Iso kuva, Suomen talouskriisi

[Sinapis alba]

119 miljardia + vastuunkantoa päälle 50 miljardia niin taitaa olla jo suunnilleen bkt:n verran piakkoin, lainan määrähän on kasvussa mutta bkt supistunee ensi vuonna.

[Maatiaisjuntitar]

Noissa mun antamissa tiedoissa oli kuntayhtymät mukana... ja luultavimmin myös ne liikelaitoksetkin.

[Feuer]

Laita lähteet niin tarkistetaan.
edit: Ehkä hölmösti sanottu, kun en ollut itsehuomannut eri postista kuin missä oli mainitsemasi luvut. Onko loppu päätelmä se, että KT ei vaan käsitä kaikkia työntekijöitä ja tilastokeskuksen tilasto on varmempi?
edit2: Sekä voisi olla paikallaan mainita sivunumerot, mistä lähteet löytyy.

Tilastokeskuksemme väittää, että vuonna 2010 kunnat työllistivät 510 tuhatta ja valtio 153 tuhatta. Yhteensä 663 000 tuhatta ihmistä, mikä on linjassa tuon Kalle Isokallion luvun kanssa. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html

Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi tämä esitetty 200 000 ihmisen arvio siitä paljonko yksityistetyissä on ihmisiä töissä. Suomeksi sanottuna näiden ihmisten palkka maksetaan julkisista varoista. Käytännössä kunnat ostavat niin sanottuina ostopalveluina työtä. Ihan käytännön esimerkkinä kunnan tekninen puoli ostaa traktorin omistavalta mieheltä katujen aurausta, hiekotusta jne. Vielä 90-luvulla tämä oli virallisesti kunnalla töissä, mutta nykyään hänet lasketaan yksityiseksi, vaikka työ on 100% sama kuin ennen. Jos epäilet niin vilkaise sivulta 48 kuntien menojen ostopalveluiden kehitys vuodesta 1997: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j59.pdf

Tilastokeskuksen tilasto siis osoittaa, että meillä on 1,774 miljoonaa yksityisen puolen työntekijää, mutta oikeasti osan palkka maksetaan julkisista varoista. Vain osa tätä isoa kuvaa, mutta osoittaa järjestelmän mädännäisyyden. Sekä selittää miten näin järjettömiin julkisiin velkoihin päästään.

[tyhmyri]

[...] Tilastokeskuksen tilasto siis osoittaa, että meillä on 1,774 miljoonaa yksityisen puolen työntekijää, mutta oikeasti osan palkka maksetaan julkisista varoista. Vain osa tätä isoa kuvaa, mutta osoittaa järjestelmän mädännäisyyden. Sekä selittää miten näin järjettömiin julkisiin velkoihin päästään.

En ymmärrä logiikkaasi. Suomessa moni sellainen asia, joka on oikeasti pakollista joka tapauksessa, maksetaan verojen kautta. Joissain toisissa maissa samasta palvelusta maksetaan vaikkapa yksityisen vakuutuksen muodossa. Käytännössä ilman noita maksuja ei vain voi olla, joten on mulle aika sama mitä kautta raha pyörii.

Itse asiassa se kuinka suuri osa rahasta pyörähtää julkisen puolen kautta ei ole mikään velkaantumisen mittari. Datat on helppo tarkistaa vaikka IMF:n julkisista tietokannoista. Laaja julkinen sektori ja raju velkaantuminen eivät ole suoraan toisistaan riippuvaisia. Samoin eivät nyt velkojen korotkaan ole selitettävissä julkisen sektorin koolla. Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Tanskassa on laaja julkinen sektori eikä velkaantumiskehitys näytä kovinkaan pahalta eivätkä korotkaan ole kohtuuttomia. Niissä maissa, joissa on oma valuutta ovat korot vieläpä hyvin alhaisia. Enemmän voisi syyttää Euroa ja sen valuvikoja, ainakin tässä tilanteessa missä olemme.

[Feuer]

Taisit ohittaa tekstin pointin aika raakasti. Eli meillä on näitä pieniä piilotettuja asioita, kuten tämä 24,6 miljardin kuntakonsernien velat sekä osa julkisen sektorin työntekijöistä on piilotettu yksityiselle sektorille ja niiden rahoitus tulee verovaroista.

Mites olisi jos kantaisit kortesi kekoon ja tarkistaisit sieltä IMF:n tietokannoista paljonko he luulevat meidän julkisen velan olevan ja minkä kokoiseksi meidän julkinen sektori on ilmoitettu?
Verrataan sitten lukuja ja mietitään, että mikä mättää.

[Maatiaisjuntitar]

Kuntien ja kuntayhtymien työntekijämäärät: http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/Sivut/default.aspx

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/kuntien-henkilosto/Sivut/default.aspx

Tilastokeskus sanoo tilastoistaan näin: "Julkinen sektori
Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä. Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki ja valtion liikelaitokset. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset."

Osakeyhtiömuotoiset liikelaitoksethan keräävät tulonsa tuotteista saatavalla maksulla suoraan ja  tuottavat voittoa pääsääntöisesti.


Entä jos kuntalaiset maksaisivat suoraan yrittäjälle teiden aurauksesta? Millä tavalla se vaikuttaisi Suomen taloudelliseen tilannetta? Entäs toisaalta, jos ne kunnan miehet itse auraisivat?

[sivullinen.]

Entä jos kuntalaiset maksaisivat suoraan yrittäjälle teiden aurauksesta? Millä tavalla se vaikuttaisi Suomen taloudelliseen tilannetta? Entäs toisaalta, jos ne kunnan miehet itse auraisivat?

