2011-12-20 HäSa:Järjestöt: Perheenyhdistämisen ehtoja ei saa kiristää

[Nuivanlinna]

Perheenyhdistämisen ehtoja Suomessa ei saa enää kiristää, sanovat useat järjestöt.

Esimerkiksi pakolais- ja lapsijärjestöjen mielestä hallitus aikoo tiukentaa linjauksiaan, vaikka taannoin tehtyjen lakimuutosten ja lain tulkinnan vuoksi perheen kokoon saaminen on vaikeaa nykyisinkin.

http://www.hameensanomat.fi/?article=175735

Enää? Onko niitä sitten kiristetty?

[Jukka Wallin]

vaikka taannoin tehtyjen lakimuutosten ja lain tulkinnan vuoksi perheen kokoon saaminen on vaikeaa nykyisinkin.

Onko todella näin,kuten väitetään

[Suvaitsija]

Perheenyhdistämisen ehtoja ei saa kiristää, vaativat perheenyhdistämisjärjestöt. Kansanedustajat tottelevat peloissaan kansainvälisen maineen menettämisestä.

[Roope]

En huomannut mitään uutta tiedotetta. Viittaisikohan tähän jo vanhempaan:

Kavennukset perheenyhdistämisoikeuteen

Kansainvälistä suojelua saavien oikeutta perheenyhdistämiseen kavennetaan jo toisen hallituksen toimesta peräkkäin. Edellisen hallituksen tekemä selvitys linjasi karsimaan lainsäädännöstämme ja käytännöistämme sellaiset vetotekijät, jotka houkuttelevat Suomeen perusteettomien turvapaikkahakemusten jättäjiä. [1]Tämän pohjalta tehtiin perheenyhdistämistä vaikeuttavia muutoksia.

Lokakuussa 2010 sisäasiainministeriö teki hallintovaliokunnalle Suomen ja muiden maiden perheenyhdistämiskäytäntöjä esittelevän selvityksen, jonka mukaan Suomen perheenyhdistämiseen liittyvä politiikka ei ole muita maita houkuttelevampaa. Näin voisi päätellä myös tilastoista: Sisäasiainministeriön tilastojen mukaan Suomeen tuli vuosina 2000–2010 yhteensä vain 3 803 kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsentä.[2] Tämä tarkoittaa vähemmän kuin 350 henkilöä vuodessa. 

Viime aikoina tehdyt lakimuutokset ja lain tulkinta ovat tehneet perheenjäsenten saamisen maahan vaikeaksi. Tästä huolimatta nykyinen hallitus kaavailee uusia kiristyksiä ja on asettanut työryhmän selvittämään perheenyhdistämissäännöksiä ja niiden soveltamista sekä vertailemaan muiden Pohjoismaiden säännöksiin ja käytäntöihin. Työryhmän tulee jättää selvityksensä ja sen pohjalta laaditut lakimuutosehdotukset helmikuun 2012 loppuun mennessä.

Järjestöt hämmästelevät aikataulua: uusimmat ulkomaalaislakiin tehdyt kiristykset eivät ehdi astua voimaan, joten niiden vaikutuksista ei ole vielä kokemuksia. On todennäköistä, että vuoden 2012 alusta voimaan astuva muutos tulee vähentämään hakemuksia: perheenkokoaja ei voi enää jättää hakemusta Suomessa, vaan perheenjäsenten on jätettävä omat hakemuksensa Suomen edustustoissa ulkomailla. Nykyinenkin käytäntö vaatii vähintään yhden matkan edustustoon. Pitkät, kalliit ja vaarallisetkin matkat konfliktialueilla voivat osoittautua monille ylivoimaiseksi.

Osa jo tehdyistä tiukennuksista kohdistuu nimenomaan ilman huoltajaansa tulleisiin lapsiin. 2010 elokuussa voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen mukaan alaikäisen perheenkokoajan ikä määräytyy päätöksentekohetkestä, ei hetkestä, jolloin hakemus on jätetty.  Tämä ehkäisee käytännössä tehokkaasti lasten oikeutta saada perheenjäsenensä Suomeen, sillä valtaosa hakijoista on 16–17 -vuotiaita. Useimmat heistä ehtivät täyttää 18 vuotta ennen kuin saavat päätöksen sekä oman turvapaikkahakemukseensa että perheenyhdistämishakemukseensa. Näin lapsi voi menettää oikeutensa perheeseen siksi, että asian käsittely viranomaisissa kestää liian pitkään ulkomaalaislain yhdeksän kuukauden määräajasta huolimatta. Turvapaikkahakemusten käsittely kesti viime vuonna keskimäärin vuoden (371 päivää normaalimenettelyssä) ilman huoltajaa tulleiden kohdalla.[3] Perheenyhdistämishakemuksen käsittely lasten hakiessa perhettään kesti myös noin vuoden (359 päivää). [4]

