Työttömän pakkotyövelvoitus

[Sour-One]

Mutta jos jo tässä vaiheessa kuvitellaan että tämä tila on jo saavutettu ja muka työtä ei olisi kaikille niin emme tuohon tilaan koskaan pääsekään. Kyse on vain siitä että ojankaivuuhommia ei enää ole kaikille mutta työtä todellakin olisi. Ja ne entiset ojankaivajat kyllä pystyisivät tekemään nykyvaatimusten mukaisia tuottavampiakin töitä jos vain perslihakset kestäisivät opiskelun ja ylipäätään uuden opettelun.

Yhdeksi ongelmaksi näkisin senkin, että töihin pääseminen itsessään on monille se haastavin homma. Kilpailu avoimista paikoista on kovaa ja kyllähän yritykset periaatteessa pystyvät aina ottamaan sopivan henkilön hommiin, mutta tuo vaatii henkilöltä itseltään paljon aktiivisuutta ja pitää olla "oikeanlainen henkilö".

Iso ongelma lienee myös siinä, että nyky-yhteiskunnassa työn määrä on 8h/5päivää viikossa vähimmäisvaatimuksena. Joka ei onnistu kaikilta. Tuo on standardimalli, josta aniharvoin tehdään poikkeuksia. Eli jos on vähänkin heikompikuntoinen henkilö niin putoaa koko työyhteisön ulkopuolelle.

Jos teknologia sinällään lisäisi työttömyyttä niin työttömyydenhän olisi pitänyt kasvaa jatkuvasti jo ajat sitten. Eipä ole kasvanut. Vasta aivan viime vuosina on näin käynyt ja syy ei todellakaan voi olla silloin se, että nyt ollaan saavutettu joku ihmeellinen teknolginen taso että työtä ei riitä enää jaettavaksi kaikille. Kyllä kyse on muista yhteiskunnan rakenteista jotka on onnistuttu nyt sössimään ihan itse, eikä mistään ulkoa määrätystä asiasta.

Teknologia on vähentänyt valtavasti työpaikkojen määrää mm. automaatiolla, mutta samalla se on luonut uusia aloja kuten IT-alan työpaikat jne. Toisaalta myös työpaikoista iso osa on mennyt halpatyömaihin. Eli maailma on muuttunut töidenkin osalta globaalimmaksi kuin mitä se oli aikaisemmin.

Eli kyllä tuollakin on paljon vaikutusta.

tällainen asia kuten matkapuhelin ja sähköposti; mullistavia uudistukisia ajatellen vaikkapa rakennusalaa.

[vilach]

Ilmeisesti oletuksesi perustui siihen, että tontti on kutakuinkin ilmainen

Nyt myydään tontteja omakotitaloille jopa 13 kilometrin säteellä keskustasta 200 eurolla per neliö. Jos rakentaa kerrostaloja väljästi suhteella 2:1, niin asuinneliön hinnasta 400 euroa menisi tonttiin. Se on nyt, kun tontteja myydään vähän. Jos lisätä tarjontaa hinta putoaa.

kohde rakennutetaan paikkaan, jossa infra on vieressä valmiina

Infran rakentaminen nykyään on halpaa, koska rakennetaan tehokkailla koneilla, eikä lapiolla. Yhtä kerrostaloasuntoa kohden tarvitaan hyvin vähän infraa, koska yksi 100 metrinen viemäriputki ja 100 metrinen tie palvelee 50-100 asuntoa, eli tarvitaan vain 1-2 metria viemäriä/tietä per asunto. Yhtä omakotitaloa kohti tarvitaan yli 20 metriä viemäriä, jos tontit ovat pieniä. Jos suuria, niin enemmän. Eräässä kylässä on todella suuret tontit ja jokaiseen omakotitaloon menee tie ja viemäriputki. Jos rakentaminen olisi kallista, niin omakotitalossa neliö maksaisi yli 10000, eikä kenelläkään olisi varaa asua omakotitalossa. Mutta nykyään myydään uusia omakotitaloja jopa 2000 eurolla per neliö. Suomen media kertoo jatkuvasti valheellisia satuja rakentamisen kalleudesta ja tämä valhe uppoaa hyvin suomalaisiin, koska he eivät osaa ajatella omilla aivoilla.

pohjaolosuhteet erinomaiset.

Jopa silloin, kun kallioperä on syvällä ja tarvitaan paalutusta, silti voi rakentaa kerrostalon edullisesti, koska käytetään tehokkaita koneita. Hollannissa, missä kallioperä on hyvin syvällä rakennetaan kerrostaloja jopa 723 eurolla neliö, lähde:
http://liberalismi.net/wiki/Asuminen

Mutta noillakin oletuksilla miksi ihmeessä kukaan rakennuttaisi yksiöitä hintaan 50000 euroa ja vuokraisi niitä eteenpäin vajaan kahden sadan euron nettotulolla per kuukausi?

Minä kirjoitin, että vuokrattaisiin 200 eurolla vanha huono yksiö kaukana keskustasta, eikä se uusi laadukas. Mitä kävi käytettyjen mustavalkoisten telkkarien hinnoille, kun markkinoille tuli edullisia väritelkkareita?

Nykyinen korkea-asteen koulutus ei myöskään ole mitään rakettitiedettä. Jokainen ihminen jolla ei ole synnynnäistä aivovammaa (ja jopa todistettavsti aivovammaisetkin) ovat pystyneet korkea-asteen opinnot suorittamaan.

Ei jokainen, moni ei pysty, erityisesti teknilliselle alalle, monelle pitkä matematiikka on todella vaikea. Humanitaarinen opiskelu ei luo vaurautta, koska nykyaikaisten tavaroiden valmistaminen vaatii juuri teknillistä älykkyyttä.

Joten ainakin tällä hetkellä tämä tie takaa 90% työllistymisen.

Takaa ihmisille, jotka suorittivat korkeakoulutuksen, mutta se ei tarkoita, että takaisi muille. Jos matalan ÄO:n kehitysmaalainen tai suomalainen suorittaa suurin ponnistuksin korkeakoulutuksen, niin tämä ei tarkoita, että hän pystyy tuottamaan niin tehokkaasti, kuin henkilö, jolla ÄO on 100.

Miksi ihmeessä tuotekehitys ja tutkimus ja näiden prosessien johtaminen loppuisi koskaan ihan riippumatta siitä miten monta ihmistä näitä tekee?

Tuotekehitys ei lopu, se muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, ja siksi entistä pienenpi osa väestöstä pystyy työskentelemään insinöörinä, verratkaa 1995 vuoden nokian kännykkä ja samsung galaxy s4
.

Vasta sitten kun robotit kykenevät suunnittelemaan uusia robotteja ihmistä paremmin tälläisellekin työlle tulee varmaan vastaan se, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Mutta silloin ihmiskunta voi oikeasti alkaa lepäämään laakereilla ja mitään ei tarvitse tehdä ylipäätään ja voidaan vain jakaa hyvinvointia.

Robotteja, jotka ei pelkästään valmista tavaroita, vaan myös, jotka tekevät hyvää musiikkia, elokuvia, kääntävät kieleltä kielellä, ajavat autoja, siivoavat, rakentavat moottoriteitä jne, eli kaikkea, mitä ihmiset haluavat kuluttaa. Nykyään olemme hyvin kauka tästä hetkestä. Moni haluaa asua omakotitalossa ja omistaa luksusauton, ei omista kumpaakaan, haluaa ajaa liikennevalottomilla moottoriteilla, mutta nykyään on paljon liikennevaloja, koska puuttuu siltoja jne.