Silloin aurauksen arvolle olisi olemassa jokin laskennallinen perusta - nimittäin aurauksesta saatava maksu. Jos käytäntö vielä saataisiin kattamaan lähes kaikki kunnan toiminta-alat, saataisiin helpommin selville miten paljon kunnassa on "laiskanvirkoja". Siis jos kaikki kunnan toimet olisi yksityistetty, ja silti kunta keräisi verotuloina huomattavia summia rahaa ja maksaisi palkkoja, niin olisi selvää ettei palkansaamisen perustu työntekemiseen vaan poliittiseen kuuliaisuuteen. Tosin jos "yksityistäminen" tehtäisiin antamalla entisille kunnallisille toimijoille monopoliin rinnasteinen asema tai jos tuloksena olisi muuten vain suuria yksiköitä ei kuntalainen saisi yhtään parempaa kuvaa minne ne rahat lopulta menevät ja millä perusteella. Yhteenvetona siis: hyötynä olisi avoimuus ja siitä seuraava "laiskanvirkojen" karsiminen. Se on suoran säästön osuus.

Jos sitten oletetaan ettei kunnissa ole turhia työntekijöitä, niin silloin käytännön hyöty olisi vain "avoimuus". Se voi tuntua turhalta piirteeltä varsinkin kun yksityistämisen myötä myös menetetään avoimuutta - usein vielä paljon enemmän. Kuitenkin juuri työnhinnan määrittämisen kannalta tällainen avoimuus muuttaisi taloudellisia mittareita osoittamaan vertailukelpoisempia arvoja muihin maihin nähden. Esimerkiksi kun puhutaan BKT:stä tai velan suhteesta BKT:hen, ei useinkaan muisteta miten BKT on pelkkä laskennallinen arvo julkisen sektorin osalta - joka taas selittää suoraan BKT:stä noin puolet. Jos vielä sattuisi käymään niin että kunnista löytyisi "laiskanvirkoja", niin näiden henkilöiden panos kansantuotokseen ei enää voisi olla suoraan heidän nauttimansa palkan määrä vaan sekin pitäisi uudelleen mitottaa. Ja samoin kaikki muut alat jotka toimittavat tuotteitan tai palveluitaan julkiselle sektorille, toimivat keskitetysti määritetyn palkkatason mukaan tai saavat rahoituksensa julkiselta puolelta pitäisi huomioida BKT:n laskennassa aivan toisin.

BKT siis olisi ihan jotain muuta. Joten "avoimuuden" johdosta Suomen taloudellinen tilanne ei käytännössä muuttuisi lainkaan, mutta julma todellisuus ettemme enää ole taloudellisesti itä-Kiinaa, etelä-amerikkaa tai edes Venäjää merkittävästi - jos lainkaan - korkeammalla tasolla tulisi kansan tietoisuuteen. Totuus tulisi esiin. Se ei ole taloudellinen arvo, mutta mielestäni jopa taloutta tärkeämpi arvo.

[Feuer]

Eli voimme vetää johtopäätöksen, että laittamissasi linkeissä ei olekaan kaikkia työntekijöitä laskettuna yhteen?

[Velmu]

On järjetöntä verrata bkt:tä ja julkisen talouden velkaa toisiinsa ja laskea niistä suhteita, joilla arvioidaan valtioiden hyvin/pahoinvointia.
Bruttokansantuote on täynnä sellaista "tuloa", jolla ei ole mitään tekemistä hyvinvoinnin tai vaurauden mittarina.

Tämä on jo täälläkin vähän kulunut juttu, mutta kelpaa edelleen hyvin esimerkiksi, eli ikkunoiden rikkominen. Jos kaupunkien keskustoissa huligaanit rikkovat näyteikkunoita, niin bruttokansantuote nousee kohisten, kun ikkunafirmat korjaavat tuhon jälkiä, vartijat juoksevat rikkojia kiinni ja asianajajat puolustavat oikeudessa tuhojen tekijöitä. Ja homma tulee aina vaan kannattavammaksi, jos korjaajat joutuvat töihin pyhäöinä, kun palkat ovat korkeat.

Ainoa oikea tapa mitata valtioiden ja kuntien varallisuutta on verrata niiden omaisuutta ja velkaa keskenään. Tätä kutsutaan taseeksi. Varallisuuden tai velkaisuuden kehitystä taas kuvaa vuosittainen budjetti. Jos tulot ovat isommat kuin menot, varallisuus kohenee ja päinvastoin. Tätä kutsutaan tuloslaskelmaksi.
Tätä itsestäänselvyyttä ei kuitenkaan voida käyttää edes Suomessa, koska se kertoisi yksiselitteisesti Suomenkin valtion täysin toivottoman taloudellisen tilan. Velkaa on tuplasti omaisuudesta eikä tasapainoisesta budjetista ole tulevaisuudessakaan toivoakaan.

Suomen valtio pelaa ketjukirjepeliä, eli ainoa mahdollisuus selviytyä erääntyvistä veloista ja koroista on ottaa entistä suurempia lainoja. Tätä jatkuu tasan niin kauan, kun Suomi saa jostain lainaa. Tasapainoinen budjetti on poliitikoille mahdoton tehtävä. 

[Octavius]

Yksi hyvistä indikaattoreista näyttää nyt virallisesti punaista:

http://www.stat.fi/til/ras/2011/10/ras_2011_10_2011-12-23_tie_001_fi.html

Lukujen arvioinnissa tulee pitää mielessä vielä se, että rakennustoimintaa (ja -lupia) kiihdyttää loka-joulukuussa 2011 vielä uudet Vapaavuoren masinoimat energiamääräykset, joiden määräaika on siis 31.12.2011.

Itse arvioisin sen hetken, kun Suomen asuntokupla puhkesi, jonnekin huhtikuun toiselle viikolle vuonna 2011.

Veikkaisin Suomen asuntojen hintojen (Dublin = pk-seutu) menevän suunnillen Irkkujen käyrää.

http://www.cso.ie/en/media/csoie/releasespublications/documents/prices/2011/rppi_nov2011.pdf

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Näistä kannattaa ottaa kaikki sekä tiedollinen että taloudellinen hyöty irti.

[tyhmyri]

Tähän mennessä asuntokuplan "puhkeaminen" ja sitä seuraava asumisen hinnan deflatorinen kehitys on ollut kaikkialla erittäin huonoa ja vahingollista politiikkaa. On käsittämätöntä minkä vuoksi keskuspankit päästävät huomattavien omaisuuserien nominaalisen arvon putoamaan. No, ehkä 1930-luvun lamasta on liian kauan, joten sen opetuksia ei enää ymmärretä.

