Iso kuva, Suomen talouskriisi

[Feuer]

Kirjoittelin tuonne eräälle toiselle foorumille "Iso kuva" otsikolla saman tarinan. Laitan tännekin, jos jotain sattuisi kiinnostamaan.

Isketäänpäs vaihteeksi lukuja taululle ja mietitään mihin ne tulevat meidät viemään. Meiltä siis löytyy yksityiset, yritykset, kunnat ja valtio, mitkä kokonaisuuksina pystyvät velkaantumaan ja ovat vastuussa asioista, kuten eläkkeet. Pelkkien vastuiden lisäksi löytyy myös varallisuutta, mutta käsittelen vain velkoja ja vastuita, koska varallisuus ei ole jakautunut tasaisesti eli vastattavat ja vastuut eivät ole samoilla tahoilla. Sekä vastattaville yhtenäisenä ominaisuutena ne eivät ole absoluuttisia vaan niistä voi prosentuaalisesti pyyhkiytyä suuria osuuksia pois tämän vallalla olevan talouskriisin vaikutuksesta.

Yksityiset, http://www.stat.fi/til/rtp/2011/02/rtp_2011_02_2011-10-28_tie_001_fi.html
-Velkaa 123 miljardia euroa.
-Velkaantuu jatkuvasti lisää.
-Varallisuudesta merkittävä osa ns. asuntovarallisuutta.

Yritykset, http://www.stat.fi/til/rtp/2011/02/rtp_2011_02_2011-10-28_tau_001_fi.html
-Velkaa n. 165 miljardia euroa.
-Velkamäärä pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2010.
-Vastuita 210 miljardia enemmän kuin vastattavaa (edellisestä linkistä)

Kunnat, http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/kuntien-tilinpaatokset/taseet/Documents/Taseet_2003_2010.xls (torstille kiitokset linkistä)
-Velkaa n. 12 miljardia.
-Velkaantuu n. miljardilla vuodessa.

Valtio, http://www.velkakello.fi
-Velkaa 83 miljardia.
-Velkaantuu miljoonan tunnissa eli karkeasti 7-15 miljardia vuodessa.
-Erityishuomio valtion omaisuudesta on se, että jos tulee ajat jolloin sitä täytyy realisoida niin poliitikot onnistuvat kyllä myymään ne pilkkahintaan.

Eläkkeet, http://www.uusisuomi.fi/raha/91670-suomessa-meneillaan-itsepetos-%E2%80%9Dtama-on-liian-hyvaa-ollakseen-totta%E2%80%9D
-Vastattavaa n. 120 miljardia, mutta realisoiminen huonoina aikoina voi vaikuttaa huomattavasti.
-Vastuita tulevina vuosina 450 miljardin edestä.

Eurovastuut, http://www.hs.fi/talous/Suomen%20rahoitusvastuut%20kasvavat%20yli%2050%20miljardiin%20euroon/a1305551321434?ref=fb-share
-Vastuita 52 miljardin edestä.
-Kasvavat exponentiaalisesti.

Miksikö listasin eläkkeet ja eurovastuut? Koska ne ovat merkittävä erä, ne joudutaan kattamaan tulevaisuudessa velalla, mikä aiheuttaa sen, että korkeammat korot heijastuisivat yhteiskuntaan nopeammin jos niillä korkeilla koroilla joudutaan ottamaan enemmän lainaa.

Summattuna:
-Velkaa 383 miljardia euroa.
-Kokonaisuudessa otamme syömävelkaa 12-20 miljardia euroa syömävelkaa vuosittain. Vrt. laivan suunta. Sekä velkaantumisvauhti kasvaa vuosittain.
-Vastuut (viittaan eläke ja eurovastuisiin) 500 miljardia. Erittäin merkittävä tekijä velkaantumisvauhdin kasvamisessa.

Vaikka olenkin maallikko niin minusta tämä yhtälö on mahdoton. Mahdoton vaikka olisin erehtynyt luvuissa kymmeniäkin prosentteja. Kaikki tietävät, että jotain tulisi tehdä, mutta samalla tehtävän mahdottomuus osoittaa sen, että ollaan jo myöhässä.
Velat. Selviämme korkokuluista vain ja ainoastaan halvan korkotason ansiosta. Kahden prosentin korkokuluilla summa on vuosittain alta kahdeksan miljardia. Historiallisesti normaali korkotaso on ollut viiden ja kuuden prosentin välissä ja 5,5% korolla kulut olisivat jo huimaavat 21 miljardia vuodessa. Yli puolet siitä, mitä valtio saa kerättyä veroja vuosittain. Yhteiskunnallamme on kantokyky sanotaan, vaikka kriittinen piste siinä paljonko siitä voi irrottaa rahaa ja mielestäni tämä ylittää sen. Puhumattakaan siitä, että tulevaisuudessa korot saattavat olla useita vuosia tätä 5,5%-korkotasoa korkeammalla. Ei välttämättä huomenna tai ensivuonna, varsinkaan kun pidempien lainojen korkojen nousu vie aikaa vuosia. Tässä kohti ei pidä väheksyä vastuita jos joudumme velkaantumaan tulevina vuosina entistä nopeammin.
Velkojen lyhennys. Pelkät korkokuluthan eivät ole ainoa kulu vaan näitä velkoja pitäisi joskus maksaa poiskin. Ei, emme elä "This time it's different"- tilannetta.
Velkaantumisvauhti. Tämä 12-20 miljardin velan ottaminen pitäisi lopettaa. Yhteiskuntamme kierrättää nämä varat moni tasoisen verotuksen kautta, mikä aiheuttaa sen, että vaikutus bkt:hen on moninkertainen. Esimerkkinä: jos haluaisimme lopettaa valtion 10 miljardin velkaantumisen eli paikata verotulojen ja -menojen erotuksen meidän tarvitsisi leikata menoja 15-25 miljardilla. Sillä menot vähentävät tuloja. Todennäköisesti kaikki tietävät tämän olevan poliittisesti mahdotonta.

No mitäpäs meidän päättäjät sitten tekevät? No keskustelevat asioista erillään ja kehtaan väittää ettei kukaan hallituksen jäsen oikeasti ymmärrä tätä isoa kuvaa. Ihmettelen, missä on meidän tämän päivän tutkiva journalismi, kun missään ei käsitellä näitä asioita. Ongelmia ei tulisi piilottaa ja vaieta niistä vaan etsiä ratkaisuja mm. julkisen keskustelun kautta.