Toinen samaan aikaan voimaanastunut muutos antaa mahdollisuuden tehdä kielteinen päätös perheenyhdistämishakemukseen sillä perusteella, että hakija on antanut aiemmin oman turvapaikkahakemuksensa käsittelyn yhteydessä puutteellisia tai vääriä tietoja perheenjäsenistään.[5] Lapsi voi menettää oikeuden perheeseensä, vaikka perheside olisi aito ja kyse olisi muutoin lainmukaisesta päätöksestä. Lapsen kannalta tämän säännöksen soveltaminen on ongelmallista: lasten kertomuksiin jää usein aukkoja tai ristiriitaisuuksia, jotka eivät estä saamasta oleskelulupaa Suomeen, mutta jotka tulevat esiin jopa vuosien kuluttua perheenyhdistämishakemuksen yhteydessä. Soveltaessaan uutta säännöstä Maahanmuuttovirasto on todennut joissain päätöksissään, että kyse on maahantuloa koskevan sääntelyn kiertämisestä: lapsi on lähetetty yksin siinä toivossa, että muu perhe saisi tulla myöhemmin Suomeen. Joissain päätöksissä virasto myös katsoo vanhemman luopuneen lapsensa huoltajuudesta päästämällä lapsen sukulaisen mukana jatkamaan pakomatkaa. 

Ulkomaalaislain muutokset sekä erilaisiin hallinnollisiin käytäntöihin liittyvät tiukennukset ovat kaventaneet merkittävästi oikeutta perheenyhdistämiseen. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä on huolestuttavaa, että Suomi tarkastelee asiaa vain vetovoimatekijöiden valossa. Suomen tulee kunnioittaa lapsen perustavaa laatua olevaa oikeutta perheeseensä, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan ja Lapsen oikeuksien sopimuksen 9.1 sekä 10.1. artiklan mukaisesti. Lasten perheenyhdistämisprosessin kesto tulee saada lyhemmäksi, eikä ulkomaalaislain mukaista (69 a §) yhdeksän kuukauden määräaikaa saa ylittää.

Lastensuojelun keskusliitto: Yleinen asenneilmapiirin kiristyminen huolestuttaa 9.12.2011

Taas toistetaan Thorsin pakon edessä tekaisemaan "selvitykseen" nojaten, että "Suomen perheenyhdistämispolitiikka ei ole muita maita houkuttelevampaa". Oikeasti Suomen perheenyhdistämispolitiikka on edelleen liberaalimpaa kuin muissa EU-maissa. Myös Pakolaisneuvonnan tilasto 2000-luvun perheenyhdistämisistä on todistamassa, että ennen perheenyhdistämisiä oli vähemmän. Nyt jonossa on tulijoita enemmän kuin edeltävänä yhtenätoista vuotena yhteensä.

Samassa tekstissä:

Lastensuojelun Keskusliitto on huolissaan yleisestä asenneilmapiiristä: ns. vihapuhe on yleistynyt ja välinpitämättömyys monia yhteiskunnan epäkohtia kohtaan (köyhyys, vammaisten ihmisten aseman tai vähemmistöjen oikeuksien loukkaukset) on kasvamassa.  Äärirasistiset ja muukalaisvihaa kuvastavat mielipiteet ovat yleistyneet erityisesti Internetissä, eikä niihin puututa.

On alueita, joissa asuu paljon maahanmuuttajia ja joissa asuvat kantaväestöön kuuluvat vanhemmat ovat halunneet lastensa vaihtavan koulua tai jopa muuttaneet pois alueelta saadakseen lapsensa ns. kantaväestön kouluun.  Myös opettajat karttavat kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

[nuiv-or]

Yksi tiukennushan taisi olla se, että somali joutuu esittämään etiopialaisen oleskeluluvan Addis Abeban lähetystössä. Hurjaa.

Niin, ja järjestöille: saapas!

Saa ja pitää kiristää. Blackmail is possibility, not threat 

[Jouko]

Sitä saa, voi ja pitää kiristää jos tarpeelliseksi katsotaan. Mitähän nuo "järjestöt" taas ovat? Niiden valtiontukia pitäisi leikata samalla. Eivät ole ainakaan suomalaisen asialla.

