2011-10-05 HS: Maahanmuuttajat eivät korostu Suomen henkirikostilastoissa

[DuPont]

Kyllä henkirikoksissakin ovat tietyt mamuryhmät korostuneet kun henkirikokset on suhteutettu esim. vuosina 2003-2009 epäiltyjä 100 000 asukasta kohti vuodessa.

Kuvan lähde: Martti Lehti. Henkirikoskatsaus 2010. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

Olisiko ongelma tuossa HS:n harjoittamassa otsikoinnissa, joka ei aivan täysin vastaa todellisuutta?

[Alfresco]

Siis jos Hesarin juttu, joka perustuu usean vuoden yhdistettyyn tilastoon (jonka olisit voinut heti päätä huomata siitä, että henkirikosten kokonaismäärä on 491), eikä siten ole niin herkkä pienen otoksen tilastolliselle tarkastelulle, sanoo, että ulkomaalaiset eivät korostu henkirikostilastoissa, niin tämä ei voi olla tilastollisesti relevanttia, koska sinä pystyt ottamaan yhden vuoden tilaston ja osoittamaan, että vain sitä katsoessa tuollainen ongelma on. Onnittelut. Näin loistavaa logiikaa en ole toistaiseksi nähnyt.

Henkirikosten määrä Suomessa on vuosittain absoluuttisesti varsin alhainen. Normijakaumalla mamujen osuus tästä kakusta on siis myös absoluuttisesti hyvin alhainen. Mamujen mahdollinen yliedustus henkirikoksissa mitataan poikkeamana tästä normijakaumasta.

Kun tehdään pienestä samppelimäärästä tilastoja, niin mukaan tulee suuri epävarmuustekijä. Esimerkissäni jo yksi mamujen henkirikos kasvattaa heidän suhteellista alttiutta henkirikoksiin 30%. Tällainen yksi rikos ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkityksellinen koska se mahtuu satunnaisvaihteluun. Eli muutama henkirikos lisää ei tarkoita mamujen yliedustusta eikä muutama henkirikos vähemmän myöskään tarkoita aliedustusta, vaikka prosentuaaliset luvut ovat suuria.
Tämä epävarmuus aikayksikköä kohden ei muutu miksikään vaikka ottaisit tuhannen vuoden tilastot. Sensijaan epävarmuus koko tilastossa laskee pitkällä otannalla.

Pitkän aikavälin tilaston ongelma on kuitenkin epäedustavuus. Jos mamujen henkirikollisuus olisi nyt nousussa mamujen määrän kasvaessa, Hesarin tilaston pitkä otantajakso antaisi kaunistellun kuvan koska se keskiarvoistaisi pois nykyiset korkeammat henkirikoksmäärät. Olennaistahan tulkita tilastoista mitä tapahtuu nyt eikä mitä tapahtui 3 vuotta sitten.

Eli katsoi tätä miten tahansa niin Hesari joko tulkitsee luvut väärin (1 vuoden tilasto) tai antaa tahallaan virheellisen kuvan keskiarvoistamalla 4 vuoden tilasto.

Vai niin. Kun puhuttiin aidoista (henkirikokset), niin sinun oli pakko hypätä puhumaan aidanseipäistä (kaikki rikokset) ja jos joku sitten jatkaa aidoista puhumista eikä suostu hyppäämään ihan toiseen asiaan, niin kyse on vääristelystä.

Et ymmärtänyt pointtiani. Hesari väittää ettei mamut ole yliedustettuina henkirikoksissa. Hesarin arvio ei perustu faktoihin vaan arvailuun tai vääristelyyn. Arvailu voi olla oikein tai sitten ei. Hesarilla oli ilmeinen tarkoitus pyrkiä vähätellä mamujen rikollisuutta poimimalla ulos yksittäinen tilasto, joka ei ole edustava. Tätä vastaan yritin esittää, että mamut ovat kuitenkin kaikissa rikoksissa 100% yliedustettuna. Hesarin antama kaunisteltu mielikuva ei siis ole totuudenmukainen.

