Miten määritellä "suomalainen"?

[Roope]

[tweet]1271795167297757185[/tweet]

Tuomas Muraja
Mitäs epätermejä on luiskahtanut valtavirtaan äärioikeiston masinoimana?

"Maahanmuuttokriittinen"
"Suvaitsevaisto"
"Kulttuurimarxismi"
"Hallitsematon maahanmuutto"
"Laiton maahanmuuttaja"
"Vihervasemmisto"
"Kansallismielisyys"
"Tolkun ihminen"
"Ääripäät"

Martin Scheinin
"Kantasuomalainen" upposi valtamedian ja perinteisten poliitikkojen kieleen kuin veitsi voihin. Se on tosiasiaperusteeton ja historiaton. Suomalaisuus on konstruktio joka luotiin tietoisesti 1800-luvulla. ("Ruotsalaisia emme ole, venäläisiä ei meistä tule, olkaamme siis s.")

Näinhän se on, että kansallismieliset äärioikeistolaiset Scheininin viittaamasta Johan Vilhelm Snellmanista alkaen ovat syyllisiä tosiasiaperusteettomaan epätermiin "kantasuomalainen".

[nochWunder]

Suomalaisuutta ei kannata perustaa kapeasti itsenäisyydelle, vaan suomalaisuus jakaantuu minusta seuraaviin osiin. Suomalaisiin heimoihin hämäläiset, pohjalaiset, karjalaiset, savolaiset, varsinaissuomalaiset (eli suomalaiset), ja niiden lisäksi tietysti sitten on erikseen pienet suomenruotsalaiset yhteisöt ja lopuksi sellaiset sukupolvia Suomessa asuneet suomalaiseksi itsensä tuntevat ulkomaalaisperäiset suvut. Ydinasia näiden kaikkien kesken on tietenkin se, että näiden arvomaailmat ovat enemmän samanlaiset kuin erilaiset, ja että seurustelu yli heimorajojen toimii bidirectionaalisesti, että sekä tyttäriä, että poikia vaihdetaan. Suomen kansalaisuus ei ole suomalaisuutta, se on vain juridinen oikeus.

Suomalaisuus katoaa, jos edellämainittuja ryhmiä ei enää voi tunnistaa, eikä ihmiset enää sellaisia ryhmiä erota.  Suomi on nimetty varsinaissuomalaisten mukaan Suomeksi, ja se on eräänlainen unioni. Kuten on Saksakin ja monet muut maat. Koska nämä Suomen heimot ja ryhmät ovat niin samanlaisia, ei juuri murrenälvimistä suurempia ongelmia yleensä tule.

[Sir]

Näinhän se on, että kansallismieliset äärioikeistolaiset Scheininin viittaamasta Johan Vilhelm Snellmanista alkaen ovat syyllisiä tosiasiaperusteettomaan epätermiin "kantasuomalainen".

En ihan täysin ymmärtänyt pointtiasi. Snellman puhui suomalaisista, ei kantasuomalaisista. Toisin kuin mitkään äärioikeistolaiset, Snellman ei lähtenyt rakentelemaan sukupuita määritelläkseen sen, kuka on ja kuka ei ole suomalainen, vaan hän määritteli sen melko lailla samaan tapaan kuin Lasse yllä.

[Supernuiva]

^^^Ylempänä ketjussa on lueteltu epätermeiksi määriteltyjä sanoja, joiden alkuperäksi on määritelty äärioikeisto.

Mietin, että ainakin muutamien sanojen taustalla on muistaakseni jotain aivan muuta.

Tolkun ihminenhän tuli laajempaan yleiseen käyttöön siten, että presidentti käytti sitä jonkun puheen yhteydessä vain muutamia vuosia sitten. Nyt en kuitenkaan enää muista sitä, ketkä olivat presidentin puheessa tai lausunnossa niitä "tolkun ihmisiä". Mokutuksen vastustajat eivät ainakaan, mitä muistelen.

Vihervasemmiston toivat yleiseen käyttöön vasemmiston edustajat itse jo 1990-luvun puolivälissä. Kun neuvostokommunismi oli loppunut, aatetta "uudistettiin" lisäämällä viher-sana vasemmiston eteen. EU-parlamentissa oli vihreän vasemmiston ryhmä muistaakseni varmasti jo silloin, kun Suomi liittyi EU:hun.

Ääripäät tulivat muistaakseni yleiseen käyttöön myöskin punavihreiden poliitikkojen usein toistamana sanana. Kuten Touko Aalto on todennut, haki myös vihreä vasemmisto voimakasta poliittista vastakkainasettelua. Muistelen siten, että ääripäiden lanseeraamisella poliittiseen kielenkäyttöön pyrittiin ilmeisesti laimentamaan äänestäjien enemmistön keskuudessa sitä ajatusta, että punavihreä vasemmisto ei olisi "ääripäätä".

Maahanmuuttokriittinen on kaiketi juurikin nimenomaisesti ei-äärioikeiston käyttämä termi, jolla pyritään erottautumaan äärioikeistosta?

Milloin maahanmuuttoa voidaan kutsua hallitsemattomaksi? Ymmärtääkseni näin on sanottu silloin, kun asian toteava on kokenut, että maahan kohdistuva muutto ei ole enää hallittua.

Suvaitsevaisto on mahdollisesti myös vihreän vasemmiston ensimmäisenä käyttämä? Nuiva tuli käyttöön muistaakseni siitä, kun joku sanoi joskus maahanmuuttoa vastustavien suhtautuvan nuivasti maahanmuuttoa kohtaan. Olisiko samoihin aikoihin lausuttu, että toiset suhtautuvat suvaitsevaisesti maahanmuuttoon. Muistelen niin, että suvaitsevainen ja nuiva tulivat (ainakin Homma-skenen) kielenkäyttöön suunnilleen samoihin aikoihin. Toki voin olla tässä väärässä, muistiinpanoja ei ole, kyse on vain mielikuvasta.