[nuiv-or]

Mitähän nuo "järjestöt" taas ovat?

useat järjestöt.

pakolais- ja lapsijärjestöjen

Öh, nimettöminä pysyvät, vihapalautteen pelossa olevat järjestöt?

Suomen laatujournalismi vauhdissa, suomalaista moniosaamista.


edit: niin, toinen kiristys oli se, että hakijan ikää ei oteta enää huomioon hakemuksen jättöpäivänä, vaan päätöspäivänä. Ja koska äärioikeistolainen Evil Migri viivyttelee päätösten kanssa, monet yksin tulleet lapsukaiset ehtivät täyttää 18 vuotta.

Ilmoittaisivat hakijat iäkseen 4 v., niin ei olisi tuota riskiä...

[skrabb]

Täällä on lokakuussa julkaistua uutisointia aiheesta. Viittaisivatkohan järjestöt siihen?
http://hommaforum.org/index.php/topic,60402.msg822155.html#msg822155

Sisäministerin mukaan perheiden yhdistämisessä on väljä käytäntö
Maahanmuuttolinja kiristyy
Myös kasvattilasten asema perheissä tutkitaan, sanoo Päivi Räsänen.
Teija Sutinen

HELSINGIN SANOMAT

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä muita maita väljempinä ja yhtenä vetovoimatekijänä, jonka perusteella Suomesta haetaan turvapaikkaa.
Räsäsen kaudella perheenyhdistämisen ehtoihin on tarkoitus saada muutoksia. Puolueet toivoivat sitä jo ennen vaaleja.
Se tarkoittaa, että vastedes Suomi tiukentaa kriteerejä, joiden perusteella tänne tulleet ja turvapaikkaprosessin läpikäyneet ihmiset saavat myös perheenjäsenensä Suomeen.

Maahanmuutosta vastaava ministeri Räsänen on vasta käynnistänyt selvityksen, mutta kaikki viittaa siihen, että kiristyksiä on tulossa. Selvitys valmistuu helmikuussa.
Linjan kiristys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa perheenyhdistäminen onnistuu vain silloin, jos sitä hakeva pystyy todistamaan kykenevänsä elättämään perheensä tuloillaan. Tulotasoon voidaan liittää myös vaatimus, että hakijalla on asunto, joka voi olla perheenkin koti.

Myös lähtölupaa odottavaan perheeseen voidaan liittää uusia ehtoja.
"Monessa maassa kasvattilapsia ei ole hyväksytty ydinperheen jäseniksi kuten Suomessa", Räsänen sanoo. "Se on yksi asioista, joita nyt tutkitaan."
Suomalaisviranomaiset ovat olleet helteessä perheenyhdistämishakemusten ruuhkautumisen takia. Niitä oli alkusyksystä jonossa peräti 10 000, joista valtaosa eli 6 300 on somalialaisten tekemiä.
Ruuhka johtuu siitä, että tutkintaan menee paljon aikaa – siis sen todistamiseen, että Suomeen haluavat ihmiset todellakin ovat hakijan perheenjäseniä. Sisäministeriö ei saanut lisäbudjetissa läpi lisämäärärahoja perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn.
...

Räsänen muistuttaa, että vuodenvaihteessa on tulossa voimaan jo edellisen hallituksen tekemä päätös, joka sekin purkanee hakemusruuhkaa. Suomessa oleva perheenkokoaja – esimerkiksi somaliperheen isä – ei voi enää laittaa perheenjäsentensä oleskelulupahakemusta vireille Suomessa, vaan hakemus täytyy tehdä lähtömaassa eli esimerkiksi Somaliassa.

"Tarkoitus on vähentää turhia hakemuksia ja väärinkäytöksiä, joita joukossa on ollut. Yhdessä perheessä on saatettu esimerkiksi ilmoittaa useita kasvattilapsia, joiden etsiminen on ollut aikamoinen urakka", Räsänen sanoo.

[foobar]

Mitähän nuo "järjestöt" taas ovat?

useat järjestöt.

pakolais- ja lapsijärjestöjen

Se on kuule anonymiteetti välttämätöntä järjestötoiminnassa. Kansalaisten kohdalla sitten tilanne onkin ihan luonnollisesti toinen.