[sr]

Henkirikosten määrä Suomessa on vuosittain absoluuttisesti varsin alhainen.

Edelleen puhut vuosittaisesta, kun jo kertaalleen sanoin sinulle, että tämä on olkiukko sitä tämän kirjoituksen tutkimusta vastaan, koska siinä käytettiin isompaa kuin yhden vuoden aineistoa. Ymmärrätkö tämän?

Sinun tämä kritiikkisi on samanlaista kuin, jos joku sanoisi jotain vuosittaisesta rikosmäärästä ja sitten pomppaisit paikalle ja sanoisit, että päivittäiset rikokset ovat niin alhaisia, että niistä ei voi tehdä tilastollisia analyysejä.

Tämä epävarmuus aikayksikköä kohden ei muutu miksikään vaikka ottaisit tuhannen vuoden tilastot. Sensijaan epävarmuus koko tilastossa laskee pitkällä otannalla.

Niin ja juuri siksi tässä oli käytetty tuota pitkää otantaa.

Pitkän aikavälin tilaston ongelma on kuitenkin epäedustavuus. Jos mamujen henkirikollisuus olisi nyt nousussa mamujen määrän kasvaessa, Hesarin tilaston pitkä otantajakso antaisi kaunistellun kuvan koska se keskiarvoistaisi pois nykyiset korkeammat henkirikoksmäärät. Olennaistahan tulkita tilastoista mitä tapahtuu nyt eikä mitä tapahtui 3 vuotta sitten.

No, ensinnäkin, tämä on relevantimpi kritiikki. Mikset sitä esittänyt, vaan valitit siitä, että otoksen koko on liian pieni vetoamalla yhden vuoden aineistoon.

Toiseksi, onko jokin syy olettaa, että mamujen rikollisuus olisi merkittävästi muuttunut suuntaan tai toiseen tarkastelujakson aikana? Sehän tutkimus oli muutenkin tehty muistaakseni ajalta 2003-2006, joten vaikka se olisi koskenut yhtä vuotta, se ei kertoisi sitä, mikä tilanne on nyt, jos asiassa olisi voimakas muutos käynnissä.

Minusta ei mitään tuollaista syytä ole, kuten ei ole syytä sillekään, että se tutkimuksen tärkein pointti, eli että valtaosa henkirikoksista liittyy päihteiden käyttöön olisi muuttunut tässä parin viime vuoden aikana. Tuo voisi olla aiheellinen huoli, jos tutkijat olisivat käyttäneet lukuja vaikkapa 1980-luvulta.

Rikollisuuden tapauksessa on melkein aina pakko käyttää vähintään pari vuotta vanhaa dataa (siis siitä, kun se rikos oli tapahtunut), koska ennen kuin rikokset tulevat tilastoitua, pitää oikeuden antaa tuomio, siitä valitetaan ja sitä vatvotaan ylemmissä oikeusasteissa ja tähän menee aikaa. Jos siis rikollisuudessa on nyt vaikka vuoden aikana tapahtunut jotain merkittävää, niin sitä emme rikoksista annetuista tuomioista koskevasta tilastosta näe ennen kuin parin vuoden päästä. Lisäksi poliisilla on kai jonkinlaisia tilastoja rikoksista syytetyistä, jotka tietenkin pysyvät vähän paremmin ajan tasalla sen kanssa, miten rikoksia tapahtuu, mutta näihin on suhtauduttava varauksella, koska vasta tuomioistuimen tuomio asiasta tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö on rikoksen tehnyt.

Eli katsoi tätä miten tahansa niin Hesari joko tulkitsee luvut väärin (1 vuoden tilasto) tai antaa tahallaan virheellisen kuvan keskiarvoistamalla 4 vuoden tilasto.

Mikä tuossa jälkimmäisessä on "tahallaan virheellistä kuvaa"? Minusta tuo keskiarvoistus on juuri oikea teko. Se sitten, kuvaako 2003-2006 tilasto sitä, mitä tapahtuu 2011, on toinen kysymys, mutta itse en näe mitään syytä, miksei kuvaisi, koska ei tuosta nyt niin kovin pitkää aikaa ole, eikä tässä välillä ole tapahtunut oikeastaan mitään ihmeellistä.

