2008-12-23 YLE: Tulkkeja tarvitaan turvapaikanhakijoiden avuksi (yhdistetty)

[rähmis]

Tulkkien tarve sairaaloissa ja sosiaalihuollossa kasvaa. Tulkattavia kieliä on jo lähes 80 ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää niitä entisestään.

Tulkkien pitää hallita vaikeita lääketieteellisiä termejä, mikä vaikeuttaa uusien tulkkien löytämistä.

Turvapaikanhakijoiden kasvu on paisuttanut tulkattavien kielten määrää. Englannilla tai ranskalla pärjätään usein, mutta tärkeissä asioissa väärinymmärryksiin ei ole varaa.

Uusia tulkkeja rekrytoidaan muun muassa oppilaitoksista, ystävyysseuroista ja väestörekisteristä.

Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev sanoo, ettei lasten käyttämistä tulkkina suositella koskaan. Andrejevin mukaan lapset eivät pysty eivätkä saa joutua käsittelemään aikuisten asioita.

YLE

[Nikopol]

Tiedotusvälineiden mukaan huomattava osa maamme siivoajista ja vastaanottokeskusten asukkaista on korkeasti koulutettua ja työhaluista väkeä. Sieltä pitäisi löytyä lääkäreitä, hoitajia tai tutkijoita tulkitsemaan. Diplomi-insinööreille, ydinfyysikoille ja astronauteillekin homman luulisi kelpaavan, jos oman alan työtä ei Suomesta löydy.

Olen itse tulkannut suomalaisten vaivoja lääkäreille vierailla mailla. Ilman latinan tuntemusta ei olisi tullut mitään. Ensiapuun tuollainen puoskarointi riittää mutta ei muuhun.

Ratkaisu on sama kuin kaikessa käytännön monikulttuurissa: joko pystytetään kallis rinnakkaisjärjestelmä kouluttautumisteineen, tulkkeineen jne kaikilla kielillä, tai lopetetaan koko homma järjettömänä.

Mielestäni on epäinhimillistä ja vastuutonta ottaa ihmisiä maahan jossa he eivät voi saada edes sairaanhoitoa omalla kielellään.

[Saippuakupla]

Tulkki auttaisi kotoutumisessa

Suomessa 19 vuotta asuneena venäjänkielisenä törmään jatkuvasti viranomaisten kanssa vaikeuksiin ja molemminpuolisiin väärinymmärryksiin, joita syntyy vajavaisen kielitaitoni johdosta. Marja Pentikäinen nosti ansiokkaasti Vieraskynässä (HS 16. 3.) esille maahanmuuttajatulkkien määrän ja koulutuksen puutteen.

Kotikaupungissani Imatralla lopetettiin vähin äänin kaupungin järjestämä venäjänkielisille tarkoitettu palvelupiste, josta he saivat asioimisapua.

Suomessa asuu tätä nykyä noin 50 000 venäjänkielistä, ja erityisesti itärajalla venäjänkielisten määrä kasvaa koko ajan. Venäjänkieliset Suomessa 2008 -raportissa tuli hyvin esille heidän kokemansa syrjäytyminen, johon yhtenä syynä ovat kielivaikeudet.

Koulutettujen asioimistulkkien avulla voitaisiin rakentaa eri kieliryhmien välille yhteisöllisyyttä ja eri kulttuurien tuntemusta ja hyväksyntää. Erityisen vaikeassa asemassa ovat puhevammaiset maahanmuuttajat, joiden tulkkaus on täysin järjestämättä.

VIOLA HEISTONEN
Imatra

[PMH]

Suomessa 19 vuotta asuneena venäjänkielisenä törmään jatkuvasti viranomaisten kanssa vaikeuksiin ja molemminpuolisiin väärinymmärryksiin, joita syntyy vajavaisen kielitaitoni johdosta.

Voi Ziizuz. 19 vuotta maassa eikä kielitaitoa. Olisikohan peiliin katsomisen paikka. On se ihmeellistä että Suomessa opetetaan toinen ihminen leikkelemään toistaihmistä viidessä vuodessa siten että lopputuloksen vielä ihmiseksi tunnistaa mutta kaveri ei parissakymmenessä vuodessa opi Suomea. Itse työskennellessäni Venäjällä, lähdin täytenä ummikkona, 3kk inetensiivikurssi paikanpäällä ja yleisimmistä kohtaamisista kantaväestön kanssa selvisi solkkaamalla "tankero" venättää. Ei tuollainen valitus kerro muusta kuin kirjoittajan laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä. Tulkkauksen kustannukset tietysti revitään "taika seinästä".

