Onko sota Suomen ja Venäjän välillä käytännössä mahdollinen?

[sivullinen.]

Se on kyllä niin väärin, että Suomella ei enää ole suoraa pääsyä pohjoiselle jäämerelle.

Sen voi saavuttaa rauhanomaisesti.

Ehdokkaat haluavat Jäämerelle sataman

Ehdokkaiden mielestä sataman vuokraamista Petsamosta kannattaa harkita. Mikäli kasvihuoneilmiö etenee oletetulla tavalla, jää sulaa ja merireitti Siperian pohjoispuolelta Aasiaan avautuu nykyistä vilkkaammalle laivaliikenteelle.

http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194719170661/artikkeli/ehdokkaat+haluavat+jaamerelle+sataman.html

[Phantasticum]

Venäjältä seuraava ja sitä seuraava uhka ja sodat tulee. Siitä ei pitäisi olla mitään erimielisyyttä. Näin on ollut ja tulee olemaan.

Onko jollain esittää jotain tilastoa tai vastaavaa tästä? Kuinka paljon Suomi on ollut sodassa Venäjää vastaan historiansa aikana? Entä Ruotsin vallan aikana? Onko tästä Venäjä ikuisena vihollisena jotain näyttöä, ellei toista maailmansotaa otetaan tässä yhteydessä huomioon?

[Marius]

Venäjältä seuraava ja sitä seuraava uhka ja sodat tulee. Siitä ei pitäisi olla mitään erimielisyyttä. Näin on ollut ja tulee olemaan.

Onko jollain esittää jotain tilastoa tai vastaavaa tästä? Kuinka paljon Suomi on ollut sodassa Venäjää vastaan historiansa aikana? Entä Ruotsin vallan aikana? Onko tästä Venäjä ikuisena vihollisena jotain näyttöä, ellei toista maailmansotaa otetaan tässä yhteydessä huomioon?

Tässä aivan lyhkäinen alkupala Suomen historiasta. Kyllä siellä myös svenssonit vilistävät, ehkä jopa enemmän kuin venäläiset.

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27

Täten tilastojen ja historian valossa ei konflikti Ruotsinkaan kanssa pitäisi olla laisinkaan poissuljettu. Popcornit paahtumaan...

[ruikonperä]

Onko jollain esittää jotain tilastoa tai vastaavaa tästä? Kuinka paljon Suomi on ollut sodassa Venäjää vastaan historiansa aikana? Entä Ruotsin vallan aikana? Onko tästä Venäjä ikuisena vihollisena jotain näyttöä, ellei toista maailmansotaa otetaan tässä yhteydessä huomioon?


Ruotsin apupoikana tietenkin ollaan oltu milloin hyökkäämässä milloin puolustautumassa Venäjää vastaan.
Mikä on estänyt Ruotsia, suurvaltaa, parisataa vuotta käymästä sotia? Liittyykö itäisiin maakuntiin ja niiden hallitsemisiin miltään osin.

Ja kartta on varmasti sinullekin tuttu.

[MW]

Ruotsin apupoikana tietenkin ollaan oltu milloin hyökkäämässä milloin puolustautumassa Venäjää vastaan.
Mikä on estänyt Ruotsia, suurvaltaa, parisataa vuotta käymästä sotia? Liittyykö itäisiin maakuntiin ja niiden hallitsemisiin miltään osin.

Ja kartta on varmas

Anteeksi, mobiilin tekstinsyöttö sekoilee, syöttäjän lailla. Piti sanomani: Ruotsin suurvalta-aseman romahduksen voisi kaiketi ajoittaa Suomen läpijuoksuun, vanjan tullessa idästä?

Omaa heikkouttaan eivät perkeleet ole antaneet anteeksi, vieläkään.

[Tuomas3]

Suomen ja Venäjän välinen sota alkaa olla yhtä todennäköinen kuin Suomen ja Ruotsin välinen kahakka. Historiassa on konflikteja, mutta ajan myötä pohjoinen alue on rauhoittunut ja pysyy rauhallisena. Euroopassa ei ole kilpailevia sotilasvaltoja, kuten ennen, joten Suomi ei joudu pelinappulaksi.

Aivan noita samoja satuja hyväuskoiset hölmöt toistelivat 30-luvulla, kun pohdittiin sitä, olisiko Suomen syytä satsata puolustukseen enemmän.  Silloin(kaan) ei satsattu - ja suomalaiset sotilaat joutuivat taisteluihin surkeasti varustettuina.