Et ymmärtänyt pointtiani. Hesari väittää ettei mamut ole yliedustettuina henkirikoksissa. Hesarin arvio ei perustu faktoihin vaan arvailuun tai vääristelyyn.

Hesarin arvio perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon asiasta. Jos sinulla on parempaa tietoa, niin julkaise se ja katsotaan. Ja toistan vielä, alkuperäinen pointtisi oli se, että sinusta Hesarin arvio perustui yhden vuoden tilastoon. Tämä ei pidä paikkaansa. Tuliko tämä nyt tarpeeksi selvästi sanottua?

Toinen pointtisi oli esittää jotain muiden rikosten tilastoja. Tämä oli juuri sitä aidanseipäistä (muu rikollisuus) puhuminen, kun keskustelu koski aitoja (henkirikoksia). Jos Hesari olisi otsikoinut, että mamut eivät korostu Suomen rikostilastoissa, niin olisin ollut samaa mieltä. Tämä olisi ollut vääristelyä, koska heillä on selvä yliedustus. Sitten voidaan tapella siitä, olisiko pitänyt tehdä jonkinlainen ikärakenteen huomiointi (mamut keskimäärin nuorempia kuin kantaväestö) jne.

Arvailu voi olla oikein tai sitten ei. Hesarilla oli ilmeinen tarkoitus pyrkiä vähätellä mamujen rikollisuutta poimimalla ulos yksittäinen tilasto, joka ei ole edustava. Tätä vastaan yritin esittää, että mamut ovat kuitenkin kaikissa rikoksissa 100% yliedustettuna. Hesarin antama kaunisteltu mielikuva ei siis ole totuudenmukainen.

Mielikuvaan siitä, miten Suomessa tapetaan ihmisiä, on minusta erittäin oleellista katsoa juuri henkirikostilastoja. Jos sinä olet kiinnostunut muista rikoksista, niin olet aivan vapaa julkaisemaan ne omat tilastosi missä haluat. Silloinkin suosittelen, että jos haluat puhua juuri mamuista, niin siivoat niistä ulkomaalaisten rikoksista pois ei pysyvästi Suomessa asuvien rikokset, joita on n. puolet kaikista ulkomaalaisten rikoksista.

[Alfresco]

Henkirikosten määrä Suomessa on vuosittain absoluuttisesti varsin alhainen.

Edelleen puhut vuosittaisesta, kun jo kertaalleen sanoin sinulle, että tämä on olkiukko sitä tämän kirjoituksen tutkimusta vastaan, koska siinä käytettiin isompaa kuin yhden vuoden aineistoa. Ymmärrätkö tämän?

En ymmärrä, mutta ymmärrän sen ettet ole kovin haka tilastolaskennassa. Jos mitataan rikollisuutta niin pitkän aikajakson keskiarvo on jokseenkin epäolennainen. Jos keskiarvostamme Suomen henkirikoset 1000 vuoden ajalla niin ne alkavat lähestymään nollaa kaikissa kansanryhmissä.

Pointtini on, että pitkän ajan keskiarvo ei ole mielenkiintoinen jos aineistosta halutaan löytää mahdollisia nouseva rikostrendejä. Sellaisiahan ei koskaan esinny selvästi pitkän ajan keskiarvoissa. Juuri tämän takia rikoksia mitataan vuositasolla ja vuodet sitten verrataan keskenään.

Tämä pätee erityisesti kun mitataan rikollisuutta (R), joka on riippuvainen maahanmuutosta (M), joka taas on riippuvainen ajasta (t). Maahanmuton funktiohan on vahvasti kasvava ja painopiste on tässä hetkessä. Tällöin R(M(t)) keskiarvostettuna pitkälle aikavälille ei voi mitenkään antaa edustavia lukuja nykyhetken mamujen edustavuudesta henkirikosissa. Se on matemaattisesti mahdotonta. Kun vielä samppelimäärä on alhainen niin tällainen tilasto on käytännössä täysin arvoton.

