STTK: Naiset eivät välitä taloudesta.

[Avantgarde]

Tunne/järkiajattelu on joo kanssa yksi semmoinen, mistä kuulee...

Voi käydä sitäkin, että mies katsoo ajattelunsa olevan järkiajattelua, kun itse asiassa taustalla voi olla tunnetta. Järkeillään homma niin, että se on järkiajattelua, vaikka jos ihan rehellisesti aletaan miettiä taustalta voi löytyä vallanhimoa (esim. sodat) ja muuta vähemmän järkeen nojaavaa. Kukaan nähnyt Panssarikenraali Pattonia... Mainio elokuva.

Naisten aivoista tieteilijöiden mukaan löytyy tunne- ja muun älyn väliltä enemmän yhteyksiä, niin tätä kautta voi johtaa sitten jotain miettimisiä. Mihin yhteyshomma sitten vie. Usein lukee juuri sellaisia väitteitä, joissa se käännetään heikkoudeksi ja siihen suuntaan, että sitten tunteet ovat vallalla.

Vai onko kyse siitä, että huolimatta tuosta aivojen yhteyshommasta, miehillä myös samaa mutta painottuneemmin vähän eri tunteisiin. Siis jos naisilla (yleistys) painottuisi jokin sääli ja empatia ja semmoinen, niin miehillä painottuisi enemmän jotkin muut tunteet.... Vai onko siinäkin kyse vain erilaisista ilmenemistavoista. ehkä. Ei ota erkkikään selvää.

[sivullinen.]

Mies ja nainen ovat yhden kokonaisuuden kaksi eri osaa, jotka toimivat eri lailla, mutta yhdessä ovat tehokkaimmillaan.

Näin on, ja näin se on myös eläimillä. Jokainen ihminen pystyisi kyllä selviämään yksinkin elämästä; ei elämässä mitään niin vaikeata ole. Mutta jos sen aikoo elää tehokkaasti ja nauttien ja luonnollisesti, niin silloin tarvitaan miehiä ja naisia; tarvitaan lapsia ja vanhuksia; tarvitaan juristeja ja poliitikkoja. No viimeinen oli vitsi. Kun naiset ja miehet tekevät eri asioista - kumpikin omien vahvuuksien mukaan, niin syntyy loistojuttuja. Teot ovat kuitenkin eri laatuisia, joten niitä ei voi verrata. Mies voi kaivaa 20 metriä ojaa siinä ajassa missä nainen 10 metriä; sitä voi verrata. Jos taas mies kaivaa 20 metriä ojaa samassa ajassa kuin nainen keittää 3 litraa makkarasoppaa, niin vertausta ei voi tehdä. Siksi sanotaan molempien olevan yhtä tärkeitä.

Yhteiskunnan kannustimissa on kuitenkin ongelma. Yhteiskunta pyrkii tekemään kaikista töistä "yleisihmisen" töitä. Poistamaan siis jaottelun niin naisten ja miesten kuin kaikkien muidenkin jakojen väliltä. Tieteellisesti kaikki on lähtöisin taylorismista; teollisen yhteiskunnan teoriasta, jossa jokainen tehdastyöläinen haluttiin tehdä mahdollisimman helposti korvattavaksi. Tämä jako tekee ihmisten elämän surulliseksi; meistä tehdään koneita. Se myös haittaa perinteisten parisuhteiden syntyä. Ennen mies oli riippuvainen naisesta - talouden hoidon eli siivouksen takia - ja nainen miehestä - talouden hoidon eli rahoituksen takia. Silloin oli syytä ylläpitää suhteita ja pyrkiä niihin. Vielä 1900-luvun alussa nuoret naiset pyrkivät heti pääsemään "rouvaksi". Siitä oli niin paljon etuja. Työilmoituksissa tosin usein haettiin "naimatonta miestä" eli miehen edut olivat (silloinkin) luonnollisia eivätkä yhteiskunnallisia.

Nyt teollinen yhteiskunta laulaa länsimaissa lähestyy loppuaan; teollisuudesta häviää työpaikkoja 10% vuodessa ja talous on romahtanut pysyvästi. Mahdollisesti tulemme vielä eurokriisin jälkimainingeissa hylkäämään taylorismin, ja siirtymään taas sukupuoli riippuvaiseen työnjakoon. Ainakin joltain osin. Kaikki romahdukset nimittäin vievät ihmiskuntaa lähemmäs luonnontilaa. Aika näyttää mitä tuleman pitää, mutta ihmisten ilman yhteiskunnalisia rakenteita luoma yhteistoiminta tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan. Valtion on kuollut; Jokainen pitäköön huolta vain itsestään ja omasta yhteisöstään.

[divka]

Itse psykologiaa jonkin verran opiskeleena voisin esittää yhden lisä-argumentin naisten ja miesten ajattelun eroista: naiset jo ihan anatomisista syistä (hormonit ym. vaikuttaa aivotoimintaan) ovat herkempiä ja empaattisempia joka eläinlajissa.

Myöskin persoonallisuuspsykologiassa tehtiin tutkimuksia miten eri persoonallisuustyypit jakautuu miesten ja naisten välillä: niin 2/3 naisista omasi ns. tunteilla ajattelevan - enemmin kuin järjellä ajattelevan persoonallisuusluokituksen, siinä missä 2/3 miehistä ajatteli järjellä enemmin kuin tunteillaan.

Noista persoonallisuustesteistä sanoisin sen verran, että ne ovat yleensä jonkinlaisia itsearviointeja, eli siis eivät todellakaan mitenkään objektiivisia. Niissä testattava vastaa kysymyksiin sen perusteella, millaisia mielikuvia hänellä itsestään on, eivätkä nämä mielikuvat läheskään aina pidä paikkaansa. Kulttuurisista syistä naisten on yleensä myös helpompi myöntää esim. tehneensä jonkin ostopäätöksen puhtaasti tunnesyiden perusteella, kun taas miehet uskottelevat itselleen ja muille toimineensa jotenkin suunnitelmallisesti ja järkevästi.

Olen myös lukenut jostakin tiedelehdestä, että vain hyvin pieni osa kaikista ihmisistä (olikohan joku 8%) oikeasti olisi ajattelutavaltaan rationaalisia. En tiedä, kuuluuko tähän ryhmään sitten enemmän miehiä kuin naisia, mutta se ainakin on varmaa, ettei keskivertomies tosiaankaan mikään kummoinen järkiajattelija ole. Ja kyllähän sen huomaa jo ihan käytännön elämässä, etteivät ainakaan nuoret kaksikymppiset miehet kovin rationaalisia toiminnassaan yleensä ole...

[Storm501]

Voi käydä sitäkin, että mies katsoo ajattelunsa olevan järkiajattelua, kun itse asiassa taustalla voi olla tunnetta. Järkeillään homma niin, että se on järkiajattelua, vaikka jos ihan rehellisesti aletaan miettiä taustalta voi löytyä vallanhimoa (esim. sodat) ja muuta vähemmän järkeen nojaavaa. Kukaan nähnyt Panssarikenraali Pattonia... Mainio elokuva.

Pitäisin tätäkin aika pitkälti järkiajatteluna, mikäli se on suinkin oikea termi.

Sodankäynnissä kiehtonee varsinkin järjestelmällisyys, isot lelut, isot räjähdykset, hajoittaminen, sankariteot, maine, kunnia ja tiimityöskentely. Tietysti on myös liuta asioita, minkä takia se ei useimpia kiehdo, ne ovat toinen juttu.

Mutta ajattele ylläolevia kohteita, niitä et näe pelkässä sodankäynnissä, vaan jo kuusi vuotiaiden poikien leikeissä. Joten niitä voisi pitää hyvinkin miesroolimallisina ja maskuliinisina.