Näin juuri. Oliko 30-luvulla Neuvostoliitolla joku suurempi peruste hyökätä Suomeen kuin nyt? Suomi oli silloin Neuvostoliittoa kehityksessä ja vauraudessa jäljessä; nyt on se tilanne toisinpäin. Mielestäni se vain lisää hyökkäyksen halua. Lopulta syyksi kuitenkin muodostui pelkkä suurvaltojen - Saksan ja Neuvostoliiton - halu jakaa eurooppaa omiin etupiireihinsä. Ei ollut taloudellista syytä, ei oltu käyty maiden välillä sotaa sitten vuoden 1809 eli 140 vuoteen eikä oltu ilmiriidoissa sitä ennen. Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto - kunnes sitten ei ollutkaan.

Perusteita: virallinen hallitusmuoto NL:ssa kommunismi ja Suomessa kommunistiset puolueet olivat kielletty. Pääministeri Eljas Erkon syvä vastenmielisyys NL:a kohtaan, joka oli suoraan luettavissa. Epäilyt Saksan kanssa veljeilemisestä, jossa vahvaa venäläisvastaisuutta. Leningradin alueen maahyökkäyksen suurin uhka tuli Karjalasta, jos Saksa saa avoimen rajasopimuksen. Otto-Wille Kuusisen propaganda, jossa suomalaiset kaatavat hallituksensa, jos sota tulee. Sopimus NL:n kanssa aluevaihdoksista hylättiin.

[MW]

Otto- Ville haukkasi, luojan ja veteraanien kiitos. Ennen nuo pakenivat NL:oon, ja lopulta Siperiaan tai multiin.

[ruikonperä]

Anteeksi, mobiilin tekstinsyöttö sekoilee, syöttäjän lailla. Piti sanomani: Ruotsin suurvalta-aseman romahduksen voisi kaiketi ajoittaa Suomen läpijuoksuun, vanjan tullessa idästä?

Jos tarkoitat vuotta '44, niin olet väärässä. Läpijuoksun esti saksalainen jälleen, ilmaosastoineen.
Saksa on hommannut kaksi kertaa itsenäisyyden meille, ensin vuonna -18 ja toisen kerran -44.

Talvisota on sen takia niin uskomaton suoritus että kerrankin Suomi ja suomalaiset oikeasti joutuivat taistelemaan omillaan.

[Tuomas3]

Anteeksi, mobiilin tekstinsyöttö sekoilee, syöttäjän lailla. Piti sanomani: Ruotsin suurvalta-aseman romahduksen voisi kaiketi ajoittaa Suomen läpijuoksuun, vanjan tullessa idästä?

Jos tarkoitat vuotta '44, niin olet väärässä. Läpijuoksun esti saksalainen jälleen, ilmaosastoineen.
Saksa on hommannut kaksi kertaa itsenäisyyden meille, ensin vuonna -18 ja toisen kerran -44.

Talvisota on sen takia niin uskomaton suoritus että kerrankin Suomi ja suomalaiset oikeasti joutuivat taistelemaan omillaan.

Saksan hyökkäyksen ja aseveljeyden vuoksi itsenäisyys meinasi jatkosodassa mennä ja pitkäksi aikaa osaltaan menikin.

Itsenäisyydestä saamme kiittää eniten itseämme ja Leniniä, jolla oli tähän suurin päätösvalta. Saksa ei halunnut puuttua, koska oli juuri tehnyt rauhan; joskin rauhan yhteydessä oli puhuttu autonomisten valtioiden mahdollisista itsenäisyyksistä. Lenin oli ennen valtaan päästyään kirjoittanut useaan otteeseen kuinka suomentapaisilla kansoilla tulisi olla itsenäisyys. Näihin teksteihin vedoten itsenäisyyttä anottiin, Leninin uskottavuus olisi kärsinyt, jos hän heti valtaan päästyään syö sanansa. Lisäksi Leninin tilanne olisi ollut tukala, jos Suomi olisi käynyt hankalaksi. Etenkin suomenruotsalaisia ärsyttää maininta Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden, miksiköhän.

[ruikonperä]

Vuonna -17 oli varmasti tärkeämpiäkin asioita venäjänmaalla hoidettava kuin reunavaltioiden itsenäisyyshalut. Isossa kuvassa Suomi oli jopa siniv lasien läpi pieni yksityiskohta. Ehkä Lenin mietti että kunhan valta on saavutettu, niin alkaa kurinpalautus myös periferiassa.

[Tuomas3]

Vuonna -17 oli varmasti tärkeämpiäkin asioita venäjänmaalla hoidettava kuin reunavaltioiden itsenäisyyshalut. Isossa kuvassa Suomi oli jopa siniv lasien läpi pieni yksityiskohta. Ehkä Lenin mietti että kunhan valta on saavutettu, niin alkaa kurinpalautus myös periferiassa.