Loogisesti tästä ajatellen voisi arvioida suuren sodan todennäköisyyden kasvavan noin kymmenen vuoden kuluessa. Ne mekanismit jotka johtivat toiseen maailmansotaan ovat ilmeisesti unohtuneet samalla tavoin kuin talouskriisin opetukset.

[Octavius]

Tähän mennessä asuntokuplan "puhkeaminen" ja sitä seuraava asumisen hinnan deflatorinen kehitys on ollut kaikkialla erittäin huonoa ja vahingollista politiikkaa. On käsittämätöntä minkä vuoksi keskuspankit päästävät huomattavien omaisuuserien nominaalisen arvon putoamaan. No, ehkä 1930-luvun lamasta on liian kauan, joten sen opetuksia ei enää ymmärretä.

Loogisesti tästä ajatellen voisi arvioida suuren sodan todennäköisyyden kasvavan noin kymmenen vuoden kuluessa. Ne mekanismit jotka johtivat toiseen maailmansotaan ovat ilmeisesti unohtuneet samalla tavoin kuin talouskriisin opetukset.

Vaikka ei pitäisi, koska olen kanssasi jossain eri ulottuvuudessa, niin kysyn kuitenkin (ihan lukijoita hauskuuttaakseni):

Miksi keskuspankkien pitäisi pitää yllä esim. asuntojen hintakuplaa?

http://www.findikaattori.fi/92/

Missään koskaan se ei ole kestänyt. Onko Kokoomus keksinyt juuri Suomessa KGB-johdannaisen, jossa keskuspankki ohjaa kiinteistöjen nominaalisen hinnan kuplahtamaan ikuisesti ilman mitään yhteyttä reaalitalouteen? Anna kun arvaan. Hallittu inflaatio aina kuplan puhkeamiseen saakka, eikö totta? EKP:n ja keskuspankin roolia tulisi vahvistaa, anyone? Painokone käymään ja kaikki ok?

Heh? Olen joskus elänyt kuvitelmassa, että tyhmyydelläkin olisi rajansa. Onneksi olen jo siitä harhaluulosta luopunut.

Odotan suurella mielenkiinnolla seuraavia analyysejä ja etenkin linkkejä. Ikävä kyllä todellisuus on murskannut ja tulee murskaamaan lähes kaikki perustelusi (ainakin tähän saakka, eikä minulla ole tulevistakaan mitään epäselvää).

Elämä on.

Mukavaa joulua.

[sivullinen.]

Miksi keskuspankkien pitäisi pitää yllä esim. asuntojen hintakuplaa?

Kyse ei ole rahasta. Kyse on mielikuvista. Kun asut 20-luvulla rakennetussa pienessä kerrostaloasunnossa, jossa vessa ei vedä, ovet ovat paisuneet eivätkä enää mene kiinni ja seinät ja katto ovat maalattuna valkoisella mielisairaalan mieleentuovalla maalilla, joka jo rapiseekin, niin mistä silloin tiedät asuvasi rikkaassa länsimaassa? Tietenkin siitä että kyseisen asunnon arvo on useampi sata tuhatta euroa eli vanhassa rahassa miljoona markkaa! Enpä viitsi enempää kertoa omakohtaista kokemusta arkitodellisuudesta. Jokainen voi sen kokea avaamalla silmänsä. Mutta niin kauan kuin todellisuuden tila luetaan lehdestä tai katsotaan televisiosta, on asuntojen hintakupla mitä oivallisin todiste "paremminvointivaltiosta".

[vainukoira]

Tuo 663000 nuppia kunnilla ja valtiolla plus 100000-200000 edellisten omistamissa ja rahoittamissa yrityksissä on jo paha. Sitten vielä muut yritykset, joita julkinen rahoittaa vuosittain sadoin miljoonin, kuten surkeita tietojärjestelmiä kyhäävä accenture, tieto, jne, näyttää kuva todella surkealta.

Vuonna 1970 valtiolla ja kunnilla oli hommissa 360000 henkeä. Kerrotaan, että Suomi toimi tuohon aikaan kelvollisesti. Lapset koulittiin ja sairaat hoidettiin. Tarkistin luvut noin kolme vuotta sitten tilastokeskuksesta. Netissä ei ollut lukuja saatavissa, joten kaivoivat ne paperiarkistosta, onneks oli siihen työvoimaa. Ja velkaa valtiolla ja kunnilla tuohon aikaan mitättömästi. Nyt järjettömästi.

Kansalla sekopäinen velka, varoina purkukuntoiset asunnot, joiden reaaliarvo pääkaupunkiseudulla noin kolmannes nimellisarvosta.

Todella surkealta näyttää. Kuten jo edellä sanottu, bkt:een tuojottamista voidaan vähentää, ja kekittyä varoihin ja velkoihin eli taseeseen, sekä tuloihin ja menoihin eli tulokseen. Nyt valtiolla on muistaakseeni velkaa selvästi varoja enemmän, ja tuloja vuosittain noin 40 miljardia ja menoja noin 50 miljardia.

Täysi katastrofi. Samalla nerokas kokomuus ja muu vasemmisto kehittää lisää velkatakaushärveleitä.

Hallitus kokonaisuudessaan on maanpetos ja kokoomus seinähullu käkikello. Jyrki-velka-bisnes-takaus-Katainen. Kimmo Stasi-lisää-velkaa-ja-vastuuta-Sasi. Jan-Josef-masinoin-rakennusmääräykset-väestön-pakkosiirrot-kaavamafia-Vapaavuori. Stalin-Virkkusen edullinen kunnat-kommuuniksi-reformi vailla perusteltuja säästöjä. Häkämiehen sokli norskeille, malmi ryssille ja rahat maailmalle-projekti. Siihen vielä kokoomuksen henkisen kodin vasemmistoliiton kyllösen satelliitikyttäys kustannukseineen. Se on siinä.

Pelottaa vitusti, miten tätä maata voi puolustaa, kun se kaatuu jo rauhan aikana. Ei ole kohta mitään mitä puolustaa, eikä mitään, millä puolustaa, ei edes miinoja.

[tyhmyri]

Mukavaa joulua.

