EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Lalli IsoTalo]

^Jatkoa:

Countries with the Largest Immigrant Populations (as a share of total population)

    Luxembourg: Approximately 47% of the population are immigrants, the highest share in the EU.
    Malta: Around 21% of the population are immigrants.
    Cyprus: About 19% of the population are immigrants.
    Austria: Around 19% of the population are immigrants.
    Sweden: Approximately 19% of the population are immigrants.

Countries with the Smallest Immigrant Populations (as a share of total population)

    Romania: Immigrants make up about 0.6% of the population.
    Poland: Immigrants constitute about 2% of the population.
    Bulgaria: Immigrants account for approximately 2.1% of the population.
    Slovakia: About 2.6% of the population are immigrants.
    Lithuania: Around 2.7% of the population are immigrants.

In terms of absolute numbers, the EU countries with the largest and smallest immigrant populations can differ from those with the largest and smallest shares relative to their total populations. Here are the countries with the largest and smallest immigrant populations in absolute numbers:

Countries with the Largest Immigrant Populations (absolute numbers)

    Germany: Germany hosts the largest number of immigrants in the EU, with approximately 13 million immigrants.
    United Kingdom: Before Brexit, the UK had around 9.5 million immigrants.
    France: France has about 8.5 million immigrants.
    Italy: Italy hosts around 6.2 million immigrants.
    Spain: Spain has approximately 6 million immigrants.

Countries with the Smallest Immigrant Populations (absolute numbers)

    Malta: Malta has a small absolute number of immigrants, around 100,000.
    Luxembourg: high percentage translates to a small absolute number, approximately 300,000.
    Cyprus: Cyprus has about 220,000 immigrants.
    Estonia: Estonia hosts around 250,000 immigrants.
    Latvia: Latvia has approximately 300,000 immigrants.

[Lalli IsoTalo]

Jatkoa edellisiin.

In the population as a whole, only 9% admit to feeling more European than their own nationality.

In several of the member states that joined the EU most recently, citizens recognize that, when they vote, they prioritize their national needs over European ones:
- Romania (82%),
- Bulgaria (81%),
- Greece and Latvia (79% in both cases).

However, the majority of countries would like to see the common European policy strengthened, especially in defense (72%) and immigration (70%).

Pollsters believe the survey paints a portrait of a Europe divided between

- those who worry more about the "end of the world" — security and the war between Russia and Ukraine — and

- those who focus more on "end of the month" issues.

The first group includes Estonia, Finland and Poland, who are closer to the Russian borders.

The second group, more concerned about the loss of purchasing power, encompasses France, Belgium, Spain and Portugal.

The war that began with Russia's full-scale invasion of Ukraine on February 24, 2022 might have served to reinforce the feeling of belonging to the EU. But it did not turn out that way. Only 14% of citizens say they feel more European now than before the invasion of Ukraine. And 15% of those surveyed consider themselves less European since the beginning of the conflict.

[AJIH]

EU ajaa yhteistä pakolaispolitiikkaa, kansallisvaltiot vastustavat.
...

Tällaisten kyselytulosten kuuluisi saada kenet tahansa kyseenalaistamaan nykymuotoisten parlamentaaristen demokratioiden mielekkyys poliittisina järjestelminä nykyajassa. Miksi olla kalkkeutuneita edustuksellisuuden suhteen? Selvästi sitäkin kuuluu hienosäätää ajan ja teknologian muuttuessa. Ikään kuin nykyinen viestintäteknologia ja kansan, siis vallanpitäjän, ennätyksellinen koulutusaste eivät aiheuttaisi suoranaista tarvetta tuoda valtioiden hallintaan lisää suoraa kansanvaltaa Sveitsin tyyliin.

Demokratian vastustajat löytyvät tänä päivänä niistä riveistä, jotka nimittävät itseään sen edustajiksi.

[Roope]

Hallitus ei "edistä" Suomessa tai missään muuallakaan "rakentavasti" tai muutenkaan Ruanda-mallia. Emme tiedä, mitä Suomi on edistävinään, mutta pääministeri Orpo täsmensi, että ei ainakaan Ruanda-mallia.

Tulkitsen Orpon jyrähdyksen niin, että Suomi edistää EU:ssa korkeintaan turvapaikanhakukeskusten perustamista kuten kokoomus omassa ohjelmassaan jo sisäministeri Kai Mykkäsen aikoihin, mutta ei kansainvälisen suojelun ulkoistamista eli turvapaikanhakijoiden torjumista. Toimittaja voisi kysyä asiasta Orpolta.

Kuuntelin Petteri Orpon ja Sari Essayahin vaalitenttivastaukset aiheesta. Niiden perusteella kokoomus, kristillisdemokraatit, EPP sekä hallitus kannattavat EU:n omien turvapaikanhakukeskusten perustamista EU:n ulkopuolelle. Ei siis edes EU-alueelle saapuneiden lähettämistä tällaisiin keskuksiin turvapaikkaprosessin ajaksi, vaan lähtöalueiden lähellä olevia keskuksia, joista voisi hakea turvapaikkaa ja hyväksytyt siirrettäisiin Eurooppaan. Eli malli on suunnilleen sama kuin YK:n pakolaisleirit, joista siirretään Eurooppaan vuosittain muutamia tuhansia kiintiöpakolaisia, mutta nämä olisivat EU:n hallinnoimia tai jotain, ja siirrettävien määrät olisivat ihan toista luokkaa. Tämä selittää, miksi EPP esitti eurovaaliohjelmassaan EU-maille pakollisia pakolaiskiintiöitä.

Tämä ei kuitenkaan tunnu menevän toimittajille jakeluun, vaan he jankuttavat Ruanda-mallista, joka on tämän kokoomuksen esittämän mallin vastakohta. Orpoa haastatellut toimittaja tenttasi vielä Orpon selityksen jälkeenkin, että kuinka suuri osa turvapaikanhakijoista sitten siirrettäisiin Euroopan ulkopuolelle, kun oikea vastaus olisi, että nolla. Orpo ei vastannut kysymykseen suoraan, vaan ryhtyi jaarittelemaan palautusten tärkeydestä.

Kun Orpo määrää pääministerinä hallituksen linjaukset, niin tämähän tarkoittaa sitä, että Ruanda-mallin sijaan sisäministeri Rantanen ja muut PS-ministerit ovat sitoutuneet ajamaan EU:ssa näitä EU:n turvapaikanhakukeskuksia, eikä suinkaan mitään Ruanda-mallia, kuten asia on harhaanjohtavasti esitetty.

[Roope]

Kriisilaki käyttöön – Näin Hollannin oikeistohallitus puuttuu maahanmuuttoon

HOLLANNIN uusi hallitus vie maata poliittisesti entistä oikeammalle, muttei välttämättä niin radikaalilla tavalla kuin vaalivoittaja Geert Wilders olisi halunnut.

Wildersin johtaman Vapauspuolueen (PVV) tavoitteista Hollannin uuden hallituksen ohjelmalistalle näyttää etupäässä sujahtaneen maahanmuuttopolitiikan kiristäminen.

Hallituksen julkaiseman koalitiosopimuksen mukaan Hollanti aikoo jatkossa olla yksi niistä maista, joissa on EU:n tiukimmat maahantulosäännöt.

[...]

"Hollannin uusi hallitus heijastaa uudenlaista suuntausta eurooppalaisessa politiikassa. Keskustaoikeisto ei pysty hallitsemaan yksin, vaan se tarvitsee laitaoikeiston tukea", toteaa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen.

[...]

Sopimuksensa perusteella hallitus ilmaisee joka tapauksessa ottavansa "konkreettisia askelia kohti tiukinta turvapaikkajärjestelmää" ja valmistelevansa "kaikkien aikojen kattavimman paketin maahanmuuton hallintaan".

"Koko turvapaikka- ja siirtolaisjärjestelmä uudistetaan, maahanmuuttoa kohdennetaan ja vähennetään mahdollisimman paljon laajalla toimenpidepaketilla", 26-sivuisessa koalitiosopimuksessa kirjoitetaan.

Hallitus kertoo myös tuovansa välittömästi voimaan väliaikaisen turvapaikkakriisilain turvapaikkahätätilan perusteella. Se ilmoittaa käyttävänsä lain antamia toimivaltuuksia enintään kahden vuoden ajan torjuakseen "turvapaikka- ja vastaanottokriisin".

Lisäksi hallitus aikoo kiristää pakolaisten perheenyhdistämisen edellyksiä, leikata turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksia ja rajoittaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää Hollannissa.

ULKOPUOLELTA tulevien ihmisten asema pyritään tekemään aiempaa hankalammaksi, Miettinen arvioi Hollannin uuden hallituksen ohjelmaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että EU:n jäsenmaana Hollantia sitovat edelleen EU:n yhteiset maahanmuuttoa koskevat sopimukset.

"Hallitus näyttäisi tuovan pöydälle sellaisia lakiesityksiä, jotka saattavat olla ristiriidassa viime vuonna uudistetun EU:n maahanmuuttopaketin kanssa", Miettinen sanoo.

"EU:ssa saavutettiin sen myötä ensimmäistä kertaa vastuunjakojärjestelmä maahanmuuton suhteen. Hollannin kaavailemat lait herättävät Euroopassa kysymyksiä siitä, miten sitoutunut maa on tähän järjestelmään. Esillä on esimerkiksi erilaisia poikkeuksia ja hätäjarruja."

Miettisen mukaan uusi hallitus näyttää viestivän sopimuksellaan, että se asettaa jatkossa Hollannin kansallisen edun muun edelle.

Helsingin Sanomat 22.5.2024

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen arvio, että Hollannin tiukempi turvapaikkapolitiikka olisi ristiriidassa EU:n uuden maahanmuuttopaketin "vastuunjakojärjestelmän" kanssa, on mielenkiintoinen, koska sopimusta on tähän asti markkinoitu juuri sillä, että jäsenmaiden ei muka ole pakko ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, vaan oman osuuden vastuusta voi kuitata halutessaan rahalla tai palveluilla.

Tämäkö ei siis pidä federalisti Miettisen mukaan paikkaansa, eikä jäsenmailla olisi enää oikeutta kiristää turvapaikkapolitiikkaansa kuten ennen?

[ikuturso]

Jatkoa edellisiin.

In the population as a whole, only 9% admit to feeling more European than their own nationality.

Kun muutin Japaniin, suomalainen esimieheni kommentoi, että jos joku kysyy, kertokaa olevanne Eurooppalaisia. Suomi on niin pieni maa, että sitä ei kukaan tunne.

Kiittelin huomautuksesta, sillä tuon jälkeen oikein erityisesti varoin mainitsemasta Eurooppaa ja korostin oikein suomalaisuuttani. Muumit, sauna, Sibelius, Mika Salo ja revontulet.

-i-

[Roope]

Orpo ja Lindtman kiistelivät Italian olemuksesta, Purra varoitti liitto­valtiosta

[...]

TENTISSÄ puhuttiin myös niin kutsutusta Ruanda-mallista. Siinä Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat lennätettäisiin esimerkiksi johonkin Afrikan maahan hakemuksensa käsittelyä varten. Myös mahdollinen turvapaikka myönnettäisiin tuosta maasta EU:n maksamaa maksua vastaan.

Purra oli varma, että tämänkaltainen malli tullaan EU:ssa ottamaan käyttöön.

"En usko, että maaliin päästään heti, mutta tulevaisuudessa kyllä, kun muita vaihtoehtoja ei ole", hän sanoi.

"Erityisesti Afrikan väestöpaineen kasvaessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa."

Sdp:n Lindtman taas sanoi, että Ruanda-mallin kaltaiset ratkaisut eivät toimi eivätkä ole Euroopan arvojen mukaisia.

Orpon vastaus oli kolmikosta vaikeaselkoisin. Orpo sanoi, että hän, kokoomus tai EPP eivät kannata Ruanda-mallia, mutta he kannattavat kuitenkin kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäämistä näissä asioissa.

Kokoomuksen EU-ryhmä EPP:n vaaliohjelmassa on kuvattu ryhmän maahanmuuttopolitiikan tavoitteet, jotka kuulostavat melko lailla Ruanda-mallin määritelmältä. Keskiviikkoiltanakin ohjelmassa luki yhä näin: "Haluamme ottaa käyttöön turvallisten kolmansien maiden mallin. Kuka tahansa EU:ssa turvapaikkaa hakeva voitaisiin kuljettaa kolmanteen maahan turvapaikkaprosessia varten. Jos hakemus hyväksytään, kolmas maa myöntää hakijalle suojaa."

Yle 22.5.2024

Puheenjohtajatentit: PS, SDP ja Kok.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Purra (ps.), Antti Lindtman (sd.) ja Petteri Orpo (kok.) käyvät keskustelua yleisöltä tulleiden kysymysten pohjalta. Yleisö voi osallistua tenttiin chatilla. Lähetyksen juontavat Olli Haapakangas ja Matti Koivisto.

Yle Areena

Orpo vastasi kieltämättä mutkikkaasti ja vältellen, mutta ainakin se tuli selväksi, että hän, kokoomus, EPP ja Suomen hallitus eivät aio mitenkään edistää ns. Ruanda-mallin toteuttamista Suomessa tai EU:ssa. Siihen ei saatu vastausta, miksi malli ei kelpaa, tai miksi EPP perui äkillisesti vaaliohjelmassa ilmoitetun myönteisen (kieltämättä täysin epäuskottavan) kantansa.