[Roope]

Pitempi versio STT:n uutisesta:

Monet järjestöt tyrmäävät sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) esityksen perheenyhdistämisehtojen kiristämisestä. Pakolais- ja lapsijärjestöjen, Väestöliiton ja Suomen Punaisen Ristin mielestä säännöt ovat tiukat jo nykyisellään.

Perheenyhdistämistä voivat hakea pakolaiset, joilla tarkoitetaan kiintiöpakolaisia ja heitä, joille on myönnetty kansainvälisen suojelun tarpeen takia turvapaikka. Järjestöissä ollaan huolissaan erityisesti alaikäisistä. Perheen kokoon saaminen voi kariutua, jos lapsi tulee täysi-ikäiseksi hakemuksen käsittelyn aikana.

Lain mukaan perheenyhdistämispäätös pitää kertoa hakijalle viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Todellisuus on tästä kaukana. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että suojelua saaneen lapsen hakemus on saatu kuluvana vuonna käsiteltyä 460 päivässä, mutta puolison hakemuksen puinti on vienyt 630 päivää ja muut omaiset ovat joutuneet odottamaan päätöstä lähes 690 päivää.

Perheenyhdistämishakemukset ovat jonoutuneet pahoin. Maahanmuuttovirastossa on parhaillaan vireillä yli 6 000 somalialaisten perhesidehakemusta.

Elisa.net

Perheenyhdistämissäännöt ovat tiukat verrattuna mihin? Ei ainakaan muuhun EU:hun.

Hakemusjonot ovat perua Astrid Thorsin maahanmuuttoministerinä tekemistä valinnoista, joten moitteet päätösten viivästymisistä voi osoittaa sinne. Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että se joutuu tekemään resurssipulan takia myönteisiä perheenyhdistämispäätöksiä yrittäessään pitää kiinni yhdeksän kuukauden aikarajasta.

[aha]

Perheenyhdistämisen ehtoja ei saa kiristää, vaativat perheenyhdistämisjärjestöt.

Tämä ^. "Leikkausuhan alle joutuva taho vaatii, ettei leikata." Itsestään selvä asia on itsestään selvä.

[Bored.]

Perheenyhdistämisen ehtoja ei saa kiristää, vaativat perheenyhdistämisjärjestöt.

Tämä ^. "Leikkausuhan alle joutuva taho vaatii, ettei leikata." Itsestään selvä asia on itsestään selvä.

Noinhan se aina menee. Pitkään on jo ollut selvä juttu, että esimerkiksi Hesarin yleisönosastopalstalla naurujoogaohjaaja sanoo, että naurujoogasta on paljon hyötyä, ja pakolaistulkki sanoo, että pakolaistulkeista on paljon hyötyä... tokihan nämä aina puolustelevat leipäänsä, luonnollista se vain on. Ja tietysti kovin läpinäkyvää.

[Roope]

STT:llä oli jutusta vieläkin pitempi versio, jossa haastateltiin nimetöntä afgaaninaista, joka oli saapunut Suomeen pari vuotta sitten ollessaan vielä alaikäinen. Seuraan olisi liittymässä äiti, sisko ja veljen lapsi. Maahanmuuttoviraston maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri valittelee resurssien puutetta ja kertoo päätösten venyvän myös puutteellisten ja epäluotettavien asiakirjojen vuoksi.

[Roope]

Näin aikoinaan:

Sisäministerin mukaan perheiden yhdistämisessä on väljä käytäntö
...
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä muita maita väljempinä ja yhtenä vetovoimatekijänä, jonka perusteella Suomesta haetaan turvapaikkaa.
Räsäsen kaudella perheenyhdistämisen ehtoihin on tarkoitus saada muutoksia. Puolueet toivoivat sitä jo ennen vaaleja.
Se tarkoittaa, että vastedes Suomi tiukentaa kriteerejä, joiden perusteella tänne tulleet ja turvapaikkaprosessin läpikäyneet ihmiset saavat myös perheenjäsenensä Suomeen.

Maahanmuutosta vastaava ministeri Räsänen on vasta käynnistänyt selvityksen, mutta kaikki viittaa siihen, että kiristyksiä on tulossa. Selvitys valmistuu helmikuussa.
Linjan kiristys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa perheenyhdistäminen onnistuu vain silloin, jos sitä hakeva pystyy todistamaan kykenevänsä elättämään perheensä tuloillaan. Tulotasoon voidaan liittää myös vaatimus, että hakijalla on asunto, joka voi olla perheenkin koti.