NL:n arkistoista löytyy Leninin suunnitelmista myöhempiä aikoja varten. Itsenäisyys oli sama antaa, koska kommunistisesta NL:sta tulisi niin ihana paikka elää, että kaikki mukaan lukien Suomi haluavat liittyä siihen vapaaehtoisesti. Aivan prikulleen ei suunnitelma mennyt. Stalin kyllä keksi keinon, miten "kansojen yhteinen tahto" toteutui. Vähemmän idealistisesti.

[EL SID]

Etenkin suomenruotsalaisia ärsyttää maininta Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden, miksiköhän.

tarkoitat varmaan nuorempia? ainakin täälläpäin jokainen alle kolmekymppinen suomenruotsalainen on joutunut selittelemään pakkoruotsia ja heille on sarkastisen ivallisesti vitt*iltu "joo, sähän oot sitä mieltä, että Lenin antoi suomelle itsenäisyyden ja suomenruotsalaiset sivistyksen, tyypillistä freudenthalia ihannoivaa rasismia...."

Ärsytys voi johtua tuon suomettumisen ajalta olevan väitteen, joka nykyisin on jo aiheena heille tabu,  tuomasta myötähäpeästä

[EL SID]

Kaikki on mahdollista. Puolustusvoimat, kuten myös armeijan käyminen, on eräänlainen vakuutus siltä varalta, että jotain tapahtuu. Periaatteessa palovakuutuskin on turha, koska tulipalo on epätodennäköinen ja palokunta ehtii kaupungissa paikalle, mutta se on silti syytä olla.

[svobo]

Komppaan EL SIDIÄ. Parempi varautua pahimpaan, vaikka se ei juuri nyt niin ajankohtaiselta vaikuttaisikaan. Armeijan rakentaminen tyhjästä on kuitenkin paljon vaikeampaa, kuin olemassa olevan ylläpitäminen.

[Fiftari]

Samaa mieltä. Varautua pitää.

Täällä on puhuttu myös siitä että kyllähän se venäjäkin vähentää puolustusmenojaan. Siltikin siellä on enemmän rautaa kuin täällä ja saavat varmasti aika hyvin sitä liikkeelle. Ja tuskin tulevat viime sotien tapaan pelkästään juoksemalla, vaan myös laskuvarjoilla, venäjällä kun heittävät panssarivaunujakin lentokoneista. Siinä vaiheessa kun alkaa satamaan ukkoja taivaalta niin nopeat reaktiot on tärkeitä. Siinä vaiheessa on vaikea enää alkaa miettimään että olikos meillä ketään jotka saa tuon pioneerirykmentin pyörimään. Ja missäs ne rynkyt olikaan varastoituna.

[Tuomas3]

Kaikki on mahdollista. Puolustusvoimat, kuten myös armeijan käyminen, on eräänlainen vakuutus siltä varalta, että jotain tapahtuu. Periaatteessa palovakuutuskin on turha, koska tulipalo on epätodennäköinen ja palokunta ehtii kaupungissa paikalle, mutta se on silti syytä olla.

Aihe käsitteli sitä onko sota mahdollinen. Vaikkei sota olisikaan mahdollinen, järjestäytynyttä armeijaa tarvitaan monenlaisiin muihin mahdollisiin kriisitilanteisiin. En ole armeijan lakkauttamisen kannalla, vaikka 99.999% varma olen, ettei venäläisiä vastaan tule seuraavaan 60 vuoteen sotaa, joka olisi oman armeijamme voitettavissa. Asepalveluksessa voisi kyllä tehdä vapaaehtoisen ja kasvattaa sen tuomilla säästöillä päivärahoja. Nyt hallitus on ottanut varuskuntien sijoittelussa selvän linjan siihen, ettei hyökkäysuhka kohdistu idästä.

Ei puolustusvoimat ole mikään vakuutus. Vakuutus korvaa tuhotun kohteen. Armeija on ennaltaehkäisevä, estää kohdetta tuhoutumasta. Vakuutus ei ehkäise mitään, ennemminkin lisää vakuuttajan riskinottoa. Metaforaa kannattaisi harkita uudelleen.

[Aldaron]

Nykyiseen Venäjään on loistavat välit eikä maassa ole mitään muutakaan varteenotettavaa puoluejohtoa, jonka kanssa suomalaiset eivät pärjäisi hyvin.

Jopa niin loistavat että venäläiset saavat ostella maita täältä ihan rauhassa. Jos samaa menet yrittämään venäjällä niin nopeasti tulee seinä vastaan.

Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset vielä lähempänä.

