2012-02-12 HS:Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön

[Mansikka]

Jos teistä näyttää faktojen valossa siltä, että nykyihminen elää ja syö terveesti, niin jatkakaa!!! Pilleriä vaan poskeen ja menox!

Nykyihminen elää keskimäärin kymmeniä vuosia kauemmin kuin sata vuotta sitten.  Eipä tilanne ihan katastrofaalinen ilmeisesti ole.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote#Elinajanodotteita_eri_aikakausilla

Tuo on tietty noin. Määrä ei kuitenkaan ole pelkkä arviointiperuste vai haluatko esimerkiksi sinä pitkän ja vaivojen täyttämän elämän? Bakteeritulehduksia hoidetaan paremmin kuin aiemmin. Nyt on elintapasairaudet (svt, diabetes), syövät, aivorappeumasairaudet jne.

[Emo]

Tässä jotain mitä nopeasti kuukkelista löytyi kalkkiin liittyen.

http://www.poliklinikka.fi/sydanterveyskanava/uutiset/kalsium--ja-d-vitamiinilisat-eivat-lisaa-sydanvaivoja-3988114

Kalsium- ja D-vitamiinilisät eivät lisää sydänvaivoja
Julkaistu 05.03.2007

Kalsium- ja D-vitamiinilisien syöminen ei suurenna eikä pienennä sydänoireiden vaaraa, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Kalkin kertyminen valtimoihin on tunnettu sydänoireiden aiheuttaja, mutta kalsiuminlisien ja ravinnosta saatavan kalsiumin vaikutus sydäntauteihin on ollut selvittämättä.
Tutkimuksessa seurattiin 36 000:ta vaihdevuodet ohittanutta naista, jotka söivät seitsemän vuoden ajan päivittäin joko 1000 mg kalsiumia ja 400 IU D-vitamiinia tai lumevalmisteita.
Tulosten perusteella kalsium- ja D-vitamiinilisien syöminen ei liittynyt suurentuneeseen vaaraan saada sydäninfarkti, aivohalvaus, sydämen vajaatoiminta tai muu sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä oire. Vaikutusta ei ollut myöskään sepelvaltimotaudista johtuvaan kuolleisuuteen. Tulokset julkaistiin Circulation-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Lähde: Circulation 2007;115:846-854

Kun taas sitten....

http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/uutiset.html?130

Kalkkitabletit lisäävät sydäninfarktin vaaraa
02.08.2010

Tausta

Kalsiumin riittävä saanti on tärkeää luiden lujuudelle. Niinpä osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa kalsium on D-vitamiinin ohella perushoito. Suomalaisten kalsiumin saanti on yleisesti ottaen runsasta verrattuna moniin muihin väestöihin, silti kalsiumin käyttö ravintolisänä on tavallista, myös niillä jotka sietävät maidon laktoosia ongelmitta. Aiemmissa väestötutkimuksissa runsas kalsiumin saanti ravinnosta on liitetty hyvään sydän- ja verisuoniterveyteen.

Viime aikoina on ilmestynyt myös tutkimuksia, joissa runsas kalsiumin tablettien muodossa on liittynyt lisääntuneeseen sydäntautiriskiin munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä. Runsas kalsiumin saanti on liitetty myös suurentuneeseen eturauhassyöpäriskiin.

Tutkimusasetelma

n=11 921 koehenkilöä eri satunnaisista lumekontrolloiduista tutkimuksista (potilas ja tutkimusjoukko kohtaiset eri analyysit). Meta-analyysi.

Interventio: vähintään 500 mg kalsiumia päivittäin ilman yhdenaikaista D-vitamiinia

Kesto: keskimäärin vajaa 4 vuotta

Päätetapahtumat: Aivohalvaus, sydäninfarkti ja äkkikuolema

Tulokset

Molemmmissa analyysityypeissä (potilastason ja tutkimusjoukko) kalsiumlisä lisäsi sydäninfarktin vaaraa n. 30 %. Sen sijaan muihin päätetapahtumiin (aivohalvauksiin, äkkikuolemiin tai näiden yhdistelmään) kalsium ei vaikuttanut merkittävästi.

