2012-01-03 Kaleva: Kolmekymppiset nuoret haalivat kymmeniä sijoitusasuntoja

[ApinA]

Millä muumilla keskituloiset näitä lainoja makselee?

Jaa-a. Keskituloinen on hieman lavea määritelmä, mutta jos se on vaikka 3000€/kk, niin kaksi aikuista saa 72 000€ vuodessa. Asuntolaina on 400 000€ lainalla ja 25 vuoden maksuajalla noin 23 000€ vuodessa. Eli silpaisee hyvän siivun, muttei mahdottomia.

Lisäksi keskituloinen perhe ei välttämättä saa 400 000€ asuntoon 400 000€ lainaa, vaan käsirahaa täytyy löytyä säästöistä tai esim. aikaisemmasta asunnosta.

Lisäksi laina-aikaa voi venyttää 35 vuoteen, jolloin kuukausimaksut pienenee.

[Sour-One]

Viitekoron tai korkorajan lisäksi asiakas maksaa marginaalin, jota pankki voi yksipuolisesti korottaa.

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/talous-ja-velkaneuvonta/luotot/lainaturva/korkokatto/

Koskee vain korkokattoa? Esim Finanssivalvonnan mielestä asia ei ole ihan noin yksioikoinen

Korkokatto nimenomaan suojaa tuolta. Linkkaappa Finanssivalvonnan esitys, jossa asiaa pohditaan useammalta kannalta. Itse olen lukenut Finanssivalvonnan sivuilta virallisen tiedotteen miten pankkien lainojen irtisanomisoikeus korvattiin oikeudella korottaa yksipuoleisesti marginaalia, mutta ne löydä sitä nyt ... etsitään nyt sitten, niin ei sinun tarvitse:

Uusien vakioehtosopimusten mukainen koronnosto-oikeus korvaa luoton eräännyttämisen

[...]

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tiedotteet/Arkisto/Ratan_lehdistotiedotteet/Pages/5_2008.aspx

Jep, kun kyse on pankin maksuvalmiudesta tai vakavaraisuudesta johtuvien syiden vaikutus. Eli ei kovin tavanomainen  tilanne.

[Alkuasukas]

Lisäksi laina-aikaa voi venyttää 35 vuoteen, jolloin kuukausimaksut pienenee.

Ei juuri enää pienene, kuukausierä pienenee ehkä 300€.

[thomius]

Paljonkohan sossuraha vaikuttaa vuokriin tai asuntojen hintoihin keskimäärin esim. Helsingissä?

[jka]

Kiitos EU:n ja paljon mainostettujen matalien korkojen meillä on nyt asuntokupla. Onhan se nyt helevetti, että keskituloinen pariskunta pystyy hankkimaan just ja just omistusasunnon keskisuuresta kaupungista koko työuransa säästöillä eikä siinä kestä paljoa lomautettuna kattoon räkiä. Kultaisella 80-luvulla se talo sentään maksettiin 5-15 vuodessa.

Asuntojen hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on nyt samalla tasolla kuin 80-luvulla. Kaipa nykyäänkin suurin osa voisi maksaa asuntolainansa pois 5-15 vuodessa jos oikeasti haluaisi. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että sitten ei vaihdettaisi autoa kahden vuoden välein parempaan, eikä tehdä niitä kahta etelänmatkaa ja yhtä lapin laskettelumatkaa vuodessa niinkuin ei tehty 80-luvullakaan.

[RP]

Asuntojen hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on nyt samalla tasolla kuin 80-luvulla.

Minkä ihmeen takia niiden hintojen pitäsi edes kasvaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin - maassa, jossa ei oikeastaan missään ole oikeasti pulaa rakennettavasta maasta? Jos kaikkien muidenkin hyödykkeiden hintojen osalta hyväksyttäisiin, että niiden kuuluukin nousta samaa tahtia tulojen kanssa, keskimääräinen elintaso ei koskaan nousisi yhtään mihinkään.

Yksi asia, minkä olen asuntokupla ym. -uutisointia Yhdysvalloista seuranneena huomannut, että sielä yksinkertiasesti vertaillaan reaalihintakehitystä, eli nimellishinnan nousuvauhtia suhteessa inflaatioon.