[Jack]

Suomalainen on henkilö, joka pitää itseään suomalaisena, ja jonka enemmistö itseään suomalaisina pitämistä henkilöistä tunnustaa suomalaiseksi.

Miten suomalaiskysymyksen tuon kummemmin voisi ratkaista. Jos suomalaisuuden ehdoksi liitetään oikeanlainen sukupuu, kulttuuri, uskonto, rotu ja historia, määritelmää ei enää yleisesti hyväksytä.

Edellä mainitsemani käsitys suomalaisesta on sekin ongelmallinen, koska siinä edellytetään tunnustuksen saamista enemmistöltä, eikä siinä oteta huomioon muiden kuin suomalaisten käsityksiä. Ehkä on vain tyydyttävä siihen, että suomalainen on kansalaisuudesta riippumatta ihminen, joka pitää itseään suomalaisena, ja joka yleisesti hyväksytään suomalaiseksi ja/tai ihminen, jolla on Suomen kansalaisuus, mikä itsessään riittää hyväksymiseksi.

En sinänsä vastusta myöskään kriittisempää suomalaisuuden määrittelyä, koska jokainenhan saa arvioida asioita niin kuin haluaa. Pienten vähemmistöjen suosimista käsityksistä ei vain koskaan tule yleisiä. Ne jäävät merkityksettömiksi tai kääntyvät jopa tarkoitustaan vastaan, kun poliittinen vihollinen käyttää niitä lyömäaseena.

Emme voi mitään sille, että maailma muuttuu peruuttamattomasti, kun väestöt sekoittuvat. Tämä on surullista, koska lopputuloksena on eniten lisääntyvän mustaihoisen väestön ylivalta ja heikommin lisääntyvien valkoihoisten väestöjen sulautuminen siihen. Ei tällainen kehitys ole estettävissä, vaikka suomalaisuus määriteltäisiin miten tahansa. Silmiemme edessä avautuvaan uuteen maailmanjärjestykseen on vain alistuttava, vaikka sitä ei mielessään hyväksyisikään.

Eniten minua ärsyttää se, että enemmistö suomalaisista ja eurooppalaisista kieltäytyy näkemästä ja uskomasta sitä, mikä on tapahtumassa. Mustia ihmisiä käsitellään "vähemmistönä", vaikka kyseessä on räjähdysmäisesti lisääntyvä miljardiväestö, joka pelkällä massallaan tulee jyräämään Euroopan ja hävittämään lopulta valkoihoiset tältä planeetalta.

Ehkä valkoihoisten ihmisten syntyvyyden romahtaminen ja tulevan mustan herrakansan aina vain absurdimpia muotoja saava palvonta, mitä viime päivinä on taas joka puolella nähty, on osa valkoihoisten kollektiivista joukkoitsemurhaa. Ikään kuin sitä kiihdyttääkseen media mainosliitteineen esittää uutena normina mustien miesten ja valkoihoisten naisten parisuhteita, joiden seurauksena kaduillamme kulkee kasvava joukko "afrikkalaistaustaisia" lapsia, jotka aikuistuttuaan näkevät joka puolella ympärillään rasismia, mikä puolestaan saa valkoihoiset entistä kiihkeämmän itseruoskinnan ja häpeän tilaan.

Mikä tämän valkoihoisten rähmällään olon ja itsetuhon perimmäinen syy on, sitä en viitsi yrittää edes arvailla. Jätän salaliittoteorioiden esittelemisen muille.

[Sir]

Suomalainen on henkilö, joka pitää itseään suomalaisena, ja jonka enemmistö itseään suomalaisina pitämistä henkilöistä tunnustaa suomalaiseksi.

Miten suomalaiskysymyksen tuon kummemmin voisi ratkaista. Jos suomalaisuuden ehdoksi liitetään oikeanlainen sukupuu, kulttuuri, uskonto, rotu ja historia, määritelmää ei enää yleisesti hyväksytä.

Edellä mainitsemani käsitys suomalaisesta on sekin ongelmallinen, koska siinä edellytetään tunnustuksen saamista enemmistöltä, eikä siinä oteta huomioon muiden kuin suomalaisten käsityksiä. Ehkä on vain tyydyttävä siihen, että suomalainen on kansalaisuudesta riippumatta ihminen, joka pitää itseään suomalaisena, ja joka yleisesti hyväksytään suomalaiseksi ja/tai ihminen, jolla on Suomen kansalaisuus, mikä itsessään riittää hyväksymiseksi.

Minusta pelkkä kansalaisuus ei riitä. Kansalaisuuden hankinta voi olla ihmiselle pelkkä byrokraattinen kikka, jolla oma elämä helpottuu. Otetaan vaikka kiinalainen, joka asuu Suomessa. Kiinan passilla ympäri maailmaa matkustaminen on hankalaa, koska kaikkialle joutuu hankkimaan viisumin. Jos Suomen kansalaisuuden kriteerit täyttyy (riittävä aika maassa asumista ja kielen oppiminen ja mitä niitä nyt onkaan), niin tällaisen henkilön voi olla järkevää hankkia kansalaisuus, vaikkei sen kummemmin tunnekaan kuuluvansa "suomalaisiin". Joissain maissa, kuten esim. Britanniassa kansalaisuuden hankkiminen vaatii uskollisuuden vannomista kuningattarelle. Tämä on toki vain seremonia, mutta sen idea on juuri siinä, että se toisi kansalaisuuteen vähän tunnepuoltakin puhtaan byrokratian ehtojen täyttämisen rinnalle. Vähän sama juttu kuin sotilasvalan vannomisessa. Sillä ei ole mitään juridista voimaa, mutta tarkoitus on saada nuoret sotilaat henkisellä tasolla sitoutumaan niihin asioihin, joita valassa mainitaan.

