Paavo Arhinmäen toimenpiteet finanssitaloudelle.

[Tuomas3]

Jäsen hkanime ymmärsi täydellisesti mitä tarkoitin.

En ymmärrä jäsen Tuomas3:n väitettä pohjoismaisen mallin ihanuudesta, paitsi jos ajattelee sitä keskiluokan kuristamisena. Siinä se toimii mallikelpoisesti. Uhria kituutetaan hautaan asti. Muutamia onnettomuuksia tapahtuu itsemurhien ja henkilökohtaisten konkurssien muodossa, mutta muuten homma toimii.

Sanoin jo, ettei malli ole mikään täydellinen. Missä valtiossa on kuitenkaan käytössä parempi malli? Ranskassa ja Saksassa on weberiläinen Keski-Eurooppalainen malli, joka sekin on aika saman tapainen kuin pohjoismainen. Etelä-Euroopan maissa on regressiivinen riisuttu malli, jossa sosiaalipolitiikka ei oikeastaan ole. Tulos näkyy. Brittien ja jenkkien katuja ja vanki, narkkari, väkivaltatilastoja katsoessa tietää anglosaksisen uusliberaalin mallin olevan varma turmion tie. Keskiluokalla menee siellä paljon huonommin kuin täällä, paitsi kohta kun vakausrahaston velkataakka lankeaa maksettavaksi. Viepä muksut lastentarhaan Englannissa ja katso mitä maksaa, pulita niiden yliopistomaksut ym. Palkasta käteen jäävä osuus vain hieman suuremmasta palkasta ei olekaan niin hyvä. Anglosaksisissa valtioissa menee kyllä rikkaimmilla eristyksissä asuvilla todella hyvin. Venäjällä on riistokapitalismi. Kiinassa suunnitelmallinen sekatalousmalli, jossa tällä hetkellä on maailman suurimpia tuloeroja.

Yrittäjien kohtaloa on turha vetää tähän. Suurin osa itsemurhista on tapahtunut Ahon porvarihallituksen aikoihin, jolloin velkaista perhettä kohdeltiin todella kylmästi. Mistään rikoksesta ei saanut niin suurta tuomiota kuin henkilökohtaisesta konkurssista. Velkavankeus ei loppunut silloin koskaan. Epätoivo, kaiken menettäminen siinä hetkessä ja tulevaisuudessa johti itsemurhiin. Näihin on nyt tullut onneksi muutoksia. Syy ei ollut pohjoismaisen mallin vaan suomalaisen kotikutoisen hautaan asti laskutuksen.

Kun teet yrityksen, niin älä nyt missään nimessä ota yrityslainaa kotiasi vastaan. Niin vältät nykyään henkilökohtaisen konkurssin. Ehkä lähipiiriini on vain sattunut niin onnekkaita kavereita, mutta hyvin niillä yrittäjinä menee, lyhyet työpäivät, suuret tuntiansiot. Tämä voi vääristää maailmankatsomustani. Yleensähän telkkarissa haastatellaan miestä, joka tekee 12 tuntisia työpäiviä pienellä palkalla, jonka vie verottaja.

[Alkuasukas]

Aloittavan yrittäjän on käytännössä mahdotonta saada lainaa ilman vakuuksia, ja vakuudeksi ei useinkaan ole laittaa muuta kuin oma koti.

[Tuomas3]

Aloittavan yrittäjän on käytännössä mahdotonta saada lainaa ilman vakuuksia, ja vakuudeksi ei useinkaan ole laittaa muuta kuin oma koti.

Starttirahakäytäntö on ja sitä pitäisi vielä kehittää. Aloittava yrittäjä on varmaan ollut jo (toivottavasti) työelämässä ja kerännyt pääomaa erikseen yritystä varten. Jos yritysidea on toimiva ja paperilla voittoa tuottava, niin ainakin hyvässä suhdanteessa luulisi rahoitusta löytyvän ilman vakuuksiakin. Pankeissa ja rahoituslaitoksissa on erikseen analyytikkoja tätä varten. Rahoittaja tutkii asiaa ja ottaa harkitun riskin, yrittäjä tekee työn ja molemmat hyötyvät. En ole opiskellut rahoitusta kuin 3 ov, enkä työskennellyt sen parissa, joten paha sanoa, miten se menee. Harkimoa siteeratakseni "kotia ei koskaan laiteta pantiksi".

