Hyvinvointivaltion tulevaisuus?

[Hoff]

Ne resurssit voisi käyttää lasten kasvattamiseen tasapainoisiksi yksilöiksi, jossa nykynaiset tuntuvat olevan valitettavan usein aika huonoja.

Onko tämä ihan mutu-tuntumaa?

Vastaus: Lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen Suomessa ja nuorten syrjäytyminen.

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/9_2005/paakirjoitus/

Voiko tuosta uraa tekeviä äitejä syyttää?

Tutkimuksen mukaan Suomessa hoidetaan kotona enemmän lapsia kuin usein luullaan. Kun Ruotsissa päivähoidossa käy yli 80 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista, Suomessa heidän osuutensa on alle puolet.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/48637-tutkimus-lapset-nauttivat-paivahoidosta

Kyllä päivähoito on aivan hyvä vaihtoehto

Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.

Mitä aikaisemmin päivähoito aloitettiin, sitä todennäköisempää oli pärjääminen. Ja kyseessä oli siis menestyminen elämässä yleensä, ei todennäköisyys päätyä ison Mersun rattiin.

http://www.vihrealanka.fi/node/1183

[Hoff]

Onko sellaista tutkimusta olemassa, etta mitka on kotikasvatuksessa olleiden ja tarhakasvatuksessa olleiden prosenttiosuudet tarkkailuluokilla suhteutettuna tietenkin vastaavaan maariin kotikasvatuksessa olleita ja tarhakasvatuksessa olleita? Silloin nakisi kummasta kasvatusmallista tulee enemman vaikeasti sopeutumattomia.

En tiedä, mutta miksi oletat että kotikasvatus näyttäytyisi tilastoissa parempana?

Näytä edes joku tilasto tutkimus, missä kotikasvatus osoittautuu päivähoitoa paremmaksi.

[Liero]

Mua henkilökohtaisesti ihmetyttää miten joku äiti voi Suomessa valita uran lapsen sijaan.

Naisen uran motiivina on riippuvuus.

[Viinankylväjä]

Voi taivas mitä valittajia tässäkin ketjussa. Oikeasti ihmiset, muuttakaa(pelkällä viikon visiitillä ei aina näe todellisuutta) ulkomaille vähäksi aikaa, niin näette, että ei se ruoho ole todellakaan vihreämpää aidan toisella. Kaikki vaan toimii täällä. Ja ihmiset elävät varmasti turvallisempaa elämää kuin mistä monet voivat vain haaveilla, jopa Euroopan mittakaavassa.

Ja jos tilastoja halutaan katsoa, niin Suomi on positiivisissakin asioissa kärjessä(Pisa, Onnellisin kansa), ei pelkästään itsemurhissa.

Vuodesta toiseen ihmiset jaksavat Tampereellakin valittaa koiranpaskoista ja jalkakäytävillä pyöräilijöistä, kun todellisia ongelmia on liian vähän.

edit. Ai niin, sain Irlannissa vaihdossa ollessani 730 €/kk. Keskieurooppalaiset eivät olleet kuulleetkaan opintotuesta. Saksassa sitä sai vähän, jos oli köyhät vanhemmat.

[Karvajalka]

Suomessa nainen voi yhdistää perheen ja työn.

Ei siltä näytä: Pohjois-Pohjanmaan syntyvyys 2,38 ja Uudenmaan 1,69.

Anyway, jos päivähoitojärjestelmä poistettaisiin (mikä luonnollisesti tapahtuisi jos Suomi lakkaisi olemasta hyvinvointivaltio) niin syntyvyys tuskin kuitenkaan nousisi. Esim. Saksassa ei ole kunnon päivähoitomahdollisuuksia ja syntyvyys on sen mukainen. Olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa voi yhdistää perheen ja työn. Eri asia on sitten, että malttaako tehdä kovin paljon lapsia ja pitää kovin monta äitiyslomaa, kun uraakin tekee mieli luoda. Eikös lestadiolaisnaisistakin (joita Pohjois-Pohjanmaalla on paljon) suurin osa ole töissä? Ainakin ne jotka itse tunnen ovat. Tietääkseni Uudellamaalla asuu myös enenmmän sinkkuja, korjatkaa jos olen väärässä.