Sitten kun on lukenut tuon Iltalehdestä, voi miettiä mistäköhän se johtuu. Me olemme äänestäneet sellaiset päättäjät, jotka antavat myydä maata kaikille. Venäläiset eivät ole. Suomi voi muuttaa lainsäädäntöään milloin vain. Pelkästään venäläisille sitä ei voi kieltää, koska maakauppoja tehdessä perustuslain mukaan etnisyys ei saa olla myyntiperuste.

Nyt sekoitat kaksi asiaa: etnisyyden ja kansalaisuuden. Maakauppa-asioissa kyse on siitä, että vastavuoroisuus ei toteudu. Esimerkiksi Baltiasta suomalaiset saavat ostaa maata, joten on vain oikein että Viron, Latvian ja Liettuan kansalaiset saavat ostaa maata Suomesta. Jos Venäjä ei salli Suomen kansalaisten ostaa maata Venäjältä, ei Suomenkaan pitäisi sallia Venäjän kansalaisten ostaa maata Suomesta. Jos Venäjä muuttaa lainsäädäntöään tältä osalta, se tietenkin muuttaa asian.

[Snuiva]

Täällä on puhuttu myös siitä että kyllähän se venäjäkin vähentää puolustusmenojaan. Siltikin siellä on enemmän rautaa kuin täällä ja saavat varmasti aika hyvin sitä liikkeelle.

Kun ei vähennä, joku hortonomi vertailee 1980 (neuvostoliitto) 1991 (neuvostoliiton romahdus ja venäjällä paluu vaihdantotalouteen) budjetteja ja jättää sitten kertomatta että 2011-2020 venäjän puolustusbudjettiin lisätty toimintamenojen päälle 503 miljardia euroa uuden kaluston hankintaan.  Vuoden 2000 jälkeen budjettia on joka vuosi kasvatettu miljardeilla euroilla.

Ei tuon totemiseksi tarvi kuin ripaus järkeä, googlea ja hakusanaksi russia defence budget.

Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi

S.54 Liite 1

Asevoimien uudelleen varustamiseksi on laadittu uusi pitkän aikavälin hankintaohjelma vuosille 2011-2020. Sen kokonaisrahoitusosuus nousee lähes 23 biljoonaan ruplaan. Tosin puolustusministerin 8.12.2010 allekirjoittaman lopullisen hankintasuunnitelman mukaan varoja osoitetaan asevoimille 20 biljoona ruplaa (noin 503 miljardia euroa). Loppuosa hankintaohjelman varoista osoitetaan muiden voimaelimien hankintoihin.

http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/mo-budget.htm
http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-12567043
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/russia/4361792/Russia-defence-spending-soars.html
http://www.forbes.com/sites/kenrapoza/2011/10/07/russias-military-reloading/

Vuosi Venäjän asevoimien budjetti miljardeissa $
2006  24.9
2007  31
2008  40
2009  50
jne.

[Mika]

Nykyiseen Venäjään on loistavat välit eikä maassa ole mitään muutakaan varteenotettavaa puoluejohtoa, jonka kanssa suomalaiset eivät pärjäisi hyvin.

Virallisen liturgian mukaan välit ovat tietenkin aivan erinomaiset, mutta se pelkkää propagandaa ja silmänlumetta. Venäjällä ei ole (eikä ole koskaan ollut) aidosti ystävällisiä välejä yhdenkään naapurivaltionsa kanssa. 

[Mrusu]

Harjoittelen sotaa joka päivä. Pleikkari käy kuumana.

[Tuomas3]

Nykyiseen Venäjään on loistavat välit eikä maassa ole mitään muutakaan varteenotettavaa puoluejohtoa, jonka kanssa suomalaiset eivät pärjäisi hyvin.

Virallisen liturgian mukaan välit ovat tietenkin aivan erinomaiset, mutta se pelkkää propagandaa ja silmänlumetta. Venäjällä ei ole (eikä ole koskaan ollut) aidosti ystävällisiä välejä yhdenkään naapurivaltionsa kanssa.

Pikkasen asenteellinen ja kypsymätön kannanotto. Venäjällä jos kellä on ollut varmasti hyviä välejä naapureihin, koska sillä on myös eniten naapureita. Jos muistamme Aleksanteri II aikaa, niin suomalaiset suorastaan palvoivat ja vähintäänkin rakastivat tsaaria. Ruotsalaisia ja niiden sortopolitiikkaa inhottiin rahvaan keskuudessa. Tsaarin avulla mahdollistettiin mm. oma kieli ja työtä kansalaisille. Nikolai II aikana venäläistämisideologia romutti kerralla hyvät välit. Stalin pilasi luottamukselliset suhteet niin hyvin, että Venäjään suhtaudutaan vieläkin nuivasti. Suurin osa hallitsijoista on ollut kuitenkin Suomelle hyviä. Nykyiset välit ovat kiistatta hyvät, vaikka Iltalehti kirjoittaisi mitä.