-Merkittäviä virheitä?
-Kenen syy?
-Kuinka ratkaista?
-Kuka ratkaisee?

Vai eikö meillä ole ongelmaa?

Itse näen, että edessä on kolme tietä:

1)Pysymme eurossa ja kannamme ns. vastuun täysimääräisenä, mutta emme saa talouskasvua aikaan: Yhteiskunta lähtee kurjistumaan hitaasti, mutta 100% varmuudella. Loppujen lopuksi joudumme myöntämään tappiomme ja eri tahojen velkoja nollataan. Yksityiset velkaantuneet menettävät asuntonsa vaikkakin velat jäävät. Kunnilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä, mutta sekin on kiinteän omaisuuden realisoinnin kautta ja mm. muuttamalla yhteiskunnan verorakennetta merkittävästi kiinteistöveroa nostamalla. IMF tulee ottamaan valtiontalouden haltuun. Seurauksena eläkkeiden leikkuu ja merkittävät vähennykset julkisensektorin henkilökunnassa ja toiminnoissa.

2)*PIM* saamme jostain vuosittaisen 5-10% talouskasvun, mikä pyyhkii kaikki ongelmat. Kasvu jatkuu ikuisesti.

3)Valitsemme tien, jolla edes yritämme ratkaista tämän edellä kerrotun mahdottoman yhtälön. Julkinentalous eli kunnat ja valtion talous laitetaan kovalla kädellä kuntoon. 700 000 julkisen sektorin työläisen määrä tiputetaan 350 000 tasolle. Erittäin kylmää kyytiä alkuun, mutta tämä on ainut keino jolla laivan suunta voidaan kääntää. Ohessa tietysti yhteiskunta luopuu kaiken maailman hyvien aikojen hömpästä, kuten mamutuksesta ja kehitysavusta. Emme me kykene muita auttamaan jos olemme itse ojassa. Kyseiset toimet mahdollistavat verotuksen kevennyksen, jolla haetaan yrittämisen ja työn teon kannattavuuden oikeata kasvua. Hetkellinen kurjuus, jotta kykenisimme luomaan lähitulevaisuudesta kannattavamma ja lupaavamman. Tavoitteena tulisi olla 2,2 miljoonaa yksityisen sektorin työntekijää, 0,35 miljoonaa julkisen ja alle 0,1 miljoonaa työtöntä.

[JmR]

1) Todennäköisin vaihtoehto

2) Kukaan ei voita lotossa kahta kertaa

3) Mielestäni ehdottomasti paras, mutta ei voi tapahtua, koska julkisen sektorin  työntekijät äänestävät varmasti sdp/vas, varsinkin jos joku puolue ehdottaa reiluja leikkauksia.

[tyhmyri]

1) En usko vaikka Japanin tie näyttääkin todennäköiseltä koko Euroopan tasolla. Syynä siihen, että en usko on se että kyllä jokin maa luopuu eurosta ennen sitä. Joku päättää tehdä mitä pitää tehdä.

2) Ei pitäisi sekoittaa nominaalista GDP:n kasvua ja reaalista talouskasvua. Ne ovat ihan eri asioita. Kriisin ratkaisemiseksi riittäisi nominaalinen 7% kasvutrendi kevyesti.

3) Julkisen sektorin leikkaukset on helppo toteuttaa nopeasti. Yksityistetään vesilaitokset, sähkölaitokset, koulut, sairaalat ja kaikki vastaavat. Jäljelle jäisi pelkästään poliisi, oikeuslaitos ja armeija sekä hieman porukkaa keskushallinnossa. Valitettavasti tuon lopputuloksena tarjottavien palveluiden, joista moni on pakollisia ja lähinnä infrastruktuuria, hinta pomppaisi melkoisessa määrin. Mutta julkisen sektorin koko pienenisi varmasti. Muulla tavoin toteutettu "expansional austerity" on roskaa.

Mikäli meillä olisi oma valuutta eli markka ja oma keskuspankki, niin kykenisimme tavoittelemaan jotain 5% NGDP-kasvua vuositasolla. Riittäisi asiassa.

[Kaptah]

2) Kukaan ei voita lotossa kahta kertaa

Voittaapas. Huoli pois, kaikki menee hyvin.

Tuosta kolmosvaihtoehdosta. *ituttaisihan se, että kaikki yksityistettäisiin ja koulu maksaisi muutaman tonnin vuodessa, tietulleja vedettäisiin moninkertaisesti bensan hintaan verrattuna ja sairaalassa käynti maksaisi 200€. Tämän kaiken kestäisi, jos verotusta vastaavasti laskettaisiin, mutta se ei todellaakaan ole vaihtoehto.

Nyt on vain niin ikävästi, että mikäli näitä ei tehdä, tulemme maksamaan vähintään nuo heittämäni summat lisää veroa saadaksemme nämä "ilmaiseksi". Reipas karsinta- ja supistusaalto taitaa olla ainut tie, mutta sitä ennen pitäisi karata eurosta. Kunnialla tästä ei taideta enää selvitä.

Jos pysymme Eurossa, maksamme muiden velkoja. Jos emme pysy, uskon laman kyllä iskevän. Jos emme supista menoja, korot nousevat ja rahat loppuvat. Jos supistamme, hyvinvointiyhteiskunta kärsii varmasti.

Onneksi sekä minä että parempi puolisko olemme sellaisilla aloilla, että töitä löytyy aina. Jos ei Suomesta, niin ulkomailta, ja nuorina on helppo lähteä tarpeen vaatiessa. Sääliksi käy niitä joilla ei yhtä hyvä tilanne ole.

[tyhmyri]

Kuten kirjoitin, niin karsiminen onnistuu helposti yksityistämällä. Olisi varmaankin sopivaa, että esimerkiksi rikosilmoitus raiskauksesta maksaa 100€ ja jos epäilty tekijä on mamu, niin 500€ (syynä eri hintaan tutkinnan vaikeus ja kyllähän myös poliisin voi yksityistää). Jos lapsi tarvitsee päivähoitoa, niin eiköhän todelliset kustannukset voisi suoraan periä pennun vanhemmilta. Katujen auraus katukohtaiseksi ja vaikkapa 250€ kuukaudessa.