Pohdinta

Tutkimusasetelmista

Toisin kuin aiemmat väestötutkimukset runsaan ravinnon kalsiumin saannin osalta, tämä tutkimus osoitti kalsiumlisäravinteen lisäävän sydäninfarkteja. Taas tuli todistettua se, että väestötutkimuksien perusteella yksin on vaikea (mahdotonta) tehdä pitäviä päätelmiä. Satunnaistetuissa tutkimuksissa, joiden syy-seuraus todistusarvo on suurin, saadaan yllättävän usein erilaisia tuloksia kuin väestötutkimuksissa. Tosin myös eräs suomalainen väestötutkimus Kuopiosta todisti viime vuonna kalkkitablettien käytön olevan yhteydessä lisääntyneeseen sydäntapahtuman vaaraan (Pentti K et al. 2009)

Koehenkilöt iäkkäitä naisia, joilla heikot luut

Meta-analyysiin valitut satunnaistetut tutkimukset olivat suurelta osin osteoporoosin ehkäisy- ja hoitotutkimuksia. Siten valitut koehenkilöt olivat iältään tyypillisesti 60-70 -vuotiaita, ja heillä oli useilla alentunut luun mineraalitiheys. Analyysin pohjalla olevia tutkimuksia ei oltu siis suunniteltu sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisyyn. Siksi tutkimus ei anna lopullista vastausta kalsiumin vaikutuksesta sydän- ja verisuoniterveyteen, vaikka onkin lopputulokseltaan huolestuttava.

Suuri joukko suomalaisia naisia pyrkii eläkeiän tietämillä ehkäisemään luuston heikkenemistä kalisumlisällä, onko se lopulta karhun palvelus sydämelle?

Ikääntyvät naiset käyttävät kalsiumia ja kärsivät munuaisten vajaatoiminnasta

Asian harmillisuutta lisää se että sama joukko naisia elää vanhaksi ja suuri joukko heistä kerkeää kehittää elämänsä aikana munuaisten vajaatoiminnnan. Aiemminhan oli todettu, että nimenomaan jo heikenneestä munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä lisäkalsium lisää kuolemia.

Tutkijoiden mukaan on aika päivittää osteoporoosin ehkäisy- ja hoito-ohjeita

Tutkijat eivät säästele johtopäätöksissään. Heidän mukaansa kalsiumin teho murtumien ehkäisyssä on heikko. Se saattaa lisäravinnetabletteina jopa lisätä hiukkasen lonkkamurtumia vaikkakin suojaa samaanaikaan ranne- ja nikamamurtumilta. Tämän uuden tiedon mukaan kalkkitabletit aiheuttavat myös lisää sydäninfarkteja.

Ilmiön taustalla oleva mekanismi

Tutkijat tarjoavat selitysmalliksi valtimoiden kalsifikaatiota. Heidän mukaansa valtimot saattavat kalsifikoitua samalla tavalla kuin luukin. Tämä onkin osoitettu aiemmin munuaisten vajaatoiminnassa.

Tuloksia ei voi yleistää esimerkiksi niihin, jotka tarvitsevat kalsiumia sen vuoksi etteivät voi tai halua käyttää maitotaloustuotteita.Tutkijat eivät tiedä miten samanaikainen D-vitamiinilisän käyttö vaikuttaisi sydän- ja verisuoniterveyteen, sillä D-vitamiini ja kalsium -yhdistelmätutkimukset suljettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Lisätietoa kalsiumista aiemmista uutisistani ja Ravitsemusuutiset -blogista.

Bolland MJ et al. Effect of calcium supplements on risk of myocardial infarction and cardiovascular events: meta-analysis. BMJ 2010;341:c3691

Että kovasti on ristiriitaista, mutta kalkinsyöntikin on niin kova bisnes, että saa sydäninfarktit tappaa puolet populasta ennenkuin kalkkitabuihin tulee samantyylinen varoitusteksti kuin tupakka-askiin.

Jostain siis ihan vastikään luin, että lisäkalkin syönnissä kyse voisi olla juuri noiden pitoisuuksien korkeista huipusta verenkierrossa, mikä on se riski, kun tablettina kerran tai kahdesti päivässä otetaan. No, tämä nyt on hieman ohi tuon lisäaineotsikon... lisäravinteista on tässäkin kuitenkin kyse. Yhden aineen syömisestä pelkästään, ilman mitään Heinosen mainitsemia "epäpuhtauksia", jotka ovat epäpuhtauksia vain jonkun professorin putkiaivoajattelussa. Muille on kyseessä täysipainoinen, luonnollinen ravinto.

Jos ette ole huomanneet, niin kerron oman havaintoni, että lääketieteen (potilaan suht' pyyteettömän auttamisen) kylkeen on kasvanut iso lääke- ja terveysbisnes. Vähän samanlainen syöpäkasvain, kuin mitä mokutus ja vastuunkanto on politiikan puolella.

[Emo]

Jos teistä näyttää faktojen valossa siltä, että nykyihminen elää ja syö terveesti, niin jatkakaa!!! Pilleriä vaan poskeen ja menox!