Ja ne entiset ojankaivajat kyllä pystyisivät tekemään nykyvaatimusten mukaisia tuottavampiakin töitä jos vain perslihakset kestäisivät opiskelun ja ylipäätään uuden opettelun.

Osa ei pysty tekemään monimutkaista työtä, mutta silti lähes jokainen pystyy esim. rakentamaan metroratoja ja siltoja. On ihmisiä, jolle jopa lyhyt matematiikka tuottaa vaikeuksia.

Jos teknologia sinällään lisäisi työttömyyttä niin työttömyydenhän olisi pitänyt kasvaa jatkuvasti jo ajat sitten. Eipä ole kasvanut.

Koska nyt ei ole vielä sellaisia robotteja, jotka pystyvät rakentamaan itse kokonaista metrorataa alusta loppuun, tarvitaan paljon ihmistyötä, kaivinkoneen kauhaa ohjaa ihminen.

Vasta aivan viime vuosina on näin käynyt ja syy ei todellakaan voi olla silloin se, että nyt ollaan saavutettu joku ihmeellinen teknolginen taso että työtä ei riitä enää jaettavaksi kaikille. Kyllä kyse on muista yhteiskunnan rakenteista jotka on onnistuttu nyt sössimään ihan itse, eikä mistään ulkoa määrätystä asiasta.

Juuri näin. Nyt on valtavasti sellaista tekemätöntä työtä, jota pystyy tekemään lähes kuka tahansa länsimaalainen. Esim. talojen, siltojen, metroratojen rakentaminen. Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa on siltapula, jonta takia ihmiset polttavat aikaa liikennevaloissa. Nykyään on ongelmana, että ihmiset eivät kykyne organisoimaan tuottavia työpaikkoja, vaikka itse pystyvät tekemään niitä hyödykkeitä, joita haluavas ostaa. Esim. lähes jokainen pystyy rakentamaan omakotitalon ja sillan ja silti on työttömyyttä ja ihmiset asuvat kerrostaloissa, vaikka haluavat asua omakotitaloissa, polttovat aikaa liikennevaloissa, vaikka haluavat moottoriteitä eritasoliittymillä jne.
Erityisen suuri tämä ongelma on kehitysmaissa, on maita, joissa on hedelmällinen maaperä ja samalla pulaa ruoasta, vaikka moni pystyisi viljelemään ruokaa. Se johtuu itsekkäiden ihmisten suuresta määrästä, niiden takia yhteiskunta on käytännössä lähes työkyvytön.

Empä tiedä todistaako tuokaan kuva, että "kaikille on töitä".
Näen korkeakoulutuksessa silti monia tekijöitä, mitkä lisäävät henkilön omaa motivaatiota osallistua työ-yhteiskuntaan: toisten ihmisten parempi arvostus, sosiaalinen hyväksyminen, koulutuksesta tuleva motivaatio, parempi itsensä arvostaminen, koulutuksen tarjoama valmius opiskella eri alalla tai työskennellä ns. huonommissakin töissä jne.

Psykologiset tekijät ovat mielestäni avain asemassa

Todistaa hyvin. Ihmisiä, joilla on korkea älykkyys/osaamistaso tarvitaan.

Yksi syy miksi näennäisesti näyttää siltä että työtä ei olisi kaikille johtuu varmasti siitä, että osa ihmisistä ei yksinkertaisesti halua tehdä sitä työtä mitä olisi tarjolla kouluttautumisen jälkeen vaikka edellytyksiä olisikin sekä kouluttautumiseen että myös siihen vähän vaativampaan tuottavaan työhön. Nyt kun yhteiskunta ensimmäistä kertaa historiassa tarjoaa mahdolisuuden että näin voi tehdä niin tottakai sitä käytetään jo nyt hyväksi. On kai se paljon hauskempaa vain chillailla vaikka elintaso vähän laskisikin.

Juuri näin. Osa pärjää hyvin sosiaalituilla, he eivät kärsi jos ei ole etelämatkoja, laajakaistaa, puhdasäänisiä kaiuttimia jne.

Osa taloustieteilijöistäkin näkee hyvänä sen seikan että tuottavuuden kasvu voidaan ulosmitata joutilaisuuden lisääntymisenä. Teknologian on tarkoituskin vapauttaa ihminen työnteosta.

Vapauttaa, mutta niin, että voi työskennellä esim. 3 päivää viikossa, eikä 5, mutta ei niin, että 1 henkilö työskentelee 5 päivää viikossa, maksaa veroja 65% ja toinen elää hänen rahoilla. Nykyään tapahtuu juuri näin, kuin jälkimmäisessä tapauksessa.

Ongelma on että motivaatio joutilaisuuteen on suurempi kuin ensin kouluttautumiseen ja sen jälkeiseen vaativampaan työntekoon.

Syynä on korkea sosiaaliturva ja asumistuki. Miksi pitää mennä töihin ja maksaa 400-600 euron vuokraa, jos sossu voi maksaa sen?

Itse näen, että emme ole todellakaan lähelläkään sitä pistettä että vosimme alkaa ulosmittamaan nykyistä tuottavuutta joutilaisuutena.

Juuri näin, nykyään tavaroiden valmistaminen, teiden ja talojen rakentaminen vaatii paljon ihmistyötä. Vasta silloin, kun robotit pystyvät tuottamaan valtavia määriä laadukkaita tuotteita, rakentaa paljon taloja, teitä, metroratoja voidaan tuottavuutta ulosmitata joutilaisuutena.

[guest7001]

Laitetaan nyt tännekin.

US: 13 Kuvaa Sossuvaltiosta

[Fjödörör Räkinen]

Miksi ihmisille korkealla koulutuksella on työtä?

Selitys 1.

Koska se heille veroista maksetaan. Katsele yliopistojen sivuilta erilaisia koulutusohjelmia ja niiden sisältöjä. Yritä keksiä, mihin näillä ihmisillä on ammattitaitoa. Yritä keksiä, mihin nämä ihmiset työllistyvät, jos eivät suoraan tai välillisesti veroista maksetuille humppatyöpaikoille.

Selitys 2.

Korkeakoulutukseen hakeutuu keskimääräistä aktiivisempia ihmisiä. Jos he eivät valmistumisen jälkeen työllisty, he kouluttautuvat uudelle alalle. Näin ollen tilastoon jäävät ainoastaan korkeakoulutetut, jotka ovat työssä. Siinä eivät näy koulutetut, jotka eivät ole työllistyneet.

Ja vielä huomio.

Korkeakoulutetut vievät työpaikkoja matalammin koulutetuilta. Se on koko iso joukko humanisteja, joka tekee duunaritason hommia.

[vilach]

Laitetaan nyt tännekin.

US: 13 Kuvaa Sossuvaltiosta

Noissakin kuvissa on valhetta mukana, esim. julkisen sektorin työlliset, todellisuudessa tilanne on vielä huonompi, enemmän julkisella sektorilla, kuin kuvissa. Jos YITissä työskentelevä rakentaa länsimetroa helsingissä onko hän virallisesti yksityisessä vai julkisessa sektorissa? Luulen, että yksityisestä, mutta todellisuudessa julkisessa, koska länsimetron rahoitus tulee lähes kokonaan verovaroista. Vastaavia esimerkkejä on valtavasti. Ei saa sokeasti uskoa virallisia lukuja, niissä on paljon valheita, virallinen veroaste on valheellinen, työttömien määrä on valheellinen jne. Suomalaiset eivät osaa ajatella omilla aivoilla, siksi heille voi valehdella.