[jka]

Minkä ihmeen takia niiden hintojen pitäsi edes kasvaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin - maassa, jossa ei oikeastaan missään ole oikeasti pulaa rakennettavasta maasta? Jos kaikkien muidenkin hyödykkeiden hintojen osalta hyväksyttäisiin, että niiden kuuluukin nousta samaa tahtia tulojen kanssa, keskimääräinen elintaso ei koskaan nousisi yhtään mihinkään.

Eiköhän tuo mene niin, että kun rakennuskustannukset nousee aika tarkkaan inflaation mukaisesti niin jos ylipäätään halutaan nostaa asumistasoa niin asumiseen on laitettava enemmän rahaa kuin pelkkä inflaatio olisi. Ihmiset tuntuvat arvostavan omaa asumistaan aika samalla tavalla riiippumatta aikakausista. Joten aika luonnollista on, että ihminen silloin laittaa myös vakiosiivun omista tuloistaan omaan asumiseensa ja tällä vakiosiivulla on oikeasti parannettu suomalaistenkin reaalista asumistasoa 80-luvusta.

[tyhmyri]

^Noin se taitaa mennä. Asumiskulut ovat muistaakseni monessa maassa pysyneet suhteessa reaalituloihin hämmästyttävän vakioina pitkät ajat. Jos reaalitulot nousevat, niin asumiseen laitetaan se sama osuus vaikka entiseen tyytymällä asumisen osuus laskisi. Joku voisi tarkistaa, itse en jaksa.

[Mursu]

Minkä ihmeen takia niiden hintojen pitäsi edes kasvaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin - maassa, jossa ei oikeastaan missään ole oikeasti pulaa rakennettavasta maasta? Jos kaikkien muidenkin hyödykkeiden hintojen osalta hyväksyttäisiin, että niiden kuuluukin nousta samaa tahtia tulojen kanssa, keskimääräinen elintaso ei koskaan nousisi yhtään mihinkään.

Moni tuntuu ymmärtävän asunnon - omankin - enemmän sijoituskohteena, kuin hankittavana asiana. Siksi asuntojen hintojen nousu nähdään positiivisena asiana ja lasku negatiivisena. On huomattava, että ihmiset asuvat selvästi väljemmin kuin 1980-luvulla. Vuonna 1990 oli 1,5 huonetta henkeä kohden, nyt 1,8.

[RP]

Jos reaalitulot nousevat, niin asumiseen laitetaan se sama osuus vaikka entiseen tyytymällä asumisen osuus laskisi.

Mutta siinä viestissä mihin vastasin puhuttiin asuntojen hinnoista, ei asumiskuluista. Eli minä tulkitsin (ja nini minä sen muistelen uutisissa olleen) että vertailussa EI ole kyse siitä, että asumiskulujen osuus olisi pysynyt ennallaan, kun otetaan huomioon siirtyminen kohti suurempaa asuntokokoa (tjms), vaan kyse on (esimerkiksi) 50 m2 kaksion hintakehityksestä.

Asumisväljyyden kasvun ja muiden vastaavien vaikutus tulee sitten sen päälle.

[jka]

Lisäys vielä. Asumisessa ja rakentamisessahan ei tapahdu samaa kuin vaikkapa kulutuseletroniikassa, että tuotteen laatu nousee vaikka hinta pysyy samana tai jopa laskee. Jos näin kävisi niin reaalinen asumistaso nousisi ilman, että siihen pitää laittaa enempää rahaa. Rakentamisessa puolet kustannuksista tulee raaka-aineista ja puolet työvoimakustannuksista. Molemmat nousee inflaation tahtiin ilman, että kummankaan laatu samaan aikaan merkittävästi nousee. Ainoa tapa nostaa reaalista laatua on siis laittaa enemään rahaa. Toistaiseksi palkat ovat nousseet vähän inflaatiota nopeammin, mutta tähänkin on tullut viimeisen 5 vuoden aikana stoppi, joten tältäkin osalta perustat saattaa muuttua asuntomarkkinoilla hyvinkin nopeasti. Jossain vaiheessa on pakko alkaa tinkimään myös asumistasosta jos reaalipalkat ei nouse.