Samaa löytyy myös monilta miesten suosimilta perinteisiltä aloilta, esimerkiksi rakennusala, palomies, poliisi, astronautti jne.


En näitä kohteita kuitenkaan luottelisi tunteina, vaan pikemminkin hyveinä. Tavoittelemisen arvoisina, motivaatiota lisäävinä, sitä mitä elämältä ja ammatilta toivotaan. Se joka tekee pojista miehiä ja joskus miehistä poikia. Tietysti näihin ominaisuuksiin liittyy tunteita, mutta tunteet eivät ole se, minkä vuoksi näitä ominaisuuksia miehet elämältään hakevat. Ainakin omasta mielestäni...

Vallanhimoa en pitäisi miehille ominaisena asiana. Naisille tietysti valta sosiaalisissa konstruktioissa tuntuu olevan hyvinkin tärkeää. Mutta todellisen vallan kaipuun uskovan olevan harvinaisuus yksilöille, ei niin mikään sääntö. Kuinka moni meistä on vallannälkäisiä, sekä kykenevä käyttämään tätä valtaa tehokkasti? Harva, se on paras arvio.

[nuivanniemi]

Olen myös lukenut jostakin tiedelehdestä, että vain hyvin pieni osa kaikista ihmisistä (olikohan joku 8%) oikeasti olisi ajattelutavaltaan rationaalisia. En tiedä, kuuluuko tähän ryhmään sitten enemmän miehiä kuin naisia, mutta se ainakin on varmaa, ettei keskivertomies tosiaankaan mikään kummoinen järkiajattelija ole. Ja kyllähän sen huomaa jo ihan käytännön elämässä, etteivät ainakaan nuoret kaksikymppiset miehet kovin rationaalisia toiminnassaan yleensä ole...

Se riittää. Perinteisissä yhteisöissä on ollut erilaista erikoistumista. Yksi on ollut hyvä suunnittelussa, toinen vahva eränkävijä, kolmas taitava maanviljelijä, neljäs on ottanut hauskuuttajan roolin. Riittää, kun ihmislaumassa on joku, joka osaa erikoisen hyvin jonkin tietyn asian ja hän voi sitten hyödyttää kaikkia siellä osaamisellaan ja opettaa muillekin sen, mitä on kehitellyt päässään ja harjoitellut ajan kanssa.

Kapitalistinen teollisuusyhteiskunta tuo mutkia matkaan siinä mielessä, että tiettyjä geneettisiä taipumuksia, kuten kauneus ja matemaattinen älykkyys, korostetaan tässä järjestelmässä. Ja taas toisenlaisia taipumuksia, kuten vahvan ruumiillisen rakenteen omaavia, pidetään vähempiarvoisina. Tietyt ominaisuudet lajinkehityksen kautta omaavat saavat suhteettoman edun järjestelmämme sisällä.

Vertailukohdaksi voitaisiin ottaa kommunistinen, fasistinen tai kansallissosialistinen malli. Esimerkiksi Kiinan kansantasavallassa ja Neuvostoliitossa arvostettiin erilaisia ominaisuuksia kuin lännen nykyjärjestelmässä. Puolueen hierarkiassa pääsi etenemään osaamisella. Autoritäärisissä maissa, kuten 1900-luvun alun Saksa ja kylmän sodan aikainen Neuvostoliitto, insinööriosaaminen oli korkealuokkaista ja teknologian kehitykseen panostettiin voimallisesti. Kapitalistisessa mallissa insinööriosaaminen on jäänyt sivuosaan, kun pinnalle ovat nousseet kaikenlaiset pintaliitojulkkikset ja pyrkyrit.

Tämä meni vähän pohdinnan puolelle ja aiheesta sivuun, joten olkoon tässä nyt tarpeeksi tästä aiheesta tällä erää.

[nuivanniemi]

Näin on, ja näin se on myös eläimillä. Jokainen ihminen pystyisi kyllä selviämään yksinkin elämästä; ei elämässä mitään niin vaikeata ole. Mutta jos sen aikoo elää tehokkaasti ja nauttien ja luonnollisesti, niin silloin tarvitaan miehiä ja naisia; tarvitaan lapsia ja vanhuksia; tarvitaan juristeja ja poliitikkoja. No viimeinen oli vitsi. Kun naiset ja miehet tekevät eri asioista - kumpikin omien vahvuuksien mukaan, niin syntyy loistojuttuja. Teot ovat kuitenkin eri laatuisia, joten niitä ei voi verrata. Mies voi kaivaa 20 metriä ojaa siinä ajassa missä nainen 10 metriä; sitä voi verrata. Jos taas mies kaivaa 20 metriä ojaa samassa ajassa kuin nainen keittää 3 litraa makkarasoppaa, niin vertausta ei voi tehdä. Siksi sanotaan molempien olevan yhtä tärkeitä.

Yhteiskunnan kannustimissa on kuitenkin ongelma. Yhteiskunta pyrkii tekemään kaikista töistä "yleisihmisen" töitä. Poistamaan siis jaottelun niin naisten ja miesten kuin kaikkien muidenkin jakojen väliltä. Tieteellisesti kaikki on lähtöisin taylorismista; teollisen yhteiskunnan teoriasta, jossa jokainen tehdastyöläinen haluttiin tehdä mahdollisimman helposti korvattavaksi. Tämä jako tekee ihmisten elämän surulliseksi; meistä tehdään koneita. Se myös haittaa perinteisten parisuhteiden syntyä. Ennen mies oli riippuvainen naisesta - talouden hoidon eli siivouksen takia - ja nainen miehestä - talouden hoidon eli rahoituksen takia. Silloin oli syytä ylläpitää suhteita ja pyrkiä niihin. Vielä 1900-luvun alussa nuoret naiset pyrkivät heti pääsemään "rouvaksi". Siitä oli niin paljon etuja. Työilmoituksissa tosin usein haettiin "naimatonta miestä" eli miehen edut olivat (silloinkin) luonnollisia eivätkä yhteiskunnallisia.

Nyt teollinen yhteiskunta laulaa länsimaissa lähestyy loppuaan; teollisuudesta häviää työpaikkoja 10% vuodessa ja talous on romahtanut pysyvästi. Mahdollisesti tulemme vielä eurokriisin jälkimainingeissa hylkäämään taylorismin, ja siirtymään taas sukupuoli riippuvaiseen työnjakoon. Ainakin joltain osin. Kaikki romahdukset nimittäin vievät ihmiskuntaa lähemmäs luonnontilaa. Aika näyttää mitä tuleman pitää, mutta ihmisten ilman yhteiskunnalisia rakenteita luoma yhteistoiminta tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan. Valtion on kuollut; Jokainen pitäköön huolta vain itsestään ja omasta yhteisöstään.

Hyvä kirjoitus.

Näen Suomen tulevaisuuden sellaisena, että maa jakautuu maakunnittain, kyläkunnittain ja heimoittain. Näiden yksiköiden välille solmitaan löyhiä sopimuksia, hyödyttämään kaikkia osapuolia. Nyt on eduksi, jos on iso ja tiivis suku. Vaikeina aikoina on niin, että vain sukuun voi luottaa. Länsimainen malli kaatuu ja se ei enää siitä tule nousemaan, koska se on perustunut velaksi elämiseen, eli luonnon riistoon. Onneksi Suomessa maalaishistoria on niin lähellä, joten ei se niin paha paukku tule meille olemaan kuitenkaan.