Emme voi mitään sille, että maailma muuttuu peruuttamattomasti, kun väestöt sekoittuvat. Tämä on surullista, koska lopputuloksena on eniten lisääntyvän mustaihoisen väestön ylivalta ja heikommin lisääntyvien valkoihoisten väestöjen sulautuminen siihen. Ei tällainen kehitys ole estettävissä, vaikka suomalaisuus määriteltäisiin miten tahansa. Silmiemme edessä avautuvaan uuteen maailmanjärjestykseen on vain alistuttava, vaikka sitä ei mielessään hyväksyisikään.

Eniten minua ärsyttää se, että enemmistö suomalaisista ja eurooppalaisista kieltäytyy näkemästä ja uskomasta sitä, mikä on tapahtumassa. Mustia ihmisiä käsitellään "vähemmistönä", vaikka kyseessä on räjähdysmäisesti lisääntyvä miljardiväestö, joka pelkällä massallaan tulee jyräämään Euroopan ja hävittämään lopulta valkoihoiset tältä planeetalta.

Jos väestöt sekoittuvat, niin määritelmällisesti ei sitten ole mitään "mustaihoista" tai "valkoihoista" väestöä. Lisäksi ajatus, että joskus tulevaisuudessa, kun väestöt ovat sekoittuneet, olisi edes mahdollista olla jonkun ylivalta jonkun toisen yli. Jos tuollaisessa tilanteessa ihmisen puolet geeneistä tulee mustaihoisilta ja puolet valkoihoisilta, niin onko hän ylivallan pitäjä vai sen uhri?

Jos ihmisiä ei aleta uunittamaan ja/tai estämään heidän lisääntymistään, niin heidän geeninsä jatkavat tulevissa sukupolvissa ihan riippumatta siitä, mikä ihonväri niillä tulevilla ihmisillä on. Minä olen valkoihoinen. Jos joskus sadan vuoden päästä elävä henkilö, joka kantaa minun geenejäni on ihonväriltään erilainen kuin minä, niin pitäisikö minun olla siitä jotenkin suruissani? Ei niin, että minun pitäisi sitä mitenkään ehdottomasti toivoakaan, vaan minulle asia on aika lailla yhdentekevä. Vaikka silloin itse varmaan olenkin jo ollut kauan kuolleena, niin silti minulle on merkitystä, minkälaista elämää ja minkälaisessa maailmassa tämä kaukainen jälkeläiseni elää. Tähän asiaan hänen ihonvärinsä ei juuri vaikuta, vaan ihan muut tekijät (talous, ympäristön saasteisuus, teknologinen kehitys jne.)

Mitä tarkalleen viittaat "jyräämisellä" ja "hävittämisellä"? Jos kyse on siitä, että ihmiset rauhanomaisesti pariutuvat toistensa kanssa ja sitä kautta ajan myötä eri ihonväriset ihmiset sekoittuvat, niin itse en pidä tätä "hävittämisenä" samassa merkityksessä kuin se, mitä natsit aikoinaan tekivät. Omat jälkeläiseni tulevat kantamaan minun geenejäni riippumatta siitä, kenen kanssa he hankkivat jälkeläisiä. Jos heitä ei fyysisesti "hävitetä", niin mitä ihmeen väliä minulle olisi sillä, kenen kanssa he niitä jälkeläisiä hankkivat?

[Luka Mokonesi]

Olikohan jotain parempaa ketjua viestille..

Saamelaiset, pohjolan alkuperäiskansa - ketjussa jäsen @Vaniljaihminen mainitsi viestistässään Duolingo-sovelluksen viimeisimmän suomenkielen kurssin. Yle oli tästä tehnyt jutun ja varsinkin yksi kohta jutussa pisti silmään:

Suomessa asuu Watkinsin mukaan puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia.

Pari muutakin lainausta, ylempänä mainittu vain nostatti hieman kulmakarvoja:

– Olen odottanut tätä jo vuosia, sanoo Suomessa 17 vuotta asunut britti Joel Willians. Hän markkinoi Duolingoa omalla kampanjallaan, jonka tarkoituksena on löytää "maailman onnellisin sana".

Williansin mukaan hän oppi nopeammin hiihtämään kuin puhumaan suomea.

– Se harmittaa minua. Haluan oppia puhumaan suomea sujuvasti, hän sanoo.

Eikö 17 vuotta ole riittänyt? 17 vuotta Suomessa ja kuvittelee jonkun sovelluksen pelastavan päivän.

Jutussakin myöhemmin:

Watkinsin mukaan Duolingon tavoitteena ei ole opettaa käyttäjiä puhumaan mitään kieltä täysin sujuvasti. Duolingo pyrkii täydentämään perinteistä kielten opiskelua tai tarjoamaan pohjan, jolta jatkaa opintoja pidemmälle.

YLE 2020-06-24: Suosittu kieltenoppimissovellus Duolingo opettaa nyt myös suomea

[Sir]

Ensinnäkin, Watkins näyttäisi olevan metsässä lukunsa suhteen. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu vähän yli 400 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame (saamella ei ole itse väitteen kanssa juuri merkitystä, koska saamenkielisiä on joka tapauksessa niin vähän).

Toiseksi, Watkinsin väite koskee äidinkieltä. Maassa voi hyvinkin asua ihmisiä, joiden äidinkieli väestörekisterissä ei ole suomi, mutta, jotka toisin kuin Watkins ovat sen oppineet jotain kautta.