[jka]

Mutta siinä viestissä mihin vastasin puhuttiin asuntojen hinnoista, ei asumiskuluista. Eli minä tulkitsin (ja nini minä sen muistelen uutisissa olleen) että vertailussa EI ole kyse siitä, että asumiskulujen osuus olisi pysynyt ennallaan, kun otetaan huomioon siirtyminen kohti suurempaa asuntokokoa (tjms), vaan kyse on (esimerkiksi) 50 m2 kaksion hintakehityksestä.

Jos katsotaan tilastoja kokonaisuutena niin silloin ei kyse tietenkään ole yksittäisten vanhojen asuntojen hintakehityksestä. Kokonaisuuteen vaikuttaa oleellisesti uudistuotanto. Uudistuotanto nostaa myös vanhojen asuntojen hintaa. Varsinkin Suomessa on selvästi havaittavissa, että markkinat hinnoittelee vanhojen asuntojen arvon pieleen. Pelkästään putkiremontin vaikutus ei näy vanhojen asuntojen hinnassa täysimääräisenä. Ja tällähetkellä meillä on iso kasa 60-70-luvuilla rakennettuja elementtikorsuja, jotka ovat oikeasti purkukuntoisia. Näistä maksetaan melkein samaa hintaa kuin viereen rakennetusta uudistuotannosta. Tässä kohtaa markkinat ovat todella pahasti pielessä Suomessa ja varmaan muuallakin.

[sivullinen.]

Uudistuotanto nostaa myös vanhojen asuntojen hintaa.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, näin todella on. Varsinaisesti uudistuotanto itsessään ei nosta hintoja. Se lisää tarjontaa, ja kysynnän ja tarjonnan lain mukaan hinnat laskevat. Mutta uusien asuntojen avulla voidaan tosiaan vedättää oman vanhan "luukun" hintaa ylöspäin: Tossa naapurissa maksaa [uusi] maksaa vielä enemmän. Vielä enemmän vanhojen asuntojen hintoja nostaa uudet - täysin idioottimaiset - rakennusmääräykset. Kun niitä ei tarvitse soveltaa enää valmiisiin taloihin. Jos uusissa rakennuksissa jokaisen kerrostaloluukun vessan pitää olla invavessaksi soveltuva, niin se ei lisää terveen ihmisen asumismukavuutta juuri lainkaan, eikä siksi nosta talon arvoa. Vanhassa talossa nekin neliöt saavat parempaa käyttöä. Samoin on kaikkien nollaenergia- ja paskakaivodirektiivien kanssa. Vanhat talot säästyvät byrokraattien idiotismilta, ovat siksi kodikkaampia ja se näkyy arvossa.

Eräs tapa jakaa talon arvo on seuraava:

Vanha talo:
Byrokraattien leimat - kaavoitus, yms. Maksanut aikoinaan 10000 markkaa eli 2000 euroa.
Tontin arvo. Maksanut aikoinaan 10000 markkaa eli 2000 euroa.
Rakennuskustannukset; työ. Maksanut aikoinaan 50000 markkaa eli 10000 euroa.
Rakennusmateriaalit. Maksaneet aikoinaan 100000 markkaa eli 20000 euroa.
Kulut yhteensä. 34000 euroa.

Uusi talo:
Byrokraattien leimat - kaavoitus, yms. Kustannus nykyään 20000 euroa.
Tontin arvo. Maksaa nykyään 50000 euroa.
Rakennuskustannukset; työ. Virolaiset näitä nykyään tekee, hinta 20000 euroa.
Rakennusmateriaalit. Halpaa elementtikamaa. Hinta 30000 euroa.
Kulut yhteensä. 120000 euroa.

Kun molemmat talot ovat suunnilleen yhtä hyviä, yhtä hyvässä paikassa ja vanhan talon korjauskustannukset on laskettu asumiskuluihin, nähdään miten 90% hintaerosta johtuu asukkaille täysin nollan arvoisista eristä; byrokratiasta. Markkinoilla vanhan talon arvo nousee automaattisesti samaksi kuin uuden, joka siis johtuu uusien talojen lisääntyneestä byrokratiasta. Siinä on samalla selitys miksei byrokratiaa voida karsia; se laskisi talojen hintoja! Toisaalta korkeat talojen hinnat estävät työvoimaa liikkumasta ja siten tuhoavat talouden. Vain sosiaalitoimiston asukeilla ja muilla asumistuen varassa elävillä on varaa muuttaa Jätkänsaareen!

