Valtionyhtiöt

[Alkuasukas]

Osake-enemmistö käyttää määräysvaltaa, piste. Jos haluat leikkiä niin leiki vaan.

"Lisäksi omistuspohjaa on laajennettu mm. Kemijoki Oy:ssä (1997) ja Fortum Oyj:ssä (1998, 2002 ja 2005), joista viimeksi mainittu on muodostettu yhdistämällä Neste Oyj ja Imatran Voima Oyj. Näissä yhtiöissä valtiolla on edelleen määräysvalta."

 

[Sour-One]

Osake-enemmistö käyttää määräysvaltaa, piste. Jos haluat leikkiä niin leiki vaan.

"Lisäksi omistuspohjaa on laajennettu mm. Kemijoki Oy:ssä (1997) ja Fortum Oyj:ssä (1998, 2002 ja 2005), joista viimeksi mainittu on muodostettu yhdistämällä Neste Oyj ja Imatran Voima Oyj. Näissä yhtiöissä valtiolla on edelleen määräysvalta."

Itsehän tässä leikit, kun et osaa kertoa yhtään esimerkkiä miten valtio käyttää määräysvaltaa Fortumissa.

[Alkuasukas]

Hui hai. No vaikka nimittämällä hallituksen joka nimittää toimitusjohtajan. Sitähän osakeyhtiön omistaja tekee.

[Sour-One]

Hui hai. No vaikka nimittämällä hallituksen joka nimittää toimitusjohtajan. Sitähän osakeyhtiön omistaja tekee.

Eli siis käyttää normaalia osakkeenomistan valtaa yhtiössä. Selvä se. Mutta kerro jo miten valtio osallistuu päätöksen tekoon Fortumissa?

[sivullinen.]

Hui hai. No vaikka nimittämällä hallituksen joka nimittää toimitusjohtajan. Sitähän osakeyhtiön omistaja tekee.

Eli siis käyttää normaalia osakkeenomistan valtaa yhtiössä. Selvä se. Mutta kerro jo miten valtio osallistuu päätöksen tekoon Fortumissa?

Monella tapaa. Hallintoneuvosto on vanha tapa. Uudemmat eivät ole julkisia. Muuten vapaan talouden näytelmä ei toimisi.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2011/02/25/valtio-esittaa-fortumin-hallintoneuvoston-lakkauttamista/20112805/170

[Sour-One]

Hui hai. No vaikka nimittämällä hallituksen joka nimittää toimitusjohtajan. Sitähän osakeyhtiön omistaja tekee.

Eli siis käyttää normaalia osakkeenomistan valtaa yhtiössä. Selvä se. Mutta kerro jo miten valtio osallistuu päätöksen tekoon Fortumissa?

Monella tapaa. Hallintoneuvosto on vanha tapa. Uudemmat eivät ole julkisia. Muuten vapaan talouden näytelmä ei toimisi.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2011/02/25/valtio-esittaa-fortumin-hallintoneuvoston-lakkauttamista/20112805/170

"Monella tapaa..." Kertokaa nyt joku jotain todellista

[Alkuasukas]

Sinun mielestäsi se, että valtio valitsee puolestaan asiaansa ajavat päättäjät ei merkitse mitään? Hallitus tekee strategian omistajansa mukaan, ja valitsee tekijät sitä toteuttamaan.

Olkoon niin, ei siitä sitten enempää.

[Sour-One]

Sinun mielestäsi se, että valtio valitsee puolestaan asiaansa ajavat päättäjät ei merkitse mitään? Hallitus tekee strategian omistajansa mukaan, ja valitsee tekijät sitä toteuttamaan.

Olkoon niin, ei siitä sitten enempää.

Olkoon niin, kun et osaa kertoa miten valtio pääomistajana osallistuu Fortumin päätöksen tekoon. Yhtään asiaa ei ole vielä tullut. Mut joka tapauksessa... tää jankaaminen on turhaa.

[Teaparty]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/selvitys_valtio_tuhlannut_miljoonia_terveydenhuollon_it-hankkeisiin_3163139.html

Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii kovin sanoin sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeita. VTV:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämiä avustuksia ei ole valvottu riittävästi. Avustuksia on esimerkiksi ohjautunut suurille IT-yrityksille, mikä on aiheuttanut häiriöitä markkinoilla.

