Paavo Arhinmäen toimenpiteet finanssitaloudelle.

[Tuomas3]

Ymmärrätkö laisinkaan miten tuo 90 000 euron kertaalleen verotettu osinko syntyy? Yrityksen on pitänyt tehdä miljoona euroa voittoa että se voi jakaa 90 000 euroa osinkoa. Tästä miljoonasta eurosta se on maksanut yli neljännesmiljoonan veroa.

Jotta yritys voi seuraavanakin vuonna jakaa 90 000 euroa osinkoa, tulee sen tehdä tilikaudella vähintään 100 000 euroa voittoa josta se maksaa noin 25 000 euroa veroa.

Siksi se meneekin vain rikkaimmille ja suurituloisimmille.

Osinkoja verotetaan kevyemmin kuin isoja palkkatuloja. Lääkäri, jonka veroprosentti olisi yli 40%, selviää 25-26%:lla. Osinkojen verotus on palkkatuloa matalampaa, koska se sisältää riskin. Tässä tapauksessa palkansaaja nostaa palkkaansa osinkoina. Kaiken lisäksi niitä ei veroteta edes osinkojen verotuksen mukaan 30-32% vaan vielä alhaisemman yritysveron. En näe mitään syytä miksi lääkäreillä ja lakimiehillä voisi olla tällainen privileegio. Jos hyvätuloinen tienaa vaikka mitättömän 500€ kuussa ylimääräistä verottomana, niin verotusarvo siitäkin on monelle iso summa, joka on pois esim. pois köyhiltä lapsiperheiltä ja terveyspalveluista. Näihin epäkohtiin Arhinmäki haluaa puuttua ja näissä PS:n tulisi vetää yhtä köyttä Kokoomusta vastaan. Muuten käy kuten jenkeille tai etelän pojille, jossa valtio elää rikkaiden hyödyksi velaksi ja lopuksi tavallisilta kansalaisilta pulitaan perskarvatkin.

[Alkuasukas]

Ei yrityksen perustaminen ole kiellettyä muilta kuin lääkäreiltä ja lakimiehiltä. Siitä vaan perustamaan yritys ja myymään omaa ammattitaitoaan miljoonalla niin saat sen 90 000€ kertaalleen verotettuna. Tai siis jatkossa 60 000€ kun kateusleikkuri viuhui jo.

[Marko Parkkola]

Vaikka PS on vasemmalla, toivon ettei se lähde koskaan vasen-vasemmalle osinkoja ja yksityisiä yrityksiä vainoamaan. Kyllä me helpommallakin saadaan veropohjamme tuhottua kuin ajamalla yritykset ulkomaille.

Yksityisestä terveydenhuollosta mainittakoon, että olen kuullut kerrottavan PK-seuden käytännöstä, jossa julkinen puoli ostaa magneettitutkimuksen yksityiseltä puolelta, koska yksityinen tuottaa ne halvemmalla. Kuvittele! Voittoa tuottava firma pystyy tuottamaan tutkimukset halvemmalla kuin julksirahoitteinen firma omalla henkilökunnallaan. Jotain on helvetin paljon vialla.

[sivullinen.]

.........
1. Veroparatiisitalouden estäminen
* Velvoitetaan Euroopassa toimivat yritykset maakohtaiseen kirjanpitoon.
* Siirrytään kahdenvälisestä verotietojen vaihdosta monenkeskiseen.
* Verotetaan raskaasti rahaliikennettä veroparatiiseihin.

On Paavo tässä ainakin oikeassa. Samalla kun Kokoomus kaikin voimin tukee veroparatiiseja, niin Paavo on niitä vastustanut. Mielestäni verojenkierto pitäisi olla sallittua joko kaikille tai sitten ei kenellekkään. Ei niin kuin nyt eli vain Kokoomuksen kovatuloisimmille.

Eduskunta hyväksyi eilisessä täysistunnossaan 2.3. tukun kahdenvälisiä sopimuksia veroasioita koskevien tietojen vaihdosta. Sopimus tehtiin Anguillan, Cookinsaarten, Samoan, Turks- ja Caicossaarten ja San Marinon kanssa. Jo aiemmin Suomi oli solminut vastaavat sopimukset muun muassa Mansaaren, Bermudan, Jerseyn ja Guernseyn kanssa.

[...]

Jotta listalta pääsee pois, OECD edellyttää veroparatiisivaltiota solmimaan kahdenvälisiä sopimuksia tietojen vaihdosta muiden valtioiden kanssa. Veroparatiisilistalta poispääsyyn riittää kuitenkin, että kahdenvälinen tiedonvaihtosopimus on tehtynä maailman parista sadasta valtiosta vain 12 kanssa.

[...]

Pohjoismainen maaryhmä on ollut erityisen haluttu sopimuskumppani veroparatiisimaille, ja syykin on selvä: solmimalla sopimuksen Suomen kanssa kumppanimaa saa yhdellä neuvotteluprosessilla kasaan seitsemän sopimusta – yli puolet harmaalta listalta poispääsyyn vaadituista 12:sta.

http://www.kepa.fi/uutiset/7636 [3.3.2010]

Toisin sanoen Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa veroparatiisien vankkaa tukialuetta. Mitä Suomi sitten hyötyy näistä sopimuksista? Eipä taida valtiona hyötyä mitään, mutta edustajat saavat veroparatiiseja käyttäviltä yrityksiltä isoja tukia. Arvata saattaa minkä puolueen edustajat erityisesti. Olisiko aika kepulien iskeä takaisin kun heitä niin lahjusjupaikoilla on koeteltu?

Tässä ovat maailman eniten näitä "veroparatiisien maineen puhdistus" sopimuksia tehneet maat:

[...]

A rather odd thing stands out. Of the 373 TIEAs listed on its site, we find that:

Greenland has 23
The Faroe Islands have 23
Finland has 23
Denmark has 23
Iceland has 23
Sweden has 23
Norway has . . . . 22

http://taxjustice.blogspot.com/2010/09/tieas-23-is-magic-number.html

Suomi on jaetulla ykkössijalla! Hyvä Suomi - ja me kun syytimme kreikkalaisia veronkierrosta.

[Tuomas3]

Vaikka PS on vasemmalla, toivon ettei se lähde koskaan vasen-vasemmalle osinkoja ja yksityisiä yrityksiä vainoamaan. Kyllä me helpommallakin saadaan veropohjamme tuhottua kuin ajamalla yritykset ulkomaille.