Oikeudenkäyntikulutkin voidaan periä syytetyltä ja hänen omaisiltaan. Jos omaisilla on vaikkapa kesämökki, niin se voidaan myydä että saadaan kulut maksettua.

Ei yksityistäminen ole vaikeaa. Ei vaikeaa ole myöskään julkisen puolen työntekijöiden määrän vähentäminen. Vaikeaa on tehdä asia järkevästi.

Koska Suomessa moni muualla yksityisesti hoidettu asia on julkisen sektorin tekemää, niin pitää katsoa koko pakettia eikä pelkästään nimellisiä työntekijämääriä yms. Kun meillä on toimipisteitä ulkomailla, niin yllättävän moni asia, joka on Suomessa "ilmaista" maksaa muualla melkoisesti ihan firman näkökulmasta.

[PaulR]

Capital Account: Gerald Celente on his Missing MF Global Money and the COMEX Gold Ponzi (12/13/11)
http://www.youtube.com/watch?v=_MWYleBao4Q

CEO: "En vain yksinkertaisesti tiedä minne rahat menivät. Sori.". 

[sivullinen.]

Hieno koonti veloista. Vaihtoehdoista en ole kuitenkaan samaa mieltä. Aina kun puhutaan näin isoista rahoista, ja niiden vaikutuksista koko valtion toimintaan, kannattaa muistaa että raha ei ole valtiossa ylimmäinen ratkaisija. Valtio perustuu väkivaltaan eli voimaan. Se on viimeinen ja ratkaisevin taso, ja tulee aina määrääväksi kun tämän luokan asioita käsitellään. Raha on olemassa vain voiman edustajana. Sen avulla valtio jakaa oikeuksia kansalle ja yrityksille. Raha ei ole mitään muuta kuin valtiolta saatu lupaus perunoista tai tonttimaasta. Se ei ole mitään todellista. Valtio voi sen ottaa yhtä helposti pois kuin on antanut. Tässä vaiheessa vastaväittäjällä haluaa aina nostaa esiin omaisuuden suojan. Se on tosiaan olemassa. Se on laki. Valtiolla on mahdollisuus muuttaa lakia jos se näkee tarpeelliseksi. Omaisuuden suojaa ei tosin mielellään muutella koska se on osa Perustuslakia*. Vaikeina aikoina Perustuslakikaan ei ole suojassa, kuten olemme nähneet niin sananvapauden rajoitusten kanssa kuin EU:n jäsenyyden liittämisenä siihen. Yhtä helpolla myös omaisuus katoaa ja raha muuttuu arvottomaksi. Valtio voi sen helposti päättää.

Tämän vuoksi raha ongelmat eivät ole valtiolle ratkaisemattomia ongelmia. Ne ovat suuria ongelmia koska ihmisille on luvattu heidän rahansa, sijoittajille heidän rahansa ja yrityksille heidän rahansa. Monta lupausta pitää pettää. Mutta ne jäävät toiseksi ongelmille joita esitit ratkaisu vaihtoehdoissa. 1) Talouden kurjistuminen aiheuttaa kansan vihan. Talostaan ulos heitetty on todella vihainen. Eläkeläiseltä ei voida viedä elämiseen vaadittavaa minimiä. Vaihtoehdon seuraukset ovat huonommat kuin omaisuuden ulosmittaus. 2) Tämä vaihtoehto on optimistinen. Valtio on osoittanut ettei se kykene taloutta kasvamaan. Eli ei tule tapahtumaan. 3) Yli 300 000 ihmisen irtisanominen aiheuttaa suunnattoman vihan. Se vaikuttaa epäsuorasti miljoonaan, jos ei jopa enempään. Se ei missään nimessä ole mahdollinen. Vaihtoehdon seuraukset ovat huomattavasti huonommat kuin omaisuuden ulosmittauksen. Joten vaihtoehdoista ei ollut mihinkään. Mutta rahanarvon nollauskin on niin huono vaihtoehto ettei sitä haluta tehdä. Arvaamattomuus on suurin este kaikille vaihtoehdoille. Valtio pelkää menettävänsä väkivaltamonopolin. Se on ainoa todellinen ongelma valtiolle. Kaikki muut ongelmat ovat lupausten pettämistä.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

[Vörå]

Niin, laman kynnyksellä massiiviset leikkaukset julkiseen kulutukseen syventävät lamaa katastrofaalisesti. Tämä vanha totuus on nyt saamassa vahvistuksen eri puolella Eurooppaa. Meidän täytyy uudistaa hyvinvointivaltion rakenteita perinpohjaisesti, mutta nyt ei todellakaan ole aika ruveta mihinkään sotaan julkista sektoria vastaan. Voi myös hyvinkin olla, että se taloudellinen malli, joka on vallinnut 80-luvulta saakka sattaa nyt olla muuttuakseen. Maailma on ollut liiankin turvallinen paikka finanssisektorin mellastukselle ja talouskuplien luomiselle. Jos nyt haluttaisiin järkevin reaalisesti mahdollinen tapa keventää velkataakkaamme niin se on maltillinen, 5-10%:n inflaatio noin vuosikymmenen ajan yhdistyneenä jonkinlaiseen talouskasvuun. Deflaatiokierteessä ilman mahdollisuutta valuutan devalvaatioon, emme voi karsia tietämme tasapainoon: kansantuote putoaisi jyrkästi, jolloin velkojen osuus ei siitä vastaavasti pienentyisi, yksityinen kulutus ja kysyntä pienentyisivät, eikä yksityinen sektori pystyisi palkkaamaan julkiselta puolelta työttömiksi joutuvia, mikä puolestaan lisäisi julkisen talouden paineita.

Ei tätä tarvitse ottaa minään uskon asiana: katsokaa mitä tapahtuu Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa, Ranskassa jne. jne. ja kokeilkaa sitten, jos vielä haluatte, suorittaa 20-40 prosentin sisäinen devalvaatio vahvan euron politiikan vallitessa. Hullujen hommaa, sanon minä.

[Velmu]

Kirjoitin Helsingin Sanomiin syksyllä 1991 jutun otsikolla "TURHAT VIRKAMIEHET TOSI TUHLAUSTA". Kirjoitus julkaistiin mielipide osastolla kaksi (!!!!) kertaa sen saaman suuren kohun vuoksi. Koska asia on ajankohtainen edelleen ja tämä ketju aika lähellä aihetta, pistän sen muinaisen jutun tähän sanasta sanaan.