VTV:n johtavan tuloksellisuustarkastajan Tomi Voutilaisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkahankkeisiin vuosina 2000 - 2009 käytetyistä 180 miljoonasta eurosta vähintään 20 - 25 prosenttia on mennyt hukkaan.

Avustuksia ovat myöntäneet sosiaali- ja terveysministeriö, Tekes, EU ja RAY.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Tekes tyrmäävät niitä koskevan kritiikin. Tekes huomauttaa, että toisin kuin VTV väittää, Tekesin rahoittamiin IT-hankkeisiin ei liity epäselvyyksiä. STM puolestaan huomauttaa, että monet raportissa todetuista epäkohdista on jo korjattu ministeriön oman sisäisen tarkastuksen tulosten perusteella.

Nyt kun liikutaan tämän valtiollisen markkinahäiriköinnin tiimoilla, niin jopa (itsekin markkinahäirikkö) YLE uutisoi aiheesta.

Parikymmentä hukattua miljoonaa nyt on pähkinöitä, mutta silläkin saa moninkertaisen vahingon aikaiseksi tiukasti kilpailulla alalla. VTV nostaa näitä jäävuoren huippuja esille vähän väliä, ja ottaen huomioon miten aliresursoitu tämä veronmaksajien vahtikoira on, olisin hyvin huolissani asioiden todellisesta tilasta.

STM:n ja Tekesin johdon vaikeasta ja pitkälle edenneestä asenneongelmasta kertoo, että niillä on otsaa vieläpä mussuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston huomautuksesta.

[tyhmyri]

Teaparty, voisitko kaivaa jotain numeerista dataa yms tuon "markkinahäiriö"-mantran tueksi? Valtion rooli ja osuus eri toimialoilta, ihan esimerkkinä. Luonnollisen monopolin toimialat ovat oma lukunsa. Ei ole mielekästä, että ne ovat yksityisiä monopoleja.

[jka]

Selvitys: Valtio tuhlannut miljoonia terveydenhuollon IT-hankkeissa

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/selvitys_valtio_tuhlannut_miljoonia_terveydenhuollon_it-hankkeissa_3163139.html

Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii kovin sanoin sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeita. VTV:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämiä avustuksia ei ole valvottu riittävästi. Avustuksia on esimerkiksi ohjautunut suurille IT-yrityksille, mikä on aiheuttanut häiriöitä markkinoilla.


VTV:n johtavan tuloksellisuustarkastajan Tomi Voutilaisen mukaan tukia on ohjattu lähinnä suurimmille IT-yrityksille, jotka maksattavat järjestelmät julkisella terveydenhuollolla useaan kertaan.

- Julkinen hallinto rahoittaa ohjelmistojen tuotekehitystä. ja sen jälkeen kun ohjelmisto on valmis, niin sen jälkeen siitä maksetaan vielä kertaalleen uudestaan, sanoo Voutilainen.

- Eihän tämä voi olla järkevää julkisten varojen käyttöä. Ei välttämättä kartellin makua, mutta määräävän markkinaseman väärinkäyttöä.

Voutilaisen mukaan tukea saaneet yritykset ovat myös estäneet tilkkutäkkijärjestelmien toimimisen yhteen ja sulkeneet pienempien yritysten ja uusien tuotteiden pääsemisen terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoille.

Verorahoilla on pyritty saamaan terveydenhuollon ja sosiaalipuolen tietotekniikkaa koko kansan käyttöön muun muassa e-reseptin, kansallisen sähköisen terveyskirjaston ja arkistoinnin avulla.

Valtion ja kuntien varoja mennyt hukkaan miljoonia

Hankkeisiin vuosina 2000 - 2009 käytetyistä 180 miljoonasta eurosta on VTV:n mukaan mennyt hukkaan miljoonia.

- Kunnille ja sairaanhoitopiireille on myönnetty noin 50 - 60 miljoonaa euroa valtionapua. Tästä noin 25 - 30 prosenttia eli vähintään 10 - 15 miljoonaa on mennyt täysin hukkaan, Voutilainen arvelee.