Ennakoitu toimeentulo- ja asuntoedellytysten vaatiminen perheenyhdistäjiltä kuivui sittemmin ministeri Räsäsen käsissä kasaan. Se ei voi johtua ainakaan Räsäsen selvityksen saamista lausunnoista, jotka olivat luokattomuudessaan samaa tasoa kuin itse selvityskin ja luultavasti peräisin samalta sylttytehtaalta (Pakolaisneuvonta).

Suomen somaliliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua selvityksestä ulkomaalaislain
perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi ja siihen sisältyvistä ehdotuksista.

Suomen somaliliitto ry:n lausunto 6.7.2012

Sekä sisäministeriön aiemmin hallintovaliokunnalle toimittamassa perheenyhdistämistä koskevassa
selvityksessä (lokakuu 2010) että nyt lausunnolla olevassa selvityksessä osoitetaan, ettei Suomen
perheenyhdistämislainsäädäntö ole suotuisampi tai löyhempi kuin muissakaan Pohjoismaissa, eikä Suomi
näin ollen ole muita maita houkuttelevampi turvapaikkamaa. Lisäksi Suomessa on aina tulkittu
pakolaisuuden määritelmää erittäin tiukasti ja myös toissijaisen suojelun määritelmää voi pitää
eurooppalaisesti arvioiden varsin tiukkana. Lausunnolla olevan selvityksen pohjalta ei ole nähtävissä, miksi
tarvittaisiin lisäselvityksiä mahdollisista uusista kiristyksistä, kun Suomen lainsäädäntö ei oleellisesti poikkea
muista naapurimaista ja viime vuosina tehtyjen tiukennusten vaikutuksia perheenyhdistämisen
tosiasiallisiin mahdollisuuksiin ei ole vielä edes arvioitu.

Vaikka selvitys oli rajattu tarkoituksella liian suppeaksi (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska), siinä yksiselitteisesti osoitettiin, että vain Suomessa humanitaarisessa perheenyhdistämisessä ei ole käytössä lainkaan toimeentuloedellytystä. Pakolaisneuvonnan lausunnossa valehdeltiin samalla tavalla.

Väite, että juuri Suomessa sekä pakolaisuuden että toissijaisen suojelun määritelmät olisivat "eurooppalaisesti arvioiden varsin tiukkoja", on sekä perustelematon että epälooginen. Suomi on Euroopan kärkeä myönteisten turvapaikkapäätösten tekemisessä, joten molempien suojelukategorioiden määritelmät eivät voi olla yhtä aikaa tiukkoja. Myös Pakolaisneuvonnan lausunnossa viitattiin "Suomen tiukkaan linjaan" pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun myöntämisessä.

Toimeentulovaatimuksen laajentaminen Ministeriön selvityksessä ei oikeastaan ole esitetty perusteita
sille, miksi toimeentuloedellytys pitäisi laajentaa koskemaan humanitaarisen suojelun perusteella
oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämistä. Tällä halutaan ilmeisesti yksinomaan kiristää ja vaikeuttaa
perheenyhdistämistä, kun siihen on viime vuosina pakolaisvastaisessa ilmapiirissä syntynyt poliittista
painetta.

Se, että muut maat edellyttävät perheenyhdistämisessä kykyä elättää oma perhe, mutta Suomi ei, on vetotekijä. Muutaman vuoden takainen 10 000 perheenyhdistämishakemuksen jono puhui puolestaan. Myös EU-säännösten harmonisointi on peruste perheenyhdistämisen toimeentulovaatimukselle.

Asuntoedellytys Ministeriön selvitys itsessään asettaa hyvin kyseenalaiseksi sen, että Suomessa voitaisiin
asettaa asuntoehto suojeluperusteisesti tai yksilöllisistä inhimillisistä syistä oleskeluluvan saaneille, jotka
hakevat perheenyhdistämistä. Kaupungin vuokra-asuntoa (joihin suurin osa suojelua saavista henkilöistä
ensi vaiheessa hakeutuu) on mahdotonta saada ennen kuin Suomeen tulevien perheenjäsenten määrä on
selvillä ja perheenjäsenet ovat Suomessa.

Somaliliitto on ymmärtänyt asuntoedellytyksen idean ratkaisevalla tavalla väärin. Tai sitten minä olen.

[Oami]

Minä voisin keksiä parikin järjestöä, joilta - jos kysyttäisiin - saataisiin kuulla että niitä juurikin pitää kiristää.

Muutos 2011 rp ja ehkäpä myös Perussuomalaiset rp. Ja puoluekentän ulkopuolelta varmaan Suomen Sisu ry.