Pari konkreettista esimerkkiä olisi kiva nähdä, mikä puoltaisi huonoja välejä. Venäläisturistit tulevat Pietarista juuri tänne; eivät esim. Baltian maihin, vaikka siellä olisi halvempaa. Suomella on hyvä maine siellä ja pidetään se hyvänä.

[Snuiva]

Nykyiseen Venäjään on loistavat välit eikä maassa ole mitään muutakaan varteenotettavaa puoluejohtoa, jonka kanssa suomalaiset eivät pärjäisi hyvin.

Virallisen liturgian mukaan välit ovat tietenkin aivan erinomaiset, mutta se pelkkää propagandaa ja silmänlumetta. Venäjällä ei ole (eikä ole koskaan ollut) aidosti ystävällisiä välejä yhdenkään naapurivaltionsa kanssa.

Pikkasen asenteellinen ja kypsymätön kannanotto. Venäjällä jos kellä on ollut varmasti hyviä välejä naapureihin, koska sillä on myös eniten naapureita. Jos muistamme Aleksanteri II aikaa, niin suomalaiset suorastaan palvoivat ja vähintäänkin rakastivat tsaaria. Ruotsalaisia ja niiden sortopolitiikkaa inhottiin rahvaan keskuudessa. Tsaarin avulla mahdollistettiin mm. oma kieli ja työtä kansalaisille. Nikolai II aikana venäläistämisideologia romutti kerralla hyvät välit. Stalin pilasi luottamukselliset suhteet niin hyvin, että Venäjään suhtaudutaan vieläkin nuivasti. Suurin osa hallitsijoista on ollut kuitenkin Suomelle hyviä. Nykyiset välit ovat kiistatta hyvät, vaikka Iltalehti kirjoittaisi mitä.

Pari konkreettista esimerkkiä olisi kiva nähdä, mikä puoltaisi huonoja välejä. Venäläisturistit tulevat Pietarista juuri tänne; eivät esim. Baltian maihin, vaikka siellä olisi halvempaa. Suomella on hyvä maine siellä ja pidetään se hyvänä.

Niin alamaiset "palvoivat" hallitsijaansa ja siitä voi päätellä venäjän suhdetta

a) vallattuun alueeseen
Vai
b) Itsenäiseen naapurivaltioon

Nopeasti nekin palvontamenot loppuivat. Miten se Novgorod niminen kaupunkivaltio päätyi planeetan suurimmaksi valtioksi? Liittyykö siihen valloitussota keskimmäärin joka 8 vuosi satojen vuosien ajan? Vai onko kyse hyvistä naapurussuhteista valtioiden ja kansojen kanssa jotka ihan yllättäen katosivat historian hämärään?

No se oli silloin nyt on nyt piipityksen ennaltaehkäisemiseksi:

Suppeaa listaa vuoden 1945 jälkeen tapahtuneista laukaustenvaihdoista joihin itänaapuri aktiivisesti osallistui. Poissa itä-euroopan innovatiiviset vaalijärjestelyt kuuliaisiksi varsovanliiton maiksi. Tiputan pois kaikki paitsi yhden afrikan häppeningin. Kyseessä on tyylipuhdas suoritus kaikilta osapuolilta. Etelä-amerikan tapahtumat jätän kokonaan pois. Olen laiska ja näitä olisi tuhottoman paljon.

1. Iranin kriisi vuonna 1946 ja mahabadin tasavalta.
2. Korean sota vuosina 1950-1954.
3. Unkarin kansannousu vuonna 1956.
4. Vietnamin sota vuosina 1960-1975.
5. Prahan kevät vuonna 1968.
6. Kiinan ja neuvostoliiton rajasota vuonna 1969.
7. Ogadenin sota vuosina 1977-1978.
8. Afganistanin sota vuosina 1979-1989.
9. Liettuan itsenäistyminen vuonna 1991.
10. Latvian itsenäistyminen vuonna 1991.
11. Neuvostoliitto vaihtaa nimeä vuonna 1991.
12. Georgian sisällissota vuosina 1991-1993.
    Georgian ja Etelä-Ossetian sota vuosina 1991-1992.
    Georgian ja Abhasian sota vuosina 1991-1992.
13. Transnistrian sota vuonna 1992.
14. Venäjän perustuslaillinen kriisi vuonna 1993.
15. tadžikistanin sisällissota vuosina 1992-1997.
16. Ensimmäinen tsetsenian sota vuosina 1994-1996.
17. Dagestanin sota vuonna 1999.
18. Toinen tsetsenian sota vuosina 1999-2009.
19. Venäjän ja georgian sota vuonna 2008.