Yksityisestä terveydenhuollosta mainittakoon, että olen kuullut kerrottavan PK-seuden käytännöstä, jossa julkinen puoli ostaa magneettitutkimuksen yksityiseltä puolelta, koska yksityinen tuottaa ne halvemmalla. Kuvittele! Voittoa tuottava firma pystyy tuottamaan tutkimukset halvemmalla kuin julksirahoitteinen firma omalla henkilökunnallaan. Jotain on helvetin paljon vialla.

Ei tosiaan oo tarkotus vainota mitään yksityisiä rehellisiä yrityksiä. Paluu 80-luvun toimivaan verotusmalliin voisi olla paikallaan; se kuitenkin toimi, nykymalli ei. Sen mitä Paavon kanssa oon joskus sanasen vaihtanut elän käsityksessä, että hän on kovastikin pienyrittäjän asialla. Verotuksessa emme voi kilpailla eikä kannatakaan. Kilpailuetu voi olla turvallisuus, luotettavuus, varmuus, koulutetun työvoiman saatavuus ja osaaminen. Korkea tasoinen tehdastekniikka pitäisi pitää visusti rajojen sisäpuolella, etteivät kolmannen maailman maat pääse varastamaan teknologiaa. Patenttejakaan ei välttämättä kunnioiteta. Mitään riistoyrityksiä tänne ei tarvitakaan. Niitä tulee riittävästi jo Viron rajan yli.

Jos ammattikoulun käynyt Repe perustaa itse yrityksen, niin ei ole mitään syytä lisätä hänen verotaakkaansa sen enempää kuin normaalin palkansaajan. Mutta mikäli yritys on ostettu kansalta pilkkahintaan salaa kaverilta niin verotetaan se takaisin valtiolle tai ostetaan samaan hintaan takas (Fortum, Outokumpu, Kemirasta, Postipankki). Mikäli lääkäri on kouluttautunut 3v lukio ja 7-10v lääkäriksi kansan tuella niin on oikeus ja kohtuus, että hän myös työskentelee julkisella puolella vähintään viisi vuotta. Tämän tapaisia velvoitteita on mm. lentäjillä. Osa lääkärifirmoista on saanut kaverihintaan julkista omaisuutta ja oman keskuksen perustaminen on tullut halvaksi. Eduskuntapolitiikka osoittautui likaiseksi ja korruptoituneeksi, mutta se on pientä kuntapolitiikkaan verrattuna.

Siinä on tosiaan jotain pahasti vialla ellei yksityinen tee sitä tappiokseen, verohelpotusten kautta tai väärin laskettu, kuten yleensä. Tampereelta löytyi mielenkiintoinen ulkoistusesimerkki. Kaupunki antoi ulosottolaskutuksen norjalaiselle firmalle, joka teki sen ilmaiseksi. Ulosottovirasto säästi 50c/lähetys ja tulospalkkio jaettiin. Norjalainen firma peri kunnan sijaan asiakkailta 5€/lähetys. Tämä tietenkin näkyi heti sosiaaliluukulla ja vaikuttaa myös tamperelaiseen kulutukseen. Sosiaalivirastossa ei bonuksilla juhlittu. Kaupunki hävisi reilut neljä euroa. Hyvä business. Muistuttaa että se voitto tosiaan otetaan välistä.

[Alkuasukas]

Kaikki yliopistokoulutus kestää suomalaisilta 7 vuotta, laitetaanko kaikki siis valtiolle pakkotöihin?

Lääkärin erikoistumisopintoihin kuuluu nyt jonoakolline pakkotyöjakso valtiolla, koska erikoistuminen sen vaatii.

Suomen törkyprogressiivinen verotus pitää kyllä huolen siitä että Hyväpalkkaiset ammattilaiset maksavat opintonsa moninkertaisesti. Jos lääkärin koulutus maksaa 80 000€, niin se miljoonan pääoman kerännyt on maksanut sen jo yli kolminkertaisesti.

Vasemmiston perusmoskaa, anteeksi vain.

[Marko Parkkola]

Verotuksessa emme voi kilpailla eikä kannatakaan. Kilpailuetu voi olla turvallisuus, luotettavuus, varmuus, koulutetun työvoiman saatavuus ja osaaminen.

Turvallisuus = Siwoja ryöstetään päivittäin. Täällä Hommalla on keskusteluja "pikkurikoksista Suomessa"
Luotettavuus, varmuus = Sähköt katkeavat kun tuulee. Hallitus nostaa energiaveroja kun lystää.
Koulutettu työvoima, osaaminen = Tässä ollaan oikeassa, mutta jostain syystä kotimainen työvoimma ei kelpaa. Ikeakin palkkaa mamua.

Mikäli lääkäri on kouluttautunut 3v lukio ja 7-10v lääkäriksi kansan tuella niin on oikeus ja kohtuus, että hän myös työskentelee julkisella puolella vähintään viisi vuotta.

Eikö lääkärin koulutukseen jo kuulu joku terveyskeskusjakso? Sen jälkeen voi vasta erikoistua.

Kaupunki antoi ulosottolaskutuksen norjalaiselle firmalle, joka teki sen ilmaiseksi. Ulosottovirasto säästi 50c/lähetys ja tulospalkkio jaettiin. Norjalainen firma peri kunnan sijaan asiakkailta 5€/lähetys. Tämä tietenkin näkyi heti sosiaaliluukulla ja vaikuttaa myös tamperelaiseen kulutukseen. Sosiaalivirastossa ei bonuksilla juhlittu. Kaupunki hävisi reilut neljä euroa. Hyvä business. Muistuttaa että se voitto tosiaan otetaan välistä.

Eikö 5€ ole normaali hinta muistutuslaskusta? Minulle tuli juuri jostain syystä sähkölasku ulosottofirman kautta, kenties olivat hukanneet postissa alkuperäisen laskun. Siinä oli 5€ bonus siitä hyvästä, että en ollut hoitanut asiaa ajoissa. No tuo virhelaskutus selkisi, mutta ei se ole asiakkaan päätettävissä milloin laskunsa haluaa maksaa. Jos ei ole rahaa maksaa, niin menkööt sosiaalitoimistoon heti, eikä vasta karhukirjeen jälkeen.

Ja ylläolevassa mennään perse edellä puuhun. Ei sosiaalitoimisto ole mikään tavoiteltava tila, vaan työllisyys. Työllisyyttä ei paranneta verottamalla lisää.

[Tuomas3]

Kaikki yliopistokoulutus kestää suomalaisilta 7 vuotta, laitetaanko kaikki siis valtiolle pakkotöihin?