[guest7001]

Olet oikeassa.

Suurin tilastokikkailu tapahtuu yksityistetyn ja säätiöitetyn sosiaali- ja terveyspuolen kanssa, joka on tällä hetkellä Suomen johtava kasvuala, mitä tulee palkkakehitykseen. Ja valtaosa voitoista tulee verovaroista. Attendo, Terveystalo, HDL, Sininauhasäätiö, Siivet OY, ynnä muut huijarilafkat voivat todella paksusti. Pelkästään jo tämä fakta on aivan järkyttävä!

http://www.talouselama.fi/uutiset/tahan+on+suomi+mennyt+palkkasumma+teollisuudessa+42+sosiaalialalla+55/a2179159

Ja kukaan ei tee tälle mitään. Puhutaan vain homoliitoista, keskikaljan myynnistä ja työurien pidentämisistä. Oppositiollakaan ei ole minkäänlaista vaihtoehtoista talouden tervehdyttämismallia.

Eli tässä ei kai muuta voi tehdä kuin odotella Troikkaa ja IMF:ää. Kai me sen olemme ansainneet.

[vilach]

Ja kukaan ei tee tälle mitään.

En ymmärrä miksi perussuomalaiset, erityisesti soini eivät puhu tästä.

[guest7001]

Ja kukaan ei tee tälle mitään.

En ymmärrä miksi perussuomalaiset, erityisesti soini eivät puhu tästä.

Kuuntelin Soinia tuossa pari päivää sitten YLEn aamussa ja äijä suolsi vain hallitukselta tuttua konsensusp*skaa työurien pidentämisistä, maltillisista palkkaratkaisuista, ym. Ehdotus kansallisomaisuuden myynnistä on suorastaan järjetön. Eli poltetaan vielä huonekalutkin takassa, kun sähköt on ensin katkaistu tyhmyyden ja laiskuuden takia. Lämmittää hetken.

Ja aivan kuin "maltilliset palkankorotukset" ja eläkeiän tarkistukset korjaisivat sitä faktaa, että Suomi elää suorastaan naurettavalla tavalla yli varojensa. Keskustelu velkaantumisesta on sitä tasoa, että kun ostaa omakotitalot, veneet ja BMW:t kulutusluotoilla itselleen ja kavereilleen, voi säästää muutaman Euron, kun vie säännöllisesti pullot ja tölkit kauppaan.

Maa on taas täynnä suoraselkäistä suomalaista. Täysin vastuutonta.

[Arvoton]

Diagrammiin työllisyysasteista, virastohumanistiarmeijan pieni solttu Kyösti ei todellakaan tee tuottavaa työtä. Ei K-marketin kassakaan tee tuottavaa työtä. Virastokorpit, sossutädit ja tyypit, jotka mainoksissa "hoitaa homman" eivät tee tuottavaa työtä. BKT:sta vain osa on varsinaista tuotantoa. Siis saamme BKT:n näyttämään suurelta, jos pesemme toistemme paitoja ja siivoamme toistemme kämppiä, mutta se ei kerro mitään tuotannosta. Ekonomit jatkakoot aiheesta.

[normi]

Sosiaaliturvaa pienemmäksi ja samaten verotusta. Yhteiskunnan pitäisi järjestää lähinnä töitä, eikä miettiä mitään puuhasteluja tuen vastineeksi. Risikon idea kuulostaa entistä pahemmalta holhoamiselta ja lieassa pitämiseltä.

[Morsum]

Minusta kaikkein tervein muutos olisi iso asennemuutos, jossa hylätään vanhentunut käsite, että elämän keskipisteen täytyy olla työ, ja sitä työtä on sitten väännettävä mieluiten koko hereilläoloaika.

Jos vain otettaisiin käyttöön se perustulo, alettaisi keventämään täyttä työviikkoa sinne 20 tunnin suuntaan, niin saataisiin avattua lisää paikkoja useammalle ihmiselle. Samalla voitaisi poistaa reilulla kädellä esteitä tehdä sivuhommia satunnaisesti. Nyt jos teet jotain ja saat tukea, niin parhaillaan käyt kolmatta kuukautta jotain helkkarin selvityssotaa paljonko erehdyit tienaamaan.

Kannustinloukut pois, perustulo käyttöön ja työviikot kevyemmäksi. Väittäisin, että tuolla reseptillä saadaan paljon vaikeasti työllistyviä ihmisiä töihin edes vähäksi aikaa viikossa. Samalla saadaan ihmisille selvästi liian rasittavaan työelämään helpotus, ja ehkä vähemmän väkeä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä.

EDIT: Toki tämä vaatii huomattavaa tiukennusta maahanmuuttoon, sillä perustuloa pätevämpää maahanmuuttomagneettia en tähän hätään keksi.

[Markkanen]

Suomessa ei korkeastikoulutettujen asema ole mitenkään hyvä työmarkkinoilla. Jo nyt on melkein joka viides vastaantuleva henkilö maisteri koulutukseltaan hieman karrikoiden sanottuna. Insinöörejä lähtee ulkomaille kun ei ole työtä jne. Tunnen enemmän korkeasti koulutettuja työttömiä kuin 2 asteen koulutuksen saaneita. Uskon, että se on myös todellista ihan oikeasti.

Sitten -kuten aina- hoidetaan Suomessa seurauksia. Ei syitä. Työttömyys syntyy kun ei ole työpaikkoja. Miksi maamme politiikka on sellaista, että työpaikat pakenevat pois täältä? Kuten esim. Ruotsiin. Kohta Suomessa ei ole kuin PK-yrittäjiä ja nekin voivat huonosti. Oireiden hoito on helppoa kun taas syihin puuttuminen vaatisi todellista päätöksentekoa poliitikoilta. Tämä ei six pack hallituksella onnistu ja parin vuoden päästä on myöhäistä. Hölmökin näkee, että Suomi ei kohta ole enää hyvinvointivaltio. Ok, mutta samalla romahtaa kaikki. Vai kuvitteleeko joku, että voimme ylläpitää lähes 50% kokonaisveroastetta lainojen maksuun ym. sekä maailman korkeimpia hintoja kulutushyödykkeissä? Ei voida. Emme voi olla Pakistan ja Luxemburg yhtaikaa.

Ehkä se romahdun on poliitiikkamme tarkoitus? Kun pankkimme romahtavat ja maksukyky häviää niin olemme samalla tavalla pankkiunionin omistamia kuten Irlanti tai Kreikka. Niskoitteleva kansa saadaan kurottamaan kätensä kohti "pelastusta", eli Brysselin leipäkoreja ja poliitikkomme hihittelevät. Ja kas... valkeus tuli ja olemme ilman mielenosoituksia ja kapinointia liittovaltio ja EU:n pimeässä ytimessä. Valtakunnan kansleri on isoin pomo ja pääsemme nauttimaan tiukasti holhotusta ja saannöstelysä yhteiskunnan palveluksista ilman valitusoikeutta. Näinkö on suunnitelmat?

[normi]

Minusta kaikkein tervein muutos olisi iso asennemuutos, jossa hylätään vanhentunut käsite, että elämän keskipisteen täytyy olla työ, ja sitä työtä on sitten väännettävä mieluiten koko hereilläoloaika.

