Pankkien oikeus tehdä rahaa tyhjästä ja muut pankkijärjestelmän myytit

[Teaparty]

Käydäänpä tässä keskustelussa läpi kaikki nykyiseen pankkijärjestelmäämme (Fractional Reserve Banking - FRB) liittyvät myytit, ettei samoja asioita tarvitse vängätä joka ainoassa keskustelussa joka liittyy vähänkin rahaan ja talouteen.

Kiitoksia noista pohdinnoista. Tässä vielä yksi myytti murskattavaksi:

Kun henkilö ottaa pankista lainaa, hänen pitää maksaa vuoden päästä pankille hieman enemmän takaisin. Mistä raha tämän koron maksamiseen syntyy?

Ajatellaan erittäin yksinkertaista esimerkkiä. Kaksi ihmistä ja pankki. Pankki antaa  ihmiselle A 100 rahaa korolla 1%. Tämä ostaa sillä ihmiseltä B tehtaan ja B panee rahat pankkiin säilytykseen korolla 0% (luvut valittu näin yksinkertaisuuden vuoksi, oleellista on se, että B:n saama korko on pienempi kuin A:n maksama). Vuoden päästä B nostaa talletuksensa, ostaa sillä tehtaansa takaisin ja A maksaa velkansa pankille.

Mutta tämän lisäksi siis A:n pitäisi maksaa 1 rahaa korkoa. Mistä se saa tämän rahan, koska lainojen maksamisen jälkeen ei liikenteessä ole yhtään rahaa?

Tässä vaiheessa jonkun on pakko ottaa lisää lainaa (joko A:n, jonka se käyttää koron maksamiseen tai B:n ja se ostaa sitten jotain A:ltä ja AB maksaa tällä rahalla koron pankille). Seuraako tästä loputon velkakierre? Alussahan kaikki olivat omillaan, eikä sen puoleen A:n kuin B:nkään ollut pakko ottaa lainaa.

Minulla on ajatus siitä, miten tämä ongelma ratkeaa, mutta kuuntelisin mielelläni ensin muiden selityksiä asialle.

Korkoa varten tarvittavaa rahaa ei ole olemassa vaan se pitää luoda rahajärjestelmään, jolloin syntyy lisää velkaa. Vähitellen tarvitaan kasvava määrää rahaa korkojen maksamiseen. Järjestelmä toimii korkoa-korolle periaatteella, jolloin on teoriassa riski exponentiaalisesta rahan määrän kasvusta. Näin ei ole historiassa koron takia tietääkseni missään tapahtunut. (Hyperinflaatiot ovat olleet seurausta rahan määrän kasvattamisesta valtion velkojen maksamiseksi.)

Miksi rahan määrä ei ole räjähtänyt koron vaikutuksen seurauksena?
Ensimmäinen ja tärkein syy on talouskasvu. Tuotannon ja vaihdon kasvaessa järjestelmään tarvitaan kasvava määrä rahaa.
Toinen jarru on kuplien puhkeaminen. En tiedä, miten mainstreamia tämä ajatus on, mutta kuplien syntyminen ja puhkeaminen on joidenkin kommentoijien mukaan välttämätön seuraus rahan korosta.
Kolmas syy saattaa olla se, että huolimatta eksponentiaalisesta rahan määrän kasvusta, aikaa ei kuitenkaan ole missään rahajärjestelmässä kulunut tarpeeksi, että rahan määrä olisi ehtinyt karata käsistä. Fiat-raha on suhteellisen uusi asia.

Ongelmia syntyy, kun talouskasvu hiipuu, vaihdanta hidastuu tai defaultit estetään. Lisäksi systeemi toimii tällä hetkellä huomattavasti korkeimmilla kierrosluvuilla transaktioiden siirryttyä tietokoneille ja algoritmien haltuun. FRB ja fiat-raha on keksitty aikana, jolloin transaktio on kestänyt päivästä tunteihin nykyisten millisekuntien sijaan. Kun mopon pistää pyörimään F1-moottorin kierroksilla, se leikkaa kiinni.

[jka]

Korkoa varten tarvittavaa rahaa ei ole olemassa vaan se pitää luoda rahajärjestelmään, jolloin syntyy lisää velkaa. Vähitellen tarvitaan kasvava määrää rahaa korkojen maksamiseen. Järjestelmä toimii korkoa-korolle periaatteella, jolloin on teoriassa riski exponentiaalisesta rahan määrän kasvusta. Näin ei ole historiassa koron takia tietääkseni missään tapahtunut. (Hyperinflaatiot ovat olleet seurausta rahan määrän kasvattamisesta valtion velkojen maksamiseksi.)

Olet yksinkertaisesti väärässä. Kaikki maailman velat voitaisiin maksaa pois ja kaikki maailman tallettajat saisi rahansa ja silti maailmaan jäisi rahaa, jolla kaikki maksamattomat korot voitaisiin maksaa. Ei korkoja varten tarvitse luoda uuttaa velkaa. Ja miten ihmeessä uusi velka ratkaisisikaan sen että korot voi maksaa pois kun uudesta velasta joutuu maksamaan aina uutta korkoa. Jos systeemi olisi pyramidihuijaus se ei yksinkertaisesti olisi toiminut näinkään kauaa.

Se, että korkojen maksaminen näyttää näennäiseltä ongelmalta johtuu juuri siitä, että lopulta rahaa ei synny tyhjästä. Jos pankit pystyisivät synnyttämään rahaa tyhjästä, niin rahaa pystyisivät synnyttämään tyhjästä myös ihmiset keskenään, koska pankeilla ei ole mitään sellaista oikeutta mitä ihmisilläkään ei ole. Jos ihmiset pystyisivät synnyttämään  rahaa tyhjästä niin mitään korkoa ei olisikaan, jokainen painaisi rahaa vain sen verran kuin tarvii.

Niin kuin tuossa edellä kuvasin, niin lopulta ainoa asia joka maailmassa on arvokasta on reaaliomaisuus tai reaalityö. Myös keskuspankkirahan voi ajatella reaaliomaisuudeksi. Rahalla ja velalla ei ole mitään itseisarvoa. Niillä ei oikeasti voi maksaa mitään. Raha, velka ja korko on vain näppärä vaihdannanväline, jolla reaaliomaisuutta vaihdetaan reaalityöhön. Lopulta kaikki korot maksetaan reaalityöllä tai reaaliomaisuudella, Ei todellakaan sillä painetulla rahalla.

Velkahan on loppujenlopuksi vain sitoumus tehdä tulevaisuudessa työtä velkojalle. Koska ihminen ei voi päivässä tehdä työtä kuin korkeintaan 24h, niin ihmisen työllä on rajallinen arvo ja näin ollen ihmisen resurssit vaihtaa työtä reaaliomaisuuteen on hyvin rajallinen. Velan avulla ihminen voi vaihtaa työtään suurempaan reaaliomaisuuteen, jonka lupaa maksaa työllään vain tulevaisuudessa.

[sr]

Kun henkilö ottaa pankista lainaa, hänen pitää maksaa vuoden päästä pankille hieman enemmän takaisin. Mistä raha tämän koron maksamiseen syntyy?

Ajatellaan erittäin yksinkertaista esimerkkiä. Kaksi ihmistä ja pankki. Pankki antaa  ihmiselle A 100 rahaa korolla 1%. Tämä ostaa sillä ihmiseltä B tehtaan ja B panee rahat pankkiin säilytykseen korolla 0% (luvut valittu näin yksinkertaisuuden vuoksi, oleellista on se, että B:n saama korko on pienempi kuin A:n maksama). Vuoden päästä B nostaa talletuksensa, ostaa sillä tehtaansa takaisin ja A maksaa velkansa pankille.