Minä uskon alhaisen syntyvyyden liittyvän enemmänkin elämänhallinnan problematiikkaan, kuin pelkkiin lastenhoito-ongelmiin ja kuvaavan näin muutenkin osaltaan hyvinvointivaltion ongelmaa. Se mitä hyvinvointivaltio ei jäsenilleen takaa on elämänhallinta. Ei eilen, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Korkea verotus estää ihmisiä saavuttamasta työllään taloudellista turvaa, samaan aikaan kun ihmisiä ohjataan ja ja hallitaan erilaisten tukien avulla. Hyvinvoinnista on tullut holhouksen ja vastuunriiston synonyymi.

Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Valtio voisi helpottaa kansalaisensa elämää myös muulla tavoin kuin lukuisten tukien tai palvelujen avulla. Niin kauan kuin kaikki eivät voi elää tukien ja ilmaispalvelujen varassa, riippuu elämänhallinta kuitenkin yksilön kyvystä selviytyä työmarkkinoilla, joten paras tapa tuottaa hyvinvoivia omillaan pärjääviä yksilöitä olisi parantaa ihmisten mahdollisuuksia juuri työmarkkinoilla. Tämä on se asia mitä nykyinen hyvinvointivaltio ei tee. Päinvastoin työmarkkinat tapetaan aina edellisiä tiukemmilla sopimuksilla, veroilla ja kannustinloukuilla, ja tämä kaikki on onnistuttu vielä markkinoimaan jollain tapaa hyvänä asiana. Viimeisin ehdotettu työmarkkinoiden kuristuskikka taisi olla 1500€ minimipalkkavaatimus. Jos tavoitteena olisi auttaa huonompiosaisia, tulisi miettiä miten lisätä noiden huonompiosaisten kysyntää työmarkkinoilla ja siten nostaa heidän markkina-arvoaan. Tällä tavoin vaikutus työllisyyteenkin olisi positiivinen päinvastoin kuin esitetyssä minimipalkkamallissa, joka vain nostaisi työllistämiskynnystä.

Hyvän koulutustasomme ja nykyteknologian mahdollistama korkea työntuottavuus voisi suunnattomaksi paisutetun julkisen sektorin sijaan näkyä ihmisten arjessa joustavuutena, turvallisuutena ja valinnanmahdollisuuksina, eli toisin sanoen parempana elämänhallintana, jos vain haluaisimme. Niin, ja jos vain jokin taho sitä Suomessa ajaisi, mutta eipä taida löytyä edes kokkareista ketään, joka olisi kiinnostunut aidosti toimivista työmarkkinoista nykyisen suunnitelmatalouden sijaan.

[Motor City Contexti]

Onko sellaista tutkimusta olemassa, etta mitka on kotikasvatuksessa olleiden ja tarhakasvatuksessa olleiden prosenttiosuudet tarkkailuluokilla suhteutettuna tietenkin vastaavaan maariin kotikasvatuksessa olleita ja tarhakasvatuksessa olleita? Silloin nakisi kummasta kasvatusmallista tulee enemman vaikeasti sopeutumattomia.

En tiedä, mutta miksi oletat että kotikasvatus näyttäytyisi tilastoissa parempana?

Näytä edes joku tilasto tutkimus, missä kotikasvatus osoittautuu päivähoitoa paremmaksi.

Tälläisestä aiheesta kuin kumpi on" parempi" lasten kannalta ei voi tehdä minkäänlaista tieteellistä tutkimusta/tilastoa. Tosin Sosialistisissa maissa millainen Suomikin on  tälläisillä kasvatus/koulutus/elintaso "tutkimuksilla"/tilastoilla pyritään osoittamaan oman ideologian ylivertaisuus sellaisiin maihin nähden, joissa vallitsee valinnanvapaus.