No nykyäänhän tuo ei ole se vallitseva käsitys, vaan vallitseva käsitys on koulutus, koulutus, opiskelu, tutkinto — vaikka moni mieluummin jättäisi turhat opiskelut vähemmälle ja tekisi töitä. Toisaalta osa nuorisosta ei edes katso velvollisuudeksi tehdä töitä, vaan hengailla tukien ja "opiskelun" ja vanhempien rahojen avulla välitilassa mahdollsimman kauan.

Pikemminkin siis työ pitäisi palauttaa keskipisteeseen. Tarvitsemme matalan taitotason töitä eli kilpailukykyä normaalien kulutustavaraoiden valmistukselle Aasian halpatuonnin sijaan. Yhteiskunta on ryssinyt siinä, että tuotannon on annettu siirtyä pois maasta ja hävinneitä työpaikkoja on pyritty korvaamaan koulutuksella, koulutuksella ja koulutuksella — valitettavasti kouluttamalla ihmisiä ei synny työpaikkoja muuta kuin kouluttajille. Koulutus ei sitäpaitsi auta enää edes korkeamman taitotason työpaikkojen suhteen, sillä Aasiassa osataan kyllä jo tehdä ne älypuhelimetkin autojen ja koneiden ohella.

Yhteiskunta ei ole normaali, jos ei ole kannattavaa tehdä vaikkapa kenkiä, vaan ne pitää tuoda viereisestä halpayhteiskunnasta.

[Darvi]

Miksi ihmeessä tavalliselle veronmaksajalle kuuluu työhaluttoman elättäminen?

Miksi ryöstön uhrin pitää maksaa ryöstäjän kulutus? Ei liity mitkään kuulumiset, kun kyse on ryöstöstä. Sitä se ryöstäminen tarkoittaa, että ne rahat viedään ja käytetään kuten ryöstäjä haluaa. Veronmaksaja uhkaillaan antamaan, koska sillä on. Työttömälle annetaan, koska sillä poliitikko saa ääniä.

[Sivustakatsoja]

Tässä on ihan mielenkiintoista vertailla eri maissa tehtyjä työtunteja. Vuosina 1960, 1970, 1980, 1990 ja 2008 tehdyt työtunnit maittain (lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/28/suomalainen-tekee-toita-300-tuntia-pidempaan/201017920/139)

Maa       1960  1970  1980  1990  2008
Kreikka     -     -   2116  2121  2120
Tsekki      -     -     -   2092  1992
Unkari      -   2228  1975  2061  1988
Puola       -     -     -   1988  1969
Italia      -   1859  1867  1861  1802
Slovakia    -     -     -   1815  1769
Portugali   -     -   1963  1765  1745
Suomi     1982  1849  1769  1750  1728
Keskiarvo 1929  1799  1741  1717  1676
Britannia 1943  1773  1771  1712  1653
Itävalta    -     -     -   1658  1631
Espanja   2040  1912  1741  1731  1627
Ruotsi    1730  1517  1561  1642  1625
Tanska    1884  1659  1539  1581  1610
Irlanti     -     -   1988  1719  1601
Belgia      -     -   1658  1545  1568
Luxemburg   -     -   1766  1662  1555
Ranska    2048  1860  1705  1591  1542
Saksa       -     -     -   1473  1432
Hollanti    -     -   1352  1374  1389

Saksan ja Hollannin työtuntimäärät ovat mielenkiintoisen pienet. Varsinkin Saksan lukema on mielenkiintoinen, kun huomioidaan sen samanaikaisesti olevan (olleen jo tuolloinkin) Euroopan vahvin talous. Hieman yksinkertaistettuna vuoden 2008 luvuista voisi todeta: jos suomalaiset siirtyisivät neljäpäiväiseen työviikkoon, olisi työtuntien määrä suunnilleen samalla tasolla kuin Saksassa ja Hollannissa.

[Morsum]

Minusta kaikkein tervein muutos olisi iso asennemuutos, jossa hylätään vanhentunut käsite, että elämän keskipisteen täytyy olla työ, ja sitä työtä on sitten väännettävä mieluiten koko hereilläoloaika.

No nykyäänhän tuo ei ole se vallitseva käsitys, vaan vallitseva käsitys on koulutus, koulutus, opiskelu, tutkinto — vaikka moni mieluummin jättäisi turhat opiskelut vähemmälle ja tekisi töitä. Toisaalta osa nuorisosta ei edes katso velvollisuudeksi tehdä töitä, vaan hengailla tukien ja "opiskelun" ja vanhempien rahojen avulla välitilassa mahdollsimman kauan.

Pikemminkin siis työ pitäisi palauttaa keskipisteeseen. Tarvitsemme matalan taitotason töitä eli kilpailukykyä normaalien kulutustavaraoiden valmistukselle Aasian halpatuonnin sijaan. Yhteiskunta on ryssinyt siinä, että tuotannon on annettu siirtyä pois maasta ja hävinneitä työpaikkoja on pyritty korvaamaan koulutuksella, koulutuksella ja koulutuksella — valitettavasti kouluttamalla ihmisiä ei synny työpaikkoja muuta kuin kouluttajille. Koulutus ei sitäpaitsi auta enää edes korkeamman taitotason työpaikkojen suhteen, sillä Aasiassa osataan kyllä jo tehdä ne älypuhelimetkin autojen ja koneiden ohella.

Yhteiskunta ei ole normaali, jos ei ole kannattavaa tehdä vaikkapa kenkiä, vaan ne pitää tuoda viereisestä halpayhteiskunnasta.

Me ollaan ohitettu se piste, kun isoille massoille löytyy helppoa työtä. Nyt näperrettävät työurien pidentämiset kohdistuvat nekin siihen ryhmään, joka jo on töissä.

Tuollainen aidosti tukien varassa mielellään loisivat ryhmä tuskin on ongelmallisen suuri. Heidätkin saisi hyötykäyttöön maksamalla kohtuullista perustuloa, jolloin heillä olisi hieman rahaa kuluttaa. Tässä ei nyt kuluttamisella tarkoiteta mitään taulutelevisoiden kotiinkantamista gigantista, vaan perustarpeiden kohtuullisen hyvää täyttämistä.

Perustulo ja kannustinloukkuja pois, niin väkeä saadaan niitäkin hommia tekemään, joita nyt ei yksinkertaisesti kannata tehdä. Ehkä saadaan muutama pieni yrityskin lisää, kun yrittäjä ei jää täysin tyhjän päälle seisomaan, mikäli homma ei sujukkaan täysin putkeen.

[Sour-One]

Minusta kaikkein tervein muutos olisi iso asennemuutos, jossa hylätään vanhentunut käsite, että elämän keskipisteen täytyy olla työ, ja sitä työtä on sitten väännettävä mieluiten koko hereilläoloaika.

Jos vain otettaisiin käyttöön se perustulo, alettaisi keventämään täyttä työviikkoa sinne 20 tunnin suuntaan, niin saataisiin avattua lisää paikkoja useammalle ihmiselle. Samalla voitaisi poistaa reilulla kädellä esteitä tehdä sivuhommia satunnaisesti. Nyt jos teet jotain ja saat tukea, niin parhaillaan käyt kolmatta kuukautta jotain helkkarin selvityssotaa paljonko erehdyit tienaamaan.

Kannustinloukut pois, perustulo käyttöön ja työviikot kevyemmäksi. Väittäisin, että tuolla reseptillä saadaan paljon vaikeasti työllistyviä ihmisiä töihin edes vähäksi aikaa viikossa. Samalla saadaan ihmisille selvästi liian rasittavaan työelämään helpotus, ja ehkä vähemmän väkeä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä.