Lindtmanin kielteinen kanta tuntui sekin perustuvan pelkkään periaatteeseen. Lindtman selosti, kuinka oli tavannut komissaari Ylva Johanssonin (ruotsalainen mokuttajademari), jonka mukaan "se ei lennä, it's a dead end, se on umpikuja", koska Ruanda-malli "ei toimi, ei kuulu eurooppalaiseen tapaan hoitaa asioita ulkoistaa vastuu kolmanteen maahan, se on hyvin kallis, eikä se myöskään ratkaise tätä kysymystä".

Lindtman ei selittänyt, mikä tekisi sinänsä yksinkertaisesta (ja muun muassa Suomen ja koko EU:n itärajan ongelman ilman nykyisiä juridisia ongelmia ratkaisevasta) mallista välttämättä toimimattoman tai kalliimman kuin nykyisestä järjestelmästä, jossa Suomen osalta tulijoiden elinkaarikustannukset lähentelevät jo miljoonaa euroa hengeltä.

On helppo osoittaa, että nykyinen malli ei ole kestävä eikä toimiva, eikä se muutu Lindtmanin ylistämällä EU:n maahanmuuttosopimuksella ja sen määrittämillä EU:n sisäisillä turvapaikanhakijasiirroilla kuin huonommaksi ja vaarallisemmaksi. Kun Purra vaati Lindtmania esittämään paremman ratkaisun, keskustelu aiheesta lopetettiin.

[Roope]

^Ylen toimittajan versio tentistä:

Yle: Analyysi: Orpo ja Purra komppasivat toisiaan kuin tulevat EU-kumppanit – vasta "Ruanda-malli" herätti nokittelemaan 23.5.2024

Liittovaltiokehityksestä tai Ukrainan tukemisesta ei kolmikon välille näkemyseroja syntynyt, mutta maahanmuuttopolitiikassa sitäkin enemmän.

SDP:n Antti Lindtmanin mielestä turvapaikanhakijoiden lennättäminen pois johonkin muuhun maahan kuin lähtömaahansa on umpikuja, "dead end".

Hänen mukaansa mukaan "Ruanda-malli" on tehoton ja niin kallis, ettei hän usko Britanniakaan sitä ottavan käyttöön.

Aivan toisin asian näki PS:n Riikka Purra, jonka mielestä taas on selvää, että se on ollut ainoa toimiva ratkaisuvaihtoehto jo pitkään.

Purra kuvaili esimerkiksi Turkin kanssa vuonna 2015 tehtyä sopimusta vastaavanlaiseksi ratkaisuksi, kun Turkki esti rahaa vastaan tulijoita ylittämästä EU-rajaa Kreikkaan.

Purran mukaan myös pysyvä turvapaikka pitäisi voida järjestää kolmannesta maasta.

Orpo tasapainotteli Purran linjoilla mutta piti hajurakoa, sillä juuri Ruanda-mallia ei hallituskumppani RKP sulata. Orpo ei kannata Purran näkemystä siitä, että turvapaikanhakijat voitaisiin jättää odottelumaihin. Tässä kokoomuksen EPP-ryhmänkin kanta on Orpon mukaan muuttunut.

Toimittajilla näyttää olevan kollektiivinen pakkomielle antaa harhaanjohtavasti ymmärtää, että hallitus ajaisi Ruanda-mallia, vaikka pääministeri on sen jo Pietarin lailla kolmeen kertaan selväsanaisesti kieltänyt. Vain PS ajaa Ruanda-mallia, kun taas Kokoomuksen, KD:n ja EPP:n malli olisi EU:n turvapaikanhakukeskukset, joista lähetettäisiin hyväksytyt EU-maihin, mikä olisi Ruanda-mallin vastakohta. Kokoomus ei tosin ole ollut tämän jo kymmenisen vuotta sitten esittämänsä mallin suhteen erityisen aktiivinen, vaan mieluummin vaikenee federalistisesta turvapaikkapolitiikastaan.

Orpon mukaan on selvää että EU:n ulkopuolisia maita esimerkiksi pohjoisessa Afrikassa tarvitaan yhteistyöhön turvapaikanhakuprosessissa.

Edelleen se, mitä puheenjohtajat tarkalleen tarkottavat Ruanda-mallilla, jäi jonkinlaiseksi mysteeriksi. Purran yksittäisiä sohaisuja Orpon suuntaan olikin, kun tämä tivasi Orpoa määrittelemään, mikä Ruanda-malli on. Siitä kun ei Purran mukaan muut puolueet uskalla vielä puhua oikeilla nimillä.

Orpon äänensävy vaikutti jo hitusen tuskaiselta – pääministeri pyysi tentissä, ettei Ruanda-mallista tehtäisi enää numeroa.

Ruanda-malli tarkoittaa, että Suomen/EU:n rajalta turvapaikkaa hakevat lastataan lentokoneeseen ja lennätetään EU:n ulkopuolelle turvapaikkaprosessiin. Turvapaikka myönnetään tai ei myönnetä aikanaan EU:n ulkopuolisesta kolmannesta maasta.

Kokoomuksen mallissa turvapaikkaa haettaisiin suoraan EU:n ulkopuolella lähellä lähtömaita sijaitsevista EU:n turvapaikanhakukeskuksista (vrt. YK:n pakolaisleirit), joista hyväksytyt lastataan lentokoneeseen ja lennätetään jyvitetysti EU-maihin (vrt. kiintiöpakolaiset).

Orpon tuskastuminen ja väistely johtuu ymmärrettävästi siitä, että Kokoomuksen ja EPP:n ajaman järjettömän mallin suoraselkäinen puolustaminen olisi tuskaista ja veisi ääniä eurovaaleissa, jos ihmiset sen ymmärtäisivät.

EU:n komissio yritti jyrätä läpi vastaavaa EU:n yhteistä turvapaikanhakukeskusjärjestelmää ennen vuoden 2015 kriisiä, mutta sen jälkeen asia ei ole edennyt. Komissaari Cecilia Malmströmin legendaarisen lausunnon mukaan "Nobody is interested in this. Not one single member state. But nevertheless we will do it.", millä viittasi turvapaikanhakukeskuksien ja lentosiltojen perustamiseen esimerkiksi sekasortoiseen Libyaan. Tuosta on kymmenen vuotta, mutta nämä hyeenat odottavat kärsivällisesti uutta tilaisuutta tuhota Eurooppa.

Se voi olla toiveajattelua, on mahdollista että juuri väännöt Ruanda-mallin toteuttamisesta – tai mikä valtio mallin nimeksi lopulta tuleekaan – ratkaisee sen, minkälaista ohjelmaa EU-politiikassa aletaan seuraavaksi viideksi vuodeksi toteuttaa.

Ruanda-malli on vaalien jälkeen lumipallo helvetissä, kun yksikään suurista euroryhmistä ei koske siihen pitkällä tikullakaan. EPP:n hetkellinen pari kuukautta kestänyt mallin kannattaminen oli jo sekin käsittämätön veto ja koepallo, kun kaikessa muussa turvapaikkapolitiikassaan se on vetänyt 180 astetta vastakkaiseen suuntaan kohti CEAS:ia ja EU:n yhteisiä turvapaikanhakijasiirtoja, jotka ovat vääjäämättä viiden seuraavan vuoden vallitseva EU-politiikka europarlamentin ylivoimaisen enemmistön tuella.

[Roope]

Sisäministeri Rantanen ei ota uskoakseen, kun pääministeri Orpo on tehnyt selväksi, että hallitus ei aja Ruanda-mallia (eikä Kokoomus, KD, RKP tai EPP puolueina).

Sisäministeri Mari Rantanen näpäytti Orpoa

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Ylen eurovaalitentissä, ettei kokoomus kannata turvapaikanhaun Ruanda-mallia. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoi heti perään hallituksen tavoitteista.

[...]

Vaalitenttiä seurannut sisäministeri Mari Rantanen (ps) tarttui Orpon vastaukseen ja muistutti hallituksen edistävän sitä, että turvapaikkaprosessi ja kansainvälinen suojelu annetaan turvallisissa kolmansissa maissa.

– Mallia voidaan kutsua miksi hyvänsä, tavoite on kirkas, Rantanen kirjoitti X:ssä.

Hallituksen EU-tavoitteisiin on kirjattu, että "Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa".

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan Ruanda-malli on ollut perussuomalaisten linja "vuosikausia".

Iltalehti 24.5.2024

Näyttää siltä, että perussuomalaisille on annettu ties millaisena lehmänkauppana myönnytys tuon monitulkintaisen ja sinänsä merkityksettömän EU-tavoitemuotoilun muodossa, mutta kysyttäessä Orpo kiistää, että se tarkoittaisi Ruanda-mallia.

EU-muotoilun (ei mitään mainintaa pakkosiirroista Euroopasta kolmansiin maihin) voi tulkita tarkoittavan yhtä lailla Kokoomuksen jo pitkään ajamia EU:n turvapaikanhakukeskuksia, ja kun pääministeri tekee linjauksen, sillä on enemmän painoarvoa kuin sisäministerin tulkinnoilla, etenkin kun kaikki hallituskumppanit ovat ilmaisseet vastustavansa jyrkästi Ruanda-mallia.

Pääkirjoitus: Orpolta puuttuu johtajuutta siirtolaispaineen edessä

[...]

Myöhemmin Orpo vielä tarkensi tentissä kantaansa. Hän, kokoomus ja EPP eivät siis kannata "brittityyppistä Ruanda-mallia", mutta kannattavat, että "selvitetään kansainvälisen suojelun tarjoamista tai sen hakemista turvallisissa kolmansissa maissa".

Eli siis Orpolle ja kokoomukselle ei käy, että Britannian tyyliin laittomia siirtolaisia siirrettäisiin esimerkiksi Ruandaan, jossa heidän turvapaikkahakemuksensa käsiteltäisiin.

Mutta Orpolle ja kokoomukselle käy, että afrikkalaisten turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin vaikkapa Ruandassa, kunhan he eivät sitä ennen ole onnistuneet pääsemään EU-maihin.

On ymmärrettävää, että vaalien alla johtavien poliitikkojen suusta pääsee kaikenlaista, mutta rohkeutta pitäisi olla myöntää tosiseikat.

Niin Suomen hallitus kuin EU:kin haluaa, että unionin alueelle kohdistuva valtava siirtolaispaine saadaan jollakin tavalla haltuun.

Valikoimassa pitää olla kaikkea lähtien kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamisesta lähtien. Niitä ei ole luotu nykyisen kaltaista massasiirtolaisuutta – jossa turvapaikkaa haetaan elintasosyistä – silmällä pitäen.

Valikoimassa pitää olla myös turvapaikkakeskusten pystyttäminen EU:n ulkopuolelle. Niissä voidaan selvittää, onko henkilölle syytä myöntää turvapaikka vai ei. Tällä toivottavasti pystyttäisiin hillitsemään esimerkiksi siirtolaisten epätoivoisia yrityksiä päästä EU:hun muun muassa itsetehdyillä lautoilla.

Keinovalikoimassa pitäisi olla myös mahdollisuus palauttaa jo EU-alueelle tulleita henkilöitä turvapaikkakäsittelyyn EU:n ulkopuolelle.

Tämä toimisi toivottavasti hidasteena lähteä EU-maihin kokeilemaan onneaan turvapaikan suhteen, vaikka ei siihen perusteita olisikaan. Hyvin karkeasti voidaan sanoa, että noin puolet kaikista turvapaikkahakemuksista saavat kielteisen päätöksen. Tämä olisi parannus niin EU-maiden kuin siirtolaistenkin kannalta: nyt useat laittomasti EU:ssa olevista miljoonista siirtolaisista ajautuvat laittomuuksiin tai joutuvat itse rikollisen toiminnan kohteiksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan SDP:n kanta on selvä: puolue ei kannata minkäänlaista Ruanda-mallia, jossa turvapaikkaa Suomesta – tai jostain muusta EU-maasta – hakeva olisi mahdollista lennättää EU:n ulkopuoliseen maahan turvapaikkaprosessia varten.

SDP:n kanta ei ole yllätys, mutta niiden, jotka haluavat ongelmaan keksiä ratkaisuja, ei pitäisi alistua Lindtmanin harrastaman moraalisen sättimisen takia – tässä tapauksessa pääministeri Orpon.

Iltalehti 23.4.2024

Toimittaja Ristamäki tuntuu hahmottavan ongelman, mutta johtopäätöksissä onnistuu kaahaamaan suoraan pusikkoon:

Niinpä siirtolaisuus, joka tapahtuu nyt turvapaikan hakemisen muodossa, pitää saada kuriin. Ne, jotka ovat oikeasti turvapaikan tarpeessa, pitää tietysti ottaa sisään EU:hun. Ammattitaitoiset tulijat samoin, jos heille on työpaikkoja. Edellä mainitut asiat eivät tietenkään sulje toisiaan pois, ne ovat toteuttavissa, jos poliittista tahtoa löytyy.

Ei, ei, ei. Ruanda-malli tarkoittaa, että Eurooppaan saapuneille tarjotaan kansainvälistä suojelua kolmansista maista Euroopan ulkopuolelta. Se toimisi, mutta tällainen ei.

Ristamäen mallissa turvapaikanhakemisen muodossa tapahtuvaa siirtolaisuutta ei saataisi kuriin, vaan tulijamäärät päinvastoin moninkertaistuisivat, koska turvapaikkaa voisi hakea kätevästi turvapaikanhakukeskuksista läheltä lähtöalueita. Olisi lopputuloksen kannalta samantekevää, että tulijat olisivat muodollisesti "oikeasti turvapaikan tarpeessa", sillä tällaisia ihmisiä on satoja miljoonia. Samoin ei ole mitään mieltä tukea turvapaikkajärjestelmän kasvavaa väärinkäyttöä sallimalla Eurooppaan jääminen, jos turvapaikanhakija löytää/ostaa täällä oleskellessaan työpaikan.