Suomessa valtio on puolestasi päättänyt asiat ja muita todellisia vaihtoehtoja ei ole. Mikäli tälläinen ei sinua vaivaa, jäjestelmä sopii sinulle hyvin. Tosin kasvava joukko Suomessa on sitä mieltä,että osaavat hoitaa omat asiansa ilman valtion ideologista painolastia. Tosin tälläistä järjestelmää, millainen Suomessa tällähetkellä on ei voida purkaa millään tavalla hallitusti. Vaan se kurjistuu pala palalta. Suurin osa 25-39 vuotiaita epäilee Valtion eläke maksukykyä. Terveydenhoidon tason voi jokainen tarvitseva itse todeta. Hyvä koulutuksen taso myös tilasto harhaa. Ja niin edelleen.

Tälläinen järjestelmä perustuu vähän samaan kuin pyramidihuijaus, jossa maksut on todellisia ,mutta "voittoja" ei pääse kotiuttamaan näkyvät vain virtuaaali tilillä voittoina.

[Hoff]

Onko sellaista tutkimusta olemassa, etta mitka on kotikasvatuksessa olleiden ja tarhakasvatuksessa olleiden prosenttiosuudet tarkkailuluokilla suhteutettuna tietenkin vastaavaan maariin kotikasvatuksessa olleita ja tarhakasvatuksessa olleita? Silloin nakisi kummasta kasvatusmallista tulee enemman vaikeasti sopeutumattomia.

En tiedä, mutta miksi oletat että kotikasvatus näyttäytyisi tilastoissa parempana?

Näytä edes joku tilasto tutkimus, missä kotikasvatus osoittautuu päivähoitoa paremmaksi.

En ole perehtynyt asiaan niin hyvin, että osaisin tarjota tutkimuksia aiheesta.

Oletan kotikasvatuksen olevan parempi vaihtoehto, koska lapsi saa yksilöllisempää huomiota. Lapsen erikoisominaisuudet tulevat paremmin huomioonotetuiksi ja hänelle ei tarjota kasvatuksessa halpaa bulkkikamaa. Mikäli lapsen haluaa kasvattaa yhteiskunnalle hyödylliseksi laumasieluksi, niin päiväkodit ja julkiset koulut ovat varmaankin silloin paras vaihtoehto. Itse kannatan monipuolisempaa ja yksilöllisempää kasvatusta/koulutusta.

Luitko tuota minun linkittämääni tutkimusta?

Andersson ja hänen tutkimusryhmänsä seurasivat yli 20 vuoden ajan sekä päivähoidossa olleita lapsia että kotona hoidettuja lapsia. Tutkimusryhmää kiinnostivat muun muassa lasten koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.


Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.

Mitä aikaisemmin päivähoito aloitettiin, sitä todennäköisempää oli pärjääminen. Ja kyseessä oli siis menestyminen elämässä yleensä, ei todennäköisyys päätyä ison Mersun rattiin.

Sinä hankaat vastaan mutu-tuntumalla, joten minäkin koitan. Mielestäni päivähoito on parempi, koska lapset oppivat luomaan ja ylläpitämään erilaisia sosiaalisia suhteita. Tämä taito on syrjäytymisen estämisen kannalta erittäin tärkeä. He pääsevät leikkimään muiden ikäistensä kanssa, todennäköisesti myös liikkuen enemmän. Siinä muutama.

[Liero]

Mielestäni se ei ole tärkein taito elämässä. Kyseessä oli taas valmiiksi pureskeltu tulkinta millainen bulkkiratkaisu olisi parasta lapsille.

Mokuttajan mielestä se on varmasti tärkein taito elämässä.

Eihän syrjäytyminen välttämättä ole syrjäytyjän vika. Niiettä olipa kerran kärpänen, joka ei tykännyt syödä kakkaa.

[Motor City Contexti]

Olisi kiva tietää miten tässä Hoffan "tutkimuksessa" oli kaksois-sokko koe suoritettu.Ai niin näillä käyttäytymistieteiden tekijöillä on omat höpö höpö metodit käytössä.