[JM-K]

Päinvastoin, tulkeista pitäisi luopua suunnitelmallisesti. Kirjoitan aiheesta juuri nettisivuilleni kirjoitusta, jossa käsittelen asiaa tarkemmin.

Ei mitään henkilökohtaista Violaa kohtaan, mutta kyllä minun mielestäni 19 vuoden aikana olisi kieli pitänyt jo oppia.

Soittelin tässä taannoin yhdessä bändissä, jonka toinen kitaristi oli muuttanut venäjältä Suomeen kolmisen vuotta aikaisemmin.

Joskus kysyin, että mistä päin Suomea hän on kotoisin, kun hänen aksenttinsa kuulosti välillä ei-tamperelaiselta.

Pietarista, vastasi poika. Ummikkona tänne tullut. Eli ei mikään mahdottomuus tämä suomen kieli.

[Nauris]

Sitä paitsi eikö näistä ns. venäläisistä suurimman osan pitäisi olla paluumuuttajia (ts. inkeriläisiä jne.)?

Samaa asiaa olen myös ihmetellyt. Aina välillä uutisoidaan kuinka venäjänkielisten määrä Suomessa kasvaa ja heille pitäisi alkaa tarjoamaan samanlaisia vähemmistöoikeuksia kuin suomenruotsalaisille. Tietääkseni kuitenkin suurin osa näistä venäjänkielisistä on "inkeriläisiä", joiden voisi olettaa osaavan vähän suomea tai ainakin oppivan sen huomattavasti helpommin kuin somalit.

Inkeriläiset Suomeen - paluumuutto vai etninen puhdistus?

Paluumuuttajat
Paluumuutto ja ulkosuomalaiset
Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat
Me asumme nyt Suomessa
Ajankohtaista paluumuuttojonosta
Paluumuutto loppuu?
YLE uutisia
Suomi karkottaa nuoria
Noin 200 inkeriläistä paluumuuttajaa karkotettu rikosten vuoksi Suomesta
Turun Sanomien uutisia
Inkeriläisten paluumuutto Suomeen halutaan lopettaa
Inkerinsuomalaisten maahanmuutto Suomeen 1990- luvulla
Kristillisdemokraattiset maahanmuuttajat pitävät paluumuuttoa inhimillisenä perusoikeutena
Maahanmuuttaja – pakolainen vai paluumuuttaja?
Vihreät: Lisää venäjänkielisiä ohjelmia
Entäs venäläisvähemmistö Suomessa?
Venäjän kielen virallistamisesta

[Vasuri]

Itseasiassa kantasuomalainen tarvitsisi tulkkia mennessään lääkäriin.

[rähmis]

Tuomioistuimissa tyydytään yhä useammin amatööritulkkien palveluihin harvinaisissa kielissä.

Ammattitulkit osaavat valtakieliä, mutta harvinaisempia kieliä puhuvat ovat kiven alla. Tällöin tulkkaajaksi voi päätyä lähes kuka tahansa.

Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa harvinaista kieltä puhuvaa tulkkia etsitään viikoittain.

Käräjäoikeudesta vakuutetaan, että amatööritulkit eivät vaaranna ihmisten oikeusturvaa. Oikeudenkäynnissä asianosaisella on tulkin lisäksi suomalainen avustaja tai puolustaja, jonka tehtävänä on ajaa päämiehensä etua.

Tästä huolimatta tuomioistuimissa voi syntyä tilanteita, joissa oikeusturva saattaa horjua. Näin voi käydä, jos esimerkiksi todistajan kertomus tulkataan väärin.

Suomessa ei tällä hetkellä järjestetä varsinaista oikeustulkkauskoulutusta.

Iltalehti

[Ernst]

Tuomioistuimissa tyydytään yhä useammin amatööritulkkien palveluihin harvinaisissa kielissä.

Ammattitulkit osaavat valtakieliä, mutta harvinaisempia kieliä puhuvat ovat kiven alla. Tällöin tulkkaajaksi voi päätyä lähes kuka tahansa.

Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa harvinaista kieltä puhuvaa tulkkia etsitään viikoittain.