Tämä ei ole mitään rakettitiedettä, mutta eivät toimittajatkaan ole näköjään ruudinkeksijöitä.

[Phantasticum]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan Ruanda-malli on ollut perussuomalaisten linja "vuosikausia".

En tiedä, viitsinkö ottaa perussuomalaisten Ruanda-mallia todesta, kuten en ole ottanut mitään muutakaan perussuomalaiseksi vaihtoehdoksi mainostettua asiaa. Ei ole kannattanutkaan ottaa, koska vaihtoehdot ovat yksi toisensa jälkeen sulaneet pois. Ehkä perussuomalaisten tarjoama Ruanda-malli on sellaista kivapuhetta, jota puolue uskoo kannattajiensa haluavan kuulla.

Ehkä joku muukin muistaa myös Hommalta tutun Apu-lehden artikkelin, jossa Sakari Puistoa sanottiin perussuomalaisten yhdeksi tärkeimmäksi taustavaikuttajaksi ja Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi. Silloin vuonna 2018 perussuomalainen vaihtoehto tarkoitti Pohjois-Afrikkaan pystytettyjä suuria pakolaisleirejä niille, jotka vasta pyrkivät Eurooppaan. Leirillä olevat "skriinattaisiin" eli heidän taustansa tarkistettaisiin, ja Eurooppaan pääsisivät vain harvat ja valitut. Ennen kaikkea Puisto sanoi olevansa maahanmuuttopolitiikan suurista linjoista täysin samaa mieltä Halla-ahon kanssa. Tällainen on ollut perussuomalaisten linja "vuosikausia".

Apu: Takapiru

[Roope]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan Ruanda-malli on ollut perussuomalaisten linja "vuosikausia".

En tiedä, viitsinkö ottaa perussuomalaisten Ruanda-mallia todesta, kuten en ole ottanut mitään muutakaan perussuomalaiseksi vaihtoehdoksi mainostettua asiaa. Ei ole kannattanutkaan ottaa, koska vaihtoehdot ovat yksi toisensa jälkeen sulaneet pois. Ehkä perussuomalaisten tarjoama Ruanda-malli on sellaista kivapuhetta, jota puolue uskoo kannattajiensa haluavan kuulla.

Ehkä joku muukin muistaa myös Hommalta tutun Apu-lehden artikkelin, jossa Sakari Puistoa sanottiin perussuomalaisten yhdeksi tärkeimmäksi taustavaikuttajaksi ja Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi. Silloin vuonna 2018 perussuomalainen vaihtoehto tarkoitti Pohjois-Afrikkaan pystytettyjä suuria pakolaisleirejä niille, jotka vasta pyrkivät Eurooppaan. Leirillä olevat "skriinattaisiin" eli heidän taustansa tarkistettaisiin, ja Eurooppaan pääsisivät vain harvat ja valitut. Ennen kaikkea Puisto sanoi olevansa maahanmuuttopolitiikan suurista linjoista täysin samaa mieltä Halla-ahon kanssa. Tällainen on ollut perussuomalaisten linja "vuosikausia".

Apu: Takapiru

Tuo kuvaa irrallisena nykyistä UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja sen tuplaamiselle on vaikea keksiä perusteluja.

Jutussa kuitenkin viitataan Euroopan ulkopuolisten palautuskeskusten perustamiseen, mikä muuttaa tilanteen.

Puiston mielestä Suomen pitäisi harjoittaa selkeästi nykyistä valikoivampaa turvapaikkapolitiikkaa: erityisen korkean riman hän asettaisi Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulijoille.

Halla-ahon tavoin Puisto kannattaa palautuskeskusten perustamista niille turvapaikanhakijoillle, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen. Hänen mielestään keskusten pitäisi toimia Suomen rajojen ulkopuolella jossain turvallisessa valtiossa. Tällaisina valtioina hän mainitsee Marokon, Algerian, Egyptin ja Tšadin.

Vielä tärkeämpää olisi Puiston mielestä pystyttää Pohjois-Afrikkaan suuria pakolaisleirejä niille, jotka vasta pyrkivät Eurooppaan. Hänen visiossaan ihmiset asuisivat leireissä puolestatoista kahteen vuoteen, ja siinä ajassa heidät "skriinattaisiin" eli heidän taustansa tarkistettaisiin. Eurooppaan pääsisivät vain harvat ja valitut.

Jos Euroopasta saatavan turvapaikan/oleskeluluvan kriteerit nostetaan tarpeeksi korkealle ja kielteisen päätöksen saaneet palautetaan automaattisesti Euroopan ulkopuolisiin palautuskeskuksiin, niin kelpaa minulle kompromissina.

Olisi kuitenkin selkeämpää ja yksinkertaisempaa tehdä turvapaikkamaahanmuutosta kokonaan loppu kuten Ruanda-mallissa, jossa Ruandassa tehtävällä turvapaikkatutkinnallakaan ei ole oikeasti väliä, koska kaikki saavat luvan jäädä Ruandaan.

[Roope]

Sisäministeri Rantanen ei ota uskoakseen, kun pääministeri Orpo on tehnyt selväksi, että hallitus ei aja Ruanda-mallia (eikä Kokoomus, KD, RKP tai EPP puolueina).

Ykkösaamu

Kiistelty rajaturvallisuuslaki eteni eduskuntaan, ja keskiviikkona Venäjä väläytti haluavansa muuttaa merirajaa Suomen kanssa. Ykkösaamun vieraana on sisäministeri Mari Rantanen. Anna Lehmusvesi haastattelee.

Yle Areena 25.5.2024

Ikävä huomata, että sisäministeri Rantanen näköjään järjestelmällisesti välttelee vastaamasta suoraan, ajaako Suomi Ruanda-mallia, kuten valtamediassa on väitetty, kun toteaa yhä uudestaan muka turhautuneena, että ei ole väliä, miksi Suomen ajamaa mallia kutsutaan. Onhan sillä väliä, kun se ei ole Ruanda-malli, vaikka keskustelussa sellaiseen harhaanjohtavasti viitataan.

Rantasen sanamuodoista voi päätellä, että hän tarkoittaa mallia, jossa siirtolaisreittien varrella olevissa maissa olisi EU:n keskuksia/leirejä, joista voisi hakea turvapaikkaa ja joista maista mahdollisesti tarjottaisiin myös suojelua. Tämä ei poikkea YK:n pakolaisleireistä, eikä missään tapauksessa ole Ruandan malli, jossa Eurooppaan saapuneet turvapaikanhakijat lähetetään pysyvästi kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle.

Rantasen mukaan Suomi on yhdessä 14 muun EU-maan kanssa lähettänyt EU:n komissiolle kirjeen, jossa toivotaan EU:lta turvapaikkapolitiikkaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Rantanen antoi ymmärtää kirjeen olevan yhteinen vaatimus Ruanda-mallista, mutta sitähän se ei ole, vaan kirjeessä mainitaan esikuviksi muun muassa Turkin ("yksi yhdestä") ja Albanian kanssa tehdyt sopimukset. Pelkkä kirjeessä esitetty "turvallisen kolmannen maan" käsitteen käyttöönotto ei ole ollenkaan sama asia kuin EU:n laajuinen Ruanda-malli.

[Phantasticum]

Tuo kuvaa irrallisena nykyistä UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja sen tuplaamiselle on vaikea keksiä perusteluja. Jutussa kuitenkin viitataan Euroopan ulkopuolisten palautuskeskusten perustamiseen, mikä muuttaa tilanteen.

Sotken siis kaksi eri asiaa. Selvä. En silti muuta käsitystäni, etteikö asiassa voisi olla koira haudattuna. Niin monessa asiassa perussuomalaiset on jäänyt kiinni valheesta ja selitellyt asioita parhain päin, ettei luottamusta ole ollut enää pitkään aikaan. Tälläkin hetkellä sisäministeri kiertelee ja kaartelee ja kaunistelee, että nuiville olisi tarjota edes jotain porkkanaa, minkä itsekin toteat. En usko edes sitä vakioselitystä, että jos persut vain olisi suurin ja kaunein, sen jälkeen kaikki muuttuisi tyyliin nolla turvapaikanhakijaa.

CEASiin persuilla ei ole koskaan ollut mitään vastaan sanomista, vaikka puolueen mepit taisivat muodon vuoksi äänestää vastaan. Jos pitäisi veikata, niin veikkaisin jonkinlaista kiintiöjärjestelmää, jonka puolue on valmis hyväksymään EU:n yhtenäisyyden nimissä koska Ukraina. Myös EU:n ulkopuolista työperäistä lappaa ennätystahtiin. Siitäkään ei ole kuulunut soraääniä.

Mutta katsotaan. Tilinpäätös on edessä vasta kolmen vuoden päästä.

[Roope]

Kun suomalaisesta valtamediasta saa käsityksen, että seuraava komissio ja parlamentti ryhtyvät kehittelemään EU:lle Ruanda-mallia, niin todellisuus on jotain muuta.

Eurovaalitilanne ja populismi Euroopassa

Jaksossa keskustelemme eurovaaliehdokas ja Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkusen kanssa siitä, miltä populismi näyttää Euroopassa. Käsittelemme myös muita ajankohtaisia asioita kuten Ukrainan sotaa.

Jakso on osa Liberan ja ruotsalaisen ajatuspaja Timbron yhteistyötä, jossa keskustellaan populismista Euroopassa. Käy tutustumassa Timbron Authoritan Populism Indexiin täällä: populismindex.com/

Libera 27.5.2024

Suomen seuraavaksi komissaariksi kaavailtu Henna Virkkunen toteaa noin 30 minuutin jälkeen (kelaaminen ei mahdollista ilman kirjautumista), että EU tutkii mahdollisuutta perustaa turvapaikanhakijoille Euroopan ulkopuolelle turvapaikkatutkintaa varten keskuksia, joista hyväksytyt siirrettäisiin Eurooppaan. Ei siis Ruanda-mallia.

Virkkunen pitää tällaisiakin keskuksia epävarmoina ja on tarpeeksi tyytyväinen EU:n uuteen maahanmuuttopaktiin, jonka ratkaisu turvapaikkamaahanmuuttoon on EU-maiden väliset turvapaikanhakijasiirrot. Virkkunen toppuuttelee ajatuksia maahanmuuton hillitsemisestä, sillä "väki vanhenee ja vähenee", "tarvitaan uusia tulijoita" ja "näitä me ehdottomasti tarvitaan".

Suomen itärajan kriisin Virkkunen olisi hoitanut ottamalla Frontexin avuksi auttamaan Venäjän lähettämät turvapaikanhakijat sisään sekä "lisäämällä tietojenvaihtoa" ja perustamalla "yhteinen hakuportaali".

[Phantasticum]

Tuo kuvaa irrallisena nykyistä UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja sen tuplaamiselle on vaikea keksiä perusteluja. Jutussa kuitenkin viitataan Euroopan ulkopuolisten palautuskeskusten perustamiseen, mikä muuttaa tilanteen.

Sotken siis kaksi eri asiaa. Selvä. En silti muuta käsitystäni, etteikö asiassa voisi olla koira haudattuna.

"Myös Puiston näkemykset EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan kaipaisivat jonkin verran tarkennusta. Vaikka hän näennäisesti kieltäytyykin taakanjaosta, kenen kontolle ne Euroopan ulkopuolella olevilla leireillä odottavat sitten päätyisivät, kun ne taustat on ensin tarkistettu. Perussuomalaiset eivät ole tähänkään asti kieltäytyneet sisäisistä siirroista. Tähän asiaan liittyy edelleen paljon salailua."

Tuollaisen viestin löysin itseltäni perussuomalaisten puheenjohtajaketjusta vuodelta 2021. Löytyy täältä (linkki). Se ei ole suora lainaus. En ole varma, viittaanko sillä Hesarin juttuun, joka löytyy ketjusta vähän ylempää. Joku tunnukset omaava voisi käydä katsomassa, puhutaanko siellä turvapaikanhakijoista ja Euroopan ulkopuolella olevista leireistä, ei siis pakolaisista ja UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmästä.

HS: Perussuomalaisten johtoon hakeva Sakari Puisto on Cambridgen fysiikan tohtori, joka löytää maahanmuutosta ja EU:sta myös hyviä puolia

Niin tai näin, pidän perussuomalaisten Ruanda-puheita populistisena äänten kalasteluna. Ei näytä siltä, että perussuomalaisilla olisi yhtään sen parempia ratkaisuja EU:n tukipaketteihin, etenevään liittovaltioon kuin mihinkään muihinkaan EU-alkuisiin yhteisjärjestelyihin kuin on The Puolueella. On vain paljon puhetta, vähän villoja. Uudenlainen Eurooppa juupajuu.

[Roope]

Niin tai näin, pidän perussuomalaisten Ruanda-puheita populistisena äänten kalasteluna.

Eihän tuo oikein vakuuta, ei vakuuttanut tänäänkään:

Helsingin Sanomat: Yhteistyö konservatiivisen ECR-ryhmän kanssa kuumensi keskustelua IS:n vaali­tentissä 28.5.2024

(Ruanda-mallista jutun videolla 37:50 alkaen)

17:44
Andersson ja Purra erimielisiä "Ruanda-mallista"

Nyt siirrytään maahanmuuttoon. Kysytään niin kutsutusta Ruanda-mallista, jossa EU:n saapuneita turvapaikanhakijoita lennätettäisiin esimerkiksi johonkin Afrikan maahan turvapaikkakäsittelyä varten. Malli voisi tarkoittaa myös sitä, että itse turvapaikkakin tarjottaisiin EU:n ulkopuolisesta maasta. Tällaista mallia on rakennellut EU:sta eronnut Britannia.