Mitä Watkinsiin itseensä tulee, niin jos on britti ja siis puhuu englantia, niin Suomessa sillä tulee todennäköisesti erinomaisesti toimeen, etenkin jos töissä voi sitä käyttää työkielenä. Suomalaiset vaihtavat hyvin hanakasti englantiin, jos kuulevat ulkomaalaisen takeltelevan suomen kanssa. Tietenkin olisi fiksua, jos muuttaa Suomeen pysyvästi, että opettelee maan kielen, mutta etenkään englantia puhuville en näe tuota mitenkään ihmeellisenä, ettei ole jaksanut tähän asti vaivautua.

[Vaniljaihminen]

Aivan hyvin voisi kysyä miten määritellä saamelainen. Siihen tuskin riittää selitykseksi se, että koska saamenkieli on niin vaikea oppia ja saamelaisuus niin vaikea määritellä, siksi kuka tahansa voi olla saamelainen.

[Lasse]

Tuota, koska arvuuttelen olojen piakkoin muuttuvan vielä tästäkin huonommiksi, niin ajattelin hieman pohtia eri olosuhteiden suomalaisuutta.

"Fair weather finn", eli suomalainen niin kauan, kun taikaseinä on toiminnassa.

Suomalainen, niin kauan, kuin se on helppoa.

Veikkaan, että viidentoista vuoden sisällä sohvalla makaajia ei enää elätetä, eikä tässä ole koiraa karvoihin katsomista, eli kaikenväriset joutuvat toteuttamaan nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä, tunnetaan myös ns. työnä.

Samoin epäsosiaalisesta käytöksestä, mm. naisrauhan rikkomisesta jaeltavat sanktiot tullevat nousemaan, jopa turpeen lähiobservaatioasteelle.

Suomalaisuus on aina ollut muutoksessa, huonoissa oloissa uskoisin määritelmien tarkentuvan, kun fyrkat vähenee, leipä kapenee ja väki harvenee.

Tosi suomalainen haluaa olla suomalainen, kaikissa olosuhteissa.

[Luka Mokonesi]

Ensinnäkin, Watkins näyttäisi olevan metsässä lukunsa suhteen. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu vähän yli 400 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame (saamella ei ole itse väitteen kanssa juuri merkitystä, koska saamenkielisiä on joka tapauksessa niin vähän).

Toiseksi, Watkinsin väite koskee äidinkieltä. Maassa voi hyvinkin asua ihmisiä, joiden äidinkieli väestörekisterissä ei ole suomi, mutta, jotka toisin kuin Watkins ovat sen oppineet jotain kautta.

Kiitos korjauksesta ja kommentista, tuli vähän väsyneenä luettua läpi tuo.

[Sir]

Tuota, koska arvuuttelen olojen piakkoin muuttuvan vielä tästäkin huonommiksi, niin ajattelin hieman pohtia eri olosuhteiden suomalaisuutta.

"Fair weather finn", eli suomalainen niin kauan, kun taikaseinä on toiminnassa.

Suomalainen, niin kauan, kuin se on helppoa.

Veikkaan, että viidentoista vuoden sisällä sohvalla makaajia ei enää elätetä, eikä tässä ole koiraa karvoihin katsomista, eli kaikenväriset joutuvat toteuttamaan nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä, tunnetaan myös ns. työnä.

Mikään ei osoita, että olot olisivat menossa huonompaan suuntaan. Todennäköisintä on se, että kehitys on juuri päinvastaista kuin, mitä sinä oletat. Robotit ja tekoäly tekevät enemmän ja enemmän niistä asioista, joita nykyisin kutsutaan ihmistyöksi. Osalle ihmisiä on entistä vaikeampi keksiä mitään tuottavaa toimintaa. Tämä siitä huolimatta, että elämme entistä suuremmassa yltäkyltäisyydessä. Tämä johtaa siihen, että työn rooli yhteiskunnassa pitää pohtia kokonaan uusiksi. Harva haluaa makailla sohvalla, vaan tehdä jotain elämälle sisältöä tuottavaa. Entistä enemmän tälle tekemiselle ei ole ostajaa, eli ei ole markkinoita, joilla muut ihmiset maksaisivat siitä tekemisestä. Se, miten materiaalinen hyvinvointi jaetaan tuollaisessa yhteiskunnassa, on vielä aika lailla auki, mutta nykysysteemi, joka perustuu sille, että jokainen terve ihminen on 8 tuntia "töissä" joka päivä saadakseen jonkinlaisen moraalisen oikeutuksen osuuteensa, tullaan todennäköisesti miettimään kokonaan uusiksi. Jo nykyisin puolet työstä on tyhjänpäiväistä ja sitä tehdään vain siksi, että edelleen on voimassa protestanttinen työetiikka. Tulevaisuudessa tämä määrä vain kasvaa.

Suomalaisuus on aina ollut muutoksessa, huonoissa oloissa uskoisin määritelmien tarkentuvan, kun fyrkat vähenee, leipä kapenee ja väki harvenee.

Tosi suomalainen haluaa olla suomalainen, kaikissa olosuhteissa.

Fyrkka (=kaikki materiaalinen hyvinvointi) ei tule vähenemään. Sen jakaminen työn teon mukaan tulee vain pohtia perusteellisesti uudestaan. Tämä ei sinällään suoranaisesti koske vain suomalaisia, vaan kaikkia maailman ihmisiä.

[Lasse]

Fyrkka (=kaikki materiaalinen hyvinvointi) ei tule vähenemään. Sen jakaminen työn teon mukaan tulee vain pohtia perusteellisesti uudestaan.

Niin kauan, kun *joidenkin* elämä täällä Suomessa on ilmaista, on tänne tulossa uusia "suomalaisia".

Jos näin ei olisi, niin kuinka monta somalinnäköistä täällä pyörisi?