Ennakkoluuloisuus ja nuivuus tulevat muuten olemaan avaimia selviytymiseen romahduksen jälkeen. Hitaasti uusille asioille ja uusille ihmisille lämpenevät, eli konservatiivit ja jäyhät, nämä ovat kullanarvoisia ominaisuuksia jatkossa. Suomen kaltaisessa maassa selviytyminen edellyttää kylmiä hermoja ja kylmää järkeä. Huithapelit, huitelijat ja hörhöilijät kuolevat pakkaseen ja nälkään heti ensimmäisenä talvena romahduksen jälkeen. Tämä ilmastomme on erinomaisen jalostava elementti, joka hioo ihmisistä timantteja.

[femacco]

Voi käydä sitäkin, että mies katsoo ajattelunsa olevan järkiajattelua, kun itse asiassa taustalla voi olla tunnetta. Järkeillään homma niin, että se on järkiajattelua, vaikka jos ihan rehellisesti aletaan miettiä taustalta voi löytyä vallanhimoa (esim. sodat) ja muuta vähemmän järkeen nojaavaa. Kukaan nähnyt Panssarikenraali Pattonia... Mainio elokuva.

Pitäisin tätäkin aika pitkälti järkiajatteluna, mikäli se on suinkin oikea termi.

Sodankäynnissä kiehtonee varsinkin järjestelmällisyys, isot lelut, isot räjähdykset, hajoittaminen, sankariteot, maine, kunnia ja tiimityöskentely. Tietysti on myös liuta asioita, minkä takia se ei useimpia kiehdo, ne ovat toinen juttu.

Mutta ajattele ylläolevia kohteita, niitä et näe pelkässä sodankäynnissä, vaan jo kuusi vuotiaiden poikien leikeissä. Joten niitä voisi pitää hyvinkin miesroolimallisina ja maskuliinisina.

Samaa löytyy myös monilta miesten suosimilta perinteisiltä aloilta, esimerkiksi rakennusala, palomies, poliisi, astronautti jne.


En näitä kohteita kuitenkaan luottelisi tunteina, vaan pikemminkin hyveinä. Tavoittelemisen arvoisina, motivaatiota lisäävinä, sitä mitä elämältä ja ammatilta toivotaan. Se joka tekee pojista miehiä ja joskus miehistä poikia. Tietysti näihin ominaisuuksiin liittyy tunteita, mutta tunteet eivät ole se, minkä vuoksi näitä ominaisuuksia miehet elämältään hakevat. Ainakin omasta mielestäni...

Vallanhimoa en pitäisi miehille ominaisena asiana. Naisille tietysti valta sosiaalisissa konstruktioissa tuntuu olevan hyvinkin tärkeää. Mutta todellisen vallan kaipuun uskovan olevan harvinaisuus yksilöille, ei niin mikään sääntö. Kuinka moni meistä on vallannälkäisiä, sekä kykenevä käyttämään tätä valtaa tehokkasti? Harva, se on paras arvio.

Strom 501. Kirjoitit edellisellä sivulla hyvin miesnäkökulmaa avaavasti asiasta. Tekstiisi ei ole mitään lisättävää. Toki tartuit aiheen ohi meneviin juttuihin kuten naisten palkkaukseen, joka ei mielestäni kuulu tähän ketjuun.

Olen myös lukenut jostakin tiedelehdestä, että vain hyvin pieni osa kaikista ihmisistä (olikohan joku 8%) oikeasti olisi ajattelutavaltaan rationaalisia. En tiedä, kuuluuko tähän ryhmään sitten enemmän miehiä kuin naisia, mutta se ainakin on varmaa, ettei keskivertomies tosiaankaan mikään kummoinen järkiajattelija ole. Ja kyllähän sen huomaa jo ihan käytännön elämässä, etteivät ainakaan nuoret kaksikymppiset miehet kovin rationaalisia toiminnassaan yleensä ole...

Se riittää. Perinteisissä yhteisöissä on ollut erilaista erikoistumista. Yksi on ollut hyvä suunnittelussa, toinen vahva eränkävijä, kolmas taitava maanviljelijä, neljäs on ottanut hauskuuttajan roolin. Riittää, kun ihmislaumassa on joku, joka osaa erikoisen hyvin jonkin tietyn asian ja hän voi sitten hyödyttää kaikkia siellä osaamisellaan ja opettaa muillekin sen, mitä on kehitellyt päässään ja harjoitellut ajan kanssa.

Kapitalistinen teollisuusyhteiskunta tuo mutkia matkaan siinä mielessä, että tiettyjä geneettisiä taipumuksia, kuten kauneus ja matemaattinen älykkyys, korostetaan tässä järjestelmässä. Ja taas toisenlaisia taipumuksia, kuten vahvan ruumiillisen rakenteen omaavia, pidetään vähempiarvoisina. Tietyt ominaisuudet lajinkehityksen kautta omaavat saavat suhteettoman edun järjestelmämme sisällä.

Tämä meni vähän pohdinnan puolelle ja aiheesta sivuun, joten olkoon tässä nyt tarpeeksi tästä aiheesta tällä erää.

Tämä on tärkeää. Olemme kaikki hyviä jossain. Itse olen älyltäni keskitasoinen, mutta mielikuvitukseltani ja sorminäppäryydeltäni suvereeni. Meissä kaikissa on ylivoimaisen hienoja ominaisuuksia, jotka loistavat ryhmätilanteessa. Viis siitä mitä feminismistä ja sovinismista sanotaan. Naiset ja miehet ovat hemmetin kovia omissa jutuissaan.

[Tabula Rasa]

^ tuon varalta löytyy hyvin läheisiä sukulaisia joilla viljeltynä 60 hehtaaria? +vähemmän läheisiä joilla likellä enempikin. Metsästys+kalastus sujuu ja välineet löytyy tarvittaessa, eli nauran vaan räkäsesti kun pk-ghetoissa alkaa kiehua. Edellisiin sukuhäihin mahtui ~1200 kahden päivän aikana eli ehkä pitää perustaa tosiaan oma kyläkunta jos sitä tarvitaan.

Mutta taitaa olla vielä aika monta mutkaa ja jippoa ennen sitä. Pointtina siis ettei maan kaatuminen välttämättä ole negaatio kuin ylijäämäpopulalle joka muutenkin syöttiläinä.

[femacco]

^ tuon varalta löytyy hyvin läheisiä sukulaisia joilla viljeltynä 60 hehtaaria? +vähemmän läheisiä joilla likellä enempikin. Metsästys+kalastus sujuu ja välineet löytyy tarvittaessa, eli nauran vaan räkäsesti kun pk-ghetoissa alkaa kiehua. Edellisiin sukuhäihin mahtui ~1200 kahden päivän aikana eli ehkä pitää perustaa tosiaan oma kyläkunta jos sitä tarvitaan.

Mutta taitaa olla vielä aika monta mutkaa ja jippoa ennen sitä. Pointtina siis ettei maan kaatuminen välttämättä ole negaatio kuin ylijäämäpopulalle joka muutenkin syöttiläinä.

Näin juuri. Sitä joutuu olemaan mies- ja naisnäkökulmissa keskilinjoilla kun palataan perusasioiden äärelle. Epäilen, että omavaraistaloudessa miehet ja naiset ottavat oma luonnolliset roolinsa ja jako korostuu siinä.

[nuivanniemi]

Tämä on tärkeää. Olemme kaikki hyviä jossain. Itse olen älyltäni keskitasoinen, mutta mielikuvitukseltani ja sorminäppäryydeltäni suvereeni. Meissä kaikissa on ylivoimaisen hienoja ominaisuuksia, jotka loistavat ryhmätilanteessa. Viis siitä mitä feminismistä ja sovinismista sanotaan. Naiset ja miehet ovat hemmetin kovia omissa jutuissaan.