Tämä tyyppiset "tutkimukset" ovat aina perusteina kuin jotain verovaroin ylläpidetttävää systeemiä puolustellaan ja kaikkien on pakko osallistua rahoitukseen onhan tämä " tieteellisesti " todistettu.

[maahanmuuttaja]

Mielestäni päivähoito on parempi, koska lapset oppivat luomaan ja ylläpitämään erilaisia sosiaalisia suhteita. Tämä taito on syrjäytymisen estämisen kannalta erittäin tärkeä. He pääsevät leikkimään muiden ikäistensä kanssa, todennäköisesti myös liikkuen enemmän. Siinä muutama.

Täysin samaa mieltä. Päivähoidossa oppii sitä mitä ei kotona voi oppia. Sanoisin, että todellinen elämänkoulu alkoi elämässäni päiväkodissa.

Toisaalta lapsi tarvitsee myös paljon vuorovaikutusta vanhempien kanssa. Eli toista ei voi korvata toisella.

[Liero]

Lika barn leka bäst.

Onko tuossa muuten välimuotoa vai onko äärimmäisyysajattelu vain sosialistin katala salajuoni jarruttaa paremman väen ylivoimaa? Välimuodolla tarkoitan sitä, että tokihan kotikasvatuksessakin on täysin mahdollista päästä tekemisiin muiden lasten kanssa. Todennäköisesti kuitenkin siinä tapauksessa seura on vain vähemmän "monikultturellia".

[Motor City Contexti]

Kysymyshän on vain siitä ,että jokainen voisi itse maksaa nämä päivähoitonsa, eikä niin että pannaan kaikki maksamaan veroina. Samoin kaikki voisi maksaa lukio ja korkeakoulunsa itse tähän nyt onneksi ollaankin meneossa.

Silloin ei tarvitse kiistellä mikä on paras ja mikä ei, kun on valinnanvapaus itse päättää ja vielä rahaa toteuttaa oikeaksi katsomiaan ratkaisuja, eikä kaikki rahat mene veroihin.

[Hoff]

Kysymyshän on vain siitä ,että jokainen voisi itse maksaa nämä päivähoitonsa, eikä niin että pannaan kaikki maksamaan veroina. Samoin kaikki voisi maksaa lukio ja korkeakoulunsa itse tähän nyt onneksi ollaankin meneossa.

Silloin ei tarvitse kiistellä mikä on paras ja mikä ei, kun on valinnanvapaus itse päättää ja vielä rahaa toteuttaa oikeaksi katsomiaan ratkaisuja, eikä kaikki rahat mene veroihin.

Se on paras vaihtoehto. Silloin jokaisella palveluntarjoajalla on asiakastyytyväisyysvastuu tekemisistään ja kuluttajilla edes jonkinasteinen kuluttajansuoja.

Eikä köyhällä ole toivoakaan paremmasta, edes lapsilleen.

Minusta on erittäin tärkeä taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pitää oppia jakamaan huomiota, oppia pettymään, oppia sovittelemaan riitoja, pyytämään ja antamaan anteeksi, oppia tutustumaan, oppia keskustelemaan, oppia saamaan kavereita, oppia uusia juttuja ja ennenkaikkea oppia ottamaan muut ihmiset huomioon. Tällaisia asioita oppii parhaiten nimenomaan päivähoidossa.

Eli älykkäämpää seuraa.

Reps.

[Hoff]

Olisi kiva tietää miten tässä Hoffan "tutkimuksessa" oli kaksois-sokko koe suoritettu.Ai niin näillä käyttäytymistieteiden tekijöillä on omat höpö höpö metodit käytössä.

Tämä tyyppiset "tutkimukset" ovat aina perusteina kuin jotain verovaroin ylläpidetttävää systeemiä puolustellaan ja kaikkien on pakko osallistua rahoitukseen onhan tämä " tieteellisesti " todistettu.

Jos tutkimustulos ei sovi sinulle, se on höpö höpö. Ymmärsin. Rakenteellinen rasismi ja niin eespäin..