Normaaliin elämään sekä yksityisillä ihmisillä että yrityksillä kuuluu lainanotto. Lainaa otetaan yleensä johonkin tiettyyn tarpeeseen, esimerkiksi asunnon ostoon tai yritysten invastointeihin.
Lainaa otettaessa on normaalisti odotettavissa ylijäämää tulojen ja menojen erotuksessa, eli tulot tulevaisuudessa arvioidaan isommiksi kuin menot. Tällä ylijäämällä on tarkoitus maksaa lainojen hoitokulut, korot ja lyhennykset. Jos tulot jää ennakoitua pienemmiksi, on ainoa vaihtoehto pienentää menoja, jotta lainojen hoitokyky säilyy.
Suomen valtion budjetti, tulo- ja menoarvio, tehdään vuosi toisensa jälkeen siten, että ensin sovitaan menot ja sitten aletaan keksiä tuloja kattamaan menoja. Vuoden 1992 budjetissa on päätetty ottaa lainaa 32,5 miljardia markkaa menojen kattamiseksi. Rahasumma on suuruusluokaltaan sama kuin kaikkien suomalaisten tulo- ja omaisuusverot yhteensä. Valtio tarvitsee yhden vuoden menoihinsa yhtä paljon lainaa kuin se verottaa kansalaisiltaan.
Vastaavalla taloudenpidolla ihminen joutuisi holhoukseen, yritys konkurssiin. Hallitus puhuu silti säästöbudjetista.
Miksi meillä on niin paljon menoja? Mikseivät mitkään verot riitä niitä kattamaan?
Suomessa oli vuonna 1964 250 000 virkamiestä (kuntien tai valtion palveluksessa), nykyään heitä on yli 800 000. Vuonna 1964 Suomen väkiluku oli 4 500 000, tänä vuonna 5 000 000. Samana ajanjaksona kun Suomen väkiluku on kasvanut 500 000:lla, virkamieskunta on kasvanut 550 000:lla. Jokainen 1964 jälkeen syntynyt ihminen on tarvinnut asioittensa hoitamiseen 1,1 virkamiestä entisten lisäksi.
Vuoden 1964 jälkeen Suomessa on tapahtunut myös teknistä kehitystä. Liikenneyhteydet ovat parantuneet, atk on keksitty, laskukoneet ovat entistä nopeampia, telefax on olemassa, listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Voisi olettaa, että teknisen kehityksen ansiosta virkamiesten määrää ei olisi tarvinnut lisätä. Määrä on oudosti paisunut.
Ongelman kokoon päästään käsiksi,jos edellä olevasta tehdään se johtopäätös, että meillä Suomessa on noin 500 000 turhaa virkamiestä. Yksi virkamies maksaa meille kansalaisille varovaisestikin arvioiden noin 150 000 mk/vuosi.
500 000 turhaa virkamiestä x 150 000 mk/vuosi/virkamies tekee 75 000 000 000 mk/vuosi.Se on melkein puolet ensi vuoden budjetista.
Suomen asioista ovat kymmenien vuosien ajan päättäneet puolueet. Puolueisiin kuuluu jäsenkirjalla noin 10 prosenttia kansasta. Uskooko joku tosissaan, että tähän 10 prosenttiin kuuluu kansakunnan "kerma"?. He ovat kuitenkin valloittaneet valtakunnan päättäjien paikat.
Suomi on suossa ja pysyy.

[normi]

Uusia virastoja pystytetään entisten lisäksi...

tosiasia on että julkishalintoa pitäisi karsia raakasti, näin saataisiin porukkaa paikkaamaan sitä kuuluisaa työvoimapulaa...

[Jouko]

Realistista ajattelua. Tuota on vaikea kenenkään kumota. Näin on näreet kun oikein silmiin katsotaan. Ei ole hyvä tilanne kenenkään kannalta. Saattaa mennä suuria omaisuuksia uusjakoon. Muistan kun 90-luvun lopulla pankit itkivät kun kellekään ei laina kelpaa: yritykset toimivat tulorahoituksella ja yksityisia ihmisiä oli laumoittain velkasovittelussa. Valtio maksoi velkojaan pois enemmän kuin uusi niitä. Onko muka hyvä nyt?

[Feuer]

350 000 on vain luku, mikä on verrannollinen toiseen lukuun eli tuohon 10 miljardin vajeeseen ja kymmenien
miljardien bkt:n laskemisen lopputulokseen. Tosin kommentoin sen verta, että olemme itse osoittaneet
pienemmänkin julkisen sektorin koon riittävän. Vuonna 1997 prosentuaalisesti 28% julkinen sektori pyöritti
tarvittavia toimia. Siitä voit päätellä ettei puolitus edes vaatisi poliisin, palokunnan tai muun
elintärkeän toiminnan täydellistä poistoa. Muistaakseni vuonna 1997 asiat eivät sen kurjemmin kuin
nytkään. Olisi ehkä ennemmin syytä perustella miksi me tarvitsisimme 700 000 henkilön armeijan pyörittämään
julkista sektoria.
Sana muoto "jonkin verran" on ehkä alimitoitettu jos oikeasti tullaan tilanteeseen, jossa joudutaan
valitsemaan _pakolliset_ toiminnot. Selviämme ilman tai kykenemme supistamaan ylimääräisiä
paperinpyörittäjiä, ake:a, trafia, valviraa, eviraa, pienemmällä eduskunnalla näin alkuun esimerkiksi.
Voimme lakkauttaa oopperat määräajaksi vaikka viideksi vuodeksi eikä meidän kulttuuri siinä mihinkään
katoa. Kovat ajat vaativat kovia toimia. Vaikka kirjoitan nämä niin ei se tarkoita, että uskoisin jonkun
uskaltavan tehdä tämän poliittisen itsemurhan. Jos haluat näiden toimien oikeutuksesta keskustella niin
pyydän, joko laittamaan privaa tai avaamaan uuden topicin oikealle puolelle. Laitoin tämän tarkoituksella
talouspuolelle, jotta asiaa käsitellään talouden kannalta.