Käräjäoikeudesta vakuutetaan, että amatööritulkit eivät vaaranna ihmisten oikeusturvaa. Oikeudenkäynnissä asianosaisella on tulkin lisäksi suomalainen avustaja tai puolustaja, jonka tehtävänä on ajaa päämiehensä etua.

Tästä huolimatta tuomioistuimissa voi syntyä tilanteita, joissa oikeusturva saattaa horjua. Näin voi käydä, jos esimerkiksi todistajan kertomus tulkataan väärin.

Suomessa ei tällä hetkellä järjestetä varsinaista oikeustulkkauskoulutusta.

Iltalehti

Tätä "tulkkien" pätevyyttä olen itsekin ihmetellyt ihan viranomaishommissa. Se ei riitä, että osaa oman kielensä hyvin (puhekieli) ja kohtalaisesti suomea. Oikea tulkin koulutus kun on korkeakoulutasoinen.

Ettei vaikuttaisi tuomioihinkin lieventävästi, kun kaikki tietävät, että tulkki ei ole oikea tulkki eikä sikäli vastuussa tekemisistään. Nuivat oikeuden virkamihet oikaiskoot, jos epäilen turhaan.

[Astbury]

"Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa harvinaista kieltä puhuvaa tulkkia etsitään viikoittain."

Tuotaa...eihän tuo nyt sitä varmaankaan kuitenkaan tarkoita, että joku harvinaisten kielten puhuja ois ihan joka viikko rikosta tekemässä? Ei voine olla?

Ehkä sen saman yksittäistapauksen juttua käsitellään aina uudestaan?
Tai sit joku suomalainen on aina niin kännissä rötöstellessään, että luulevat sen örinästä, että vierasta kieltä puhuu?

[Titus]

Kuinkahan monessa tapauksessa tulkki on ottanut tuon "avustajan"/"puolustajan" roolin ja jättää sopivasti jotain ihan pientä kääntämättä. Varsinkin jos oletetaan kyseessä olevan esim jonkun uskonnon edustajan jonka uskonto sallii vääräuskoisille paskanpuhumisen juurikin tällaisissa tapauksissa.

Kenen oikeusturvaa silloin horjutetaan ja kuka siitä on huolissaan ?

[Roope2]

Jos viranomaisilla on omasta mielestään riittävät todisteet jonkun umbuktulaisen tuomitsemiseksi,  kumman velvollisuus on hankkia ja kustantaa syytetyn tulkki: syyttäjän vai puolustuksen ?



PS

Kuka hankkii puolustuksen todistajat ? Syyttäjä vai puolustus ?

[apexi]

Otsikko voisi olla viimeaikaisten tapahtumien perusteella: "Oikeussaleissa tulkitaan monesti amatöörien voimin."

[Kala]

Kuinkahan monessa tapauksessa tulkki on ottanut tuon "avustajan"/"puolustajan" roolin ja jättää sopivasti jotain ihan pientä kääntämättä. Varsinkin jos oletetaan kyseessä olevan esim jonkun uskonnon edustajan jonka uskonto sallii vääräuskoisille paskanpuhumisen juurikin tällaisissa tapauksissa.

Kenen oikeusturvaa silloin horjutetaan ja kuka siitä on huolissaan ?

Paskaahan ne puhuu joka tapauksessa syytetyn penkillä. Syytetyllä kun ei Suomessa ole velvoitetta pysyä totuudenmukaisena. Muut todistajat on kuitenkin velvoitettuja puhumaan totta, mukaan lukien asianomistaja.

[Iloveallpeople]

Poliisi turvautuu tulkkiin yhä useammin

Poliisi turvautuu työssään tulkkiin huomattavasti useammin kuin ennen. Itä-Uudenmaan poliisilaitos käyttää apuna sekä Tulkkikeskuksen tulkkeja että paikallisia, Itä-Uudellamaalla työskenteleviä tulkkeja.