Kunnat ovat lisäksi rahoittaneet hankkeista puolet omasta pussistaan, joten todellisuudessa rahaa on mennyt hukkaan kaksi kertaa enemmän.

VTV:n mukaan IT-hankkeilla ei ole saatu aikaan valtakunnallisesti merkittäviä tuloksia, vaan saavutukset ovat jääneet alueellisiksi. Huono koordinointi on johtanut siihen, että avustuksia on myönnetty useille pienille ja päällekkäisille hankkeille.

VTV:n tarkastus kohdistui vuosina 2003 - 2009 toteutettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeisiin. Huomautuksia saivat Tekes, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtiokonttori, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri.

Tarkastuksessa löydettiin STM:n ja Tekesin toimista jopa lainvastaisuuksia. Poliisitutkinnan aloittaminen niistä on Voutilaisen mukaan mahdollista. Epäilyt liittyvät Voutilaisen mukaan virakvelvollisuuksien laiminlyömisiin suorahankinnoissa ja kiellettyihin valtionavustuspäätöksiin.

VTV:n mukaan nyt selvitetään, täytyykö avustuksia periä takaisin. Kiellettyjen valtionapujen osalta tuet saatetaan tutkia lopulta EU-komissiossa, arvioi VTV.

Voutilaisen mukaan STM on syksyn aikana jo päättänyt periä kahdesta hankkeesta takaisin osan valtionavustuksesta.


YLE Uutiset

Että näin meillä. Onkohan meillä oikeastaan vapaan kilpailun alaista liiketoimintaa enää ollenkaan Suomessa?

[sivullinen.]

Että näin meillä. Onkohan meillä oikeastaan vapaan kilpailun alaista liiketoimintaa enää ollenkaan Suomessa?

Tuota olen yrittänyt miettiä. Olen käynyt päässäni läpi monia tuntemiani liiketoiminnanaloja: taksikuskit, kaupat, kirjastot, kirkot ja kiropraktikot. Ja kyllä niitä vapaankilpailun aloja vielä löytyy. Matalapalkkaiset siivojat saavat kilpailla keskenään, joskin siivousalalla on myös suuria monikansallisia kartelleja joille menee kaikki parhaat alueet. Kirpputorien ja pienten yritysten siivojat ovat vapaassa kilpaillussa. Samoin kampaamo ja parturiala - pääosin. Monilla syrjäpaikoilla on kahvilayrittäjiä. Prostituutio ja tissibaarit ovat joko vapaita tai sitten ihmiskauppaa. Maaseudulla on monia pieniä metallipajoja ja puuverstaita - joskin ne ovat usein tukirahaviljelijöiden sivuelinkeinona.

Kyllä sitä vapaan kilpailun alaista toimintaa siis löytyy. Kun vaan jaksaa etsiä. Palkat siellä ovat kymmenesosa suuryritysten tai julkisen sektorin paikoista, eikä tulevaisuus näytä lupaavalta. Jos ei sitten eurokriisi pian muuta tilannetta täysin. Vapaa kilpailu ei pärjää julkisesti tuetulle valtiokapitalismille.

Tuolta löytyy julkisensektorin toimista valittelua:
Julkise sektorin hankintojen parhaita (MuroBBS)
http://hommaforum.org/index.php/topic,58772.60.html

Miljoonia on tuhlattu, mutta miljardi hankkeita ollaan aloittamassa. Suunta on pelottava.

[Teaparty]

Teaparty, voisitko kaivaa jotain numeerista dataa yms tuon "markkinahäiriö"-mantran tueksi? Valtion rooli ja osuus eri toimialoilta, ihan esimerkkinä. Luonnollisen monopolin toimialat ovat oma lukunsa. Ei ole mielekästä, että ne ovat yksityisiä monopoleja.