Li Andersson (vas) pitää mallia pöyristyttävänä ja peräänkuuluttaa sitä, että EU pitäisi kiinni arvoistaan. Hän muistuttaa, että vastuu turvapaikanhakijoista ei loppuisi siihen, kun heidät lennätetään EU:sta ulos.

Riikka Purran mukaan on "yksinkertaisesti realismia", että Eurooppaan tarvitaan malli, jossa suojelua annetaan Euroopan ulkopuolella.

Li Anderssonin mukaan Ruanda-mallissa "rikotaan monta keskeistä ihmisoikeuslainsäädäntöön liittyvää periaatetta, eikä valtiot voi ulkoistaa omia juridisia vastuitaan". Andersson tai kukaan muukaan ei ole toistaiseksi kertonut, mitä lainsäädäntöä tai sopimuksia Ruanda-mallin periaate rikkoo. Ja valtiot voivat ulkoistaa juridisia vastuitaan, kuten EU ja EU-maat ovat jo tehneet monissa sopimuksissaan. Vääristä vastauksista nolla pistettä.

Riikka Purra selitti, että "mitään Ruanda-mallia itsessään ei ole olemassa". Tietysti on. Jäi epäselväksi, mikä on PS:n ja hallituksen mallin ero, kun Purran mukaan ovat eri asia. Olennaista on vain se, mitä hallitus ajaa (ja mitä se tekee), eikä se ole Ruanda-malli, kuten sisäministeri Rantanen on antanut ymmärtää.

17:46
Nyt maahanmuuton Ruanda-mallista puhuu Antti Lindtman. Hän määrittelee sen näin: Eurooppaan saapunut turvapaikanhakija siirretään johonkin maahan, esimerkiksi Ruandaan, ja hän saa turvapaikan, jos saa, siitä maasta eikä Euroopasta. Lindtmanin mukaan tämä ratkaisu on umpikuja ja tavattoman kallis.

Purra huutelee väliin "mikä on vaihtoehto?" -kysymystä. Lindtmanin mukaan vaihtoehto on Euroopan historiallisen maahanmuuttosovun vieminen käytäntöön ja maahanmuuton juurisyihin puuttuminen.

Lindtman myös ihmettelee, mikä on kokoomuksen EU-ryhmän EPP:n linja asiassa. Tavoite oli vielä äskettäin EPP:n vaaliohjelmassa ja Lindtmanin mukaan se on sieltä nyt otettu pois.

Antti Lindtman toisti hokemansa, että Ruanda-malli "ei toimi, ei tuo ratkaisua turvapaikkaongelmaan, tämä on niin sanottu umpikuja, "dead end", ja tämä on aivan tavattoman kallis", mutta ei perustellut väitteitään mitenkään. Paremmaksi vaihtoehdoksi hän esitti, että viedään läpi hyväksytty turvapaikkapakti (eli EU-maiden väliset turvapaikanhakijasiirrot), johon kuuluvat toimivat palautukset (pakti ei tuo niihin mitään erityistä uutta, eikä sekään auttaisi Afrikan väestöräjähdyksen edessä) ja puututaan siirtolaisuuden juurisyihin lähtömaissa (ja estetään vapaalla vasemmalla kädellä ilmastonmuutos).

Lindtman jankuttaa joka tentissä (ja tässä ainakin kahdesti) Petteri Orpolle EPP:n jo hylkäämästä Ruanda-mallista ja hallituksen EU-tavoitekirjauksesta, ja Orpo toistaa vaivaantuneena tentistä toiseen, että Kokoomus, EPP ja hallitus eivät kannata Ruanda-mallia.

17:49
Orpo: Kokoomus, hallitus tai EPP ei kannata Ruanda-mallia

Petteri Orpon mukaan kokoomus, hallitus tai EPP (eli kokoomuksen EU-ryhmä) eivät kannata Britannian kaltaista Ruanda-mallia. Tässä täytyy huomauttaa, että juuri tuon kaltainen malli oli vielä äskettäin kuvattuna EPP:n vaaliohjelmassa.

Orpon mukaan pitäisi tehdä kauttakulkumaiden kanssa yhteistyötä, että turvapaikkaprosessi tehtäisiin siellä, jotta ihmisten ei pitäisi lähteä hengenvaaralliselle matkalle Välimeren yli. Ilmeisesti Orpo siis tarkoittaa, että hakemus käsiteltäisiin EU:n ulkopuolella ja turvapaikka tarjottaisiin sitten Euroopasta. Asia jää edelleen hieman epäselväksi.

Ei jäänyt epäselväksi. Orpon, Kokoomuksen, EPP:n ja hallituksen mallissa turvapaikkaa voisi hakea Euroopan ulkopuolisista keskuksista, joista hyväksytyt siirrettäisiin EU-maihin. EU:n ylläpidettäväksi ehdotettu uusi malli on järjetön, ei ratkaise maahanmuuton ongelmia vaan pahentaa niitä, ja kuten Li Andersson huomautti, se vastaa jo olemassaolevaa YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmää.

17:51
Andersson haastaa Orpoa turvapaikkamallista

Li Andersson (vas) huomauttaa, että jo nyt olisi olemassa YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmä, joka toimii Orpon kuvaamalla tavalla eli turvapaikkakäsittely tehdään muualla ja Eurooppaan otetaan ihmisiä, joiden status on tiedossa. Andersson ihmettelee, miksi hallitus ei sitten kasvata kiintiöpakolaisten määrää, jos Orpolla on tällaisia huolia. Orpo vastaa, että mittakaava ei riitä ja siksi tarvitaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Tässä kohtaa voidaan muistuttaa, että vuoden 2015 siirtolaistilanteen EU ratkaisi maksamalla Turkille siitä, että Turkki pysäytti Lähi-idästä tulevia siirtolaisia ja esti heidän pääsyään Eurooppaan.

Orpo oli pulassa, kun yritti käsiään heilutellen selittää, miksi hänen esittämänsä malli muka ratkaisisi yhtään mitään. Sehän olisi sitä samaa kuin YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmäkin, mutta paria kertaluokkaa isommaksi paisutettuna pakottamalla EU-maat vastaanottoon, kuten EPP esittää.

Lindtman vielä jatkoi, että on löydettävä keinot, joilla estetään Välimeren hukkumiset, mutta "Ruanda-malli ei sitä ratkaise, piste!", vaikka Ruanda-malli nimenomaan ratkaisisi tuon ongelman, toisin kuin Lindtmanin ehdottama puuttuminen lähtömaissa ihmissalakuljetukseen ja elinolojen parantaminen, joissa komissaari Urpilainen on kuulemma tehnyt hyvää työtä. Oikeasti mikään määrä eurooppalaisten rahoja Afrikkaan jaettuna ei poista Välimeren elintasokuilua, eikä etenkään vähennä hukkumiskuolemia vaan paremminkin lisää niitä lisäämällä liikkuvuutta, kuten kuka tahansa kehitystutkija voi demareita valistaa.

[KTM]

Australiassa vastaava malli on ollut suuri menestys

'It's appalling that, despite a decade of cruelty that has led to severe harm, death, compensation pay-outs by the government, third-country deals, medical transfers, and international notoriety, the Australian model has influenced global policy.'

Australia's successful approach to stopping thousands of illegal migrants arriving by boat has been compared to Britain's Rwanda plan, ex-PM Boris Johnson claims.

https://migration.bristol.ac.uk/2023/03/28/the-rwanda-solution-using-australias-playbook/

https://www.express.co.uk/news/politics/1846573/australia-illegal-migrants-rwanda-policy 

Yhtä kaikki, se on ainoa järkevä ja toimiva malli tähän asiaan.

[Lalli IsoTalo]

^^Mikä ikinä onkaan se voima maailmassa, joka edistää sellaisen väylän avaamista, jossa lähi-täläiset, afrikkalaiset ja VF:n asiamiehet pääsevät Venäjältä Suomeen sanomalla "asylum", on onnistunut tavoitteesaan enemmän kuin erinomaisesti.

Kaikki parlamentaarit väylät estää tuleva katastrofi on tehokkaasti tukittu. Yksikään puolue Suomessa ei aja mallia, jossa turvapaikanhakijat saavat turvapaikkansa, mutta eivät Suomesta.

Tämä käsittämätöntä, koska mikään laki, asetus ja tai sopimus ei sanele, että turvapaikan pitää olla Suomessa.

Miksi juuri Suomen pitäisi olla turvanpaikahaun suurvalta ja koko maailman turvapaikkakeskus? Onko tämä seurausta siitä, että Suomi oli Saksan liittolainen edellisessä suursodassa? Kosto on parhaimmillaan kylmänä nautittuna.

Edellinen eduskunta hyväksyi rajalain, jossa suomalaiset kesämökit ja asunnot voidaan takavarikoida muslimien ja desanttien käyttöön. Nykyinen eduskunta äänestää kohta laista, joka on parhaimmillaankin monitulkintainen, eikä ilmeisesti mahdollista takaisintyöntöjä.

"Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan."
- Valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583-1684)

Kohtalomme ei ole omissa käsissämme.

Liitteessä eri puoleiden eurovaaliehdokkaiden ja äänestäjien suhtauminen takaisintyöntöihin.

[Roope]

IS-tentin leijonat ja lampaat: Lindtman sai Orpon satimeen turvapaikkasekoilusta

Iltalehden politiikan toimittajat jakoivat legendaariset leijonat ja lampaat Ilta-Sanomien EU-vaalitentistä.

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman osasi iskeä pääministeri Petteri Orpon heikkoon kohtaan ja sai kokoomuksen puheenjohtajan kiikkiin sekoilusta Ruanda-malliin liittyvässä politiikassa.

Lindtman keräsikin raadilta 5 leijonaa.

EU-politiikkaa johtava Orpo tokeni iskusta ja esiintyi muuten vakuuttavasti. Myös Orpo keräsi 5 leijonaa ja jakoi kärkipaikan Lindtmanin kanssa.

Raadissa olivat Iltalehden politiikan toimittajat Lauri Nurmi, Kreeta Karvala ja Elli Harju.

Iltalehti 28.5.2024

Maahanmuutto-osuudet:

Li Andersson, vasemmistoliitto

Lauri Nurmi:

Onkohan Andersson saanut kahdeksan vuoden aikana IL-raadeilta lainkaan lampaita? Nopeasanaisuus ja -älyisyys on valttia, kun pitää haastaa itseään isompia, kuten kokoomuslaista pääministeriä. "Tämä on ihan puhdasta populistista vaalipuhetta", piikitteli Orpoa Ruanda-mallin linjasekoilusta.

Vastustaa rajalakia ja sanoo sen ääneen. Ei kiertele Henrikssonin ja Virran tavoin. Suoruutta on helppoa arvostaa, vaikka olisi eri mieltä.

Kreeta Karvala:

Haastoi tuttuun tapaan Orpoa ja oikeistohallitusta, muun muassa maahanmuutto- ja velkakysymyksissä. Arvopuheessa vahva, kunnes joutui selittelemään EU:n vasemmistoryhmän putinisteja.

Ehdotti vastustamansa rajalain tilalle EU:n maahanmuuttopaktin rajamenettelyä, joka ei ikävä kyllä välineellisen maahanmuuton hyökyessä auttaisi.

Anderssonin ei tarvinnut perustella heittämiään perättömiä väitteittä, että Ruanda-mallissa "rikotaan monta keskeistä ihmisoikeuslainsäädäntöön liittyvää periaatetta, eikä valtiot voi ulkoistaa omia juridisia vastuitaan", koska tentin vetäjät eivät sitä vaatineet. Kreeta Karvala sentään huomasikin, että myös rajamenettelyyn vetoaminen oli pelkkää bluffia.

Anna-Maja Henriksson, RKP

Lauri Nurmi:

Siis mitä ihmettä?

Henriksson istuu hallituksen johtonelikossa ja on entinen oikeusministeri. Silti hän ei osaa sanoa, mitä ajattelee rajalakiesityksestä. "Kun ollaan kuultu asiantuntijoita, RKP muodostaa lopullisen kantansa."

Henriksson tasan tarkkaan tuntee lain ongelmat ja haluaisi sen juristina kaataa, mutta ei uskalla. Saisi leijonia, jos uskaltaisi kertoa, mitä ajattelee. Voisi ottaa mallia suoraselkäisestä Li Anderssonista.

Kreeta Karvala:

Näytti kriittistä punavihreää lappua rajalakikysymyksessä, vaikka istuu hallituksessa, joka lakia ajaa. Komissaarikysymyksessä muistutti, että "meillä on paljon kyvykkäitä ihmisiä". Mahtoiko tarkoittaa itseään?

Elli Harju:

Tentissä toi ainakin esille, miten RKP eroaa hallituskumppaneistaan: esimerkiksi nosti pystyyn kyllä- ja ei-laput, kun kysyttiin hallituksessa valmistellun rajalain kannattamisesta. Sai vähän puheaikaa, mutta ei osannut sitä ottaakaan.

Andersson ei ole suoraselkäinen, vaan valehtelee tilaisuuden tullen, kun tietää, ettei joudu perustelemaan väitteitään. Tai jos on suoraselkäinen, on sitä samalla tavalla kuin Nurmi itse.

Petri Honkonen, keskusta

Lauri Nurmi:

Väistyvä puheenjohtaja Annika Saarikko ei ollut paikalla, eikä pian puoluejohtajaksi valittava Antti Kaikkonen ole keskustan varapuheenjohtaja. Siispä Honkosen epäkiitolliseksi tehtäväksi jäi puhua juhannushäistä, joihin mennessä poikkeuslaki on mahdollisesti voimassa. "Poikkeuslaki voidaan tehdä, jos on riittävän painavat perusteet. Ilmeiseltä näyttää, että niitä perusteita on."