Suomalaisilla olisi todella paljon annettavaa toisilleen, kunhan pääsisimme tästä ulkomailta ohjatusta talousjärjestelmästä, joka laittaa ihmiset taistelemaan toisiaan vastaan. Jokainen voisi osallistua yhteiseen elämään omia lahjakkuuksiaan hyödyntämällä ja tuottaa näin iloa koko yhteisölle. Kuristavien kahleiden rikkominen edesauttaisi aidon suvaitsevaisuuden syntymistä luonnollista tietä, kun ihmiset näkisivät, että jokaisella on jotain annettavaa yhteisölle ja jokainen on tärkeä.

»Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
(Lähde: Tacitus: Germania. Käännös Tuomo Pekkanen. Yliopistopaino 1988)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fennit

[nuivanniemi]

^ tuon varalta löytyy hyvin läheisiä sukulaisia joilla viljeltynä 60 hehtaaria? +vähemmän läheisiä joilla likellä enempikin. Metsästys+kalastus sujuu ja välineet löytyy tarvittaessa, eli nauran vaan räkäsesti kun pk-ghetoissa alkaa kiehua. Edellisiin sukuhäihin mahtui ~1200 kahden päivän aikana eli ehkä pitää perustaa tosiaan oma kyläkunta jos sitä tarvitaan.

Mutta taitaa olla vielä aika monta mutkaa ja jippoa ennen sitä. Pointtina siis ettei maan kaatuminen välttämättä ole negaatio kuin ylijäämäpopulalle joka muutenkin syöttiläinä.

Tuosta romahduksesta kun mennään sellaiset 50-100 vuotta eteenpäin, niin on käynyt niin, että lajinkehitys on karsinut laiskat syöttiläät pois ja jäljelle jääneet ovat niiden selviytymiskykyisten jälkeläisiä. Uusista sukupolvista jalostuu korostetun työteliäitä ja ahkeria. En pysty näkemään sitä mitenkään huonona asiana. Vaikka tänä muutosaikana olisi miten suurta kärsimystä ja miten suuria henkilökohtaisia tragedioita hyvänsä, niin ennen pitkää kaikki kuitenkin tasaantuu ja elämä palaa uomillensa. Ihmiset elävät uudessa todellisuudessa ja kärsimykset painuvat taka-alalle. Vanhat ihmiset muistavat ne vielä hämärästi, mutta nuoremmille ne ovat enää vain viihdyttäviä ja mielenkiintoisia kertomuksia. Se on helpottavakin ajatus.

[nuivanniemi]

Näin juuri. Sitä joutuu olemaan mies- ja naisnäkökulmissa keskilinjoilla kun palataan perusasioiden äärelle. Epäilen, että omavaraistaloudessa miehet ja naiset ottavat oma luonnolliset roolinsa ja jako korostuu siinä.

Tulevaisuuteen voi päästä kurkistamaan jo nyt, nimittäin ekokylien kautta. Osassa ekokyliä eletään enemmän omavaraisesti, osassa taas vähemmän omavaraisesti. Olisi kiintoisaa tietää, kuinka heillä nämä roolit ovat muotoutuneet sukupuolten ja sukupolvien välillä, ja muutenkin.

Katajamäen ekoyhteisö Vilppulassa on ollut tietääkseni yksi omavaraisimpia, mutta heilläkin omavaraisuusaste on ollut vain noin 50 %. Täydelliseen omavaraisuuteen olisi mahdollista päästä, mutta se edellyttäisi heidän mukaansa sitä, että työskennellä pitäisi miltei koko ajan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekokyl%C3%A4

Ja ainahan voisi käydä kysymässä vinkkejä amisseilta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amissit

[Tabula Rasa]

Heh, ''on huomattu vaikeuksia löytää tekijöitä yhteisille töille''

Itsehän järjestäisin maanomistajana niin, että esimerkiksi pellon viljely joka on yhteisvoimin jäänyt tekemättä tehtäisiin vaikka seuraavalla tavalla:

vuokrataan/sovitaan että viljelijä saa itselleen esim 10-90% sadosta jonka voi vaihtaa muihin hyödykkeisiin. Eli ihan perinteistä pienyrittäjyyttä. Ahkera ruokkii itsensä ja maksaa pellon hinnan nopeastikin, laiska taas ei syö. Mutta joo, pitää katella jos saisi kylän ilman kommunistejä kasaan(olettaen että tarve tulis)..

[Lahti-Saloranta]

Mies ja nainen ovat yhden kokonaisuuden kaksi eri osaa, jotka toimivat eri lailla, mutta yhdessä ovat tehokkaimmillaan....

Tuo miehien ja naisien laittaminen paremmuusjärjestykseen on vähän sama kuin laittaisi kuorma- ja linja-autot paremmuusjärjestykseen. Onnikka on ehdottomasti parempi vaihtoehto henkilökuljetuksiin mutta kokolailla kehno soranajoon kun taas kuorma-auton kanssa asia on juuri päinvastoin.

[Storm501]

Strom 501. Kirjoitit edellisellä sivulla hyvin miesnäkökulmaa avaavasti asiasta. Tekstiisi ei ole mitään lisättävää. Toki tartuit aiheen ohi meneviin juttuihin kuten naisten palkkaukseen, joka ei mielestäni kuulu tähän ketjuun.

Kiitos, tosin palkkauksesta olen eri mieltä. Keskustelun aihe ymmärtääkseni on naisten suhtautuminen talouteen, joten naisten suhtautuminen palkkaukseen tuskin on kovinkaan kaukana aihepiiristä.

[femacco]

Strom 501. Kirjoitit edellisellä sivulla hyvin miesnäkökulmaa avaavasti asiasta. Tekstiisi ei ole mitään lisättävää. Toki tartuit aiheen ohi meneviin juttuihin kuten naisten palkkaukseen, joka ei mielestäni kuulu tähän ketjuun.

Kiitos, tosin palkkauksesta olen eri mieltä. Keskustelun aihe ymmärtääkseni on naisten suhtautuminen talouteen, joten naisten suhtautuminen palkkaukseen tuskin on kovinkaan kaukana aihepiiristä.

En ole eri mieltä. Kyllähän sen näkee, että palkkauksen määrittää pitkälle se onko työ mies- vai naisvaltaisella alalla. Naisvaltaisilla aloilla, joihin luetaan julkisen puolen palvelu-, sairaanhoito-, lastenhoito-, vanhustenhoitoalat sekä siivous on palkkataso matalampi kuin miesten korjaus- ja rakennusaloilla. Naisilla ei ole ollut pokkaa pyytää sitä mitä he oikeasti ansaitsisivat. Naiset tuppaavat usein tyytymään silloin kun pitäisi polkea jalkaa ja vaatia oikeuksiaan. Sairaanhoitajien lakon aikaan olin täysin sairanhoitajien puolella. Sinänsä samanpalkkaisuusongelmaa ei tutkitusti ole ja kyse on vain siitä, millä alalla on töissä. Tiedän miehiä, jotka ovat naisvaltaisella alalla töissä ja ovat aloittaneet korkeammilla aloitusliksoilla koska ovat osanneet pyytää.

Jos pidetään ulkomainen työvoima pois kuvioista ja tarjotaan hyvät työehdot löytyy aivan varmasti tekijöitä. Uudellamaalla tämä on ensisijaista, koska sillä turvataan työvoiman pysyminen kalliissa maakunnassa. Muuten tämä piiri gettoutuu nopeasti. Harmi, että se kehitys on jo alkanut.

[Storm501]

Strom 501. Kirjoitit edellisellä sivulla hyvin miesnäkökulmaa avaavasti asiasta. Tekstiisi ei ole mitään lisättävää. Toki tartuit aiheen ohi meneviin juttuihin kuten naisten palkkaukseen, joka ei mielestäni kuulu tähän ketjuun.