Nykyihminen elää keskimäärin kymmeniä vuosia kauemmin kuin sata vuotta sitten.  Eipä tilanne ihan katastrofaalinen ilmeisesti ole.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote#Elinajanodotteita_eri_aikakausilla

Elää joo, mutta missä kunnossa. Ja millä hinnalla? Lapsetkin alkavat olla läskejä insuliinin varassa astmapiippua rystäviä tukiliikuntaelinpotilaita, joilla luut pehmenevät ja murtuvat vähästäkin traumasta. No mitäpä siitä, lisää lääkettä, ja pallolaajennuksia kehiin jo kolmivitosesta lähtien! Hyvät on sapuskat, tuumaa potilas kun kroonisesti verta ulostaa (kuten tuttavapiirissäkin muutama on tehnyt ja tekee).

[Marko Parkkola]

Pointti olikin se, että synteettiset vitamiinit vain poistetaan, metaboloidaan kuseen ja paskaan (näin karkeasti ilmaistuna), pois elimistöstä hillumasta. Ne eivät välttämättä imeydy, tai imeytyvät mutta eivät muunnu sellaiseen muotoon, että elimistö ne hyödyntäisi. Turhaa työtä vaan maksalle ja munuaisille.

En ymmärrä miten synteettinen vitamiini eroaa "tavallisesta" vitamiinista, sillä samanlaisilla kemiallisilla reaktioilla ne kuitenkin valmistuvat ja samanlainen kemiallinen kaava niillä loppujen lopuksi on. Sanakirjan mukaan kemiallisella synteesillä tarkoitetaan kemiallisten yhdisteiden valmistamista yksinkertaisemmista aineista. (lähde: suomisanakirja.fi) Keho tekee tuota joka tapauksessa (anabolia ja katabolia), mutta jostain syystä se on ilmeisen kauheaa, jos kemiallinen reaktio tapahtuu kehon ulkopuolella?

Otetaan esimerkiksi C-vitamiini. Olisin voinut ottaa esimerkiksi myös D-vitaniimin, mutta C oli helpoin löytää tähän hätään.

C-vitamiinin teollisessa valmistamisessa lähdetään liikkeelle glukoosista – aivan kuten esim. koirilla C-vitamiinin muodostus alkaa. Ensimmäisessä vaiheessa glukoosi hydrataan eli siihen liitetään vetyä. Tällöin glukoosin aldehydiryhmä muuttuu alkoholiksi ja tuotteena on D-sorbitoli. Käymisreaktiolla se muutetaan L-sorbitoliksi. Syntetisointiin tarvitaan vielä rikkihapon apua jotta saadaan aikaan 2-okso-gulonihappo. Viimeisessä vaiheessa tästä lohkaistaan vettä pois, jolloin suoraketjuisesta haposta saadaan rengasrakenteen sisältävä askorbiinihappo eli C-vitamiini. C-vitamiinia voidaan toki valmistaa muitakin reaktioita hyväksi käyttäen. (lähde: helsinki.fi)

Ja mitä tästä syntyy.

Askorbiinihapon fysiologisesti vaikuttavat muodot ovat L-askorbiinihappo ja sen hapetustuote dehydroaskorbiinihappo (dehydroaskorbaatti). Kaupalliset vitamiinivalmisteet sisältävät yleensä L-askorbiinihappoa ja sen suolaa (askorbaattia). (lähde: Wikipedia)

Eli lisäravinteessa oleva aine on täsmälleen samaa L-askorbiinihappoa, mitä kehokin käyttää hyväkseen. En ymmärrä mistä ihmeestä maksa osaisi päätellä onko se askorbiinihappo sitten tullut appelsiinista vai Tohtori Toloselta. Maksaan se aine kuitenkin ensimmäisenä ohutsuolesta imeydyttyään kulkeutuu.

[Mansikka]

 Oma lähdeviitteeni kalsiumlisän vaarallisuudesta on tällä hetkellä eri kaupungissa kuin minä. Saattaa olla toi Emon lainaama BMJ. Selvitän.

[Emo]

Oma lähdeviitteeni kalsiumlisän vaarallisuudesta on tällä hetkellä eri kaupungissa kuin minä. Saattaa olla toi Emon lainaama BMJ. Selvitän.

Ei me olla, sinä ja minä, eri linjoilla nähdäkseni tässä keskustelussa. Miten me voisimme mitään varmaa sanoa, kun tuollaiset yllä lainatut "auktoriteetitkin" kirjoittavat milloin puolesta, milloin vastaan. Lähinnä näistä asioista ei lopullista totuutta tiedetä, joten tuon professori Heinosenkin "varmalla näkemyksellä" voi huoleti pyyhkiä sanonko minkä. Professorin arvovallan takaa huutelee, mutta täällä ei kuvia kumarreta 

[Siili]

Jos teistä näyttää faktojen valossa siltä, että nykyihminen elää ja syö terveesti, niin jatkakaa!!! Pilleriä vaan poskeen ja menox!