Äkillisissä tilanteissa, kuten onnettomuuksissa, tulkki tavoitetaan puhelimitse.
Loviisan poliisiasemalta kerrotaan, että tulkkien tarve on lisääntynyt yllättävänkin paljon. Tutkinnanjohtaja Leif Malmberg Porvoosta laskeskelee, että tulkkia käytetään viikoittain, joskus jopa päivittäin. Tulkkien lisääntyneestä käytöstä kertoo sekin, että tulkkauskulut ovat lisääntyneet vuodesta toiseen.
–Ulkomaalaisia liikkuu alueella yhä enemmän ja samassa suhteessa on lisääntynyt myös tulkkien käyttö.
Akuutti tarve tulkin käyttöön voi syntyä esimerkiksi epäillyn kiinniotossa. Silloin epäillyn oikeuksiin kuuluu saada tietää niin kiinnioton syy kun perustekin. Tulkkia tarvitaan myös kuulusteluissa.
–Vangitsemisoikeudenkäynnissä ja pääkäsittelyssä asiat rullaavat sitten itsestään, Malmberg lisää.
Hyvin harvinaisia ovat sellaiset tilanteet, joissa tulkkausapua ei ota löytyäkseen, eli kieli on hyvin harvinainen.
–Alustavasti yritetään englannilla, ranskalla ja saksalla. Yhteinen kieli löytyy aina. Toissavuonna kuulusteltavan alkuperämaa ei ollut tiedossa, jolloin kuulustelija osoitti ensin itseään, ja sitten maailmankartalta Suomea. Kuulusteltava osoitti sen jälkeen itseään ja kartalta kotimaataan, Malmberg muistelee.
Jos henkilöllä on passi, poliisin käytössä on luettelo eri maissa puhuttavista kielistä.
–Esimerkiksi Kongossa puhutaan ranskan lisäksi useita murteita. Luettelosta näkee, mitä murteita käytetään ja miten paljon.
Kielitaidottomuuteen vetoamista ei Malmberg mukaan juurikaan käytetä väärin.
–Poliisin työtä voidaan sillä tavalla jossain määrin jarruttaa, mutta harva pystyy olemaan täysin kieletön.
Poliiseille ei ole tarjolla kielikoulutusta työn puolesta. Malmbergin mukaan jotkut poliisit kartuttavat kuitenkin kielitaitoaan vapaaehtoisesti. Porvoossa työskentelee espanjaa puhuva poliisi ja Loviisassa venäjän taidot hankkinut poliisi.
Poliisin lisäksi tulkkeja käyttävät pelastuslaitoksen palomiehet.

Loviisan Sanomat

[Iloveallpeople]

Toki tulkkien käyttö on lisääntynyt myös käräjillä.

Käräjiä käydään yli kymmenellä kielellä

Tulkkaamisesta on tullut osa Kymenlaakson käräjäoikeuden arkea.

Kymenlaakson käräjäoikeudessa tarvitaan yhä useammin tulkkeja. Käräjäsihteeri Päivi Heiskanen Kotkan käräjäoikeudesta sanoo, että tulkkausta vaativia istuntoja on viikottain. Kotkassa tulkattavia oikeudenkäyntejä on jonkin verran enemmän kuin Kouvolassa.

Tämän vuoden aikana Kymenlaaksossa on käyty käräjiä yli kymmenellä eri kielellä. Yleisin on venäjä, mutta oikeudet ovat saaneet etsiä myös farsin, kurdin, somalian, swahilin, serbokroatian, darin, viron ja arabiankielistä tulkkausta.

Tähän mennessä tulkkeja on löytynyt, vaikka joitakin istuntoja on käyty puhelimen välityksellä. Laamanni Martti Kurri Kouvolasta sanoo, että tulkkaamisesta on tullut osa tuomioistuimen arkea. Istuntojen pituutta tulkkaus venyttää.

YLE Kymenlaakso

[Iloveallpeople]

Erityisesti turvapaikanhakijat työllistävät Etelä-Karjalassa.

Etelä-Karjalan oikeudenkäynneissä tarvitaan yhä useammin tulkkia

Itärajan oikeudenkäynneissä tulkin käyttö on arkipäivää. Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa käydyistä oikeudenkäynneistä lähes joka viidennessä tarvitaan tulkkia. Tulkkaus kaksinkertaistaa käsittelyaikojen pituuden.

- Tulkkien tarve kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä noin 200-300 tapauksessa vuodessa tarvitaan tulkkia, arvioi Etelä-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Ilkka Ryynänen.

Lappeenrannan ja Imatran kanslioissa käydään vuosittain yhteensä noin 1500 oikeudenkäyntiä.

Oikeutta käydään lukuisilla kielillä

Ylivoimaisesti eniten tarvetta on venäjän kielen tulkeille. Oikeusistuntoihin tarvitaan kuitenkin nykyisin myös esimerkiksi kiinan, kurdin, arabian, bulgarian ja lukuisten Afrikan kielten taitajia. Tulkkeja tarvitaan etenkin turvapaikanhakijoiden käännytyksiä koskeviin oikeudenkäynteihin.