Niin, mukavaa joulua. Ehkä sinunkin olisi aikoinaan kannattanut osallistua Econ 101:n ja sen jatkokurssien luennoille joskus silloin kun Suomessa vielä edistykselliset opiskelijat uskoivat Neuvostoliittoon ja sytyttelivät kynttilöitä Stalinin kuvan eteen. Rehellisesti sanottuna argumentaatiosi muistuttaa läheisesti noiden Stalinin pikku ystävien logiikkaa. Ei perehdytä vastapuolen argumentaation, ei sillä senhän tietää olevan väärin ilman että sitä tarvitsee lukea. No, ehkä olen vain liian vanha ja kuvittelen asia-argumentoinnilla olevan itseisarvoa.

Mutta vakavasti ottaen: Nominaalisen kansantuotteen tippuminen on aina vaikuttanut erittäin negatiivisesti reaaliansioihin. En tiedä yhtään tapausta, jossa NGDP olisi tipahtanut ja reaaliansiot eivät olisi samalla tipahtaneet. Tuntuva omaisuuserien arvojen tippuminen tuppaa yleensä näkymään nominaalisen kansantuotteen eli voittojen ja palkkojen yhteissumman tippumisena, mikä johtaa reaaliansioiden tipahtamiseen.

Tämän pitäisi olla jo melkein Econ 101:n tasolta tulevaa triviaa, mutta en tiedä millä nimellä/nimillä sitä suomalaisissa yliopistoissa on kutsuttu tai kutsutaan. No, en tiedä onko tuon ajan juttuja nykyaikaan edes luennoitu suomalaisissa opinahjoissa (oletan, että taloudesta keskusteltaisiin edes jonkinlaisen teoriapohjan ja sivistyksen perusteella), sillä olen tältä palstalta saanut lukea että esimerkiksi fiskaalisen toiminnan vaikutus on ajatuksena niin vanhanaikaista, että sitä ei enää opeteta. Ilmeisesti ei opeteta enää rahapolitiikan alkeitakaan. Ymmärrän kyllä jos jotkut viimeaikaiset kehitykset kuten NGDPT-tavoitteen asettaminen rahapolitiikalle voivat mennä teknisinä asioina ymmärryskyvyn yli. Ilmeisesti myös 1930-luvun lamaa koskevat asiat ovat niin vanhaa historiaa, että ei niitä kannata käsitellä.

Keles. Tuntuu siltä, että vain kaltaiseni vanhat käävät ovat edes jonkin verran perehtyneet siihen mitä 1930-luvun laman aikana ja sitä ennen tapahtui.

Ettei totuus unohtuisi kannattaa muistaa, että minun mielestäni Suomen ei pitäisi lahjoittaa velkarahaa lainata tahi sijoittaa yhtään mitään näihin Euron varmuusvälineisiin. Lisäksi nykyhallituksen puuhastelu on minusta sydäntä kylmäävää, negatiivisessa mielessä. Oma valuutta, oma keskupankki, oma rahapolitiikka ja oma budjettivalta ovat minusta ne oikeat välineet.

Lisäksi kannattaa muistaa, että minä kannatan NGDPT-tavoiteasetantaa rahapolitiikalle. Suomalaisen mittapuun mukaan todella kova oikeistolainen talouspoliittinen malli. Se ei todellakaan ole mikään nykyinen suoraan Akselivaltojen etuja ajava Euromalli tai typerä nykyhallituksen malli tahi naivi yksityistaloudesta vertailukohtansa hakeva pellemalli tai pehmoilevaa vasemmistolaista haihattelua.

Ehkä sinun, Octavius, kannattaisi tehdä omat kotiläksysi ennen kuin auot naamaasi tai kirjoitat puolivillaisia päätelmiä.

Lisäksi keskuspankkien käytössä olevien välineiden monipuolisuuteen ja toimivuuteen kannattaisi perehtyä vaikkapa tutustumalla siihen miten Sveitsin ja Ruotsin keskuspankit ovat toimineet vuodesta 2007 alkaen.

[Rauski]

En tiedä kuinka uskomattoman vaikeaa on ymmärtää, että kuplan jälkeen seuraa aina velkadeflaatio. Huonoista sijoituksista joutuu kärsimään tappiot.

Eipäs kun painetaan rahaa ja kaikki hyvin!1 Tämähän ei synnytä spekulatiivisia kuplia tai tuontihintainflaatiota. Mutta ei sillä ole väliä jos inflaatio on 10% kunhan nimellinen BKT kasvaa 2%!1 Onneksi tyhmyri ja kumppanit eivät ole puikoissa. Ei sillä että Bernanke ja muut keskuspankkiirit olisivat hoitaneet hommaansa kovin hyvin, mutta tippuri on pienempi riesa kuin HIV.

[Radio Kerava]

Näin keskustelua sivusta seuranneena muistuttaisin että Suomi on muutakin kuin valtiontalous. Enemmän meidän tulisi olla huolissamme kotitalouksien taloudesta kuin valtion taloudesta koska kaikki, myös valtion talous riippuu täysin siitä miten yksityistalouksilla menee.

Seuratkaa työttömyyslukuja ja erityisesti avoimen ja julkisen sektorin työpaikkojen suhdetta, näissäkin erityisesti vientiteollisuuden työpaikkojen kehitystä. Verovaroin ylläpidettävät julkisen sektorin työpaikat eivät - anteeksi vaan - tuota taloudellista lisäarvoa samalla tavalla kuin mainittu vientiteollisuus, vaikka niillä tukifunktioina onkin merkittävä rooli.

Työttömien määrä on pysähtynyt suunilleen sille tasolle millä se on. Kuitenkin samaan aikaan laskennallisesti rivistä poistuu eläkkeelle noin 100 000 hengen suuruisia ikäluokkia kun nykyiset ikäluokat ovat noin 60 000 hengen kokoisia. Tämä tarkoittaa että vuosittain häviää noin 40 000 työpaikkaa.

Koska julkisen sektorin työpaikkojen määrä ei ole viime aikoina merkittävästi vähentynyt, työpaikkakato on tapahtunut yksityissektorilla. Nettoveronmaksajien määrä vähenee siis hälyyttävällä vauhdilla.