Nykyihminen elää keskimäärin kymmeniä vuosia kauemmin kuin sata vuotta sitten.  Eipä tilanne ihan katastrofaalinen ilmeisesti ole.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote#Elinajanodotteita_eri_aikakausilla

Tuo on tietty noin. Määrä ei kuitenkaan ole pelkkä arviointiperuste vai haluatko esimerkiksi sinä pitkän ja vaivojen täyttämän elämän? Bakteeritulehduksia hoidetaan paremmin kuin aiemmin. Nyt on elintapasairaudet (svt, diabetes), syövät, aivorappeumasairaudet jne.

Eliniän piteneminen johtuu monista seikoista.  Eipä kuitenkaan tuo aikaisempi lyhyt elämä ollut kovin laadukasta, enkä takuulla kaipaa takaisin niihin aikoihin.

Yltäkylläinen ravinto, vähäinen liikunta ja pidempi ikä lisäävät toki sairastuvuutta tiettyihin tauteihin.  Lisäaineiden merkitys näissä kuvioissa on kuitenkin korkeintaan marginaalinen.  Niistähän tässä threadissä oli kyse.

[Emo]

Pointti olikin se, että synteettiset vitamiinit vain poistetaan, metaboloidaan kuseen ja paskaan (näin karkeasti ilmaistuna), pois elimistöstä hillumasta. Ne eivät välttämättä imeydy, tai imeytyvät mutta eivät muunnu sellaiseen muotoon, että elimistö ne hyödyntäisi. Turhaa työtä vaan maksalle ja munuaisille.

En ymmärrä miten synteettinen vitamiini eroaa "tavallisesta" vitamiinista, sillä samanlaisilla kemiallisilla reaktioilla ne kuitenkin valmistuvat ja samanlainen kemiallinen kaava niillä loppujen lopuksi on. Sanakirjan mukaan kemiallisella synteesillä tarkoitetaan kemiallisten yhdisteiden valmistamista yksinkertaisemmista aineista. (lähde: suomisanakirja.fi) Keho tekee tuota joka tapauksessa (anabolia ja katabolia), mutta jostain syystä se on ilmeisen kauheaa, jos kemiallinen reaktio tapahtuu kehon ulkopuolella?

Otetaan esimerkiksi C-vitamiini. Olisin voinut ottaa esimerkiksi myös D-vitaniimin, mutta C oli helpoin löytää tähän hätään.

C-vitamiinin teollisessa valmistamisessa lähdetään liikkeelle glukoosista – aivan kuten esim. koirilla C-vitamiinin muodostus alkaa. Ensimmäisessä vaiheessa glukoosi hydrataan eli siihen liitetään vetyä. Tällöin glukoosin aldehydiryhmä muuttuu alkoholiksi ja tuotteena on D-sorbitoli. Käymisreaktiolla se muutetaan L-sorbitoliksi. Syntetisointiin tarvitaan vielä rikkihapon apua jotta saadaan aikaan 2-okso-gulonihappo. Viimeisessä vaiheessa tästä lohkaistaan vettä pois, jolloin suoraketjuisesta haposta saadaan rengasrakenteen sisältävä askorbiinihappo eli C-vitamiini. C-vitamiinia voidaan toki valmistaa muitakin reaktioita hyväksi käyttäen. (lähde: helsinki.fi)

Ja mitä tästä syntyy.

Askorbiinihapon fysiologisesti vaikuttavat muodot ovat L-askorbiinihappo ja sen hapetustuote dehydroaskorbiinihappo (dehydroaskorbaatti). Kaupalliset vitamiinivalmisteet sisältävät yleensä L-askorbiinihappoa ja sen suolaa (askorbaattia). (lähde: Wikipedia)

Eli lisäravinteessa oleva aine on täsmälleen samaa L-askorbiinihappoa, mitä kehokin käyttää hyväkseen. En ymmärrä mistä ihmeestä maksa osaisi päätellä onko se askorbiinihappo sitten tullut appelsiinista vai Tohtori Toloselta. Maksaan se aine kuitenkin ensimmäisenä ohutsuolesta imeydyttyään kulkeutuu.

Epäilyksiä on, että puhdas askorbiinihappo IMEYTYY HUONOMMIN ja tulee myös huonommin elimistön hyväksikäyttämäksi, jos se annetaan puhtaassa muodossa. Kuten synteettinen annetaan. Eli on viitteitä, että pelkkä askorbiinihappo ei riitä, vaan pitäisi olla muitakin aineita (osa tuntemattomia), kuten on vaikka veriappelsiinissa. Eihän siinä ole pelkkää c-vitamiinia.