Mikä sitten olisi ero näillä heittämälläni 1 ja 3 vaihtoehdolla. Ensimmäisessä tulemme kasvattamaan
velkataakan siihen pisteeseen, että rahaa ei vaan enää tule mistään ja olemme pakotettuja ratkaisuihin.
Kolmannessa taas supistukset aloitetaan ennen kuin rahahanat ovat täysin kiinni ja mahdollisesti (ei
varmasti, mutta jää mahdollisuus) saamme käynnistettyä teollisuutta riittävästi, jotta lainahanat pysyvät
auki. Sehän se luotettavan luototettavan merkki on jos rahat joskus maksetaan takaisinkin eikä vain oteta
velkaa velan päälle.

edit. lisäys:
Ehkä vielä huomautan syy-seuraus suhteesta sen, että nuo kolme tietä eivät ole syy vaan seuraus. Ensin meille tuli paisunut julkinen puoli, mikä on aiheuttanut kuntien ja valtion velkaantumisen. Mm. yritysten ja yksityisten velkataakka estävät kuntien ja valtion korkeammalla verotuksella suoritettavan ongelman ratkaisun. Joten olemme tahtomattamme tilanteessa ja edessä oleva paska haisee jo nenään.

[sivullinen.]

^ Kerro nyt Feuer minne ne 350 000 pois potkittua sitten laittaisit? Työttömäksikö? Hyvin tunnettua että valtion poispotkituille tulee viiden vuoden siirtymäaika ilman työvastuuta ja sen jälkeen alkaa parin vuoden ansiosidonnainen. Siis rahan meno jatkuisi melkein kymmenen vuotta samanlaisena vaikka virastoissa ei ketään olisikaan. Entä jos heille ei maksettaisi mitään vaan pelkästään potkittaisiin pois? Silloin ihmiset joutuisivat paniikkiin - virastorotta joka ei ikinä ole ikinä oikeata työtä tehnyt ei sellaista nytkään löytäisi. Suomessa on jo nyt miljoona ihmistä odottamassa töihin pääsyä. Ei ole mitään järkeä lisätä sitä joukkoa 350 000 jos ei ole töitä tarjolla.

Valtiolle on paljon suurempi ongelma massa työttömyys kuin rahapula. Rahaa on vain lupaus - se voidaan pettää jos tarve tulee. Talot ja autot eivät siinä häviä. Nykyinen tehokapitalismi on äärimmäisen epäekonominen. Pari kymmentä prosenttia ihmisistä on ilman työtä, ja niistä jotka ovat töissäkin vain muutama prosentti tekee hyödyllistä työtä. Voiko inhimillistä työvoimaa yhtään turhemmin käyttää? Ekonominen ajo ei ole v8 moottorin tyhjäkäyttämistä. Se on tuhlausta. Tällä hetkellä valtio tuhlaa tuotettua varallisuutta niin kovaa vauhtia ettemme voi edes sitä käsittää. Kun tehdas tuhotaan, niin uutta ei synnytetä hetkessä. Kun koko teollisuus on tuhottu, vaatii se vuosikymmenien kovan työn ennen kuin se palautuu edes tuhoamista edeltävälle tasolle. Venäjä alkaa vasta nyt olla Neuvostoliiton romahduksen tasolla. Meillä on todella vaikeat ajat edessä - eikä silloin raha ole suurimpien huolien joukossa.

[Jouko]

Vasemmiston muutama vuosi sitten keksimä termi Jakovara ja Jutan Unelmat ovat tuoreessa muistissa. Niitä vasten pitää peilata noita summia. Kummassakaan ei periaatteessa ole mitään pahaa. On vain ensin katsottava mitä kirstun pohjalta löytyy.

[kelloseppä]

Kun tehdas tuhotaan, niin uutta ei synnytetä hetkessä. Kun koko teollisuus on tuhottu, vaatii se vuosikymmenien kovan työn ennen kuin se palautuu edes tuhoamista edeltävälle tasolle. Venäjä alkaa vasta nyt olla Neuvostoliiton romahduksen tasolla. Meillä on todella vaikeat ajat edessä - eikä silloin raha ole suurimpien huolien joukossa.

Tätä ilmiötä on vastuuttomasti aliarvioitu monin eri tavoin ja valitettavasti täysin tarkoituksella.

Ohitimme vaiheen 1 a), jonka tunnusmerkistöön kuului massatyöttömyyden luominen, oman tuotannon alasajon aloittaminen ja sisäisten vastakkainasettelun korostaminen.

Nyt olemme vaiheessa 1 b), joka tuo mukanaan EU:n liittovaltion yhteinen talous- ja budjettipolitiikka ulkodemokraattisesti valittujen johtajien hallitsemana sekä 1 a):n toimien syventämisen ja EU-laajuisen integroimisen

Kulman takana odottaa vaihe 2 a), jossa kokeillaan ihmisten ja kansalaisjärjestöjen vastarinnan laajuutta, syvyyttä ja kestoa milloin mitäkin suurta "puhallusta" vastaan: päätöksenteon epädemokraattisuutta, taloudellisen ahdingon ja hädän aiheuttamista ja perusoikeuksien rajoittamista vastaan.

Vaiheessa 2 b) vastarinnan laannuttua voidaan vakiinnuttaa ja vakauttaa eurooppalaisen eheyttämisen olotila, jossa työttömyyden, jopa nälän ja kylmän, uhalla orjuutetaan eritasoisissa kaupunkislummeissa asuvat kädettömät ja maata omistamattomat ihmispolot olemaan tyytyväisiä siitä, mitä heille annetaan: peruselintasoa ja joukkoviestimien somaa, mutta ei valinnan vapautta ilman kohtuuttomia henkilökohtaisia uhrauksia.

Vaiheessa 2 c) voidaan julkistaa uuden Eurostoliiton perustuslaki ja ylistää kansojen elon ihanuutta yhteisessä eurooppalaisessa perheessä, jossa aurinko paistaa aina.

Vaihe 2 a) on ratkaiseva ja odotan Suomessa sitä, hetkeä jolloin lopetamme yleisen asevelvollisuuden ja sen jälkeen vaikeutamme yksityisen kansalaisen oikeutta aseiden omistamiseen käytännöllisesti katsoen aseiden omistuskielloksi. Siitä sitten alkaa se viimeinen, mutta peruuttamaton ja väistämätön alamäki ... Sveitsiläiset perustelevat rynnäkkökivääriensä säilyttämistapaa sillä, että se viimeinen turva vallan kaappausta vastaan - kukaan ei voi kaapata valtaa vastoin kansan tahtoa maassa, jossa jokaisen sotilaan henkilökohtainen ase säilytetään kodin vaatekaapissa. Ei kukaan EU-suurkalifi edes yrittäisi EU-hulluudessaan taivuttaa Sveitsiä ja sveitsiläisiä EU-sosialisoidun tuhon tielle.