Toimialoille jaettua dataa julkisen sektorin osuudesta en ole missään nähnyt, joten joutunemme tyytymään bruttokansantuotteeseen. Julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta on 55 prosenttia, kun mukaan lasketaan keskushallinto, kuntasektori ja sosiaaliturvarahastot. Suomalaiseen mediaan syötetään hallitusten toimesta aina paljon pienempää lukua, josta on tarkoituksella temppuiltu pois selkeästi Suomessa julkissektoriin kuuluvia komponentteja. EU-komissio on toistuvasti huomauttanut Suomen hallitusta julkisista menoista nimenomaan tuon 55 prosentin menotason vuoksi, mutta siihen on aina vastattu hyvinvointivaltiohymistelyllä ja väitetty, että Eurostat on väärässä (tai jotain urpoa elvytyslätinää).

Mainitussa 55 prosentissa eivät edes ole mukana temppuyksityistetyt valtionlaitokset ja valtionyhtiöt, eikä kaikkia työeläkkeitä tai (pakko)työterveydenhuoltoa. Mukaan ei ole myöskään laskettu yleishyödyllisiä säätiöitä, rahastoja ja yhdistyksiä, jotka rahoittavat ja tuottavat julkisen sektorin tehtäviä. Tämän harmaan julkissektorin kokoa tuskin tietää kukaan, mutta 5-10 prosenttia lienee ihan hyvä varovainen arvio?

Viennin arvon suhde bruttokansantuotteeseen on 30-35 prosenttia, riippuen laskutavasta. Kun otetaan huomioon vientiyritysten suora kotimainen alihankinta, ei viennin ja julkisen sektorin väliin jää juuri mitään, ja sekin vähä on julkissektorin kontrolloimaa erilaisten tukien, subventioiden ja mielivaltaisten säännöstöjen avulla.

Tuo viennin ja julkissektorin välistä puuttuva vapaa kotimainen sektori olisi tarpeen, jotta työttömyys saataisiin laskuun ja raha kunnolla kiertoon. Se luo myös jokapäiväistä hyvinvointia.

[Alkuasukas]

Sähköntuotanto kuuluu siihen osaan toiminnasta joka olisi todennäköisesti parasta hoitaa ammattimaisesti mutta valtionyhtiön kautta. Kansalaiset voisivat saada sähköä vaikka nettohintaan. Helsingin Energiakin tuottaa rahaa kaupungin taskuun, mutta Fortumissa ja muissa pörssiyhtiöissä rahaa valuu ulkomaille.

Sähköyhtiön johto ei ansaitse mitään kannustinpalkkioita. Itseasiassa kannustinpalkkiot ovat tulleet tiensä päähän muutenkin ja niistä tulisi luopua.

[tyhmyri]

[...] Kokoomus ehdotti Soneran myymistä kun kurrssi oli kallis koska valtio olisi kuitannut miljardien edestä rahaa ja pystynyt maksamaan kaikki velkansa. Vasemmistossa ahneus iski ja myynti torpattiin. Sosialismin unelmassahan on, että valtio on yritysten suuromistaja. UMTS-lisenssit osoittautuvat suruudenhulluksi vikatikiksi, IT-kupla puhkesi ja kurssi romahti. Lopulta Sonera myytiin Ruotsiin murto-osalla sitä hinnasta mitä siitä olisi saanut IT-bumin aikaan. [...]

Muistaakseni asiat eivät menneet ihan noin. Kyllä tuossa hölmöilyssä olivat kaikki hallituspuolueet osallisia. Erityisen hampaitakiristäväksi Soneran lopullisessa myynnissä ja sen junailussa menivät kansalliseen turvallisuuteen liittyvät järjettömyydet, joita ei ole vieläkään saatu täysin korjattua vaikka on jo satoja miljoonia tainnut maksaa. Kyllä tuosta UMTS-virheinvestoinnista ja myynnin typerihtimisestä suurimman vastuu valitettavasti kantoi oman puolueen ministeri Heinonen. Kaj-Erik ilmeisesti pyöritti naivia ja kokematonta poikasta mennen tullen... Henkilökohtainen mielipiteeni Olli-Pekasta oli syntynyt jo vuosia aikaisemmin eikä hänen osoittamansa "pätevyys" liikenneministerinä muuttanut käsitystäni.