Ehkä yli viisi, mutta en usko kovin paljon yli sataa täällä raapivan elantoaan...

[Radio]

Jos ihminen ei tiedä vanhempiaan, eikä sukuaan, kaikki mitä puhuu kansalaisuudestaan, on yleensä valetta tai husutusta. Jos ei ymmärrä saatanan savolaista tai hidasta hämäläistä yms. pottunokkaa, juoskoon mutkia. Suomalainen on se aboriginaali Uuno Turhapuro. Toimeen on tultu kaikenlaisten emigranttien ja muiden meitä hyödyttävien vähemmistöjen kanssa. Viimeaikainen sosiaaliturvatapausten, mätien kultamunien ja muiden koneinsinöörien perheineen ja kaapuineen yms. ulkomaan tapojen kanssa tulleiden kanssa on tuottavuusongelma. Veronmaksajan eli aitosuomalaisen elintaso laskee silmissä. Kallista on seurata tätä sirkusta. Minkäs teet, hölmöläiset maksaa ja maksattaa.

[Sir]

Jos ihminen ei tiedä vanhempiaan, eikä sukuaan, kaikki mitä puhuu kansalaisuudestaan, on yleensä valetta tai husutusta. Jos ei ymmärrä saatanan savolaista tai hidasta hämäläistä yms. pottunokkaa, juoskoon mutkia. Suomalainen on se aboriginaali Uuno Turhapuro. Toimeen on tultu kaikenlaisten emigranttien ja muiden meitä hyödyttävien vähemmistöjen kanssa. Viimeaikainen sosiaaliturvatapausten, mätien kultamunien ja muiden koneinsinöörien perheineen ja kaapuineen yms. ulkomaan tapojen kanssa tulleiden kanssa on tuottavuusongelma. Veronmaksajan eli aitosuomalaisen elintaso laskee silmissä. Kallista on seurata tätä sirkusta. Minkäs teet, hölmöläiset maksaa ja maksattaa.

Tämä keskustelu koskee sitä, miten määritellään suomalainen. Olisit nyt edes määritellyt tuon käyttämäsi termin "aitosuomalainen" niin tuolla tajunnanvirrallasi olisi ollut jokin yhteys tähän ketjuun.

[Radio]

Suomalainen tietää sukunsa ja juurensa. Ne ovat Suomessa eläneiden ihmisten jälkeläiselle usein selviä. Suomen kansalaisuus ei kerro mitään, eikä kaikilla esim. amerikansuomalaisilla sitä ole. Kansallistunne voi silti olla voimakas.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/7712/TMP.objres.3216.html?sequence=1&isAllowed=y

Suomalainen.

"Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia."

J.V. Snellman kirjoitti vuonna 1861, että nämä sanat olivat kansallisen herättäjämme Adolf Ivar Arvidssonin esittämät. Siitä lähtien ne ovat kulkeneet Arvidssonin ohjelmana.

Kun me tämän päivän suomalaiset tarkastelemme tätä lausetta, näemme siinä ajan vahvan patinan. Nykyajasta sen pitää nimenomaan tekotavan vuoksi loitolla monikin seikka, mutta varsinaisesti kaksi erottavaa piirrettä nousee etualalle: määritelmä on rakennettu uhanalaisuuden tunnelmissa negatiivisesta näkökulmasta positiiviseen tulokseen pyrkien; toisekseen sen tekijän tuntee 1800-luvun vieraskieliseen sivistyneistöön kuuluvaksi, jonka vuoksi ohjelmalause kuvastelee vierasta alkuperää olevan ihmisen taistelua ja jonkinlaista itsesuggestiota.

Arvidssonin ajatelma on syntynyt todennäköisesti 1820-luvulla. Suomi eli silloin historiallista siirtymäkautta. Valtiollinen yhteys Ruotsiin oli katkaistu vuonna 1809, ja ero käsitettiin lopulliseksi. Ruotsalaisia emme siis voineet olla.

Porvoon valtiopäivillä oli keisari Aleksanteri I antanut juhlallisen vakuutuksen Suomen lakien ja oikeuksien kunnioittamisesta sekä maan valtiollisen omalaatuisuuden säilyttämisestä. Tämä oli pohjana Suomen olojen järjestelylle Venäjän vallan alaisuudessa. Mutta monet niistä suomalaisista miehistä, jotka olivat tulleet kansakunnan johtoon, kykenivät näkemään, että kansallinen elämämme on heikolla pohjalla, jos sen ainoana perustana on maan valloittaneen suurvallan itsevaltiaan hallitsijan yksipuolinen vakuutus. Heidän vakaumuksensa oli, että kansakunnan turvattu tulevaisuus voi rakentua ainoastaan elävän kansallisen mielen varaan. Sen vuoksi he ajattelivat, että Suomen kansan keskuudessa olisi voitava herättää henkinen liike omaperäisen suomalaisen kansallishengen luomiseksi.