EDIT: Toki tämä vaatii huomattavaa tiukennusta maahanmuuttoon, sillä perustuloa pätevämpää maahanmuuttomagneettia en tähän hätään keksi.

20 työtunnin viikko?!? Oletko tosissasi vai oikeasti noin pihalla?

[Sivustakatsoja]

No nykyäänhän tuo ei ole se vallitseva käsitys, vaan vallitseva käsitys on koulutus, koulutus, opiskelu, tutkinto — vaikka moni mieluummin jättäisi turhat opiskelut vähemmälle ja tekisi töitä.

Aika vähän Suomessa lienee sellaisia aloja, joissa työhaluista kiusattaisiin turhalla opiskelulla. Se on sitten eri asia, että on aloja, jotka jo lähtökohtaisesti ovat reaalitalouden näkökulmasta katsottuna hieman "pehmoisia".

Pikemminkin siis työ pitäisi palauttaa keskipisteeseen. Tarvitsemme matalan taitotason töitä eli kilpailukykyä normaalien kulutustavaraoiden valmistukselle Aasian halpatuonnin sijaan.

Tai oikeastaan tarvitsisimme hieman korkeatasoisempaa tuotekehitystä, jonka sivutuotteena työllistyy myös matalamman taitotason porukkaa.

Jos nimittäin keskittyisi vahvasti nimenomaan pelkkään valmistamiseen, jäisi tuotteiden taso (tai valmistusmenetelmät) melko pian jälkeen ajantasaisesta kehityksestä. Ellei sitten ajatus olisi toimia "alihankintapajana", mutta se taas on sitten jo lähtökohtaisesti orjatyötä (koska puhtaasti tilaustyönä tehtävässä tuotannossa kilpaillaan suoraan Kiinan, Bangladeshin jne. kanssa).

Koulutus ei sitäpaitsi auta enää edes korkeamman taitotason työpaikkojen suhteen, sillä Aasiassa osataan kyllä jo tehdä ne älypuhelimetkin autojen ja koneiden ohella.

Ongelma ei ole panostus koulutukseen vaan ehkä enemmänkin koulutuksen suuntautuminen väärille aloille sekä koulutuksen heikohko laatu (sellainen opetus, joka oikeasti antaa pohjaa uusien teknologisten innovaatioiden kehittämiseen, on aika harvassa).

Lisäksi Suomea vaivaa jotenkin jo lähtökohtainen ajatusmalli, että Suomessa nyt vain ei voi eikä saa olla kannattavaa harrastaa teollisuustoimintaa. Pitäisi tunnustaa, että loppuviimeksi teollisuus on yhteiskunnan hyvinvoinnin tukipilari. Jos ei muu auta, niin teollisuuslaitoksille pitäisi antaa täydellinen verovapaus. Tai olisi pitänyt antaa vielä silloin, kun maassa oli runsaasti esim. Nokian alihankintaverkostoa.

Yhteiskunta ei ole normaali, jos ei ole kannattavaa tehdä vaikkapa kenkiä, vaan ne pitää tuoda viereisestä halpayhteiskunnasta.

Normaaliahan tuo on. Ahneus ja heikommassa asemassa olevien hyväksikäyttö lienee ollut kautta historian yksi ominainen piirre ihmisille/yhteiskunnille. Ja siitähän tässä on kyse. Jos kaukoidän hikipajassa lasten pienten kätösten tekemät kengät saa vaikkapa 20 eurolla (missä siinäkin valtaosa hinnasta menee maahantuojalle/myyjälle) ja kotimaiset 60 eurolla, hyvin moni äänestää lompakollaan halvan hinnan puolesta.

[Sour-One]

Yhteiskunta ei ole normaali, jos ei ole kannattavaa tehdä vaikkapa kenkiä, vaan ne pitää tuoda viereisestä halpayhteiskunnasta.

Normaaliahan tuo on. Ahneus ja heikommassa asemassa olevien hyväksikäyttö lienee ollut kautta historian yksi ominainen piirre ihmisille/yhteiskunnille. Ja siitähän tässä on kyse. Jos kaukoidän hikipajassa lasten pienten kätösten tekemät kengät saa vaikkapa 20 eurolla (missä siinäkin valtaosa hinnasta menee maahantuojalle/myyjälle) ja kotimaiset 60 eurolla, hyvin moni äänestää lompakollaan halvan hinnan puolesta.

Niin? Eikö se myös osaltaan kerro niiden kotimaisten kenkien tekijöiden ahneudesta tai sen ostajan ahneudesta, kun ostaa 20 euron kengät 60 euron kenkien sijaan?

[Sour-One]

Tässä on ihan mielenkiintoista vertailla eri maissa tehtyjä työtunteja. Vuosina 1960, 1970, 1980, 1990 ja 2008 tehdyt työtunnit maittain (lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/28/suomalainen-tekee-toita-300-tuntia-pidempaan/201017920/139)

Maa       1960  1970  1980  1990  2008
Kreikka     -     -   2116  2121  2120
Tsekki      -     -     -   2092  1992
Unkari      -   2228  1975  2061  1988
Puola       -     -     -   1988  1969
Italia      -   1859  1867  1861  1802
Slovakia    -     -     -   1815  1769
Portugali   -     -   1963  1765  1745
Suomi     1982  1849  1769  1750  1728
Keskiarvo 1929  1799  1741  1717  1676
Britannia 1943  1773  1771  1712  1653
Itävalta    -     -     -   1658  1631
Espanja   2040  1912  1741  1731  1627
Ruotsi    1730  1517  1561  1642  1625
Tanska    1884  1659  1539  1581  1610
Irlanti     -     -   1988  1719  1601
Belgia      -     -   1658  1545  1568
Luxemburg   -     -   1766  1662  1555
Ranska    2048  1860  1705  1591  1542
Saksa       -     -     -   1473  1432
Hollanti    -     -   1352  1374  1389

Saksan ja Hollannin työtuntimäärät ovat mielenkiintoisen pienet. Varsinkin Saksan lukema on mielenkiintoinen, kun huomioidaan sen samanaikaisesti olevan (olleen jo tuolloinkin) Euroopan vahvin talous. Hieman yksinkertaistettuna vuoden 2008 luvuista voisi todeta: jos suomalaiset siirtyisivät neljäpäiväiseen työviikkoon, olisi työtuntien määrä suunnilleen samalla tasolla kuin Saksassa ja Hollannissa.

Nuo Kreikan tunnit on aika mielenkiintoiset; vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen työtunnit kutakuinkin saman verran. Ja keskimäärin 10 tuntista työpäivää.

[Morsum]

Minusta kaikkein tervein muutos olisi iso asennemuutos, jossa hylätään vanhentunut käsite, että elämän keskipisteen täytyy olla työ, ja sitä työtä on sitten väännettävä mieluiten koko hereilläoloaika.

Jos vain otettaisiin käyttöön se perustulo, alettaisi keventämään täyttä työviikkoa sinne 20 tunnin suuntaan, niin saataisiin avattua lisää paikkoja useammalle ihmiselle. Samalla voitaisi poistaa reilulla kädellä esteitä tehdä sivuhommia satunnaisesti. Nyt jos teet jotain ja saat tukea, niin parhaillaan käyt kolmatta kuukautta jotain helkkarin selvityssotaa paljonko erehdyit tienaamaan.

Kannustinloukut pois, perustulo käyttöön ja työviikot kevyemmäksi. Väittäisin, että tuolla reseptillä saadaan paljon vaikeasti työllistyviä ihmisiä töihin edes vähäksi aikaa viikossa. Samalla saadaan ihmisille selvästi liian rasittavaan työelämään helpotus, ja ehkä vähemmän väkeä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä.

