo korvaisi lapsilisät. Se voisi ehkä olla hieman korkeampi, koska sen pitäisi korvata myös muut lapsiin liittyvät tulonsiirrot. Eläkeläiset saisivat sitä myös ja se korvaisi kansaneläkkeen. Eläkkeistä maksettaisiin sitten veroja samalla tavoin kuin palkoistakin. Pysyvästi Suomessa asuvat ulkomaalaiset saisivat sitä samalla tavoin kuin muutkin, mutta EU-kansalaisilta voisi evätä maahanmuuton vain siksi, että haluaisivat Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tämä ei estäisi työvoiman vapaata liikkumista. Ulkomailla asuvat suomalaiset eivät sitä saisi, koska se on osa suomalaista verosysteemiä. Koska he maksavat veronsa ulkomaille, he eivät myöskään saa perustuloa.

Yksi asia näyttää unohtuneen melko lailla tästä keskustelusta, eli että kuulumme EU:hun, jossa sosiaaliturva rakentuu yhä vahvemmin asumisperusteisesta työperusteiseksi. Jo tälläkin hetkellä Suomessa työssäolevien EU-kansalaisten perheet Suomen ulkopuolella ovat oikeutettuja lapsilisiin, kotihoidontukeen ja joihinkin muihin etuuksiin. Mitäs luulette tapahtuvan, kun koitatte lopettaa nuo etuisuudet ja sanoa EU:lle: "Joo sori, meil on vaan tätä asumisperusteista perustuloa nyt"?

Tietysti jos koette perustulon olevan niin tärkeä, että sen maksamiseksi kannattaa erota EU:sta, voin sitä sen perusteella kannattaakin, kun eroamista muutenkin puollan...

Oikeastaan ainoana ongelmakohtana näen tässä mallissa virallisesti Suomessa asuvat, mutta käytännössä jossain halvassa kehitysmaassa aikaansa viettävät. Sillä perustulolla, jolla Suomessa juuri ja juuri tulee toimeen, pystyy elämään suhteellsen mukavaa elämää jossain matalan hintatason kehitysmaassa. En osaa sanoa, kuinka suuri ongelma tämä loppujen lopuksi olisi ja tarvitsisiko siitä juuri välittää, että joku tällä tavoin kikkailisikin.

Onko kikkailua, jos haluaa käydä matkalla ulkomailla?
Kuukauden vuodessa?
Kaksi, kolme... Koska reissu loppuu ja kikkailu alkaa?
Schengenistä ulos ja leima passiin rajalla aina poistuttaessa, jotta kukaan ei pääse kikkailemaan?
Kikkailunestovirasto perustettava?

--Lasse

edit:kikkailut lisätty.

[Lasse]

Järjettömin kaikista mahdollisista vaihtoehdoista olisi tässä talouden ja yhteiskunnan tilanteessa lisätä sosialismia. Perustuloa on kokeiltu yhden kerran maailmanhistoriassa, eikä Neuvostoliiton antamat kokemukset reealimaailmasta oikein tue uutta yritystä. Utopistiset teoriat ovat vain utopistien teorioita.

Taloussanomien juttu kertoo olennaisen asian. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet eivät kestä ja jotain on tehtävä. Kansantaloutena Suomi elää syömävelaksi noin neljänneksen tuloistaan, enkä oikein usko, että uudet loisijoiden tuloautomaatit auttavat kamalasti asiaa.

Edessä on rakenteiden uudistaminen. Jos Kreikan pöhöttynyttä julkista sektoria ajetaan alas, mikä odottaa Suomea, jossa julkinen sektori on tasan kaksinkertainen Kreikkaan verrattuna? Uudet tuloautomaatit vai rakenteiden uudistaminen?

Kirjoitin vuosi sitten leikkauslistan ja olen yllättäen edelleen sillä kannalla, että tämä on ainoa vaihtoehto. Siihen mennään joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Pakko maksaa sitten vain <rviolta sata kertaa enemmän.