[jka]

Uudisrakentaminen nostaa vanhojenkin asuntojen hintaa oikeasti siinä tapauksessa, että se tekee alueesta jotenkin haluttavamman. Sen myötä alueelle tulee esim palveluja, joita siellä ei aikaisemmin ollut.

Väittäisin, että suurin syy kuitenkin on, että uudisrakentaminen nostaa käytännössä kaikissa tapauksissa vanhojen asuntojen hintaa on yksinkerteisesti ihmisten laiskuus, tietämättömyys ja tyhmyys. Asuntoja myydään käytännössä pelkästään "alueen keskihinnan" mukaan, johon laitetaan hatusta vedetty kerroin riippuen asunnon "kunnosta". Uudisrakentaminen nostaa aina alueen keskihintaa ja kun kukaan ei oikeasti vaivaudu perehtymään mikä tuo korjauskerroin vanhassa asunnossa oikeasti pitäisi olla, niin lopputulos on tämä.

Aika omituista, että kenellekään ei tulisi mieleenkään, että ostaisi auton keskimääräisen autojen myyntihinnan mukaan. Jokainen on varsn hyvin perillä autojen ominaisuuksista ja uusien ja vanhojen autojen eroista. Mutta sitten kun ostetaan elämän suurin ostos, niin koko homma tehdään pelkästään tunteella.

[guest7001]

Mutta sitten kun ostetaan elämän suurin ostos, niin koko homma tehdään pelkästään tunteella.

Itseäni ihmetyttävät eniten ostajat, jotka maksavat vuokratonteilla olevasta talosta suuria summia.

Tässä on hyvä esimerkki.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7407343

Tontin vuokra on lähes 4K vuodessa, ja tuntien Espoon pientalojen tonttihinnat (korkeammat kuin Helsingissä), maan arvo on (tonttikeinottelun takia) käytännössä vanhojen talojen kohdalla se, mikä vaikuttaa hintaan eniten.

Kärjistetysti näissä tapauksissa voisi ajatella niin, että jos myrsky pyyhkäisee talosi pois, niin mitä ostajalle jää jäljelle?

Tällaisten hankintojen on pakko perustua nimenomaan tunteisiin ja tietämättömyyteen.

[Sour-One]

Mutta sitten kun ostetaan elämän suurin ostos, niin koko homma tehdään pelkästään tunteella.

Itseäni ihmetyttävät eniten ostajat, jotka maksavat vuokratonteilla olevasta talosta suuria summia.

Tässä on hyvä esimerkki.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7407343

Tontin vuokra on lähes 4K vuodessa, ja tuntien Espoon pientalojen tonttihinnat (korkeammat kuin Helsingissä), maan arvo on (tonttikeinottelun takia) käytännössä vanhojen talojen kohdalla se, mikä vaikuttaa hintaan eniten.

Kärjistetysti näissä tapauksissa voisi ajatella niin, että jos myrsky pyyhkäisee talosi pois, niin mitä ostajalle jää jäljelle?

Tällaisten hankintojen on pakko perustua nimenomaan tunteisiin ja tietämättömyyteen.

Helvetinmoinen kasa rahaa?

[Sour-One]

Laskettiin tuossa että peruskokoinen talopaketti avaimet käteen noin 250k€, tontti 100k€, pohjat ja pihatyöt+ sekalaiset 50-100k€. Eli 300-350k€ ilman tonttia.

Millä muumilla keskituloiset näitä lainoja makselee? Vai asuuko kaikki keskituloiset lähiöissä 100 k€  plus miinus X k€ ?
Annan totuuteen perustuvan esimerkin. Vanhempieni naapurissa myytiin vuonna -95 omakotitalo (rakennettu 50 luvulla) hintaan 220 000 markkaa. Nämä naapurit sitten möivät talonsa vuonna 2008 hintaan 80 000 € (tekivät sisäremonttia korkeintaan 50 000 markalla). Eli hinta tuplaantui. Mitä olen kuullut ja nähnyt niin tämä samanlainen "kuplaantuminen" tapahtui myös nyt 2000-luvulla.