EDIT: Toki tämä vaatii huomattavaa tiukennusta maahanmuuttoon, sillä perustuloa pätevämpää maahanmuuttomagneettia en tähän hätään keksi.

20 työtunnin viikko?!? Oletko tosissasi vai oikeasti noin pihalla?

Miten vaan vastaakaan niin päädytään tuohon sinun vihjailevaan pihallaoloon.

Ihan tosissani olen.

[normi]

Minusta kaikkein tervein muutos olisi iso asennemuutos, jossa hylätään vanhentunut käsite, että elämän keskipisteen täytyy olla työ, ja sitä työtä on sitten väännettävä mieluiten koko hereilläoloaika.

No nykyäänhän tuo ei ole se vallitseva käsitys, vaan vallitseva käsitys on koulutus, koulutus, opiskelu, tutkinto — vaikka moni mieluummin jättäisi turhat opiskelut vähemmälle ja tekisi töitä. Toisaalta osa nuorisosta ei edes katso velvollisuudeksi tehdä töitä, vaan hengailla tukien ja "opiskelun" ja vanhempien rahojen avulla välitilassa mahdollsimman kauan.

Pikemminkin siis työ pitäisi palauttaa keskipisteeseen. Tarvitsemme matalan taitotason töitä eli kilpailukykyä normaalien kulutustavaraoiden valmistukselle Aasian halpatuonnin sijaan. Yhteiskunta on ryssinyt siinä, että tuotannon on annettu siirtyä pois maasta ja hävinneitä työpaikkoja on pyritty korvaamaan koulutuksella, koulutuksella ja koulutuksella — valitettavasti kouluttamalla ihmisiä ei synny työpaikkoja muuta kuin kouluttajille. Koulutus ei sitäpaitsi auta enää edes korkeamman taitotason työpaikkojen suhteen, sillä Aasiassa osataan kyllä jo tehdä ne älypuhelimetkin autojen ja koneiden ohella.

Yhteiskunta ei ole normaali, jos ei ole kannattavaa tehdä vaikkapa kenkiä, vaan ne pitää tuoda viereisestä halpayhteiskunnasta.

Me ollaan ohitettu se piste, kun isoille massoille löytyy helppoa työtä. Nyt näperrettävät työurien pidentämiset kohdistuvat nekin siihen ryhmään, joka jo on töissä.

Tuollainen aidosti tukien varassa mielellään loisivat ryhmä tuskin on ongelmallisen suuri. Heidätkin saisi hyötykäyttöön maksamalla kohtuullista perustuloa, jolloin heillä olisi hieman rahaa kuluttaa. Tässä ei nyt kuluttamisella tarkoiteta mitään taulutelevisoiden kotiinkantamista gigantista, vaan perustarpeiden kohtuullisen hyvää täyttämistä.

Perustulo ja kannustinloukkuja pois, niin väkeä saadaan niitäkin hommia tekemään, joita nyt ei yksinkertaisesti kannata tehdä. Ehkä saadaan muutama pieni yrityskin lisää, kun yrittäjä ei jää täysin tyhjän päälle seisomaan, mikäli homma ei sujukkaan täysin putkeen.

Tuolla sinun ajatuksellasi päädytään kierteeseen jossa talous supistuu ja rahaa perustuloihin on entistä vähemmän jaettavaksi. Työ tuo LISÄarvoa eli sitä jaettavaa. Kulutus on vain olemassaolevan rahan pyöritystä. JOS emme saa massoille helppoa työtä tai ylipäänsä työtä, niin Morsumista tulee keppikerjäläinen ja se kuolee lopulta nälkään.

Jonkun on tehtävä töitä, että perustuloja ja mitään muutakaan kertyy jaettavaksi.

Olemme oikeasti tilanteessa, jossa perustulojen sijaan tulonsiirtoja ja sitä kautta veroja on vähennettävä. Olemme oikeastaan jo Kreikan esiasteessa, jossa leikkauksia julkiseen sektoriin pitäisi tehdä nyt eikä pakon edessä. Jutan pitäisi hyvonvointivaltion (massiivisten tulonsiirtojen ja julkisen sektorin) jääräpäisen puolustamisen ja ylläpitämisen sijaan vaatia Suomelta sama mitä hän vaati ja vaatii Kreikalta.

Valitan, mutta hyvinvointivaltiota pitää ryhtyä purkamaan (globalisaatio) ja lähentämään rakenteita Kiinan suuntaan.

Yksinkertainen keino kilpailulyvyn palauttamiseksi olisi valuutan arvon laskeminen joka tapahtuisi automaattisesti omalla valuutalla.

[jka]

Ja ne entiset ojankaivajat kyllä pystyisivät tekemään nykyvaatimusten mukaisia tuottavampiakin töitä jos vain perslihakset kestäisivät opiskelun ja ylipäätään uuden opettelun.

Osa ei pysty tekemään monimutkaista työtä, mutta silti lähes jokainen pystyy esim. rakentamaan metroratoja ja siltoja. On ihmisiä, jolle jopa lyhyt matematiikka tuottaa vaikeuksia.

Tämä pohjimmiltaan pitää paikkaansa mutta asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi.

Hommahan menee niin, että ne jotka kykenevät tekemään niitä monimutkaisia asioita eivät tee niitä itse vaan he tekevät monimutkaisista asioista lopulta yksinkertaisia niin että lopulta se ojankaivaja pystyy sen tekemään. Ei ojankaivaja muutama sata vuotta sitten pystyisi rakentamaan metrorataakaan. Se, että tämä onnistuu johtuu siitä että monimutkaisesta asiasta on tullut yksinkertaista.

Ei ihmisen älykkyys ole oleellisesti noussut millään gaussinkäyrän kohdalla. Jos monimutkaisia asioita pystyisi tekemään vain yhä harvempi joukko niin talouskasvuhan olisi hyytynyt jo ajat sitten.

Esimerkkinä vaikka ohjelmointi. Perusohjelmointi alkaa olla jo bulkkityötä joka vastaa nykyään ihan samaa kuin T-Fordien kasaaminen likuhihnalla joskus 1900-luvun alussa. Näiden teknolgiaveturien tehtävä on ollut se, että näin on käynyt. Jos ohjelmointia voisi edelleen tehdä vain assemblerilla ja tietokoneraudan läpikotaisin tuntien niin ei meillä olisi edes internetiä tällä hetkellä.

Ojankaivuuhommat vaihtuu vain uusiin töihin jotka ovat tulleet riittävän yksinkertaisiksi. Väitän että näitä nykyajan ojankaivuuhommia kuten ohjelmointia olisi edelleen kaikille halukkaille tarjolla. Ongelma on jossain muualla kuin vaikkapa siinä että kaikki Suomen 300.000 työtöntä ei pystyisi opettelemaan peruskoodiapinaksi joka koodaa näiden fiksumpien ohjauksessa. Toki tuossa porukassa varmaan on niitäkin mutta hyvin pieni vähemmistö se on.

[normi]

Ja ne entiset ojankaivajat kyllä pystyisivät tekemään nykyvaatimusten mukaisia tuottavampiakin töitä jos vain perslihakset kestäisivät opiskelun ja ylipäätään uuden opettelun.

Osa ei pysty tekemään monimutkaista työtä, mutta silti lähes jokainen pystyy esim. rakentamaan metroratoja ja siltoja. On ihmisiä, jolle jopa lyhyt matematiikka tuottaa vaikeuksia.