Joo, en vielä aivan vakavissani usko, että tässä olisi joku "master mind" – suursalajuoni, mutta se ainakin selittäisi loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti vallitsevan hulluuden, mutta yhä vähemmän realistista on sulkea pois tämmöistäkään vaihtoehtoa. Omavaraisuus tarvittaessa mahdollisimman pitkälle – siinäpä on kansakunnan selviytymisen perusta heti sisäisen yhtenäisyyden jälkeen.

Kun tutustuu Venäjän 1990-luvun tapahtumiin, nim. sivullisen maininta teollisen tuotannon tuhoamisesta saa uuden ja varsin apokalyptisen, lähinnä sattuman oikukkaalle luonteelle alisteisen luonteen valtaisan suuressa Venäjän politiikan kokonaisuudessa. Nyt EU on ajamassa itseään vapaaehtoisesti samantyyppiseen sattuman diktatuurin hallitsemaan politiikan kokonaisuuteen uskotellen itselleen tämän vaiheen olevan vain ohikiitävän hetken kestoinen väliaikainen ilmiö.

[Nuiva Masa]

Mitä tuollaisella yhtälöllä sitten haettaisiin viime kädessä? Tietenkin sen ymmärtäisi, jos tuota olisi toteuttamassa joku typerä, pelkästään vallanhimoinen taho.

Tuntuu kuitenkin että Euroopassa asuu sen verran sivistynyt väestö, joilla on korkea moraalikäsitys että tuskin mikään diktatuuri tai oligarkia tulisi kovin pysyvää olemaan. Ainakin veri virtaisi kaduilla melko tiheään.. 

Tokihan tuollaisella kurjuudella ja orjuuttamisella saataisiin nopeasti palkat tiputettua alhaiselle tasolle, jolloin Kiina ei voisi enää tuotantokustannuksilla pitää meidän sinne siirtämää(!!!) teollisuutta hallussaan. Saisiko tämän toisaalta tehtyä EKP:n setelirahoituksella ja/tai devalvoinnilla?

[sivullinen.]

Nuiva Masa ei ole vielä nähnyt todellisuuden julmuutta. Miksi leijonat syövät kauriita? Miksi maailmassa on köyhiä? Miksi kukaan ihminen haluaisi tehdä toiselle ihmiselle pahaa?

Minäpä kerron ja pahotan Masan mielen. Maailma on paha paikka. Täällä vain vahvat selviävät. Köyhistä tehdään orjia. Köyhät afrikkalaiset poimivat kaakaopapuja, koska heidät ammuttaisiin jos he eivät niin tekisi. Aasiassa lapset parsivat jalkapalloja, koska heille ei annettaisi ruokaa jos he eivät niin tekisi. Eurooppa on vanha siirtomaaisäntä, ja sillä meriitillä pitää nämä maat orjinaan vielä hetken. Ja jos Nuiva Masa mietit miten se köyhä kaakaopavun poimija on huolissaan euroopan talousongelmista - Voi ei, eikö eurooppalaisilla ole varaa enää ostaa näitä kaakaopapuja? Minun täytyy auttaa heitä. - olet sisäistänyt annetun totuuden (aka. propagandan) täysin. Orjan suurin suru on isännän kuolema

- tai sitten ei.

[Nuiva Masa]

 

Ei vaan, ei tämän Masan mieli noin vähästä pahoitu.

Minusta et voi suoraan linkittää kolmannen maailman tilaa siihen, mitä Euroopasta voitaisiin olla muodostamassa tulevaisuudessa. Tämähän on nähty jo esimerkiksi Arabikevään muodossa: ihmiset rupeavat ajan saatossa oikeasti miettimään, että millä perusteella tuo yksi kebardihattu istuu kaikkien yhdessä tienaamien rahojen päällä.

Mun omassa päässä tuntuu aivan absurdilta että sellainen yhteiskunta jossa tuo asia on oivallettu jo aikaa sitten, voitaisiin alistaa sille uudestaan. Ainoa uhka lienee mahdollinen välinpitämättömyys, johon en siihenkään jaksa uskoa jos ruoka ja lämmitetty kämppä talvella uupuvat.

Itellä on ruvennut mietityttämään se asia, että milloin ihmiset alkavat ajatella laajemmalta kantilta, että mikä on elämän tarkoitus? Milloin heitetään joku pörssikeplottelu huit helevettiin ja aletaan kunnolla tutkimaan avaruutta, asuttamaan Marsia jne?

Voisko Euroopan liittovaltio olla ensimmäinen askel tätä kohti, vaikkei se tulonsiirtojen ja Suomen suvereniteetin kannalta alkuun kivalta tunnu? Saataisiinko tällä pitkässä juoksussa ohjattua resurssit paremmin jotta saavutettaisiin koko ihmiskunnalle yhteisiä päämääriä tehokkaammin?

Sanotaan vielä: en todellakaan ole mikään liittovaltio ihannoija. Yritän vain rakentaa itselleni maailmankuvaa, en haluaisi uskoa että Merkel on vain vallanhimoinen Hitlerin perillinen. 

[Maatiaisjuntitar]

Luen tässä juuri tilastoa vuodelta 2010.

Julkisella sektorilla on ollut töissä ihmisiä seuraavasti:
Kunta-alalla 434 000
Valtiolla 86 400
Kirkolla 21 500
Yhteensä siis 541 900

Yksityisellä sektorilla 1 578 000

Kuntien henkilöstästä 39 %:lla on terveys- ja sosiaalialan koulutus, eli henkilöinä 169 260 työskentelee sos. ja terv.puolen töissä.

Opetusalalla työskentelee n. 66 000 hlöä.

Jos ajatellaan, ettei sosiaali- ja terveystoimesta/ opetuksesta ja lastenhoidosta voi vähentää (kun pitäisi lisätä) henkilöstöä, jäljelle jää n. 198 740 hlöä, joista vähennystä voisi tehdä. Näiden joukossa on kuitenkin mm. palomiehet, siivoojat, laitosmiehet jne... joita kuitenkin tarvitaan väistämättä.