Kiitos EU:n ja paljon mainostettujen matalien korkojen meillä on nyt asuntokupla. Onhan se nyt helevetti, että keskituloinen pariskunta pystyy hankkimaan just ja just omistusasunnon keskisuuresta kaupungista koko työuransa säästöillä eikä siinä kestä paljoa lomautettuna kattoon räkiä. Kultaisella 80-luvulla se talo sentään maksettiin 5-15 vuodessa.

Paljonkos oli inflaatio 1980 luvulla?

[Nuivanlinna]

Laskettiin tuossa että peruskokoinen talopaketti avaimet käteen noin 250k€, tontti 100k€, pohjat ja pihatyöt+ sekalaiset 50-100k€. Eli 300-350k€ ilman tonttia.

Millä muumilla keskituloiset näitä lainoja makselee? Vai asuuko kaikki keskituloiset lähiöissä 100 k€  plus miinus X k€ ?
Annan totuuteen perustuvan esimerkin. Vanhempieni naapurissa myytiin vuonna -95 omakotitalo (rakennettu 50 luvulla) hintaan 220 000 markkaa. Nämä naapurit sitten möivät talonsa vuonna 2008 hintaan 80 000 € (tekivät sisäremonttia korkeintaan 50 000 markalla). Eli hinta tuplaantui. Mitä olen kuullut ja nähnyt niin tämä samanlainen "kuplaantuminen" tapahtui myös nyt 2000-luvulla.

Kiitos EU:n ja paljon mainostettujen matalien korkojen meillä on nyt asuntokupla. Onhan se nyt helevetti, että keskituloinen pariskunta pystyy hankkimaan just ja just omistusasunnon keskisuuresta kaupungista koko työuransa säästöillä eikä siinä kestä paljoa lomautettuna kattoon räkiä. Kultaisella 80-luvulla se talo sentään maksettiin 5-15 vuodessa.

Paljonkos oli inflaatio 1980 luvulla?

Ihan hirveä se oli kun keskivero pulliaisen asuntolaina oli maksettu 5-15 vuodessa. Aivan karmeeta!

[guest7001]

Inflaatiohan ei maksa mitään pois, vaan inflaatiota suuremmat palkankorotukset.

Siihen aikaan asunnot maksettiin pois siksi, että Suomi oli suljettu talous, jolla oli merkittävä määrä teollisuutta. AY-liike oli vielä erittäin vahva ja kiristi eturyhmilleen jatkuvasti lisää. Ei siihen aikaan tullut kuuloonkaan, että mitään tuotantoa olisi siirretty pois Suomesta. Täällähän tehtiin vaatteita, televisioita ja vaikka mitä.

Nykyään liian kalliit palkkakustannukset johtavat tuotannon maastamuuttoon. Näin on viime vuosina tapahtunut. Asiaa ei viherkommunisteja äänestävä perustallaaja ole juuri huomannut, koska olemme kompensoineet tuottavuuden pienentymisen lisääntyneellä velanotolla. Miten paljon kuvittelette, että palkoissa ja työvoimakustannuksissa on vielä nostovaraa, kun Suomesta on kadonnut 60.000 teollisuuden työpaikkaa viidessä vuodessa?

Juuri tämän takia Suomi on totaalisessa kusessa aivan naurettavan ylimitoitetun julkisen sektorinsa kanssa. Tälle lystille ei ole enää maksajia. Se on niin yksinkertaista. Mutta ainahan voi toimia, kuten meidän poliitikkomme toimivat: Sormet korviin, silmät kiinni ja toivotaan parasta.

[Sour-One]

Inflaatiohan ei maksa mitään pois, vaan inflaatiota suuremmat palkankorotukset.