Tämä pohjimmiltaan pitää paikkaansa mutta asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi.

Hommahan menee niin, että ne jotka kykenevät tekemään niitä monimutkaisia asioita eivät tee niitä itse vaan he tekevät monimutkaisista asioista lopulta yksinkertaisia niin että lopulta se ojankaivaja pystyy sen tekemään. Ei ojankaivaja muutama sata vuotta sitten pystyisi rakentamaan metrorataakaan. Se, että tämä onnistuu johtuu siitä että monimutkaisesta asiasta on tullut yksinkertaista.

Ei ihmisen älykkyys ole oleellisesti noussut millään gaussinkäyrän kohdalla. Jos monimutkaisia asioita pystyisi tekemään vain yhä harvempi joukko niin talouskasvuhan olisi hyytynyt jo ajat sitten.

Esimerkkinä vaikka ohjelmointi. Perusohjelmointi alkaa olla jo bulkkityötä joka vastaa nykyään ihan samaa kuin T-Fordien kasaaminen likuhihnalla joskus 1900-luvun alussa. Näiden teknolgiaveturien tehtävä on ollut se, että näin on käynyt. Jos ohjelmointia voisi edelleen tehdä vain assemblerilla ja tietokoneraudan läpikotaisin tuntien niin ei meillä olisi edes internetiä tällä hetkellä.

Ojankaivuuhommat vaihtuu vain uusiin töihin jotka ovat tulleet riittävän yksinkertaisiksi. Väitän että näitä nykyajan ojankaivuuhommia kuten ohjelmointia olisi edelleen kaikille halukkaille tarjolla. Ongelma on jossain muualla kuin vaikkapa siinä että kaikki Suomen 300.000 työtöntä ei pystyisi opettelemaan peruskoodiapinaksi joka koodaa näiden fiksumpien ohjauksessa. Toki tuossa porukassa varmaan on niitäkin mutta hyvin pieni vähemmistö se on.

Niin se ongelma on, että vain harvalle tuo esimerkki"lapio"hommasi olisi mielekästä. Päätetyöskentelypuoli ei ole se mikä ratkaisee mitään. Edelleenkin tarvitaan niitä vaate- lelu- krääsä- autotehtaita ja tietysti ojankaivua, ohjelmointia ja kännykkätai vastaavaa tuotantoa.

Kilpailukyky on avainasia ja tarvittaessa pitäisi olla halpatuontitulleja ihan eettisistäkin syistä. Ei ole oikein, että lapset Aasiassa tekevät meille edullisia tossuja umpisurkeilla ehdoilla ja olemattomalla palkalla.

[jka]

Niin se ongelma on, että vain harvalle tuo esimerkki"lapio"hommasi olisi mielekästä.

Mikä on mielekästä? Tuskin ojankaivuu 1700-luvullakaan oli mielekästä.

Jos sille linjalle lähdetään että meidän elintaso ja tuottavuus on jo nyt niin suuri, että kenenkään ei tarvitse tehdä kuin mielekästä työtä niin voidaan samantien sammuttaa ihmiskunnan valot.

[ämpee]

Me ollaan ohitettu se piste, kun isoille massoille löytyy helppoa työtä.

Suuren laman aikoihin, menneen vuosisadan vähemmän iloisella 30-luvulla teetettiin "sosiaaliturvan" vastikkeellista työtä muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Mikäli tuon tyyppisiä töitä, mitä silloin teetettiin, on tarjolla, niin sitten tuo Homma voi toimiakin, mutta mikäli sekoitetaan tarkoituksella työmarkkinoiden pakkaa, voi tuloksena olla uuden tyyppinen orjatyöluokka, ja orjatyötyöt.
Elikkä pelkästään yhteisön hyväksi tehtävät työt, jotka muille eivät kelpaa, joko kokonsa tai tuottonsa puolesta, ovat niitä töitä joita pitäisi löytyä.

Nyt näperrettävät työurien pidentämiset kohdistuvat nekin siihen ryhmään, joka jo on töissä.

Tämä "näperrys" vaikuttaisi olevan pelkkää poliittista kulissia, jonka takana kumisee tyhjyys, sillä vanhojen työurien pidentäminen tilanteessa jossa nuorisotyöttömyys on erittäin kovaa, on tulevaisuuden oksan sahaamista.
Työuria halutaan pidentää vain sen takia, että eläkkeet nykyisellään maksavat enemmän, eikä menetettäviksi tuomituille nuorille tarvitse paljoa maksaa.
Tuo tilanne ei kestä tulevaisuutta.

Mikäli poliittisilla päätöksentekijöillä ei olisi vaaleja edessään siihen tahtiin kuin on, niin he saattaisivat jopa tehdä pitemmän aikajanan analyysin tilanteesta, ja sen perusteella vanhemmat pitäisi siirtää lyhyellä siirtymäajalla "työntekijäpankin" tilille makaamaan, nuorten siirtyessä heidän tilalleen paiskomaan oikeisiisiin töihin.
Mikäli vanhemmat onnistutaan pitämään yliaikaa töissä, ja samaan aikaan pidennettyä nuorten vierottamista samasta puuhasta, niin tulevaisuuden "työtekijäpankin" tilit ovat väkimäärästä riippumattomasti tyhjät.

Nuorilla on elämä edessään, ja heillä on työhön mielestäni suurempi oikeus kuin yhdelläkään jonka työuraa voitaisiin edes teoriassa pidentää.
Nuorissa on tulevaisuus, ei työurien pidentämisessä !!

[vilach]

Jos vain otettaisiin käyttöön se perustulo, alettaisi keventämään täyttä työviikkoa sinne 20 tunnin suuntaan

Tämä vaatisi niin rajun julkisen sektorin supistamisen, että se olisi mahdotonta. Jos laskea, että nyt työtunteja viikossa on 37.5, niin siirto 20 tuntiin merkittäisi lähes kaksinkertaista verokertymän alenemista.

niin saataisiin avattua lisää paikkoja useammalle ihmiselle.

Ei saataisi, nyt osa on työttömänä, koska nykyisellä minipalkkalainsäännöllä he ovat tarpeettomia yrityksille, eikä sen takia, että työtä ei ole. Tekemätöntä työtä on valtavasti, lähes kaikki haluavat asua omakotitalosssa, mutta moni ei asu, lähes jokainen haluaa omistaa luksusauton, mutta siihen hänellä ei riitä rahaa jne.

Itse olen sitä mieltä, että nykyään pystytään valmistamaan tavaroita niin tehokkasti, että 37.5 työtuntia viikossa on liikaa. Nykyään veroaste on niin korkea ja hinnoissa on niin paljon ilmaa, että tuottavaa työtä tekevä saa usein vain 1/5 siitä mitä hän tuottaa. Veroa hän maksaa 60% + hinnoissa 50% ilmaa. Mutta jokainen päättäköön itse montako tuntia työskentelee, tärkeintä, että kukaan ei olisi loinen.

EDIT: Toki tämä vaatii huomattavaa tiukennusta maahanmuuttoon, sillä perustuloa pätevämpää maahanmuuttomagneettia en tähän hätään keksi.

Nyt minimitoimeentulotuki kuuluu perustuslakiin, eli nyt he saavat rahaa tekemättä mitään, perustulo huonontaisi heidän tilannetta, koska se olisi nykyistä toimeentulotukea pienempi.