Siksipä, jos voit valita (lähinnä taloudellinen kysymys usein ja helppouskysymys myös) otatko päivän c-vitamiiniannoksesi pillereinä vaiko lasillisessa tyrnimehua, niin jälkimmäinen on varma valinta. Ainakin varmasti imeytyy ja toimii. Luonnon lisäaineet ovat tyrnissä mukana, siinä ei ole pelkkää puhdasta C-vitamiinia.

http://www.tuoretori.fi/tuotteet/aten-marja-aitta/202//


D-vitamiinikin kannattaa ottaa kalanmaksaöljynä, ei edes kalanmaksaöljykapseleina. Se kauhea maku on vain suvaittava 

[Siili]

Oma lähdeviitteeni kalsiumlisän vaarallisuudesta on tällä hetkellä eri kaupungissa kuin minä. Saattaa olla toi Emon lainaama BMJ. Selvitän.

Ei me olla, sinä ja minä, eri linjoilla nähdäkseni tässä keskustelussa. Miten me voisimme mitään varmaa sanoa, kun tuollaiset yllä lainatut "auktoriteetitkin" kirjoittavat milloin puolesta, milloin vastaan. Lähinnä näistä asioista ei lopullista totuutta tiedetä, joten tuon professori Heinosenkin "varmalla näkemyksellä" voi huoleti pyyhkiä sanonko minkä. Professorin arvovallan takaa huutelee, mutta täällä ei kuvia kumarreta 

Jos epidemiologinen näyttö jonkin asian terveydellisyydestä/haitallisuudesta isossa populaatiossa on epäselvä tai ristiriitaista, ei taustalla oleva ongelmakaan ole yleensä kovin merkittävä.       

[Emo]

Oma lähdeviitteeni kalsiumlisän vaarallisuudesta on tällä hetkellä eri kaupungissa kuin minä. Saattaa olla toi Emon lainaama BMJ. Selvitän.

Ei me olla, sinä ja minä, eri linjoilla nähdäkseni tässä keskustelussa. Miten me voisimme mitään varmaa sanoa, kun tuollaiset yllä lainatut "auktoriteetitkin" kirjoittavat milloin puolesta, milloin vastaan. Lähinnä näistä asioista ei lopullista totuutta tiedetä, joten tuon professori Heinosenkin "varmalla näkemyksellä" voi huoleti pyyhkiä sanonko minkä. Professorin arvovallan takaa huutelee, mutta täällä ei kuvia kumarreta 

Jos epidemiologinen näyttö jonkin asian terveydellisyydestä/haitallisuudesta isossa populaatiossa on epäselvä tai ristiriitaista, ei taustalla oleva ongelmakaan ole yleensä kovin merkittävä.     

HöpöhöpöhöpöHÖPÖ!

Kaikenlaista tieteen raiskausta sitä näkeekin!!

Luuletko tosiaan, että näiden asioiden tutkiminen on helppoa? Muutama miljoona muuttuvaa tekijää vain matkassa! Miten sinä näitä asioita katsot ja teet johtopäätöksiä?

Mutta usko sinä mitä uskot, ja kuollaanhan me kumminkin.

[Mansikka]

Ei me olla, sinä ja minä, eri linjoilla nähdäkseni tässä keskustelussa.

Minustakin vaikuttaa siltä, että olemme tässä samoilla linjoilla.

Miten me voisimme mitään varmaa sanoa, kun tuollaiset yllä lainatut "auktoriteetitkin" kirjoittavat milloin puolesta, milloin vastaan.

Näitä täytyy seurata tarkkaan useasta lähteestä ja aiheeseen kytkeytyvä tieteellinen koulutus auttaa. Maallikoiden on helppo päästä selvyyteen esimerkiksi siitä, että kannattaa luottaa meta-analyyseihin enemmän kuin yksittäiseen tutkimukseen ja jos tutkimus on julkaistu jossain hyvässä lehdessä (tiede-hyvyyslistaukset on netissä) niin silloinkin voi luottaa enemmän. Vielä jos saa rahottajan selville, voi arvioida sidonnaisuutta. Seuraamalla koulutettujen ihmisten ravinto- ja terveysblogeja ja havaittuaan kirjoittajien integriteetin vaikkapa asiakriittisiin lukijakommentteihin reagoimisessa, niin heidän arviot kannattaa ottaa huomioon.

[Mansikka]

Epidemiologinen näyttö on aina kinkkistä. Esimerkiksi toi BMJ:n tutkimus on metodologisesti hyvää laatua.