[Ari-Lee]

Valtionyhtiöt Neste Oil ja Fortum ovat perustaneet sidosryhmien neuvottelukunnaksi kutsumansa elimet päätettyään viime vuonna lopettaa arvostelua herättäneet hallintoneuvostonsa.


Taloussanomat
29.4.2011 17:52


Neste Oil kertoo tiedotteessaan, että uuden sidosryhmien neuvottelukunnan tarkoituksena on osaltaan ylläpitää yhtiön ja sidosryhmien välistä keskustelua muun muassa yhtiön toiminnasta ja sen kehittymisestä sekä toimintaympäristön muutoksista.

Fortum puolestaan määrittelee neuvottelukunnan tehtäväksi edistää Fortumin liiketoimintoja vuoropuhelun ja näkemysten vaihdon kautta.


Neuvottelukuntien perustamisesta sovittiin viime syksynä, kun päähallituspuolueet sopivat hallintoneuvostojen lakkauttamisesta.

Kummankin neuvottelukunnan puheenjohtajan palkkio on 1 500 euroa ja jäsenten palkkio 1 000 euroa kultakin kokoukselta.

Neste Oilin sidosryhmien neuvottelukunnan jäsenet ovat Heidi Hautala (puheenjohtaja), Esko Ahonen, Timo Heinonen, Miapetra Kumpula-Natri, Markus Mustajärvi, Petteri Orpo, Kimmo Tiilikainen ja Anne-Mari Virolainen.

Fortumissa sidosryhmiä edustavat Martin Granholm, Tarja Filatov, Tuuli Kaskinen, Sampsa Kataja, Kimmo Kiljunen, Katri Komi, Panu Laturi, Markku Laukkanen (puheenjohtaja), Sanna Perkiö, Petteri Taalas ja Janne Virkkunen. Henkilöstön edustajat ovat Sebastian Elg, Jouni Koskinen ja Kari Ylikauppila.

http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/04/29/neste-oilille-ja-fortumille-sidosryhmien-neuvottelukunta/20116125/12

[mikkoellila]

Joka tapauksessa, niin politiikka sekaantuneena yritystoimintaan on kertakaikkinen kauhistus. Palatakseni tämän ketjun aiheeseen, niin paras tapa valtiolle tuottaa palveluja, joilla on kaupallinen pohja, on tehdä se yrityksen kautta. Virastot, liikelaitokset ja muut poliittisesti ohjatut organisaatiot vain sotkevat kaiken ja aiheuttavat valtavia tappioita veronmaksajille. Tässä mielessä en näen ongelmaa valtion omistuksissa mutta se pitää tietysti olla hyvin valoikoivaa ja perusteltua jos valtiolla on merkittävä osakeomistus, sanotaan vaikka yli 10%.

Valtion ei pitäisi millään tavalla sekaantua mihinkään kaupalliseen yritystoimintaan. Valtion ja kuntien pitäisi omistaa sataprosenttisesti omat laitoksensa eikä omistaa yhtäkään osaketta yhdestäkään yrityksestä. 

Valtion ja kuntien omistusosuuden mistä tahansa lafkasta pitäisi olla joko tasan 100 % tai tasan 0 %. Muita vaihtoehtoja ei pitäisi olla.

[Ari-Lee]

Jutta Urpilainen ei juurikaan osallistunut Neste Oilin hallintoneuvoston kokouksiin, mutta sai silti lähes 14000 euron palkkion.

Taloussanomat
6.10.2010 08:53

Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen osallistui vuosina 2008 ja 2009 Neste Oilin hallintoneuvoston kahteentoista kokoukseen kaksi kertaa – kerran kumpanakin vuotena.

Hallintoneuvostotyöskentelystään Urpilainen sai palkkioksi kummaltakin vuodelta 6000 euroa ja lisäksi kummastakin kokouksesta 200 euroa kokouspalkkiota.

Tänä vuonna (2010) Urpilainen oli hallintoneuvoston jäsenenä huhtikuuhun saakka ja jätti tänä aikana sen ainoan kokouksen väliin. Palkkiota hän sai tästä hyvästä 1500 euroa.