Elli Harju:

Sutkautuksista bonusta, kuten rajalaista kommentoi, että "piti mennä viime lumille mutta näyttää juhannushäille menevän".

Antti Lindtman, SDP

Lauri Nurmi:

Taitavinta oli iskeä Orpon heikkoon kohtaan. Kokoomus on pulassa sen tosiasian kanssa, että puolueen euroviiteryhmän EPP:n vaaliohjelma on ristiriidassa Suomen hallituksen kirjauksien kanssa.

On siis opiskellut päävastustajansa heikkoudet.

"Ruanda-malli on aivan tavattoman kallis."

Kreeta Karvala:

Vahvaa haastamista opposition ykköseltä. Sai Orpon kiikkiin Ruanda-mallissa sekoilusta.

Elli Harju:

Sai otettua tentissä pääoppositiojohtajan roolin, siitä leijonat. Kohdisti energiansa selkeästi Orpon haastamiseen, ja siinä kelvollisesti onnistui. Huomaa kuitenkin jo nyt, että sama levy pyörii keskustelusta toiseen, esimerkiksi kokoomuksen haastaminen turvapaikkapolitiikassa. Hieman paistaa läpi, että opetellut ulkoa puheenvuoroja tai vähintään fraaseja.

Lindtmanin ja Anderssonin ei näissä tenteissä näköjään tarvitse vastata älyttömistä väitteistään ja hokemistaan, kuten Lindtmanin siitä, että Ruanda-malli "ei toimi" (miksei toimisi verrattuna nykyiseen turvapaikkapolitiikkaan ja EU:n maahanmuuttopaktiin?) tai että se ei estäisi Välimeren hukkumisia (tekisi juuri sen, toisin kuin mikään Lindtmanin esittämä vaihtoehto).

EPP:n perutusta vaaliohjelmakirjauksesta joka välissä muistuttaminen ei ole turvapaikkapolitiikan haastamista vaan keskustelun ohjailua ja mielikuvien luomista, kun omia vaihtoehtoja ei pysty puolustamaan.

Petteri Orpo, kokoomus

Lauri Nurmi:

"Jo lainsäädäntöhanke itsessään on pidäke", Orpo puolustaa rajalakia.

"Ettei näiden ihmisten tarvitsisi lähteä henkensä kaupalla Välimeren yli", pääministeri puolustaa hallituskirjausta, joka on sukua turvapaikkapolitiikan Ruanda-mallille.

Kreeta Karvala:

Ruanda-mallissa Orpon selittely ontui pahasti.

Elli Harju:

Oli tentin toinen päähenkilö Lindtmanin kanssa ja suoriutui hyvin. Joutui jälleen selittämään kokoomuksen kantaa turvapaikkapolitiikkaan ja Ruanda-malliin. Näytti nololta, ettei vastannut Lindtmanin kysymykseen siitä, miksi kokoomuksen euroopparyhmä EPP:n vaaliohjelma muuttui turvapaikkapolitiikkaan liittyen kahdessa kuukaudessa. Joutuu selittämään tätä kerrasta toiseen, eikä katsojille aukea, mitä tarkoittaa.

Suomalaisen vaalitentin ei pitäisi kääntyä kerta toisensa jälkeen yhden europuolueryhmän vaaliohjelman yhteen peruttuun yksityiskohtaan. Hedelmällisempää olisi vertailla puolueiden linjauksia ja keskustella ennen kaikkea siitä, mihin niiden toteuttaminen realistisesti johtaisi. Ei hajuakaan tällaisesta.

Hallituskirjaus ei ole "sukua turvapaikkapolitiikan Ruanda-mallille", vaan Orpon kuvauksen mukaan sen vastakohta. Ruanda-mallissa EU-maista kuskattaisiin turvapaikanhakijoita pois, kun taas hallituksen mallissa turvapaikanhakijoita kuskattaisiin EU:n ulkopuolelta sisään.

Riikka Purra, perussuomalaiset

Lauri Nurmi:

Haluaisi EU:n maksavan itärajan aidan, kuten kaikki muutkin puoluejohtajat. "Täytyy myöntää, että olen tästä aiheesta keskustellut lukuisia kertoja kollegoiden kanssa."

Puolustaa ajatusta turvapaikkapolitiikan Ruanda-mallista. Rajalaki tuntuu olevan Purralle lähes elämän ja kuoleman kysymys. "Kyllä, se on täysin pakko kansallisen turvallisuuden näkökulmasta."

Ettei kysymys olisi sittenkin pelosta, että gallupsuosio laskee?

Kreeta Karvala:

Maahanmuuttokysymyksissä tiukalla persulinjalla.

Nurmella tuntuu olevan itärajapolitiikasta sama rajat auki -näkemys kuin Anderssonilla, mutta ilmaisee sen kiertäen ylistämällä Anderssonia ja nälvimällä muita.

[Roope2]

Aivankuin amerikkalainen saa kuulijan sisäistämään asiansa lisäämällä siihen luontevasti sanonnan "you know", niin Anderssonilta tulee sujuvasti selkäytimestä termi "tutkimusten mukaan", jolloin kuuntelija asennoituu ammentamaan faktaa kyseenalaistamatta mielessään asiaa.

[Lalli IsoTalo]

Illan A-studion tulkintani, kun rivien välejä ja ilmeitä luin:

- Kokoomuksen Kauma halusi turvallisempia mamuväyliä Eurooppaan. Just.

- Tuppurainen piti hirvittävän kammottavana valtiohaittana ja kaiken sivistyksen häpeällisenä hylkäämisenä sitä, jos SDP:lle rakkaita mamuja ei otetakaan romuttamaan Suomen hyvinvointivaltiota, vaan rikkaudet ja voimavarat sijoitetaan johonkin kolmanteen maahan, joka ei kuitenkaan täyttäisi minkään valtakunnan vaatimuksia yhtään mihinkään ... ja jolloin mamut eivät sitäpaitsi voisi äänestää Suomessa demareita.

- Huhtasaari esiintyi hyvin ja totesi, että Suomessa ei ole luovuttu mallista, jossa tulijat tsekataan muualla ja ja sijoitetaan muualle, vaikka Ruandasta haitan loppusijoituspaikkana onkin luovuttu.

Millaista maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa?

Yli puolet suomalaisista käännyttäisi EU:hun pyrkivät unionin ulkorajalla. Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa EU:n pitäisi tehdä? Vieraina kansanedustajat Laura Huhtasaari (ps.), Pia Kauma (kok.) ja Tytti Tuppurainen (sd.).

[Lalli IsoTalo]

Jatkoa edelliseen.

[tweet]1797715955130441993[/tweet]

''Voiko EU jatkossa vastaanottaa tämän määrän [yli miljoona vuodessa] turvapaikanhakijoita?''

Tuppurainen (sdp): ''Kyllä se voi''

Tuppurainen tykitti studiossa ihan olan takaa: rajat auki miljoonille, Euroopan on oltava avoin, prosesseja ei saa siirtää kolmansiin maihin, lisää rahaa kotouttamiseen, lisää rahaa kehitysapuun, lisää ilmastotoimia, ilkeä hallitus kun leikkaa näistä.

[Roope]

- Huhtasaari esiintyi hyvin ja totesi, että Suomessa ei ole luovuttu mallista, jossa tulijat tsekataan muualla ja ja sijoitetaan muualle, vaikka Ruandasta haitan loppusijoituspaikkana onkin luovuttu.

Yle: Huhtasaari ja Tuppurainen kiistelivät A-studiossa Ruanda-mallista: "Tämä kuulostaa yksinkertaisesti karmealta" 3.6.2024

Huhtasaari uskoo, että riittävän turvallisia kolmansia maita on mahdollista löytää.

– Se malli on nimenomaan se suunta, johon EU:n pitää mennä ja mitä Suomi ajaa komission työohjelmaan yhdessä kokoomuksen kanssa.

Vastoin Huhtasaaren puheita kokoomus ja hallitus eivät aja tällaista mallia, mikä tuli jälleen kerran toistettua toisella kanavalla Svenska Ylen vaalitentissä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tyrmää hallituksen suunnitelmat.

– Minusta tämä kuulostaa yksinkertaisesti karmealta, Tuppurainen totesi.

– Kaikki hallituspuolueet kokoomus, kristillisdemokraatit, RKP ja perussuomalaiset, jotka suorastaan tätä ilomielin kannattavat, olisivat kyydittämässä maailman hätää kärsivät pois silmistä, pois meidän luotamme, jonnekin myyttisen Ruandaan, jossa tämä ongelma ratkaistaan.

Kuulostaa päinvastoin oikein hyvältä, paitsi että oikeasti kaikki muut hallituspuolueet vastustavat Ruanda-mallia.

Yle: Kaksikielisessä eurovaalikeskustelussa mietittiin keinoja Ukrainan tukemiseksi ja mitä tehdä EU:hun pyrkiville turvapaikanhakijoille 3.6.2024

Toisena isona teemana keskustelussa oli pakolaispolitiikka. Keskiöön nousi etenkin niin sanottu Britannian Ruanda-malli.

Britannia otti hiljattain käyttöön mallin, jossa turvapaikanhakijoita voidaan lähettää Ruandaan odottamaan hakemuksen käsittelyä. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien europarlamenttiryhmä EPP liputti aiemmin sen puolesta, että EU edistäisi mallia, jossa turvapaikkamenettelyä siirrettäisiin EU:n rajojen ulkopuolelle, turvalliseen kolmanteen maahan. Nyt kanta on muuttunut.

Petteri Orpon mukaan turvapaikkahakua ei voi kokonaan ulkoistaa kolmansiin maihin. Asian voi hänen mukaansa järjestää niin, että turvapaikkaa voi hakea myös turvallisista kolmansista maista käsin. Sari Essayahin mukaan turvapaikkahaun keskittäminen EU:n ulkorajoille estäisi ihmisten salakuljetusta.

Orpon malli tarkoittaa siis EU:n ulkopuolelle perustettavia turvapaikanhakukeskuksia, joista hyväksytyt sijoitettaisiin EU-maihin. Ei mitään järkeä, eikä ole syytä, miksi Essayahin ehdottama "turvapaikkahaun keskittäminen EU:n ulkorajoille" estäisi ihmisten salakuljetusta tai ratkaisisi mitään muutakaan ongelmaa.

Perussuomalaiset on Ruanda-mallin kannalla. Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan on edistettävä sitä, että suojeluprosessi voidaan tuottaa turvallisissa kolmansissa maissa. Hänen mukaansa EU:n nykyinen lainsäädäntö on laadittu aikana, jolloin siirtolaisuus Eurooppaan oli erilaista. Kyse on siitä, pystyykö Eurooppa vastaamaan miljoonien ihmisten tarpeisiin, hän sanoi.

Mikä nykyisessä EU-lainsäädännössä estää suojelun tarjoamisen turvallisissa kolmansissa maissa? En keksi. Sitä paitsi ovathan pushbackitkin periaatteessa EU:n tuomitsemia ja vastoin sopimuksia, mutta silti käytössä monissa EU-maissa.

– Kolmansien maiden mallit tulevat tulevaisuudessa joka tapauksessa olemaan se vaihtoehto, mihin mennään.

Miksi näin tapahtuisi, kun Ruanda-mallia vastustetaan EU:ssa ylimmillä vallan tasoilla suorastaan raivoisasti? Paljon todennäköisempää on kokoomuksen ja muun muassa jo aiemman komission ajamien turvapaikanhakukeskusten perustaminen, joka on mallina Ruanda-mallin vastakohta.

Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan RKP ei puolueena kannata Ruanda-mallia. Henrikssonin mukaan tarvitaan esimerkiksi humaritaarinen viisumi, joka oli aiemmin jo EU-pöydällä. Hänen mukaansa se olisi tapa helpottaa hädänalaisten pääsyä laillisesti EU-maahan ja hakea sitten turvapaikkaa.

Ja tämä ratkaisisi minkä ongelman, kun humanitaarisen viisumin kriteerit täyttäviä on helposti satoja miljoonia?

Keskustan Petri Honkosen mukaan Ruanda-malli ei vähennä turvallisuusongelmia, joita tulee turvapaikanhakijoiden myötä ympäri Eurooppaa.

– Tämän sijaan tulisi tehdä malli, joka toimii vähän samaan tapaan kuin YK:n järjestelmä. Keskitettäisiin turvapaikanhakijoiden keskeisille lähtöalueille hot spotteja, joissa voisi turvapaikkaa hakea. Prosessi hoidettaisiin siellä ja tämä vähentäisi järjestäytynyttä rikollisuutta, Honkonen sanoi.

En ymmärrä, miten Ruanda-malli ei Honkosen mielestä muka vähennä turvapaikanhakijoiden Euroopassa aiheuttamaa turvallisuusongelmaa, kun Ruanda-mallissa heidät siirretään pois Euroopasta, ja pitemmällä tähtäimellä tulijoita ei ole enää kuin kourallinen jos sitäkään.

Honkosen ehdottama malli on sama kuin Orpon, joka taas vastaa YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmää, joka ei sekään ratkaise mitään eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ongelmia vaan vain lisää maahanmuuttoa ja maahanmuuton Euroopalle aiheuttamia ongelmia.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1797696035923620034[/tweet]

[Roope]

EU-komissaari Urpilainen ihmettelee intoa Ruanda-malliin: "Se on kansainvälisten sopimusten vastaista ja hyvin kallista"


Turvapaikkamenettelyn siirtäminen EU:n ulkopuolisiin maihin kuumentaa tunteita eurovaalitenteissä. EU-komissaari Jutta Urpilainen moittii ministerien innostusta Ruanda-malliin.