Eksoottiset kielet tuottavat ongelmia oikeudenkäyntiin. Tulkkaus kaksinkertaistaa käsittelyajan ja tulkin löytäminen ei aina onnistu.

- Kieliongelmia alkaa tulla, kun mennään Balkania kauemmas, Ryynänen muotoilee.

Käräjäoikeudet pyrkivät ensisijaisesti käyttämään tulkkaustoimistojen palveluja tulkkeja hakiessaan. Jos tulkkia ei kuitenkaan tällä tavoin löydy, tulkkina voidaan käyttää henkilöitä, joilla ei tulkin koulutusta ole.

- On ollut tapauksia, jolloin asianomainen ei ole ymmärtänyt tulkkia, tai jolloin tulkki on tulkannut asian väärin, Ryynänen sanoo.

Video- ja puhelintulkkaus lisääntyy

Tarvitun kielen taitajaa ei aina lähietäisyydeltä löydy. Tämän vuoksi etenkin eksoottisempien kielten tulkkaus hoidetaan nykyisin joskus Helsingistä käsin.

- Tämä ei kuitenkaan ole niin tehokasta kuin jos tulkki on fyysisesti läsnä, Ryynänen muistuttaa.

YLE Etelä-Karjala

[Scorpio]

Tulkkausten yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten perään lienee turha kysellä, koska eihän esim. millään ministeriöllä voi olla rahaa tai aikaa tällaisten turhanpäiväisten selvitysten tekemiseen.

[BeerBelly]

Itärajan oikeudenkäynneissä tulkin käyttö on arkipäivää. Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa käydyistä oikeudenkäynneistä lähes joka viidennessä tarvitaan tulkkia. Tulkkaus kaksinkertaistaa käsittelyaikojen pituuden.

Ylivoimaisesti eniten tarvetta on venäjän kielen tulkeille. Oikeusistuntoihin tarvitaan kuitenkin nykyisin myös esimerkiksi kiinan, kurdin, arabian, bulgarian ja lukuisten Afrikan kielten taitajia. Tulkkeja tarvitaan etenkin turvapaikanhakijoiden käännytyksiä koskeviin oikeudenkäynteihin.

Tuota noin, eikö nämä käännytysasiat hoideta hallinto-oikeudessa? Se, että tulkkia tarvitaan lähes joka viidennessä käräjäoikeudenkäynnissä Etelä-Karjalassa on kerrassaan hämmästyttävää, sillä vieraskielisten osuus maakunnassa on noin 3,4%. Rajan yli keikalla käyvät ammattilaiset varmaankin selittävät jonkin verran noinkin suurta osuutta, vaikka harvemmin kiinni jäävätkään.

[skrabb]

KotimaaEtusivu > Kotimaa > Artikkeli

Oikeustulkeille tulossa erikoistutkinto - tulkkitarve muutenkin kasvussa
julkaistu tänään klo 07:09

Tulkkien tarve on kasvussa. Tulkkeja työllistävät enenevissä määrin niin oikeuslaitos kuin sosiaali- ja terveystoimikin. Erityisen haastavia ovat oikeustulkkaukset, ja opetushallitus onkin asettanut työryhmän valmistelemaan laajennuksia tulkkikoulutukseen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tulkkia tarvitaan nykyään lähes joka päivä. Kieliä ja kielten sisäisiä murteita on käytössä kymmeniä. Oikeusturvan kannalta tilanne on haastava.

- Haasteen tuo se, että asianosaisen pitäisi ymmärtää, mitä tuomari sanoo, ja ennen kaikkea tuomarin pitäisi ymmärtää, mitä asianosainen sanoo. Tällä hetkellä tulkkeja on vielä kutakuinkin hyvin saatu jokapäiväiseen toimintaan, mutta meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia tulkkeja kulloinkin saamme, toteaa käräjäoikeuden laamanni Erkki Hämäläinen.

Hän toivookin, että oikeustulkkien koulutus paranisi.

- Tulkkien ammatillisen laadun ja osaamisen varmistamiseksi oikeustulkkaukseen tulisi olla ammattivaatimukset. Jonkinlainen testi tai koe pitäisi olla, millä varmistamme että oikeustulkki hallitsee ammatillisen termistön ja tiedostaa oikeuslaitoksen vaatimukset ja velvollisuudet.