Nykyinen hallitus kiihdyttää verotusta kiristämällä ja erilaisia veroluontoisia maksuja lisäämällä tätä kehitystä.

Ellemme saa  avoimen sektorin, erityisesti vientiteollisuuden työpaikkojen määrää kasvuun, olemme kohta niin pahassa kusessa että tämä valtion velkakehitys on lasten leikkiä sen rinnalla.

[Jouko]

Näin keskustelua sivusta seuranneena muistuttaisin että Suomi on muutakin kuin valtiontalous. Enemmän meidän tulisi olla huolissamme kotitalouksien taloudesta kuin valtion taloudesta koska kaikki, myös valtion talous riippuu täysin siitä miten yksityistalouksilla menee.

Seuratkaa työttömyyslukuja ja erityisesti avoimen ja julkisen sektorin työpaikkojen suhdetta, näissäkin erityisesti vientiteollisuuden työpaikkojen kehitystä. Verovaroin ylläpidettävät julkisen sektorin työpaikat eivät - anteeksi vaan - tuota taloudellista lisäarvoa samalla tavalla kuin mainittu vientiteollisuus, vaikka niillä tukifunktioina onkin merkittävä rooli.

Työttömien määrä on pysähtynyt suunilleen sille tasolle millä se on. Kuitenkin samaan aikaan laskennallisesti rivistä poistuu eläkkeelle noin 100 000 hengen suuruisia ikäluokkia kun nykyiset ikäluokat ovat noin 60 000 hengen kokoisia. Tämä tarkoittaa että vuosittain häviää noin 40 000 työpaikkaa.

Koska julkisen sektorin työpaikkojen määrä ei ole viime aikoina merkittävästi vähentynyt, työpaikkakato on tapahtunut yksityissektorilla. Nettoveronmaksajien määrä vähenee siis hälyyttävällä vauhdilla.

Nykyinen hallitus kiihdyttää verotusta kiristämällä ja erilaisia veroluontoisia maksuja lisäämällä tätä kehitystä.

Ellemme saa  avoimen sektorin, erityisesti vientiteollisuuden työpaikkojen määrää kasvuun, olemme kohta niin pahassa kusessa että tämä valtion velkakehitys on lasten leikkiä sen rinnalla.

Valtiovalta on keskittynyt vain järjestelemään toisten velkoja jättäen oman taloutemme oman onnensa nojaan. Ja sitä kehdataan sanoa vastuunkannoksi ja ties miksi. Lisäksi valtaa siirretään aktiivisesti maan rajojen ulkopuolelle. Vastuunkantoa joo.  
Miten estää työpaikkojen katoaminen teollisuudesta? Siinäpä pulma. Ei se onnistu ainakaan keinotekoisesti pönkitetyllä ja yliarvostetulla €urolla.

[Goman]

Iso kuva syntyy pienistä kuvista. Tapasin joulun alla muutamia tuttuja kavereita; mm. kaksi työtöntä ja kaksi lomautettua. Duunaritason kavereita rakennus-, kuljetus-, ja sähköasennusaloilta. Ja huonot oli näkymät.

Rakennusala ei työllistä tarpeeksi, sillä urakat ovat vähenemään päin, ja nekin urakat mitä kuulemma saadaan, työllistävät ulkomaan duunareita.
Kuljetuspuolella myös ulkomaan kuskit vievät töitä, halvemmilla työn sekä polttoaineiden hinnoilla tietenkin.
Jopa sähköasentajia tuodaan rajan takaa, syynä vain ja ainoastaan halpa työn hinta. Edes heidän vaatimaton ammattipätevyys ei estä heidän työllistämistä.

Näillä eväillä ei suomalainen yhteiskunta voi pysyä pitkään kunnossa. Suomalainen työtön työmies ei voi maksaa oman ja perheensä elättämisen lisäksi entisen suuruista julkista sektoria, ei sosiaaliluukulle päätyviä maahanmuuttajia, ei oliivimaiden velkoja, ei Suomen korkeimman johdon huseeraamista kaikissa mahdollisissa päättäjien pöydissä avoin shekkivihko takataskussa.

Mitä Suomen poliittinen johto on tehnyt  julkisen ja avoimen sektorin tasapainoittamiseksi?
Mitä Suomen poliittinen johto on tehnyt suomalaisen työn kilpailukyvyn ja suomalaisen duunarin työllistymisen eteen. Onko  asiasta edes kunnolla  keskusteltu?

Se mitä on tehty on verojen nostaminen juuri siellä, missä ei missään tapauksessa pitäisi: Energian ja polttoaineiden hinnoissa. On nostettu työn verotusta alv:n korotuksilla. On myös kavennettu Suomen taloudellista liikkumavaraa sitomalla kädet ulkomaiden kansantalouksien rahoittamiseen. Mikä on täysin käsittämätöntä politiikkaa. On aivan turhaa väittää että maailmanloppu tulee jos emme maksa muiden laskuja.

Kataisen sosialistihallitus vie Suomen konkurssiin, se on vain ajan kysymys.

[Hermo]

Kataisen sosialistihallitus vie Suomen konkurssiin.

Tuo on selviö, mutta Kreikka pelastuu. (räkänaurua*)

[Radio Kerava]

Rakennusala ei työllistä tarpeeksi, sillä urakat ovat vähenemään päin, ja nekin urakat mitä kuulemma saadaan, työllistävät ulkomaan duunareita.
Kuljetuspuolella myös ulkomaan kuskit vievät töitä, halvemmilla työn sekä polttoaineiden hinnoilla tietenkin.
Jopa sähköasentajia tuodaan rajan takaa, syynä vain ja ainoastaan halpa työn hinta. Edes heidän vaatimaton ammattipätevyys ei estä heidän työllistämistä.