Kiitos, tosin palkkauksesta olen eri mieltä. Keskustelun aihe ymmärtääkseni on naisten suhtautuminen talouteen, joten naisten suhtautuminen palkkaukseen tuskin on kovinkaan kaukana aihepiiristä.

En ole eri mieltä. Kyllähän sen näkee, että palkkauksen määrittää pitkälle se onko työ mies- vai naisvaltaisella alalla. Naisvaltaisilla aloilla, joihin luetaan julkisen puolen palvelu-, sairaanhoito-, lastenhoito-, vanhustenhoitoalat sekä siivous on palkkataso matalampi kuin miesten korjaus- ja rakennusaloilla. Naisilla ei ole ollut pokkaa pyytää sitä mitä he oikeasti ansaitsisivat. Naiset tuppaavat usein tyytymään silloin kun pitäisi polkea jalkaa ja vaatia oikeuksiaan. Sairaanhoitajien lakon aikaan olin täysin sairanhoitajien puolella. Sinänsä samanpalkkaisuusongelmaa ei tutkitusti ole ja kyse on vain siitä, millä alalla on töissä. Tiedän miehiä, jotka ovat naisvaltaisella alalla töissä ja ovat aloittaneet korkeammilla aloitusliksoilla koska ovat osanneet pyytää.

Jos pidetään ulkomainen työvoima pois kuvioista ja tarjotaan hyvät työehdot löytyy aivan varmasti tekijöitä. Uudellamaalla tämä on ensisijaista, koska sillä turvataan työvoiman pysyminen kalliissa maakunnassa. Muuten tämä piiri gettoutuu nopeasti. Harmi, että se kehitys on jo alkanut.

Palkkauksessahan on pohjimmiltaan kyse kysynnästä ja tarjonnasta. Paljon sairaanhoitajia tarvitaan, paljon heitä on tarjottavana. Vapailla markkinoilla palkka asettuisi siihen, että X-palkalla työnantaja saa perus-sairaanhoitajan, X-palkalla perus-sairaanhoitaja saa töitä. Mutta koska on monenlaisia sairaanhoitajia, hyviä ja huonoja, on tärkeää myös saada palkkaus vastaamaan tätä. Täysin vapailla markkinoilla työnantaja voi työntekijän kanssa yhdessä toimin neuvotella molemmille sopivan palkan, joka vastaa sairaanhoitajan tehokkuutta. Tätä palkkaa voidaan muuntaa tilanteen mukaan, esimerkiksi sairaanhoitaja tekee työnsä paremmin, tai haluaa vähentää työtehtäviään.

Tosin Suomessa järjestelmä on toinen, työnantaja ja työntekijät neuvottelevat yhden palkan, joka muuttuu työvuosien mukaan. Toinen neuvotteluosapuoli voi dominoida toista, palkkaa eivät määritä markkinat, jolloin palkka voi olla yli- tai alihinnoiteltu. Tietty ryhmä siitä voi hyötyä, mutta koko yhteiskunta siitä kärsii tätä hyötyä enemmän.

Mikäli sairaanhoitajille maksettava palkka on liian pieni, silloin kaikki hoitajat olisi työllistetty, uusia hoitajia ei olisi tarjolla, siten työvoimapula. Tosin matala palkka laskee hoitajaksi kouluttautumisen suosiota, jopa valmiiksi koulutettujen hoitajien motivaatiota edes työskennellä koko alalla. Tämä tulee muuttamaan epäkohdan pitkällä aikavälillä kestämättömäksi... Koska hoitajia ei saada täyttämään kaikkia vakansseja, terveydenhuolto kärsii.

Mikäli palkka on liian suuri, vain harvat ja kyvykkäät saavat työtä, iso määrä istuu työttöminä, ja alalle korkean palkan toivossa kouluttautuu lisää tulevia työttömiä. Nämä harvat ja kyvykkäät, jotka ovat töissä korkealla palkalla, joutuvat tekemään erittäin suuren määrän työtä (paljon ylityötä), riskeerata mahdollisen burnoutin... heillä hyvin vähän aikaa edes nauttia palkastaan. Koska hoitajia, tosin kyvykkäitä, on hyvinkin vähän, terveydenhuolto kärsii. Kyvykkäät ja kokeneet hoitajat ikääntyvät ja palavat loppuun, uusien hoitajien on hyvinkin vaikea päästä töihin, sillä TES alkupalkka on työnantajalle liian korkea. Tilanteesta tulee kestämätön, viimeistään kun nämä kyvykkäät hoitajat alkavat jäädä eläkkeelle, palkkauksessa on tapahduttava iso muutos, työllisyystilanteessa ja hoidon laadussa tapahtuu iso muutos.


Siksi tämä on minusta ongelmallista, sillä ammattiliittoja hallitsevat seniorit, eli tässä hypoteettisessa tapauksessa ne vanhat hoitajat. Heillä on hyvinkin motivaatiota neuvotella sopimukset, mukaanlukien palkkauksen turvaamaan erityisesti omaa etuaan. Tämä etu ei ole yhteinen ammattiliittojen junioreiden kanssa, eikä varsinkaan opiskelijoiden tai tulevien työntekijöiden kanssa. Siten uskon hyvinkin monen alan palkkauksen olevan selvästi ylihinnoiteltu, tosin naisten alojen palkkaukseen en ole perehtynyt.

Aiemmin mainitsemani parempi vaihtoehto olisi, että työnantajalla olisi valtuudet neuvotella jokaisen työntekijän palkka tämän työntekijän kanssa. Tehokkaat työntekijät saisivat runsasta palkkaa, tehottomat työntekijät heikompaa palkkaa. Nykyään katsotaan vain vuosia, joita on yrityksessä roikuttu. Myöskin yksityiskohtainen neuvottelu mahdollistaa nuoren ja kokemattomankin työntekijän ottamisen töihin, ja mikäli hän osoittautuu kykeneväksi, hänen palkkaansa voidaan nostaa. Järjestelmä olisi reilumpi, kilpailukykyisempi ja paljon enemmän motivoiva. Tällaisessa voittavat koko kansantalous ja ahkerat/tehokkaat työntekijät. Ainoita häviäjiä olisivat laiskat/tehottomat työntekijät. Tosin uudet laiskat/tehottomatkin työntekijät voittaisivat, sillä heidätkin voitaisiin palkata. Ainoastaan mahdolliset vanhat laiskat/tehottomat, joilta ei voi edellyttää mitään uuden oppimista, jotka saavat palkkansa muiden työstä ja jotka hallitsevat työpaikan ilmapiiriä, häviäisivät tässä ylihinnoitellun palkkamonopolinsa suhteen.

Kyllähän sen näkee, että palkkauksen määrittää pitkälle se onko työ mies- vai naisvaltaisella alalla. Naisvaltaisilla aloilla, joihin luetaan julkisen puolen palvelu-, sairaanhoito-, lastenhoito-, vanhustenhoitoalat sekä siivous on palkkataso matalampi kuin miesten korjaus- ja rakennusaloilla. Naisilla ei ole ollut pokkaa pyytää sitä mitä he oikeasti ansaitsisivat. Naiset tuppaavat usein tyytymään silloin kun pitäisi polkea jalkaa ja vaatia oikeuksiaan.

Ok, palkkaeroille voi olla monta syytä. Lähdetään liikkeelle sinun olettamuksestasi, eli naisvaltaisten alojen palkkaus on matala, sillä naiset eivät uskalla vaatia asianmukaista palkkaa. Mikäli ala olisi poikkeuksellisen matalapalkkainen, työttömyys alalla oli hyvinkin matalaa, kyseessä oli lähes työvoimapula. Ok, vaikuttaa pätevän mm. siivoojiin ja sairaanhoitajiin.