Lääkärin erikoistumisopintoihin kuuluu nyt jonoakolline pakkotyöjakso valtiolla, koska erikoistuminen sen vaatii.

Suomen törkyprogressiivinen verotus pitää kyllä huolen siitä että Hyväpalkkaiset ammattilaiset maksavat opintonsa moninkertaisesti. Jos lääkärin koulutus maksaa 80 000€, niin se miljoonan pääoman kerännyt on maksanut sen jo yli kolminkertaisesti.

Vasemmiston perusmoskaa, anteeksi vain.

Ihan hyviä havaintoja. Tarkennetaan vielä. Maisterintutkinto kestää n. 5v. ja lisensiaatin (lääkärin) 7v. Näitä helvetin rahakkaita "pakkotöitä", joissa valinnanvaraa piisaa, voisi tosiaan tehdä viisi vuotta aloilla, joissa on työvoimapulaa. Armeija teki lentäjien suhteen saman tempun aikoinaan, kun menetti ne järjestäen Finnairille. Lääkärille ei kuulu vielä pakollista työjaksoa vaan kandille. Aika monessa koulussa on kokonaan palkaton työharjoittelu.

Kyllä suoraan peruskoulusta töihin menevä duunari maksaa suhteessa enemmän veroja kuin korkeasti koulutettu. Itselläni on pari maisterin tutkintoa + lukio, niiden maksamiseen menee aika kauan. Lisäksi koko sen ajan, kun olen ollut koulussa ja saanut opintotukea+asumislisää, duunari on maksanut veroja. Minulla on ollut tuetut melkein ilmainen hammaslääkäri ja ateriaetu. Palkkaerot eivät ole niin suuret, että erotusta saisi kiinni ennen kuin duunari jää sairaseläkkeelle.

[Tuomas3]

Verotuksessa emme voi kilpailla eikä kannatakaan. Kilpailuetu voi olla turvallisuus, luotettavuus, varmuus, koulutetun työvoiman saatavuus ja osaaminen.

Turvallisuus = Siwoja ryöstetään päivittäin. Täällä Hommalla on keskusteluja "pikkurikoksista Suomessa"
Luotettavuus, varmuus = Sähköt katkeavat kun tuulee. Hallitus nostaa energiaveroja kun lystää.
Koulutettu työvoima, osaaminen = Tässä ollaan oikeassa, mutta jostain syystä kotimainen työvoimma ei kelpaa. Ikeakin palkkaa mamua.

Mikäli lääkäri on kouluttautunut 3v lukio ja 7-10v lääkäriksi kansan tuella niin on oikeus ja kohtuus, että hän myös työskentelee julkisella puolella vähintään viisi vuotta.

Eikö lääkärin koulutukseen jo kuulu joku terveyskeskusjakso? Sen jälkeen voi vasta erikoistua.

Kaupunki antoi ulosottolaskutuksen norjalaiselle firmalle, joka teki sen ilmaiseksi. Ulosottovirasto säästi 50c/lähetys ja tulospalkkio jaettiin. Norjalainen firma peri kunnan sijaan asiakkailta 5€/lähetys. Tämä tietenkin näkyi heti sosiaaliluukulla ja vaikuttaa myös tamperelaiseen kulutukseen. Sosiaalivirastossa ei bonuksilla juhlittu. Kaupunki hävisi reilut neljä euroa. Hyvä business. Muistuttaa että se voitto tosiaan otetaan välistä.

Eikö 5€ ole normaali hinta muistutuslaskusta? Minulle tuli juuri jostain syystä sähkölasku ulosottofirman kautta, kenties olivat hukanneet postissa alkuperäisen laskun. Siinä oli 5€ bonus siitä hyvästä, että en ollut hoitanut asiaa ajoissa. No tuo virhelaskutus selkisi, mutta ei se ole asiakkaan päätettävissä milloin laskunsa haluaa maksaa. Jos ei ole rahaa maksaa, niin menkööt sosiaalitoimistoon heti, eikä vasta karhukirjeen jälkeen.

Ja ylläolevassa mennään perse edellä puuhun. Ei sosiaalitoimisto ole mikään tavoiteltava tila, vaan työllisyys. Työllisyyttä ei paranneta verottamalla lisää.

Turvallisuutta voidaan aina parantaa mm. sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja maahanmuuttopolitiikkaa kehittämällä. Silti yritysten kokema turvallisuus on täällä parempi kuin alhaisen veroasteen maissa.

Useimpiin tutkintoon johtaviin koulutuksiin kuuluu työharjoittelu. Epäpätevät kandit eivät korvaa valmistunutta lääkäriä.

Tampereen kaupunki ei laskuttanut tuota aiemmin asiakkailtaan. Ulkoistaminen oli siis virhe. Ennemmin kaupungin olisi vaikka itse kannattanut laskuttaa. Se vain oli turhaa, koska sama raha lähtisi toiselta luukulta. Ei tietenkään sosiaalitoimisto ole tavoiteltava tila vaan viimeisin hätävara, mutta ulosoton asiakkaat ovat tai ainakin aika pian ovat velkaneuvonnan ja sosiaalitoimiston asiakkaita.

Pääasiallisesti työllisyyttä ei paranneta verotuksen keinoin. Työllisyyttä parannetaan verottamalla vain jos verorahat ovat järkevästi kohdennetut ja oikeasta kohtaa pois napsitut. Laitetaan lisää esim. starttirahoihin ja kuntien yrityssuunnitteluun. Sosiaaliturvaan laitetut rahat tulevat osaltaan takaisin kotimaisen kulutuksen kautta (ei mene ulkomaanmatkoihin tms. vaan ruokaan). Verotetaan sieltä, missä se ei vaikuta peruskulutukseen vaan luksuskulutukseen. Kannustetaan kotimaiseen kulutukseen ulkolaisen sijaan. Esimerkki: Suomen etu on se, jos jengi ei reissaisi lomamatkoja ulkomailla. Tuetaan kotimaista matkailua ja tehdään Kanarian reissuista kalliimpia. Tämä tulee tehdä niin, ettei kilpailuvirasto puutu siihen. Monista pienistä puroista saadaan vuolas joki. Lisäksi verotuksen pitää olla oikeudenmukaista siten, että kaikilla on varaa asua ja syödä hyvin. Jos alimmassa tuloluokassa ei ole, on korotettava paremmin ansaitsevien veroa ja madallettava pienituloisten, siten että työnteko on aina kannattavaa. Itselleni jää menojen jälkeen (asun ja syön erittäin hyvin) säästöön 1500€/kk ja siitä voisi hyvin verottaa hieman lisää, jos raha kohdennetaan oikeudenmukaisesti.