[Motor City Contexti]

Kysymys on taas siitä ,että sinä haluat olla "köyhille hyvä" ja pakoitat kaikki muut mukaan verojen muodossa.Se on pohjoismaista sosialismia.


Tutkimus tämä kyllä on, mutta sillä ei ole mitään tieteellistä evidenssiä. Tänäänkin on ilta-sanomissa tutkimus,jossa selvitetään 10 kohdan avulla miten lapsesta tulee onnellinen. Senkin on varmaan laatinut joku kasvatustieteilijä.

Tutkimustulos kyllä sopii minulle ,mutta sillä ei ole mitään arvoa tai on samanverran kuin vaikka minun tai sinun mielipiteellä.

[pelle12]

Olisi kiva tietää miten tässä Hoffan "tutkimuksessa" oli kaksois-sokko koe suoritettu.Ai niin näillä käyttäytymistieteiden tekijöillä on omat höpö höpö metodit käytössä.

Tämä tyyppiset "tutkimukset" ovat aina perusteina kuin jotain verovaroin ylläpidetttävää systeemiä puolustellaan ja kaikkien on pakko osallistua rahoitukseen onhan tämä " tieteellisesti " todistettu.

Jos tutkimustulos ei sovi sinulle, se on höpö höpö. Ymmärsin. Rakenteellinen rasismi ja niin eespäin..

Rakenteellistakin rasismia hirvittävämpää on piilorasismi. Aivan kuten sovinismiakin hirvittävämpää on piilosovinismi jne.

[Andy]

Kysymyshän on vain siitä ,että jokainen voisi itse maksaa nämä päivähoitonsa, eikä niin että pannaan kaikki maksamaan veroina. Samoin kaikki voisi maksaa lukio ja korkeakoulunsa itse tähän nyt onneksi ollaankin meneossa.

Silloin ei tarvitse kiistellä mikä on paras ja mikä ei, kun on valinnanvapaus itse päättää ja vielä rahaa toteuttaa oikeaksi katsomiaan ratkaisuja, eikä kaikki rahat mene veroihin.

Tämähän olisi hienoa, jos kaikilla olisi sitä rahaa. Jos vaikkapa koulutuksesta ja terveydenhuollosta pitää maksaa, vain rikkaat ovat koulutettuja ja terveitä. Kouluttamaton ja sairas ei yleensä rikastu, joten syntyy melkoinen pattitilanne. Ja jos koulutuskin maksaa, niin köyhän perheen lapsella ei ole edes mahdollisuutta kouluttautua. Tokihan jo nytkin duunariperheiden lapsista tulee enimmäkseen duunareita ja akateemisten lapsista akateemisia, mutta mielestäni (hyvinvointi)yhteiskunnan pitäisi tarjota sille lapselle mahdollisuus tehdä omat valintansa riippumatta vanhempien lompakosta.

Miksi näitä tulo- ja luokkaeroja pitäisi väkisin kasvattaa?

[Motor City Contexti]

Ei niitä pidä väkisin kasvattaa ne erot syntyvät itsestään. Miksi näitä eroja pitää väkisin yrittää pienentää. '

Miksi vain rikkaiden maiden köyhät olisivat oikeutettuja pelkän syntyperän perusteella näihin luokkaerojen pienentämiseen .Samoilla perusteilla voidaa aivan hyvin tuoda afrikasta vielä köyhempiä ja auttaa niitä . Niilläm kuin teveydenhoito ja koulutus on vielä huonommalla tolalla.

Ps. 90% terveydenhoito kuluista johtuu näistä läski, tupakka ,alkoholi ,huumeet ja niistä johtuvista lieveilmiöistä.
ja niihin ei löydy lääketieteestä parannuskeinoa.

[Karvajalka]

Kun puhutaan hyvinvointiyhteiskunnan keventämisestä, niin jännästi tuodaan karsintalistalle ensimmäisinä perusterveydenhuolto ja koulutus ja luodaan näin mielikuva, että julkisella sektorilla ei muita kuluja olisikaan, ja että julkisen sektorin kulujen leikkaaminen tarkoittaisi automaattisesti peruspalvelujen huonontumista. Eihän se näin ole ollenkaan. Ei sinne päinkään.