Mutta tämän lisäksi siis A:n pitäisi maksaa 1 rahaa korkoa. Mistä se saa tämän rahan, koska lainojen maksamisen jälkeen ei liikenteessä ole yhtään rahaa?

Onhan tässä vaiheessa edelleen se pankin 100 euron pääoma pankilla, jonka turvin pankki myönsi ensimmäisen lainan. A:n pitää tehdä pankille tai tarkemmin sanottuna sille, jolta tuo 100 euron pääoma alunperin tuli (tallettaja, sijoittaja tms.) oikeaa työtä, josta tämä maksaa euron palkan.

Oletukseni oli se, että pankilla ei ollut alussa mitään pääomaa, vaan se vain antoi A:lle lapun, jossa luki, että tämä on 100:n rahan arvoinen. B sitten kiikutti tämän pankkiin talletukseksi.

Olet oikeilla jäljillä sen suhteen, että A on tietenkin sillä tehtaallaan tuottanut reaalista hyvinvointia ja tämä on se, mikä touhua pyörittää. A siis myy sitä hyvinvointia pankkiirille 1:n rahan arvosta ja maksaa tällä koron. Oleellinen pointti tästä noidankehästä ulos on siis se, että pankkiiri ei ole passiivinen toimija, joka vain on, vaan hän kuluttaa reaalista hyvinvointa siinä, missä kaikki muutkin ja sitä kautta se pankkiin kertyvä raha kiertää takaisin pankin ulkopuoliseen systeemiin eikä sen vuoksi raha lopu.

Syy, miksi esitin tämän esimerkin, oli se, että olen nähnyt joitain hienosti tehtyjä videoita, joilla koitetaan esittää fiat-rahan perustuvan huijaukseen, jossa lopputuloksena pankki omistaa kaiken. Näin ei käy, koska pankkien omistajatkin kuluttavat ja sitä kautta palauttavat sinne kertyvää korkotuloa muuhun talouteen ja saavat sitä vastaan sitten reaalista hyvinvointia.

Teapartyn mainitsema eksponentiaalinen rahan määrän kasvu ei minusta ole mikään ongelma, koska mikään ongelmahan ei ole tarpeen mukaan printata lisää nollia seteleihin tai sitten jossain vaiheessa pudottaa ylimääräiset pois. Kysehän on vain sopimusasiasta.

Tällä palkalla A voi maksaa euron korkonsa tälle pääoman omistajalle. Tai vaihtoehtoisesti menee töihin nyt B:n omistamalle tehtaalle, joka valmistaa hilavitkuttimia, jollaisen pääoman omistaja ostaa 2 eurolla ja B:llä on varaa maksaa A:lle euron palkka, jolla A voi taas maksaa korkonsa riistokapitalistille.

En tiedä, mistä "riistokapitalisti" tähän tupsahti. Minun alkuperäisessä esimerkissäni oli vain kaksi ihmistä ja pankki. Mutta tosiaan oleellista on se, että siitä reaalituotannosta myymällä osan pankille tämä ongelma ratkeaa.

Loppujen lopuksi jos mennään filosofiseksi niin ei rahalla tai velalla tai korolla voi maksaa yhtään mitään. Ainoa millä voi oikeasti maksaa on reaaliomaisuus tai reaalityö. Raha ja velat ovat vain vaihdannan välineitä, joilla reaaliomaisuutta vaihdetaan reaalityöhön ja päinvastoin.

Valtiot hyväksyvät kuitenkin veroina vain ja ainoastaan rahaa maksuksi. Siihen alkuperäiseen yksinkertaiseen kuvioosi tulee siis lisäksi pelaajiksi mukaan valtio, joka vaatii kaikki verot rahana maksettavaksi ja keskuspankki, jonka roolista et myöskään kirjoittanut mitään.

[sr]

Olet yksinkertaisesti väärässä. Kaikki maailman velat voitaisiin maksaa pois ja kaikki maailman tallettajat saisi rahansa ja silti maailmaan jäisi rahaa, jolla kaikki maksamattomat korot voitaisiin maksaa.

Mistä ihmeestä tämä raha on peräisin? Eihän systeemiin synny rahaa muuten kuin luomalla velkaa. Mistä syntyy se raha, joka ei ole kenenkään velkaa jollekin toiselle?

Ei korkoja varten tarvitse luoda uuttaa velkaa. Ja miten ihmeessä uusi velka ratkaisisikaan sen että korot voi maksaa pois kun uudesta velasta joutuu maksamaan aina uutta korkoa. Jos systeemi olisi pyramidihuijaus se ei yksinkertaisesti olisi toiminut näinkään kauaa.

Kyllä se toimii, koska talous kasvaa myös pyramidimaisesti. Jos nimellisen BKT:n kasvu lakkaisi, niin sitten tulisi varmasti ongelmia.

Se, että korkojen maksaminen näyttää näennäiseltä ongelmalta johtuu juuri siitä, että lopulta rahaa ei synny tyhjästä. Jos pankit pystyisivät synnyttämään rahaa tyhjästä, niin rahaa pystyisivät synnyttämään tyhjästä myös ihmiset keskenään, koska pankeilla ei ole mitään sellaista oikeutta mitä ihmisilläkään ei ole. Jos ihmiset pystyisivät synnyttämään  rahaa tyhjästä niin mitään korkoa ei olisikaan, jokainen painaisi rahaa vain sen verran kuin tarvii.

Jos rahaa ei synny tyhjästä, vaan kaikki raha on jonkun velkaa jollekin toiselle, niin mitä ihmettä on se raha, joka jäisi yli, jos kaikki velat maksettaisiin pois?

[jka]

Jos rahaa ei synny tyhjästä, vaan kaikki raha on jonkun velkaa jollekin toiselle, niin mitä ihmettä on se raha, joka jäisi yli, jos kaikki velat maksettaisiin pois?

Eikö se ole keskuspankkirahaa. Se on ainoa raha joka oikeasti ja aidosti syntyy tyhjästä. Keskuspankkirahastakin täytyy toki maksaa korkoa, mutta sehän se on juuri se keskuspankin tehtävä pitää keskuspankkirahan korko sellaisena, että korko voidaan reaalitalouden kehityksen puitteissa maksaa pois. Jos tiukka paikka tulee keskuspankki antaa rahaa ilmaiseksi, jolloin keskupankkirahaa syntyy oikeasti tyhjästä ja siitä ei tarvitse maksaa edes korkoa.

[sr]

Jos rahaa ei synny tyhjästä, vaan kaikki raha on jonkun velkaa jollekin toiselle, niin mitä ihmettä on se raha, joka jäisi yli, jos kaikki velat maksettaisiin pois?

Eikö se ole keskuspankkirahaa. Se on ainoa raha joka oikeasti ja aidosti syntyy tyhjästä.

Millä tavoin se syntyy tyhjästä? Eikö jokaista keskuspankin liikkeelle laskemaa euroa kohden sillä ole lainapaperi joltain pankilta, jossa pankki lupaa maksaa kyseisen euron ja koron takaisin keskuspankille? Tuo tyhjästä syntyminen voi toimia silloin, jos keskuspankki on suorassa valtion kontrollissa ja valtio voi vain painaa rahaa ja käyttää sitä kulutukseensa, mutta tämä ei taida kyllä päteä nykyisten keskuspankkien (FED,EKP,BoE) kohdalla. Ne eivät voi suoraan "antaa" itse painamaansa rahaa valtioille. EKP ei kai saa edes ostaa suoraan valtioiden velkakirjoja (vaikka voi kai niitä ottaa pankeille annettujen lainojen vakuutena). Jos voisi, niin silloinhan se voisi periaatteessa ostaa valtioilta velkakirjoja ja panna ne palamaan ja sitä kautta setelirahoittaa valtioiden touhuja.