[Alkuasukas]

Suoraan peruskoulusta ei tänä päivänä mennä mihinkään muualle kuin mäkkärin kassalle töihin, ne ajat oli ja meni. Vähintään amiksen kautta on mentävä, jolloin duunarin "eduksi" jää se 5-7 vuoden koulutusjakso. Maisterintutkinto maksaa 20-40 000€, pl lääkärit.

Jos duunari on 2500€ palkalla töissä 30 vuotta on verokertymä noin 160 000 euroa, 4000 euron maisterinpalkalla 23 vuoden verokertymä on noin 230 000 euroa, jolloin valtio tienaa jo 70 000- koulutuskulut. Lääkärin peruspalkka on 5000€, jolla 23 vuoden verokertymä on noin 300 000.

[vilach]

Jos duunari on 2500€ palkalla töissä 30 vuotta on verokertymä noin 160 000 euroa

Monta kertaa enemmän, kuin 160 000. Suomen veroaste on noin 50%, eli keskituloinen maksaa veroja noin 40 000 vuodessa. 2500 euron palkka on hieman keskipalkkaa alhaisempi, joten verotuloja kertyy noin 33 000 vuodessa. 30 vuodessa noin miljoona, eikä 160 000.

[Alkuasukas]

Jos duunari on 2500€ palkalla töissä 30 vuotta on verokertymä noin 160 000 euroa

Monta kertaa enemmän, kuin 160 000. Suomen veroaste on noin 50%, eli keskituloinen maksaa veroja noin 40 000 vuodessa. 2500 euron palkka on hieman keskipalkkaa alhaisempi, joten verotuloja kertyy noin 33 000 vuodessa. 30 vuodessa noin miljoona, eikä 160 000.

Eli 30 000 vuosituloilla maksetaan 33 000 euroa veroja. Just. No se lääkäri maksaa 60 000 euron vuosituloistaan sitten varmaan 80 000 euroa veroja?

[Tuomas3]

Suoraan peruskoulusta ei tänä päivänä mennä mihinkään muualle kuin mäkkärin kassalle töihin, ne ajat oli ja meni. Vähintään amiksen kautta on mentävä, jolloin duunarin "eduksi" jää se 5-7 vuoden koulutusjakso. Maisterintutkinto maksaa 20-40 000€, pl lääkärit.

Jos duunari on 2500€ palkalla töissä 30 vuotta on verokertymä noin 160 000 euroa, 4000 euron maisterinpalkalla 23 vuoden verokertymä on noin 230 000 euroa, jolloin valtio tienaa jo 70 000- koulutuskulut. Lääkärin peruspalkka on 5000€, jolla 23 vuoden verokertymä on noin 300 000.

Laskin sivulla Vero.fi laskurissa yksinkertaistaen kahden lapsen kanssa verotuksen:

Jos duunari on keskipalkalla (40000€) vuodessa töissä 30v. Hän maksaa veroa joka vuosi 16300€= 489000€/30v. Verop 22,5.
Jos lääkäri on toissä omalla peruspalkallaan (63000€/vuosi). 30 vuotta on 576000€. Verop 30.
Erotus on siis 576000€ - 489000€ = 87000€.
Lukukausikustannukset ovat n. 10000€ luokkaa ja siihen opintososiaaliset etuudet päälle. Voidaan siis laskea lääkärin maksaneensa opiskelunsa 30 vuodessa.
Duunariin on vielä kiinniotettavaa tämän seitsemän vuoden verotus 16300 * 7 = 114100€. Kun lääkäri on maksanut sen, duunari on jo sairaseläkkeellä.

Tämä laskutoimitus on siinä mielessä vääristynyt, etten tiedä lääkärin keskipalkkaa, joka on varmasti suurempi kuin tuo 63000/vuosi. Lisäksi erilaiset verovähennykset pienentävät maksettavaa veroa.

[Alkuasukas]

Lääkärin alkupalkka on 5000€. Meinaat että se kouluttamaton duunari pääsee töihin 3300€ kuukausliksalla? Ehhehee...

[Tuomas3]

Lääkärin alkupalkka on 5000€. Meinaat että se kouluttamaton duunari pääsee töihin 3300€ kuukausliksalla? Ehhehee...

Puhuin keskipalkasta duunarin osalta. Laskin sen reilun 3000 mukaan + loma ja lomaltapaluurahat. Sanoinkin, että siinä se vääristyy hieman, koska lääkäriltä otin erikoistuneen lääkärin aloituspalkan 5100+lomarahat. Tarkoituksena oli osoittaa, ettei se progressio ole väärin vaan se tasoittuu pitkässä juoksussa. Lasku ei ollut tarkka, mutta vahvasti suuntaa antava.

Kyllä mulla on kouluttautumattomia (0-2v.) kavereita vaikka kuinka monta, jotka tienaavat tällä hetkellä 35-40v. 3000-5000:n riippuen onko oma yritys vai ei. Aluksi ovat tienanneet toki vähemmän, mutta taitojen ja ikilisien karttuessa potti nousee. Esimerkiksi prosessiteollisuuden duunari tienaa jo aluksi helposti sen 3000€, joskin siinä on usein yötöitä ja sunnuntailisiä yms., mutta normaali viikottainen työaika kuitenkin. Palkkalaskuri.fi voi tarkastella alakohtaisesti. Mol.fi/avo löytyy myös palkkatietoa.

[vilach]

No se lääkäri maksaa 60 000 euron vuosituloistaan sitten varmaan 80 000 euroa veroja?

Kyllä maksaa. Suomen veroaste on noin 50%, koska julkisten menojen osuus on noin 50% BKT:stä.
Julkisia menoja rahoitetaan juuri verojen avulla. Näitä veroja maksavat noin 2.2 miljoonaa työssä käyvää. Muut vain kuluttavat veroja ja todella paljon, koska täällä on suuret eläkkeet, ansiosidonnaiset työttömyystuet, paljon piilotyöttömiä jne. Lääkäreillä veroprosentti on merkittävästi korkeampi, kuin keskituloisella progression takia. Sen lisäksi heidän kulutusrakenne on sellainen, että heidän alv on paljon korkeampi, kuin keskituloisella. Loistoautot, bensiini, huippukalliit ravintolat, huippukalliit asunnot jne. He kuluttavat paljon sellaisia tavaroita, joissa on paljon piiloveroja. Esim. huippukallis viini.