Tiedot käyvät ilmi Neste Oilin eilen julkistaman tiedotteen liitteestä, jossa valtionyhtiö kertoo hallintoneuvostonsa yksittäisten jäsenten palkkiot ja osallistumisen kokouksiin vuosilta 2008 ja 2009 sekä tältä vuodelta tähän päivään asti. Neste Oil perustelee tietojen julkistamista julkisuudessa käydyllä keskustelulla.

Ylen uutisille Urpilainen sanoi eilen illalla, että syy poissaoloihin oli ajanpuute. Urpilainen valittiin SDP:n puheenjohtajaksi vuoden 2008 kesällä.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2010/10/06/urpilainen-lahes-aina-poissa--palkkio-13-900-euroa/201013824/170

[Lentomestari]

Ahneilla ei ole mitään äärtä ei laitaa, kaikki pitää saada.

Yle: Fortumin tytäryhtiön ex-toimitusjohtajaa epäillään petoksesta

Keskiviikko 11.1.2012 klo 21.08

Poliisi epäilee energiayhtiö Fortumin tytäryhtiön entistä toimitusjohtajaa törkeästä petoksesta, kertoo Yle.

Ylen uutisten mukaan suomalaisen toimitusjohtajan epäillään vieneen satojatuhansia euroja johtamastaan tytäryhtiöstä, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita.

Ylen mukaan rikosepäily liittyy energiakauppaan Fortumin ja venäläisen energiayhtiön välillä. Rikosepäilyn mukaan rahat on pumpattu yhtiöstä tekaistujen alihankintalaskujen avulla. Rikostutkinta on kohdistunut vuosiin 1998-2010.

Tapausta on Ylen mukaan tutkittu kaikessa hiljaisuudessa jo puolitoista vuotta.

Epäillyn työsuhde on purettu jokin aika sitten Fortumissa. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Ylen mukaan tapaus etenee syyttäjälle lähiviikkojen aikana.

Lähde: Yle.fi

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011115064486_uu.shtml

[Ari-Lee]

^Puolitoista vuotta tutkimuksia ja kolme vuotta oikeudenkäyntejä. Tulos: Suomi saa EIT:n tuomion ihmisoikeusrikkomuksesta ja määrää maksettavaksi korvauksia tutkinnan kohteelle. Rahaa palaa mutta syytä ei kukaan tiedä MIKSI!

[Ari-Lee]

Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto.
http://www.trafi.fi/

On näköjään uudistanut sivustonsa varmaankin muutamalla sadalla tuhannella eurolla autoilijoilta kuppaamillaan rahoilla.

Laskin 550 kovapalkkaista byrokraattia Trafin palkkalistoilta. Ei tarvitse ihmetellä kun tilapäinen vuosittainen ajoneuvovero nousee vuosittain. Trafi myös kasvaa vuosittain eli kasvattaa omaa byrokratiaansa. Liikenneturvallisuudella ja Trafilla ei ole enää mitään tekemistä keskenään. Asia on sama kuin tekijänoikeusjärjestöjen lobbaamasta mafiakeräyksestä.

En sano että kaikki 550 byrokraattia olisi tarpeettomia mutta suurinosa varmasti on sitä porukkaa mikä pitäisi säästökuuriaikana pistää kilometritehtaalle. Trafin toimintoja pitäisi karsia lujalla kädellä samoin kuin puolustusvoimillekin tehdään. Sillä erotuksella tietenkin että PV on hyödyllinen kulmakivi mutta Trafi on jo kansalle haitallinen.

Edit, lisäys:
Trafin henkilöhakemisto:
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/yhteystiedot/henkilohakemisto?page=55

[Teaparty]

Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto.
http://www.trafi.fi/

On näköjään uudistanut sivustonsa varmaankin muutamalla sadalla tuhannella eurolla autoilijoilta kuppaamillaan rahoilla.

Laskin 550 kovapalkkaista byrokraattia Trafin palkkalistoilta. Ei tarvitse ihmetellä kun tilapäinen vuosittainen ajoneuvovero nousee vuosittain. Trafi myös kasvaa vuosittain eli kasvattaa omaa byrokratiaansa. Liikenneturvallisuudella ja Trafilla ei ole enää mitään tekemistä keskenään. Asia on sama kuin tekijänoikeusjärjestöjen lobbaamasta mafiakeräyksestä.