Siihen aikaan asunnot maksettiin pois siksi, että Suomi oli suljettu talous, jolla oli merkittävä määrä teollisuutta. AY-liike oli vielä erittäin vahva ja kiristi eturyhmilleen jatkuvasti lisää. Ei siihen aikaan tullut kuuloonkaan, että mitään tuotantoa olisi siirretty pois Suomesta. Täällähän tehtiin vaatteita, televisioita ja vaikka mitä.

Nykyään liian kalliit palkkakustannukset johtavat tuotannon maastamuuttoon. Näin on viime vuosina tapahtunut. Asiaa ei viherkommunisteja äänestävä perustallaaja ole juuri huomannut, koska olemme kompensoineet tuottavuuden pienentymisen lisääntyneellä velanotolla. Miten paljon kuvittelette, että palkoissa ja työvoimakustannuksissa on vielä nostovaraa, kun Suomesta on kadonnut 60.000 teollisuuden työpaikkaa viidessä vuodessa?

Juuri tämän takia Suomi on totaalisessa kusessa aivan naurettavan ylimitoitetun julkisen sektorinsa kanssa. Tälle lystille ei ole enää maksajia. Se on niin yksinkertaista. Mutta ainahan voi toimia, kuten meidän poliitikkomme toimivat: Sormet korviin, silmät kiinni ja toivotaan parasta.

Eli ei siis ihme, että kun asunto oli inflaation laukatessa ostettu ns. halvalla tulevaan palkkakehitykseen nähden, niin vaikka muut hinnat nousivat, oli asuminen halpaa. Hyvä että hiffasit

[maltti on valttia]

Eli ei siis ihme, että kun asunto oli inflaation laukatessa ostettu ns. halvalla tulevaan palkkakehitykseen nähden, niin vaikka muut hinnat nousivat, oli asuminen halpaa. Hyvä että hiffasit

Ihan vaan heitän ulkopuolisena tähän huomion että jos talon laina maksetaan 5-8 vuodessa pois, niin eipä siinä inflaatio kovin paljon ehdi auttamaan. 30 vuoden lainoissa sitten jo ehtii pienempikin inflaatio tekemään enemmän.

[guest7001]

Miten tässä tilanteessa olisi realistista odottaa palkankorotuksia, jos teollisuutemme maastapako johtuu pääosin juuri liian korkeista palkkakustannuksista? Nosteltaisiinko velaksi edelleen julkisen sektorin palkkoja? Eli käytännössä elettäisiin edelleen kuin kulutusluottoja kahmiva juoppo, ilman mitään aikomusta maksaa velkojamme takaisin.

Eli miten inflaatio auttaisi nykytilanteessa velallista mitenkään, kun se käytännössä aina nostaa korkoja ja pienentää ostovoimaa?

En ole talousasiantuntija, mutta en yksinkertaisesti ymmärrä tällaista otsikointia ja logiikkaa sen taustalla. Erityisesti, kun tuotantomme ja teollisuutemme kutistuu jatkuvasti.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288489847032.html

Tyhmyri voisi selittää.

[Lupu(kulkuri)]

Yksityisten vuokra-asuntojen markkinoilla on viime vuonna vahvistunut uusi ilmiö. Kolmikymppiset nuoret ovat ryhtyneet asuntosijoittajiksi. He hankkivat velkarahalla omistukseensa 10–20 asuntoa, joiden tuotoilla varaudutaan jopa eläkepäiviin.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo yksityisten vuokra-asuntojen markkinoiden muuttuvan parhaillaan rajusti.

"Markkinoille ovat tulleet kolmekymppiset, joiden tavoite on selvä. He tähtäävät kymmenien vuokra-asuntojen omistajiksi", Koro-Kanerva kertoo.

Nuoret ottavat isoja lainoja ja sijoittavat rahat asuntoihin. Perityillä vuokrilla he sitten maksavat yhtiövastikkeen ja lainojen lyhennyksen.