Kuntien henkilöstö näkyy muuten 90-luvun puolivälissä olleen korkeammalla kuin nykyisin.

Tämä nyt ei ole mikään iso kuva, mutta kuitenkin...

[Velmu]

Osaatko Maatiaisjuntitar sanoa, kuuluvatko esim. Merenkulkulaitoksen ja Ilmailulaitoksen väki noihin "virkamiehiin". Itse kuvittelin  1990-luvulla kun melkein kaikista valtion virastoista tehtiin liikelaitoksia, että takana oli ajatus saada bkt nousemaan, kun porukka ei ole enää virkamiehiä vaan palvelufirmojen työntekijöitä. Asiallisestihan tilanne on se ja sama kulkevatko tulot ja menot valtion budjetin kautta vai sen ulkopuolella, kun duunit ja rahavirrat on kumminkin samoja kuin ennenkin. Olivathan postinkin työntekijät vielä parikymmentä vuotta sitten valtion virkamiehiä ja nyt Itellan työntekijöitä. TVH:n väki on Destialaisia jne.
Kuntien sisällä sama on tapahtunut mm. vesilaitoksissa.
Jos arveluni on oikea, niin tuo liikelaitostaminen oli näppärä keino saada bkt nousemaan ja Suomen taloustilanne näyttämään paljon paremmalta.

[Teaparty]

Julkisen sektorin suuruutta tarkasteltaessa on myös syytä huomioida julkisen temppuyksityistäminen näennäisesti yksityisiin yrityksiin, joiden ainoa asiakas on todellisuudessa kunta tai valtio. Euroopassa nimenomaan Suomi on kunnostautunut tilastoimalla julkisen sektorin näillä keinoin todellisuutta pienemmäksi.

Valtio on siirtänyt suuren määrän toimintojaan joko valtionyhtiöihin tai 'kilpailuttanut' palveluntuottajia, mutta kukaan ei kilpailuta valtiota rahankeräysmonopolinsa osalta. Kuntapuolella esimerkiksi Espoo on kunnostautunut yhtiöittämällä toimintojaan velkaisiin osakeyhtiöihin, joiden omistaja ja ainoa asiakas on Espoon kaupunki. Suomi tilastoi nämäkin touhut yksityisen sektorin liiketoiminnaksi.

Todellisuudessa yksityisellä sektorilla työskentelee erittäin pieni osuus työvoimasta. Olisi todella mielenkiintoista nähdä vääristelemätön tilasto aiheesta, mutta valtiolla taitaa olla tilastointimonopoli.

Kun työmarkkinoilta poistuu ikääntymisen seurauksena työvoimaa, olisi ensiarvoisen tärkeä strategia huolehtia siitä, että kaikki poistuma kohdistuu julkiseen sektoriin. Muuten menee Suomen kuppi nurin.

[tyhmyri]

Koska nominaalinen GDP = PY, jossa P ovat kaikki maksetut hinnat ja Y on myyty tuotanto, niin sillä mitä kautta raha kiertää ei ole sen määrään mitään vaikutusta. Toisin sanoen liikelaitoistamisella tai yhtiöittämisellä ei ole vaikutusta lopputulokseen eli kansantuotteen kokoon. Periaatteessa.

Käytännössä kuitenkin työn tuottavuus on, tehtävästä riippuen, suurempi kun työ organisoidaan yksityisten yritysten toimesta ja toisten tehtävien tapauksessa julkisen vallan toimesta. Molemmista on esimerkkejä kuten Jenkkilän yksityinen terveydenhuolto joka on käytettyyn rahaan nähden järjettömän tehoton ja vastaavasti Kanadan varsin kustannustehokas julkinen malli. Toiseen suuntaan olevia esimerkkejä jokainen saa miettiä itse.

Edit: kirohärö.

[sivullinen.]

Laitosten "yksityistäminen" ei tosiaan vaikuta järkyttävästi BKT:hen - eli amerikaksi GDP:hen. Palkkojen ja menojen osalta BKT luku pysyy samana, mutta liikelaitosten voitto lasketaan nyt BKT:hen mukaan. En tosin tiedä miten suurista summista puhutaan kun puhutaan kaikkien liikelaitosten yhteenlasketusta voitosta. Voihan se olla isokin. Mutta kaksi muuta tilastonikkarointia "yksityistämällä" saadaan aikaan: Ensin on juuri tuo puheenalla ollut työvoiman siirtyminen julkiselta puolelta yksityiselle. Sama siivoaja joka on kolme kymmentä vuotta ollut kunnan palkkalistoilla muuttuu "yrittäjäksi" vaikka työtehtävät eivät muutu mitenkään - eikä palkkakaan ainakaan aluksi. Samoin vesilaitosten toiminta jatkuu täysin samana. Toinen "yksityistämisen" muutos tilastoihin on taseen muutos. Ennen kunnilla oli velkaa, sitten ne myivät vesilaitoksen itse omistamilleen yhtiöille miljardeilla ja saivat näin miljardi voitot. Samalla ne kuitenkin jäivät liikelaitosten ainoiksi omistajiksi, ja liikelaitos otti velkaa kunnan myöntämän takauksen turvin. Kunnat siis ottivat miljardeja velkaa. Näitä velkoja ei kuitenkaan näy kuntien taseissa koska ne ovat liikelaitosten velkaa. Helsingin veden tapaus on kuuluisin: Siinä Vantaa, Helsinki ja Espoo myivät "yksityistivät" ja yhdistivät vesilaitoksensa Helsingin seudun ympäristöpalveluiksi (HSY). Helsingin budjettiin saatiin myyntituloilla pariksi vuodeksi tasapainoon: Helsinki sai osuudestaan 548€.

Tuolta löytyy tarkemmat tiedot HSY:n tapauksesta:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=182871&tstart=275

[tyhmyri]

Mielenkiintoiselle A Fistful of Euros -sivustolla on tuore kirjoitus Suomesta. Kirjoituksen mukaan meidän supistuva vientimme yhdistettynä väestön vanhenemiseen ja muihin rakenteellisiin seikkoihin tulee tuottamaan rajuja ongelmia. Viennin putoaminen yhdessä euroon kuulumisen ja nominaalisen kansantuotteen tipahtamisen kanssa tarkoittaa sitä, että taloutemme on todellisissa vaikeuksissa ja olemme piakkoin osa PIIGS-porukkaa (FIPIGS?). Man, we are fucked.