- Sosiaalinen maahanmuutto lopetetaan välittömästi kaikkine oheistoimintoineen.
- Pakkoruotsi lopetetaan.
- Kehitysapua vähennetään 90 %.
- Ilmastomuutoshörhöily lopetetaan heti.
- Ylimääräiset EU-tuet ja rahojen lahjoittaminen taloutensa jo romuttaneille maille lakkautetaan ja jo annetut lainat pyritään perimään pois.
- Keskiasteen koulutusbordelli nigerialaisineen lopetetaan.
- Yliopistoihin ja ammattikouluihin asetetaan ulkomaisille opiskelijoille normaalit kustannuksia vastaavat lukukausimaksut.
- Yliopistoista lopetetaan kaikki pölhöhumanistiset aineet kuten naistutkimus.
- Asuntolainojen korkovähennys poistetaan heti ilman siirtymäaikoja.
- Kaikista asuntotuista leikataan 50 % kategorisesti pois.
- Kuntien jakamat ns. maksusitoumukset lopetetaan.
- Ympäristöministeriö, Stakes, puolet Kelan hallinnosta, puolet työvoimahallinnosta, koko nykyinen Jan Vapaavuoren hallinnoala, eli asuntoministeriö ja tietyt vastaavat yksittäiset yksiköt lopetetaan välittömästi. Naks vain ja heihei.
- Ansiosidonnaisia päivärahoja leikataan 50 %.
- Työeläkkeisiin asetetaan katto, josta voidaan keskustella. Itse laittaisin sen 10000 euroon kuukaudessa.
- Harmaan talouden ja sosiaalitukihuijauksien torjuminen otetaan tosissaan. Tähän voidaan satsata vaikka 100 miljoonaa vuodessa ja takaisinmaksuaika lasketaan kuukausissa.
- Pienyrittäjiltä (alle 5 työntekijää) poistetaan yritysvero,  jos yritys pystyy työllistämään todistettavasti yrityksen sidosryhmien ulkopuolisen ihmisen.
- Koko tuloveroasteikko muutetaan tasavero -pohjaiseksi. Kunta- ja valtioverotuksen hämäristä vähennyksistä luovutaan täysin. Yksi vero ilman vähennyksiäon oikeudenmukainen. Ainoa harkittavissa oleva poikkeus on yksityisen maksama työllistävä työ (nykyinen kotitalousvähennys), josta voisi harkita hyväksyttäväksi 50 %.
- Kaikissa julkisen sektorin toiminnassa käsite positiivinen syrjintä tai mikään siihen viittaava määritetään rikoslaissa tuomittavaksi ihmisoikeuksien loukkaukseksi. Tähän syyllistyneille määrätään vähintään viisinkertainen tuomio normaaliin verrattuna.
- Aselaki, paskalaki, sensuurilaki, asunto-oy -laki, kansalaisuuslaki ja maahanmuuttolait kumotaan ja laitetaan uuteen valmisteluun. Nyt valmistellut ja osin voimassa olevat lait tungetaan ministerien Holmlund, Brax ja Lehtomäki takapuoleen, joka on niiden ainoa oikea paikka.
- Ministeri Kataiselle valtio myöntää erivapauden kouluavustajan paikkaan Siilinjärven lukiossa seuraavaksi 50 vuodeksi.
- Koko vaalirahoihin liittynyt korruptio perataan mielellään jonkin objektiivisen ulkomaisen konsultin toimesta ja asiat selvitetään pohjia myöden. Kaikkoset, Tiurit, Jaskarit ja Pekkariset tuomitaan heidän toimiensa mukaan. Konsultin pitää tulla jostain Suomea demokraattisemmasta ja enemmän sananvapautta arvostavasta maasta, esim. Uzbekistanista. Hirttotuomioita ei Suomeen tuoda.

Asumistuen, sosiaalisen maahanmuuton, asuntolainojen verovähennyksen ja maahanmuuttajille maksettavien järjettömien tukien muodostama tuhon kierre on laitettava poikki.

Katsokaapa laboratorio Lieksaa miten kaupungin talouden käy lähiaikoina. Kaupunki on loistava esimerkki siitä, miten tuo edellä kuvattu poltetun maan politiikka jättää jälkeensä vain savuavat rauniot.

Omaa leikkauslistaani toisesta ketjusta:

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80719-terveisia-budjettiriiheen

Diagnoosi taudista on hyvä, hoitosuositus melko raaka, amputaatiota ja veren iskentää...ei silti ole välttämättä väärässä.