[Marko Parkkola]

Aloittavan yrittäjän on käytännössä mahdotonta saada lainaa ilman vakuuksia, ja vakuudeksi ei useinkaan ole laittaa muuta kuin oma koti.

Starttirahakäytäntö on ja sitä pitäisi vielä kehittää. Aloittava yrittäjä on varmaan ollut jo (toivottavasti) työelämässä ja kerännyt pääomaa erikseen yritystä varten. Jos yritysidea on toimiva ja paperilla voittoa tuottava, niin ainakin hyvässä suhdanteessa luulisi rahoitusta löytyvän ilman vakuuksiakin.

Ei onnistu. Faktatietoa alla.

Ensinnäkin starttiraha on sitä varten, että yrityksen aloittamisen jälkeen yritys ei käytännössä tuota mitään kuin kuukauden, pari päästä. Starttiraha kattaa siis lähinnä muutaman kuukauden palkan. Toki starttirahaa on mahdollista saada 18 kk ajaksi.

Riippuen yrityksestä pääoman tarve voi olla valtava. Pitsankääntäjäksi pääsee parillakytä tonnilla ja koodaajaksi tietokoneen hinnalla, mutta esimerkiksi eräs läheinen tuttuni halusi lemmikkieläintarvikekaupan omistajaksi, jolle alkupääoman tarpeeksi laskettiin karvan yli 60000. Ei pientuloinen pysy tuollaista summaa säästämään.

Pankki antaa lainaa, mutta pankki haluaa vakuudet. Vakuudettomien lainojen aika on melkolailla ohi. Yritys ei kelpaa vakuudeksi, kuin kiinteän omaisuutensa osalta. Lemmikkieläintarvikekaupan kohdalla yrityksessä ei ole mitään kiinteää joka kelpaisi vakuudeksi. Tämän vuoksi vakuudeksi olisi pitänyt laittaa puolet asunnosta.

[Alkuasukas]

Komppaan jäsen Parkkolaa. Kokemusta yritystoiminnan rahoittamisesta on kolmelta vuosikymmeneltä. Rahoittaja (pl pääomasijoittaja) ei ota käytännössä yhtään riskiä, vaan vakuudet tulee olla jotakuinkin 100%. Finnveralta saa nimitakauksella jonkin verran rahaa, mutta oma omaisuus siinäkin on takana.

Normijantterilla ei myöskään ole sitä sataa tonnia lapasessa minkä oikeastaan minkä tahansa nakkarin pystytys vie.

[Tuomas3]

Aloittavan yrittäjän on käytännössä mahdotonta saada lainaa ilman vakuuksia, ja vakuudeksi ei useinkaan ole laittaa muuta kuin oma koti.

Starttirahakäytäntö on ja sitä pitäisi vielä kehittää. Aloittava yrittäjä on varmaan ollut jo (toivottavasti) työelämässä ja kerännyt pääomaa erikseen yritystä varten. Jos yritysidea on toimiva ja paperilla voittoa tuottava, niin ainakin hyvässä suhdanteessa luulisi rahoitusta löytyvän ilman vakuuksiakin.

Ei onnistu. Faktatietoa alla.

Ensinnäkin starttiraha on sitä varten, että yrityksen aloittamisen jälkeen yritys ei käytännössä tuota mitään kuin kuukauden, pari päästä. Starttiraha kattaa siis lähinnä muutaman kuukauden palkan. Toki starttirahaa on mahdollista saada 18 kk ajaksi.

Riippuen yrityksestä pääoman tarve voi olla valtava. Pitsankääntäjäksi pääsee parillakytä tonnilla ja koodaajaksi tietokoneen hinnalla, mutta esimerkiksi eräs läheinen tuttuni halusi lemmikkieläintarvikekaupan omistajaksi, jolle alkupääoman tarpeeksi laskettiin karvan yli 60000. Ei pientuloinen pysy tuollaista summaa säästämään.