[sr]

Henkirikosten määrä Suomessa on vuosittain absoluuttisesti varsin alhainen.

Edelleen puhut vuosittaisesta, kun jo kertaalleen sanoin sinulle, että tämä on olkiukko sitä tämän kirjoituksen tutkimusta vastaan, koska siinä käytettiin isompaa kuin yhden vuoden aineistoa. Ymmärrätkö tämän?

En ymmärrä, mutta ymmärrän sen ettet ole kovin haka tilastolaskennassa. Jos mitataan rikollisuutta niin pitkän aikajakson keskiarvo on jokseenkin epäolennainen. Jos keskiarvostamme Suomen henkirikoset 1000 vuoden ajalla niin ne alkavat lähestymään nollaa kaikissa kansanryhmissä.

Ensinnäkin poikkeaako sinusta 4 vuoden keskiarvo jotenkin merkittävästi yhden vuoden luvusta? Jos eivät, niin mikä relevanssi tuolla 1000:n vuoden heitolla on tämän keskustelun kannalta?

Toiseksi, millä perusteella henkirikokset 1000 vuoden keskiarvolla lähestyisivät nollaa? Itse väittäisin, että saisimme sen sijaan lukuja, jotka ovat selvästi korkeampia kuin nykytilanne, koska entisaikaan henkirikokset olivat selvästi nykyistä yleisempiä.

Kolmanneksi, jätäpä nuo henkilökohtaisuuksiin menevät solvaukset vähemmälle. Sinä olet tässä keskustelussa se, joka on osoittanut heikkouksia tilastomatikan osaamisen suhteen ja niitä virheitäsi olen keskittynyt korjaamaan.

Pointtini on, että pitkän ajan keskiarvo ei ole mielenkiintoinen jos aineistosta halutaan löytää mahdollisia nouseva trendejä. Sellaisiahan ei koskaan esinny selvästi pitkän ajan keskiarvoissa. Juuri tämän takia rikoksia mitataan vuositasolla ja vuodet sitten verrataan keskenään.

Niin, nyt aloit jälleen puhua seipäistä, kun muut puhuvat aidoista. Kun puhutaan siitä, mikä rikostaso on, niin sinä haluat puhua siitä, mitä trendit ovat.

Tämä pätee erityisesti kun mitataan rikollisuutta (R), joka on riippuvainen maahanmuutosta (M), joka taas on riippuvainen ajasta (t). Maahanmuton funktiohan on vahvasti kasvava ja painopiste on tässä hetkessä. Tällöin R(M(t)) keskiarvostettuna pitkälle aikavälille ei voi mitenkään antaa edustavia lukuja nykyhetken mamujen edustavuudesta henkirikosissa. Se on matemaattisesti mahdotonta.

Ok, ajatellaan sinun mieliksi, että asia olisi noin. Henkirikollisuus riippuu vain ja ainoastaan maahanmuuttajien määrästä, joka puolestaan riippuu ajasta ja on siis ollut kasvava. No, kerrotaan sinulle sitten sellainen fakta, että henkirikosten kokonaismäärä Suomessa on laskenut selvästi siitä, mitä se oli 1990. Mitä sinusta siis voimme päätellä maahanmuuton vaikutuksesta?

Toiseksi, tässä ei edes tuollaisesta ole kyse. Keskiarvoistuksen voi tietenkin tehdä sen mukaan, minkä verran maahanmuuttajia on maassa milläkin hetkellä.

Matemaattisesti tämän voisi kuvata:
Sum(maahanmuuttajien rikokset vuonna i)/Sum(maahanmuuttajien määrä vuonna i) ja tehdään summaus i:n yli.

Tuo antaisi tilastollisesti paremman tuloksen kuin yhden vuoden tilastojen tarkastelu, mutta huomioisi sen, että maahanmuuttajien määrä muuttuisi ajan myötä.

Tämä toimisi muuten tuohon 1000 vuoden ongelmaasikin. Siinä ei vaan kumpaankaan summaan kertyisi juuri mitään niiltä ensimmäisiltä 970:ltä vuodelta.