"On ihan ok, että vakavaraisemmat euromaat auttavat vaikeuksissa kieriskeleviä maita saattamaan taloudenpitonsa terveelle tasolle, mutta mikään loppuelämän potilas-lääkäri-suhde saati tulonsiirtoautomaatti tästä ei saisi tulla. En kannata e-lainoja (eurobondeja). Mikään ei rampauta moraalia niin kuin jatkuva ja rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus.

Lopulta harras toive budjettiriiheen siitä, että me Suomessa lopettaisimme lisävelan oton ja alkaisimme karsia julkisen sektorin turhia tehtäviä. Näin ennen kuin matalasuhdanne taas pääsee "yllättämään" ja joku neropatti esittää vieläpä veronkorotuksia lisävelkaantumisen päälle."

Mitä raakaa tuossa nyt on? Juuri noinhan tilanne pitäisi hoitaa, pitäisi leikata.

Niin pitäisi leikata, mutta onhan siinä eroa, onko leikkaaja kirurgi vai teurastaja.
Ceausescukin leikkasi ja maksoi valtion velkaa pois, ei ehkä kuitenkaan optimaalisella tavalla kansalaistensa etujen suhteen, vaikka diktatuurin väkivaltaisuus jätettäisiinkin pois laskuista.

Otetaan sitten vähän listaa mahdollisista leikkauksista, osaa kannatan, osaa voisin kannattaa, joitain en kannata, perustelut ja muut systeemin olosuhteet ratkaisevat. Listaa siis tein hiukan peilatakseni, onko raakaa vai ei. Kuitenkin jostain pitää leikata, että velkaantumista saadaan kuriin...

-ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset pois
-asuntolainan verovähennykset pois
-10-15% palkanalennus julkiselle sektorille läpi linjan
-KELA-korvaus pois yksityiseltä terveydenhoidolta
-maataloustuista jotain, mitä ikinä saadaan
-kouluihin tasoryhmät takaisin, luokkakokoa suuremmaksi, opetetaan vain kiinnostuneita
-eläkkeisiin maksimikoko
-asumistuki pienemmäksi, nyt tukea vuokraisännille, jos massi ei riitä, muuta Lieksaan
-asuminen pääkaupunkiseudulla ei ole ihmisoikeus, joutilasväestöä pois työtätekevien jaloista
-toimeentulotuki pienemmäksi, perustetaan varattomille asuntoloita soppatykkeineen, jos on nälkä
-yksinhuoltajakorotukset pois, jos kimpassa on halvempaa, ei se kuulu valtiolle
-korkeakoulutukseen lukukausimaksut, voidaan lainoittaa valtion varoista, maksu kun olet töissä
-opintoraha kokonaan opintolainaksi
-lääkärikoulutukseen työvelvoite julkisella sektorilla (vrt. pv-lentäjät)
-oopperassa käydään vain omilla rahoilla
-teatterissa käydään vain omilla rahoilla
-bussilla ja junalla ajetaan vain omilla rahoilla
-Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi suomi
-asevelvollisuus sukupuolineutraaliksi kansalaispalvelukseksi, aseellisena tarvittavin osin
-nuorisotyöttömät kertausharjoituksiin 2-3kk/ vuosi, maan turvallisuus kohenee, kunto paranee
-kirkon omaisuus ja tulot verovelvollisuuden piiriin, uskokaa omilla rahoillanne
-kehitysapua annetaan, kun meillä on joskus omaa rahaa
-ulkomaille ei lähdetä sotimaan valtion rahoilla, liittykää muugikseen, jos haluatte actionia
-koko maan teitä ei tarvitse pitää päällystettyinä, ajakaa traktoreilla, muksut peräkärriin

Paljon tärkeitä kohteita jäi varmaan tämmöisestä nopeasti kyhätystä listasta ulos, ja listalla on ihan surkeita/mahdottomia/aivottomia esityksiä, minkäs teet...laittakaa paremmaksi.