[Alkuasukas]

 

[Arkastan]

Kun lukee 'professori' Arhinmäen tekstejä, tulee muistaa, että ko herra tienaa 10.000€ kuukaudessa, asuu vuokralla, säästöjä ja omaisuutta nada....

Tällä formaatilla luen mieluummin jonkun kapitalistin ajatuksia.

[Marko Parkkola]

Olen vakaasti sitä mieltä, että verotusta ja idealismia ei pidä sekoittaa keskenään. Verotus pitää ajatella siltä pohjalta, että mihin rahaa tarvitaan, eikä minään tulojen tasaajana. Arhinmäki olisi vasemmistolaisesti keräämässä lisää veroja. Minä olisin oikeistolaisesti vähentämässä menoja.

"Turvallisuutta voidaan aina parantaa mm. sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja maahanmuuttopolitiikkaa kehittämällä."

Kehittäminen on hieno sana. Se kun ei tarkoita mitään. Sama kuin meidän alalla on monesti erilaisia prosesseja johtamisessa, projektisuunnittelussa, koodaustekniikoissa. Prosessit on siitä hienoja, että niitä voidaan aina kehittää. Näin on keksitty ikiliikkuja ja konsultit kiittävät.

[Jouko]

Olen vakaasti sitä mieltä, että verotusta ja idealismia ei pidä sekoittaa keskenään. Verotus pitää ajatella siltä pohjalta, että mihin rahaa tarvitaan, eikä minään tulojen tasaajana. Arhinmäki olisi vasemmistolaisesti keräämässä lisää veroja. Minä olisin oikeistolaisesti vähentämässä menoja.

"Turvallisuutta voidaan aina parantaa mm. sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja maahanmuuttopolitiikkaa kehittämällä."

Kehittäminen on hieno sana. Se kun ei tarkoita mitään. Sama kuin meidän alalla on monesti erilaisia prosesseja johtamisessa, projektisuunnittelussa, koodaustekniikoissa. Prosessit on siitä hienoja, että niitä voidaan aina kehittää. Näin on keksitty ikiliikkuja ja konsultit kiittävät.

Kansalaispalkka olisi hyvä ajatus. Se vaatisi vain melkoisen tukiviidakon karsimisen ja perkaamisen. Mutta lopputulos saattaisi olla tyydyttävä ja taloudellisesti kannattava. Mutta meillä ja muuallakin työllistetään melkoinen virka-armeija tukibyrokratian rattaissa. Se on se ongelma eikä itse etuudet.

[Alkuasukas]

Kansalaispalkkaakaan ei tarvitsisi, jos työntekijälle jäisi säällisempi siivu työnantajan maksamasta rahasta käteen. Joskin olen sitä mieltä että kansalaispalkkajärjestelmä oilisi hallinnollisesti huomattavasti aprempi kuin nykyinen.

Jos bruttopalkka on 2500€, työnantajan nettomenot ovat noin 3500€. Käteen jää noin 1750€. Hihhei.

Verohallintoa voisi myös virtaviivaistaa siirtymällä tasaveroon ja luopumalla kaikista verovähennyksistä.

[Tuomas3]

Olen vakaasti sitä mieltä, että verotusta ja idealismia ei pidä sekoittaa keskenään. Verotus pitää ajatella siltä pohjalta, että mihin rahaa tarvitaan, eikä minään tulojen tasaajana. Arhinmäki olisi vasemmistolaisesti keräämässä lisää veroja. Minä olisin oikeistolaisesti vähentämässä menoja.

"Turvallisuutta voidaan aina parantaa mm. sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja maahanmuuttopolitiikkaa kehittämällä."

Kehittäminen on hieno sana. Se kun ei tarkoita mitään. Sama kuin meidän alalla on monesti erilaisia prosesseja johtamisessa, projektisuunnittelussa, koodaustekniikoissa. Prosessit on siitä hienoja, että niitä voidaan aina kehittää. Näin on keksitty ikiliikkuja ja konsultit kiittävät.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei verotusta ja idealismia saa sekoittaa keskenään. Verotusta pitää arvioida aina hetken tilanteen mukaan. Epäonnistumisista pitää oppia. Eri talousteorioissa on keinoja tietynlaisia tilanteita varten. Esim. nousukaudella tulee nostaa verotusta ja laskukaudella laskea. Monet poliitikot kuitenkin haluavat tarjota nousukaudella kivaa äänestäjille ja laskukaudella ei enää ole varaa elvyttää kuin velaksi. Nyt ollaan virheellisen europolitiikan ja veroalen vuoksi siinä tilanteessa, että elvytysvaraa ei ole edes velaksi. Lipposen II ja porvarihallitus olivat tuhoisia. Joudumme korottamaan veroja laskukaudella, joka on taloustieteellinen virhe. Toinen vaihtoehto olisi leikata, joka tulee vielä kallimmaksi, jos se tapahtuu perus sos&terv.huollosta tai koulutuksesta. Lopputulos on, että joudumme lamaan, mutta sieltä voidaan nousta keskinäisellä yhteistyöllä ja hyvinvointipalveluihin satsaamalla.

Kaikki Helsingin kansantaloustieteen laitoksella tuntuivat tietävän, että porvarihallituksen, kuten Lipposen II:n olisi hyvinä aikoina lopettaa velanottaminen veronalennuksia varten. Veropohjaa muka laajennettiin. Huonosti kävi ja velka pitää maksaa korkoineen. Nyt euroopan joutuessa taantumaan ja viennin hiipuessa olisimme voineet väliaikaisesti alentaa verotusta talouden elvyttämiseksi. Nyt pitääkin maksaa velkoja ja myös kreikkalaisten velkoja.

Verotus tulojen tasaajana. Kansantaloustieteen perusteet kertovat, että resursseista vallitsee aina niukkuus. Raha on vain arvon mitta, joka kertoo ihmisten mahdollisuuksista resursseihin. Hyvinvointivaltion perusteissa (niin oikeistossa kuin vasemmistossa) kaikilla on oikeus kotiin, ruokaan, terveydenhoitoon, koulutukseen ym. universaaliin. Suuret tuloerot eivät ole johtaneet missään länsimaisessa valtiossa hyvinvointiin vaan päinvastoin; pohjoismaissa ollaan voitu parhaiten. Verotuksella tasataan siis mahdollisuuksia niukkoihin resursseihin yhteiskuntarauhan vuoksi. Lisäksi kaikella työllä pitää tulla toimeen, jotta sitä suostutaan tekemään; tällöin on jostain napsaistava, ettei muodostu matalapalkka-aloja. Verotus tulojen tasaajana ei ole niin yksiselitteinen, että isotuloinen maksaisi automaattisesti enemmän veroja kuin keskituloinen, kuten lääkäri/duunari -vertailu osoittaa. Se avittaa järjestelmää oikeudenmukaisuuteen. Se ei olisi oikeudenmukaista, että esim. duunarit maksaisivat meidän koulutuksen, emmekä me maksaisi missään vaiheessa takaisin.