Keskuspankkirahastakin täytyy toki maksaa korkoa, mutta sehän se on juuri se keskuspankin tehtävä pitää keskuspankkirahan korko sellaisena, että korko voidaan reaalitalouden kehityksen puitteissa maksaa pois. Jos tiukka paikka tulee keskuspankki antaa rahaa ilmaiseksi, jolloin keskupankkirahaa syntyy oikeasti tyhjästä ja siitä ei tarvitse maksaa edes korkoa.

Mutta huomaa se, että sitä keskuspankin perimää korkoa ei voi maksaa omenoilla, autoilla, jne., vaan sen voi maksaa takaisin vain ja ainoastaan rahalla. Kysymys on, että mistä tämä raha syntyy?

Oma veikkaukseni on se, että koska keskupankki maksaa voittonsa (=ne pankeilta perityt korot) valtioille ja valtiot panevat nämä rahat palamaan (ostamalla reaalisia asioita, yleensä maksamalla palkkaa työntekijöilleen), niin tämä on se reitti, jolla korkoraha palaa kiertoon ja niillä velallisilla on sitten rahaa maksaa pankeille ja pankeilla on rahaa maksaa keskuspankille.

[Alfresco]

Olet yksinkertaisesti väärässä. Kaikki maailman velat voitaisiin maksaa pois ja kaikki maailman tallettajat saisi rahansa ja silti maailmaan jäisi rahaa, jolla kaikki maksamattomat korot voitaisiin maksaa.

Mistä ihmeestä tämä raha on peräisin? Eihän systeemiin synny rahaa muuten kuin luomalla velkaa. Mistä syntyy se raha, joka ei ole kenenkään velkaa jollekin toiselle?

Simple dear Watson. Jos minä löydän kultakaivoksen ja alan kaivaa kultaa maasta, maailman reaalivarannot ovat kasvaneet kullan arvon verran. Keskuspankin pitää silloin painaa lisää rahaa koska muuten jo olemassaolevan rahan reaaliarvo nousisi*. Ts. kun minä kaivan kultaa maasta, rahan määrä kasvaa. Mitään velkaa ei tarvittu vaan keskuskpankki päätti vain kattaa kultakasani vastaavanarvoisilla seteleillä. Nämä setelit minä voin hakea pankista lahjoittamalla pankille kultani.

Tämä sama kuvio pätee tavaran ja palvelujen tuotannollekin. Eli syntyy jotain lisäarvoa, joka on katettava vastaavalla märällä seteleitä.

* Rahan arvonnousu on deflaatiota. Eli tavaroiden nimellishintojen lasku. Tätä yritetään yleensä välttä koska sillä on taipumus pysäyttää talouden. Sen takia keskuspankki painaa lisää rahaa jos minä löydän kultakaivoksen.

[jka]

Mutta huomaa se, että sitä keskuspankin perimää korkoa ei voi maksaa omenoilla, autoilla, jne., vaan sen voi maksaa takaisin vain ja ainoastaan rahalla. Kysymys on, että mistä tämä raha syntyy?

Se syntyy keskuspankissa koska missään muualla rahaa ei voi syntyä. Ajatellaan asiaa niin, että kaikki maailman velat paitsi keskuspankista otetut maksetaan pois. Tämän jälkeen lopulla keskuspankkirahalla maksetaan kaikki jäljelle jääneet korot pois. Tämän jälkeen jää jäljelle keskupankista otetut velat ja niiden korot. Jos keskupankin perimää korkoa ei voi maksaa enää olemassa olevalla keskupankkkirahalla, keskupankki antaa lainaa nollakorolla, jolla kaikki jäljellä olevat korot voi maksaa, jonka jälkeen tilit on tasan. Tai vaihtoehtoisesti keskupankki ottaa luottotappioita. Mutta koko rahasyteemi pystyttiin purkaamaan niin, että ainoa joka otti takkiin oli keskuspankki. Mutta tuo oli myös ainoa joka pystyi sitä rahaa luomaaan alunperinkin tyhjästä.

[sr]

Olet yksinkertaisesti väärässä. Kaikki maailman velat voitaisiin maksaa pois ja kaikki maailman tallettajat saisi rahansa ja silti maailmaan jäisi rahaa, jolla kaikki maksamattomat korot voitaisiin maksaa.

Mistä ihmeestä tämä raha on peräisin? Eihän systeemiin synny rahaa muuten kuin luomalla velkaa. Mistä syntyy se raha, joka ei ole kenenkään velkaa jollekin toiselle?

Simple dear Watson. Jos minä löydän kultakaivoksen ja alan kaivaa kultaa maasta. Maailman reaalivarannot ovat kasvaneet kullan arvon verran. Keskuspankin pitää silloin painaa lisää rahaa koska muuten jo olemassaolevan rahan reaaliarvo nousisi*.

Stop tähän. Mitä se keskuspankki tuolle rahalle tekee? Se lainaa sen jollekin pankille ja ottaa siitä lainasta korkoa, eikö?

Ts. kun minä kaivan kultaa maasta, rahan määrä kasvaa. Mitään velkaa ei tarvittu vaan keskuskpankki päätti vain kattaa kultakasani vastaavanarvoisilla seteleillä. Nämä setelit minä voin hakea pankista lahjoittamalla pankille kultani.

Mistähän nyt oikein puhut? Minä olen ymmärtänyt, että me puhumme tässä fiat-rahasta, emme mistään kultakannasta. Jos sinä kaivat maasta kultaa, niin keskuspankki ei sitä ota sinulta vastaan, vaan sanoo, että mene kultakauppiaan puheille. Kultakauppias antaa sinulle niitä seteleitä, mutta ne setelit ovat puolestaan peräisin keskuspankista, joka lainasi ne jollekin pankille, joka sitten lainasi ne esim. sille kultakauppiaalle.

Kultakauppias sitten myy jollekin siitä kullasta tehdyn korun, saa siitä maksuksi rahaa joltain, joka oli myynyt sinulle sinulle jotain reaalista. Sitten kultakauppias maksaa lainaamansa rahan takaisin pankille, joka maksaa sen keskuspankille. Mistä tuli se raha, mitä kultakauppias tarvitsi lainansa koron maksamiseen?

Tämä sama kuvio pätee tavaran ja palvelujen tuotannollekin. Eli syntyy jotain lisäarvoa, joka on katettava vastaavalla märällä seteleitä.

Märkiä tai kuivia, niin ne setelit ovat joka tapauksessa jonkun velkaa jollekin toiselle.

* Rahan arvonnousu on deflaatiota. Eli tavaroiden nimellishintojen lasku. Tätä yritetään yleensä välttä koska sillä on taipumus pysäyttää talouden. Sen takia keskuspankki painaa lisää rahaa jos minä löydän kultakaivoksen.

Aivan, keskuspankki painaa rahaa ja lainaa sen jollekin. Nyt kysymys oli, että mitä kävisi, jos kaikki maksaisivat velkansa takaisin. Jka:n väite oli, että silti jäisi rahaa yli. Mistä tämä raha on peräisin? Minusta tuolla kultakaivoksella asia ei selity. Valtioiden mukaan tuominen on tässä se avain selitykseen.

[sr]

Mutta huomaa se, että sitä keskuspankin perimää korkoa ei voi maksaa omenoilla, autoilla, jne., vaan sen voi maksaa takaisin vain ja ainoastaan rahalla. Kysymys on, että mistä tämä raha syntyy?

Se syntyy keskuspankissa koska missään muualla rahaa ei voi syntyä. Ajatellaan asiaa niin, että kaikki maailman velat paitsi keskuspankista otetut maksetaan pois.