Koro-Kanervan mukaan trendi on valtakunnallinen.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/nuoret-haalivat-sijoitusasuntoja/924158

Montakohan näitä 3kybäsiä sijoittajia on ? Joitain kymmenniä... ?
Stadissa pitää olla likviditettiä aika kasa, että mahdollisuus tota kautta vaurastua.
Tosin jos perinnön sijoittaa asuntoihin, niin mikäs siinä. Osa myyntiin ja osa vuokralle. OK

[ruikonperä]

Kupla on puhkeamista vailla ollut jo vuosia pk-seudun kämppien hinnoissa. Ei näillä hinnoilla kannata ostaa kämppää edes sijoitukseksi. Puolueiden, ensinnä kokoomuksen & frendien liikkeitä kannattaa seurata vuoden pari kuinka he pelaavat. Poliittisella yhteisymmärryksellä on hinnat saatu hinattua tappiin mutta stoppi tulee ennen kuin myöhemmin.
Voisin harkita asunnon ostoa kunhan hinnat on tippuneet ainakin sen 20 prossaa nykytasosta. 

[Pöllämystynyt]

Kupla on puhkeamista vailla ollut jo vuosia pk-seudun kämppien hinnoissa. Ei näillä hinnoilla kannata ostaa kämppää edes sijoitukseksi. Puolueiden, ensinnä kokoomuksen & frendien liikkeitä kannattaa seurata vuoden pari kuinka he pelaavat. Poliittisella yhteisymmärryksellä on hinnat saatu hinattua tappiin mutta stoppi tulee ennen kuin myöhemmin.
Voisin harkita asunnon ostoa kunhan hinnat on tippuneet ainakin sen 20 prossaa nykytasosta.

Onko mitään kannattavaa konkreettista (ei osake) sijoituskohdetta, jonka kupla ei olisi puhkeamaisillaan?

[ruikonperä]

Onko mitään kannattavaa konkreettista (ei osake) sijoituskohdetta, jonka kupla ei olisi puhkeamaisillaan?

Koska kultakin on nykyään niin saatanan kallista niin ainoa varma vaihtoehto on sijoittaa lottoon.

[Tuomas3]

Millä muumilla keskituloiset näitä lainoja makselee?

Jaa-a. Keskituloinen on hieman lavea määritelmä, mutta jos se on vaikka 3000€/kk, niin kaksi aikuista saa 72 000€ vuodessa. Asuntolaina on 400 000€ lainalla ja 25 vuoden maksuajalla noin 23 000€ vuodessa. Eli silpaisee hyvän siivun, muttei mahdottomia.

216000€ on maksimilaina, jonka tuo kotitalous voi ottaa (72000€*3); sen jälkeen onkin sitten ylivelkaantunut ja rukoilee jumalilta inflaatiota ja korkojen pysymystä alhaalla.
Tuosta kun laskee nykyisillä marginaaleilla viitekorkojen nousun, niin nopeasti pääsee 3000€/kk eriin. Siinä on pariskunta veitsi kurkulla eikä ole varaa joutua työttömäksi, jäädä äitiyslomalle tai saada palkanalennuksia.

En oikein usko tuohon nuorten asunnon hamstraukseen ylipäänsä. Asunto on 75% itsensä takauksena ja oletetuilla vuokratuloilla voi vivuttaa vähän lisää. Vuokratuotto 2-7%, joka on varmasti lähellä totuutta, olisi täysin riippuvainen korkojen ja inflaation liikkeistä. Jos olettaa nykytilan jatkuvan yli kymmenen vuotta niin silloin riski kannattaa, mutta miksi käyttää pääomaa noin epävarmoihin sijoituksiin. Ennemmin kannattaa maksaa kaksi asuntoa kokonaan ja jättää siis korot sekä marginaali maksamatta. Voittoa saa varmemmin ja turvallisemmin sekä todennäköisesti myös ajan mittaan enemmän. Toivottavasti monet pankit eivät ole tähän lähteneet, koska ne pankit tulevat viimeistään kolmen vuoden päästä meidän kukkarollemme.

[Tuomas3]

Kupla on puhkeamista vailla ollut jo vuosia pk-seudun kämppien hinnoissa. Ei näillä hinnoilla kannata ostaa kämppää edes sijoitukseksi. Puolueiden, ensinnä kokoomuksen & frendien liikkeitä kannattaa seurata vuoden pari kuinka he pelaavat. Poliittisella yhteisymmärryksellä on hinnat saatu hinattua tappiin mutta stoppi tulee ennen kuin myöhemmin.
Voisin harkita asunnon ostoa kunhan hinnat on tippuneet ainakin sen 20 prossaa nykytasosta.