--Lasse

Heh, pari lisää:

-lääkkeiden korvattavuus nollaan (erityisen vakavissa ja kalliissa hoidoissa tarveharkintainen korvattavuus, inhimmillisyyssyistä)
-lääketuonti vapaaksi
-apteekin perustaminen vapaaksi
-alkoholivero +100%, tuonti&kaupustelu&verottoman osto kielletty ja kalliisti sanktioitu, alkoholikortti takaisin
-tupakkavero +100%, tuonti&kaupustelu&verottoman osto kielletty ja kalliisti sanktioitu, alkoholikorttia vastaava tupakkakortti
- kyllähän näitä keksii, kun vauhtiin pääsee...
-kirjastoissa on vain painotuotteita, pääpaino kirjoilla

--Lasse

[sr]

Yksi asia näyttää unohtuneen melko lailla tästä keskustelusta, eli että kuulumme EU:hun, jossa sosiaaliturva rakentuu yhä vahvemmin asumisperusteisesta työperusteiseksi. Jo tälläkin hetkellä Suomessa työssäolevien EU-kansalaisten perheet Suomen ulkopuolella ovat oikeutettuja lapsilisiin, kotihoidontukeen ja joihinkin muihin etuuksiin. Mitäs luulette tapahtuvan, kun koitatte lopettaa nuo etuisuudet ja sanoa EU:lle: "Joo sori, meil on vaan tätä asumisperusteista perustuloa nyt"?

EU-kansalaisten perheet Suomen ulkopuolella eivät ole oikeutettuja lapsilisiin yms. Ainoastaan Suomessa asuvat ovat. Muutenhan tuollainen perhe voisi nostaa lapsilisiä kahdesta tai useammasta maasta.

En näe juuri ongelmaa siinä, että Suomeen tulevat EU-kansalaiset olisivat kansalaispalkkasysteemin piirissä, koska se olisi osa verosysteemiä.

Oikeastaan ainoana ongelmakohtana näen tässä mallissa virallisesti Suomessa asuvat, mutta käytännössä jossain halvassa kehitysmaassa aikaansa viettävät. Sillä perustulolla, jolla Suomessa juuri ja juuri tulee toimeen, pystyy elämään suhteellsen mukavaa elämää jossain matalan hintatason kehitysmaassa. En osaa sanoa, kuinka suuri ongelma tämä loppujen lopuksi olisi ja tarvitsisiko siitä juuri välittää, että joku tällä tavoin kikkailisikin.

Onko kikkailua, jos haluaa käydä matkalla ulkomailla?
Kuukauden vuodessa?
Kaksi, kolme... Koska reissu loppuu ja kikkailu alkaa?

Ei tuossa tietenkään mitään rajaa ole, missä kikkailu alkaa ja loppuu. Mitä enemmän viettää aikaansa ulkomailla ja nostaa suomalaista kansalaispalkkaa, sitä enemmän on kyse kikkailusta. Mutta kuten jo kirjoitin, eläkeläisten kohdalla tämä olisi vain hyvä asia Suomelle, koska heidän ei oletettaisikaan tekevän muuta kuin nostavan eläkettä.

Schengenistä ulos ja leima passiin rajalla aina poistuttaessa, jotta kukaan ei pääse kikkailemaan?
Kikkailunestovirasto perustettava?

Kuten kirjoitin, en osaa sanoa, olisiko tämä suuri ongelma. Jos niiden ihmisten määrä, jotka asuisivat virallisesti Suomessa, mutta viettäisivät aikansa pääosin jossain halvassa kehitysmaassa, olisi pieni, niin ei olisi mitään tarvetta tehdä mitään. Se ei uhkaisi systeemin toimintaa. Veronmaksaja ei siitä nyt hyödy juuri mitään, jos joku asuu Suomessa perustulolla verrattuna siihen, että asuisi muualla. Näin etenkin, jos jonkinlainen asuintuki säilytettäisiin.

Jos tämä perustulon nostaminen Suomesta ja eläminen ulkomailla yleistyisi, niin sitten pitäisi varmaan johonkin toimenpiteisiin ryhtyä ja pitäisi jotenkin ryhtyä valvomaan sitä, missä perustuloa nostavat asuvat.

[Lasse]

Yksi asia näyttää unohtuneen melko lailla tästä keskustelusta, eli että kuulumme EU:hun, jossa sosiaaliturva rakentuu yhä vahvemmin asumisperusteisesta työperusteiseksi. Jo tälläkin hetkellä Suomessa työssäolevien EU-kansalaisten perheet Suomen ulkopuolella ovat oikeutettuja lapsilisiin, kotihoidontukeen ja joihinkin muihin etuuksiin. Mitäs luulette tapahtuvan, kun koitatte lopettaa nuo etuisuudet ja sanoa EU:lle: "Joo sori, meil on vaan tätä asumisperusteista perustuloa nyt"?