Pankki antaa lainaa, mutta pankki haluaa vakuudet. Vakuudettomien lainojen aika on melkolailla ohi. Yritys ei kelpaa vakuudeksi, kuin kiinteän omaisuutensa osalta. Lemmikkieläintarvikekaupan kohdalla yrityksessä ei ole mitään kiinteää joka kelpaisi vakuudeksi. Tämän vuoksi vakuudeksi olisi pitänyt laittaa puolet asunnosta.

Yritysten synnyttämisessä on sitten kehitettävää, koska eihän nuorella yrittäjällä ole usein edes sitä kotia pantiksi laitettavaksi.

Paluu mainitsemaasi transaktioveroon. Olen kannattanut tobinin veroa tietyin edellytyksin. Shorttaajille ja nopeita transaktioita tekeville pörssipelureille se olisi hyvin haitallinen, mutta pidempi aikaisille sijoittajille se voi olla edullinen. Riippuu kuinka se toteutetaan ja tuloshan on laskettavissa. Viime vuosina olen saanut rahaa pumppaamalla. Minulla on muutama kohdeyritys, jossa on suuri volatiliteetti; tietyt marginaalit jolloin ostan ja jolloin myyn, useamman kerran viikossa. Sillä on tienannut aika hyvin ja se on pois pitkäaikaisilta sijoittajilta. Vastustan sitä, mutta teen sitä, business on bisnestä. Voidaan laskea millainen transaktiovero olisi kannattava sekä kansantaloudelle, että pitkäaikaissijoittajille ja tätä kautta varmaan myös osakeyhtiöille ja sen työntekijöille.

Tobinin vero tekee kertasijoittamisen kalliimmaksi ja shorttauksen paljon kannattamattomammaksi. Voimmehan antaa helpotusta esim. vuosimaksuihin; osingot osakkeista, joita on säilytetty yli vuosi voisivat olla kevyemmin verotettu; ovathan pääomatulot nyt porrastettuja 30-32%. Porrastusta voi lisätä. Jos shorttaajat siirtyvät Lontoon pörssiin, niin siitä on todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa niin tavalliselle sijoittajalle kuin yrityksellekin. Pörssi rauhoittuu. Pitkäaikaissijoittajan kannattaa siis sijoittaa ennemmin Helsingin pörssiin, joten kokonaispääomaa tuskin hupenee. Iso-Britania seuraa perästä tai joutuu alentamaan vastaavasti yleistä pääomaverotusta, johon saarivaltion velkaisessa kassassa ei ole varaa.

[Alkuasukas]

Valtioiden velan määrällä ja verotuksella ei ole juuri tekemistä keskenään; velan määrät ovat niin järkyttäviä että mikään verotuksen nosto ei sitä kata.

[Tuomas3]

Valtioiden velan määrällä ja verotuksella ei ole juuri tekemistä keskenään; velan määrät ovat niin järkyttäviä että mikään verotuksen nosto ei sitä kata.

Kapitalistisen (uusklassinen, keynes, monetarismi) valtion lähes ainoa tulonlähde on verotus. Toivottavasti siis kattaa edes pitkässä juoksussa. 

[Alkuasukas]

Pörssin alkuperäisenä tarkoituksenahan piti kai olla pääoman kerääminen liiketoiminnan kehittämistä varten. Sijoitukselle saatiin tuottoja osinkojen muodossa. Jossain kohtaa homma nitkahti niin, että osinkoja ei enää edes vaadittu, vaan ruvettiin spekuloimaan osakkeen hinnalla, jotka pe-lukujenkin valossa irtaantuivat arkitodellisuudesta. jos pe-luku on reilusti ylinkymmenen niin tuotto on kehno.

Back to the roots-meininki saattaisi auttaa tässäkin.

[Alkuasukas]

Valtioiden velan määrällä ja verotuksella ei ole juuri tekemistä keskenään; velan määrät ovat niin järkyttäviä että mikään verotuksen nosto ei sitä kata.