En sano että kaikki 550 byrokraattia olisi tarpeettomia mutta suurinosa varmasti on sitä porukkaa mikä pitäisi säästökuuriaikana pistää kilometritehtaalle. Trafin toimintoja pitäisi karsia lujalla kädellä samoin kuin puolustusvoimillekin tehdään. Sillä erotuksella tietenkin että PV on hyödyllinen kulmakivi mutta Trafi on jo kansalle haitallinen.

Edit, lisäys:
Trafin henkilöhakemisto:
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/yhteystiedot/henkilohakemisto?page=55

Trafin sivuilta ensimmäinen linkki, jota klikkasin:

Rautatiealan sääntelyelin

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin huolehtii, että alan toimijoita kohdellaan syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen tehtävänä on huolehtia markkinoiden toimivuudesta ja siitä, että alan toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Sääntelyelin on rautatieyrityksistä ja rataverkon haltijoista riippumaton valitus- ja valvontaelin, joka ratkaisee asioita sille toimitettujen valitusten perusteella sekä omasta aloitteestaan.

En klikkaillut sen enempiä.

[Teaparty]

Oivallinen esimerkki sosialistisen maan suhmuroinneista:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012030815298762_uu.shtml

Ilmarinen, SRV ja Finnair ovat kaikki olevinaan yksityisyrityksiä. SRV saa tulonsa julkisen sektorin suojeluksessa. Finnairissa määräysvaltaa pitää valtio. Ilmarinen on valtion kontrolloima temppuyksityistetty eläkeyhtiö, joka on merkittävä omistaja suomalaisissa yrityksissä. Himmeliä kontrolloidaan keskinäisillä ristiinomistuksilla, hallituspaikkajärjestelyillä ja keskinäisellä kaupankäynnillä. Samalla nämä puolilahjaiset säätäjät maksavat toisilleen suhteettomia palkkioita ja etuisuuksia.

Valtionohjauksesta vastaava ministeri ei puutu tähän touhuun. Kaikki on aina kunnossa ja lakia ei ole rikottu. Yksityiset osakkeenomistajat eivät voi mitään, koska äänivalta on aina valtion kontrolloimilla yhtiöillä. Ja muistutetaan vielä, että virallinen julkisen sektorin osuus BKT:stä on 57 prosenttia ja nämä Finnair-Ilmarinen-Fortum -himmelit lasketaan siihen 43 prosentin yksityissektoriin.

[mikkoellila]

Valtionyhtiöt ja muu valtion omaisuus on aikoinaan muodostunut siitä, että ihmisiltä verotettuja rahoja on sijoitettu valtionyhtiöihin ym. omaisuuteen.

Valtion omaisuuden myyminen pois ja rahojen käyttäminen verojen alentamiseen merkitsee ko. verovarojen palauttamista veronmaksajille veronalennusten muodossa.

En siis ymmärrä, miksi kukaan vastustaa valtionyhtiöiden ja muun valtion omaisuuden myymistä pois.

[Teaparty]

Valtionyhtiöt ja muu valtion omaisuus on aikoinaan muodostunut siitä, että ihmisiltä verotettuja rahoja on sijoitettu valtionyhtiöihin ym. omaisuuteen.

Valtion omaisuuden myyminen pois ja rahojen käyttäminen verojen alentamiseen merkitsee ko. verovarojen palauttamista veronmaksajille veronalennusten muodossa.

En siis ymmärrä, miksi kukaan vastustaa valtionyhtiöiden ja muun valtion omaisuuden myymistä pois.

Suhmurointikin loppuu, kun valtionyhtiöt saadaan pois markkinahäiriköimästä ja sotkemasta tervettä omistajaohjausta. Kapitalismia haukutaan vaikka sitä ei Suomessa edes ole kokeiltu 50 vuoteen. Ensitöikseen tarvitaan perustuslakiin kohta, joka yksiselitteisesti kieltää julkisen sektorin oikeuden omistaa mitään osakeyhtiöitä.