Unohtamatta tallaisia tapahtumia:
Itä-saksan kansannousu vuonna 1953.
Poznanin mielenosoitus vuonna 1956.
Ingushetian sisällissota vuodesta 2007->.

Kuriositeetteja kuten:
Novocherakin mielenosoitus vuonna 1962
Kengirin Pakkotyöleirin kapina vuonna 1954.

Lisäksi vahvasti tukemassa tukemassa lukuisissa erilaisissa konflikteissa, esimerkiksi näissä:
indokiinan sota vuosina 1950-1954.
Vietnamin ja kamputsean sota vuosina 1978-1979.
Angolan sisällissota vuosina 1975–2002.

Sitten vähän kansakuntien kollektiiviseen muistiin jäävää humalaisen kasakan toikkarointia:
Partisaanit vieralevat seitajärven kylässä vuonna 1944.
Berliinin valtaus vuonna 1945.
Tsetsenian Alkhan-Yurtin kylä vuonna 1999.
...
Kuten sanottu, ylläolevat eivät todellakaan ole kattava otanta venäjän lähihistoriasta vaan siitä puuttu todella paljon tapahtumia.

[Tuomas3]

Lista oli mielenkiintoinen, mutta siihen oli sekotettu USA:n ja Kiinan käymät konfliktit (mm. Korea, Vietnam). Supervallat (USA ja NL) olivat käytännössä aina tukemassa jokaisen kriisin jotain puolta. Praha ja Unkari osuivat oikeaan osoitteeseen ja ne interventiot kaiketi myönnetään nykyään virheiksi. Ogadenin sota nyt ei ollut lähelläkään naapureita, vaikka sovietti suuri olikin; se oli perinteistä kylmää sotaa USA vs NL ja kärsijänä Afrikan maat. Eteläisen Venäjän äärimusliminaapureita vastaan on aina kytenyt epävarmuus ja pientä kahakkaa on aina ollut. Sinne kun löytäisikin hyvän rauhanratkaisun niin olisi Nobelin ansainnut.

Georgian sota paransi välejä Abhasiaan ja Ossetiaan. Georgiaan välejä ei ollut ennenkään. Siitä rauhanturvaoperaatiosta Venäjä sai ainakin minulta pisteet. Suojasi puolustajan pyynnöstä sen alueet, joille oli hyökätty ja vetäytyi Georgiasta pikaisesti operaation jälkeen. Tyypillisesti suurvallat ovat vetäneet loppuun asti, vaihtaneet hallituksen ja aiheuttaneet siinä sivussa inhimillisen katastrofin.

Listassa oli pari asiaa jotka heikentävät suhteita kyseisiin maihin. Useimmiten toimilla on tyytyväinen ja tyytymätön osapuoli.

[Snuiva]

Lista oli mielenkiintoinen, mutta siihen oli sekotettu USA:n ja Kiinan käymät konfliktit (mm. Korea, Vietnam). Supervallat (USA ja NL) olivat käytännössä aina tukemassa jokaisen kriisin jotain puolta. Praha ja Unkari osuivat oikeaan osoitteeseen ja ne interventiot kaiketi myönnetään nykyään virheiksi. Ogadenin sota nyt ei ollut lähelläkään naapureita, vaikka sovietti suuri olikin; se oli perinteistä kylmää sotaa USA vs NL ja kärsijänä Afrikan maat. Eteläisen Venäjän äärimusliminaapureita vastaan on aina kytenyt epävarmuus ja pientä kahakkaa on aina ollut. Sinne kun löytäisikin hyvän rauhanratkaisun niin olisi Nobelin ansainnut.

Georgian sota paransi välejä Abhasiaan ja Ossetiaan. Georgiaan välejä ei ollut ennenkään. Siitä rauhanturvaoperaatiosta Venäjä sai ainakin minulta pisteet. Suojasi puolustajan pyynnöstä sen alueet, joille oli hyökätty ja vetäytyi Georgiasta pikaisesti operaation jälkeen. Tyypillisesti suurvallat ovat vetäneet loppuun asti, vaihtaneet hallituksen ja aiheuttaneet siinä sivussa inhimillisen katastrofin.

Listassa oli pari asiaa jotka heikentävät suhteita kyseisiin maihin. Useimmiten toimilla on tyytyväinen ja tyytymätön osapuoli.

Kuka sekoittaa mitä? Korean sodassa oli 3 lentorykmenttiä neuvostoliitosta jotka saavuttivat koko sodan ajan kestäneen ilmaherruuden toimipistealuellaan jne. Turha lässyttää jos ei tarkista faktojaan.