[Haima]

Jos haluatte oikeasti pohtia, miten jokin molekyyli imeytyy ja miten ei, tutustukaapa tämän kirjan ensimmäiseen osioon, erityisesti kappaleeseen Farmakokinetiikka. Helppoa tekstiä: http://www.medicina.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48&Itemid=#I

Imeytymiseen vaikuttavat mm. sellaiset seikat kuin molekyylin vesi/rasvaliukoisuus (c-vit. on vesiliukoinen), poolisuus, elimistön pH, kulkeutumismekanimsit solukalvon läpi jne.

[Emo]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

[Siili]

Epidemiologinen näyttö on aina kinkkistä. Esimerkiksi toi BMJ:n tutkimus on metodologisesti hyvää laatua.

Ravitsemukseen liittyvä epidemiologinen näyttö on kinkkistä sen vuoksi, että selkeät riippuvuudet on selvitetty jo kauan sitten.  Nykyään uusi tieto pitää nyhtää tuloksista, jotka ovat merkitsevyyden rajamailla.

[Mansikka]

Epidemiologinen näyttö on aina kinkkistä. Esimerkiksi toi BMJ:n tutkimus on metodologisesti hyvää laatua.

Ravitsemukseen liittyvä epidemiologinen näyttö on kinkkistä sen vuoksi, että selkeät riippuvuudet on selvitetty jo kauan sitten.

No ei tietenkään ole kinkkistä tuosta syystä. Kinqqistä se on sekoittavien tekijöiden vuoksi. Kysys vaik Jaakko Mursulta.

Nykyään uusi tieto pitää nyhtää tuloksista, jotka ovat merkitsevyyden rajamailla.

Eix noups täydy. Uutta ja hyvää tietoo saadaan helposti koko ajan. Kysytäänx vaiq PubMedistä?

[Haima]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

En minä tiedä. Jos on, kerropa joutessas, miten se c-vitamiini imeytyy eri tavalla tabletista kuin vaikkapa appelsiinin mukana syötynä.

[Emo]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

En minä tiedä. Jos on, kerropa joutessas, miten se c-vitamiini imeytyy eri tavalla tabletista kuin vaikkapa appelsiinin mukana syötynä.

Olen selittänyt jo monta kertaa kuinka on kyseenalaista, toimiiko vitamiinit toivotusti juuri sellaisenaan (putipuhtaana) ja pelkästään, vaikka imeytyisivätkin. Tiedetäänhän kalkistakin, että pelkkä kalkin syöminen ei riitä luuston kunnon ylläpitoon, vaan lisäksi pitää saada oikeissa suhteissa fosforia, d-vitamiinia ja ties mitä muuta.

Jos tämä ei mene jakeluun, niin tämän jankkaamista on turha jatkaa, sillä tämä ei selvästikään mene jakeluun.

[kekkeruusi]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

En minä tiedä. Jos on, kerropa joutessas, miten se c-vitamiini imeytyy eri tavalla tabletista kuin vaikkapa appelsiinin mukana syötynä.

Olen selittänyt jo monta kertaa kuinka on kyseenalaista, toimiiko vitamiinit toivotusti juuri sellaisenaan (putipuhtaana) ja pelkästään, vaikka imeytyisivätkin. Tiedetäänhän kalkistakin, että pelkkä kalkin syöminen ei riitä luuston kunnon ylläpitoon, vaan lisäksi pitää saada oikeissa suhteissa fosforia, d-vitamiinia ja ties mitä muuta.

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

[Haima]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

En minä tiedä. Jos on, kerropa joutessas, miten se c-vitamiini imeytyy eri tavalla tabletista kuin vaikkapa appelsiinin mukana syötynä.

Olen selittänyt jo monta kertaa kuinka on kyseenalaista, toimiiko vitamiinit toivotusti juuri sellaisenaan (putipuhtaana) ja pelkästään, vaikka imeytyisivätkin. Tiedetäänhän kalkistakin, että pelkkä kalkin syöminen ei riitä luuston kunnon ylläpitoon, vaan lisäksi pitää saada oikeissa suhteissa fosforia, d-vitamiinia ja ties mitä muuta.

Jos tämä ei mene jakeluun, niin tämän jankkaamista on turha jatkaa, sillä tämä ei selvästikään mene jakeluun.

Tuolle kalsium- ja fosfaattitasapainolle on aivan looginen selitys, ja se liittyy lisäkilpirauhasen toimintaan ja aivolisäkkeen sekä hypotalamuksen reseptoreihin, kuten tietänetkin, eikä se oikeastaan liity c-vitamiiniin. Laulu jää siten pystyyn.

[Haima]

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Faktaa tiskiin, kiitos.