Työn kustannuksista duunarin palkka on vain yksi siivu. Palkan päälle tulee vielä tuhti läjä työnantajan maksettavaksi määrättyjä veroja ja lakisääteisiä maksuja. Suomalaiset työnantajat maksavat suomalaisista työntekijöistään Suomen valtiolle suomalaisen lainsäädännön mukaiset maksut. Ulkomainen henkilöstönvuokrausfirma maksaa kotimaansa mukaiset lisäkulut omaan kotimaahansa. Tämä järjestely takaa ulkomaisille toimijoille ylivoimaiset mahdollisuudet hinnoitella suomalaiset kilpailijansa ulos kaikista tarjouskilpailuista.

Tilanne voidaan korjata kolmella tavalla:

1. Lasketaan suomalaiset työnantajamaksut samalle tasolle kuin kilpailjoilla
2. Suljetaan rajat ulkomaisilta alihankintafirmoilta
3. Nostetaan työnantajamaksut koko EU alueella suomalaiselle tasolle

Vaihtoehto yksi on poliittisesti mahdoton koska koska tämä leimattaisiin tulonsiirroksi yksinhuoltajaäideiltä kapitalisteille

Vaihtoehto kaksi on myös mahdoton koska se leikkaisi suurten rakennusyhtiöitten eli politikkojen tärkeimpien vaalirahoittajien voittoja

Vaihtoehto kolme eli verotuksen harmonisointi läpi EU-alueen olisi kaikkein järkevin mutta samalla mahdottomin.

En muuten ymmärrä tuota ainaista itkua Euron vahvuudesta. Ymmärrän kyllä että heikolla valuutalla olisi kivempi myydä mutta vahvalla valuutalla on yhtä kiva ostaa. Me olemme ihan yhtä riippuvaisia euroalueen ulkopuolelta tulevasta tuonnista, mm. energia, kuin euroalueen ulkopuolelle tapahtuvasta viennistä. Kyllä se kilpailukyky täytyy löytyä jostain muualta kuin devalvaatioitten kaltaisista tempuista.

Työllistämisen kustannusten leikkaaminen olisi hyvä lähtökohta. Enkä nyt puhu palkkojen leikkaamisesta. Seuraavaksi voitaisiin perua kaikki "vihreät" yritystoimintaa rasittavat verot ja maksut.

[tyhmyri]

En tiedä kuinka uskomattoman vaikeaa on ymmärtää, että kuplan jälkeen seuraa aina velkadeflaatio. Huonoista sijoituksista joutuu kärsimään tappiot. Eipäs kun painetaan rahaa ja kaikki hyvin!1 Tämähän ei synnytä spekulatiivisia kuplia tai tuontihintainflaatiota. Mutta ei sillä ole väliä jos inflaatio on 10% kunhan nimellinen BKT kasvaa 2%!1 Onneksi tyhmyri ja kumppanit eivät ole puikoissa. Ei sillä että Bernanke ja muut keskuspankkiirit olisivat hoitaneet hommaansa kovin hyvin, mutta tippuri on pienempi riesa kuin HIV.

Roskaa. Suosittelen sitä lähteiden lukemista sinullekin. NGDPT-tavoite ei ole sama asia kuin se, että liiasta velasta tai kuplista ei joutuisi kärsimään. Kärsimään joutuu, usein reaalisen tulotason laskuna. Tuo kirjoitus siitä, että jos inflaatio on 10%, niin NGDP kasvaisi 2% kertoo sen, että perusasioita ei ole ymmärretty. Jos inflaatio on 10%, niin NGDP kasvaa kaiken muun pysyessä samana kyseiset 10%. Kyseessä on yksinkertainen kirjanpidollinen fakta. Mitä ihme siinä on niin vaikeaa?

Nominaalisen kansantuotteen merkitys tulee siinä, että muut kuin ylivelkaantuneet tai typeriä lainoja antaneet eivät kärsisi. Deflaatiossa kärsivät myös ne, jotka eivät ole typeryyksiä tehneet. Juuri deflatorinen kehitys tarkoittaa sitä, että syyttömät eli veronmaksajat maksavat koko roskan.

Kansantalouden perusmittaamiseen liittyvää dataa löytyy paljon, mutta ohessa on linkki asiaa käsittelevään opetusmateriaaliin. Materiaali löytyy täältä. Yritetään edes puhua asioista niiden oikeilla nimillä, jookos?

[Rauski]

En tiedä kuinka uskomattoman vaikeaa on ymmärtää, että kuplan jälkeen seuraa aina velkadeflaatio. Huonoista sijoituksista joutuu kärsimään tappiot. Eipäs kun painetaan rahaa ja kaikki hyvin!1 Tämähän ei synnytä spekulatiivisia kuplia tai tuontihintainflaatiota. Mutta ei sillä ole väliä jos inflaatio on 10% kunhan nimellinen BKT kasvaa 2%!1 Onneksi tyhmyri ja kumppanit eivät ole puikoissa. Ei sillä että Bernanke ja muut keskuspankkiirit olisivat hoitaneet hommaansa kovin hyvin, mutta tippuri on pienempi riesa kuin HIV.

Roskaa. Suosittelen sitä lähteiden lukemista sinullekin. NGDPT-tavoite ei ole sama asia kuin se, että liiasta velasta tai kuplista ei joutuisi kärsimään. Kärsimään joutuu, usein reaalisen tulotason laskuna. Tuo kirjoitus siitä, että jos inflaatio on 10%, niin NGDP kasvaisi 2% kertoo sen, että perusasioita ei ole ymmärretty. Jos inflaatio on 10%, niin NGDP kasvaa kaiken muun pysyessä samana kyseiset 10%. Kyseessä on yksinkertainen kirjanpidollinen fakta. Mitä ihme siinä on niin vaikeaa?

Nominaalisen kansantuotteen merkitys tulee siinä, että muut kuin ylivelkaantuneet tai typeriä lainoja antaneet eivät kärsisi. Deflaatiossa kärsivät myös ne, jotka eivät ole typeryyksiä tehneet. Juuri deflatorinen kehitys tarkoittaa sitä, että syyttömät eli veronmaksajat maksavat koko roskan.

Kansantalouden perusmittaamiseen liittyvää dataa löytyy paljon, mutta ohessa on linkki asiaa käsittelevään opetusmateriaaliin. Materiaali löytyy täältä. Yritetään edes puhua asioista niiden oikeilla nimillä, jookos?