EU-kansalaisten perheet Suomen ulkopuolella eivät ole oikeutettuja lapsilisiin yms. Ainoastaan Suomessa asuvat ovat. Muutenhan tuollainen perhe voisi nostaa lapsilisiä kahdesta tai useammasta maasta.

En näe juuri ongelmaa siinä, että Suomeen tulevat EU-kansalaiset olisivat kansalaispalkkasysteemin piirissä, koska se olisi osa verosysteemiä.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007095921HS?openDocument

EU:ssa työntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvan piiriin

EU-maasta toiseen muuttavien sosiaaliturvaa koordinoi EY-asetus 883/2004. Se korvasi 1.5.2010 EY-asetuksen 1408/71 tilanteissa, jolloin henkilö muuttaa asetusta soveltavasta maasta toiseen, tai liikkuu muutoin työntekijänä valtioiden välillä. EY-asetuksen 883/2004 perusteella ratkaistaan, minkä maan sosiaaliturvan piiriin EU:n alueella liikkuva henkilö kuuluu. Pääsääntö on, että työntekijänä kuulut työskentelymaasi sosiaaliturvan piiriin. Jollet työskentele, oikeutesi sosiaaliturvaan määräytyy asuinvaltiosi lainsäädännön mukaan.

EY-asetuksen tarkoitus on varmistaa, että EU:ssa liikkuvat henkilöt kuuluvat vain yhden maan sosiaaliturvan piiriin kerrallaan. Lisäksi asetuksella pyritään takaamaan, että EU-maasta toiseen muuttavat henkilöt eivät menetä ansaitsemaansa sosiaaliturvaa maastamuuton vuoksi. Asetusta sovelletaan niihin EU- maiden kansalaisiin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet yhden tai useamman jäsenmaan lainsäädännön piiriin, sekä heidän perheenjäseniinsä. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen voi tarkistaa Kelan asiointipalvelussa.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/200607120343ml?opendocument

Lapsilisäkin matkustaa

Suomalainen lapsilisä tulee usein yllätyksenä niille, jotka ovat tulleet Suomeen töihin muista EU-maista. Perheen huoltajan työskentelyvaltio vastaa perhe-etuuksista, vaikka puoliso ja lapset asuisivat edelleen huoltajan kotimaassa.

Virolainen Sulev Saar työskentelee linja-autonkuljettajana Helsingissä. Uudessa Sosiaalivakuutus-lehdessä hän kertoo yllättyneensä, kun sai tietää, että Suomi maksaa lapsilisää hänen Virossa asuville lapsilleen.

Sosiaaliturvaoikeudet Suomessa
http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Finland_fi.pdf

Esitän arvauksen, jota en pidä varmana:

Kun Suomi siirtyisi perustuloon, Suomessa työskentelevät EU-kansalaiset hakisivat perustuloa kotimaassaan oleskeleville perheenjäsenilleen, ja kielteisen päätöksen saatuaan valittaisivat EU-oikeuteen, joka määräisi etuudet maksuun.

Olisiko tämä deal breaker koko tsydeemille?

--Lasse

[sr]

Lapsilisäkin matkustaa

Tässä ei minusta ole ongelmaa niin kauan, kun todellakin pidetään huolta siitä, että niitä sosiaalitukia saa vain yhdestä maasta kerrallaan.

Esitän arvauksen, jota en pidä varmana:

Kun Suomi siirtyisi perustuloon, Suomessa työskentelevät EU-kansalaiset hakisivat perustuloa kotimaassaan oleskeleville perheenjäsenilleen, ja kielteisen päätöksen saatuaan valittaisivat EU-oikeuteen, joka määräisi etuudet maksuun.

Olisiko tämä deal breaker koko tsydeemille?

Lapsilisä voi minusta toimiakin, koska se on oikeastaan tukea vanhemmalle, vaikka maksetaankin lapsista, mutta en näe mitään syytä, miksi perustuloa maksettaisiin aikuiselle, joka ei Suomessa asu. Ei asumistukeakaan varmasti makseta kellekään, joka ei Suomessa asu ja siihen perustulo asumisperusteensa puolesta paremmin vertautuu.