Kapitalistisen (uusklassinen, keynes, monetarismi) valtion lähes ainoa tulonlähde on verotus. Toivottavasti siis kattaa edes pitkässä juoksussa. 

Toivoa sopii. Kukakohan laskisi millaisella yhtälöllä USA saa 15 000 miljardin velkansa maksettua?

[Tuomas3]

Aloittavan yrittäjän on käytännössä mahdotonta saada lainaa ilman vakuuksia, ja vakuudeksi ei useinkaan ole laittaa muuta kuin oma koti.

Starttirahakäytäntö on ja sitä pitäisi vielä kehittää. Aloittava yrittäjä on varmaan ollut jo (toivottavasti) työelämässä ja kerännyt pääomaa erikseen yritystä varten. Jos yritysidea on toimiva ja paperilla voittoa tuottava, niin ainakin hyvässä suhdanteessa luulisi rahoitusta löytyvän ilman vakuuksiakin.

Ei onnistu. Faktatietoa alla.

Ensinnäkin starttiraha on sitä varten, että yrityksen aloittamisen jälkeen yritys ei käytännössä tuota mitään kuin kuukauden, pari päästä. Starttiraha kattaa siis lähinnä muutaman kuukauden palkan. Toki starttirahaa on mahdollista saada 18 kk ajaksi.

Riippuen yrityksestä pääoman tarve voi olla valtava. Pitsankääntäjäksi pääsee parillakytä tonnilla ja koodaajaksi tietokoneen hinnalla, mutta esimerkiksi eräs läheinen tuttuni halusi lemmikkieläintarvikekaupan omistajaksi, jolle alkupääoman tarpeeksi laskettiin karvan yli 60000. Ei pientuloinen pysy tuollaista summaa säästämään.

Pankki antaa lainaa, mutta pankki haluaa vakuudet. Vakuudettomien lainojen aika on melkolailla ohi. Yritys ei kelpaa vakuudeksi, kuin kiinteän omaisuutensa osalta. Lemmikkieläintarvikekaupan kohdalla yrityksessä ei ole mitään kiinteää joka kelpaisi vakuudeksi. Tämän vuoksi vakuudeksi olisi pitänyt laittaa puolet asunnosta.

Yritysten synnyttämisessä on sitten kehitettävää, koska eihän nuorella yrittäjällä ole usein edes sitä kotia pantiksi laitettavaksi.

Ei siinä ole varsinaisesti mitään kehitettävää. Yritystä, jonka omistajilla ei ole tarpeelliset pääomat, ei pidä edes perustaa. Pääomat pitää hankkia vapailta markkinoilta jollain lailla. Joko omasta pussista, lainana tai löytää sijoittaja. Starttirahat ja muut suorat yritystuet vain vääristävät markkinoita ja antavat kelvottomille yritysideoille mahdollisuuden kilpailla epärehellisin keinoin.
Kärjistetysti voisi sanoa, että yrittäjä joka tarvitsee starttirahaa ei joko tiedä miten yritystä rahoitetaan tai hänen yritysidea on niin kelvoton ettei kukaan muu kun valtio halua sijoittaa siihen.

Tämän sanoneenaa, niin toki on olemassa yrityksiä, joita on saatu hyvin toimiviksi starttirhalla. Tukimuotona se on kuitenkin turha jos yrittämisen muut edellytykset olisivat siedettävämmät. On jokseenkin nurinkurista, että yrittäminen tehdään ensin lähes mahdottomaksi kovalla lainsäädännöllä, verotuksella ja sen korjaamisekei keksitään valtion yritystukia.
Valtio toimii tässä samalla lailla kun kansalaisten tulonsiirtojen kanssa: ensin verotetaan niin paljon ettei ruokaan ole rahaa ja sitten annetaan tukia.

Eräs omituisuus yritystukimarkkinoilla on naisyrittäjälaina, joka on sukupuoleen sidottu laina. Olihan Suomi on tasa-arvoinen maa?

Paluu mainitsemaasi transaktioveroon. Olen kannattanut tobinin veroa tietyin edellytyksin. Shorttaajille ja nopeita transaktioita tekeville pörssipelureille se olisi hyvin haitallinen, mutta pidempi aikaisille sijoittajille se voi olla edullinen.