Mikäli palkkaus on poikkeuksellisen matala, motivaatio kouluttautua tälle alalle olisi matala. Siivos- ja sairaanhoidon suhteen tämä saattaa myöskin pitää paikkansa.

Eli voit olla hyvinkin oikeassa, että ala on alipalkattu (tätä varten olisi hyvä tarkistaa alan työllisyystilanne). Kuten mainitsin, nykyinen neuvottelujärjestelmä johtaa ali-/ylilyönteihin, sen sijaan että palkan saisivat määritellä markkinat. Naiset saattavat saada alhaista palkkaa, mutta toisaalta tämän seurauksena he ovat hyvinkin työllistettyjä aloillaan. Mikäli miehet saavat ylisuurta palkkaa, heidän ongelmanaan on tosin suuri työttömyys, josta huomattava osa miehistä joutuu kärsimään. Teoreettisesti voisin väittää työttömien miesten kärsimyksen vastaavan matalapalkattujen naisten kärsimystä. Ja tämä johtuu siitä, että seniorityönantajat ja senioriammattiliittolaiset saavat neuvotella keskenään sopimukset, joissa he tietysti ajavat erityisesti omaa etuaan. Ja valitettavasti nämä sopimukset pätevät kaikkiin, niihinkin jotka ovat päättäneet olla kuulumatta ammattiliittoihin. Yli- ja alihinnoittelussa saattavat hyötyä tietyt ryhmät, mutta koko kansantalous siinä häviää, jolloin kokonaisuudessaan siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tosin kun ala on alipalkattu, kysymme tietysti miksi se on alipalkattu, vaikkapa nähden keskimääräiseen miesten alaan. Yksi teoria voi olla, että naiset pyytävät liian vähän. Toinen teoria voi olla aiemmin mainitsemani työntekijän tehokkuus, eli naiset tekevät keskimäärin vähemmän työtunteja, varsinkin vähemmän ylitöitä, heillä on keskimäärin enemmän poissaoloja, varsinkin äitiyslomaa. Ehkäpä näillä aloilla on keskimäärin normaalia lyhyempi koulutus, joka tietysti vaikuttaa normaalia suurempaan tarjontaan työvoimassa. Myöskin, ironista kyllä, naisten pidempi elinikä ja parempi terveys voi laskea palkkaa, sillä se vaikuttaa tarjontaan. Tosin tietysti terve työntekijä on epätervettä tehokkaampi.

Tiedän miehiä, jotka ovat naisvaltaisella alalla töissä ja ovat aloittaneet korkeammilla aloitusliksoilla koska ovat osanneet pyytää.

Tätä tosin ihmettelen. Mikäli kyseessä on sama ala, kai miesten tulee noudattaa TES-mukaista palkkaa, mitä muuta he voivat pyytää? Ja yleensä TES-palkat määräytyvät, jokseenkin joustamattomasti, työvuosien mukaan. Tietenkään en tunne kyseisten alojen työehtosopimuksia, mutta näin olen ymmärtänyt asioiden olevan useimmilla aloilla...

[Alkuasukas]

Naisten keskimääräinen tuntipalkka verojen jälkeen on 0,3% isompi kuin miesten. Että sellaista.

[randomi7]

Totuus on myös jos feministit on tuhoamassa maata ja kulttuuria niin se ei ole heidän vika vaan miesten vika jotka antaa heidän tehdä sen, lintuperspektiivistä olemme kuitenkin edelleen apinalauma joka yrittää selviytyä. Miehet voi aina palauttaa naiset keittiöön ja vanhat arvot takaisin mutta naiset ei ikinä pysty kaapata valtaa, joten miehet on AINA vastuussa riippumatta siitä kuka piti "valtaa käsissään" juuri nyt.

Suomalaiset miehet ovat heikkoja ja sen takia valta on liukunut naisille. Eivät naiset välttämättä edes sitä valtaa haluaisi niin innokkaasti, mutta kun miehet eivät sitä valtaa halua ottaa, niin jonkunhan se täytyy sitten ottaa. Johtuuko tämä suomalaisten miesten heikkous kasvatuksesta, kemikaalipommituksesta, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä vai mistä, se on sitten jo toinen kysymys. Kuitenkin kuten itsekin sanot, niin miehet saisivat sen vallan takaisin heti halutessaan, joten kyse on siitä, että miehet eivät sitä syystä tai toisesta halua ottaa.

Tarvittaisiin ns. kulttuurivallankumous - sellaista tuskin ihan lähivuosina tulee koska euroopassa ja etenkin pohjoismaissa menee vielä liian hyvin että kukaan jaksaisi mitään yrittää, ajat kuitenkin muuttuu ja vielä meidänkin elinaikana saattaa jotain dramaattista tapahtua globaalisti mikä muuttaa pelin hengen tai sitten ei.... aika näyttää. 

[AstaTTT]

Tässä kuva miesten vastauksista kyseiseen kyselyyn. Powerpoint-esitys tutkimuksesta löytyy puolestaan täältä:
http://www.sttk.fi/fi-FI/uutiset/uutinen/uutiset-2012/sttk-n-kuntakysely-oman-kunnan-toiminnan-kannalta-tarkeinta-ovat-toimivat-terveyspalvelut-sosiaalipalvelut-toiseksi-tarkeimpia

(http://i48.tinypic.com/vgn8d0.jpg)

Mielestäni on provosointia sanoa, että naiset eivät välitä taloudesta. Kyllä välittävät. 

[Source]

Haa! Miksi miehet eivät ole kiinnostuneita yrittäjyydestä ja innovatiivisuudesta kunnassa? Eivät taida olla kiinnostuneita talousasioista siis

[Avantgarde]

Voi käydä sitäkin, että mies katsoo ajattelunsa olevan järkiajattelua, kun itse asiassa taustalla voi olla tunnetta. Järkeillään homma niin, että se on järkiajattelua, vaikka jos ihan rehellisesti aletaan miettiä taustalta voi löytyä vallanhimoa (esim. sodat) ja muuta vähemmän järkeen nojaavaa. Kukaan nähnyt Panssarikenraali Pattonia... Mainio elokuva.

Pitäisin tätäkin aika pitkälti järkiajatteluna, mikäli se on suinkin oikea termi.

Sodankäynnissä kiehtonee varsinkin järjestelmällisyys, isot lelut, isot räjähdykset, hajoittaminen, sankariteot, maine, kunnia ja tiimityöskentely. Tietysti on myös liuta asioita, minkä takia se ei useimpia kiehdo, ne ovat toinen juttu.

Mutta ajattele ylläolevia kohteita, niitä et näe pelkässä sodankäynnissä, vaan jo kuusi vuotiaiden poikien leikeissä. Joten niitä voisi pitää hyvinkin miesroolimallisina ja maskuliinisina.

Voi olla sekoittuneena järki- ja tunneajattelua, kumpi sitten ajaa kumpaa enemmän... ihmis- ja tilannekohtaista. Tosipohjainen Panssarikenraali Patton- elokuvan sotajehu Patton rakasti sodankäyntiä, nähdäkseni intohimonsa sodankäyntiin motivoi toimintaansa mutta tämä ei tarkoita että siitä olisi seurannut huonoa johtajuutta tai huonoutta, hänhän oli menestyksekäs sodankävijä, legendaarinen tapaus. Muistaakseni hieman masentui, ainakin filmissä, kun sota oli ohi - hahmosta oli tullut jotenkin rakastettava, niin katsojakin saattoi huvituksen seasta jopa ajatella, voi ei älä nyt masennu, jostain vielä sota taas löytyy. Pattonilla on muuten yksi parhaimmista (vai paras, en ole juuri muita noteerannut) sotapuheista mitä lienee sanotun. Piti sen toisen maailmansodan ollessa päällä amerikkalaisille sotaan lähteville joukoille 1944. Ohessa pari otetta siitä :

     "Be seated."