Tuloeroja voi tilastokeskuksen sivuilla tarkkailla gini-kertoimen avulla. Sitten miettiä kuinka hyvinvoipia jengi kussakin maassa on.

[Alkuasukas]

Verojen korotusta voisi jotenkin koittaa perustella mikäli valtio ei tuhlaisi mihinkään. Niin kauan kun miljardeja kaadetaan sinne ja tänne, ei perustetta verojen korotukselle ole. Piste.

Jos on tiukkaa, niin karsitaan siitä kehitysavusta, kaksikielisyydestä, hallinnosta jne. Kun KAIKKI tehtävissä oleva on tehty, niin korotetaan sitten jos tarvetta on. Tuskin on...

[Marko Parkkola]

Jos nyt vielä palataan Arhinmäkeen, niin verotus ei ole omiaan lisämään kansantalouden kasvua. Ongelma tällä hetkellä on se, että kasvua tarvitaan reippaasti enemmän kuin nyt. Seuraa mielenkiintoinen tilanne, kun hallituksen ohjelma on kasattu talouskasvun päälle, mutta yksi hallituksen ministereistä vastustaa talouskasvua.

EDIT: Ka! Sattuipa uutinen silmään.

IMF ennustaa euroalueelle pientä taantumaa

Nyt onkin hyvä hetki karkoittaa transaktioveroilla pääomia mm. Ruotsiin ja Iso-Britanniaan.

[requiem]

Valtio otti velkaa reippaasti vuosina 1990-1995. Tämän jälkeen valtion velkamäärä käytännössä saturoitui samalle tasolle vuosiksi 1995-2005. Vuosina 2005-2008 velkoja maksettiin pois. Mutta sitten taas palattiin kasvu-uralle. Eli yksinkertaisesti listamuodossa

• Reilu velantotto vuosina 1990-1995: 9 miljardia € -> 60 miljardia €
• Velka polki paikallaan 1995-2005: 60 - 63 miljardia €
• Velkaa maksettiin pois 2005-2008: 60 miljardia € -> 54 miljardia €
• Velkaa otetaan taas 2008-?: 54 miljardia € -> 80 miljardia € (viimeisin arvio)

Julkiset menot kehittyivät samoina ajanjaksoina seuraavasti

• Kasvua vuosina 1990-1995: 43 miljardia € -> 59 miljardia €
• Kasvua vuosina 1995-2005: 59 -> 79 miljardia €
• Kasvua vuosina 2005-2008: 79 miljardia € -> 91 miljardia €
• Kasvua vuosina 2008-?: 91 miljardia € -> n. 100 miljardia € (viimeisin tieto)

Verotulot (excel-tiedosto) kehittyivät samoina ajanjaksoina seuraavasti

• Kasvua vuosina 1990-1995: 39 miljardia € -> 44 miljardia €
• Kasvua vuosina 1995-2005: 44 -> 69 miljardia €
• Kasvua vuosina 2005-2008: 69 miljardia € -> 79 miljardia €
• Laskua vuosina 2008-?: 79 miljardia € -> 76 miljardia € (viimeisin tieto)

Tästä voidaan tehdä pari johtopäätöstä. Reilusti otettua velkaa ei haluttu/tajuttu/ymmärretty maksaa, myös poliittisen yhteisymmärryksen syntymättömyys on tietenkin vielä yksi mahdollinen syy, silloin pois kun siihen olisi ollut mahdollisuus, eli jo selvästi parempina aikoina 2000-luvun alkupuolella. Vaikka verotulot kasvoivatkin tasaisesti kyseisenä ajanjaksona veronalennuksista huolimatta, tämä rahavirta haluttiin selvästi kanavoida julkisten menojen kasvattamiseen. Veroasteen laskeminenkaan ei selitä velan lyhentämättömyyttä 2000-luvun alkuvuosina, koska veroaste kävi huipussaan 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, tästä sitten veroaste alkoi hiipiä takaisin kohti 80-luvun lopun ja 90-luvun alun lukemia kohti.

Sitten olisi pieni kysymys johon näihin tilastoihin tiirailu ei vastaa. Monena vuonna julkiset menot ovat ylittäneet verotulot, mutta tämä ei kuitenkaan näy valtion velan kasvuna. Kyseinen ero on siten selitettävissä kuntien velkaantumisella, kun toimintaa on pyöritetty velaksi?

[Jouko]

Valtio otti velkaa reippaasti vuosina 1990-1995. Tämän jälkeen valtion velkamäärä käytännössä saturoitui samalle tasolle vuosiksi 1995-2005. Vuosina 2005-2008 velkoja maksettiin pois. Mutta sitten taas palattiin kasvu-uralle. Eli yksinkertaisesti listamuodossa

• Reilu velantotto vuosina 1990-1995: 9 miljardia € -> 60 miljardia €
• Velka polki paikallaan 1995-2005: 60 - 63 miljardia €
• Velkaa maksettiin pois 2005-2008: 60 miljardia € -> 54 miljardia €
• Velkaa otetaan taas 2008-?: 54 miljardia € -> 80 miljardia € (viimeisin arvio)

Julkiset menot kehittyivät samoina ajanjaksoina seuraavasti

• Kasvua vuosina 1990-1995: 43 miljardia € -> 59 miljardia €
• Kasvua vuosina 1995-2005: 59 -> 79 miljardia €
• Kasvua vuosina 2005-2008: 79 miljardia € -> 91 miljardia €
• Kasvua vuosina 2008-?: 91 miljardia € -> n. 100 miljardia € (viimeisin tieto)

Verotulot (excel-tiedosto) kehittyivät samoina ajanjaksoina seuraavasti

• Kasvua vuosina 1990-1995: 39 miljardia € -> 44 miljardia €
• Kasvua vuosina 1995-2005: 44 -> 69 miljardia €
• Kasvua vuosina 2005-2008: 69 miljardia € -> 79 miljardia €
• Laskua vuosina 2008-?: 79 miljardia € -> 76 miljardia € (viimeisin tieto)

Tästä voidaan tehdä pari johtopäätöstä. Reilusti otettua velkaa ei haluttu/tajuttu/ymmärretty maksaa, myös poliittisen yhteisymmärryksen syntymättömyys on tietenkin vielä yksi mahdollinen syy, silloin pois kun siihen olisi ollut mahdollisuus, eli jo selvästi parempina aikoina 2000-luvun alkupuolella. Vaikka verotulot kasvoivatkin tasaisesti kyseisenä ajanjaksona veronalennuksista huolimatta, tämä rahavirta haluttiin selvästi kanavoida julkisten menojen kasvattamiseen. Veroasteen laskeminenkaan ei selitä velan lyhentämättömyyttä 2000-luvun alkuvuosina, koska veroaste kävi huipussaan 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, tästä sitten veroaste alkoi hiipiä takaisin kohti 80-luvun lopun ja 90-luvun alun lukemia kohti.