Esitutkintaan hidastuksia
Helsingin poliisilaitoksella on myös huomattu tulkkitarpeen kasvu. Jo yli puolet esitutkintaan tulevista törkeistä omaisuusrikoksista on ulkomaalaistaustaisten tekemiä. Tulkkaustarve on sitä myötä arkipäivää.

- Kyllä tämä on tuonut esitutkintaan sekä kestoa että kustannuksia, rikoskomisario Pertti Sovelius toteaa.

- Hyvin yksinkertaisiltakin tuntuvat toimet saattavat vaatia tulkkia, jotta osapuolet varmasti ymmärtävät kaiken. Tulkeilla on lisäksi omat aikataulunsa, joten tämä tuo viiveitä tutkintaan.

Apua luvassa
Tulkkina voi toimia periaatteessa kuka tahansa kieliä hallitseva. Tästä syystä tilaaja ei aina voi varmasti tietää mitä saa. Suomen toiseksi suurimman kunnallisen tulkkikeskuksen, Turun seudun tulkkikeskuksen, vs. johtaja Hanna-Mari Kolistaja tunnistaa ongelman.

- Tiedän, että sekä oikeustulkkauksessa että muutenkin asioimistulkkauksessa on paljon villejä toimijoita, Kolistaja kertoo. Juuri tästä johtuen ongelmia on ilmennyt, ja jopa oikeudenkäyntejä on jouduttu uusimaan puutteellisten tulkkausten takia.

Tilanne paranee syksyllä kun Turussa ja Helsingissä aloitetaan ammattikorkeakoulutasoinen tulkkikoulutus. Lisäksi opetushallitus laatii kauan kaivattua oikeustulkin erikoistutkintoa. Tutkinnon perusteet saadaan valmiiksi aikaisintaan vuoden kuluttua.

Hanna-Mari Kolistaja on mukana tutkintoperusteita laativassa ryhmässä.

- Oikeustulkkauksen alalla on yhteiskunnallinen tarve valvoa tulkkauksen oikeellisuutta, Kolistaja painottaa.

Näin ollen lähivuosina oikeuslaitoksen huutoon ollaan vastaamassa, ja lalle saadaan pätevyysvaatimukset täyttäviä tulkkeja.

Pirkanmaalla tarvitaan arabian taitajia
Tulkkien tarve kasvaa myös muilla elämän osa-alueilla. Viime vuonna esimerkiksi Pirkanmaan tulkkikeskuksen käyttö kasvoi 15 prosentilla ja nousu on samansuuntainen tänäkin vuonna.

Eniten työtä teettää terveys- ja sosiaalitoimi, jonka osuus kaikista tulkkauksista on noin 85 prosenttia. Pirkanmaalla erityisesti arabian kielen tulkkaustarve on lisääntynyt. Viime vuonna tulkattiin 45 kielellä.

YLE Turku / Sami Tammi

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/oikeustulkeille_tulossa_erikoistutkinto_-_tulkkitarve_muutenkin_kasvussa_2665655.html

PS. lihavointi oma

[Cicero]

Helsingin poliisilaitoksella on myös huomattu tulkkitarpeen kasvu. Jo yli puolet esitutkintaan tulevista törkeistä omaisuusrikoksista on ulkomaalaistaustaisten tekemiä. Tulkkaustarve on sitä myötä arkipäivää.

Tama uutinen kylla palvelee eri asiaa kuin YLE tarkoitti sen palvelevan.

[Jouko]

EU:n olisi kustannettava tämänlainen menojen kasvu. Se kun liittyy siihen monikulttuuriin ja vapaaseen liikkuvuuteen, jota Brysselin Musta Ydin ajaa. Muutenkin poliisitoimen kasvavien kulujen kattamiseksi olisi saatava EU:rahaa.

[foobar]

Monikulttuuri on suomalaisille vastustamaton rikkaus, joka kustannetaan alkuperäisväestön taskusta. Vieläpä lähes poikkeuksetta alkuperäisväestön oikeustajun vastaisesti jos ei suoraan heidän oikeuksiaan loukaten. Kansainvälisyys ei ole monikulttuuria ilman ryhmien välisiä, sovittamattomia intressiristiriitoja.