Samoihin aikoihin oli Euroopassa levinnyt kansallisromanttinen suuntaus, joka saavutti maaperää Suomen nuoren sivistyneistön parissa. Meidän oloihimme sovellettuna tuo suuntaus edellytti suomalaisen kansallisen perinteen eläväksi tekemistä. Siihen kuului ensi sijassa suomen kieli, kansan runous sekä kansan vanhat tavat ja tottumukset. Sen pohjalta oli nouseva suomalainen kansallistunto. Erikoista asiassa oli se, että tämä nuori sivistyneistö oli valtaosaltaan ruotsinkielistä ja eräältä osalta ruotsinmaalaista alkuperää, kuten Arvidsson itse. Kun ohjelmalauseen toisessa negatiivisessa päätelmässä vakuutettiin: "venäläisiksi emme voi tai emme tahdo tulla", oli siinä esillä ajatus kansallisesta itsepuolustuksesta Venäjän suurvallan taholta mahdollisesti uhkaavaa valtiollista sortoa vastaan. Positiivinen lopputoteamus: "olkaamme siis suomalaisia", oli yhtä paljon tämän itsepuolustuksen käytännöllinen ohjelma kuin vierasta alkuperää olevan miehen vakuuttelu itselleen: minun tulee samastua sen kansan kanssa, johon kuulun ja jonka kohtalon jaan. Snellman antoi myöhemmin tälle samalle ajatukselle yhä selvemmän kielipoliittisen sisällön: yhteinen puolustustaistelu ulospäin ja kansallisen hengen luominen kansakunnan sisällä vaativat myös yhteistä kieltä, suomen kieltä.

Kun me tänä päivänä ajattelemme suomalaisuuttamme, emme käy sitä määrittelemään negatiivista tietä. Viidenkymmenen itsenäisyysvuoden jälkeen me emme sano: koska emme ole ruotsalaisia tai venäläisiä tai amerikkalaisia jne., me olemme suomalaisia. Meistä on riidattoman selvää, että me - niin sanoakseni ilman vähennyslaskua - toteamme: me olemme suomalaisia, itsenäisen valtakunnan vapaita kansalaisia. Snellmanin ajoista lähtien olemme myös kieliasiassa edenneet yhtenäisyyttä lujittavaan lopputulokseen. Meillä on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, eikä se seikka, kumpaa kieltä me pidämme äidinkielenämme, erota meitä toisistamme pääasiassa, siinä, että me olemme suomalaisia. Ja jos joku pyytäisi meitä määrittelemään suomalaisuutemme Arvidssonin kaavan mukaan, voisimme siihen suostua, mutta me kääntäisimme Arvidssonin ajatelman nurin niskoin tähän tapaan: olemme suomalaisia, ja siksi emme ole ruotsalaisia, enempää kuin venäläisiä, saksalaisia, amerikkalaisia jne. jne.

Toiselta puolen nykyaika ei tee niin suurta eroa kuin aika ennen tämän päivän nuorisoamme kansallisuuksien kesken. Suomessakin on ihmisiä, jotka sanovat olevansa maailmankansalaisia. Se on uudenlaista ihanteellisuutta, joka näkee veljen kaikissa ihmisissä ihonväriin, ideologiaan ja uskontoon katsomatta. Ei ole mitään syytä arvostella tätä ihanteellisuutta, toivottavasti se on tulevaisuuden tosiasia. Mutta se on varmaa, että suomalaisuutta ei pääse asenteilla eikä uudella ideologiallakaan pakoon. On kaunista tuntea kansainvälistä solidaarisuutta, mutta tämäkin on lujalla pohjalla ainoastaan jos sen juuret ovat omassa kansallisessa maaperässä, meillä Suomessa suomalaisessa moreenissa ja mullassa.

Joskus on kirjoitettu, että syntyä suomalaiseksi on tavallista suuremmassa määrässä kohtalo. Jos tällä on tarkoitettu, että olemme Herran valittu kansa tai että meille on kautta historian, myös tulevina päivinä, annettu raskaampi osa kuin muille, niin mietteellä ei ole mitään arvoa. Syntyä venäläiseksi on samaten kohtalo, tavallista suuremmassa määrin lisäksi, ja niin on juutalaisten, ruotsalaisten, neekerien jne. laita. Ihmiselle on kohtalo syntyä, ja syntyä suomalaiseksi on lisäksi toinen kohtalo.

Meillä ei ole ollut valtaa sen kohtalon yli, joka synnytti meidät suomalaisiksi. Mutta kun on syntynyt suomalaiseksi saa olla ja elää suomalaisena, jollei muuta vieraille maille. Siihen on jokaisella vapaa valta, sekin on näet osa suomalaisena olemisesta.

Kun itsenäisyytemme 50. vuotispäivänä tarkastelemme kansamme taivalta, näemme valon ja varjon vuorottaista vaihtelua. Näemme myös sen, että yhdellä on ollut valoa enemmän kuin varjoa, toisella taas varjot ovat usein peittäneet myötätuulen auringon. Se on elämää. Kun tästä näkökulmasta tarkastelemme tulevaisuuden kansallemme asettamia vaatimuksia, olisi toivottavaa, että olla suomalainen merkitsisi enemmän kuin ennen menneen ymmärtämistä, sen virheistä oppimista sekä tältä pohjalta parempien olosuhteiden hyväksi työskentelemistä. Ja parempaan tulevaisuuteen luottamista.

Ilman luottamusta ja uskoa ei ole tulevaisuutta.

[Sir]

Suomalainen tietää sukunsa ja juurensa.

Aha, eli jos on adoptoitu, eikä biologisista vanhemmista ole tietoa, niin ei ole suomalainen.

[Supernuiva]

Veronmaksajan eli aitosuomalaisen elintaso laskee silmissä. Kallista on seurata tätä sirkusta. Minkäs teet, hölmöläiset maksaa ja maksattaa.

Sosiaaliturvajärjestelmää ei olisi koskaan pitänyt luoda nykymuotoiseksi, tämäkin ketju on syntynyt juuri tämän juurisyyn vuoksi.

[Econ101]

Suomalainen tietää sukunsa ja juurensa.

Aha, eli jos on adoptoitu, eikä biologisista vanhemmista ole tietoa, niin ei ole suomalainen.

Eikö tämä ole selviö? Ei adoptointi Suomeen tee ketään (etnisesti) suomalaiseksi. Ei kai henkilön etnisyys muutu mihinkään maantieteellisen siirtymän vuoksi? Jos taas tarkoitit, etteikö adoptoitu voi olla Suomen kansalainen, niin totta kai voi.