Sitten olisi pieni kysymys johon näihin tilastoihin tiirailu ei vastaa. Monena vuonna julkiset menot ovat ylittäneet verotulot, mutta tämä ei kuitenkaan näy valtion velan kasvuna. Kyseinen ero on siten selitettävissä kuntien velkaantumisella, kun toimintaa on pyöritetty velaksi?

Hyvässä muistissa on miten vasemmisto alkui parkumaan jakovarasta kun velkaa saatiin hiukan lyhennettyä. Jutta puhui unelmista puheenjohtajaksi päästyään.

[Tuomas3]

Verojen korotusta voisi jotenkin koittaa perustella mikäli valtio ei tuhlaisi mihinkään. Niin kauan kun miljardeja kaadetaan sinne ja tänne, ei perustetta verojen korotukselle ole. Piste.

Jos on tiukkaa, niin karsitaan siitä kehitysavusta, kaksikielisyydestä, hallinnosta jne. Kun KAIKKI tehtävissä oleva on tehty, niin korotetaan sitten jos tarvetta on. Tuskin on...

Noista olen pääosin samaa mieltä. Ei verotusta tule korottaa itsensä vuoksi. Epäilen että tarvetta silti on. Säästöt pitäisi tarkastaa nopeasti ja samoin sen jälkeiset mahdolliset veronkorotukset.

Yksi muutos jonka haluaisin on: Alv tulisi muuntaa takaisin tulo/pääoma verotukseen. Alvin kaltainen haittavero (haitake) sopii vain tuotteille, jotka lisäävät yhteiskunnallisia kustannuksia (bensiini, tupakka, alkoholi). Muutoin ne vain haittaavat pieniä yrityksiä ja epätasa-arvoistavat kulutusta eri palkkaluokkien osalta sekä lisäävät inflaatiota ja lisäävät julkisia menoja sosiaalitoimen puolelta. Järjetöntä pitää haittaveroa ruoassa Lystikästä, että jopa luomuruoassa on haittavero, josta vihreät itse ovat olleet päättämässä (tämä tekee luomutuotteesta vieläkin kalliimman verrattuna muihin elintarvikkeisiin).

[Tuomas3]

Valtio otti velkaa reippaasti vuosina 1990-1995. Tämän jälkeen valtion velkamäärä käytännössä saturoitui samalle tasolle vuosiksi 1995-2005. Vuosina 2005-2008 velkoja maksettiin pois. Mutta sitten taas palattiin kasvu-uralle. Eli yksinkertaisesti listamuodossa

• Reilu velantotto vuosina 1990-1995: 9 miljardia € -> 60 miljardia €
• Velka polki paikallaan 1995-2005: 60 - 63 miljardia €
• Velkaa maksettiin pois 2005-2008: 60 miljardia € -> 54 miljardia €
• Velkaa otetaan taas 2008-?: 54 miljardia € -> 80 miljardia € (viimeisin arvio)

Julkiset menot kehittyivät samoina ajanjaksoina seuraavasti

• Kasvua vuosina 1990-1995: 43 miljardia € -> 59 miljardia €
• Kasvua vuosina 1995-2005: 59 -> 79 miljardia €
• Kasvua vuosina 2005-2008: 79 miljardia € -> 91 miljardia €
• Kasvua vuosina 2008-?: 91 miljardia € -> n. 100 miljardia € (viimeisin tieto)

Verotulot (excel-tiedosto) kehittyivät samoina ajanjaksoina seuraavasti

• Kasvua vuosina 1990-1995: 39 miljardia € -> 44 miljardia €
• Kasvua vuosina 1995-2005: 44 -> 69 miljardia €
• Kasvua vuosina 2005-2008: 69 miljardia € -> 79 miljardia €
• Laskua vuosina 2008-?: 79 miljardia € -> 76 miljardia € (viimeisin tieto)

Tästä voidaan tehdä pari johtopäätöstä. Reilusti otettua velkaa ei haluttu/tajuttu/ymmärretty maksaa, myös poliittisen yhteisymmärryksen syntymättömyys on tietenkin vielä yksi mahdollinen syy, silloin pois kun siihen olisi ollut mahdollisuus, eli jo selvästi parempina aikoina 2000-luvun alkupuolella. Vaikka verotulot kasvoivatkin tasaisesti kyseisenä ajanjaksona veronalennuksista huolimatta, tämä rahavirta haluttiin selvästi kanavoida julkisten menojen kasvattamiseen. Veroasteen laskeminenkaan ei selitä velan lyhentämättömyyttä 2000-luvun alkuvuosina, koska veroaste kävi huipussaan 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, tästä sitten veroaste alkoi hiipiä takaisin kohti 80-luvun lopun ja 90-luvun alun lukemia kohti.

Sitten olisi pieni kysymys johon näihin tilastoihin tiirailu ei vastaa. Monena vuonna julkiset menot ovat ylittäneet verotulot, mutta tämä ei kuitenkaan näy valtion velan kasvuna. Kyseinen ero on siten selitettävissä kuntien velkaantumisella, kun toimintaa on pyöritetty velaksi?

Valtion tuloissa Lipposen jälkeen pitää ottaa huomioon se, ettei mm. seuraavia suuria tulonlähteitä enää ollut: IVO, Outokumpu, Kemira, Postipankki... Näiden polkumyynnistä saaduista pikkurahoista lyhennettiin hetkellisesti velkaa. Sen sijaan Lipposen tutut Neste Oilissa sekä kaupat konsultoineet P. Fagernäs ja B. Wahlroos ovat rahoissaan. Varsinkin Wahlroosin konsultoima Postipankin myynti hänen omalle pikku investoinipankilleen oli varsin mielenkiintoista. Sen jälkeen oli hyvä leveillä rahoillaan.