     Men, this stuff that some sources sling around about America wanting out of this war, not wanting to fight, is a crock of bullshit. Americans love to fight, traditionally. All real Americans love the sting and clash of battle.
     You are here today for three reasons. First, because you are here to defend your homes and your loved ones. Second, you are here for your own self respect, because you would not want to be anywhere else. Third, you are here because you are real men and all real men like to fight. When you, here, every one of you, were kids, you all admired the champion marble player, the fastest runner, the toughest boxer, the big league ball players, and the All-American football players. Americans love a winner. Americans will not tolerate a loser. Americans despise cowards. Americans play to win all of the time. I wouldn't give a hoot in hell for a man who lost and laughed. That's why Americans have never lost nor will ever lose a war; for the very idea of losing is hateful to an American.

     You are not all going to die. Only two percent of you right here today would die in a major battle. Death must not be feared. Death, in time, comes to all men. Yes, every man is scared in his first battle. If he says he's not, he's a liar. Some men are cowards but they fight the same as the brave men or they get the hell slammed out of them watching men fight who are just as scared as they are. The real hero is the man who fights even though he is scared. Some men get over their fright in a minute under fire. For some, it takes an hour. For some, it takes days. But a real man will never let his fear of death overpower his honor, his sense of duty to his country, and his innate manhood. Battle is the most magnificent competition in which a human being can indulge. It brings out all that is best and it removes all that is base. ....

An Army is a team. It lives, sleeps, eats, and fights as a team. This individual heroic stuff is pure horseshit. The bilious bastards who write that kind of stuff for the Saturday Evening Post don't know any more about real fighting under fire than they know about fucking! We have the finest food, the finest equipment, the best spirit, and the best men in the world.  Why, by God, I actually pity those poor sons-of-bitches we're going up against. By God, I do.
     My men don't surrender, and I don't want to hear of any soldier under my command being captured unless he has been hit. Even if you are hit, you can still fight back. That's not just bull shit either. The kind of man that I want in my command is just like the lieutenant in Libya, who, with a Luger against his chest, jerked off his helmet, swept the gun aside with one hand, and busted the hell out of the Kraut with his helmet. Then he jumped on the gun and went out and killed another German before they knew what the hell was coming off. And, all of that time, this man had a bullet through a lung. There was a real man!
      All of the real heroes are not storybook combat fighters, either. Every single man in this Army plays a vital role. Don't ever let up. Don't ever think that your job is unimportant. Every man has a job to do and he must do it. Every man is a vital link in the great chain. What if every truck driver suddenly decided that he didn't like the whine of those shells overhead, turned yellow, and jumped headlong into a ditch? The cowardly bastard could say, 'Hell, they won't miss me, just one man in thousands.' But, what if every man thought that way? Where in the hell would we be now? What would our country, our loved ones, our homes, even the world, be like? No, Goddamnit, Americans don't think like that. Every man does his job. Every man serves the whole....

Sure, we want to go home. We want this war over with. The quickest way to get it over with is to go get the bastards who started it. The quicker they are whipped, the quicker we can go home. The shortest way home is through Berlin and Tokyo. And when we get to Berlin, I am personally going to shoot that paper hanging son-of-a-bitch Hitler. Just like I'd shoot a snake! ...
  I don't want to get any messages saying, 'I am holding my position.' We are not holding a Goddamned thing. Let the Germans do that. We are advancing constantly and we are not interested in holding onto anything, except the enemy's balls. We are going to twist his balls and kick the living shit out of him all of the time. Our basic plan of operation is to advance and to keep on advancing regardless of whether we have to go over, under, or through the enemy. We are going to go through him like crap through a goose; like shit through a tin horn!
     From time to time there will be some complaints that we are pushing our people too hard. I don't give a good Goddamn about such complaints. I believe in the old and sound rule that an ounce of sweat will save a gallon of blood. The harder WE push, the more Germans we will kill. The more Germans we kill, the fewer of our men will be killed. Pushing means fewer casualties. I want you all to remember that.
     There is one great thing that you men will all be able to say after this war is over and you are home once again. You may be thankful that twenty years from now when you are sitting by the fireplace with your grandson on your knee and he asks you what you did in the great World War II, you WON'T have to cough, shift him to the other knee and say, 'Well, your Granddaddy shoveled shit in Louisiana.'

Kaikesta tappamisen innosta huolimatta, se syrjään..., niin tuossa on strategisesti (ei kaikilta osin silloin, kun strategisesti olisi järkevämpää oikeasti odottaa tai kehittää suunnitelmaa, mutta mikäs minä strategioimaan ) ja kunniakkaasti aika loistavaa ja hillitöntä (all Americans love to fight...) tykitystä. En tiedä kuinka paljon Patton pisti itseään likoon taistelukentillä eli tuossa sekin, että hyvähän se on shakkilaudan kuninkaan määräillä sotilaita tykin ruuaksi... Pattonin koottuja ajatuksia: http://www.military-quotes.com/Patton.htm.

Sulla oli kiehtova avaus tuosta sodankäynnin kiehtovuudesta. Otetaan semmoinen ajatusleikki, ettei mietitä niitä asioita (joista mainitsit) jotka eivät kiehdo vaan keskitytään puhtaasti noihin kiehtoviin.... Niin siinä mielessä näen myös ne  kiehtovina, mutta en ole paras esimerkki ns "naisesta" siinä mielessä missä voitaisiin kuvitella mahdollisimman stereotypisoitu nainen, jota ei muuten varmaan edes ole olemassa mutta any way. Esim. elokuvaku voi olla ristiriitainen, ns. maskuliinisia hyviä (ei huonoja, vain hyviä katsotaan hehe!) elokuvia löytyy tykkäyksistä, kyllä myös joitain naisellisimmiksi katsottavia mutta ei liian saippuahömppää. Ehkä sitten ns. naisellinen piirre niiden mask. filmien katsomisessa tulee siinä, jos ei ole kiinnostunut pelkästä toiminnasta toiminnan takia tai koneasioista, toisaalta toikin ihan yleistys että keille "pelkkä toiminta" riittää (ei yhtäläisyyttä siihen, että olisi jotenkin yksioikoinen jos toiminta riittää, nautinnon suhde sen lähteeseen korreloi vain siinä suhteessa). Ja noita elokuviakaan ei tarvitse katsoa samaistuen johonkin iik-naiseen sivuhahmona vaan elokuvakokemukseen liittyvä samaistumisen kokemus voi mennä molemmilla sukupuolilla samoin - kuka nyt joku iik iik typerehtijä haluaisi olla. Voi olla stereotypian mukaan meneviä piirteitä molemmista stereotypioista. Ovatko persoonan, sukupuolen vai molempien yhteisvaikutusta, niin. Ying ja yang.

Kyllä, pikkupoikien leikeissä näkee enemmän taisteluleikkejä, se on totta. Ei tullut leikittyä pienenä taistelu/räjähdys/hajotusleikkejä, mutta en leikkinyt myöskään vauvanukeilla. Sekasikiö. Hehe. No...

Samaa löytyy myös monilta miesten suosimilta perinteisiltä aloilta, esimerkiksi rakennusala, palomies, poliisi, astronautti jne.

Hyvä huomio, noitakin syitä voi olla taustalla, ei tullut mieleen.

En näitä kohteita kuitenkaan luottelisi tunteina, vaan pikemminkin hyveinä. Tavoittelemisen arvoisina, motivaatiota lisäävinä, sitä mitä elämältä ja ammatilta toivotaan. Se joka tekee pojista miehiä ja joskus miehistä poikia. Tietysti näihin ominaisuuksiin liittyy tunteita, mutta tunteet eivät ole se, minkä vuoksi näitä ominaisuuksia miehet elämältään hakevat. Ainakin omasta mielestäni...