Yle 4.6.2024

Turvapaikanhaun siirtämisestä EU:n ulkopuolelle kolmansiin maihin on tullut eurovaalien yksi kiistakysymys.

EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen (sd.) huomauttaa, että etenkin niin sanottu Ruanda-malli on kansainvälisten sopimusten vastainen.

– Ajatus siitä, että ulkoistetaan koko turvapaikanhakuprosessi Afrikkaan kolmanteen maahan ja maksetaan maille siitä, että he vastaanottavat nämä hakijat, ja sitten heidät sinne lentokoneella kiikutetaan kalliilla rahalla, se on kansainvälisten sopimusten vastaista. Se on myös hyvin kallista.

Kukaan ei ole kertonut, eikä Urpilainenkaan täsmennä, mitä sopimuksia kansainvälisen suojelun kolmansista maista tarjoamisen periaate rikkoo ja miten.

Myöskään Antti Lindtmanin ja LI Anderssonin hokemalle, että Ruanda-malli olisi äärimmäisen kallis, ei ole näkynyt minkäänlaisia perusteluja. Kansainvälisen suojelun järjestämisen kustannuksethan ovat Euroopan ulkopuolella vain murto-osa siitä mitä länsimaissa, mistä on muun muassa YK:n laskelmia.

Ison-Britannian Ruandalle maksamissa tolkuttomissa rahoissa on selvästikin kyse jostain muusta kuin itse mallin kustannuksista. Suomeen jäävän turvapaikanhakijan elinkaarikustannukset ovat lähes miljoona euroa.

Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden siirtely ei myöskään sovi yhteen EU:ssa juuri sovitun maahanmuuttopaketin kanssa.

Kieltämättä, kun paktin tarkoitus on siirtää mahdollisimman paljon turvapaikanhakijoita EU-maihin (vetotekijän luominen), kun taas Ruanda-mallissa turvapaikanhakijoita siirrettäisiin pois EU-maista (vetotekijän poistaminen).

Suomen hallituksessa perussuomalaiset kannattaa Ruanda-mallia. Tarkempia kaavailuja esimerkiksi palautusten kohdemaasta ei ole esitetty.

Kokoomus on pyöritellyt kantaansa ja korostaa nyt yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Ruanda-malli käy kokoomukselle rinnakkaisena mallina, pääministeri Petteri Orpo (kok.) tähdensi Iltalehden vaalitentissä maanantai-iltana.

Orpo kylläkin teki selväksi myös Iltalehden tentissä, että kokoomus ei kannata Ruanda-mallia ja että hallitus korkeintaan "selvittää" mallia, mikä tarkoittaa käytännössä, ettei asia tule etenemään tämän hallituksen aikana, mutta PS saa luvan pitää asiaa esillä itsekseen.

Urpilaisen mukaan turvapaikanhakuprosesseja pitää tehostaa niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä pystytään palauttamaan lähtömaihinsa.

Miten Urpilainen sitten uudistaisi turvapaikkaprosesseja ja löysentäisi nykyisiä ihmisoikeusvaatimuksia tämän mahdollistamiseksi? Ei mitenkään.

Toisaalta laillista maahanmuuttoa tarvitaan hänen mukaansa lisää, koska Eurooppa tarvitsee osaavaa työvoimaa.

Miten Urpilainen sitten uudistaisi maahanmuuttoprosesseja, että tänne saataisiin haittamaahanmuuton sijaan "osaavaa työvoimaa"? Ei mitenkään.

Presidentinvaalikampanjan aikaan Urpilainen kävi Suomessa ahkerasti ja havaitsi epämiellyttävän muutoksen:

– Minua huolestuttaa se, että Suomi on tänä päivänä kahtiajakautuneempi, polarisoituneempi kuin aikaisemmin.

Hänen mukaansa vastakkainasettelu näkyy poliittisessa keskustelussa, sosiaalisessa mediassa ja työmarkkinoilla. Keskinäinen kunnioitus puuttuu. Hänen mukaansa kehitys huolestuttaa ihmisiä yleisesti.

– Se on mielestäni huono kehitys ja sen takia toivoisin, että siitä myös Suomessa puhutaan, että miten erilaisista mielipiteistä huolimatta voidaan katsoa yhteistä hyvää ja hakea yhteisiä päämääriä.

Miten Urpilaisen Ruanda-mallin ideologiapohjainen torjuminen edistää suomalaisten yhteistä hyvää?

[Roope]

Ruanda-malli kuumensi IL:n tentissä: "Tällaiset Purra-matkat tulisivat aika kalliiksi veron­maksajille"

Puoluejohtajat väittelivät Iltalehden vaalitentissä muun muassa turvapaikanhausta EU:ssa ja Suomessa.

Iltalehti 3.6.2024

Ei auttanut, vaikka Iltalehden tentissä toimittajat sentään esittivät jatkokysymyksiä ja vaativat tarkennuksia. Puoluejohtajat jankuttivat monotonisesti aiemmista tenteistä tuttuja ulkoa opettelemiaan fraaseja, vaikka niissä ei olisi mitään logiikkaa.

Niin sanottu Ruanda-malli lämmitti puoluejohtajat Iltalehden eurovaalitentissä.

Ruanda-mallissa EU-maasta turvapaikkaa hakevat ihmiset lähetettäisiin johonkin EU:n ulkopuoliseen maahan, ja turvapaikkaprosessi käsiteltäisiin siellä.

Puheenjohtajat Antti Lindtman (sd) ja Riikka Purra (ps) saivat ottaa asiasta mittaa kaksintaistelussa.

– Siirtolaispainetta ei voi ratkaista millään muulla keinolla kuin torjumalla se. EU:n ulkorajat pitäisi olla hyvin tiiviit. Täytyy erityisesti minimoida meidän vetovoimatekijät, joista elintaso on suurin, Purra aloitti väittelyn Lindtmanin kanssa.

– Kuka on vastuussa siitä, että Saksassa tapahtuu 38 puukkoiskua päivällä ja kaksi joukkoraiskausta päivässä, josta merkittävä osa on siirtolaisten tekemiä, Purra kysyi myöhemmin repliikkinsä päätteeksi.

– Osasitte taas maalata kaikki uhkakuvat tästä kysymyksestä, mutta ei tässä yhtään ratkaisua tullut, Lindtman aloitti puheenvuoronsa.

– Teidän Ruanda-malli on pääministeri Orpon hallituksen linjauksessa. Siinä olette kyllä oikeassa. Se siellä selvästi lukee. Onkin hämmästyttävää, miten muut ovat sen sinne omaksuneet, Lindtman heitti perussuomalaisten hallituskumppaneille kokoomukselle, Rkp:lle ja Kd:lle.

Ratkaisu on Ruanda-malli, jonka Lindtman on kumoavinaan kerrasta toiseen hokemalla vain, että se "ei toimi". Koskaan hän ei pääse niin pitkälle, että kertoisi, miksi Ruanda-malli "ei toimi", jos kerran palautukset ovat muuten hyväksyttävä ja toimiva keino.

Lindtman jankuttaa tuosta hallituksen EU-linjauksesta, vaikka/koska tietää, että se ei merkitse mitään, eikä hallitus aio oikeasti edistää mitään Ruanda-malliin liittyvää.

Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät eivät kannata Ruanda-mallia, ei myöskään neljäs oppositiopuolue keskusta.

Varapuheenjohtaja Petri Honkonen (kesk) sanoi, että keskusta ei kannata Ruanda-mallia, koska se on liian kallis. Honkonen piikitteli vastauksessaan Purraa.

– Jos näyttää siltä, että perussuomalaiset ja puheenjohtaja Purra haluaa käyttää velkarahaa maahanmuuttoon, silloin kannattaa rakentaa Ruanda-malli. Tällaiset Purra-matkat tulisivat aika kalliiksi veronmaksajille, Honkonen sanoi.

Koskaan ei päästä myöskään tämän "Ruanda-malli on kallis"-hokeman perusteluihin.

Miksi turvapaikanhakijoiden lähettäminen muualle, vaikka YK:n pakolaisleireille, olisi kallista, etenkin jos vertailukohdaksi otetaan Suomeen jäävän turvapaikanhakijan miljoonaa euroa lähentelevät elinkaarikustannukset? Onko myös palautukset lopetettava veronmaksajille liian kalliina?

Puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo (kok) oli eri mieltä Ruanda-mallista kuin hallituksensa valtiovarainministeri Purra ja perussuomalaiset, ja ei ehkä ollut.

Orpo on kannattanut turvapaikanhakuprosessissa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Orpolta kysyttiin, kannattaako kokoomus Ruanda-mallia.

– Siinä muodossa, miten Ruanda-malli ymmärretään, emme kannata. Pitää selvittää, mikä on mahdollista. Malli, jossa kaikki siirrettäisiin odottamaan turvapaikkakäsittelyä, se ei ole mahdollista.

– Mutta meidän on pakko tehdä kolmansien maiden kanssa yhteistyötä. Sillä ongelmat ratkeavat, että ihmiset eivät lähde liikkeelle salakuljettajien kyytiin. Olen siitä samaa mieltä, että me voimme myös selvittää ja toteuttaa turvapaikanhaun ja suojelun kolmannessa maassa. En usko, että se on sataprosenttinen malli, Orpo sanoi.

Orpon mukaan Ruanda-malli sopii kokoomukselle rinnakkaisena mallina.

Jos Orpo puhui "rinnakkaisesta mallista", niin se livahti jotenkin ohi korvien, mutta muuten Orpo teki hyvin selväksi, että vastustaa Ruanda-mallia, eikä hallitus tule tekemään sellaisen toteuttamiseksi mitään. Mallia voidaan "selvittää", mutta se ei tarkoita edes ministeriön tekemää selvitystä vaan jotain epämääräistä asian hautomista, jolla ei ole aikarajaa ja johon ei tarvitse ottaa kantaa.

Sen sijaan hallituksen opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoi yksiselitteisesti, että Rkp ei kannata Ruanda-mallia.

– Emme sitä Ruanda-mallia (kannata), se on ihan varmaa. Sehän on malli, joka ei ole Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen hyväksymä. Emme sellaista edistä, Henriksson totesi.

Kannattaa huomata kiero sanamuoto. Henriksson ei sanonut, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin olisi ilmoittanut, että EIT ei voi hyväksyä Ruanda-mallin periaatetta eli kansainvälisen suojelun tarjoamista Euroopan ulkopuolelta. Jos sellainen lausunto olisi annettu, siitä kyllä kuultaisiin. Sen sijaan EIT ei ole myöskään erikseen ilmoittanut, että se hyväksyy mallin, koska EIT ei anna sellaisia lausuntoja.



Yle: Ursula von der Leyen Suomessa: "Eurooppalaiset päättävät, kuka Eurooppaan tulee" 4.6.2024

Eurooppalaiset poliitikot kuten Ursula von der Leyen päättävät, ja he haluavat jotain muuta kuin muut eurooppalaiset.

Yle kysyi Von der Lyenilta myös turvapaikkapolitiikan muutoksesta.

Britannia on tunnetusti päättänyt ulkoistaa turvapaikanhakua Ruandaan. Yle kysyi komission puheenjohtajalta, onko ajatus turvapaikanhaun siirtämisestä Euroopan rajojen ulkopuolelle leviämässä laajemmin Eurooppaan ja onko ajatus hyvä.

Von der Leyen totesi, että EU on vastikään sopinut uudesta muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikasta. Hänen mukaansa se vahvistaa Euroopan ulkorajoja.

– Olemme nopeuttaneet turvapaikkaprosesseja. Ne ovat reiluja, mutta tiukkoja.

Miten turvapaikanhakijoiden houkuttelu vetotekijöitä lisäämällä "vahvistaa Euroopan ulkorajoja"?

Turvapaikkaprosesseja ei ole nopeutettu, eikä EU:n maahanmuuttosopimuskaan sitä tee. Jos von der Leyen viittaa rajamenettelylakiin, niin se ei itsessään tuo mitään erityistä uutta turvapaikkaprosessia nopeuttavaa vaan tietynlaisen kehikon jo nykyään mahdollisille käytännöille.

Von der Leyenin mukaan näkökulmaa turvapaikkapolitiikkaan on laajennettava koskemaan ihmiskaupan vastaisia toimia.

– Ihmiskauppa on rikollisuutta, jossa liikkuu miljardeja euroja, hän huomautti.

Ruanda-malli tekisi lopun eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää hyödyntävästä ihmiskaupasta.

EPP:n kärkiehdokkaan mukaan siirtolaisten lähtömaiden kanssa on tehtävä yhteistyötä ja niiden kehitykseen on investoitava. Samalla järjestäytynyttä ihmiskauppaa vastaan on taisteltava yhdessä.

– Meille on tärkeää, että me eurooppalaiset päätämme, kuka Eurooppaan tulee ja missä olosuhteissa, eivätkä päätöstä tee salakuljettajat ja ihmiskauppiaat.

Kaikki lähtömaiden ja läpikulkumaiden kanssa tehtävä rahoitus ja yhteistyö on ehdollistettava siihen, että Eurooppaan pyrkivien siirtolaisvirrat saadaan tyrehdytettyä.

Von der Leyenin puheet ovat irvokkaita, kun hän komissioineen on ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden paras kaveri mahdollistaessaan laittomien siirtolaisten jatkuvan massamaahanmuuton. Ihmissalakuljetus loppuisi kuin seinään, jos tänne  ilman viisumia yrittävät palautettaisiin automaattisesti ja poikkeuksetta Euroopan ulkopuolelle tulokiellon kanssa.