Yhteiskunta ei ole normaali, jos ei ole kannattavaa tehdä vaikkapa kenkiä, vaan ne pitää tuoda viereisestä halpayhteiskunnasta.

Miksi? 1 maa voi erikoistua valmistamaan tehokkaasti tiettyjä tavaroita ja saada muut tavarat käymällä kauppaa. Valmistaa kaikki tavarat yhdessä pienessä maassa on typerää, pieni tuottomäärä = alhainen tuottavuus.

Tässä on ihan mielenkiintoista vertailla eri maissa tehtyjä työtunteja. Vuosina 1960, 1970, 1980, 1990 ja 2008 tehdyt työtunnit maittain

Saksan ja Hollannin työtuntimäärät ovat mielenkiintoisen pienet.

Ja samalla siellä on korkea ostovoima, se kertoo siitä, että siellä on korkea väestön laatu.

Normaaliahan tuo on. Ahneus ja heikommassa asemassa olevien hyväksikäyttö lienee ollut kautta historian yksi ominainen piirre ihmisille/yhteiskunnille. Ja siitähän tässä on kyse. Jos kaukoidän hikipajassa lasten pienten kätösten tekemät kengät saa vaikkapa 20 eurolla

Se ei ole heikommassa asemassa olevien hyväksikäyttö. He tekevät työtä vapaaehtoisesti, länsimaat eivät pakota heitä tekemään näitä kenkiä, he voivat minä hetkenä tahansa lopettaa työn kenkätehtaassa, jos eivät pidä siitä. Jos kysyä heiltä "haluatteko te, että tämä tehdas suljetaan ja te jäätte kokonaan ilman työtä?", he sanovat ei. Jos he eivät osaa nostaa tehtaan tuottavuutta ja sen takia palkat ovat hyvin pieniä, niin se ei ole suomalaisten syytä.
Ylewatch sivulla on kuvattu hyvin tämä:
http://www.ylewatch.blogspot.fi/2013/08/sama-60-lukulainen-valheellinen-laulu.html

Hommahan menee niin, että ne jotka kykenevät tekemään niitä monimutkaisia asioita eivät tee niitä itse vaan he tekevät monimutkaisista asioista lopulta yksinkertaisia

En ymmärrä tätä. Eivät tee itse? Kuka tekee? Jumala? Otetaan esimerkiksi taulutelkkari ja älypuhelin.

Ei ojankaivaja muutama sata vuotta sitten pystyisi rakentamaan metrorataakaan.

Koska ei ollut keksitty kaivinkonetta, kallionporakonetta jne, eikä sen takia, että väestön laatu oli heikompi, väestön laatu ei parantunut niin lyhyenä aikana.

Se, että tämä onnistuu johtuu siitä että monimutkaisesta asiasta on tullut yksinkertaista.

Metrorata ja sen toiminta kokonaisuutena ei ole yksinkertainen asia. Itse juna, turvalaitteet ovat monimutkaisia asioita. Jotta se toimisi tarvitaan korkean älykkyyden ihmisiä, muuten tapahtuisi paljon kolareita ja junat olisivat huonokuntoisia, huonot jarrut, ovet auki jne.

Jos monimutkaisia asioita pystyisi tekemään vain yhä harvempi joukko niin talouskasvuhan olisi hyytynyt jo ajat sitten.

Tällä hetkellä älykkyys laskee vähitellen, koska älykkäillä on vähän lapsia.

Ei ole oikein, että lapset Aasiassa tekevät meille edullisia tossuja umpisurkeilla ehdoilla ja olemattomalla palkalla.

Taas samaa mantraa.

He tekevät työtä vapaaehtoisesti, länsimaat eivät pakota heitä tekemään näitä kenkiä, he voivat minä hetkenä tahansa lopettaa työn kenkätehtaassa, jos eivät pidä siitä. Jos kysyä heiltä "haluatteko te, että tämä tehdas suljetaan ja te jäätte kokonaan ilman työtä?", he sanovat ei. Jos he eivät osaa nostaa tehtaan tuottavuutta ja sen takia palkat ovat hyvin pieniä, niin se ei ole suomalaisten syytä.
Ylewatch sivulla on kuvattu hyvin tämä:
http://www.ylewatch.blogspot.fi/2013/08/sama-60-lukulainen-valheellinen-laulu.html

Miksi tämä länsimaalaisia syyllistävä propagandaa uppoaa niin hyvin suomalaisiin?

Työllisyyttä voi parantaa vain leikkaamalla sosiaaliturvaa/siirtymällä pieneen perustuloon (maksimissaan 500 euroa), poistamalla irtisanomissuoja JA pienentämällä merkittävästi minipalkkoja, esim. 5 euroon tunnissa.

[jka]

Hommahan menee niin, että ne jotka kykenevät tekemään niitä monimutkaisia asioita eivät tee niitä itse vaan he tekevät monimutkaisista asioista lopulta yksinkertaisia

En ymmärrä tätä. Eivät tee itse? Kuka tekee? Jumala? Otetaan esimerkiksi taulutelkkari ja älypuhelin.

Eihän Nokian ylimmän tason tuotekehitysinsinöörit tee älypuhelimesta itse yhtä ainoaa osaa, eikä edes ohjelmistoa. Nämä suunnittelevat ainoastaan miten tuollainen luuri pystytään rakentamaan mahdollisimman yksinkertaisesti että koko kapula pystytään tekemään jopa vinkuintiassa ilman että luurin todelliset tekijät ymmärtävät lopulta mistään mitään. Kunhan liittävät osat A ja B toisiinsa oikein.

Ihan sama ohjelmiston kanssa. Korkeimman tason ohjelmistojen kehittäjät eivät kehitä itse tarvittavaa ohjelmistoa vaan nimenomaan työkaluohjelmia ja koodausprosesseja joilla urpotkin pystyvät tekemään mahdollisimman helposti koodia jota tarvitaan. Tämä siis karkeasti ajateltuna. Toki mukana on paljon muitakin tekijöitä.

[vilach]

Eihän Nokian ylimmän tason tuotekehitysinsinöörit tee älypuhelimesta itse yhtä ainoaa osaa, eikä edes ohjelmistoa. Nämä suunnittelevat ainoastaan miten tuollainen luuri pystytään rakentamaan mahdollisimman yksinkertaisesti että koko kapula pystytään tekemään jopa vinkuintiassa ilman että luurin todelliset tekijät ymmärtävät lopulta mistään mitään. Kunhan liittävät osat A ja B toisiinsa oikein.

Kännykkän tuottoprosessissa tarvitaan aika paljon älykkäiti ihmisiä. Intiassa matalan ÄO:n ihmiset vain kasaavat kännykköitä, itse osia he eivät pysty valmistamaan.

Tällä hetkellä on paljon työtä, jota pystyy tekemään suhteellisen alhaisella älykkyydellä. Metroradan rakentamisprossessa suuri osa työntekijöistä tekee yksinkertaista työtä, kaivinkoneen ohjausta, kallioporakoneen ohjausta, muotin kasaus puusta jne. Mutta kaivinkoneen valmistus ja huolto vaatii korkeaa älykkyyttä. Yksinkertaisten töiden määrä pienenee jatkuvasti. Kun metrorata on valmis, niin täytyy huoltaa junia, turvalaitteita, tarkistaa tuliko halkeama kiskoihin jne, tätä työtä ei pysty tekemään alhaisen ÄO:n ihminen, tai pystyy, mutta tapahtuu paljon kolareita...

[Saippuakupla]

Ja sitten tapahtuu paluu itse aiheeseen!