Tämä keskustelu pyörii kehää. Silti: kansalaisuus ja kansallisuus (etnisyys) ovat eri asioita. Ja kun pyydetään määrittelemään suomalainen, puhutaan kaiketi kansallisuudesta.

[JoKaGO]

Tämä keskustelu pyörii kehää. Silti: kansalaisuus ja kansallisuus (etnisyys) ovat eri asioita. Ja kun pyydetään määrittelemään suomalainen, puhutaan kaiketi kansallisuudesta.

Törmäsin tähän asiaan vuonna 1991, kun olin "kotiseutu"matkalla luovutetussa Karjalassa. Meidät majoittanut isäntä oli ylpeä siitä, että hänen passissaan (henkilöllisyystodistus) oli kansalaisuus CCCP, mutta kansallisuus Karjalainen (näytti passinsa). Mies oli syntyjään Itä-Karjalasta, ja WW2:n jälkeen siirretty Laatokan pohjoisrannalle.

En silloin voinut ymmärtää tuota seikkaa.

Myöhemmin ymmärsin, että voi olla Suomen kansalainen, mutta passissa ei ole etnisyyttä mainittu, "venäläinen", "virolainen", "somali", "irakilainen" ja mitä niitä nyt onkaan. Pitäisi olla, sillä ihmisen kuuluisi olla ylpeä juuristaan. Samalla passin "Suomen kansalainen" + "Suomalainen" palauttaisi vanhan käytännön maailmalla: Suomalainen -> luotettava.

[Sir]

Sosiaaliturvajärjestelmää ei olisi koskaan pitänyt luoda nykymuotoiseksi, tämäkin ketju on syntynyt juuri tämän juurisyyn vuoksi.

Ensinnäkin sosiaaliturvajärjestelmä luotiin erilaiseen maailmaan kuin missä nyt olemme. En tarkoita nyt mitään maahanmuuttoon liittyvää, vaan taloudelliseen ja ikärakenteeseen. Toiseksi, en ihan täysin ymmärrä, miten sosiaaliturvajärjestelmä liittyy nyt asiaan "miten määritellä suomalainen" kysymykseen. Tuo kysymys pätisi, vaikkei maassa olisi mitään sosiaaliturvajärjestelmää.

Mutta jos sinulla on joku parempi järjestelmä mielessäsi, niin kirjoita se auki johonkin uuteen ketjuun ja kommentoidaan sitä sitten siellä.

[Sir]

Eikö tämä ole selviö? Ei adoptointi Suomeen tee ketään (etnisesti) suomalaiseksi. Ei kai henkilön etnisyys muutu mihinkään maantieteellisen siirtymän vuoksi? Jos taas tarkoitit, etteikö adoptoitu voi olla Suomen kansalainen, niin totta kai voi.

Eikö tässä ketjussa ole moneen kertaan käyty tämä asia läpi, eli Suomen kansalainen ei ole sama asia kuin suomalainen. Jos joku, joka ei tunne juuriaan on adoptoitu, niin sen annetun määritelmän mukaan hän ei voi olla suomalainen. Ei, vaikka ne juuret (joita henkilö itse ei tunne) olisivat suomalaiset.

Tämä keskustelu pyörii kehää. Silti: kansalaisuus ja kansallisuus (etnisyys) ovat eri asioita. Ja kun pyydetään määrittelemään suomalainen, puhutaan kaiketi kansallisuudesta.

Niin, sinä tässä nyt sotkit mukaan Suomen kansalaisuuden. Minä puhuin vain adoptiosta ja siitä, että jos on adoptoitu, ei välttämättä tunne vanhempiaan ja juuriaan ja siten sen tuntemisen ottamisen kriteeriksi sille, onko vaiko eikö ole suomalainen, rajaa kaikki adoptoidut suomalaiset ulkopuolelle.

[Econ101]

Eikö tämä ole selviö? Ei adoptointi Suomeen tee ketään (etnisesti) suomalaiseksi. Ei kai henkilön etnisyys muutu mihinkään maantieteellisen siirtymän vuoksi? Jos taas tarkoitit, etteikö adoptoitu voi olla Suomen kansalainen, niin totta kai voi.

Eikö tässä ketjussa ole moneen kertaan käyty tämä asia läpi, eli Suomen kansalainen ei ole sama asia kuin suomalainen. Jos joku, joka ei tunne juuriaan on adoptoitu, niin sen annetun määritelmän mukaan hän ei voi olla suomalainen. Ei, vaikka ne juuret (joita henkilö itse ei tunne) olisivat suomalaiset.

Tämä keskustelu pyörii kehää. Silti: kansalaisuus ja kansallisuus (etnisyys) ovat eri asioita. Ja kun pyydetään määrittelemään suomalainen, puhutaan kaiketi kansallisuudesta.

Niin, sinä tässä nyt sotkit mukaan Suomen kansalaisuuden. Minä puhuin vain adoptiosta ja siitä, että jos on adoptoitu, ei välttämättä tunne vanhempiaan ja juuriaan ja siten sen tuntemisen ottamisen kriteeriksi sille, onko vaiko eikö ole suomalainen, rajaa kaikki adoptoidut suomalaiset ulkopuolelle.

Luin hätäisesti tuon aiemman kommenttisi ja oma kommentti jäi näin vähän pöhköksi siinä mielessä. Mutta olkoon, en korjaa.