Mistä asiasta nyt tulee lyödä faktaa tiskiin? Siitäkö, että D-vitamiini eli tässä tapauksessa D3-vitamiini tai itse asiassa D3-hormoni imeytyy rasvaliukoisuudestaan huolimatta jotenkin eri lailla, kun sen ympärillä on ollut alun perin purkki kuin jos sen ympärillä on ollut lohta.

Vitamiineista perustietoa: http://www.medicina.fi/fato/48.pdf

[Emo]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

En minä tiedä. Jos on, kerropa joutessas, miten se c-vitamiini imeytyy eri tavalla tabletista kuin vaikkapa appelsiinin mukana syötynä.

Olen selittänyt jo monta kertaa kuinka on kyseenalaista, toimiiko vitamiinit toivotusti juuri sellaisenaan (putipuhtaana) ja pelkästään, vaikka imeytyisivätkin. Tiedetäänhän kalkistakin, että pelkkä kalkin syöminen ei riitä luuston kunnon ylläpitoon, vaan lisäksi pitää saada oikeissa suhteissa fosforia, d-vitamiinia ja ties mitä muuta.

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Luetko sinä minun viestejäni ollenkaan? Vai selitänkö minä jotenkin käsittämättömän epäselvästi?

Siinä lohessa tulee juuri niitä muitakin aineita, mm. rasvoja, joita siinä purkkipillerissä ei ole. Kuvitteletko, että aineiden imeytyminen on niin pikkutarkasti tutkittu, että prosessit tiedetään 100% tarkkuudella? Mikä minkäkin hivenaineen apua tarvitsee toimiakseen? No, d-vitamiini ainakin tarvitsee mm. rasvoja, se tiedetään.

Näkee, että porukka on täällä pääosin jotain insinööriä tai tietokonerunkkaria koulutukseltaan! Luonnontieteistä ei mitään hajua! Edes siitä, minkä tason koneistosta puhutaan, kun puhutaan ihmiselimistöstä! Teiltä ei löydy mielikuvitusta asettelemaan edes kysymyksiä ja epäilyksiä ns. "faktoja" vastaan, uskotte vaan kun joku professori jotain älähtää!

[dothefake]

Onko kenelläkään kokemuksia tai luettua tietoa siitä, että eroavatko synteettisen huumeen vaikutukset luomuhuumeen vastaavasta. Siis sama aine tietenkin pitää olla noin kaavallisesti. Jos eroaa, niin jotain siinä täytyy olla merkitystä epäpuhtauksilla ja muulla "lisäaineella"

[Haima]

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Faktaa tiskiin, kiitos.

Mistä asiasta nyt tulee lyödä faktaa tiskiin?

Esitin kysymykseni kekkeruusille, en sinulle.

Teillä jokin nokkapokka Kekkeruusin kanssa?

Emo, mitä tarkoitat sillä, että D-hormoni tarvii rasvoja toimiakseen? Tarkoitatko, että tarvii rasvoja imeytyäkseen?

[Emo]

Sanotaan nyt vielä loppukaneetiksi, että jos ihmisen olisi määrä saada vitamiininsa ja muut aineksensa purkista, ihminen syntyisi purkki kädessä. Olisi syntynyt jo 5000 vuotta sitten. Vaan ei synny.

Ihmisen kannattaa syödä monipuolista RUOKAA, ja kiertää pilleripurkit mahdollisimman kaukaa. Linkkaan tässä kohti ihmisen evoluutioon, ja siihen, ettei se kehittänyt tälle älykkäälle idiootille purkkia kouraan.

Elimistö kyllä ottaa hyvästä ruuasta kaiken tarpeellisen, ja ylimääräisen erittää pois. Toinen juttu taas sitten on se, ettei nykyinen elintarviketeollisuus tuota kunnollista ruokaa meidän syötäväksemme, vaan lisäaineita ja geenimuunneltua teollisesti valmistettua moskaa.

[Emo]

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Faktaa tiskiin, kiitos.

Mistä asiasta nyt tulee lyödä faktaa tiskiin?

Esitin kysymykseni kekkeruusille, en sinulle.

Teillä jokin nokkapokka Kekkeruusin kanssa?

Emo, mitä tarkoitat sillä, että D-hormoni tarvii rasvoja toimiakseen? Tarkoitatko, että tarvii rasvoja imeytyäkseen?

Kyllä, sori jos olen noin sanonut. Tässä teen samanaikaisesti paria muutakin juttua 

Enkähän minä mikään alan auktoriteetti ole, mutta ei tuolla professorillakaan ole mitään perusteita sanoa sitä mitä sanoo.

[kekkeruusi]

^ Luuletko, ettei noihin ole joskus perehdytty?