[Tuomas3]

Lista oli mielenkiintoinen, mutta siihen oli sekotettu USA:n ja Kiinan käymät konfliktit (mm. Korea, Vietnam). Supervallat (USA ja NL) olivat käytännössä aina tukemassa jokaisen kriisin jotain puolta. Praha ja Unkari osuivat oikeaan osoitteeseen ja ne interventiot kaiketi myönnetään nykyään virheiksi. Ogadenin sota nyt ei ollut lähelläkään naapureita, vaikka sovietti suuri olikin; se oli perinteistä kylmää sotaa USA vs NL ja kärsijänä Afrikan maat. Eteläisen Venäjän äärimusliminaapureita vastaan on aina kytenyt epävarmuus ja pientä kahakkaa on aina ollut. Sinne kun löytäisikin hyvän rauhanratkaisun niin olisi Nobelin ansainnut.

Georgian sota paransi välejä Abhasiaan ja Ossetiaan. Georgiaan välejä ei ollut ennenkään. Siitä rauhanturvaoperaatiosta Venäjä sai ainakin minulta pisteet. Suojasi puolustajan pyynnöstä sen alueet, joille oli hyökätty ja vetäytyi Georgiasta pikaisesti operaation jälkeen. Tyypillisesti suurvallat ovat vetäneet loppuun asti, vaihtaneet hallituksen ja aiheuttaneet siinä sivussa inhimillisen katastrofin.

Listassa oli pari asiaa jotka heikentävät suhteita kyseisiin maihin. Useimmiten toimilla on tyytyväinen ja tyytymätön osapuoli.

Kuka sekoittaa mitä? Korean sodassa oli 3 lentorykmenttiä neuvostoliitosta jotka saavuttivat koko sodan ajan kestäneen ilmaherruuden toimipistealuellaan jne. Turha lässyttää jos ei tarkista faktojaan.

Siitä huolimatta konflikti oli USA:n ja Kiinan; ei NL:n. Lisäksi kumpikaan Korea ei ollut NL:n naapuri ja kyse oli naapurisuhteista. Sotilastuki paransi välejä naapuriin, Kiinaan.

[Adolf Stege]

Komukan kans kannata kinata.

Sama, kun kusis vastatuuleen.

[cassius ali]

Jos puuttuu tajunta ja ymmärrys äskettäin päättyneen vuosituhannen aikana sattuneiden sotilaallisten konfliktien  syy-seuraussuhteiden luonteesta  Euroopassa, taikka puuttuu ymmärrys kansallisvaltioiden, ideologoisten aatevirtausten ja globaalikehityksen evoluution  nykyvaiheesta, niin puuttuu silloin kyllä kaikki mahdollisuudet arvoida sotien syttymisen todennäköisyyksiä Suomen ja Venäjän välillä taikka yleensä Euroopassa taikka ylipäätänsä maapallolla.

Kaikki nuo liittyy enempi vähempi toisiinsa.

Suomen ja Venäjän suhteet riippuu tietysti paitsi niiden omista keskinäisistä pyrkimyksistä ja toimenpiteistä, niin myöskin hyvin suuressa määrin yleiseuroppalaisista kehityskuluista.

Ja nuo molemmat linjat osoittavat tällä hetkellä niin vahvasti yhteisten intressien merkityksen olevan kaikilla osapuolilla niin paljon erimielisyyksiä suurempi,  että sotilaallisen konfliktin todennäköisyys Suomen ja Venäjän välillä on huomattavasti pienempi kuin 0.01 %.

Ja jos vertailun vuoksi yrittäisimme arvioida Suomen ja Venäjän välisen sotilaallisen konfliktin todennäköisyyttä esim 1930 luvulla, niin sen voidaan arvioida sekä em. teoreettisten ajatusmallien että silloisten käytännön poliittisten tapahtumien ja jopa eräiden toteutuneiden operatiivisten manöveerienkin perusteella olleen jopa selvästi yli 50 %.

[Tuomas3]

Komukan kans kannata kinata.

Sama, kun kusis vastatuuleen.

Mika R. onnistui tältäkin palstalta löytämään kommunistin. Kannattaa kusta sisällä, jos on noin hankalaa. Tiedoksi sitten vaan, että Venäjä on nykyään riistokapitalistinen valtio.