Jostain kumman syystä en ymmärrä, miten kukaan voisi luottaa somalin- tai arabiankielisiin oikeustulkkeihin, edes sen jälkeen kun koulutusta annetaan mutta se on sorvattu lähinnä näennäispätevyyksien luomiseksi. Nämä ryhmät kun eivät tunnu vuorovaikuttavan ympäröivän yhteiskunnan kanssa kuin sen yhteiskunnan yleisen edun vastaisilla tavoilla, mutta juuri näin sen korkeiden virkamiesten suoralla siunauksella.

[ihminen]

http://pjarvinen.blogspot.com/2011/06/ulkomaalaistataustaiset-varkaat.html

Petteri Järvinen: Ulkomaalaistataustaiset varkaat tarvitsevat lisää tulkkeja

.. Jo yli puolet esitutkintaan tulevista törkeistä omaisuusrikoksista on ulkomaalaistaustaisten tekemiä...

Tämä on kyllä uutisoinnin arvoinen juttu, mistä löydetään media joka sen kansalle kertoo?

Ei ainakaan Suomesta.

[Phantasticum]

http://pjarvinen.blogspot.com/2011/06/ulkomaalaistataustaiset-varkaat.html

Petteri Järvinen: Ulkomaalaistataustaiset varkaat tarvitsevat lisää tulkkeja

Jostain syystä Petteri Järvinen on saanut olla hämmästyttävän rauhassa suvaitsevaisuusarmeijan hyökkäyksiltä. Tämä ei ole hänen ensimmäinen kirjoituksensa aihepiiristä.

[Volmari]

Pysähtykää ja hiljentykää miettimään tämän uutisen syvintä sanomaa:

"Esitutkintaan tulevista törkeistä omaisuusrikoksista yli puolet on ulkomaalaisten tekemiä."

Valpas yhteiskuntamme on reagoinut tähän välittömästi eli ulkomaalaisten rikollisten oikeusturvan turvaamiseksi on yhteiskunnan hommattava laumoittain erilaisten eksoottisten kielten tulkkeja. En nimittäin millään jaksa uskoa, että pulaa olisi ruotsin- englannin- tai saksankielen tulkeista.

Miettikää ihan oikeasti tätä meidän "Pelle-Hermanni" Suomeamme jossa tämäkin on suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon ja kunniakansalaisuuden jne. johdosta arkipäivää.
Variksetkin nauraa puissa tälle touhulle. 

[PMH]

Mä snaijasin, mie tiijänkin Nyt jos joudun käräjäoikeuden istuntoon, vaadin stadin slangin, karjalan murteen tai vaikkapa pohhjalaasittain haastavan tulkin... yhteiskunnan varoin tietenkin jottei oikeusturvani vaarannu. S**tana

[Aallokko]

Käytännön sopisi olla sellainen, että jos rikollinen todetaan syylliseksi, saa hän maksettavakseen myös tulkkauskulut. Ensisijaista on tietenkin ehkäistä koko ongelmaa järkeistämällä maahanmuutto ja karkottamalla armotta rikolliset.

[Lentomestari]

Pysähtykää ja hiljentykää miettimään tämän uutisen syvintä sanomaa:

Me täällä foorumilla ollaan tuohon pysähdytty jo ajat sitten, kuinka saada suuri yleisö myös pysähtymään?

"Esitutkintaan tulevista törkeistä omaisuusrikoksista yli puolet on ulkomaalaisten tekemiä."

Valpas yhteiskuntamme on reagoinut tähän välittömästi eli ulkomaalaisten rikollisten oikeusturvan turvaamiseksi on yhteiskunnan hommattava laumoittain erilaisten eksoottisten kielten tulkkeja. En nimittäin millään jaksa uskoa, että pulaa olisi ruotsin- englannin- tai saksankielen tulkeista. 

Eikä edes Venäjänkielen tulkeista, takuulla niitäkin on tarpeeksi, mitä jää jäljelle?

[törö]

Jostain syystä Petteri Järvinen on saanut olla hämmästyttävän rauhassa suvaitsevaisuusarmeijan hyökkäyksiltä. Tämä ei ole hänen ensimmäinen kirjoituksensa aihepiiristä.

Järvisen jutut ovat liian teknologisia pienipäisille suviksille. Heikäläiset osaavat nippa nappa käyttää Facebookia ja Twitteriä ja kuvittelevat olevansa sen ansiosta edistyksen terävintä kärkeä, joten heidän ei tarvitse muuta osatakaan.