Ihan tiedoksi BKT voi kyllä kasvaa vähemmän kuin inflaatio. Tuossa heitossani reaalinen BKT tietysti vähenee -8%. Joten ei taida käsitteet nimellinen ja reaalinen olla kovin hyvin hallussa siellä päässä. Voit tietty agumentoida, että reaalinen BKT saadaan aina kasvamaan, mutta eikös tässä tähdätty sitä nimellistä kasvua? Muuten tiedoksi sekin, että keskuspankit voivat painaa äärettömästi rahaa, mutta jos pankit eivät sitä suostu lainaamaan niin eipä kuluttajahinnoissa juuri mitään näy.

Lienee tarpeen vääntää rautalangasta, että ymmärys olisi molemminpuoleista: reaalinen kasvu= nimellinen kasvu - inflaatio.

[tyhmyri]

Ihan tiedoksi BKT voi kyllä kasvaa vähemmän kuin inflaatio. Tuossa heitossani reaalinen BKT tietysti vähenee -8%. Joten ei taida käsitteet nimellinen ja reaalinen olla kovin hyvin hallussa siellä päässä. Voit tietty agumentoida, että reaalinen BKT saadaan aina kasvamaan, mutta eikös tässä tähdätty sitä nimellistä kasvua? Muuten tiedoksi sekin, että keskuspankit voivat painaa äärettömästi rahaa, mutta jos pankit eivät sitä suostu lainaamaan niin eipä kuluttajahinnoissa juuri mitään näy.

Lienee tarpeen vääntää rautalangasta, että ymmärys olisi molemminpuoleista: reaalinen kasvu= nimellinen kasvu - inflaatio.

Tähän mennessä nimellisen kansantuotteen tipahtaminen on vaikuttanut aika rajusti myös reaalisen kansantuotteen kokoon. Nimellisen kansantuotteen pitäminen kasvu-uralla joko reaalisen kasvun tai inflaation (käytännössä kombinaatiolla) avulla olisi huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että sen annetaan supistua. Olen aikaisemmassa ketjussa linkittänyt asiaa koskevan Scott Sumnerin paperin, taisi olla inflaatioketjussa. NGDPT-tavoite puskuroisi sekä nominaaliset että reaaliset shokit paremmin kuin pelkkä inflaatiotavoite.

Mikäli reaalinen kansantuote kasvaa 0% ja inflaatio on 10%, niin nominaalinen kasvu on tuo 10% aivan automaattisesti. Sitä kirjoitinkin: Jos inflaatio on 10%, niin NGDP kasvaa kaiken muun pysyessä samana kyseiset 10%.  Kirjoitin ilmeisesti epäselvästi.

NGDP:n päästäminen tippumaan on varma keino hankkia ongelmia. Mikäli väität muuta, niin kaiva esimerkkejä siitä kuinka nominaalinen kansantuote on tipahtanut ilman ongelmia.

Vastaus väitteeseen siitä, että keskuspankki ei muka pysty aikaansaamaan haluamaansa inflaatiosykäystä on Sveitsi. SNB teki mielenkiintoisen, epäortodoksisen valuuttaoperaation ja aikaansai tarvittavan sykäyksen estäen samalla uhkaavan NGDP-tipahtamisen. Tosin samassa yhteydessä SNB joutui selittämään paikallisille kansanedustajille keskuspankkitoiminnan periaatteita kuten sen, että keskuspankki ei voi mennä konkurssiin eikä sitä tarvitse pääomittaa vaikka sen pääomat sulaisivatkin.

[Rauski]

Ihan tiedoksi BKT voi kyllä kasvaa vähemmän kuin inflaatio. Tuossa heitossani reaalinen BKT tietysti vähenee -8%. Joten ei taida käsitteet nimellinen ja reaalinen olla kovin hyvin hallussa siellä päässä. Voit tietty agumentoida, että reaalinen BKT saadaan aina kasvamaan, mutta eikös tässä tähdätty sitä nimellistä kasvua? Muuten tiedoksi sekin, että keskuspankit voivat painaa äärettömästi rahaa, mutta jos pankit eivät sitä suostu lainaamaan niin eipä kuluttajahinnoissa juuri mitään näy.

Lienee tarpeen vääntää rautalangasta, että ymmärys olisi molemminpuoleista: reaalinen kasvu= nimellinen kasvu - inflaatio.

Mikäli reaalinen kansantuote kasvaa 0% ja inflaatio on 10%, niin nominaalinen kasvu on tuo 10% aivan automaattisesti. Sitä kirjoitinkin: Jos inflaatio on 10%, niin NGDP kasvaa kaiken muun pysyessä samana kyseiset 10%.  Kirjoitin ilmeisesti epäselvästi.

Minä en kyllä esittänyt tilannetta missä "kaikki muu pysyy ennallaan"  vaan reaalisen BKT:n supistumista, mutta ihan sama. Olen vaan erittäin kiinnostunut tilanteesta missä reaalinen BKT saadaan (aina) pidettyä kasvussa ultralöysän rahapolitiikan keinoin.

[tyhmyri]

Minä en kyllä esittänyt tilannetta missä "kaikki muu pysyy ennallaan"  vaan reaalisen BKT:n supistumista, mutta ihan sama. Olen vaan erittäin kiinnostunut tilanteesta missä reaalinen BKT saadaan (aina) pidettyä kasvussa ultralöysän rahapolitiikan keinoin.

Hmm... Olen yrittänyt tuolla inflaatioketjussa ja monessa muussakin yhteydessä kirjoittaa, että reaalitalouden shokkien vaikutusta voidaan pehmentää huolehtimalla siitä, että nominaalinen kansantuote ei pääse putoamaan. Reaalitalouden shokkeja voi esiintyä sekä tarjonta- että kysyntäpuolella. Tuollaiset shokit voivat aiheuttaa reaaliansioiden laskua eli reaalista köyhtymistä. Rahapolitiikan avulla voidaan vähentää noiden shokkien negatiivisten kerrannaisvaikutusten suuruutta. En käsittääkseni ole missään vaiheessa kirjoittanut, että nominaalisen kansantuotteen tasaiseen kasvuun tähtäävä rahapolitiikka turvaisi automaattisesti reaalitalouden kasvun. Reaalisen kansantuotteen tippumisen vaikutuksia voidaan pehmentää rahapolitiikan keinoin, minkä pitäisi olla jo vanhastaan tunnettu tosiasia. Mutta koska asiasta on kirjoitettu varsin hyvin muiden toimesta, niin viittaan tästä linkistä löytyvään Scott Sumnerin kirjoittamaan tekstiin asiasta.