MTV: Päätoimittajan kommentti: Onko miljoona turvapaikanhakijaa ongelma? Tänä iltana siihenkin saadaan vastauksia 5.6.2024

Jos viiden vuoden takaiset EU-vaalit olivat ilmastovaalit, tällä kertaa maanosan läpileikkaava ja eri maiden äänestäjäkuntaa liikuttava teema on aivan toinen. Nämä eurovaalit tullaan todennäköisesti muistamaan maahanmuuttovaaleina. Tarkemmin sanottuna kyse on turvapaikanhausta ja laittomasta siirtolaisuudesta, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.

Minulla ei ole mitään muistikuvaa, että viiden vuoden takaiset EU.vaalit olisivat olleet ilmastovaalit. Mistä vaalitenteissä silloin väiteltiin, kun EU:n kyky vaikuttaa ilmastoon on minimaalinen, äärimmilläänkin vain luokkaa asteen sadasosia?

Se kuitenkin on selvää, että nämä vaalit eivät ole maahanmuuttovaalit. Europarlamentissa tai komissiossa ei tule olemaan pöydällä mitään Ruanda-mallia, johon sekavissa suomalaisissa vaalitenteissä on viitattu ja tarkoitettu sillä myös jotain ihan muuta Ruanda-mallia.

Jos vaaleissa puhutaan maahanmuutosta, pitäisi puhua EU:n uudesta maahanmuuttosopimuksesta, joka pitäisi kaataa tai ainakin kaikki sitä tukeneet poistaa asemistaan.

Vain kolmisen viikkoa sitten EU-maiden johtajat siunasivat EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen, jonka tarkoituksena on saada hallintaan unionin alueelle yhä voimakkaampana suuntautuva siirtolaisuus ja turvapaikanhaku.

EU-maihin jätettiin vuonna 2023 runsaat miljoona turvapaikkahakemusta, suurin osa niistä Saksaan, Italiaan, Espanjaan ja Ranskaan. Kasvua edellisvuoteen oli 20 prosenttia.

Laittomia rajanylityksiä oli vajaat 300000; niissä prosentuaalinen kasvu oli vielä suurempi. Tyypillisiä lähtömaita ovat Syyria, Afganistan, Bangladesh ja Turkki.

Turvapaikkasopimus itsessään samoin kuin valtavirtaistunut ajatus turvapaikkakäsittelyn hivuttamisesta EU:n rajojen ulkopuolelle kertovat yhdestä asiasta: ainakin osa EU-maiden päättäjistä on huolissaan. Mitä tapahtuu, jos tulijoiden virtaa ei saada poikki, ja se jatkuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?

Voi itku, mitä analyysiä.

EU:n turvapaikkasopimus kertoo liittovaltiokehityksestä ja haittamaahanmuuton priorisoimisesta. Siinä ei yritetäkään saada tulijoiden virtaa poikki vaan päinvastoin kasvattaa virtoja ja painostaa jäsenmaat EU:n määräämään haittamaahanmuuttoon Euroopan ulkopuolelta. Vuoden 2015 tilanteeseen sovellettuna kriisiä ei olisi turvapaikkasopimuksen opeilla koskaan lopetettu rajat sulkemalla vaan rajat olisi päinvastoin avattu koko maailmalle ja tulijat jaettu ympäri Eurooppaa.

Ei myöskään ole mitään "valtavirtaistunutta ajatusta turvapaikkakäsittelyn hivuttamisesta EU:n rajojen ulkopuolelle", jos sillä viitataan Ruanda-malliin. Kokoomuksen ja muiden mokuttajien ajama turvapaikkaprosessin mahdollistaminen kolmansissa maissa on sama vanha komissionkin aikoinaan ajama kamala ajatus EU:n omista turvapaikanhakukeskuksista lähtömaiden lähellä ja kriisialueilla. Niihin ei lennätettäisi turvapaikanhakijoita EU-alueelta kuten Ruanda-mallissa, vaan niistä lennätettäisiin ihmisiä Eurooppaan.

Poliittisesti aihe ei toki ole riidaton. Se on nähty tähän mennessä kotimaankin vaalikentillä. Se, onko miljoona turvapaikanhakijaa per vuosi ongelma, tuntuu jakavan jyrkästi vasemmiston ja oikeiston puolueita. Vasemmistopuolueille turvapaikanhakijoiden oikeudet vaikuttavat olevan etusijalla.

Ihmisoikeusliturgian käyttäminen massamaahanmuuton puolustamiseksi ei tarkoita, että kyse olisi oikeasti ihmisoikeuksista. Li Andersson, Antti Lindtman tai Sofia Virta eivät ole kertoneet, miksi kansainvälistä suojelua ei voisi tarjota EU:n tuella myös EU:n ulkopuolelta, kun tämä on jo nyt todellisuutta ylivoimaisesti suurimmalle osalle maailman pakolaisista.

Oliko Petteri Orpo eri mieltä myös itsensä kanssa, kuten Li Andersson väitti?

[...]

Kokoomuksen turvapaikkapoliittisesta linjasta ei ota Erkkikään selvää, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi tiistaina HS:n suuressa eurovaalitentissä. Andersson ihmetteli tentissä, että pääministeripuolue ei kannata sitä mallia, joka on itse asiassa listattu hallituksen EU-vaikuttamiseen avaintavoitteisiin.

"Kannattaa", huikkasi Petteri Orpo (kok) tähän väliin.

Andersson jatkoi, että Orpo tuntuu olevan tämän lisäksi eri mieltä myös itsensä kanssa. Orpo oli Anderssonin tulkinnan mukaan tiistain tentissä eri linjoilla kuin oli ollut maanantain vaalitentissä.

No, katsotaanpa mitä Orpo sanoi maanantaina ja tiistaina.

Tammikuun puolivälissä Petteri Orpon hallitus julkaisi Suomen avaintavoitteet EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan vaikuttamiseksi -asiakirjan.

Siinä todetaan: Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa.

Maanantaina Iltalehden vaalitentissä viitattiin tähän kirjaukseen hallituksen avaintavoitteista ja kysyttiin kannattaako kokoomus siis niin sanottua Ruanda-mallia.

"Siinä muodossa, missä Ruanda-malli ymmärretään, ei kannata", Orpo vastasi.

Ruanda-mallilla viitataan Britannian kaavailuihin siirtää turvapaikanhakijoita Ruandaan odottamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Myönteinen päätös ei kuitenkaan toisi oikeutta päästä Britanniaan vaan hakijat saisivat jäädä Ruandaan. Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat joutuisivat palaamaan lähtömaahansa.

Selvä, kokoomus ei siis kannata Ruanda-mallia. Tämän jälkeen Iltalehden toimittaja kysyi, miten asia voi silti kuitenkin olla yksi hallituksen EU-vaikuttamisen avaintavoitteista.

Orpon mukaan kyse on siitä, että selvitetään mahdollisuutta toimia yhteistyössä kolmansien maiden kanssa. Toimittaja muistutti tähän, että avaintavoitteissa käytetty verbi oli edistää, ei selvittää.

Orpo tarkensi, että kokoomus ei tarkoita mallia, jossa kaikki turvapaikanhakijat siirrettäisiin kolmanteen maahan odottamaan käsittelyä. "Tässä asiassa on pakko tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kymmenen vuotta on puhuttu kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyötä - vain sen avulla ongelma ratkeaa", Orpo sanoi.

Tällä kolmansien maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä voitaisiin Orpon mukaan estää se, että ihmiset eivät lähtisi vaaralliselle matkalle Välimeren yli salakuljettajien matkassa. Välimeri on hautausmaa, Orpo sanoi.

Toimittaja ihmetteli edelleen, että miten Orpolla voi olla eriävä näkemys hallituksen EU-avaintavoitteen kirjauksen kanssa. Orpon mukaan näin ei ole. "Edistetään, selvitetään mahdolisuuksia toteuttaa turvapaikan haku kolmannessa maassa", Orpo sanoi.

Tiistaina Helsingin Sanomien tentissä kysyttiin samaa asiaa. Kysymys kuului: Pitäisikö EU:n siirtää turvapaikkamenettely unionin rajojen ulkopuolelle?

Petteri Orpo nosti punaisen lapun eli vastasi "ei".

"Miten Orpo voi?", Harry Harkimo ihmetteli ääneen ja hihitti päälle.

Orpo siis vastasi kieltävästi, vaikka oli edellisenä päivänä edellisenä päivänä kannattanut asian selvittämistä/edistämistä.

Myös tentin yhtenä juontajana toiminut HS:n Brysselin kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainenkin hämmästyi.

Yllättävää, Hartikainen totesi ja ihmetteli, miten Orpo voi nostaa punaisen lapun, vaikka asian edistäminen mainitaan hallituksen avaintavoitteissa ja sitä paitsi kokoomuksen europuolue EPP:kin kannattaa turvapaikkaprosessin siirtämistä kolmansiin maihin.

"Emme ole esittäneet sitä, että koko turvapaikanhaku ja suojelun tarjoaminen siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle", Orpo selitti. Hänen mukaansa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tarvitaan osaratkaisuna ongelman ratkaisemisessa.

"Katsotaan pystytäänkö järjestämään turvallisissa kolmansissa maissa turvapaikanhakuprossessi ja suojelun tarjoaminen. Sitä ei pystytä sataprosenttisesti siirtämään EU:n ulkopuolelle", Orpo sanoi

Tähän tentaattori Jarno Hartikainen totesi, että ei kukaan ole esittänytkään turvapaikkojen hakemiseen siirtämistä kokonaisuudessaan kolmansiin maihin. Siihen ei pyri edes Britannia Ruanda-mallissaan.

Hartikainen kysyi, onko Orpon mielestä turvapaikanhaun ulkoistaminen eurooppalaisten arvojen mukainen malli.

Tähän Orpo vastasi, että tarkoitus olisi estää ihmisiä lähtemästä salakuljettajien matkassa kohti Eurooppaa. "Välimeri on suuri hautausmaa", Orpo totesi jälleen. Orpo toisti myös sen, että asiaa pitää selvittää.

Kieltämättä Erkillä voi olla tekemistä saada selkoa kokoomuksen linjasta.

Helsingin Sanomat 4.6.2024

Eiköhän tuo ole tullut tarpeeksi selväksi, että kokoomus ei tule edistämään Ruanda-mallin käyttöönottoa ja että Orpo ei halua keskustella koko aiheesta. Hallituksen EU-tavoitekirjauksen muotoilu ei tiettävästi vaikuta mihinkään konkreettiseen Suomessa tai EU:ssa. Suomi ei ole edes ilmoittanut kieltäytyvänsä EU:n turvapaikanhakijasiirroista.

Yksi väisti kiusallisen kysymyksen, toinen kiusaantui – Näin puolue­johtajat pärjäsivät tentissä

Tiistaina eduskuntapuolueet kohtasivat eurovaalien merkeissä Sanomatalossa Helsingissä.

Helsingin Sanomien eurovaalitenttiin osallistuivat puolueiden puheenjohtajat, paitsi keskustasta paikalla oli varapuheen­johtaja Petri Honkonen.
...
Helsingin Sanomien politiikan toimittajat Veli-Pekka Lehtonen ja Teemu Muhonen analysoivat kunkin puheenjohtajan onnistumista tentissä.

Helsingin Sanomat 4.6.2024

Li Andersson (vas)


Veli-Pekka Lehtonen: Korosti jälleen YK-tason pakolais­järjestelmän etuja, ja ajoi Purraa nurkkaan humaaniudesta.

Oli asiakysymyksissä vahva.

Asiakysymyksissä vahva? Andersson väitti, että ottamalla Eurooppaan enemmän YK:n kiintiöpakolaisia, ihmisiä tulisi vastaavasti vähemmän turvapaikanhaun kautta. Ei niin mitään järkeä, kun kyse on lähes täysin eri ihmisistä. Kiintiöiden pitäisi olla vähintään miljoonia, että se näkyisi turvapaikanhaussa, eikä välttämättä silloinkaan vähentävästi, koska liikkuvuus lisää liikkuvuutta.

Anderssonin mukaan kiintiöitä kasvattamalla vältettäisiin myös epäselvyydet turvapaikkatutkinnassa, kun kaikilla olisi valmiina pakolaisstatus. Eihän YK:n tuntemattomille ihmisille lähes automaattisesti jakamaa pakolaisstatusta voi verrata eurooppalaiseen turvapaikkatutkintaan, jossa suurin osa Eurooppaan tulevista saa kielteisen päätöksen ja vain pieni osa pakolaisstatuksen.

Tuossa Hesarin tentissä annettiin taas alusta alkaen mahdollisuus sekoittaa ns. Ruanda-malli sen vastakohtaan eli EU:n turvapaikanhakukeskuksiin, kun kysyttiin puolueiden kantaa "pitäisikö EU:n siirtää turvapaikkamenettely unionin rajojen ulkopuolelle". Siirtää EU-alueelle tulevat turvapaikanhakijat EU:n ulkopuolelle tutkinnan ajaksi vai pysyvästi? Vai perustaa nykyisen järjestelmän rinnalle turvapaikanhakukeskuksia ympäri maailmaa? Toimittaja väitti Orpolle, että tällainen on "hallitusohjelmassa". Siis mikä? Orpo kuvasi vastauksessaan mallia, joka tarkoittaa nimenomaan turvapaikanhakukeskuksia, joiden kautta saisi suojelua lähtemättä Eurooppaan. Se taas vastaa periaatteeltaan YK:n pakolaisleirejä.

Orpo heitti vastauksessaan käsittämättömän kommentin, että Ruanda ei ole hänen mielestään "millään mittarilla turvallinen maa". Millä Orpon mittareilla se sitten on turvaton maa ja etenkin niillä mittareilla, joita EU käyttää turvapaikanhakijalle turvallisen maan määrittelyssä?