Onko mitään kannattavaa konkreettista (ei osake) sijoituskohdetta, jonka kupla ei olisi puhkeamaisillaan?

Asuntokuplan puhkeamista on muistaakseni odoteltu kohta 20 vuotta. Mm. maaseudun jatkuva tyhjeneminen hidastaa kuplaa ja pitää hintoja jatkuvassa kasvussa. Turvallisin sijoituskohde on oma asunto. Tällä hetkellä inflaatio on paljon korkotasoa korkeampi ja lisäksi saa asuntolainan verovähennykset, sekä tietty pankin avainasikkaan edut  .

[Sour-One]

Kupla on puhkeamista vailla ollut jo vuosia pk-seudun kämppien hinnoissa. Ei näillä hinnoilla kannata ostaa kämppää edes sijoitukseksi. Puolueiden, ensinnä kokoomuksen & frendien liikkeitä kannattaa seurata vuoden pari kuinka he pelaavat. Poliittisella yhteisymmärryksellä on hinnat saatu hinattua tappiin mutta stoppi tulee ennen kuin myöhemmin.
Voisin harkita asunnon ostoa kunhan hinnat on tippuneet ainakin sen 20 prossaa nykytasosta.

Onko mitään kannattavaa konkreettista (ei osake) sijoituskohdetta, jonka kupla ei olisi puhkeamaisillaan?

Asuntokuplan puhkeamista on muistaakseni odoteltu kohta 20 vuotta. Mm. maaseudun jatkuva tyhjeneminen hidastaa kuplaa ja pitää hintoja jatkuvassa kasvussa. Turvallisin sijoituskohde on oma asunto. Tällä hetkellä inflaatio on paljon korkotasoa korkeampi ja lisäksi saa asuntolainan verovähennykset, sekä tietty pankin avainasikkaan edut  .

Vai odoteltiin 1990 luvun loppupuolellakin hintakuplan puhkeamista

[Sour-One]

Millä muumilla keskituloiset näitä lainoja makselee?

Jaa-a. Keskituloinen on hieman lavea määritelmä, mutta jos se on vaikka 3000€/kk, niin kaksi aikuista saa 72 000€ vuodessa. Asuntolaina on 400 000€ lainalla ja 25 vuoden maksuajalla noin 23 000€ vuodessa. Eli silpaisee hyvän siivun, muttei mahdottomia.

216000€ on maksimilaina, jonka tuo kotitalous voi ottaa (72000€*3); sen jälkeen onkin sitten ylivelkaantunut ja rukoilee jumalilta inflaatiota ja korkojen pysymystä alhaalla.
Tuosta kun laskee nykyisillä marginaaleilla viitekorkojen nousun, niin nopeasti pääsee 3000€/kk eriin. Siinä on pariskunta veitsi kurkulla eikä ole varaa joutua työttömäksi, jäädä äitiyslomalle tai saada palkanalennuksia.

En oikein usko tuohon nuorten asunnon hamstraukseen ylipäänsä. Asunto on 75% itsensä takauksena ja oletetuilla vuokratuloilla voi vivuttaa vähän lisää. Vuokratuotto 2-7%, joka on varmasti lähellä totuutta, olisi täysin riippuvainen korkojen ja inflaation liikkeistä. Jos olettaa nykytilan jatkuvan yli kymmenen vuotta niin silloin riski kannattaa, mutta miksi käyttää pääomaa noin epävarmoihin sijoituksiin. Ennemmin kannattaa maksaa kaksi asuntoa kokonaan ja jättää siis korot sekä marginaali maksamatta. Voittoa saa varmemmin ja turvallisemmin sekä todennäköisesti myös ajan mittaan enemmän. Toivottavasti monet pankit eivät ole tähän lähteneet, koska ne pankit tulevat viimeistään kolmen vuoden päästä meidän kukkarollemme.

Jos pariskunnan tulot per kk n. 6500 euroa, niin 216 keurin laina täysin maksettavissa vaikka korot nousisi 5 prosenttiinkin.