[Lasse]

Lapsilisäkin matkustaa

Tässä ei minusta ole ongelmaa niin kauan, kun todellakin pidetään huolta siitä, että niitä sosiaalitukia saa vain yhdestä maasta kerrallaan.

Niin siis ne etuisuudet yhteensovitetaan, jos niitä saisi useammasta maasta.

Esitän arvauksen, jota en pidä varmana:

Kun Suomi siirtyisi perustuloon, Suomessa työskentelevät EU-kansalaiset hakisivat perustuloa kotimaassaan oleskeleville perheenjäsenilleen, ja kielteisen päätöksen saatuaan valittaisivat EU-oikeuteen, joka määräisi etuudet maksuun.

Olisiko tämä deal breaker koko tsydeemille?

Lapsilisä voi minusta toimiakin, koska se on oikeastaan tukea vanhemmalle, vaikka maksetaankin lapsista, mutta en näe mitään syytä, miksi perustuloa maksettaisiin aikuiselle, joka ei Suomessa asu. Ei asumistukeakaan varmasti makseta kellekään, joka ei Suomessa asu ja siihen perustulo asumisperusteensa puolesta paremmin vertautuu.

No tässä ketjussahan on juuri keskusteltu eri etuuksien lopettamisesta, ja siirtymisestä perustuloon. Suomi on liittyessään ilmoittanut EU:lle, mitkä edut ovat eksportoitavia. Osasta etuisuuksista ovat Suomi ja muut maat käyneet EU-oikeudenkäyntejä, joista saaduista ennakkopäätöksistä johtuen on jotain muitakin maksuja jouduttu alkaa maksamaan myös ulkomaille.

Eli kysymys on mielestäni yhä avoin:

Yksi asia näyttää unohtuneen melko lailla tästä keskustelusta, eli että kuulumme EU:hun, jossa sosiaaliturva rakentuu yhä vahvemmin asumisperusteisesta työperusteiseksi. Jo tälläkin hetkellä Suomessa työssäolevien EU-kansalaisten perheet Suomen ulkopuolella ovat oikeutettuja lapsilisiin, kotihoidontukeen ja joihinkin muihin etuuksiin. Mitäs luulette tapahtuvan, kun koitatte lopettaa nuo etuisuudet ja sanoa EU:lle: "Joo sori, meil on vaan tätä asumisperusteista perustuloa nyt"?

Eli turha kuvitella taikasanalla "asumisperusteinen" pärjätä EU-oikeudenkäynnissä kovin pitkälle. Jos Suomessa esim. työntekijän aviopuoliso on kotona perustulolla hoitamassa lapsia, jotka ovat myös perustulolla, menee puolalaisen putkimiehen valitus hylätystä tuesta puolalaisperheelleen läpi melko sukkana, uskon.

Onko tämä sitten ylivoimainen este perustuloon siirtymiselle, on toinen, mutta huomioonotettava kysymys.

--Lasse

[Roope2]

Virolainen Sulev Saar työskentelee linja-autonkuljettajana Helsingissä. Uudessa Sosiaalivakuutus-lehdessä hän kertoo yllättyneensä, kun sai tietää, että Suomi maksaa lapsilisää hänen Virossa asuville lapsilleen.

Mielenkiintoista. Jos Suomessa asuvalla suomen kansalaisella on ulkomailla asuva tunnustettu lapsi, joka on suomen kansalainen, niin eipä tipu lapsilisää.

[Lasse]

Virolainen Sulev Saar työskentelee linja-autonkuljettajana Helsingissä. Uudessa Sosiaalivakuutus-lehdessä hän kertoo yllättyneensä, kun sai tietää, että Suomi maksaa lapsilisää hänen Virossa asuville lapsilleen.

Mielenkiintoista. Jos Suomessa asuvalla suomen kansalaisella on ulkomailla asuva tunnustettu lapsi, joka on suomen kansalainen, niin eipä tipu lapsilisää.

Suomessa työskentelevän henkilön lapsella (<17v) on EU:n alueella oleskellessaan oikeus lapsilisään. Jos oleskelumaan etuudet ovat Suomesta saatavia suurempia, ei välttämättä tipu rahaa.

Perhe-etuudet ulkomaille
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/141107145621HS?OpenDocument

--Lasse

[Roope2]

Ok, siis EU:n ulkopuolella.