Ok. Tämän jälkeen ei kellään muulla kuin pankeilla ole rahaa ja ne toisaalta ovat velkaa keskuspankille. Tässä jäi selittämättä tosin se, millä rahalla ne pankkien asiakkaat maksoivat velkojensa korot.

Tämän jälkeen lopulla keskuspankkirahalla maksetaan kaikki jäljelle jääneet korot pois.

Millä "lopulla keskuspankkirahalla"? Mitä rahaa tämä oikein on? Mitä kautta se on systeemiin tullut?

Tämän jälkeen jää jäljelle keskupankista otetut velat ja niiden korot. Jos keskupankin perimää korkoa ei voi maksaa enää olemassa olevalla keskupankkkirahalla, keskupankki antaa lainaa nollakorolla, jolla kaikki jäljellä olevat korot voi maksaa, jonka jälkeen tilit on tasan.

No, eihän ole. Niillä, jotka ottivat velkaa nollakorolla, on nyt velkaa X euroa ja käteistä X-Y euroa, missä Y on se raha, mitä he maksoivat korkoa. Heillä on siis enemmän velkaa keskuspankista kuin käteistä. Miten ihmeessä voit pitää tätä tilanteena, jossa tilit on tasan? Ja miten ihmeessä tämä on sinusta tilanne, että rahaa jäi yli, kun kaikki velat on maksettu? Minusta tässä on edelleen enemmän velkaa kuin liikkeellä olevaa rahaa.

Tai vaihtoehtoisesti keskupankki ottaa luottotappioita. Mutta koko rahasyteemi pystyttiin purkaamaan niin, että ainoa joka otti takkiin oli keskuspankki. Mutta tuo oli myös ainoa joka pystyi sitä rahaa luomaaan alunperinkin tyhjästä.

No niin, ratkaisit tämän korko-ongelman sillä, että keskuspankki vain nollasi ne saatavansa. Ok, tämä tietenkin toimii, mutta tällä ei sitten ole mitään tekemistä sen alkuperäisen väitteesi kanssa, että rahaa jäisi yli, jos kaikki velat maksettaisiin pois. Se, että tuossa tilanteessa keskuspankki tekisi luottotappiota tarkoittaisi juuri päinvastaista. Rahaa ei olisi tarpeeksi kaiken velan poismaksamiseen.

[jka]

No niin, ratkaisit tämän korko-ongelman sillä, että keskuspankki vain nollasi ne saatavansa. Ok, tämä tietenkin toimii, mutta tällä ei sitten ole mitään tekemistä sen alkuperäisen väitteesi kanssa, että rahaa jäisi yli, jos kaikki velat maksettaisiin pois. Se, että tuossa tilanteessa keskuspankki tekisi luottotappiota tarkoittaisi juuri päinvastaista. Rahaa ei olisi tarpeeksi kaiken velan poismaksamiseen.

Eli ollaanko päästy lopputulemaan, että se puuttuva korko redusoituu lopulta keskuspankin luottotappioksi?

Tuohan ei ole järjestelmän ongelma, koska keskuspankin tehtävä ei olekaan tehdä voittoa ja tuo luottotappio ei ole keneltäkään reaaliselta instanssilta pois. Se, että keskuspankilta jäi osa koroista saamatta ei ole vähentänyt reaalimaailmasta mitään.

[Teaparty]

Tämän threadin edetessä uusiin sfääreihin, lienee aika tehdä yhteenveto ja todeta, että rahapoliittinen keskustelu vaatii tietyt pohjatiedot, ennen kuin se on järkevällä tasolla.

Käydäänpä tässä keskustelussa läpi kaikki nykyiseen pankkijärjestelmäämme (Fractional Reserve Banking - FRB) liittyvät myytit, ettei samoja asioita tarvitse vängätä joka ainoassa keskustelussa joka liittyy vähänkin rahaan ja talouteen.

Myytti 1. FRB antaa liikepankeille oikeuden tehdä rahaa tyhjästä

BUSTED

On keskuspankkirahaa ja liikepankkirahaa. Liikepankeilla yhteisesti on erityinen oikeus luoda moninkertainen määrä rahaa keskuspankkirahaan nähden - toki sääntöjen ja valvonnan puitteissa.

CONFIRMED

Myytti 2. Liikepankki tekee voittoa lainaamalla itse luomaansa rahaa

BUSTED

Liikepankki saa voittoa koroista, jotka se perii ulos lainaamastaan rahasta. Se puolestaan lainaa ulos rahaa jota on alunperin luotu sekä keskuspankissa että liikepankeissa.

CONFIRMED

Myytti 3. Liikepankeilla on joku oikeus painaa rahaa mitä muilla ei ole

BUSTED

Setelirahaa saa painaa vain keskuspankki. Muuta rahaa saa luoda myös liikepankki. Muut kuin keskuspankki ja liikepankki eivät voi luoda varsinaista rahaa.

CONFIRMED

Myytti 4. Pankkien talletuksille ja myöntämille lainoille ei ole oikeasti katetta. Tästä on osoituksena Bank runit ja pankkien kaatumiset.

BUSTED

Fiat-rahan arvo perustuu puhtaasti uskoon ja valtion määräykseen laillisesta maksuvälineestä. Ei sille sen oikeampaa 'katetta' ole. Bank run johtaa pankin talletusvarojen loppumiseen ennen kuin kaikki tallettajat ehtivät saada rahansa ulos. Pankki siirtyy viranomaisten valvontaan ja maakohtaiset pelastusmekanismit otetaan käyttöön.

CONFIRMED

EDIT: lähteet http://en.wikipedia.org/wiki/Fractional_reserve_banking

[Octavius]

Puuttuuko tästä keskustelusta nyt kokonaan kaikkein oleellisin asia eli luottamus?

Rahan luojina ovat läpi historian toimineet rahapajat, pankit, valtiovarainministeriöt ja keskuspankit.

Rahan arvo perustuu pelkästään siihen, että rahan haltija luottaa rahan liikkeellelaskijan maksavan halutessa sen kuvitellun arvon. Alunperinhän raha oli jotain metallia. Suomessakin on ollut käytössä kymmeniä kiloja painaneita rahoja, joista lohkaistiin (tai särjettiin) pienempää rahaa. Rahan fyysisestä arvosta on luovuttu ja tilalle on tullut luottamus.

Maailmassa ei taida olla montakaan pankkia, joka pystyisi maksamaan kaikki sitoumuksensa välittömästi. Kun luottamus rahan liikkeellelaskijaan loppuu, syntyy bank-run tai pako muihin valuutoihin.

Euroalueella ainoastaan EKP (muine keskuspankkeineen) voi säädellä liikkeellä olevan rahan määrää. Osuuspankki ei siis voi painaa tai luoda rahaa, vaan se toimii rahan välittäjänä (ja osin rahan luojana, jonka luottamus perustuu siihen, että sillä on omaa pääomaa vähintään 8 %. Tämä siis rajoittaa "rahan luomista". Tämä "rahan luominen" on oikeasti vain erilaisia liiketoimiin liittyviä sitoumuksia. Epäonniset/hölmöt sijoitukset (esim. espanjalaisiin/kreikkalaisiin kiinteistöihin tai Kreikan valtionlainoihin) voivat syödä tuon oman pääoman pois, jolloin pankki on konkassa.

Esim. Tanskassa on viime vuosina mennyt konkkaan (=valtion suojeluun) useita pankkeja.

___

(Teaparty olikin jo ehtinyt ensin.)

[sr]

Muista kohdista minulla ei ole mitään sanomista, mutta tähän kohtaan puuttuisin:

Myytti 3. Liikepankeilla on joku oikeus painaa rahaa mitä muilla ei ole

BUSTED

Setelirahaa saa painaa vain keskuspankki. Muuta rahaa saa luoda myös liikepankki. Muut kuin keskuspankki ja liikepankki eivät voi luoda varsinaista rahaa.