Johannes Nieminen tuossa aiemmin jo spekuloi vaihtoehdolla, jossa valtio pitäytyisi ydintoimintojen tuottamisessa. Nythän näin ei ole, vaan julkinen sektori säntää huseeraamaan varovaroilla tontille kuin tontille tarkoituksenaan paisuttaa itseään ja omaa valtaansa milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Ydintoimintojen suht väljänkin määrittelemisen jälkeen, niiden ulkopuolelta löytyisi kosolti karsittavaa, selkeää rahallista säästöä ja myös helpotusta karjuvaan työvoimapulaan. Minä keksin heti pari kohdetta: julkisen sektorin pyörittämät maahanmuutto- ja tempputyöllistämissirkukset. Kumpaisenkaan ei mitenkään voida katsoa kuuluvan julkisen sektorin ydintoimintoihin. Näistä eroon pääsy keventäisi yksityisen sektorin verotaakkaa ja parantaisi näin työllisyyttä hyödyntäen niin persaukisia kuin äveriäämpiäkin kansalaisia.

[Motor City Contexti]

Kun puhutaan hyvinvointiyhteiskunnan keventämisestä, niin jännästi tuodaan karsintalistalle ensimmäisinä perusterveydenhuolto ja koulutus ja luodaan näin mielikuva, että julkisella sektorilla ei muita kuluja olisikaan, ja että julkisen sektorin kulujen leikkaaminen tarkoittaisi automaattisesti peruspalvelujen huonontumista. Eihän se näin ole ollenkaan. Ei sinne päinkään.

Johannes Nieminen tuossa aiemmin jo spekuloi vaihtoehdolla, jossa valtio pitäytyisi ydintoimintojen tuottamisessa. Nythän näin ei ole, vaan julkinen sektori säntää huseeraamaan varovaroilla tontille kuin tontille tarkoituksenaan paisuttaa itseään ja omaa valtaansa milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Ydintoimintojen suht väljänkin määrittelemisen jälkeen, niiden ulkopuolelta löytyisi kosolti karsittavaa, selkeää rahallista säästöä ja myös helpotusta karjuvaan työvoimapulaan. Minä keksin heti pari kohdetta: julkisen sektorin pyörittämät maahanmuutto- ja tempputyöllistämissirkukset. Kumpaisenkaan ei mitenkään voida katsoa kuuluvan julkisen sektorin ydintoimintoihin. Näistä eroon pääsy keventäisi yksityisen sektorin verotaakkaa ja parantaisi näin työllisyyttä hyödyntäen niin persaukisia kuin äveriäämpiäkin kansalaisia.

Tässä olen samaa mieltä kanssasi. Käytin näitä vain esimerkkeinä, koska myös nämä sektorit on mahdollista toteuttaa ilman verovetosta mallia.

Esimerkkinä otan Bostonin seudun joka suurin teollisuudenhaara on koulutus, siis koulutus ei kuluta verovaroja, vaan tuo vaurautta seudulle. Alueella sijatsee Havard ja pari muuta ivy yliopistoa.

Myös Ameriikassa tulee toteutumaan aivan perus lääkäripalvelut kaikille ja tietysti se on järkevää. Ihmettelen vain millä ihmeen resusseilla kuvitellaan hoidettavan esim. kakkos tyypin Diabetes . Tämän päivän lehdessä luki,jos meno jatkuu tälläisenä 2015 meillä on 2 000.000 diabeetikkoa. Tällöin kaikki rahat menee pelkästään tämän sairaudenhoitoon .
Tämä kuin vielä johtuu 95% potilaan elintavoista.

Vastuullinen ihminen joka pitää itsestään huolta jää vaille terveydenhoitoaan ja kun kaikki rahat on taas viety verojen muodossa ei rahat riitä edes oman perheen terveydenhoitoon yksityis-sektorilla.