Riikka Purra (ps)

Veli-Pekka Lehtonen: Ruanda-malli on yksi puolueen vaaliteemoista, mutta tentissä Purra totesi, että malli on kallis, tehoton eikä se tule toteutumaan "vähään aikaan". Onko tämä sitä kaksilla rattailla ajamista?

Purra kylläkin viittasi Britannian mallin toteutukseen, joka on tosiaan järkyttävän kallis. Ei ole avattu, miksi turvapaikkatutkinta ja suojelun tarjoaminen olisi välttämättä näin kallista halvassa maassa. Kustannuksia voi leikata jo kehitysavun ehdollistamisella.

Samoin Britannin mallin toteutus on järkyttävän tehoton, koska siihen on kompromissina leivottu kaikenlaisia poikkeuksia ja lievennyksiä, joiden takia se koskee vain harvoja. Mallin on toimiakseen koskettava mahdollisimman monia, mieluimmin erottelematta kaikkia.

Jatkoi maahanmuutto­pelottelua todeten, että "Afrikan manner on täynnä nuoria ihmisiä, jotka ovat tulossa Eurooppaan".

Urpilaisen suusta sama on kivapuhetta.

Antti Lindtman väisti toimittajan kysymyksen, miten EU:n uusi maahanmuuttosopimus vähentää turvapaikanhakijoiden määrää. Eihän se vähennäkään vaan lisää, mutta Lindtman heitti epämääräisesti, että sopimus "antaa jäsenmaille mahdollisuuksia paremmin hallita" ja puhui sitten muusta. Lindtman kehtasi nostaa kahdeksi olennaiseksi asiaksi palautukset (joiden helpottamiseksi Sdp ei tee eikä ehdota mitään, eikä esimerkiksi hyväksy kehitysavun ehdollistamista) ja "juurisyyt" (joiden ratkaiseminen Euroopasta käsin on mahdotonta ja yrittämisen vaikutus paremminkin liikkumista lisäävä kuin vähentävä).

Li Anderssonin mukaan tärkeimmät keinot vähentää turvapaikanhakijoiden määrää ovat ilmastopolitiikka (!) ja kehitysapu (!).
Välimereen hukkuvien määrää Andersson vähentäisi kasvattamalla kiintiöpakolaiskiintiöitä (!). Esitettyjen keinojen vaikutus noihin ongelmiin on kylläkin niin lähellä nollaa, että sitä on mahdoton havaita. Sitten Andersson väitti, että palautusten toimimattomuus ei ole ongelma, jos turvapaikkaprosessi on onnistunut. Toisin sanoen palautusten epäonnistuminen johtuu Anderssonin mukaan vain virheellisistä kielteisistä päätöksistä (!). Mutta kaiken huippu, kun Andersson omien totaalisen toimimattomien ehdotustensa jälkeen hyökkäsi Purran kimppuun: "Kuunnelkaa Riikkaa Purraa! Ei ratkaisun ratkaisua! Ei mihinkään!"

[Lahti-Saloranta]

Luulisi että johainen oivaltaa tuon Ruandamallin toimintaperiaatteen. Se vähentäisi Välimereen hukkumisia kun tiedossa olisi että siitä meren ylityksestä ei seuraisikaan elinikäinen ylöspito Euroopassa vaan palautus sinne meren taakse kotoisiin oloihin. Säästöjäkin tulisi kun täällä elätettävien ja hyysättävien määrä vähenisi ja ennen kaikkea tänne pyrkivien määrä romahtaisi.

[Lalli IsoTalo]

Luulisi että johainen oivaltaa tuon Ruandamallin toimintaperiaatteen.

Jeps. Periaatehan on yksinkertainen:

1. Ei turvapaikkaselvityksiä Suomessa.
2. Ei turvapaikkoja Suomesta.
3. Profit (= säästyneet elinkaarikustannukset, vajaat miljoona per tp-hakija)

Mutta valtamedia ja poliitikot monimutkaistavat, hämmentävät ja vääristelevät yksinkertaista asiaa, koska haluavat täyttää Suomen vaarallisilla haittamamueläteillä lähi-idästä ja Afrikasta. Syytä ei jokainen ei todellakaan oivalla. Tuskin syytä ymmärtävät edes ne onnettomat, jotka tätä mielenvikaisuutta edistävät.

Tulevat sukupolvet, antakaa näille hyödyllisille idiooteille anteeksi, jos pystytte. He eivät totisesti tiedä, mitä ovat tekemässä.

[Roope]

Hallituksen linja turvapaikanhakuun EU:ssa hämmentää – näihin kahteen lauseeseen se kiteytyy

Hallituksen linja turvapaikanhakuun EU:n ulkorajoilla on herättänyt hämmennystä. Turvapaikanhaun ulkoistaminen on puhuttanut tentistä toiseen, mutta lisää vettä myllyyn heitti pääministeri Petteri Orpon (kok.) vastaus Helsingin Sanomien tentissä.

Puoluejohtajilta kysyttiin, pitäisikö turvapaikanhaku siirtää EU:n ulkopuolelle. Orpo vastasi kysymykseen ei.

– Me emme ole esittäneet sitä, että koko turvapaikanhaku ja suojelun tarjoaminen siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle. Me tarvitsemme osaratkaisuna turvapaikkamenettelyn lisäksi sen, että tehdään kolmansien maiden kanssa yhteistyötä ja katsotaan pystytäänkö järjestämään myös turvallisissa kolmansissa maissa turvapaikanhakuprosessi ja suojelunkin tarjoaminen, Orpo tasapainoili tentissä.

Mikä Suomen hallituksen linja EU:n turvapaikkapolitiikassa sitten tarkalleen ottaen on?

[...]

Hallituspuolue RKP ei kuitenkaan kannata turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlecreutzin mukaan RKP ei pidä turvapaikan haun ulkoistamista realistisena toimintatapana.

– Ei käytännössä eikä myöskään taloudellisessa mielessä. Lähtökohta on, että jos joku hakee Suomesta turvapaikkaa, niin silloin hakee Suomesta turvapaikkaa Ja turvapaikka myönnetään Suomeen, Adlecreutz sanoo.

Adlecreutzin mukaan hallituksen linjaus ei tarkoita sitä, että Suomi ajaisi niin sanottua Ruanda-mallia. Samaa on toistanut myös pääministeri Petteri Orpo.

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen tulkitsee asiaa toisin.

[...]

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) katsoo, että Suomen hallitus on käytännössä sitoutunut edistämään mallia, joka tosiasiassa vastaa Ruanda-mallia. Rantanen katsoo, että hallituksen yhteinen linja asiassa on selkeä, mutta uskoo, että tulevilla vaaleilla voi olla kannanottoihin vaikutusta.

– Se on ihan sama, mikä se malli on, mutta pointti on ihan sama kuin Ruanda-mallissakin. Eli että henkilöiden turvapaikkaprosessi ja suojelun antaminen tapahtuu turvallisessa kolmannessa maassa. Se on ihan sama mikä maa se on, Rantanen heittää.

Rantasen mukaan EU:n pitäisi pikaisesti lähteä kartoittamaan, minkä maiden kanssa yhteistyöhön voidaan ryhtyä. Hänen mukaansa yhteistyökumppaneita pitäisi hakea sieltä, missä reitit kulkevat.

[...]

Rantasen tulkinnan mukaan turvapaikanhaun ulkoistaminen Ruanda-mallilla ei ole ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.

EU-tasolla oleva ratkaisu voisi olla myös niin sanottua Ruanda-mallia lievempi.

Esimerkiksi Italialla on oma ratkaisu Albanian kanssa: turvapaikanhakijoita voidaan siirtää Albaniaan väliaikaisesti, mutta turvapaikanhaku toteutetaan Italian lakien mukaan ja turvapaikka myönnetään Italiaan.

Italian esimerkkiin vetosi myös kokoomuksen varapuheenjohtaja Pia Kauma Ylen A-studiossa.

Yle 5.6.2024

Helpompi uskoa hallituksen linjasta kaikkia muita kuin sisäministeri Rantasta, jonka hallituksen mallista käyttämät muotoilut sitä paitsi vastaavat täysin Orpon kuvausta. Ruanda-mallin pointti kun ei ole, että "henkilöiden turvapaikkaprosessi ja suojelun antaminen tapahtuu turvallisessa kolmannessa maassa" "missä reitit kulkevat", sillä tämä toteutuu myös Orpon tyrkyttämissä EU:n omissa turvapaikanhakukeskuksissa, jotka perustettaisiin EU:n ulkorajojen vastaanoton lisäksi, ei tilalle.

Ruanda-mallin pointti on, että EU-alueelle tulevat turvapaikanhakijat siirretään pysyvästi Euroopan ulkopuolelle, mitä ei tapahdu myöskään Italian mallissa.

Muutenkin keskustelu aiheesta on vaaleissa korkeintaan akateemista, sillä vaalien tuloksesta riippumatta Ruanda-malli ei tule olemaan pöydällä EU:ssa seuraavankaan komission aikana, vaan halukkaiden jäsenmaiden on itse tai ryhmänä ryhdyttävä toteuttamaan mallia, jos haluavat asiaa edistää.

[Roope]

Sekava keskustelu Ruanda-mallista hämmentää – kannat vaihtuvat ja asiat sekoittuvat

EU-vaalien alla Suomessakin on alettua puhua yhä enemmän turvapaikkaprosessiin liittyvästä Ruanda-mallista. Dosentti Hanna Tuomisen mukaan tapa, jolla siitä puhutaan, on sekava.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa työskentelevän Tuomisen mukaan ongelmana on se, että mallia ei ymmärretä samalla tavalla.

– Ihmiset tarkoittavat sillä hieman eri asioita. Tämä sekoittaa paljon vaalien aikana käytyä keskustelua turvapaikkapolitiikasta.

Ruanda-malliksi on nimitetty Isoon-Britanniaan tulevien paperittomien siirtolaisten tai turvapaikanhakijoiden lähettäminen Ruandaan. Sopimus pohjautuu maiden väliselle kehitys- ja maahanmuuttosopimukselle.

[...]

Helsingin Sanomien vaalitentissä Orpo äänesti turvapaikkamenettelyn ulkoistamista vastaan, mikä eroaa aiemmasta kannasta. Hän on myös vaaliväittelyissä nostanut esiin kolmas maa -yhteistyön, joka Tuomisen mukaan on eri asia kuin Ruanda-malli.

– Meillä on Euroopassa käytössä monta eri mallia. Tuntuu siltä, että poliitikotkin rupeavat sekoittamaan näitä.

Hän nostaa esiin Italian ja Albanian yhteistyön, jossa Italian viranomaiset tulevat Albaniaan selvittämään pakolaisten vastaanottoa.

Tuominen alleviivaa, ettei eri käytäntöjä voi niputtaa yhteen.

– Malleilla on olennaisia eroja oikeudelliselta ja moraaliselta kannalta.

Tuomisen mielestä Ison-Britannian Ruanda-malli on käytännössä mahdoton toteuttaa.

– Jos kaikki nämä ihmiset laitettaisiin lentokoneisiin ja lähetettäisiin Ruandaan, siinä ei ole mitään järkeä. Päinvastoin tässä luodaan tällaista pelotetta, jolla pyritään sitten ehkäisemään salakuljettajien toimintaa.

Yle 5.6.2024

Ei kaikkien Ruandaan lähettäminen ole mahdotonta toteuttaa, mutta ei kaikille tosiaan voida järjestää sellaisia olosuhteita kuin Britannian mallissa. Kansainvälisten sopimusten velvoitteet kuitenkin täyttyisivät jo pakolaisleirille lähettämisestä eli suojan tarjoamisesta.

Dosentti Tuominen selitti haastattelussa että "tämä rikkoo turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia hakea kansainvälistä suojaa tai sitten palautuksen kieltoa", millä hän ilmeisesti viittasi turvapaikanhakijoiden siirtoihin ja hakemuksen käsittelyyn kolmannessa maassa. Tämä ei pidä lähtökohtaisesti paikkaansa, vaan riippuu täysin toteutuksesta siinä missä eri EU-maissakin.

Tuomisen mukaan Ruanda-malli tulisi "äärimmäisen kalliiksi", koska "summaan sisältyy erilaisia tukia, joilla pyritään tukemaan palautetun ihmisen elinolosuhteita, koulutusta ja työllistymistä". Vaikea uskoa, että tällaiset tuet olisivat Afrikassa suurempia kuin Suomessa, eivätkä ne muutenkaan kuulu kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin. Kyse on suojan tarjoamisesta, ei pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen takaamisesta.

Ratkaisuksi miljoonaan vuosittain EU-alueelle saapuvaan turvapaikanhakijaan Tuominen esittää Li Anderssonin lailla pakolaiskiintiöiden kasvattamista. Myös Tuominen perustelee tätä sillä, että "turvapaikkahakemukset käsitellään jo pakolaisleireillä", vaikka YK:lla ei tietenkään ole turvapaikkatutkintaa vastaavaa prosessia miljoonien ihmisten taustan selvittämiseksi vaan käytännössä pelkkä kumileimasin, jolla kaikki paitsi tunnistetut sotarikolliset määritellään "pakolaisiksi". Tuomisen toinen Anderssonilta tuttu keino on kehitysavun lisääminen, jotta "pystytään parantamaan olosuhteita niillä alueilla, joilla ihmisillä ei ole mitään tulevaisuutta".

Kummankaan esitetyistä keinoista ei ole havaittu toimivan tässä tarkoituksessa, eurooppalaisten auttamisresursseilla ei voi kääntää miljardien ihmisten elämää ja elinoloja, eivätkä ne oletettavasti edes vähennä vaan lisäävät myös turvapaikka- ja muuta haittamaahanmuuttoa.