[Snuiva]

Lista oli mielenkiintoinen, mutta siihen oli sekotettu USA:n ja Kiinan käymät konfliktit (mm. Korea, Vietnam). Supervallat (USA ja NL) olivat käytännössä aina tukemassa jokaisen kriisin jotain puolta. Praha ja Unkari osuivat oikeaan osoitteeseen ja ne interventiot kaiketi myönnetään nykyään virheiksi. Ogadenin sota nyt ei ollut lähelläkään naapureita, vaikka sovietti suuri olikin; se oli perinteistä kylmää sotaa USA vs NL ja kärsijänä Afrikan maat. Eteläisen Venäjän äärimusliminaapureita vastaan on aina kytenyt epävarmuus ja pientä kahakkaa on aina ollut. Sinne kun löytäisikin hyvän rauhanratkaisun niin olisi Nobelin ansainnut.

Georgian sota paransi välejä Abhasiaan ja Ossetiaan. Georgiaan välejä ei ollut ennenkään. Siitä rauhanturvaoperaatiosta Venäjä sai ainakin minulta pisteet. Suojasi puolustajan pyynnöstä sen alueet, joille oli hyökätty ja vetäytyi Georgiasta pikaisesti operaation jälkeen. Tyypillisesti suurvallat ovat vetäneet loppuun asti, vaihtaneet hallituksen ja aiheuttaneet siinä sivussa inhimillisen katastrofin.

Listassa oli pari asiaa jotka heikentävät suhteita kyseisiin maihin. Useimmiten toimilla on tyytyväinen ja tyytymätön osapuoli.

Kuka sekoittaa mitä? Korean sodassa oli 3 lentorykmenttiä neuvostoliitosta jotka saavuttivat koko sodan ajan kestäneen ilmaherruuden toimipistealuellaan jne. Turha lässyttää jos ei tarkista faktojaan.

Siitä huolimatta konflikti oli USA:n ja Kiinan; ei NL:n. Lisäksi kumpikaan Korea ei ollut NL:n naapuri ja kyse oli naapurisuhteista. Sotilastuki paransi välejä naapuriin, Kiinaan.

Suottaapi olla että etupiirit, vaikutusvalta, raaka-aineiden saatavuus ja "hyvät naapuruussuhteet" ulottuvat joillakin valtioilla lähinaapureita kauemmaksi. Voit lukaista joutessasi lainaamani ketjun viestejä joissa samoja asioita on jälleen käsitelty.

Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi

Sivu 7: Venäjän asevoimia kehitetään muodostamalla korkeassa valmiudessa olevia joukkoja, joilla on kyky saavuttaa operatiivisia tuloksia suoraan rauhan ajan ryhmityksestä.

Suomeksi: Varoittavia ja naapurimaiden tiedustelun huomioitavissa olevia asioita ei tule. Osataan toimia nopeasti ja tehokkaasti.

Hyvin ne lähti georgiaa rullaamaan. Joukot olivat juuri tulleet sotaharjoituksista ja hieman huoltoa olisivat miehistöstä alkaen kaivanneet. Ei tosin haitannut vaan sillä mentiin mitä oli saatavilla hyvin tuloksin.

Ensimmäisessä vaiheessa ilmavoimat, sotilastiedustelu GRU:n erikoisjoukot ja tiedustelupalvelujen (FSB ja SVR) taistelujoukot suorittavat iskuja vihollisen tärkeimpien kohteiden valloittamiseksi tai tuhoamiseksi ja vihollisen sotilaallisen ja poliittisen johdon eliminoimiseksi. Tämän jälkeen maavoimien alayksiköitä ja sisäministeriön joukkoja - mieluummin taistelukokemusta omaavia joukkoja - tuodaan sotatoimialueelle. Niiden tehtävänä on ottaa tärkeimmät kohteet haltuunsa ja suorittaa "puhdistustoimia" alueella. Sen jälkeen ne, yhdessä paikallisen väestön venäjänmielisistä muodostetun miliisin avulla, ottavat haltuunsa koko vallatun alueen ja varmistavat kansallismielisten henkilöiden eliminoimisen ja joidenkin väestön osien karkottamisen joiltakin alueilta. On korostettava ettei paikallisia viranomaisia tarvita erikoisoperaatiossa muuten kuin siinä tapauksessa että ne ovat hyödyllisiä sotilaallisen alueellisen kontrollin tukena

-Venäläisen strategisen iskun doktriinin kuvaus, Anton Surikov 1996

[Adolf Stege]

Komukan kans kannata kinata.

Sama, kun kusis vastatuuleen.

Mika R. onnistui tältäkin palstalta löytämään kommunistin. Kannattaa kusta sisällä, jos on noin hankalaa. Tiedoksi sitten vaan, että Venäjä on nykyään riistokapitalistinen valtio.

En oo nimiä maininnu. Mutta, hyvä kun tunnistit itsesi.

ryssät on  riistäjiä, olleet aina ja tulevat aina olemaan. Tiedoksi sitten vaan.