Vallanhimoa en pitäisi miehille ominaisena asiana. Naisille tietysti valta sosiaalisissa konstruktioissa tuntuu olevan hyvinkin tärkeää. Mutta todellisen vallan kaipuun uskovan olevan harvinaisuus yksilöille, ei niin mikään sääntö. Kuinka moni meistä on vallannälkäisiä, sekä kykenevä käyttämään tätä valtaa tehokkasti? Harva, se on paras arvio.

Määrittelyhomma. Jos ajatellaan niitä hyve/pahe-näkökulmasta, niin voivat olla paheita mikäli ovat häntänä heiluttamassa koiraa. Keinoista ja muista viis, kunhan hyve/paha saa ruokansa.

Samaa mieltä tuosta lopun vallan käytön konkretiasta. Vallatonta meininkiä. (Loppusutkaus, en keksinyt muuta).

[Storm501]

Tässä kuva miesten vastauksista kyseiseen kyselyyn. Powerpoint-esitys tutkimuksesta löytyy puolestaan täältä:
http://www.sttk.fi/fi-FI/uutiset/uutinen/uutiset-2012/sttk-n-kuntakysely-oman-kunnan-toiminnan-kannalta-tarkeinta-ovat-toimivat-terveyspalvelut-sosiaalipalvelut-toiseksi-tarkeimpia

(http://i48.tinypic.com/vgn8d0.jpg)

Mielestäni on provosointia sanoa, että naiset eivät välitä taloudesta. Kyllä välittävät. 

Nyt kyllä levittelet väärää tietoa.

(http://i592.photobucket.com/albums/tt2/Storm501/3.jpg)
Tässä on alkuperäinen kalvo, josta croppasit ylläolevan. Oikealla voit lukea:

Miesten kolmen kärjessä ovat samat teemat. Kuitenkin turvallisuus nousee toiseksi tärkeimmälle sijalle.

Nouseeko tuossa, sekä omassa esittelemässäsi kalvossa turvallisuus toiselle sijalle? Ei nouse, joten tämä ja sinun kuvasi ei edusta miesten vastauksia.

Tämä kyseinen, sekä identtinen esittämäsi kalvo viittaavat ymmärtääkseni (tosin sitä ei ole selvästi ilmaistu) molempien sukupuolten tärkeisiin arvoihin, eli miesten- ja naistenarvojen keskiarvoon. Joten siitä ei ole paljon iloa, etsiessään naisten taloudenvälittämistä.

Joten nyt onnistuit ruokkimaan stereotypiaani naisten heikosta tilastoinninlukukyvystä.

Haa! Miksi miehet eivät ole kiinnostuneita yrittäjyydestä ja innovatiivisuudesta kunnassa? Eivät taida olla kiinnostuneita talousasioista siis

Ja myös sinä. 


Now then, jos todellakin haluamme tutkia naisten taloudenvälittämisestä, meillä on samaisen tutkimuksen kaksi slidea.

http://www.sttk.fi/fi-FI/uutiset/uutinen/uutiset-2012/sttk-n-kuntakysely-oman-kunnan-toiminnan-kannalta-tarkeinta-ovat-toimivat-terveyspalvelut-sosiaalipalvelut-toiseksi-tarkeimpia (kiitos linkistä!)


(http://i592.photobucket.com/albums/tt2/Storm501/4.jpg)
Tässä se tilastohirviö on. Vasemmalla naiset, oikealla miehet. Vihreä palkki merkitsee teeman tärkeyttä. Sininen palkki merkitsee kuinka paljon teema puhuttaa. Korkeimmalla ovat puhuttavimmat teemat, joten työtä riittää vertailla vihreitä palkkeja, sillä ymmärtääkseni olemme kiinnostuneita vain 'tärkeydestä.'

Huomatkaa, että naisvastaajia on ollut lähes kymmenen kertaa miehiä enemmän. Joten varsinkin muutamissa sadoissa liikkuvat miesten tulosten virhemarginaali on varmasti huomattava. Myöskin tutkimuksen tulos painottaa mitä todennäköisemmin aktiivisia ihmisiä, jotka ovat tähän tutkimukseen mukaan lähteneet.


Naisille  kunnan talous (n. 72.8%) on 11. tärkein, sekä puhuttaa 11. eniten.

Miehille kunnan talous (n. 73.8%) on 10. tärkein, puhuttaa 2. eniten.

(http://i592.photobucket.com/albums/tt2/Storm501/1.jpg)
Tämä summaa suunnilleen asian. (ja keskusteluaiheen väärinkäsityksen)

Eli tutkimuksen mukaan kunnan talous puhuttaa miehiä huomattavasti enemmän, mutta molemmille sukupuolille kunnan talous on lähes yhtä tärkeää.

Keskusteluaiheen otsikko, "Naiset eivät välitä taloudesta" on jokseenkin harhaanjohtava. Se voisi pitäisi paikkansa mikäli se olisi "Naiset eivät välitä puhua taloudesta".

Tutkimus on kohtalaisen laaja ja voitaneen pitää edustavana, mutta otsikkoihin noussut suvaitsemattomuusteema ei suinkaan ole sen olennaisin anti vaan talousnäkökannat. Miehille kunnan talous on toiseksi tärkein asia yhteisöllisyyden jälkeen. Naisille se on vasta 11. tärkein. Miehet nostavat myös yrittäjyyden naisia korkeammalle (asia ilmenee tutkimuksen powerpoint yhteenvedosta sivulla 20).

Keskustelun aloittajan kirjoittama/lainaama on siis tutkimuksen tuloisten vastainen. Tässä on sekoitettu tärkeys ja puhuttavuus, kaksi eri palkkia. Itseasiassa yhteisöllisyys on tutkimuksen mukaan miehille vähemmän tärkeää kuin kunnan talous, vaikka se puhuttaa enemmän.


Joten kaiken keskustelun lähtökohta tähän tutkimukseen pohjautuen on ollut hyvinkin väärä, naisille kunnan talous (72.8%) on suht yhtä tärkeää kuin miehille (73.8%). Suuret erot sijaitsevat puhuttavuudessa, josta on vaikea vetää pitkällemeneviä johtopäätöksiä.

[Avantgarde]

Tässä se taas nähdään, että kun aletaan oikein perehtyä, niin tutkimukset eivät ole mitään taivaallisia totuuksia (pakko ympätä, ajan hengessä).

Storm501:

Joten kaiken keskustelun lähtökohta tähän tutkimukseen pohjautuen on ollut hyvinkin väärä, naisille kunnan talous (72.8%) on suht yhtä tärkeää kuin miehille (73.8%). Suuret erot sijaitsevat puhuttavuudessa, josta on vaikea vetää pitkällemeneviä johtopäätöksiä.

Aamen.

[femacco]

Vaikka tässä tuntee itsensä dorkaksi kun ei perehtynyt pikaista vilkaisua enempää alkuperäiseen juttuun on käyty keskustelu ollut antoisaa.

Työsopimuksista yleisesti: kyllähän se mitä TES:ssä sanotaan pitää maksaa, mutta päälle voidaan lätkäistä liksaa "sopimuksen mukaan". Olen kyllä myös sen kannalla, että palkkauksessa voitaisiin soveltaa nykyistä enemmän paikallista sopimista. Nämä hemmetin lorvijat, joita monet vakiduunit ovat pullollaan, ovat vihoviimeistä sakkia. Työt sitten teetetään harjoittelijoilla ja silpputyöntekijöillä, joiden "palkka" on surkea. Joku 8 euroa päivä ylläpitokorvausta. Ihan oikeasti: mitä vittua.