Kerropa nyt täsmälleen, mitä tarkoitat "varsinaisella rahalla"? Jos sinä allekirjoitat paperin, jossa sanot olevasi minulle velkaa 100 euroa ja minä kirjoitan sinulle paperilapun, jossa lupaan maksaa sen kantajalle 100 euroa, niin miten tämä eroaa siitä, että pankki luo 100 euron lainan ja antaa sitten shekin lainan ottajalle ja shekissä lukee, että pankki maksaa shekin haltijalle 100 euroa? Kummassakin tapauksessa voit maksaa sillä kädessäsi olevalla paperilapulla jollekin jotain 100 euron arvosta, kunhan tämä taho vain luottaa siihen, että saa minulta tai pankilta sen 100 euroa, jos kiikuttaa sinne paperilapun. Jos hän niin tekee, niin sekä minulla että pankilla pitää olla hallussani joko omaa tai muualta hankittua rahaa 100 euroa. Jos ei ole, niin menemme konkurssiin.

Mikä tekee pankin sitoumuksesta "varsinaisempaa" kuin minun sitoumuksestani? Kummassakin on luotu tyhjästä rahaa ja kummassakin touhu voi kaatua, jos sille luodulle rahalle ei löydy tarvittaessa katetta.

[jka]

Kaikki maailman velat voitaisiin maksaa pois ja kaikki maailman tallettajat saisi rahansa ja silti maailmaan jäisi rahaa, jolla kaikki maksamattomat korot voitaisiin maksaa. Ei korkoja varten tarvitse luoda uuttaa velkaa.

Miten tuo voi olla mahdollista jos joku maailmassa asettaa aivan naurettavan suuren koron ja joku tampio sen hyväksyy? Miljardi prosenttia sekunnissa. Laina kasvaa alle minuuttissa suuremmaksi, kuin koko ihmiskunnan omaisuus.

Lainaahan ainakin teoriassa pyritään antamaan reaaliomaisuutta tai reaalityötä vastaan, josta on odotettavissa suurempi tuotto kuin lainan korko olisi. Eli investointeihin. Jos lainaa annetaan pitkässä juoksussa sellaiseen, jonka tuotto on pienempi kuin lainan korko, niin seurauksena on aina lopulta luottotappio. Luottotappio ei ole mikään mystinen ilmiö rahajärjestelmässämme.

Sinänsä korkoa varten ei tarvitse luoda uutta rahaa. Korkoa varten riittää jo se alkuperäisen lainapääomankin raha. Oletetaan, että maailmassa ei ole kuin keskupankki ja sinä. Sinä lainaat keskupankista 100 euroa ja keskuspankki laittaa koroksi 200 euroa vuodessa. Vuoden kuluttua maksat lainasi takaisin, jolloin olet edelleen velkaa 200 euroa keskuspankille. Nyt sinun pitää tehdä keskupankille työtä joka on niin tuottavaa, että keskuspankki maksaa siitä sinulle 100 euroa riittävän nopeaan tahtiin, että saat lopulta maksettua koron ja mahdollisen koron koron. Missään vaiheessa taloudessa ei kiertänyt kuin 100 euroa, mutta silti pystyit maksamaan 100 euron lainan ja 200 euroa korkoja.

[Alfresco]

Fiat-rahan arvo perustuu puhtaasti uskoon ja valtion määräykseen laillisesta maksuvälineestä. Ei sille sen oikeampaa 'katetta' ole.

Rahalle on "katetta" mutta ei se ole välttämättä mitään fyysistä tavaraa. "Kate" voi myös olla velkasitoomus siis luottosuhde. Joku pistää päänsä pantiksi rahalle. Vielä keskiajalla se tehtiin jopa ihan kirjaimellisesti. Tämän lisäksi keskuspankki voi myös työntää rahaa markkinoille ostamalla esim. kultaa tai jotain muuta arvokasta varastoonsa.

Keskupankkihan ei suinkaan paina seteleitä ja jaa niitä kadulla kelle hyvänsä. Jokaista seteliä vastaan keskuspankki haluaa sitoomuksen tai jotain arvokasta. Tällainen syntyy kun esim. valtio myy velkakirjansa keskuspankille, joka niitä vastaan antaa rahaa valtiolle. Valtio työntää setelit markkinoille esim. julkisen sektorin palkanmaksun kautta tai tallentamalla rahat liikepankkiin. Tässä setelin voi ymmärtää myös bittirahana. Sen ei tarvitse olla fyysinen seteli.

Tämä sama periaate pätee myös pankkeihin. Heidän pitää taata kaikki ne velat, jotka he ottavat. Takaus voi olla mitä vaan, jota keskuspankki tai joku muu pankki kelpuuttaa. Jos kelpuuttaa huonoja takauksia, ne voi muodostua arvottomiksi ja tulee tappioita.

Onko fyysisellä "katteella" (kultaa) ja lupauksella (velkakirja) joku ero? Ei periatteessa. Molemmat ovat yhtä arvottomia, jos niille ei ole olemassa jälkimarkkinoita. Tavallan on siis yhdentekevää jos keskuspankki otta vastaan valtion velkakirjoja tai valtion kultaa koska molemmat perustuvat siihen, että joku on valmis lunastamaan ne takaisin. Käytännössä takaukset eivät ole yhteismitalisia vaan niihin sisältyy erisuuruisia riskejä.

Mistä se korko sitten tulee? Korko syntyy siitä, että esim. valtio kaivaa kultaa maasta ja lisää omia varantojaan tai jostain muusta taloudellisesta aktiviteetistä, joka kasvattaa valtion varallisuutta. Valtio voi silloin maksaa velkansa eli lunastaa takaisin velkakirjansa ja maksaa korkonsa vaikka vippaamalla muutama kilo kultaa keskuspankille kaupan päälle. Valtiolla on lisäksi mahdollisuus maksaa korkonsa verottamalla eli ottamalla rahat kansalaisilta. Valtion ei siis ole pakko lisätä omaa varallisuuttaan, riittää, että joku tekee sen ja tämä joku on verotettavissa.
Korkoa voi siis makssa VAIN jos jossain syntyy jotain lisäarvoa. Ellei tällaista lisäarvoa synny, koronmaksukin on mahdotonta. Korkokaan ei siis synny tyhjästä vaan sen takeena on jonkun tuottama lisäarvo eli talouskasvu.

Tämä sama kuvio voidaan laajentaa kuinka pitkäksi velkaketjuksi tahansa. Missään vaiheessa muualla kun keskuspankissa rahaa ei synny tyhjästä lisää. Keskuspankki on se, joka lisää rahan määrää markkinoilla ja sitä vastaan on olemassa erilaista katetta rahalle.

[Teaparty]

Muista kohdista minulla ei ole mitään sanomista, mutta tähän kohtaan puuttuisin:

Myytti 3. Liikepankeilla on joku oikeus painaa rahaa mitä muilla ei ole

BUSTED

Setelirahaa saa painaa vain keskuspankki. Muuta rahaa saa luoda myös liikepankki. Muut kuin keskuspankki ja liikepankki eivät voi luoda varsinaista rahaa.

Kerropa nyt täsmälleen, mitä tarkoitat "varsinaisella rahalla"?

Tarkoitan rahaa siinä mielessä kun rahapoliitikassa se määritellään: M0, M1...M3 (riippuen siitä minkä maan notaatiota käytetään).

Keskuspankin ja liikepankin lisäksi kuka tahansa voi antaa luottoa / maksuaikaa toiselle ja tätä luottoa koskeva velkakirja voi toimia vaihdannan välineenä. Kaikki raha on velkaa, mutta kaikki velka ei ole rahaa. Kaikki maksuvälineet eivät ole rahaa.