[sr]

Eli turha kuvitella taikasanalla "asumisperusteinen" pärjätä EU-oikeudenkäynnissä kovin pitkälle. Jos Suomessa esim. työntekijän aviopuoliso on kotona perustulolla hoitamassa lapsia, jotka ovat myös perustulolla, menee puolalaisen putkimiehen valitus hylätystä tuesta puolalaisperheelleen läpi melko sukkana, uskon.

Minä taas en näe tätä mitenkään ongelmana. Luuletko, että se puolalainen saisi nykyisin perheelleen asumistukea Suomesta, jos olisi niin pienipalkkaisessa duunissa, että olisi sen puolesta sen piirissä? Jos et, niin miksei sama este pätisi asumisperusteiseen perustuloon?

Ymmärrän, että ongelmia voisi tulla sen suhteen, ovatko ihmiset fyysisesti Suomessa, kun papereissa niin lukee, mutta en sen, että jos edes papereiden mukaan eivät asu Suomessa, olisivat oikeutettuja perustuloon.

Ja vaikka olisivat, ja jos tosiaan kyse olisi siitä, että vaimo hoitaa lapsia, kun mies on töissä, niin tässäkään en näe erityistä ongelmaa. Olisiko tilanne Suomelle jotenkin parempi, jos vaimo olisi Suomessa hoitamassa niitä lapsia? Periaatteessa tilanne vertautuu minusta niihin aiemmin mainittuihin eläkeläisiin. Ongelma tulisi siinä, että joku tekisi Puolassa töitä, maksaisi sinne veroja ja nostaisi samaan aikaan Suomessa perustuloa, koska perustulon idea on siinä, että se yhdistyy verosysteemiin. En usko kovin monen perheellisen pitävän muutenkaan systeemiä, jossa perheen pitää asua eri maissa erityisen houkuttelevana. Se pieni perustulo valuu äkkiä niihin lentoihin, kun pitää käydä perhettä katsomassa.

[Lasse]

Minä taas en näe tätä mitenkään ongelmana. Luuletko, että se puolalainen saisi nykyisin perheelleen asumistukea Suomesta, jos olisi niin pienipalkkaisessa duunissa, että olisi sen puolesta sen piirissä? Jos et, niin miksei sama este pätisi asumisperusteiseen perustuloon?

Asumistuki ei kuulu niihin maastavietäviin etuisuuksiin, mistä laitoin aiemmin luullakseni riittävän kattavan linkityksen.

Koko pointtini on ollut, että sanomalla jotain tukea asumisperusteiseksi, ei voida estää sen hakemista ja saamista työnteon perusteella perheenjäsenilleen. Tuen muoto ja laatu tutkitaan EU-oikeusasteissa ja päätökseen on sitten vaan alistuttava.

Ymmärrän, että ongelmia voisi tulla sen suhteen, ovatko ihmiset fyysisesti Suomessa, kun papereissa niin lukee, mutta en sen, että jos edes papereiden mukaan eivät asu Suomessa, olisivat oikeutettuja perustuloon.

Jos tuo tuki katsotaan sen laatuiseksi, että oikeus siihen syntyy työnteon perusteella, ovat perheenjäsenet sitten siihen oikeutettuja, oleskellessaan EU:ssa.
Siitä huolimatta, että Suomi pää punaisena huutaa asumisperusteisuutta.

Ja vaikka olisivat, ja jos tosiaan kyse olisi siitä, että vaimo hoitaa lapsia, kun mies on töissä, niin tässäkään en näe erityistä ongelmaa. Olisiko tilanne Suomelle jotenkin parempi, jos vaimo olisi Suomessa hoitamassa niitä lapsia? Periaatteessa tilanne vertautuu minusta niihin aiemmin mainittuihin eläkeläisiin.

Asia selvä, en minäkään tiedä, ovatko mainitsemani detaljit suurikaan ongelma, kunhan toin ne esille.

Se pieni perustulo valuu äkkiä niihin lentoihin, kun pitää käydä perhettä katsomassa.

Onhan Suomessa puolalaisia töissä jo nyt, jollain rahalla siis lennetään.
Suomen verotuksessa matkakulut kerran viikossa työskentelypaikkakunnalta kotipaikkakunnalle ovat muuten vähennyskelpoisia.

Joka tapauksessa omasta puolestani katson asian olevan näiltä osin melkoisen loppuunkäsitelty.

--Lasse