[Tuomas3]

Olen vakaasti sitä mieltä, että verotusta ja idealismia ei pidä sekoittaa keskenään. Verotus pitää ajatella siltä pohjalta, että mihin rahaa tarvitaan, eikä minään tulojen tasaajana. Arhinmäki olisi vasemmistolaisesti keräämässä lisää veroja. Minä olisin oikeistolaisesti vähentämässä menoja.

"Turvallisuutta voidaan aina parantaa mm. sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja maahanmuuttopolitiikkaa kehittämällä."

Kehittäminen on hieno sana. Se kun ei tarkoita mitään. Sama kuin meidän alalla on monesti erilaisia prosesseja johtamisessa, projektisuunnittelussa, koodaustekniikoissa. Prosessit on siitä hienoja, että niitä voidaan aina kehittää. Näin on keksitty ikiliikkuja ja konsultit kiittävät.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei verotusta ja idealismia saa sekoittaa keskenään. Verotusta pitää arvioida aina hetken tilanteen mukaan. Epäonnistumisista pitää oppia. Eri talousteorioissa on keinoja tietynlaisia tilanteita varten. Esim. nousukaudella tulee nostaa verotusta ja laskukaudella laskea.

En ole ihan varma jos nyt todellakin puhut idealistisesta verottamisesta vai et. Idea nousukauden korkeammasta verotuksesta perustuu rahan määrän hillitsemiseen. Nousukaudella kansalaisille tuuppaa tulla liikaa rahaa käyttöön ja se johtaa erilaisiin ongelmiin. Eräs tapa vähentää rahan määrä on sen siirtäminen valtiolle veroina. Laskusuhdanteessa sitten toisin päin. Tämä ei kuitenkaan ole mitään idealismia vaan se perustuu puhtaasti talousteorioihin ja -kokemukseen missä yritetään hillitä talouden ylikuumenemista tai kiihdyttää sitä, tilanteesta riippuen.

Perusteltujakin idealistisia veroja on kyllä olemassa. Niitä kutsutaan haittaveroiksi ja niillä ohjataan ihmisten käyttäytymistä pohjautuen jonkin haitan arvioon. Mikä sitten on haitallista on oma poliittinen vääntönsä mutta periatteessa näin.

Jäsen Marko Parkkolan ajatus idealistimista olen rivien välistä tulkitsevinani tulojen siirroiksi. Vasemalla on kovin suosittua tasata tuloja eri tuloluokkien kesken verotuksella. Eli otetaan yhdeltä ja annetaan toiselle. Tämä politiikka on perusteltua vain hyvin pienessä muodossa eli esim. tilanteissa missä ihminen kerta kaikiaan jäisi ilman ruokaa, majoitusta ja muista ehdottomista välttämättömyyksitä johtuen elämäntilanteestaan. Tulonsiirtojen pitäisi olla hätävara mutta Suomessa niistä olaan tehty pysyvä ja jopa pääasiallinen toimeentulo sadoille tuhansille ihmsille.

Käytännössä kaikki suomalaiset nauttivat tulonsiirroista jossain vaiheessa elämää. Ne alkavat jo kehdossa lapsilisien ja erilaisten vanhemmuusavustusten muodossa, jatkuvat nuoruusiässä opintotukina sekä aikuisena työttömyyskorvauksina ja sairastamistukina päätyen eläkkeisiin. Kaikki tulonsiirrot työkykyisille henkilöille sekä lapsuuden tuet tulisi kyseenalaistaa.

Koska tulonsiirtoja tehdään kaikille kautta koko elämän eri verukkein ja ajanjaksoin, niistä on tosiasiallisesti tullut rinnakkainen valtion kustantama vaihteleva palkka, jota ilman on monesti vaikea pärjää. Tämä tuskin oli tulonsiirtojen alkuperäinen idea mutta siihen se on mennyt. Tämä tulonsiirtokäytäntö on omiaan lisämään sen tarvetta. Se on itseään ruokkiva automaatti missä tuilla joudutaan kompensoimaan roimaa verotusta ja siitä seuraavaa alhaista ostovoimaa.

Poliittista tahtoa uudistuksiin tuskin on olemassa koska kansa on siinä uskossa, että tulonsiirrot ovat välttämättömiä. Taustalla piilee ihmisten halu päästä helpommalla ja elää muiden työnteolla, siis siipeileminen. Vasemmisto kannustaa tähän ajatteluun suurten tulonsiirtojen politiikallaan.

Talousteorioiden doktriineja en pidä idealistisina, koska ne pohjautuvat matemaattiseen tai empiiriseen evidenssiin siitä, että ainakin ideaalitilanteessa ne toimivat. Tarkoitin nimenomaan, että laman aikana pitää alentaa verotusta jne.

Pohjoismainen malli todistaa, että anteliaat tulonsiirrot ovat toimivampia kuin niukat. Mainitsemasi epäkohdat yhdistettynä ylisukupolviseen syrjäytymiseen ja sossuelämiseen ovat ikäviä tosiasioita. Pohjoismainen malli ei toimi täysin, mutta se on kuitenkin paras kokeilu tähän mennessä. Niukan sosiaaliturvan maissa rikollisuutta esiintyy enemmän, ja pari vankilapäivää on kalliimpi kuin kuukauden sossuansio. Ruoka yms. on pakko varastaa, jos rahat eivät riitä ja töitä ei ole. Arvostan turvallisia katuja ja maksan niistä mielelläni.

Tanskan kansalaispalkkamalli on mielenkiintoinen. Siellä on n. 1300-1500€ työttömyyskorvaukset ja töitä on pakko ottaa vastaan, jos haluaa rahan. Vaihtoehtona on putoaminen suomalaisen perussossutuen kokoiselle perusrahalle. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Maahanmuuttajia kansalaispalkka ei koske, koska se on kansalaispalkka ja kansalaisuuden saaminen edellyttää Tanskassa aika paljon.

[Marko Parkkola]

Jäsen hkanime ymmärsi täydellisesti mitä tarkoitin.

En ymmärrä jäsen Tuomas3:n väitettä pohjoismaisen mallin ihanuudesta, paitsi jos ajattelee sitä keskiluokan kuristamisena. Siinä se toimii mallikelpoisesti. Uhria kituutetaan hautaan asti. Muutamia onnettomuuksia tapahtuu itsemurhien ja henkilökohtaisten konkurssien muodossa, mutta muuten homma toimii.