Esimerkki: Kun Kaliforniasta loppui osavaltiolta dollarit, se maksoi antamalla IOU:n. IOU:t puolestaan pystyi myymään edelleen, mutta niitä pystyi  myös käyttämään maksuvälineinä. Nämä IOU:t aikanaan kuitattiin pois, mutta sen aikaa kun ne olivat liikkeellä, taloudessa oli kierrossa rahankaltaisesti käyttäytyvä instrumentti (joka ei tosin kiertänyt kovin hyvin).

[Mursu]

Minusta tämä keskustelu liikkuu aika pitkälle semantiikassa eli mitä raha tai rahan luominen tarkoittaa. Se, että pankki lainaa ulos talletuksena saamiaan rahoja on ihan pankkitoiminnan peruspiirre. Se on maksuvälityksen ohella pankkien toinen perustoimi. Jos tämän katsottaisiin luovan rahaa, niin entä sitten? Mikä olisi ratkaisu? Pitäisikö pankin vain tallettaa rahat holviin? Mistä se sitten saisi rahat korkojen maksuun? Mistä pankki ottaisi rahat, jotka lainaa asiakkailleen?

Toki voidaan keskustella yksityiskohdista, kuten kuinka suuren osan rahoista pankki voi lainata ulos, mutta nämä eivät ole suuria periaatteellisia kysymyksiä.

[jka]

Minusta tämä keskustelu liikkuu aika pitkälle semantiikassa eli mitä raha tai rahan luominen tarkoittaa. Se, että pankki lainaa ulos talletuksena saamiaan rahoja on ihan pankkitoiminnan peruspiirre. Se on maksuvälityksen ohella pankkien toinen perustoimi. Jos tämän katsottaisiin luovan rahaa, niin entä sitten? Mikä olisi ratkaisu? Pitäisikö pankin vain tallettaa rahat holviin? Mistä se sitten saisi rahat korkojen maksuun? Mistä pankki ottaisi rahat, jotka lainaa asiakkailleen?

Juuri näin. Tuokin lista, jossa kaikki alkuperäiset myytit saatiin kumottua perustuu täysin semantiikkaan.

Olisiko palstan foliohattujen mielestä oikeasti parempi että pankki ei lainaa talletuksia ulos? Tämä tarkoittaa välittömästi sitä, että talletuksille ei saa myöskään minkäänlaista korkoa, eikä talletukset ohjaudu investointeihin. Maailma olisi silloin varmaan paljon parempi paikka ja salaliittoteorioita pitäisi etsiä muualta.

[Tykkimies Pönni]

Minusta tämä keskustelu liikkuu aika pitkälle semantiikassa eli mitä raha tai rahan luominen tarkoittaa. Se, että pankki lainaa ulos talletuksena saamiaan rahoja on ihan pankkitoiminnan peruspiirre. Se on maksuvälityksen ohella pankkien toinen perustoimi. Jos tämän katsottaisiin luovan rahaa, niin entä sitten? Mikä olisi ratkaisu? Pitäisikö pankin vain tallettaa rahat holviin? Mistä se sitten saisi rahat korkojen maksuun? Mistä pankki ottaisi rahat, jotka lainaa asiakkailleen?

Toki voidaan keskustella yksityiskohdista, kuten kuinka suuren osan rahoista pankki voi lainata ulos, mutta nämä eivät ole suuria periaatteellisia kysymyksiä.

Tän ketjun idea on se että liikepankki voi lainata asiakkaidensa rahaa eteenpäin omissa nimissään. Sitä voi sanoa rahan monistamiseksi tai luomiseksi. Jos talletat pankkiin 100e, pankin tarvii pitää tilillään vain tuo 8% ja loput se voi lainata eteenpäin. Kun kaikki talletuksia tehneet haluaisivat nostaa kaikki rahansa pankista on siellä vain 8% talletuksista jäljellä. Onko tämä suuri periaattellinen kysymys vai ei, aivan sama mutta pankit luovat rahaa tyhjästä, piste.

[jka]

Ei olekaan mystinen ja sen takia kaikkea maailman lainaa ei voida maksaa takaisin. Luottotappio tarkoittaa sitä, ettei jotain lainaa makseta takaisin.

Sitä ei jätetä maksamatta sen takia, että maailmasta olisi raha loppunut. Ainoastaan kyseiseltä velalliselta loppui rahat ja reaalinen kyky hankkia rahaa riittävän nopeasti, että pystyisi maksamaan edes korot.

[Mursu]

Tän ketjun idea on se että liikepankki voi lainata asiakkaidensa rahaa eteenpäin omissa nimissään. Sitä voi sanoa rahan monistamiseksi tai luomiseksi. Jos talletat pankkiin 100e, pankin tarvii pitää tilillään vain tuo 8% ja loput se voi lainata eteenpäin. Kun kaikki talletuksia tehneet haluaisivat nostaa kaikki rahansa pankista on siellä vain 8% talletuksista jäljellä. Onko tämä suuri periaattellinen kysymys vai ei, aivan sama mutta pankit luovat rahaa tyhjästä, piste.

Entä sitten? Tuo on juuri sitä semantiikasta jauhamista.

Ja miten liikepankki tuossa eroaa säästöpankista?  Jos tuo mielestäsi on ongelma, niin mikä on ratkaisusi ongelmaan?

[Tykkimies Pönni]

Tän ketjun idea on se että liikepankki voi lainata asiakkaidensa rahaa eteenpäin omissa nimissään. Sitä voi sanoa rahan monistamiseksi tai luomiseksi. Jos talletat pankkiin 100e, pankin tarvii pitää tilillään vain tuo 8% ja loput se voi lainata eteenpäin. Kun kaikki talletuksia tehneet haluaisivat nostaa kaikki rahansa pankista on siellä vain 8% talletuksista jäljellä. Onko tämä suuri periaattellinen kysymys vai ei, aivan sama mutta pankit luovat rahaa tyhjästä, piste.

Entä sitten? Tuo on juuri sitä semantiikasta jauhamista.

Ja miten liikepankki tuossa eroaa säästöpankista?  Jos tuo mielestäsi on ongelma, niin mikä on ratkaisusi ongelmaan?

Tässä liikepankki-sanaa käytetään erottamaan yksityiset- ja keskuspankit toisistaan. Ihan vaan siksi tässä  jauhetaan kun jotkut on sitä mieltä että tämä fractional-reserve-systeemi ei välttämättä ole toimiva systeemi. Jotkut ajattelee että reserve pitäisi olla 100% niin pysyisi homma paremmin hanskassa. Eli se lainaa kenellä on. Äkkiseltään, maallikkona voisi kuvitella että tällainen rahan monistaminen voi todellakin olla taloudelle hyvinkin haitallista pitemmässä juoksussa.  Jos tuo 100% sääntö olisi ollut voimassa, ei sinunkaan maksamista veroista tarvisi maksella näitä massiivisia bail-outteja. 

[sr]

Muista kohdista minulla ei ole mitään sanomista, mutta tähän kohtaan puuttuisin:

Myytti 3. Liikepankeilla on joku oikeus painaa rahaa mitä muilla ei ole

BUSTED

Setelirahaa saa painaa vain keskuspankki. Muuta rahaa saa luoda myös liikepankki. Muut kuin keskuspankki ja liikepankki eivät voi luoda varsinaista rahaa.

Kerropa nyt täsmälleen, mitä tarkoitat "varsinaisella rahalla"?

Tarkoitan rahaa siinä mielessä kun rahapoliitikassa se määritellään: M0, M1...M3 (riippuen siitä minkä maan notaatiota käytetään).