[Radio]

Yksinkertaista, Dr. Watson. Sanalla suomalainen on kaksi merkitystä. Toinen husuttajien tulkinta sanasta on Suomen kansalainen. Osa Suomen kansalaisista on aikojen kuluessa tulleita kanssamme samanoloisia tavan ihmisiä ja kotoutuneet. Uudet tulijat haluavat tuoda Suomeen oman kulttuurinsa, johon enemmän tai vähemmän alkuasukkaiden tulisi kotoutua. Soluttautumalla siinä on valitettavasti onnistuttu ärsyttävän hyvin.
Toinen tulkinta suomalaisuudesta on etninen,

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin kansoihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset

[Radio]

Haastava tehtävä on määrittää vielä jäljellä olevien kansallisvaltioiden väestön etnisyys, fenotyyppi jo usein kertoo sen, genotyyppi tarkentaa jos tarvis.

Miten määritellään Somali.

Orjakauppias, neekeriorjien pitäjä (bantujen), vallankumoussoturi, kommunistisen tasavallan asukki, Moskovan lemmikki, klaaniyhteisön jäsen, jne.

Suomen kouluissa historian opetus voisi kertoa Afrikan ja Lähi-Idän historiaa, ettei värillinen nuori huutele mustien rakentaneen Helsingin keskustan ilmaisina orjina aina Tuomiokirkkoa myöten. Aukiolla möykkäävät Black Power aktivistit ovat jotain sanoin kuvaamatonta alemmudentunteen kyllästämää roskajoukkoa, vitun rahvasta.

Politiikka on Suomessa korvannut uskonnon paikan kirkon ollessa hampaaton höpöttäjä. Kansallinen herätys pannaan tilaukseen.

[Sir]

Yksinkertaista, Dr. Watson. Sanalla suomalainen on kaksi merkitystä. Toinen husuttajien tulkinta sanasta on Suomen kansalainen. Osa Suomen kansalaisista on aikojen kuluessa tulleita kanssamme samanoloisia tavan ihmisiä ja kotoutuneet. Uudet tulijat haluavat tuoda Suomeen oman kulttuurinsa, johon enemmän tai vähemmän alkuasukkaiden tulisi kotoutua. Soluttautumalla siinä on valitettavasti onnistuttu ärsyttävän hyvin.
Toinen tulkinta suomalaisuudesta on etninen,

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin kansoihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset

Tuo määrittelee asian varsin huonosti, koska siinä annetaan suomalaisen tuntomerkiksi vain se, että puhuu suomea. Lisäksi wikipedian artikkeli sanoo seuraavaa:" Suomalaisilla voidaan tarkoittaa myös kaikkia Suomen kansalaisia äidinkielestä riippumatta." Eli sotkee tämän kokonaan. Minun mielestäni tämän ketjun keskustelua käydään juuri siksi, että Wikipedia ei ole mikään auktoriteetti määrittelemään, kuka oikein on suomalainen ja kuka ei.

[Sir]

Haastava tehtävä on määrittää vielä jäljellä olevien kansallisvaltioiden väestön etnisyys, fenotyyppi jo usein kertoo sen, genotyyppi tarkentaa jos tarvis.

No, anna nyt joku määritelmä. Miten määrittelet suomalaisen fenotyyppiä käyttäen?

Miten määritellään Somali.

Avaa tälle uusi ketju, jos tästä haluat keskustella. Ei liity tähän ketjuun kuten ei minkään muunkaan ei-suomalaisen kansallisuuden määrittely.

[kriittinen_ajattelija]

Haastava tehtävä on määrittää vielä jäljellä olevien kansallisvaltioiden väestön etnisyys, fenotyyppi jo usein kertoo sen, genotyyppi tarkentaa jos tarvis.

No, anna nyt joku määritelmä. Miten määrittelet suomalaisen fenotyyppiä käyttäen?

Miten määritellään Somali.

Avaa tälle uusi ketju, jos tästä haluat keskustella. Ei liity tähän ketjuun kuten ei minkään muunkaan ei-suomalaisen kansallisuuden määrittely.

https://vaestotiede.wordpress.com/2016/10/25/suomessa-esiintyvat-rodut-ulkonaon-perusteella-3/

Aistonordid, tavastid, savolaxid on lähinnä Suomessa esiintyviä fenotyyppejä.

[Sir]

https://vaestotiede.wordpress.com/2016/10/25/suomessa-esiintyvat-rodut-ulkonaon-perusteella-3/

Aistonordid, tavastid, savolaxid on lähinnä Suomessa esiintyviä fenotyyppejä.

Kun noita karttoja katsoo, niin ne menevät paljonkin Suomen ulkopuolelle. Vaikkapa tuo tavastid näyttää olevan levinnyt koko Baltiaan. Ovatko kaikki Baltiasta löytyvät tuohon ryhmään jollain kriteerillä kuuluvat siis suomalaisia?

[kriittinen_ajattelija]

https://vaestotiede.wordpress.com/2016/10/25/suomessa-esiintyvat-rodut-ulkonaon-perusteella-3/

Aistonordid, tavastid, savolaxid on lähinnä Suomessa esiintyviä fenotyyppejä.

Kun noita karttoja katsoo, niin ne menevät paljonkin Suomen ulkopuolelle. Vaikkapa tuo tavastid näyttää olevan levinnyt koko Baltiaan. Ovatko kaikki Baltiasta löytyvät tuohon ryhmään jollain kriteerillä kuuluvat siis suomalaisia?

Niin - ilmeisesti naapurimaitten välillä on ollut aina muuttoliikettä ja pariutumista, että fenotyypitkin menee yli maitten rajojen. Jokatapauksessa jos puhutaan Suomen naapurimaista, niin vaikka siellä on Suomessa yleisiä fenotyyppejä jonkin verran niin muut fenotyypit on siellä yleisempiä. Esim jos menee Venäjälle tai Ruotsiin, niin tietenkin näkee suomalaisten näköisiä ihmisiä mutta kokonaiskuvassa eron silti huomaa ulkonäössä.