Tobinin vero itsessän ei ole mahdoton ajatus eräänä keinona hillitä spekulointia mutta yhden maan/talousalueen toteuttamana se ei toimi. Käytännössä se on siis verotusmuoto josta on enemmän haittaa kun hyötyä.

Lyhyeksi myynti tulisi lakkauttaa kokonaan lailla. Siihen ei veroja tarvita. Perustelen tämän sillä, että lyhyeksi myynti on puhdasta speuklointia ja sellaisena erittäin haitallinen osakemarkkinoiden ja ylipäätään koko talouden toimivuudelle. Tämä toiminta luo suuren epästabiliuden markkinoille ja moni pitkäjänteinen sijoittaja, kuten eläkerahasto tai suomalainen piensijoittaja, menettää omaisuuksia tämän spekuloinnin takia. Viimeaikaiset rajut pörssilaskut ovat käytännössä kokonaan lyhyeksi myymisestä johtuvaa osakemarkkinoiden dumppaamista.

Lyhyeksi myymisessä mahdollisimman suuri kurssilasku on tarkoituksenmukainen. Tämä tarkoittaa, että lyhyeksi myyjien intressi on luoda mahdollisimman pessimistinen mielikuva talouden tilasta. Tätä pessimismiä ruokitaan mm. investointipankkien uutisten kautta, jotka usein on kirjoitettu heidän shorttausasiakkaiden voittoja ja omia osakelainaprovisioita silmälläpitäen.

Jos halutaan luoda paljon uusia yrityksiä, niin kilpailu "vääristyy". Muutenhan niitä ei luomalla luoda vaan ne syntyvät tarpeen ja kysynnän mukaan. Vietnamilaiset ja kiinalaiset avaavat täällä yrityksiä suurella prosentilla ja useimmat pärjäävät hyvin. Suomalaiset eivät ole keskimäärin kovin yrittäjähenkisiä. Täällä tarvitaan vähän "vääristystä", jos kasvua yritystoimintaan halutaan. Yrittämistä voi tehdä siedettävämmäksi verotuksenkin avulla, kunhan veronmaksajat eivät ole taas kerran maksumiehenä. Vastaperustetut yritykset voisivat saada veroalea, mutta silloin se korottuisi menestyvimmillä yhtiöillä. Uudet yritykset voisivat saada enemmän verovähennyksiä hankinnoistaan, näitä oikeuksia puolestaan vähennetään vanhoilta yrityksiltä.

Toteuttamisen arvoinen tuo shorttauskielto. Tobinin vero toisi tosin valtion kirstuun shorttaajilta kaivattuja killinkejä. Siitä on kansantaloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa ainakin, jos se otetaan käyttöön mm. Saksassa ja Ranskassa.

[Alkuasukas]

Syrjäseudun verotuki on ihan yhtä epätasa-arvoinen. Jos on saman alan firma tukialueella ja ei-tukialueella niin kilpailu vääristyy.

[Marko Parkkola]

Toivoa sopii. Kukakohan laskisi millaisella yhtälöllä USA saa 15 000 miljardin velkansa maksettua?

Kimmo Sasilla on tähän lääke. Hänhän sanoi, että mikä tahansa valtio voi selvitä veloistaa, koska valtiolla on verotusoikeus. Ei tarvita kuin tarpeeksi pitkä aikajana ja tarpeeksi korkeat verot, niin lainat ovat maksettu.

Täytyy muistaa, että Kimmo Sasi on myös ajanut autolla ihmisen kuoliaaksi. Se on voinut jättää sellaisen järkytyksen sielunelämään joka saa puhumaan järjettömiä.

EDIT: Syrjäseudun tuki voisi olla pop silloin kun yritys toimii vain syrjäseudun markkinoilla. Esimerkiksi parturikampaaja.
EDIT2: Perun äskeisen editin aluepolitiikan nimissä, mutta jätän sen nyt tuohon näkyville todisteeksi siitä, että en ole ihan täydellinen minäkään.