[Ruckafella]

Valtionyhtiöt ja muu valtion omaisuus on aikoinaan muodostunut siitä, että ihmisiltä verotettuja rahoja on sijoitettu valtionyhtiöihin ym. omaisuuteen.

Valtion omaisuuden myyminen pois ja rahojen käyttäminen verojen alentamiseen merkitsee ko. verovarojen palauttamista veronmaksajille veronalennusten muodossa.

En siis ymmärrä, miksi kukaan vastustaa valtionyhtiöiden ja muun valtion omaisuuden myymistä pois.

Periaatteessa näin. Kunhan vain myyjäpuoli on osaavaa ja rehellistä. Huonoin tilanne on antaa tiskin alta naurettavaan hintaan verovaroilla rakennettu monopoli yksityiselle lypsylehmäksi. Olen kyllä jokseenkin skeptinen ehtojeni täyttymisen suhteen.

[sivullinen.]

En siis ymmärrä, miksi kukaan vastustaa valtionyhtiöiden ja muun valtion omaisuuden myymistä pois.

Valtionyhtiöt ovat pääosin monopoleja alallaan. Jos sähköä on saatavissa vain yhdeltä yhtiöltä, niin siinä tuppaa hinnat nousemaan. Suomessa on yksityistettäessä Teleä ja vastaavia säädetty niille tarkat hinnoitteluperusteet. Sellaiset on ihan yhtä vähän markkinataloutta kuin valtionyhtiöt. Siinä yhdistetään valtionyhtiöiden huonot puolet - monopolitoiminta - yksityisten yhtiöiden huonoihin puoliin - ilman vastuuta kansalaisista tai valtiosta toimimiseen. Joko ymmärrät?

[Teaparty]

En siis ymmärrä, miksi kukaan vastustaa valtionyhtiöiden ja muun valtion omaisuuden myymistä pois.

Valtionyhtiöt ovat pääosin monopoleja alallaan. Jos sähköä on saatavissa vain yhdeltä yhtiöltä, niin siinä tuppaa hinnat nousemaan. Suomessa on yksityistettäessä Teleä ja vastaavia säädetty niille tarkat hinnoitteluperusteet. Sellaiset on ihan yhtä vähän markkinataloutta kuin valtionyhtiöt. Siinä yhdistetään valtionyhtiöiden huonot puolet - monopolitoiminta - yksityisten yhtiöiden huonoihin puoliin - ilman vastuuta kansalaisista tai valtiosta toimimiseen. Joko ymmärrät?

Omistuspohjan korjaaminen on ensimmäinen askel haitallisten monopolien purkamisessa. Työttömyys on suoraa seurasta taloudellisen toimeliaisuuden vähäisyydestä. Se taas on Suomen tapauksessa pitkälti seurausta siitä, että kaikki ostovoima on siirretty verotuksella pois kansalaisilta julkiselle sektorille.

On naurettava kuvitelma, että valtio bisneksen pyörittäjänä olisi jotenkin kansalaisten edun mukaista. Valtionyhtiöiden voitot ovat vain yksi verotuksen muoto.

[Liskohallitus]

Ketjun aiemmat viestit.

Komp + päivän uutisia lukiessa en näe mitään syytä valtionyhtiöiden olemassaololle.

Ymmärrän kyllä kansallismielisten kannan asiaan, mutta en kannata sitä.

[Liskohallitus]

altistetaan kansalaisten kriittisä palveluja yksityisen yrityksen voitontavoitteluintressille. Eli suomeksi: hinnat nousevat rajusti.

Yksityisistä palveluista maksaisivat ainoastaan niiden käyttäjät eli hinnat saattaisivat nousta.

Nyt palveluista maksavat verojen tai veroluontoisten maksujen muodossa myös ne, jotka eivät palveluja käytä. Eli palvelun hinta on halvempi käyttäjälle koska myös ne, jotka eivät palvelua käytä pakotetaan sitä tukemaan.

Se, onko kaikilla sitten varaa johonkin tiettyyn yksityiseen palveluun on taas eri asia.