Raha on rahaa ei ole mikään määritelmä. Parempi määritelmä olisi se, että rahaa on se, mitä voi käyttää maksuna. Tällöin sen piiriin kyllä kuuluu myös se, mitä esimerkikssäni kirjoitin tai vaikkapa se sinun mainitsemasi Kalifornian velkakirjajuttu.

Keskuspankin ja liikepankin lisäksi kuka tahansa voi antaa luottoa / maksuaikaa toiselle ja tätä luottoa koskeva velkakirja voi toimia vaihdannan välineenä. Kaikki raha on velkaa, mutta kaikki velka ei ole rahaa. Kaikki maksuvälineet eivät ole rahaa.

Ok, kaikki velka ei ole rahaa, mutta eikö kaikki velka, jota voi käyttää vaihdannan välineenä ole rahaa?

[jka]

Tarkkaavaisuutta kiitos. Minä en väittänyt mitään siitä syystä miksi jätettiin maksamatta. Minä vain totesin, että sinun alkuperäinen väitteesi oli virheellinen. Kaikkea velkaa ei voida maksaa pois. Luottotappio ei tarkoita, etteikö velkaa ole.

Hohoijaa. Lisää semantiikka. Keksikää nyt välillä jotain uutta. Menee tylsäksi.

[sivullinen.]

Olisiko palstan foliohattujen mielestä oikeasti parempi että pankki ei lainaa talletuksia ulos? Tämä tarkoittaa välittömästi sitä, että talletuksille ei saa myöskään minkäänlaista korkoa, eikä talletukset ohjaudu investointeihin. Maailma olisi silloin varmaan paljon parempi paikka ja salaliittoteorioita pitäisi etsiä muualta.

Asetan nyt foliohattuni päähäni ja alan miettiä vastausta kysymykseesi ihan perusteista lähtien.

Ensinnä mietitään rahan tehtävää. Se helpottaa vaihdantaa. Tässä tilanteessa on kuitenkin olennaisempaa rahatalouden (eli kapitalismin) luoma seuraus eli rahan kertyminen. Kertynyttä rahamäärää voi verrata varastoon tehdyksi työksi, jolloin suuren kertymän kerralla vapauttamalla pystyy valmistamaan suuria taloja, tehtaita tai laivoja - siis suuria investointeja. Normaalin ihmisen kannalta suurin investointi on talo, jonka arvo nykyaikana lähes kokonaan koostuu lakiteknisistä energiansäästövaatimuksista ja luksuslisukkeista. Elinkelpoista taloa eikä mitään ihmisen yksityistä elämää varten ei tarvita lainansaantia tai pankkitoimintaa. Omavaraistalous toimii ihan hyvin, ja ihmisten onni on siinä jopa suurempaa. Investointeja tarvitaan siis vain ja ainoastaan valtiollisiin tai yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Näitä varten on kehitetty yritykset (yksityinen sektori) ja laitokset (julkinen sektori). Julkinen sektori ei perinteisesti tarvitse pankkeja - siis lainaa - vaan voi käskeä ihmisiä töihin, ottaa tarvikkeita luonnosta ja toimia miten haluaa. Sen ohjauksessa rahataloudella voi olla järjestelmästä riippuen suurempi tai pienempi tehtävä, mutta se on vain näennäinen sillä säädökset ja lait määräävät eivät budjetit. Nykyään julkinen sektori tosin käyttää suurelta osin yksityisen sektorin välineitä eli pankkia ja alihankintaa mutta se on vain poliittinen silmänkääntötemppu. Yksityiselle sektorille sen sijaan pankkitoiminta on olennainen osa. Pankki toimii investointien rahoittajana eli päättää mitä tehdään ja mitä ei. Tämä sallitaan sillä pankin on taas toimittava markkinoiden logiikan mukaan ja tuettava vain tuottavia investointeja. Rahaa pidetään vastineena suoritetulle työlle ja siksi sen avulla tehdystä investoinnista, ja sen tuotosta, pitäisi maksaa osuus työntekijälle eli tallettajalle tai sijoittajalle. Teoriassa ihan mielekäs ajatus.

Sitten käytäntöön, ja miksi näin ei ole. Raha ei ole vastineena suoritetulle työlle vaan vallan avulla hankittu lupaus toisen työhön. Kun rahan jako on otettu valtion käsiin, kuten nykyään erityisesti länsimaissa on, raha ei tarkoita enää suoritettua työtä vaan vallan avulla yhteisen työpanoksen jakoa mielivaltaisella tavalla. Se ei motivoi ketään tekemään työtä vaan ainoastaan hankkimaan hyvän valtion viran jossa saa nauttia korkeaa palkkaa vastineena uskollisuudesta valtiolle. Valitettavasti tällainen käytös ei tuota mitään, joten raha ei enää vastaa työpanosta. Se vastaa osuutta vallasta - tai merkintää valtiolle uskollisuudesta. Vallalla taas ei voi taloja eikä laivoja rakentaa vaan ainoastaan alistaa muita tekemään se. Sen vuoksi pankkitoiminta ja investoinnit eivät olekkaan enää työpanoksen välitystä vaan perinteistä julkisen vallan toimintaa eli ihmisiä käsketään töihin, luonnosta otetaan tarvikkeita ja toimitaan miten halutaan. Emme elä kapitalismissa vaan valtiokapitalismissa eli suunnitelmataloudessa. Pankit tekevät silti omaa tehtäväänsä eli sijoittavat saamiaan "työkiintiöitä" eli rahaa tuottaviin kohteisiin. Mutta termi "tuottava kohde" taloudessa jossa rahanjako on valtion toimittama, ei ole mielekäs. Se tarkoittaisi vain sellaista mitä valtio suosii sillä hetkellä, ja on täysin valtion päätettävissä: tuulivoimaa tänään, tietotekniikkaa eilen ja bioetanolia huomenna - tai sitten ei. Pankkien toiminta tällaisessa ympäristössä ei riipu todellisuudesta: teknologian kehityksestä, raaka-aineiden löytämisestä, tuotannon tehostumisesta tai mistään ennustettavasta tekijästä, vaan se pyrkii vain tavoittamaan päättäjien tulevat ajatukset. Seurauksena pankkien tärkeimmäksi tehtäväksi onkin noussut poliittikkojen "lobbaus" eli näiden ajatusten määrittäminen. Silloin pankkitoiminta siis itse määrittämään omat mittarinsa, eikä koko hommassa ole mitään järkeä. On siis vain kaksi järjellistä tapaa edetä: joko lopetetaan koko pankkitoiminta ja annetaan valta päättäjille - siis kommunismi - tai sitten otetaan rahanjako oikeus pois valtiolta - siis markkinatalous. Nykyinen järjestelmä ei tule olemaan kuin jatkuvaa kriisiä kunnes muutos tapahtuu.

[Tykkimies Pönni]

Olisiko palstan foliohattujen mielestä oikeasti parempi että pankki ei lainaa talletuksia ulos? Tämä tarkoittaa välittömästi sitä, että talletuksille ei saa myöskään minkäänlaista korkoa, eikä talletukset ohjaudu investointeihin. Maailma olisi silloin varmaan paljon parempi paikka ja salaliittoteorioita pitäisi etsiä muualta.

Asetan nyt foliohattuni päähäni ja alan miettiä vastausta kysymykseesi ihan perusteista lähtien.