Edit: Piti ihan tehdä comeback tähän viestiin. Miten ihmeessä kukaan voi tulkita vaikka 4% NGDPT-tavoitteen löysäksi rahapolitiikaksi? Reaalitalouden kasvaessa tuo tarkoittaisi todella tiukkaa rahapolitiikkaa. Mikäli reaalitalouteen kohdistuu shokkeja, niin niitä kompensoitaisiin kevyemmällä politiikalla. Mutta missä ihmeessä se ultralöysä politiikka luuraa?

[Anti-Utopisti]

Takavuosina tuli luettua seuraava Laurence Kotlikoffin kuuluisa kirja, jossa oli kaikenlaisia laskelmia USA:n tilanteesta:

Laurence J. Kotlikoff & Scott Burns: The Coming Generational Storm: What You Need to Know about America's Economic Future

http://www.amazon.com/Coming-Generational-Storm-Americas-Economic/dp/0262612089

Tuskinpa useimmat näistä laskelmista kertovat paljoakaan reaalimaailman suurimmista haasteista, mutta ehkäpä ne herättävät edes joitain ajatuksia siitä, millaisia seikkoja ratkaisuyrityksissä olisi hyvä ottaa huomioon.

Kirjansa jälkeen Kotlikoff on jatkanut huolestumistaan USA:n vuotuisista menoista:

"U.S. Is Bankrupt and We Don't Even Know It: Laurence Kotlikoff

Let's get real. The U.S. is bankrupt. Neither spending more nor taxing less will help the country pay its bills."

http://www.bloomberg.com/news/2010-08-11/u-s-is-bankrupt-and-we-don-t-even-know-commentary-by-laurence-kotlikoff.html

Eli ei Suomi ole ainoa maa, joka on vuotuisen velkansa suhteen huolestuttavassa tilanteessa. Luullakseni ongelma liittyy joihinkin länsimaisten globalisti-poliitikoiden tulevaisuusvisioihin, joissa heidän utopistiset tavoitteensa nähdään velkaantumista painavammiksi seikoiksi tulevaisuuden kannalta.


[email protected]

[Rauski]

Minä en kyllä esittänyt tilannetta missä "kaikki muu pysyy ennallaan"  vaan reaalisen BKT:n supistumista, mutta ihan sama. Olen vaan erittäin kiinnostunut tilanteesta missä reaalinen BKT saadaan (aina) pidettyä kasvussa ultralöysän rahapolitiikan keinoin.

Edit: Piti ihan tehdä comeback tähän viestiin. Miten ihmeessä kukaan voi tulkita vaikka 4% NGDPT-tavoitteen löysäksi rahapolitiikaksi? Reaalitalouden kasvaessa tuo tarkoittaisi todella tiukkaa rahapolitiikkaa. Mikäli reaalitalouteen kohdistuu shokkeja, niin niitä kompensoitaisiin kevyemmällä politiikalla. Mutta missä ihmeessä se ultralöysä politiikka luuraa?

En usko, että asiasta jankkaaminen on kovin hedelmällistä. Näkemyserot kun ovat niin suuret. Nykyisen kriisin siemen on keskuspankkien erittäin löysässä rahapoliitikassa ja sinusta tauti lähtee sillä millä on tullutkin. Noh kukin tulee uskollaan autuaaksi.

[tyhmyri]

^Luulen, että todellinen näkemyseromme on joissain asioissa pienempi kuin arvaisikaan. Mutta osassa ehkä täydellisen yhteensovittamattomia, mahdollisesti jo koulutuksen ja taustan vuoksi. En kiellä, etteikö nousukaudessa harrastetulla rahapolitiikalla olisi ollut vaikutuksensa ongelmien syntymisessä. Mutta ei toiminta parane sillä, että se lopetetaan. Ongelma rahapolitiikassa onkin ollut se, että on kiinnitetty huomiota vain osaan oleellisista asioista. NGDPT-tavoite helpottaisi moisessa.

Yksi asia, mitä en oikein ole kyennyt hahmottamaan liittyy edustamaasi näkemykseen. Karkeasti ottaen taloudellisessa ajattelussa on kolme pääsuuntaa, jotka ovat 1) keynesiläiset (uus tai vanha, sama se), 2) uusklassisen teorian kannattajat, joista tällä hetkellä parhaiten empirian valossa toimivaa ajattelua edustavat markkinamonetaristit (joihin itse kuulun vaikka pidänkin joitain keynesiläisten malleja aika toimivina) ja 3) itävaltalaiset von Misesin opetuslapset. Mikäli tunnustaudut itävaltalaiseksi, niin on totta, että mitään järjellistä keskustelua emme kykene käymään. Itävaltalaiset kun ovat johdonmukaisesti kieltäneet empiirisen tiedon merkityksen talousteorioiden paikkansapitävyyden tarkastelussa. Usko on aina vahvaa, sitä ei voi empirialla kumota.

[tyhmyri]

Eiköhän Suomen talouskriisistä kerro aika paljon tämä kuva:
(http://www.slate.com/content/dam/slate/blogs/moneybox/2011/12/30/the_value_of_a_printing_press/1325252730283.jpg)
Ruotsin korko on paljon alhaisempi kuin Suomen ja ero tuskin äkkiä katoaa. Kukaan ei usko, että Ruotsilta voisivat kruunut loppua. Painetaan tarvittaessa lisää. Suomelta voivat eurot oikeasti loppua. Riskipreemio.

Euroon kuuluminen ei ole fiksua. Ei voi lainata omassa valuutassaan. Hauskaa on, että Ruotsin kruunu on kelluva valuutta ja pieni sellainen ja silti Ruotsilla on pienempi korko...