En minä tiedä. Jos on, kerropa joutessas, miten se c-vitamiini imeytyy eri tavalla tabletista kuin vaikkapa appelsiinin mukana syötynä.

Olen selittänyt jo monta kertaa kuinka on kyseenalaista, toimiiko vitamiinit toivotusti juuri sellaisenaan (putipuhtaana) ja pelkästään, vaikka imeytyisivätkin. Tiedetäänhän kalkistakin, että pelkkä kalkin syöminen ei riitä luuston kunnon ylläpitoon, vaan lisäksi pitää saada oikeissa suhteissa fosforia, d-vitamiinia ja ties mitä muuta.

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Luetko sinä minun viestejäni ollenkaan? Vai selitänkö minä jotenkin käsittämättömän epäselvästi?

Kyllä ja et.

Siinä lohessa tulee juuri niitä muitakin aineita, mm. rasvoja, joita siinä purkkipillerissä ei ole. Kuvitteletko, että aineiden imeytyminen on niin pikkutarkasti tutkittu, että prosessit tiedetään 100% tarkkuudella? Mikä minkäkin hivenaineen apua tarvitsee toimiakseen?

Melko hyvinkin on tutkittu. Se, että väittää luonnosta silti tulevan aina juuri tarvittavat aineet sopivassa suhteessa, on kyseenalaista ja vaatisi todistamista.

No, d-vitamiini ainakin tarvitsee mm. rasvoja, se tiedetään.

Mutta onko sillä merkitystä onko se vitamiini peräisin tehtaasta vai kalasta? Kyllä niitä tehtaastakin saa rasvaan liuotettuna. Tiettävästi d-vitamiini toimii myös ilman lisärasvaa, vaikkakin imeytynee huonommin.

Näkee, että porukka on täällä pääosin jotain insinööriä tai tietokonerunkkaria koulutukseltaan! Luonnontieteistä ei mitään hajua!

Reps, kiitos. Nyt vaan arvuutellaan kuka on kumpaa. Entäs jos on molempia?

Vedä välillä henkeä.

Edes siitä, minkä tason koneistosta puhutaan, kun puhutaan ihmiselimistöstä! Teiltä ei löydy mielikuvitusta asettelemaan edes kysymyksiä ja epäilyksiä ns. "faktoja" vastaan, uskotte vaan kun joku professori jotain älähtää!

Ei, vaan nimenomaan niitä faktoja ei löydy lisäainepelkoisilta. Rohvessori vaan sanoi ääneen sen, mikä oli selvää muutenkin.

[kekkeruusi]

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Faktaa tiskiin, kiitos.

Mistä asiasta nyt tulee lyödä faktaa tiskiin?

Esitin kysymykseni kekkeruusille, en sinulle.

Teillä jokin nokkapokka Kekkeruusin kanssa?

Sitä kiukuttaa kun vaadin todisteita väitteidensä taakse eikä hänellä ollut esittää kuin wikipedian artikkeli ja sekin oli hänen juttujaan vastaan. Harmittaahan se.

[Haima]

Mutta sehän on ihan eri asia, eikä riipu siitä että tuleeko esim. se d-vitamiini purkista vai lohesta.

Faktaa tiskiin, kiitos.

Mistä asiasta nyt tulee lyödä faktaa tiskiin?

Esitin kysymykseni kekkeruusille, en sinulle.

Teillä jokin nokkapokka Kekkeruusin kanssa?

Emo, mitä tarkoitat sillä, että D-hormoni tarvii rasvoja toimiakseen? Tarkoitatko, että tarvii rasvoja imeytyäkseen?

Kyllä, sori jos olen noin sanonut. Tässä teen samanaikaisesti paria muutakin juttua 

Enkähän minä mikään alan auktoriteetti ole, mutta ei tuolla professorillakaan ole mitään perusteita sanoa sitä mitä sanoo.

Okei.

D-vitamiini imeytyy ns. kylomikroneissa (ovat eräänlaisia maksan syntetisoimia rasva-aineita, joissa rasvaliukoiset aineet voivat kulkea veressä, koska veri on suurimmaksi osaksi vettä, ja rasvaliukoiset aineethan, kuten D-hormoni, eivät siihen silloin liukene). Siten ainakaan tästä näkökulmasta D-vitamiinin imeytymiseen ei tarvita rasvaa ruuan mukana, sillä maksa syntetisoi kylomikronit muusta aineesta kuin juuri sillä kerralla syödyistä rasvoista.

Väiteessäsi saattaa silti muilta osin olla jokin perä.

[Emo]

^ Minä olen (häiritsevästä koulutuksestani huolimatta) luomun kannattaja