Ensinnä mietitään rahan tehtävää. Se helpottaa vaihdantaa. Tässä tilanteessa on kuitenkin olennaisempaa rahatalouden (eli kapitalismin) luoma seuraus eli rahan kertyminen. Kertynyttä rahamäärää voi verrata varastoon tehdyksi työksi, jolloin suuren kertymän kerralla vapauttamalla pystyy valmistamaan suuria taloja, tehtaita tai laivoja - siis suuria investointeja. Normaalin ihmisen kannalta suurin investointi on talo, jonka arvo nykyaikana lähes kokonaan koostuu lakiteknisistä energiansäästövaatimuksista ja luksuslisukkeista. Elinkelpoista taloa eikä mitään ihmisen yksityistä elämää varten ei tarvita lainansaantia tai pankkitoimintaa. Omavaraistalous toimii ihan hyvin, ja ihmisten onni on siinä jopa suurempaa. Investointeja tarvitaan siis vain ja ainoastaan valtiollisiin tai yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Näitä varten on kehitetty yritykset (yksityinen sektori) ja laitokset (julkinen sektori). Julkinen sektori ei perinteisesti tarvitse pankkeja - siis lainaa - vaan voi käskeä ihmisiä töihin, ottaa tarvikkeita luonnosta ja toimia miten haluaa. Sen ohjauksessa rahataloudella voi olla järjestelmästä riippuen suurempi tai pienempi tehtävä, mutta se on vain näennäinen sillä säädökset ja lait määräävät eivät budjetit. Nykyään julkinen sektori tosin käyttää suurelta osin yksityisen sektorin välineitä eli pankkia ja alihankintaa mutta se on vain poliittinen silmänkääntötemppu. Yksityiselle sektorille sen sijaan pankkitoiminta on olennainen osa. Pankki toimii investointien rahoittajana eli päättää mitä tehdään ja mitä ei. Tämä sallitaan sillä pankin on taas toimittava markkinoiden logiikan mukaan ja tuettava vain tuottavia investointeja. Rahaa pidetään vastineena suoritetulle työlle ja siksi sen avulla tehdystä investoinnista, ja sen tuotosta, pitäisi maksaa osuus työntekijälle eli tallettajalle tai sijoittajalle. Teoriassa ihan mielekäs ajatus.

Sitten käytäntöön, ja miksi näin ei ole. Raha ei ole vastineena suoritetulle työlle vaan vallan avulla hankittu lupaus toisen työhön. Kun rahan jako on otettu valtion käsiin, kuten nykyään erityisesti länsimaissa on, raha ei tarkoita enää suoritettua työtä vaan vallan avulla yhteisen työpanoksen jakoa mielivaltaisella tavalla. Se ei motivoi ketään tekemään työtä vaan ainoastaan hankkimaan hyvän valtion viran jossa saa nauttia korkeaa palkkaa vastineena uskollisuudesta valtiolle. Valitettavasti tällainen käytös ei tuota mitään, joten raha ei enää vastaa työpanosta. Se vastaa osuutta vallasta - tai merkintää valtiolle uskollisuudesta. Vallalla taas ei voi taloja eikä laivoja rakentaa vaan ainoastaan alistaa muita tekemään se. Sen vuoksi pankkitoiminta ja investoinnit eivät olekkaan enää työpanoksen välitystä vaan perinteistä julkisen vallan toimintaa eli ihmisiä käsketään töihin, luonnosta otetaan tarvikkeita ja toimitaan miten halutaan. Emme elä kapitalismissa vaan valtiokapitalismissa eli suunnitelmataloudessa. Pankit tekevät silti omaa tehtäväänsä eli sijoittavat saamiaan "työkiintiöitä" eli rahaa tuottaviin kohteisiin. Mutta termi "tuottava kohde" taloudessa jossa rahanjako on valtion toimittama, ei ole mielekäs. Se tarkoittaisi vain sellaista mitä valtio suosii sillä hetkellä, ja on täysin valtion päätettävissä: tuulivoimaa tänään, tietotekniikkaa eilen ja bioetanolia huomenna - tai sitten ei. Pankkien toiminta tällaisessa ympäristössä ei riipu todellisuudesta: teknologian kehityksestä, raaka-aineiden löytämisestä, tuotannon tehostumisesta tai mistään ennustettavasta tekijästä, vaan se pyrkii vain tavoittamaan päättäjien tulevat ajatukset. Seurauksena pankkien tärkeimmäksi tehtäväksi onkin noussut poliittikkojen "lobbaus" eli näiden ajatusten määrittäminen. Silloin pankkitoiminta siis itse määrittämään omat mittarinsa, eikä koko hommassa ole mitään järkeä. On siis vain kaksi järjellistä tapaa edetä: joko lopetetaan koko pankkitoiminta ja annetaan valta päättäjille - siis kommunismi - tai sitten otetaan rahanjako oikeus pois valtiolta - siis markkinatalous. Nykyinen järjestelmä ei tule olemaan kuin jatkuvaa kriisiä kunnes muutos tapahtuu.

Aika hyvä. Offtopiccina kerron: Isoisäni rakensi 50-luvulla rintamamiestalon. Reilun hehtaarin tontti, ei juoksevaa vettä, sähköt. Talkoilla pystyyn. Tarvikkeet ja tontti maksoi muutaman kuukauden nettoliksan. Asuntovelalliset, miltä kuulostaa?

[Mursu]

Tässä liikepankki-sanaa käytetään erottamaan yksityiset- ja keskuspankit toisistaan. Ihan vaan siksi tässä  jauhetaan kun jotkut on sitä mieltä että tämä fractional-reserve-systeemi ei välttämättä ole toimiva systeemi. Jotkut ajattelee että reserve pitäisi olla 100% niin pysyisi homma paremmin hanskassa. Eli se lainaa kenellä on

Siis miten pankki toimisi tuolla 100 % säännöllä? Sen pitäisi varastoida kaikki talletettu raha holveihin. Mistä se ottaisi rahat, jotka se lainaisi ulos? Mistä se ottaisi rahat korkojen maksamiseen? Kyllä nykysysteemi on toimivampi kuin rahan makuuttaminen holveissa.

[jka]

Asetan nyt foliohattuni päähäni ja alan miettiä vastausta kysymykseesi ihan perusteista lähtien.

Jaahans. Zeitgeist-huttua  No tämä selittää, taitaa olla muutama muukin zeitgeist-"hörhö" liikenteessä. Pankkijärjestelmää on ihan hyvä kritisoida, mutta yrittäkää viedä zeitgeist-liikkeeseen vähän substanssia, että kritisoidaan sitten myös faktojen pohjalta eikä salaliittoteorioiden pohjalta.

Itsekin olen periaatteessa resurssipohjaisen talouden kannattaja, ei siinä mitään. Tuohon suuntaan mennään tulevaisuudessa varmasti. Mutta kehitys on hidasta ja nuo visiot eivät tule toteutumaan vielä seuraavaan 200 vuoteen. Tätä keskustelua ei kannata jatkaa tässä, rönsyää muuten ihan liika topicista.

[Tykkimies Pönni]

Tässä liikepankki-sanaa käytetään erottamaan yksityiset- ja keskuspankit toisistaan. Ihan vaan siksi tässä  jauhetaan kun jotkut on sitä mieltä että tämä fractional-reserve-systeemi ei välttämättä ole toimiva systeemi. Jotkut ajattelee että reserve pitäisi olla 100% niin pysyisi homma paremmin hanskassa. Eli se lainaa kenellä on

Siis miten pankki toimisi tuolla 100 % säännöllä? Sen pitäisi varastoida kaikki talletettu raha holveihin. Mistä se ottaisi rahat, jotka se lainaisi ulos? Mistä se ottaisi rahat korkojen maksamiseen? Kyllä nykysysteemi on toimivampi kuin rahan makuuttaminen holveissa.

Ihan mukavasti näyttää pankkitoiminta toimivan nykysäännöillä. Antaa mennä vaan samaan malliin. Tosin, en itse ajatellut jäädä ihmisten ilmoille nauttimaan rikkauksista vaan meinasin vetäytyä erakoksi Inarin-järven seuduille.