Tilastot, analyysit ja lähdemateriaalin sisältävä juttu löytyy täältä.

Oikea lääke ei suinkaan ole raju säästökampanja vaan ensisijaisesti oma valuutta. Säästöjä kyllä tarvitaan, mutta Irlannin ja Kreikan esimerkit kertovat ettei säästöistä ole mitään iloa ilman omaa valuuttaa. Sisäinen devalvaatio ei vain toimi. Ruotsin tie omalla valuutalla toimisi.

[sivullinen.]

Saataisiinpa vielä Hollanti mukaan niin kyseessä olisi PIGFISH eli porsassimppu.

[Maatiaisjuntitar]

Vanhempainpäivärahan suhteen tulisi siirtyä vahvasti sellaiseen suuntaan joka palkitsee varhaisempaa lasten tekemistä ja perheen perustamista. Nykyinen systeemi on täysin mielipuolinen. Siinä kannustetaan tekemään lapsia 2-3 vuoden väliajoin silloin kun henkilön työpanos yhteiskunnalle olisi arvokkaimmillaan ja kun uran ja pienten lasten yhdistäminen on vaikeimmillaan.

Tuosta asiasta ihan samaa mieltä. Nyt naiset käyttävät tätä tilannetta hyväkseen ja jättäytyvät työelämän ulkopuolelle usein vuosikausiksi heti vakituisen työpaikan saatuaan.

Mottipäisimmillään eli (ennen vaaleja persujenkin kannattamassa) 6+6+6 -systeemissä jopa kannustetaan vaihtamaan ensisijaista hoitajaa mahdollisimman tuhoisassa vaiheessa ja isejä imettämään puolivuotiaita vauvoja jottei äitien urakierto häiriintyisi.

Tuossa 6+6+6 isä saa pitää sen oman osuutensa ihan missä vaiheessa tahansa, esim. ihan loppupuolella. Ei ole pakko pitää vapaita missään tietyssä järjestyksessä.

Minä ainakin kannatan tuota systeemiä, koska silloin isille olisi oma aikansa, jota äidit eivät voi mihinkään vedoten varastaa. Äideistä kun vain 3 % olisi valmiita vapaaehtoisesti luopumaan perhevapaistaan isien hyväksi.

[Maatiaisjuntitar]

Osaatko Maatiaisjuntitar sanoa, kuuluvatko esim. Merenkulkulaitoksen ja Ilmailulaitoksen väki noihin "virkamiehiin".

Enpä löytänyt tuosta mitään mainintaa. Kuntien tilinpäätöksethän mm. tehdään niin, että liikelaitokset ovat mukana, joten luulisi että sisältyvät, mutta varma en ole...

.... Kuntatyönantajien (oli lähteenä noissa luvuissa) nettisivuilla mainitaan näin:"KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.
KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.

KT neuvottelee ja tekee kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntien työnantajatoimintaa mm. antamalla suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT hoitaa myös kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa.

Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. KT on osa Kuntaliittoa, jossa se hoitaa työmarkkinoita ja työelämän kehittämistä koskevat asiat."

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/mika-kt/Sivut/default.aspx

Joten voisi ajatella, että liikelaitokset ovat mukana...

[Teaparty]

Saataisiinpa vielä Hollanti mukaan niin kyseessä olisi PIGFISH eli porsassimppu.

Hollantia voi joutua odottelemaan, mutta jos vaikka Slovakia tulisi mukaan: FIGPISS

[Feuer]

Jatketaan juttua. Heti alkuunsa korjataan väärinkäsitys, että julkinen sektorimme olisi vain suoraan kunnilla ja valtiolla töissä olevat. Tämä ei ole koko totuus vaan juuri nämä aikaisemmin ilmi toudut liikelaitokset, kuntayhtymät ja muut kuntien omistamat yhtiöt pitävät sisällään suuruusluokkaa 200 000 työntekijää. Oikea koneiston työllistämien määrä on jotain yli 600 000 ja +800 000 henkilön välillä. Viittaan vaikka tämän päiväiseen Kalle Isokallion kirjoitukseen Ilta-lehdessä http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/12/20/tyly-totuus/ Sanoisin, että on perusteltua käyttää ilmaisua 700 000, kun tarkan määrän ilmoittaminen on lähes mahdotonta ja todennäköisesti oikea luku on enemmän kuin 700 000.
Julkinen sektorimmehan mittaa velkaansa ns. sulautetulla velalla, mikä oli syyskuun lopussa eli yli 2kk sitten jo 89,4 miljardia. Bruttovelkaa on siis enemmän. http://www.tilastokeskus.fi/til/jyev/2011/03/jyev_2011_03_2011-12-16_tie_001_fi.html Ensimmäisen postin lähteistä otetut luvut kuvaavat tämän hetken tilannetta. Jo valtionkonttorin taseesta voi tarkastaa, että vieraanpääoman osuus on noussut syyskuusta yli 4 miljardia. 94-95 miljardia sulautettua velkaa, mikä tarkoittaa bruttovelkaa olevan enemmän.
Eikä siinä vielä kaikki. Kuntien kaikki velat eivät vielä näy tässä luvussa. Kuntakonsernien taseissa on vielä pieni erä lisää velkaa, mikä tulisi laskea julkisen sektorin kokonais velkaan. Valtion taloudellisen tutkimus laitoksen Antti Moisio mukaan vuoden 2010 lopussa tätä konsernivelkaa on ollut 24,6 miljardia. http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194710722281/artikkeli/kunnat+loysan+rahan+loukussa.html

Siis valtio 83 miljardia + kunnat 11 miljardia + kuntakonsernit 25 miljardia = 119 miljardia. Bruttovelkana mitattuna puhuttaisiin isommasta summasta.
Viimeisin Suomen BKT-luku on luokkaa 180 miljardia ja viimeisimmät uutiset veikkaavat bkt:n pysyvän samoissa lukemissa. Tuolla luvulla voitaisiin jo sanoa, että velkaa on 66% bkt:stä.

[andrus]

EU:n taloussääntöjen mukaan julkinen velka ei saisi nousta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta...