EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Roope]

Maailmalla ja meilläkin tänään Höblässä on uutisoitu, että europarlamentin EPP-ryhmä, johon kokoomus kuuluu, aikoo esittää tulevassa eurovaaliohjelmassaan turvapaikanhaun ulkoistamista Euroopan ulkopuolelle eli ns. Ruanda-mallia.

EU-högern vill ta till kontroversiell asylhantering

EU:s nya migrationspakt är ännu inte slutligt spikad – men redan nu diskuteras nästa steg. Asylhantering utanför EU förs fram av den samlade EU-högern inför valet i vår.

[...]

I det valmanifest som antagits finns också förslag om att sköta hanteringen av asylansökningar utanför EU, på liknande sätt som Italien vill göra genom att skicka asylsökande och migranter till Albanien, och som Storbritannien vill göra i Rwanda.

– Vi måste minska antalet ankomster. Det här budskapet är viktigt för vår politiska kampanj, sade EPP-ledaren Manfred Weber i onsdags, enligt nyhetssajten EU Observer.

Hbl 7.3.2024

Von der Leyen's EU group plans Rwanda-style asylum schemes

The European Commission chief, Ursula von der Leyen, has given her support to controversial migration reforms that would involve deporting people to third countries for asylum processing and the imposition of a quota system for those receiving protection in EU countries.

Manfred Weber, the leader of the European People's party (EPP), said the policies – similar to the UK's Rwanda scheme – had been worked out with all the parties in the EPP political group, which includes von der Leyen's Christian Democrat Union in Germany.

Warning that "the far right wants to destroy Europe from the inside", Weber said the EPP would be "crystal clear" about its desire to reduce immigration in the campaign for the European elections in June.

Asked if von der Leyen – who is expected to be nominated as the EPP's candidate for European Commission president at its annual congress in Romania – backed these policies, Weber said: "All the programmatic positions of the European People's party are [supported] also by Ursula von der Leyen ... We do this as a team together.

He added: "What European people expect from us – and here the European People's party will be, in the campaign, crystal clear – you have to lower the numbers of arrivals. And we have to separate the visitors who are refugees and asylum seekers who should get the protection they need."

The policy is seen as an initiative to head off the rise of far-right and extremist parties such as the AfD in Germany. It envisages the EU doing a series of deals with non-EU states with a view to deporting people who have arrived via irregular migration routes for asylum processing in those "safe" third countries.

The draft law advocating the fundamental change in European asylum regime will be considered at the EPP's annual congress in Bucharest on Wednesday as part of the party's manifesto discussions.

The Guardian 6.3.2024

Olisihan se hienoa ja aivan uskomaton suunnanmuutos federalisteilta, mutta valitettavasti ei kuitenkaan totta.

Vielä ei ole tiedossa, mitä EPP-ryhmän vaaliohjelmaan tarkalleen tulee, mutta ei ainakaan Ruanda-mallia. Sen sijaan EPP ilmeisesti esittää perustettavaksi lähtömaiden lähelle turvallisiin maihin turvapaikanhakukeskuksia, joihin myös EU-alueelle saapuneita voitaisiin siirtää, ja joista hyväksytyt lennätettäisiin EU-maihin kiintiöiden mukaan. Tätä sitten myydään eurovaaleissa tiukkana maahanmuuttopolitiikkana ja turvapaikanhaun vähentäjänä.

EPP:n aiempia linjauksia:

Notwithstanding, discussions should also continue on the possibility of allowing the lodging of asylum applications outside the EU territory, which could create a legal pathway to the Union for beneficiaries of international protection. In this context, the EPP Group also supports the quick adoption of the EU Resettlement Framework.

EPP Group Position Paper on Asylum and Migration 1.2.2023

What we see is often just the last leg of a terrible journey. A journey that began much further afield. We must also prevent people from leaving by processing asylum applications in EU reception centres outside the EU, where asylum seekers can be safely received and their claims assessed in an efficient, dignified and humane manner.

EPP: Safe borders, safe Europe: a European asylum and migration policy that welcomes and protects 15.2.2024

[Roope]

EPP esittää kolmansien maiden turvapaikkajärjestelmää houkutellakseen oikeistolaisia äänestäjiä

Uusi manifestilupaus on räikeä yritys viedä huomio pois puolueen tuesta EU:n maahanmuuttosopimukselle.

Keskustalainen Euroopan kansanpuolue (EPP) mainostaa maahanmuuttoa koskevia uudistuksia, jotka jäljittelevät Britannian epäonnistunutta Ruandan "suunnitelmaa", jossa maahanmuuttajat karkotetaan ulkomaille turvapaikkakäsittelyä varten. Tämä on räikeä yritys vedota oikeistoon ennen Euroopan parlamentin vaaleja, ja kuten eräs Brysselin sisäpiiriläinen kertoi The Guardianille, se saa vasemmiston "sekoamaan".

Euroopan parlamentin ryhmä hyväksyi keskiviikkona manifestinsa, jossa sanotaan laittomasta maahanmuutosta:

"Haluamme toteuttaa turvallisten kolmansien maiden käsitteen. Jokainen EU:ssa turvapaikkaa hakeva voitaisiin siirtää myös turvalliseen kolmanteen maahan ja käydä siellä läpi turvapaikkaprosessi."

Britannian konservatiivipuolueen yritys karkottaa laittomat siirtolaiset Ruandaan on epäonnistunut joka vaiheessa, kärsinyt tappioita tuomioistuimissa ja joutunut ihmissalakuljettajien naureskelun kohteeksi. On epätodennäköistä, että lentoja Afrikan valtioon lähtee ennen tämän vuoden parlamenttivaaleja, ja sen jälkeen on vielä epätodennäköisempää, että konservatiivit ovat virassaan saattamassa politiikkaa loppuun.

[...]

Nähtäväksi jää, vakuuttaako EPP:n uusi kanta kolmansien maiden käsittelystä äänestäjät, jotka suhtautuvat vakavasti maahanmuuttoasioihin ja jotka saattavat muistaa ryhmän johtavan tuen EU:n maahanmuuttosopimukselle.

Kansalainen 9.3.2024

Kaikki tuntuvat nykyään hokevan tuota "Ruandaa", jolloin jää huomaamatta, että EPP:n malli on uutisoidun perusteella kaukana Ruanda-mallista.

Ison-Britannian Ruanda-mallissa turvapaikanhakijat siirretään ja he jäävät pysyvästi Ison-Britannian ja Euroopan ulkopuolelle riippumatta Ruandassa tapahtuvan turvapaikkatutkinnan lopputuloksesta. Ruanda-mallin soveltaminen kaikkiin tulijoihin johtaisi nopeasti Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän romahtamiseen. Ei tänne tulla, jos tänne ei voi jäädä.

EPP:n mallissa turvapaikanhakijat (tai osa heistä) siirrettäisiin siinäkin Euroopasta kolmansiin maihin turvapaikanhakukeskuksiin, joista voisi kaikesta päätellen hakea turvapaikkaa myös suoraan. Myönteisen päätöksen saaneet kuitenkin lennätettäisiin EU-maihin kiintiöiden mukaan. EPP:n malli houkuttelisi liikkeelle miljoonia ihmisiä.

[qwerty]

Sopinee parhaiten tänne.

KK 40/2024 vp

Kirjallinen kysymys hallituksen EU- ja turvapaikkapolitiikasta

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa hallituksen EU-politiikkaa ohjaavia linjauksia. Avaintavoitteista tulevalle EU-kaudelle linjattiin EU-ministerivaliokunnassa 17.1. Tätä koskevan muistion mukaan "Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa". Linjauksen tultua julkiseksi mediassa on keskusteltu niin sanotusta "Ruanda-mallista".
---
Oikeudellisten velvoitteiden lisäksi pakolaispolitiikassa on kyse moraalisista velvoitteista.
---
Suomeen ei kohdistu erityisen laajamittaista turvapaikanhakua.
---
UNHCR:n koordinoima pakolaisten uudelleensijoittaminen pakolaiskiintiössä on toimiva keino auttaa hallitusti erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia, kuten lapsiperheitä.
---
Pakolaisoikeudessa on pitkään puhuttu ulkoistamisesta (externalisation), jossa tyypillisesti rikkaat länsimaat pyrkivät ulkoistamaan vastuuta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta rajojensa ulkopuolelle — ja pitämään tulijat rajojensa ulkopuolella ihmisoikeuksien kustannuksella.
---
EU-maiden tiukka maahanmuutto- ja rajapolitiikka sekä turvallisten ja laillisten maahantuloreittien ja -välineiden puute ovat ajaneet turvaa tai parempaa elämää hakevia epätoivoisiin ratkaisuihin, vaarallisille reiteille ja ihmissalakuljettajien armoille.
---
Vastuun ulkoistamisen ja uuskolonialistisen politiikan sijaan tarvittaisiin rikkaiden EU-maiden oikeudenmukaista globaalia vastuunkantoa ja toimivaa keskinäistä vastuunjakoa. Vastuunjakoa ollaankin lisäämässä hyväksytyllä EU:n laajalla turvapaikkauudistuksella käyttöön otettavalla velvoittavalla vastuunjakomekanismilla, joka on myös ulkorajavaltio Suomen edun mukaista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus sitoutunut perustuslain 1 §:n mukaisesti kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä toteuttamaan maahanmuutto- ja EU-politiikkaa tavalla, joka perustuslain 22 §:n edellyttämällä tavalla turvaa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista?

Helsingissä 23.2.2024
Veronika Honkasalo vas

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon, puolustamiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin. Hallituksen tavoitteena on niin kansallisella kuin EU-tasolla, että apu kohdentuu kaikkein hädänalaisimmille ja järjestelmän väärinkäyttö estetään. Hallituksen tavoitteena on minimoida Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi sekä tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa mm. kiristämällä uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä ja estämällä perusteettomia uusintahakemuksia. Lisäksi lähtökohtana on, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.

Valtioneuvoston seuraavan EU-vaalikauden 2024-2029 ennakkovaikuttamisen tavoitteena on, että muuttoliikepolitiikassa tulee panostaa vahvoihin ja toimiviin kumppanuuksiin lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa hyödyntäen EU-virastojen kyvykkyydet täysimääräisesti. Suomi edistää EU-tasolla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena on muuttoliikepaineen hillintä sekä ihmissalakuljetuksen ehkäisy. Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Suomi edistää ja tukee myös EU-tason aloitteita mm. turvallisten kolmansien maiden määrittämiseksi sekä turvapaikkaprosessissa että palautuksissa.

EU-tasolla tehdään kokonaisvaltaista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Viimeisin merkittävä askel on EU:n ja Tunisian heinäkuussa 2023 allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja, jolla Tunisia tuetaan kokonaisvaltaisesti ja pyritään hallitsemaan muuttoliikettä Tunisiasta Eurooppaan. Seuraavaksi komissio on suunnittelemassa Tunisian kaltaista kokonaisvaltaista yhteistyösopimusta Egyptin kanssa. Tavoitteena on syventää yhteistyötä ja samalla auttaa maata ylläpitämään yhteiskunnallista ja makrotalouden vakautta. Lisäksi Mauritanian kanssa ollaan solmimassa ei-sitovaa järjestelyä muuttoliikeyhteistyön tehostamiseksi.

Hallitus seuraa tarkasti muiden maiden suunnitelmia, jotka liittyvät turvapaikkaprosessin toteuttamiseen kolmansissa maissa. Isossa-Britanniassa ollaan parhaillaan valmistelemassa ns. Ruanda-mallia. Kyseinen järjestelmä turvapaikkaprosessin toteuttamiseksi ja suojelun tarjoamiseksi kolmannessa maassa on Ison-Britannian korkeimman oikeuden ratkaisussa katsottu olevan sekä kansallisen lainsäädännön että kansainvälisten sopimusten mukainen. Ongelmana oli kuitenkin siirtäminen juuri Ruandaan, jonka ei ratkaisussa katsottu tällä hetkellä voivan taata palautuskiellon loukkaamattomuutta. Ison-Britannian lisäksi myös monet EU-maat suunnittelevat turvapaikkaprosessin toteuttamista kolmansissa maissa. Italia on tehnyt Albanian kanssa sopimuksen, joka koskee kansainvälisiltä merialueilta pelastettujen turvapaikanhakijoiden siirtämistä Albaniaan turvapaikkakäsittelyn ajaksi ja joka toteutetaan Italian lainkäyttövallan ja lainsäädännön puitteissa Albaniassa. Italian ja Albanian parlamenttien lisäksi myös Albanian korkein oikeus on hyväksynyt kyseisen järjestelyn, ja myös Euroopan komissiosta on alustavasti pidetty tämäntyyppistä järjestelyä EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden mukaisena. Saksan hallitus puolestaan on päättänyt tehdä selvityksen turvapaikkaprosessin toteuttamisesta kolmansissa maissa, ja Itävalta on solminut yhteistyösopimuksen Ison-Britannian kanssa Ruanda-tyyppisen järjestelyn valmistelemiseksi. Myös EU-tasolla toteuttavissa muuttoliiketoimissa noudatetaan luonnollisesti EU-lainsäädäntöä, ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Helsingissä 12.3.2024
Sisäministeri Mari Rantanen

[Roope]

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon, puolustamiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin. Hallituksen tavoitteena on niin kansallisella kuin EU-tasolla, että apu kohdentuu kaikkein hädänalaisimmille ja järjestelmän väärinkäyttö estetään.

Ei ole ainakaan toimenpiteiden perusteella. Ei sinne päinkään.

Hallituksen tavoitteena on minimoida Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi sekä tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa mm. kiristämällä uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä ja estämällä perusteettomia uusintahakemuksia.

Minimoida turvapaikkamekanismi? Mitä mahtaakaan tarkoittaa, mutta esimerkiksi Suomen EU:n korkeimpiin turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentteihin ei ole odotettavissa korjausta. Suomen vetovoimatekijät hakevat Euroopassa vertaistaan jatkossakin.

Lisäksi lähtökohtana on, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.

Ei ole. Ei näy esimerkiksi välittömien palautusten mahdollistamisen ehdollistamista viisumi- ja kehitysapupolitiikkaan, jonka mahdollisimman nopeat palautukset vähimmillään vaatisivat.

Valtioneuvoston seuraavan EU-vaalikauden 2024-2029 ennakkovaikuttamisen tavoitteena on, että muuttoliikepolitiikassa tulee panostaa vahvoihin ja toimiviin kumppanuuksiin lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa hyödyntäen EU-virastojen kyvykkyydet täysimääräisesti. Suomi edistää EU-tasolla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena on muuttoliikepaineen hillintä sekä ihmissalakuljetuksen ehkäisy. Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa.

Kaikkialla toistettu koodisana "rakentavasti" taitaa tarkoittaa, että "ei oikeasti". Hallitus ei suostu täsmentämään, mitä mallia se oikein kannattaa. Ilmeisesti kokoomuksen aiemmissa kannanotoissaan esittämiä Euroopan ulkopuolisia turvapaikanhakukeskuksia, jotka ovat järjettömyyden huippu.

Hallitus seuraa tarkasti muiden maiden suunnitelmia, jotka liittyvät turvapaikkaprosessin toteuttamiseen kolmansissa maissa. Isossa-Britanniassa ollaan parhaillaan valmistelemassa ns. Ruanda-mallia.

Pääministeri Orpohan nimenomaan irtisanoutui ns. Ruanda-mallista.

Kyseinen järjestelmä turvapaikkaprosessin toteuttamiseksi ja suojelun tarjoamiseksi kolmannessa maassa on Ison-Britannian korkeimman oikeuden ratkaisussa katsottu olevan sekä kansallisen lainsäädännön että kansainvälisten sopimusten mukainen. Ongelmana oli kuitenkin siirtäminen juuri Ruandaan, jonka ei ratkaisussa katsottu tällä hetkellä voivan taata palautuskiellon loukkaamattomuutta.

Ongelmana ei ole ollut turvapaikanhakijoiden tai turvapaikkaprosessin siirtäminen Ruandaan vaan turvapaikkaprosessin toteuttaminen ruandalaisten omilla kriteereillä, jotka poikkeavat eurooppalaisista.

Italia on tehnyt Albanian kanssa sopimuksen, joka koskee kansainvälisiltä merialueilta pelastettujen turvapaikanhakijoiden siirtämistä Albaniaan turvapaikkakäsittelyn ajaksi ja joka toteutetaan Italian lainkäyttövallan ja lainsäädännön puitteissa Albaniassa. Italian ja Albanian parlamenttien lisäksi myös Albanian korkein oikeus on hyväksynyt kyseisen järjestelyn, ja myös Euroopan komissiosta on alustavasti pidetty tämäntyyppistä järjestelyä EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden mukaisena.

Italian järjestely ei ole muun Euroopan kannalta nykytilannetta parempi, sillä Italian hyväksymisprosentit ovat Suomen ohella EU:n huippua, ja hyväksytyt turvapaikanhakijat siirtyvät jatkossakin Italiasta oleskeluluvan kanssa muualle Eurooppaan, mahdollisesti jopa EU:n uuden maahanmuuttopaktin mukaisina kiintiösiirtoina.

Helsingissä 12.3.2024
Sisäministeri Mari Rantanen

Et vastannut Honkasalon typerään kysymykseen.

[Roope]

Höblässäkin tänään julkaistu ruotsalaisen uutistoimisto TT:n juttu, jossa annetaan ymmärtää, että rajojen sulkeminen ei estä laitonta siirtolaisuutta.

Eurooppa sulkeutuu – mutta siirtolaisten määrä kasvaa

Teräslevyt, piikkilanka, kaiuttimet ja valvontajärjestelmät pitävät siirtolaiset poissa. Satojen kilometrien aidat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana synnyttäneet sen, mitä kriitikot kutsuvat Linnake Euroopaksi. Mutta miten miljardirakennelmat oikeasti pysäyttävät ketään, on kiistanalaista.  (käännös) 

TT 11.3.2024

Eipä siitä oikeasti ole epäselvyyttä, että ilman ulkorajojen suojelua Eurooppaan pyrkisi valtavasti paljon enemmän ihmisiä. Tuhansien kilometrien rajaa on tietysti mahdoton valvoa ja sulkea täydellisesti, mutta varsinainen ongelma onkin se, ettei ulkorajan laittomasti ylittäneitä voida poistaa Euroopasta kuin äärimmäisen vaikeasti jos ollenkaan.

Jutussa laittoman maahantulon hankaloittamiseen tarkoitetut Euroopan sisä- ja ulkorajojen aidat rinnastetaan mielikuvatasolla Berliinin muuriin.

Esteiden rakentaminen suhteellisen yksinkertainen toimenpide – mutta lähinnä symbolinen sellainen, sanoo Bernd Parusel [ruotsalaisen tutkimuslaitos Siepsin asiantuntija].

– Se voi maksaa paljon, mutta ei tarvitse lakimuutoksia tai yhteisen eurooppalaisten järjestelmän toimimisen miettimistä. Se on signaalipolitiikkaa kotimaisille valitsijoille – näytetään, että ryhdytään voimakkaisiin toimenpiteisiin.
...
Silti rajojen yli yrittävien – ja onnistuvien – siirtolaisten määrä kasvaa.

– Kun ihmiset eivät pääse läpi, he yksinkertaisesti valitsevat toiset reitit. Siirtolaisvirrat ohjataan toisille, usein vielä vaarallisemmille reiteille. Mutta ihmiset eivät lakkaa yrittämästä, sanoo Parusel.  (käännös)

Monet lakkaavat yrittämästä. Mitä vaikeampaa sisäänpääsy on, sitä vähemmän tulijoita.

Mutta monet myös jatkavat yrittämistä, koska laiton rajanylitys ja sisäänpääsy palkitaan Euroopan mielipuolisten sääntöjen perusteella sisään jäämisellä.

Vuonna 2023 Euroopassa rekisteröitiin 380 000 laitonta rajanylitystä EU:n rajaviranomainen Frontexin mukaan. Se on korkein luku sitten vuoden 2016.

– Se tarkoittaa, että on valtavan vaikeaa vähentää epätyypillisten siirtolaisten määrää nykyisillä keinoilla. EU ja jäsenvaltiot jatkavat silti samalla linjalla, koska ne eivät näe vaihtoehtoja, sanoo Bernd Parusel.  (käännös)

Nykyisillä keinoilla. EU kieltäytyy hyväksymästä ja ottamasta käyttöön keinoja, joilla laittomien rajanylitysten määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä.

– Selväkielellä sanottuna: Mikään ei estä ihmisiä ylittämästä rajaa. Ei muuri, ei aita, ei meri, ei joki, sanoi Frontex-johtaja Hans Leijtens saksalaiselle Die Welt -lehdelle tammikuussa.  (käännös)

Tietysti estää. Frontexilla ei vain ole aikomustakaan estää ihmisiä ylittämästä rajoja. Frontexille annettu tehtävä on varmistaa, että ihmiset pääsevät EU-alueelle, eivätkä kansalliset rajavartijat estä sitä.

EU-maat ovat yksimielisiä, että vuosien 2015-2015 kaltainen pakolaiskriisi on vältettävä. Mainittu turvapaikka- ja maahanmuuttosopimus, josta jäsenmaat ja EU-parlamentti sopi hiljattain, pyrkii pysäyttämään siirtolaiset jo ennen kuin he tulevat unionin rajoille. Käytännössä se tarkoittaa, että tuhansia siirtolaisia tullaan pitämään lukittuina turvapaikkakeskuksiin EU:n ulkorajoilla, kirjoittaa Politico.  (käännös)

Roskaa. En löydä kuvatunlaista Politico-lehden artikkelia, mutta jos tuossa viitataan EU:n määrittelemään rajamenettelyyn, niin sillä ei ole mitään merkitystä tulijamäärän kannalta. Maahanmuuttopaktin olennainen uudistus on EU-maiden välisten turvapaikanhakijasiirtojen betonoiminen EU:n turvapaikkapolitiikan ytimeen. Vain harvoja koskeva ja lopputuloksen kannalta samantekevä rajamenettely on sen rinnalla merkityksetön yksityiskohta, eikä se esimerkiksi Suomen versiossa edes lukitse ketään minnekään.

[Roope]

^Löytyihän se:

Politico: EU backs tough new migration rules, shifting right 8.2.2024

Politico esittää, että EU:n uusi maahanmuuttopakti on äärioikeiston unelma, kun se oikeasti turvapaikanhakijasiirtoineen on federalistien vuosikymmenien CEAS-lobbauksen tulos.

NGOs see the pact as pandering to the far-right.

The EU approved on Thursday a migration deal that will see thousands of asylum-seekers — potentially including children — locked up.

The Migration Pact, approved by EU ambassadors, is seen by NGOs and the political left of pandering to the far-right as it proposed the detention of unaccompanied minors deemed to be a security risk, and will, in certain cases, see migrants locked up in detention centers for up to six months.

"The theory is that by making people suffer with hostile policies you create a deterrent and fewer people will arrive. But in practice people will still arrive because they have no choice, so there's no deterrent effect – just the suffering," said Catherine Woollard, Director of the European Centre on Refugees and Exiles.

[...]

When a preliminary agreement was struck on the deal in December, Cornelia Ernst, an MEP from Germany's leftist Die Linke, wrote on X the pact was "a dramatic day for the rights of people seeking protection in Europe: a dream of the right-wing populists in the EU coming true."

This rightwing shift is, however, highly unlikely to solve Europe's migration issues, since it would either see many migrants jailed indefinitely — hard to stomach for many in a continent that wants to be a beacon of human rights — or have to find a way to increase the number of migrants returned to the country from which they left (a figure that's just around 20 percent at present and is seen as the Achilles heel of the bloc's approach to migration).

Rajamenettelyyn sisältyy kyllä periaatteessa mahdollisuus soveltaa sitä myös silloin, kun "hakija voi olla uhka kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle", mutta kynnys on äärettömän korkea. Politicon väite tuhansista kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi lukkojen taakse suljettavista ei perustu yhtään mihinkään, eikä silläkään olisi vain harvoja koskevana pelotteena mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Suomen rajamenettelyversiossa ei muutenkaan käytetä suljettuja laitoksia. Suomessa rajamenettelyyn poimitut vain velvoitetaan pysymään avoimissa vastaanottokeskuksissaan.

[qwerty]

Riikan omalla kanavalla on tällainen kannanotto. Ruanda-malli, jossa turvikset pysyvät EU:n ulkopuolella.

2024-03-13 YT / Purra: European Asylum Policy needs to be reformed (1:51)
ECR Bureau, March 2024, Helsinki.

[Roope]

Demokraatti: YK:n siirtolaisuusjärjestön johtaja: Hallitusten tulisi olla varovaisia, kun ne harkitsevat poikkeamista kansainvälisestä oikeudesta 21.3.2024

Hallitusten tulisi olla varovaisia, kun ne harkitsevat poikkeamista kansainvälisestä oikeudesta. Näin sanoo YK:n alaisen kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n pääjohtaja Amy Pope, kun keskustelun aiheena ovat Suomen itärajan tilanne, välineellistetty maahantulo ja valtioiden kyky reagoida siihen kansainvälisen oikeuden puitteissa.

-  Voisi olla helppoa tai poliittisesti hyväksyttävää sanoa, että emme aio noudattaa kansainvälistä oikeutta tässä yhdessä tapauksessa. Mutta siitä voisi tulla ennakkotapaus tai malli muille maille jättää kansainvälinen oikeus huomioimatta muissa tapauksissa, joissa seuraukset voivat olla paljon vakavampia.

Kansainvälisen oikeuden rikkominen on jo ennestään arkipäiväistä, eikä esimerkiksi Venäjällä ole siinä minkäänlaista kynnystä. Kun pushbackien mahdollistaminen on Suomen tapauksessa lisäksi määräaikaista, perusteltua ja kaikille ymmärrettävää, mikä oikeasti muuttuisi?

Vuoden 2015 kriisi Euroopassa johtui siitä, että EU-maat rikkoivat vaivihkaa sopimuksia mielensä mukaan ja päästivät tai jopa kuljettivat (Ruotsi, Kreikka jne.) laittomat siirtolaiset alueidensa läpi seuraaviin maihin. Kriisi saatiin viimein hallintaan sulkemalla rajoja, vaikka sitäkin moitittiin sopimusten vastaiseksi.

Keskiviikkona Suomessa vieraillut Pope kertoo matkansa aikana nousseen jatkuvasti esiin, miten toimia rajalla tilanteissa, joita ei ehkä osattu odottaa, kun pakolaisten oikeuksia käsitteleviä sopimuksia alun perin neuvoteltiin.

-  Näin pitkän maarajan hallinta ei voi olla ainoa keino. Tämän on oltava osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä geopoliittisiin konflikteihin että siirtolaispolitiikkaan, Pope sanoo.

Pope muistuttaa Geneven pakolaissopimuksen olennaisesta roolista rajatoimissa.

Rajoituksilla voi olla huonoja puolia myös esimerkiksi talouden ja perhesiteiden ylläpidon kannalta, ja tämän kanssa hallituksen on tasapainoiltava, hän arvioi.

-  Suomen hallituksella on suvereeni oikeus hallita rajojaan ja päättää omasta maahanmuuttopolitiikastaan. Meidän tehtävämme on tarjota niin paljon asiantuntemusta, tietoa ja faktoja kuin pystymme.

Sopimuksia neuvoteltaessa ei ollut aavistustakaan, että niiden myöhempiä ihmisoikeusfundamentalistisia eurooppalaisia tulkintoja tultaisiin käyttämään maanosien välisen massamaahanmuuton mahdollistajina tai aseena sotaa käyvän maan vihamielisessä toiminnassa. Nyt sopimuksia pidetään mahdottomina muuttaa, mutta toisaalta myös niiden osista irtisanoutuminen on poliittisesti äärimmäisen vaikeaa.

Mutta olennaista tosiaan, kuten Popekin painottaa, että Suomella on suvereeni oikeus päättää, keitä tänne päästetään.

EU:N tasolla päästiin joulukuussa poliittiseen sopuun maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuspaketista monen vuoden yrityksen jälkeen.

Pope pitää positiivisena ylipäätään sitä, että EU-maat pääsivät asiassa yhteisymmärrykseen.

-  On myös erittäin myönteistä, että sopimuksen taustalla oli tunnustus, että Eurooppa tarvitsee muuttoliikettä. Että nykyisen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen valossa Eurooppa ei voi jatkaa kehitystä samalla tasolla, ellei se kehitä kattavampaa maahanmuuttopolitiikkaa.

En ollut kuullut tuollaisesta tunnustuksesta, mutta sopii kieltämättä kuvioon, kun sopimus ei estä vaan helpottaa haittamaahanmuuttoa, jonka hillitsemisellä sopimusta perusteltiin EU-propagandassa.

Häntä kuitenkin huolettaa joidenkin jäsenmaiden maahanmuuttopolitiikka ja siirtolaisuuden vastainen narratiivi.

Popen mukaan hallitusten on tärkeää huomioida sekä ihmissalakuljetuksen verkostot laittoman maahanmuuton taustalla, että tarve turvallisemmille ja laillisille muuttoreiteille.

-  Ilman kattavaa lähestymistapaa emme pysty torjumaan laitonta maahantuloa.

Tässä Pope edustaa sinnemäkeläistä koulukuntaa, jonka mukaan sama laiton haittamaahanmuutto muuttuu etumerkiltään positiiviseksi, kun se laillistetaan. Eihän se niin mene.

EU:n ulkopuolella Britanniassa hallitus yrittää torjua kanaalin yli tulevaa siirtolaisliikettä lakiesityksellä, joka lähettäisi turvapaikanhakijoita Ruandaan, jonne turvapaikan saavat ihmiset myös jäisivät. Hallitus edistää edelleen suunnitelmaa, vaikka korkein oikeus piti aiempaa lakiesitystä laittomana.

-  Ruandan tilanne korostaa, kuinka vaikeaa on yrittää luoda tapoja, joilla ihmisten turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin oikeudenmukaisesti maan ulkopuolella, Pope sanoo.

-  Emme ota kantaa minkään tietyn hallituksen yhteen menettelytapaan, mutta todisteet osoittavat, että toiminnalliset, logistiset, eettiset, oikeudelliset ja muut huolenaiheet voivat ylittää ne edut, joita hallitus toivoo saavuttavansa tällaisella politiikalla.

Ruanda-mallin tapaus korostaa, kuinka vaikeaksi Euroopassa tehdään kaikki yritykset turvapaikkajärjestelmän ulkoistamiseksi pois Euroopasta, vaikka se on yhtään pitemmällä aikavälillä ainoa toimiva ratkaisu.

Pope nostaa esiin Maailmanpankin viimevuotisen raportin, jonka mukaan ihmiset ja työpaikat yhdistävä siirtolaisuus voi hyödyttää merkittävästi niin siirtolaista itseään, lähtömaata kuin kohdemaata.

-  Samalla kun yritämme torjua laitonta maahanmuuttoa tai sellaisten turvapaikanhakijoiden suurta määrää, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan, emme voi unohtaa isoa kuvaa. Siirtolaisuuden lopettaminen olisi katastrofaalista, ei vain Euroopalle, vaan koko maailmalle.

Nykyinen siirtolaisuus vasta onkin katastrofaalista Euroopalle. Olisi välttämätöntä hillitä sitä huonommasta päästä, mutta sen sijaan halutaan lisätä nimenomaan kouluttamattomien ihmisten, usein muslimien, maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta.

Pope kokee, että maahanmuuttoa koskeva retoriikka ei suurilta osin vastaa todellisuutta, jossa ikääntyvä väestörakenne aiheuttaa jo nyt ongelmia monessa Euroopan maassa, ja lukuisat maat kärsivät työvoimapulasta.

-  Jossain vaiheessa maahanmuuttajista tulee kilpailua.

Ei meille tule pulaa tai kilpailua kouluttamattomista maahanmuuttajista. Ei ainakaan, jos työnantajat velvoitetaan viimein vastaamaan täysimääräisesti hankkimansa halpatyövoiman maahanmuuton kustannuksista.

Häntä huolettaa, että tällä hetkellä ei rakenneta järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat ihmisten turvallisen ja järjestelmällisen maahantulon ja yhteiskuntaan integroitumisen.

-  Samalla meidän on tunnustettava, että ihmisten muuttopaineet erityisesti ilmastonmuutoksen myötä vain kasvavat. Haavoittuvimpia yhteisöjä ovat ne, jotka jo nyt kohtaavat ilmastovaikutuksia: kuivuus, myrskyt, tulvat, aavikoituminen, kyvyttömyys viljellä, kalastaa tai hankkia elantoa. He tulevat muuttamaan, Pope sanoo.

-  On tärkeää, että hallitukset yhdessä tunnustavat nämä paineet eivätkä odota, kunnes miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan.

Esimerkiksi Pope nostaa konfliktien jo valmiiksi heikentämän Somalian, jota nyt koettelevat ilmastonmuutoksen seuraukset. Maassa kärsittiin viime vuonna sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.

Sittenpä lähtevät, mutta ei Eurooppaan. Moninkertaisesti Eurooppaa suuremmassa Afrikassa on tilaa.

-  Ihmiset eivät halua nähdä ihmishenkien menetyksiä Darienin viidakossa tai Välimerellä. Se, että sitä tapahtuu niin suurissa määrin, osoittaa, etteivät hallitukset ole pystyneet kehittämään kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa maahanmuuttoon.

Kokonaisvaltaisempi lähestymistapa EU:n rajoilla olisi "no means no". Muuten ihmishenkiä menetetään yhä enemmän.

[Roope]

Rapauttaako Orpon hallitus ihmisoikeuksia? "Monet päättäjät ovat rakentaneet uransa eurooppalaisten arvojen vastustamiselle"

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen muistuttaa siitä, että keskeisin Euroopan unionin perusarvoista on ihmisarvon kunnioittaminen ja loukkaamattomuus. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen, kun eduskunta käsitteli Suomen EU-avaintavoitteita tänään keskiviikkona.

Kyllönen arvostelee sitä, miten herkästi Suomen hallitus on valmis sivuuttamaan ihmisoikeudet esimerkiksi turvapaikkakysymyksissä.

– Toisin kuin pääministeripuolueelle vaikuttaa käyneen, me vasemmistossa emme ole hukanneet merikorttejamme, ja arvokompassikin on tallessa, Kyllönen sanoo.

Kyllösen mukaan Suomen vaikuttamistyön ytimessä tulee olla EU:n perusarvojen mukaisen politiikan johdonmukainen edistäminen. Hän painottaa sitä, että ihmisoikeuksista tinkiminen on EU:n perusarvojen ja perussopimusten, kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain vastaista.

Lisäksi Kyllönen muistuttaa siitä, että turvapaikanhaun ulkoistaminen köyhempään, Euroopan ulkopuoliseen maahan on muualla todettu paitsi vastuuttomaksi, myös taloudellisesti järjettömäksi ja laittomaksi. Hän toteaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman porvarihallitus kuitenkin listanneen sen yhdeksi EU-vaikuttamisen kärkitavoitteistaan.

Kansan Uutiset 3.4.2024

Vasemmistoliiton Merja Kyllöseltä vakuuttavat perustelut, että "muualla" on "todettu" turvapaikanhaun ulkoistaminen Euroopan ulkopuolelle vastuuttomaksi, taloudellisesti järjettömäksi ja laittomaksi. Kyllönen onnistuu olemaan täysin väärässä.

Ulkoistamisen periaate on ainoa vastuullinen tapa auttaa. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö loppuisi ja auttaminen voitaisiin kohdistaa apua oikeasti tarvitseville vainotuille Euroopan ulkopuolelle, missä samoilla kustannuksilla voidaan auttaa noin sata kertaa suurempaa määrää ihmisiä kuin Euroopassa.

Ulkoistamisen periaate on ainoa taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Tuhansia miljardeja euroja kustantaneet turvapaikanhakijatulvat ja -virrat kuihtuisivat nopeasti pieniksi puroiksi ellei olemattomiin, jos viisumiton tulo johtaisi aina siirtoon pois Euroopasta.

Ulkoistamisen periaate on täysin laillinen. EU:n uuden maahanmuuttosopimuksen ytimessä on turvapaikanhakijoiden siirtäminen turvapaikanhakumaasta toisiin maihin.

Valitettavasti hallitus ei ole kertonut, mitä se täsmälleen ottaen aikoo tehdä turvapaikanhaun ulkoistamisen suhteen EU:ssa ja miten. Kaikesta päätellen ei käytännössä mitään.

[Roope]

EU-parlamentti äänestää turva­paikka­uudistuksesta, maille tulossa velvollisuus vastuun­jakoon

[...]

Paketissa säädetään pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta.

Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. Vaihtoehtona on myös tarjota maalle operationaalista tai teknistä apua.

ESILLÄ ovat myös uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta (niin sanottu entinen Dublin-sääntö). Päävastuu on pysymässä kuitenkin edelleen sillä maalla, joka turvapaikkahakemuksen ensimmäisenä vastaanottaisi.

Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon – hallituksen termein taakanjakoon – on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään solidaarisuusmekanismin.

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r) sanoi joulukuussa STT:lle, että Suomi päättää tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen turvapaikanhakijoita vastaanottamalla vai kustannuksiin osallistumalla.

"Suomen kaltaisen reunavaltion on hyvä huomata se, että paine, joka tällä hetkellä kohdistuu Etelä-Eurooppaan, voi joskus olla meidän rajallamme. Kyllä tällaiset yhteiset sopimukset ovat eittämättä Suomenkin intressien mukaisia", Adlercreutz sanoi tuolloin.

LAKIPAKETISSA otetaan kantaa myös Suomen itärajalla ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon.

Kriisitilanteita koskevassa ehdotuksessa halutaan varmistaa, että välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tarvittaessa tukea toisilta EU-mailta.

Tässä tilanteessa komission arvioinnin perusteella neuvosto päättää pakollisista solidaarisuustoimista ja poikkeuksista seulonta- ja turvapaikkamenettelyistä.

[...]

EU:n tilastojen mukaan EU-alueelle tehtiin viime vuonna 1,14 miljoonaa turvapaikkahakemusta, joka on suurin lukema sitten vuoden 2016.

Eniten hakemuksia tehtiin Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan.

Helsingin Sanomat 10.4.2024

Valtamediassa kuten tässä jutussa annetaan ymmärtää, että jäsenmaat voivat vapaasti valita, toteuttavatko "pakollisia solidaarisuustoimia" turvapaikanhakijasiirtoina vai rahallisena tai teknisenä tukena. Tämä pätee kuitenkin vain normaalitilanteessa.

Kun komissio toteaa mielivaltaisesti jonkin maan olevan "kriisissä" (esim. koska ulkorajavaltio, jonka kautta turvapaikkavirrat kulkevat => pysyvä "kriisi"), eivätkä muut jäsenmaat suostu vapaaehtoisesti riittävään määrään turvapaikanhakijasiirtoja kyseisestä maasta, komissio voi määrätä siirroista aiemmin kieltäytyneet jäsenmaat joko ottamaan turvapaikanhakijoita tai palautettavia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maakiintiöiden (puolet laskennallisesta osuudesta) mukaisen määrän. Tämä korvaa nykyisen Dublin-mekanismin.

[Lalli IsoTalo]

Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. Vaihtoehtona on myös tarjota maalle operationaalista tai teknistä apua.

Tärkeysjärjestyksen pitäisi olla:

1. Operationaalinen tai tekninen apu, siis martelaanpierijät, jotka ovat jo valtion taakkana.
2. Raha.
3. Haittamamut.

Kun elinkaarikustannus on 1 000 000+€, niin joku 15000€ (luku jonka hämärästi muistan jossain kuulleeni) olisi pieniä pähkinöitä.

[Roope]

Kun elinkaarikustannus on 1 000 000+€, niin joku 15000€ (luku jonka hämärästi muistan jossain kuulleeni) olisi pieniä pähkinöitä.

Päätyivät 20 000 euron maksuun, joten valinnasta ei pitäisi olla Suomen tapauksessa mitään epäselvyyttä, mutta tällaista valintaa ei siis ole tarjolla, jos komissio niin päättää.

[Eino P. Keravalta]

Kyynisesti ajatellen:

On lopputuloksena aivan sama, ollaanko itärajaa jatkossakin puolustamatta vai eikö - kiitos maahanmuuttopolitiikan puutteen Suomi on neekerimaa muutaman sukupolven kuluttua joka tapauksessa.

Suomalainen, Yleen ja Hesariin uskova keskivertotollo ei herää todellisuuteen ennenkuin tuhansien kehareiden laumat tunkevat omakotitaloalueille ja sitten ikkunoista sisään vaatimaan hyvitystä rasismista - osamaksuna käyvät luottokortit, elektroniikka, kulta ja neitseelliset tyttäret.

[Roope]

Yle/STT: EU-parlamentilta historialliseksi kuvattu päätös: pitkään väännetty maahanmuuttopaketti sai sinetin 10.4.2024

EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona pitkään valmistellun ja kiistellyn muuttoliike- ja turvapaikkalakiuudistuksen.

Laajassa maahanmuuttopaketissa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta.

Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. Vaihtoehtona on myös tarjota operationaalista tai teknistä tukea.

Uudistus antaa komissiolle vallan poistaa jäsenmailta valinnanmahdollisuus, jolloin kaikkien maiden on pakko ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Mikä voisi mennä pieleen?

Ennen äänestystä veikattiin, että vuosia valmistellun ja poliittisesti kiistellyn paketin läpimeno olisi vaikeaa.

Paketti sai kritiikkiä niin laitaoikeistosta kuin vasemmalta, tosin eri syistä.

Kansalaisjärjestöt ovat myös kritisoineet lakia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty varoitti, että uudistus lisää inhimillistä kärsimystä Euroopan rajoilla ja ihmisoikeusloukkausten riskiä.

Uudistuspakettiahan myytiin aikoinaan sillä, että se olisi muka painottunut palautuksiin. Nyt niistä ei enää puhuta mitään.

Amnesty valehtelee propagandassaan, että paketti muun muassa mahdollistaisi "laittomat pushbackit", kun se päinvastoin mahdollistaa Välimeren elintasopakolaisten jakamisen pitkin Eurooppaa.

Esillä ovat myös uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta. Päävastuu pysyy edelleen sillä maalla, joka turvapaikkahakemuksen ensimmäisenä vastaanottaa.

Mutta nyt vastuu hakemuksen käsittelystä voidaan komission omavaltaisella päätöksellä siirtää tulomaasta kaikille muille EU-maille, kuten komissio olisi tehnyt jo vuoden 2015 kriisissä, jos paketti olisi ollut silloin voimassa.

Eipä ihme, että europarlamentissa riemuittiin, että paketti hyväksyttiin ennen EU-vaaleja, jolloin siitä ei pääse syntymään "äärioikeiston" vaaliasetta.

Paketissa otetaan kantaa myös Suomen itärajalla ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon.

Kriisitilanteita koskevassa ehdotuksessa halutaan varmistaa, että välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tukea toisilta EU-mailta.

Paketissa otetaan siltä osin kantaa välineellistettyyn maahanmuuttoon, että paketti hyväksyy sen siinä missä muunkin turvapaikkamaahanmuuton, eikä anna mitään keinoja sen estämiseen. Paketti esittää ratkaisuksi jäsenmaiden väliset turvapaikanhakijasiirrot.

Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään mekanismin.

Suomi on Sipilän hallituksen ajoista asti vaatinut EU:lta turvapaikanhakijasiirtomekanismia, vaikka julkisuudessa on välillä teeskennelty varauksellista suhtautumista.

[F1nka]

Voisiko Suomi antaa Eva Biaudetin operatiivisena tukena? On ainakin miljardin euron arvoinen.

[ikuturso]

Jos turvapaikanhakijoita aletaan siirtelemään maista toiseen, niin pitää myös koko EU:n laajuisesti yhtenäistää turvapaikanhakijoiden saamat tuet ja etuudet.

Jos Kreikka ja Romania eivät suostu maksamaan jokaiselle turvikselle samaa mitä Suomi maksaa nyt, niin sitten Suomen tuet pitää laskea Kreikan ja Romanian tasolle. Muutenhan tulee eriarvoistuminen.

Sen jälkeen voisi schengenin alueella turvikset päästää liikkumaan minne haluavat. Onhan se ihmisoikeuksien rajoittamista jos veljeksistä Ahmed on Pariisissa ja Mehmed Rovaniemellä.

-i-

[Roope]

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen Ylen aamu-tv:ssä Sdp:n Eveliina Heinäluoman ja Vihreiden Saara Hyrkön kanssa.

Heinäluoma ja Hyrkkö tietysti ylistivät EU:n uutta maahanmuuttosopimusta ja "solidaarisuuselementtiä", mutta niin teki täysin kritiikittömästi myös Ronkainen, jonka mukaan CEAS-sopimus on "hieno asia ja askel eteenpäin" ja "yksi askel oikeaan suuntaan". Voi itku.

Enkä usko, että Ronkainen on eduskuntaryhmässä ainoa tai edes vähemmistöä. Onko yksikään PS-kansanedustaja kommentoinut, mikä katastrofi Dublin-sopimuksen romuttaminen ja turvapaikanhakijasiirtojen arkipäiväistäminen on?

Jos turvapaikanhakijoita aletaan siirtelemään maista toiseen, niin pitää myös koko EU:n laajuisesti yhtenäistää turvapaikanhakijoiden saamat tuet ja etuudet.

Jos Kreikka ja Romania eivät suostu maksamaan jokaiselle turvikselle samaa mitä Suomi maksaa nyt, niin sitten Suomen tuet pitää laskea Kreikan ja Romanian tasolle. Muutenhan tulee eriarvoistuminen.

Ideahan on juuri siinä, että Kreikan ja Romanian kaltaiset kulunsa minimoineet maat tulevat jopa tienaamaan turvapaikanhakijoista maksetuilla tuilla, jolloin siirtojen vakinnuttamista on helpompi perustella kansalaisille. Eiväthän ne muutenkaan jää tuollaisiin maihin vaan jatkavat jossain vaiheessa matkaa. Sama kuvio kuin suomalaisilla pikkukunnilla turvapaikanhakijoiden muutaman vuoden kotouttamiskorvausten ja muiden rahastusautomaattien kanssa.

Suomen tukia taas ei lasketa Romanian tasolle, koska "perustuslaki".

[Roope]

Ilta-Sanomat: Ursula von der Leyen puhui kriisistä Suomen itärajalla – EU-parlamentilta uusi ratkaisu raja­turvallisuuteen 11.4.2024

EU-parlamentin "uudella ratkaisulla" tarkoitetaan tässä siis sitä, että vain pahennetaan itse ongelmaa julistamalla koko maailmalle, että kaikki vaan tänne, ilmaiset lennot ulkorajojen rupumaista paremman sosiaaliturvan maihin.

EU-PARLAMENTTI hyväksyi eilen keskiviikkona pitkään valmistellun muuttoliike- ja turvapaikkalakiuudistuksen.

Sopimuksella halutaan luoda perusta oikeudenmukaisemmalle, tehokkaammalle ja kestävämmälle kehykselle muuttoliikkeen hallitsemiseksi.

Laajassa maahanmuuttopaketissa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta. Pakettiin kuuluu kymmenen uutta lakiehdotusta, joilla päivitetään EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä.

Lakipaketissa otetaan kantaa myös Suomen itärajalla ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon. Välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tarvittaessa tukea toisilta EU-mailta.

Jäsenmaa ei saa tukea esimerkiksi pushbackeihin tai turvapaikkaprosessin ulkoistamiseen Euroopan ulkopuolelle vaan tulijoiden rekisteröimiseen ja jakamiseen ympäri EU-maita. Tämä ei helpota vaan pahentaa itse ongelmaa.

Henkilöt, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, eivät saa tulla Euroopan unioniin, kun taas sotaa tai vainoa pakenevat voivat luottaa siihen, että saavat tarvitsemaansa suojelua.

Mihinkähän tämä väite on perustuvinaan? Ilmeisesti propgandan vääristämään käsitykseen rajamenettelystä, joka ei ainakaan Suomen versiossa estä yhtään ketään tulemasta Euroopan unionin alueelle. Rajamenettely ei muuta mitään olennaista minkään maan turvapaikkapolitiikassa.

EU-KOMISSION puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo muuttoliikkeen olevan haaste, johon on vastattava Euroopan tasolla.

– Ulkorajojen turvallisuus parantuu, von der Leyen kiittelee tiedotteessa.

Komission puheenjohtajan mukaan jatkossa saadaan paremmin tietoa rajanylittäjistä ja nopeampia ja tehokkaampia turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.

– Suhtaudumme yhteisvastuullisemmin ulkorajoillamme sijaitseviin jäsenvaltioihin, jotka hallitsevat laittoman maahanmuuton aiheuttamaa painetta. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat siis yhteisvastuutoimiin, mutta ne valitsevat, miten se on paras tehdä.

Sokeroinnista karsittuna von der Leyen väittää, että "ulkorajojen turvallisuus parantuu", kun kaikki otetaan sisään ulkorajoilta, rekisteröidään ja jaetaan muihin EU-maihin. Ei se paranna ainakaan jäsenmaiden turvallisuutta tai EU-alueen vakautta.

– Edelleen liikkumista Euroopan unionin sisällä ei kuitenkaan voida sallia. Uusien sääntöjen mukaan jäsenvaltiot tekevät tiiviimpää yhteistyötä edelleen liikkumisen estämiseksi. Pohjimmiltaan sopimuksessa on kyse siitä, miten voimme parhaiten käyttää voimiamme yhdessä.

Edelleen liikkumista "ei voida sallia", mutta sitä ei myöskään aiota estää, koska se vaatisi ihan eri tason keinoja.

Ursula von der Leyenin mukaan tärkeät osat kokonaisuutta ovat oikeudellinen kehys ja operatiivinen tuki jäsenmaille.

– Reagoimme jatkossakin kriiseihin – Lampedusasta Suomen rajalle ja Kanariansaarilta Kyprokselle.

Miten te sitten olette reagoineet Suomen rajan ja sitä paljon aikaisemmin edeltäneeseen Puolan ja Liettuan rajan kriisiin? Hoputtamalla oikeudellisen kehyksen eli sopimusten ja niiden tulkintojen päivittämistä nykyaikaan? Ei, vaan kiirehtimällä EU-maiden välisiä turvapaikanhakijasiirtoja ja lisäämällä komission valtaa turvapaikkapolitiikassa.

[Roope]

Kansan Uutiset: EU on päättämässä turvapaikkapolitiikasta ihmisoikeuksien vastaisesti, sanoo Silvia Modig 12.4.2024

Jutussa oli niin hölmöjä kommentteja Silvia Modigilta, että etsin netistä, olisiko jossain perustellut paremmin. Ei oikeastaan, mutta Kansan Uutisten "uutinen" vaikuttaa rakennetun Modigin kolmen kuukauden takaisesta blogikirjoituksesta.

Silvia Modig: EU hylkäsi ihmisoikeudet turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassaan 12.1.2024

Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksiä käsittelevä lakipaketti hyväksyttiin joulun alla, ja synkkä päätös jäi aivan liian vähälle huomiolle. Sopua EU:n vastuunjaolle on haettu vuosia, ja samaan aikaan Välimereen on hukkunut yli 2000 ihmistä joka vuosi. Nyt hyväksytty paketti ei kykene tarjoamaan ihmisarvoisia ratkaisuja siirtolaispolitiikan epäkohtiin. Päinvastoin: ratkaisu vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumisen EU:n rajoilla.

Maahanmuuttopolitiikka on pitkään ollut EU:n häpeäpilkku. EU:n oma meri- ja rajavartiolaitos Frontex on seurannut vierestä, kun pakolaisten kiikkeriä veneitä on hinattu pois EU:n aluevesiltä, jotta he eivät voisi jättää turvapaikkahakemusta.

En ihan ymmärrä, mitä Modig tällä tarkoittaa vai vihjaako johonkin salaliittoon. Frontexin alusten vierestä seuraamisilla (viitannee taannoiseen Frontex-kohuun) kun ei ole tekemistä EU:ssa sovitun maahanmuuttopolitiikan kanssa, eikä Frontexilla ole oikeutta puuttua kansallisten rajavartijoiden tekemisiin. Se nyt vielä puuttuisi, että Frontex ryhtyisi väkivalloin määräilemään jäsenmaiden rajavartijoita.

Euroopan parlamentti hyväksyi oman kantansa maahanmuuttopakettiin lokakuussa. Jo tällöin kritisoin päätöstä siitä, että prioriteetit käännettiin päälaelleen: sen sijaan, että pyrittäisiin pikaisesti auttamaan kipeiten turvaa tarvitsevia ihmisiä, uudessa mallissa pyritään pikaisesti tunnistamaan ne ihmiset, jotka eivät ole oikeutettu turvapaikkaan, ja palauttamaan heidät mahdollisimman nopeasti.

Modigin asenne on käsittämätön, kun hän ilmeisesti viittaa rajamenettelyyn, jolla tulijavirroista yritetään poimia eroon kaikkein ilmeisimmät turvapaikkahuijarit. Tätä ei siis saisi hänen mielestään edes yrittää.

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ei ole kiristetty näin paljoa koko EU:n historian aikana. Yhä harvempi tulee saamaan oikeudenmukaisen ja huolellisen käsittelyn turvapaikkahakemukselleen, kun päätöksiä tehdään kiireesti suoraan rajalla. Ihmisiä voidaan myös siirtää kolmansiin maihin. Tämä johtaa siihen että perustavanlaatuinen ihmisoikeus, oikeus hakea turvapaikkaa, ei toteudu EU:n rajoilla.

Modig on sekaisin tai valehtelee.

Maahanmuuttopaketti taakanjakoineen ei kiristä vaan löysentää turvapaikkapolitiikkaa. Rajamenettelyssä päätöksiä ei tehdä "suoraan rajalla" eikä niitä tehdä sen kummemmalla "kiireellä". Menettelyssä on neljän viikon tavoiteaika, mutta itse tutkintaprosessi on samanlainen kuin tavallinenkin. EU:n rajamenettely on kaukana esimerkiksi monien jäsenmaiden jo käyttämästä vuorokauden tai kahden pikakäsittelystä. Selvimmät päätökset (turvallinen lähtömaa jne.) tehdään jo nykyisinkin muutaman viikon kuluessa.

En tiedä, mihin Modig viittaa paheksuvasti siirroilla kolmansiin maihin, kun kuitenkin toisaalta vaatii EU-maiden välisiä pakollisia turvapaikanhakijasiirtoja. Sopimus ei ota kantaa tai mahdollista turvapaikanhakijoiden siirtoja Euroopan ulkopuolelle eli vaikkapa ns. Ruanda-mallia, jos Modig sitä vihjaa.

On aivan totta, että turvapaikkaa hakee myös moni sellainen ihminen, joka ei ole oikeutettu kansainväliseen suojeluun. Tämä johtuu siitä, että turvallisia ja laillisia reittejä ei ole olemassa. Turvapaikkaprosessia tulee uudistaa niin, että se tunnistaa turvan tarpeessa olevat mahdollisimman tehokkaasti. On myös luotava turvallisia ja laillisia reittejä heille, jotka tulevat hakemaan töitä ja rakentamaan uutta elämää itselleen.

Kun turvapaikkajärjestelmää käyttävät hyväksi huijarit, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, heillä ei myöskään ole järkeviä perusteita päästä tänne laillisten reittien kautta. Pelkkä töiden hakeminen tai uuden elämän rakentaminen ei ole viisumin tai oleskeluluvan peruste kuin tietyillä kriteereillä, joista ei ole syytä luopua. Ei ole mielekästä madaltaa tai poistaa rimaa huijareiden auttamiseksi.

Myös vastuunjako EU-maiden välillä jäi vajaaksi. Nyt jäsenmaat eivät ole velvoitettuja vastaanottamaan ihmisiä sellaisesta EU-maasta, jonne saapuu poikkeuksellinen määrä tulijoita, vaan oman vastuunsa voi hoitaa maksamalla tälle jäsenmaalle. Turvaa hakevat ihmiset jäävät pelinappuloiksi.

Aluksi näin, mutta komissio voi halutessaan julistaa jäsenmaan olevan turvapaikanhakijoiden vuoksi "kriisissä", jolloin turvapaikanhakijasiirrot muuttuvatkin muille jäsenmaille pakollisiksi. Komissiolla tuskin on varauksia olla käyttämättä tätä valtaa.

Tässä Suomikin osoitti kantojensa täyden ristiriitaisuuden: Suomi on systemaattisesti vastustanut EU:n sisäistä vastuunjakoa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä, mutta kun itärajalle saapui turvapaikanhakijoita, moni toivoi silti EU:n apua Venäjän hybridivaikuttamisen edessä. Vastuunjako tekisi tästäkin helpompaa ja oikeudenmukaisempaa.

Tämäkin pieleen Modigilta. Pakollisia turvapaikanhakijasiirtoja on välillä näön vuoksi vastustettu propagandassa Suomen sisällä (miten kävi kesällä 2015?), mutta niitä on päinvastoin vaadittu EU:n suuntaan kommunikoitaessa.

Tällä kannalla Suomi siis valitsee sen, että mikäli Venäjä mobilisoisi itärajalle suuren määrän ihmisiä, apua muilta jäsenmailta on turha pyytää. Tämä ei ole Suomen etu.

EU:lta ei ole toivottu apua turvapaikanhakijasiirroissa, jotka tietysti vain moninkertaistaisivat itärajan tulijamäärät, vaan tulijoiden pikakäännyttämisen estävien eurooppalaisten sopimusten ja fundamentalististen tulkintojen korjaamisessa. Komissio ei ole tehnyt asialle mitään.

EU:n uusi politiikka kääntää selkänsä paitsi kansainvälisille sopimuksille ja velvoitteille myös ihmisarvolle ja solidaarisuudelle. Sen myötä EU hylkäsi ihmisoikeudet turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassaan. Siksi olen todella pettynyt sopimukseen.

Absurdia valittaa EU:n CEAS-sopimuksen rikkovan kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Jos tämä ei ole pelkkää sanahelinää, vaan Modig viittaa näillä muuhun kirjoitukseensa, valittamiselle ei selvästikään ole mitään konkreettisia perusteita.

Henkilöä lähemmin tuntematta voin vain arvailla, onko tällainen hillitön faktoista piittaamaton hysteerisyys Modigin rooli äänestäjiensä miellyttämiseksi vai todellinen persoona.

[Roope]

Luulen, että nuo Modigin sekoilut selittyvät Amnestyn propagandalla ja "rikkinäisellä puhelimella". Amnesty maalailee propagandassaan mielikuvia, joista on tarkoituskin tehdä virheellisiä johtopäätöksiä.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus lisää ihmisoikeusloukkausten riskiä

Euroopan parlamentti äänesti eilen 10. huhtikuuta EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen puolesta. Uudistus heikentää eurooppalaista turvapaikkalainsääntöä huomattavasti. Se lisää EU:sta turvaa hakevien ihmisten kärsimystä ja ihmisoikeusloukkausten riskiä turvapaikanhakijan matkan jokaisessa vaiheessa.

"Jokainen neuvotteluvaihe siitä alkaen, kun uudistusta vuonna 2020 esiteltiin, on vain huonontanut lopputulosta. Uudistus ei paranna millään tavalla Euroopan toimia turvaa tarvitsevien ihmisten auttamiseksi, päinvastoin. Ihmisoikeuksien olisi pitänyt olla tämän uudistuksen keskiössä. Näin ei kuitenkaan ole. Uudistus heikentää turvaa hakevien ihmisten oikeuksia ja vaikeuttaa jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ", Amnesty Internationalin Suomen osaston asiantuntija Kaisa Korhonen painottaa.

"Sen sijaan, että EU panostaisi turvaa hakevien ihmisten ihmisarvoiseen vastaanottoon ja laajentaisi turvallisia reittejä, se ottaa jälleen uusia askeleita kohti suojeluun pääsyn vaikeuttamista. Tämä uudistus ei myöskään ratkaise EU:n turvapaikkajärjestelmän nykyisiä ongelmia, kuten turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin tehtyjen investointien riittämättömyyttä tai aidon solidaarisuuden puutetta."

Uudistus voi johtaa siihen, että yhä useammat ihmiset, myös lapsiperheet, joutuvat säilöönotetuiksi EU:n rajoilla. Uudistus myös avaa oven niin sanotuille hätätoimenpiteille, jotka asettavat lukemattomat ihmiset vaaraan joutua laittomien käännytysten kohteeksi Euroopan rajoilla.

Suomen on käännettävä turvapaikkapolitiikkansa suunta

Samaan aikaan, kun EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus sai viimeisen sinettinsä, Orpon hallitus kiristää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja -lainsäädäntöä rajusti ja nopealla aikataululla. Hallitus on tämän kevään aikana antanut useita lakiesityksiä, jotka heikentävät turvaa hakevien ja maahan muuttaneiden ihmisten asemaa.

"Suomen hallituksen ajama turvapaikkapolitiikka on hälyttävää jopa ihmisoikeuksien edistämisessä epäonnistuneen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen rinnalla. Hallitus on jopa kaavaillut poikkeuslakia, jolla olisi tuhoisat vaikutukset oikeusvaltioperiaatteellemme ja ennen kaikkea turvaa hakeville ihmisille. Hallituksen esitysten kokonaisvaikutusten ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ollut heikkoa ja lausuntoajat lyhyitä, vaikka esityksillä on laajoja vaikutuksia moniin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin", Kaisa Korhonen sanoo.

Suomen ja Euroopan pitäisi nyt panostaa siihen, että rajoille saapuvat ihmiset kohdataan ihmisoikeuksia kunnioittavalla, kestävällä ja hyvin resursoidulla tavalla.

"On kestämätöntä vaikeuttaa kotoutumista ja hankaloittaa suojeluun pääsyä Suomessa ja muualla Euroopassa tilanteessa, jossa maailmassa on enemmän turvaa hakevia ihmisiä kuin koskaan aiemmin."

Amnesty 11.4.2024

Tiedotteen osasiin purkamalla ja pääjärjestön englanninkielistä tiedottamista vasten voi päätellä, että valitus ei oikeasti koske konkreettisia kiristyksiä historiallisessa CEAS-sopimuksessa vaan "menetettyä tilaisuutta" (EU: Vote to adopt the Migration and Asylum Pact 'a missed opportunity') pakottaa jäsenmaat humanitaariseen massamaahanmuuttoon kertaheitolla eikä askel kerrallaan hivuttamalla.

"Sen sijaan, että EU panostaisi turvaa hakevien ihmisten ihmisarvoiseen vastaanottoon ja laajentaisi turvallisia reittejä, se ottaa jälleen uusia askeleita kohti suojeluun pääsyn vaikeuttamista. Tämä uudistus ei myöskään ratkaise EU:n turvapaikkajärjestelmän nykyisiä ongelmia, kuten turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin tehtyjen investointien riittämättömyyttä tai aidon solidaarisuuden puutetta."

"Aidon solidaarisuuden puutteen" Amnesty haluaisi korjata pakotetulla solidaarisuudella. Nythän jäsenmaille pakolliset turvapaikanhakijasiirrot eivät tule olemaan automaattisia vaan vaativat komission päätöksen. Tällaiselle pakottamiselle ei ole perusteita. Aitoa solidaarisuutta olisi auttaa ulkorajamaita torjumaan haittamaahanmuutto tai purkamaan se Euroopan ulkopuolelle.

Uudistus voi johtaa siihen, että yhä useammat ihmiset, myös lapsiperheet, joutuvat säilöönotetuiksi EU:n rajoilla. Uudistus myös avaa oven niin sanotuille hätätoimenpiteille, jotka asettavat lukemattomat ihmiset vaaraan joutua laittomien käännytysten kohteeksi Euroopan rajoilla.

"Voi johtaa". "Avaa oven".

EU:n rajamenettelyn valinnainen säilöönotto ilmeisen perusteettoman turvapaikkahakemuksen jättäneille (esim. intialaiset) ei esimerkiksi Suomen tapauksessa muuta käytännössä mitään. Myös turvapaikkahuijareiksi epäillyt päästettäisiin meillä vapaalle jalalle painumaan maan alle tai siirtymään muualle Eurooppaan, mitä ikinä haluavatkaan tehdä. On käsittämätöntä, että Amnesty vastustaa kategorisesti jopa kaikkein selvimpiin huijaustapauksiin puuttumista, etenkin kun keinot jäävät näin kevyiksi.

"Hätätoimenpiteet" eivät mahdollista "laittomia käännytyksiä" ja pushbackejä, vaan kyseessä on vain kaltevan pinnan argumentti. Sen sijaan hätätoimenpiteet oikeuttavat komission määräämään pakollisiksi turvapaikanhakijasiirrot ulkorajamaista muihin jäsenmaihin, mikä olisi jäsenmaille tuhoisaa ja vain pahentaisi tilannetta.

Hallituksen esitysten kokonaisvaikutusten ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ollut heikkoa ja lausuntoajat lyhyitä, vaikka esityksillä on laajoja vaikutuksia moniin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin", Kaisa Korhonen sanoo.

Tätä urputusta "kokonaisvaikutuksien arvioinnin" heikkoudesta tai puuttumisesta on kuultu jo Sipilän hallituksen aikana, mutta jostain syystä urputtajat itse eivät esitä minkäänlaisia arvioita "kokonaisvaikutuksista" tai perustele, miksi tällainen arviointi olisi relevanttia Suomen muihin maihin verrattuna poikkeuksellisten vetotekijöiden karsimisen rinnalla.

[Timo Rainela]

Mauri Peltokangas listaa hallitusohjelman kirjauksia maahanmuuttopolitiikan osalta.
Laitetaan muistiin.

https://www.facebook.com/mpeltokangas/posts/pfbid069V1XQYoWxF7MPSVSuqxxSN5ijgNLWwLnTjS2uCxMzPZ9hoSgGgXYjDtBTZEwbUXl

Julkaisut
Kansanedustaja Mauri Peltokangas

Suomen sisäisen turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajana olen erityisen tyytyväinen hallitusohjelman kirjauksiin maahanmuuttopolitiikan osalta. Tässä ihan pintaraapaisu tällä kaudella voimaan saatettavasta muutospatteristosta.
Hallituksen tavoitteena on niin kansallisella kuin EU-tasolla, että järjestelmän väärinkäyttö estetään.
Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan.
Suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai jos henkilö matkustaa lomalle lähtömaahansa.
Otetaan käyttöön nopeutettu turvapaikkamenettely.
Kiristetään uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä ja estetään perusteettomat uusintahakemukset.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään.
Otetaan käyttöön määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytänteet, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa.
Kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.
Hallitus huolehtii, ettei turvapaikkaprosessista tule työnhaun ja työperäisen maahanmuuton väylä.
Suomen pakolaiskiintiö lasketaan 500 henkilöön vuodessa.
Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU:n minimiin.
Kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja asetetaan maahantulokielto, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta.
Maahantulosäännösten kiertämistä koskeva sääntely uudistetaan.
Ulkomaalaislain henkilöllisyyden todentamista koskevat säännökset selkeytetään.
Otetaan käyttöön kansallinen rajamenettely
Poistetaan esteet viranomaisten tietojenvaihdolta ja luodaan tehokas valvontamalli.
Ulkomaalaislain osauudistuksessa uudistetaan maahantulokieltosäännökset.
Tehostetaan poliisin, Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten yhteystyötä palautusten täytäntöönpanemiseksi ja poistetaan tiedonvaihdon esteitä.
Varmistetaan, että henkilö, jolla ei enää ole oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta, menettää kotikuntastatuksensa Suomessa
Selvitetään käännyttämis- ja karkottamispäätösten muutoksenhaun rajaaminen yhteen valitusasteeseen.
Vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
Vastaanottopalvelut rajataan vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin uusintahakemuksen käsittelyajan osalta.
Mahdollistetaan henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Lisätään säilöönoton mahdollisuuksia vakaviin rikoksiin syyllistyneille.
Poistetaan laittomasti maassa olevilta oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan eli palataan tältä osin viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan.
Selvitetään mahdollisuudet antaa oppilaitoksille mahdollisuus erottaa opiskelija lainvoimaisen käännytys- tai karkotuspäätöksen nojalla.
Selvitetään mahdollisuudet palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin tilanteissa, joissa heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.
Tehdään kolmansille maille annettava kahdenvälinen taloudellinen apu ehdolliseksi sille, että maa ottaa vastaan palautettavia kansalaisiaan.
Selvitetään keinot estää lume- ja pakkoavioliitot perheenyhdistämisjärjestelmää hyväksikäyttäen.
Pysyvää oleskelulupaa ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan.
Hallitus saattaa Suomen turvapaikkapolitiikan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle.
Näiden esimerkkien lisäksi on tiedossa paljon muuta tehokasta! 👊🇫🇮

EDIT uusi linkki
EDIT II typo

[Nikolas]

Mitä vikaa Euroopan unionissa? Valitettavan paljon vikaa, kuten seuraavasta jutusta ilmenee.

Euroopan etelärajalla on jopa 10 metriä korkea teräsaita, josta siirtolaiset yrittävät läpi väkivaltaisilla joukkorynnäköillä

Espanjalle kuuluvat Ceutan ja Melillan kaupungit sijaitsevat Afrikan mantereella. Ellei Marokko torju luvattomien siirtolaisten rynnäköitä tai salli palautuksia, Espanjaan tullaan väkisin.

Jyrki Palo
2024-04-15

EU:n eteläisellä maarajalla, Espanjalle kuuluvissa Ceutan ja Melillan kaupungeissa, on yli 20 vuotta kamppailtu Afrikasta tulevaa luvatonta siirtolaisuutta vastaan yhä järeämmillä raja-aidoilla.

Tuhansia Eurooppaan pyrkijöitä on kuitenkin tullut aidoista yli väkivaltaisilla joukkorynnäköillä monia kertoja.

Rajuihin yhteenottoihin johtavissa rynnäköissä on kuollut ja loukkaantunut kymmenittäin rajanylittäjiä ja loukkaantunut usein myös rajavartijoita.

Viime keskiviikkona rynnäkköä yritti taas arviolta noin 200 miestä, jotka pyrkivät Marokon kautta luvatta EU-alueelle Saharan eteläpuolisista maista.

Osa rynnäköijistä pääsi kiipeämään raja-aidan päälle, mutta heidät palautettiin Marokkoon, koska heidän ei katsottu päässeen Espanjan maaperälle asti.

EU ei moiti enää

Käytännössä joukkovoimaa käyttävien tulijoiden torjunta onnistuu vain Marokon avulla.

Ellei Marokko omalta osaltaan torju rynnäköitä tai salli palautuksia, Espanjaan tullaan yli aidasta väkivaltaisesti aseina kivet, teräsputket ja kiipeämiseen käytettävät omatekoiset metallikoukut.

Ihmisoikeusjärjestöt pitävät palautuksia kansainvälisten sopimusten vastaisina, mutta EU ei ole enää aikoihin moittinut Espanjan rajavalvontaa, jota tukee ja tarkkaillee EU:n rajavalvontavirasto Frontex.

Järeät aidat

Ceutan kaupungin erottaa sitä ympäröivästä Marokosta nykyisin jo 10 metriä korkea, kahdeksan kilometriä pitkä, kaksinkertainen teräsaita.

Melillassa vastaavanlainen aita on 12 kilometriä pitkä ja kuusi metriä korkea.

Tupla-aidan molemmin puolin on avointa aluetta, jossa partioautot voivat liikkua.

Aidoissa on jatkuva videovalvonta ja öisin on käytössä infrapunakamerat. Liiketunnistimia on upotettu maaperään Marokon puolellakin, jotta lähestyjät havaittaisiin ajoissa.

Aitojen välissä oli ennen ihmisen korkuisia piikkilankakeriä, mutta koska tulijat repivät niissä itsensä verille, on ne nyt korvattu ulomman aidan päälle asennetuilla kaartuvilla metalliputkilla, joita on vaikea ylittää 6–10 metrin korkeudessa.

Aidat torjuvat tehokkaasti yksittäisten maahanpyrkijöiden ja pienten ryhmien läpipääsyä.

Marokon asenne ratkaiseva

Ceutaan ja Melillaan pääsee kuitenkin myös meritse, jolloin Espanja ei voi palauttaa tulijoita, elleivät he ole marokkolaisia, joiden palautuksista on maiden välillä sovittu.

Yli 800 luvatonta siirtolaista on päässyt tänä vuonna sisään Ceutaan ja Melillaan. Heidät sijoitetaan kaupungeissa täysinäisiin vastaanottotiloihin odottamaan kuljetusta mantereelle.

Espanjassa katsotaan, että Marokon valmius torjua luvatonta siirtolaisuutta kertoo aina maiden suhteiden tilasta.

Marokkoon vaeltaa jatkuvasti Eurooppaan pyrkijöitä Saharan eteläpuolisesta, niin sanotusta mustasta Afrikasta. Jos Marokolla on kiistoja Espanjan tai EU:n kanssa, sen halukkuus estää tulijoiden pääsyä Espanjaan löystyy.

Viime aikoina yhteistyöhalua on ollut. Luvaton siirtolaisvirta Espanjaan kulki viime vuonna pääasiassa Mauritanian ja Senegalin rannikoilta Kanariansaarille, jonne tuli kalastusveneillä 40 000 afrikkalaista.

Kaikkiaan luvattomia tulijoita Afrikasta Espanjaan oli viime vuonna 57 000. Se on liki kaksi kertaa niin paljon kuin edellisvuonna, mutta vain noin 1 200 heistä ylitti maarajan Ceutaan tai Melillaan.

FAKTAT

Joukkorynnäkköjä

EU:n eteläisin maaraja on Espanjalle kuuluvissa Ceutan ja Melillan kaupungeissa. Niitä ympäröivät jopa 10 metriä korkeat, kaksinkertaiset erikoisaidat luvattoman maahantulon estämiseksi.

Aitojen yli yritetään väkivaltaisilla joukkorynnäköillä, joiden torjuntaan Espanja tarvitsee Marokon apua. Juhannuksena 2022 tehdyssä rynnäkössä kuoli Marokon puolella rajaa yli 20 rajanylittäjää.

Tällä hetkellä Espanja pystyy palauttamaan tulijoita suoraan rajalta. Viime vuonna Ceutaan ja Melillaan pääsi vain 1 200 luvatonta siirtolaista. Päävirta kulki Mauritanian ja Senegalin rannikoilta Kanariansaarille, jonne heitä tuli kalastusveneillä 40 000.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/euroopan-etelarajalla-on-jopa-10-metria-korkea-terasaita-josta-siirtolaiset-yrittavat-lapi-vakivaltaisilla-joukkorynnakoilla/adb92320-1ebe-4bec-a8f9-fd26167378ba

Viimeinen väliotsikko "Marokon asenne ratkaiseva" on puppua. Oikeasti asia on niin että Euroopan unionin asenne ratkaisee. Tunkeutujia kohdellaan väärin. Heidät pitäisi leirittää odottamaan käsittelyä ja palautusta. Sen sijaan heitä kuljetetaan Eurooppaan.

[Nikolas]

Tunkeutujia kohdellaan väärin. Heidät pitäisi leirittää odottamaan käsittelyä ja palautusta.

Viittaan tuossa tietenkin ihmisoikeuksia kunnioittavaan viihtymisleirikäytäntöön.

[Roope]

Mauri Peltokangas listaa hallitusohjelman kirjauksia maahanmuuttopolitiikan osalta.
Laitetaan muistiin.

Näköjään ihan tuore viesti Peltokankaalta, ei esimerkiksi viime vuodelta, minkä olisin vielä ymmärtänyt.

Suomen sisäisen turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajana olen erityisen tyytyväinen hallitusohjelman kirjauksiin maahanmuuttopolitiikan osalta. Tässä ihan pintaraapaisu tällä kaudella voimaan saatettavasta muutospatteristosta.

Vain pintaraapaisu, vaikka eiköhän tuohon ollut kaavittu ihan kaikki hallitusohjelmasta? Noinkohan hallituskumppanit tulevat antamaan hövelisti periksi hallitusohjelman ulkopuolisillekin kiristyksille, vaikka Rkp on näkyvästi ja hallituksen kaatamisella leikkien kipuillut jo näistä? En usko, eikä kukaan perussuomalaisissa ole vihjannutkaan, mitä ne myöhemmät kiristykset tulisivat olemaan.

Tässä muutospatteristossa ei ollut mitään, mikä laskisi Suomen muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen korkeat turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit edes liberaalisuudestaan tunnetun Ruotsin tasolle. Tämä on merkillepantavaa, kun jossain äskettäisessä artikkelissa mainittiin, että nämä lukumäärältään suuret mutta vaikutuksiltaan pienet kiristykset ovat alunperin kokoomuksen listalta. Korkeiden hyväksymisprosenttien pienentäminen näyttää olevan kokoomukselle ja siksi myös hallitukselle iso nounou, samoin EU-määräykset.

Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan.

Sitä saitte, mitä tilasitte. EU:n turvapaikanhakijasiirrot, jotka eivät enää edellytä EU:n sisärajojen ylittämistä ja Suomeen hakeutumista.

Myöskään Orpon hallitus ei vastustanut EU:n CEAS-sopimusta, päinvastoin, eikä ole kieltäytynyt edes normaaliajan vapaaehtoisista turvapaikanhakijasiirroista. Puolahan on jo etukäteen kieltäytynyt uuden pääministeri Tuskin suulla niin pakollisista kuin vapaaehtoisistakin siirroista.

Hallitus saattaa Suomen turvapaikkapolitiikan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle.

Ei siltä näytä. Kaikkein keskeisimmät säädökset näkyvät etenkin turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteissa mutta myös kielteiseen päätökseen johtavan turvapaikkaprosessin pituudessa sekä käännytysajoissa ja niiden onnistumisprosentteissa.

Niin, ja ei edes ole olemassa mitään "yleispohjoismaista tasoa". Pelkkää sanahelinää.

Näiden esimerkkien lisäksi on tiedossa paljon muuta tehokasta! 👊🇫🇮

Juu, aivan varmasti näiden perään tulee sitten joskus myös jotain oikeasti tehokasta. Työryhmä on jo melkein valmisteilla. Tuttu juttu vuodelta 2016 kansanedustaja Simon Elon näppikseltä.

Tulee mieleen Sinisten kansanedustajien vastaavanlainen lista vaalikauden lopulla, jolla vakuuteltiin, että kaikki mahdolliset Sipilän hallituksen ohjelmien maahanmuuton tiukennukset oli toteutettu.

[Roope]

Ulkoinen uhka toi Euroopan unionin yhteen

Kymmenen vuotta sitten EU oli sisäisten ristiriitojen repimä ja rapautuva liitto. Toisin on nyt.

Helsingin Sanomat 30.4.2024

KUN työskentelin Brysselissä edellisen kerran kymmenisen vuotta sitten, unioni oli hajaannuksen tilassa.

Eurokriisi kylvi syvää epäluuloa pohjoisten ja eteläisten maiden välille. Kreikka oli hilkulla ajautua ulos euroalueesta.

Monissa jäsenmaissa populistijohtajat keräsivät kannatusta erilaisilla exit-kampanjoilla. David Cameron nousi Britannian pääministeriksi lupaamalla kansanäänestyksen maansa EU-jäsenyyden jatkosta, ja kesällä 2016 britit äänestivät maansa ulos unionista.

Kesällä 2015 alkanut siirtolaiskriisi veti uusia jakolinjoja EU:n sisälle. Eteläisten jäsenmaiden avunpyynnöt kaikuivat kuuroille korville.

Näin sitä historiaa kirjoitetaan uusiksi ja narratiivia mieleiseksi.

Eteläiset jäsenmaat eivät tehneet aluksi mitään estääkseen kriisin vaan antoivat vanhan tapansa mukaan alueelleen tulleiden laittomien siirtolaisten jatkaa matkaansa syvemmälle EU-alueelle tai jopa aktiivisesti kuskasivat heitä eteenpäin. Kreikka kyllä sittemmin kiristi itselleen rahaa muka turvapaikanhakijoista huolehtimiseksi, vaikka rekisteröi vuonna 2015 turvapaikanhakijoita vain kolmasosan siitä mitä Suomi, ja EU myös lähetti sitä ainakin toista miljardia euroa, mutta telttaleirien oloista päätellen rahat katosivat matkalla.

Vuoden 2015 kriisistä voi syyttää Kreikan itsensä ohella EU:n komissiota, joka yritti estää jäsenmailta rajojen sulkemisen ja salli ainoaksi ratkaisuksi kaikkein huonoimman vaihtoehdon eli turvapaikanhakijoiden lennättämisen Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenmaihin. Onneksi turvapaikanhakijasiirrot enimmäkseen epäonnistuivat ja jäivät suhteellisen pienimuotoisiksi, sillä laajamittaisina ne olisivat houkutelleet vielä enemmän ihmisiä liikkeelle.

PIKAKELAUS tähän päivään, ja kontrasti on ilmeinen.
...
Jäsenmaat ovat kyenneet etukäteen mahdottomilta näyttäneisiin päätöksiin yhteisestä velanotosta, rokotehankinnoista ja Venäjä-pakotteista. Vuosien vaikeiden neuvotteluiden jälkeen ne onnistuivat jopa sopimaan turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, joka velvoittaa maita auttamaan toisiaan.

Kyseinen EU:n uuden maahanmuuttosopimuksen "auttamisvelvoite" eli käytännössä turvapaikanhakijasiirrot olisivat vain pahentaneet ja pitkittäneet vuoden 2015 kriisiä. Tuntuu hullulta, että EU-maiden riisumista kansallisista puolustautumiskeinoista kuten sisä- ja ulkorajojen sulkemisesta pidetään suurenakin voittona, mutta sitä se näköjään on federalisteille.

[Roope]

Kokoomus ja PS eri linjoilla EU:n yhteisestä puolustuksesta – Tynkkysen mukaan puolustusta pitää hoitaa kansallisin budjetein

[...]

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Sebastian Tynkkysen (ps.) mukaan sekä ilmasto- että maahanmuuttopolitiikka muuttuvat EU:ssa merkittävästi, mikäli laitaoikeisto voittaa. Tynkkynen on toiveikas esimerkiksi niin sanotun Ruanda-mallin etenemisestä EU:ssa. Ruanda-mallin mukaan turvapaikanhakijoita siirrettäisiin Euroopasta esimerkiksi Ruandaan turvapaikkakäsittelyyn.

Yle 2.5.2024

Tynkkynen kertoi A-Talkissa uskovansa suuriin muutoksiin ja kiristyksiin EU:n maahanmuuttopolitiikassa ensi kaudella ja mainitsi keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän kannattavan ns. Ruanda-mallia, mikä oli minulle uutta.

Viestiin olisi niin mukava uskoa, mutta eihän se ihan noin mene.

EPP Manifesto 2024

EPP tosiaan ilmoittaa pari kuukautta sitten julkaistussa vaaliohjelmassaan kannattavansa Ruanda-mallia eli turvapaikkaprosessin ulkoistamista turvallisiin kolmansiin maihin, jotka tarjoaisivat kriteerit täyttäville kansainvälistä suojelua.

Mutta. EPP ei ainakaan suoraan ilmoita ajavansa nykyisen EU-järjestelmän korvaamista Ruanda-mallilla vaan tällaisen mallin sallimista halukkaille jäsenmaille. Lisäksi EPP koplaa turvapaikkaprosessin ulkoistamisen EU-maille pakollisiin pakolaiskiintiöihin (vrt. 2018-02-10 Sisäministeri Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista), jotka olisivat vaarallinen huononnus, eivätkä kuulu EU:n tontille ollenkaan.

EPP:n uusi linjaus on tietysti lähinnä vaalitemppu ja Tynkkysen optimismi perusteetonta tilanteessa, jossa seuraavan europarlamentin aikana tuskin neuvotellaan uusista turvapaikkapolitiikkaa mullistavista kiristyksistä vaan vedetään henkeä ja ryhdytään toteuttamaan EU:n tuoretta, omalla tavallaan jo kymmeniä vuosia valmisteltua maahanmuuttosopimusta, johon ei tosiaankaan liitetä Ruanda-mallia.

1.4 Our Europe protects its borders against illegal migration

As the EPP, we are determined to guarantee control over migration and we do so in
accordance with international law and in respect of fundamental rights. The guiding principles
of our migration policy are humanity and order. We seek a halt to uncontrolled migration so
that Europe's capacity to integrate is not overwhelmed. European Member States, not
smugglers, must decide who enters Europe. Important first steps have been taken by the
expansion of Frontex to 10,000 staff in recent years, the financing of an electronic and physical
infrastructure to protect the EU's external borders, the new Migration and Asylum Pact at the
end of 2023 and the closer cooperation with third countries, as is the case with Tunisia.

Despite a complete refusal by the extreme right to engage constructively in reducing migration
and the reluctance of the left to reduce illegal migration, our priorities are clear. To begin with,
we must ensure stronger external borders, with better and more rigorous screening of
irregular arrivals. Entry at the EU's external borders must be electronically monitored in a
comprehensive way. This includes structural and technical border protection wherever
necessary. We need as soon as possible an effective external border protection in place;
otherwise we cannot exclude controls at internal borders. It is crucial to reinforce every
measure against human smugglers and traffickers, break their business model and end their
impunity. We need increased burden sharing in times of crisis, better-shared responsibilities
and strong protection of human rights, with special attention to vulnerable people.

We want to transform Frontex into a real European border and coast guard. We will triple
Frontex staff to 30,000, equip it with implementing powers as well as a higher budget to
purchase modern equipment and enhance its capabilities. We want to guarantee that Frontex
officers, together with their national counterparts, have the means to better protect the EU's
external borders.

The mandate of Frontex should focus on three priorities: preventing illegal immigration into
the EU, helping Member States to secure the EU's external borders and increasing the return
of illegal migrants to their countries. We will actively pursue an agreement on common
standards for monitoring our external borders and the funding that is necessary for the
implementation of these standards.

We also advocate a fundamental change in European asylum law. We are committed to the
fundamental right to asylum, but the EU, together with its Member States, must have the right
to decide to whom and where is it granted. We will conclude agreements with third countries
to ensure that asylum seekers can also be granted protection in a civilised and safe way. We
want to implement the concept of safe third countries. Anyone applying for asylum in the EU
could also be transferred to a safe third country and undergo the asylum process there. In the
case of a positive outcome, the safe third country will grant protection to the applicant onsite.
A comprehensive contractual agreement will be established with the safe third country.

The criteria for safe third countries shall be in line with the core obligations of the Geneva
Refugee Convention and the European Convention on Human Rights. Both conventions do not
include the right to freely choose the country of protection. Following the successful
implementation of the third country concept, we propose to admit into the EU a quota of
people in need of protection through annual humanitarian quotas of vulnerable individuals.
This allows us to address both security and integration requirements in the selection process
and effectively refuse entry to irregular migrants at our external borders.

We are committed to upholding the fundamental right to asylum while fighting the abuse of
national asylum procedures. Therefore, all relevant EU policies, instruments and tools,
including new trade agreements, development aid and visa policies, should depend on the
cooperation of third countries in the field of migration, more specifically on returns and
readmission of their nationals. Nevertheless, we would like to stress that, considering the
current situation in Ukraine, we want to refrain from returning refugees to Ukraine at this
point. Tackling the migration problem at its core requires a new pact with African countries,
supported by a European investment plan for Africa, to address more effectively the root
causes of migration, foster economic prosperity and social development and prevent the brain
drain of the younger generation for the benefit of all African people.

Labour migration has a significant territorial impact and brings both opportunities and
challenges to ageing and demographically declining societies. It is up to the Member States to
deal with legal migration, determine how it best fits their national interests and facilitate legal
migrants' inclusion and integration into society.

We need full Schengen admission for Bulgaria and Romania, lifting not just air and sea controls
but also land border controls as soon as possible. We need to repair the currently
dysfunctional Schengen Area, particularly by further strengthening the EU's external border
protection and by preventing illegal migration to Europe in order to realise a secure and
completed Schengen Area without internal border controls.

The instrumentalisation of illegal migration is a hybrid war strategy that must be stopped and
identified as a threat to national and European security. Member States must have the option
to temporarily suspend processing asylum applications in the case of instrumentalised
migration. We will not allow anyone to blackmail Europe.

Nyt kovasti tiukkoja vaalikampanjassa, mutta todellisuus sitten sitä, että samaan aikaan EPP ylpeilee EU:n uuden maahanmuuttosopimuksen "pysyvine solidaarisuusmekanismeineen" ja turvapaikanhakijasiirtoineen olleen sen ansiota.

[Roope]

Tekevätkö nämä tämän tahallaan vai ovatko vain liian laiskoja ottamaan selvää edes perusasioista?

EU on isojen valintojen edessä: Näistä asioista tulevat mepit päättävät

Seuraavalla vaalikaudella EU:lla on edessään mullistavia päätöksiä. Eurovaaleissa valittavat mepit ottavat kantaa niistä lähes kaikkiin, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Kun suomalaiset äänestäjät valitsevat edustajansa Euroopan parlamenttiin kesäkuun 9. päivänä järjestettävissä eurovaaleissa, he voivat olla varmoja, että mepit pääsevät osallisiksi isoihin päätöksiin.

[...]

Rajat kiinni?

Keskustelu käy vilkkaana siitä, pitäisikö EU:n siirtää turvapaikkahakemusten vastaanotto ja käsittely unionin ulkopuolelle. Ajatus saa nyt tukea eri puolilta Eurooppaa.

Helsingin Sanomat 8.4.2024

Missä tällaista vilkasta keskustelua käydään? Ei Suomessa, eikä etenkään europarlamentissa, jossa tällaisella ajatuksella ei ole yhdenkään suuren ryhmän tukea, eikä pienten ryhmien haluamisista piitata, jos ne ovat ristiriidassa suurten kanssa.

Keskustelu on nyt muutenkin myöhäistä, kun turvapaikkapolitiikan kollektiiviseksi ratkaisuksi on betonoitu EU:n sisäiset turvapaikanhakijasiirrot.

Helsingin Sanomat: HS:n vaalikone auki: Ehdokkaat erimielisiä etenkin maahan­muutosta ja ympäristöstä 8.4.2024

YKSI suomalaisia EU-vaaliehdokkaita eniten jakavista kysymyksistä liittyy maahanmuuttoon.

Turvapaikanhaun keskittämistä unionin ulkopuolelle vaativat perussuomalaisten ehdokkaat mutta vastustavat tiukimmin vasemmistoliittolaiset. Muiden puolueiden ehdokkaiden keskiarvo asettuu näiden ääripäiden väliin.

Turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle on noussut esiin uutena keinona vähentää siirtolaisuutta Eurooppaan.

Mallia on otettu Britanniasta, jonka hallitus etenee suunnitelmassaan kuljettaa laittomasti maahan tulleet turvapaikanhakijat Ruandaan. Turvapaikanhakijat saisivat jäädä Ruandaan, jos heidän turvapaikkahakemuksensa hyväksyttäisiin, mutta he eivät voisi enää palata Britanniaan.

Myös EU:ssa on toiveita, että uhka siirrosta EU:n ulkopuolelle toimisi pelotteena, joka estäisi ihmisiä lähtemästä usein vaaralliselle matkalleen.

Suomenkin hallitus on EU-avaintavoitteissaan linjannut, että Suomi "edistää rakentavasti" tämänsuuntaisia EU-tason toimia. Vielä ei tiedetä, nouseeko tämä seuraavan komission asialistalle.

Hallitus ei "edistä" Suomessa tai missään muuallakaan "rakentavasti" tai muutenkaan Ruanda-mallia. Emme tiedä, mitä Suomi on edistävinään, mutta pääministeri Orpo täsmensi, että ei ainakaan Ruanda-mallia.

Tulkitsen Orpon jyrähdyksen niin, että Suomi edistää EU:ssa korkeintaan turvapaikanhakukeskusten perustamista kuten kokoomus omassa ohjelmassaan jo sisäministeri Kai Mykkäsen aikoihin, mutta ei kansainvälisen suojelun ulkoistamista eli turvapaikanhakijoiden torjumista. Toimittaja voisi kysyä asiasta Orpolta.

KAIKKI vaalikoneeseen vastanneet perussuomalaiset ehdokkaat kannattavat turvapaikanhaun keskittämistä EU:n ulkopuolelle. Ehdokkaana oleva entinen puoluesihteeri Arto Luukkanen ehdottaa Suomen kannalta sopivaksi paikaksi Namibiaa.

"Ruanda-malli tulee ottaa käyttöön. Eurooppaan kohdistuu yhä suurempi paine haitallisen maahanmuuton osalta. Euroopan unionin tulee keskittyä ratkaisemaan tämä ongelma", sanoo ehdolla oleva kansanedustaja Sara Seppänen (ps).

Vasemmistoliiton ehdokkaista suurin osa on täysin eri mieltä Ruanda-mallin sopivuudesta.

"Ruanda-malli on vastoin kaikkea sitä, mitä Euroopan unionin tulisi edustaa. Turvapaikan hakeminen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Euroopan unioni ei voi olla suljettu linnake", sanoo esimerkiksi ehdokas Lauri Lindén (vas).

Rkp on hallituspuolueena Suomen avaintavoitteiden ja myös Ruanda-malliin liittyvän linjauksen takana. Silti moni puolueen EU-ehdokas on asiasta täysin eri mieltä.

Rkp ei ole "Ruanda-malliin liittyvän linjauksen takana", koska hallituskaan ei ole sellaisen takana, koska sellaista linjausta ei ole olemassa.

Toimittaja Teija Sutinen on hyvä ja lukee ne linjaukset ja Orpon lausunnon ja korjaa sitten artikkelinsa.

"Suomi ja EU-maat ovat sitoutuneet YK:n pakolaissopimuksen, useiden ihmisoikeussopimusten sekä EU:n peruskirjan mukaisesti suojelemaan ihmiselämää ja pakolaisten oikeuksia saada kansainvälistä suojelua. Tätä vastuuta ei kansainvälisen oikeuden mukaan ole mahdollisuutta ulkoistaa muualel", perustelee ehdokas Eva Biaudet.

Kyllä voi. Muun muassa EU:n uusi maahanmuuttosopimus turvapaikanhakijasiirtoineen perustuu juuri tällaiseen vastuun siirtämiseen toiselle maalle, kuten perustui osittain myös Dublin-sopimus. Kansainväliset sopimukset eivät estä kansainvälisen suojelun tarjoamista toisessa turvallisessa maassa.

[Roope]

Turva­paikan­hakijoiden siirtäminen EU:n rajojen ulkopuolelle saa kasvavaa kannatusta Euroopassa

EU:n valtapuolue EPP otti Ruanda-mallin eurovaaliohjelmansa kärjeksi.

Helsingin Sanomat 9.4.2024

Vähän samanlaista julkisuuden hallintaa, kun Hesarissa ja aktivistipropagandassa väitettiin vielä valmisteluvaiheessa olleen EU:n maahanmuuttosopimuksen perustuvan turvapaikanhakijoiden käännytyksiin ja palautuksiin. Oikeasti se perustuu turvapaikanhakijoiden haalimiseen ulkorajoilta sisään ja jakeluun ympäri jäsenmaita. EPP ei esitä Ruanda-mallille vastakkaisen maahanmuuttosopimuksen perumista, ei sinne päinkään, vaan ottaa kunnian sopimuksen muotoiluista ja läpimenosta.

AJATUKSET turvapaikkamenettelyn siirtämisestä EU:n rajojen ulkopuolelle saavat yhä laajempaa kannatusta Euroopassa.

Selkeä merkki kasvavasta tuesta on, että EU-maiden keskusta-oikeistolaisten puolueiden kattopuolue EPP otti sen yhdeksi eurovaalikampanjansa kärjistä. EPP:llä on EU:ssa huomattavan suuri vaikutusvalta, sillä se on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, jota myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen edustaa. Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit kuuluvat EPP:hen.

Vaaliohjelmassaan EPP vaatii EU:n turvapaikkalainsäädännön "perusteellista uudistamista". Puolue ehdottaa turvapaikkamenettelyn siirtämistä unionin ulkopuolelle turvalliseksi määriteltyihin maihin.

EPP:n vaaliohjelman (pari viestiä takaperin) muotoilu on tarkoituksella epämääräinen ja monitulkintainen, mutta ainakaan siinä ei vaadita, että koko EU:n pitäisi siirtyä turvapaikkaprosessin ja kansainvälisen suojelun ulkoistamiseen. Ohjelmassa puhutaan jäsenmaiden oikeudesta ulkoistamiseen ja mahdollisuudesta kolmansiin maihin lähettämiseen, joka jäsenmailla jo on, ellei sitten EU käyttäisi EU-sopimusten saivartelevia tulkintoja jäsenmaita vastaan. Ulkoistaminen olisi juridisestikin helpompaa kuin vaikka pushbackit, joita muut EU:n itärajan maat ovat tehneet vaikka sitten vastoin EU-oikeuden tuomioita.

"Kuka tahansa turvapaikkaa EU:sta hakeva voitaisiin myös siirtää turvalliseen kolmanteen maahan, ja hänen turvapaikkahakemuksensa käsiteltäisiin siellä. Jos päätös on myönteinen, turvallinen kolmas maa myöntää suojelun paikan päällä", puolueen vaaliohjelmassa todetaan.

Ehdotukseen sisältyy siis ajatus siitä, että hakija ei saa turvapaikkaa EU:sta, vaan unionin ulkopuolelta. EPP:n esittämä malli noudattaa pääpiirteissään Britannian käyttöön ottamaa Ruanda-mallia. Britannian mallissa Ranskasta saapuvia turvapaikanhakijoita voidaan lähettää Ruandaan, joka käsittelee hakemukset ja myös myöntää turvapaikan.

MALLI on hyvin kiistanalainen. Sitä on kritisoitu muun muassa siitä, ettei se turvaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Se on myös juridisesti kiistanalainen.

Ulkoistamisen periaate ei ole juridisesti kiistanalainen, vaikka jotkut Britannian mallin yksityiskohdat ovatkin. Jos kolmas maa on tarpeeksi turvallinen, turvapaikkaprosessi täyttää EU-kriteerit, eikä maassa ole palautuskiellon rikkomisen vaaraa, ulkoistamiselle ei ole nykyiselläänkään juridisia esteitä.

EPP kuitenkin katsoo, että malli olisi YK:n pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen.

"Kumpikaan sopimus ei sisällä oikeutta valita vapaasti suojelua tarjoavaa maata", vaaliohjelmassa todetaan.

Ohjelman mukaan malli torjuisi tehokkaasti ihmissalakuljetusta. EPP ei ota kantaa siihen, kuinka ison osan turvapaikanhakijoista se haluaisi lähettää EU:n ulkopuolelle.

EPP ei ota kantaa myöskään siihen, mikä rooli EU:lla turvapaikanhaun ulkoistamisessa olisi, vaan se vain antaisi yksittäisille jäsenmaille luvan ulkoistamiseen. Luvan, jota ne eivät tarvitse.

Sen sijaan EU:lla olisi EPP:n suunnitelmassa rooli määrätä jäsenmaille ulkoistamisen kompensaatioksi pakolliset pakolaiskiintiöt, joka olisi taas iso loikka pahempaan suuntaan.

SAMANSUUNTAISIA ajatuksia esittää myös kansallismielinen ja konservatiivinen ECR-ryhmä, johon Suomesta kuuluvat perussuomalaiset. Puolue haluaa tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia "maahanmuuton hallinnan ulkoistamisesta".

"Tavoitteemme on varmistaa, että valtaosa kansainvälisen suojelun hakemuksista käsitellään suoraan EU:n ulkopuolelle", puolueen vaaliohjelmassa todetaan.

Italia, jonka pääministeri Giorgia Meloni edustaa ECR:ää, teki hiljattain Albanian kanssa sopimuksen, jonka mukaan maa ottaa vastaan osan Italiaan saapuvista turvapaikanhakijoista.

Pelkkä turvapaikkahakemusten käsittely EU:n ulkopuolella on olennaisesti eri asia kuin ns. Ruanda-malli, koska esimerkiksi nuo Albaniaan kuskatut turvapaikanhakijat siirretään hakemuksen hyväksymisen jälkeen EU-alueelle. Tuo johtaa helposti Euroopan ulkopuolisiin turvapaikanhakukeskuksiin, joka olisi – taas – iso loikka pahempaan suuntaan.

Myös muissa pääkaupungeissa malli saa kasvavaa kannatusta. Petteri Orpon (kok) hallitus otti turvapaikkamenettelyn ulkoistamisen EU-vaikuttamisen painopisteeksi. Saksassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Friedrich Merz sanoi hiljattain, että Ruanda-malli voisi toimia esimerkkinä Saksalle.

Miksi Hesari toistaa tätä, kun pääministeri Orpo on Hesarissakin kieltänyt, että Suomi ajaisi ns. Ruanda-mallia? Muutenkin samantekevää, sillä EU:ssa odottavan umpikujan vuoksi vain kansallisilla päätöksillä on merkitystä, eikä hallitus edes harkitse Suomen ulkoistavan turvapaikanhakua.

MAAHANMUUTOSTA voi tulla keskeinen kiistakysymys, kun komission seuraava puheenjohtaja kesäkuun vaalien jälkeen hakee Euroopan parlamentin tukea nimitykselleen ja ohjelmalleen. EPP on kannatuskyselyiden perusteella pitämässä suurimman ryhmän aseman, ja sen keskeistä vaaliteemaa voi olla vaikea ohittaa komission ohjelman laadinnassa.

Puheenjohtajaehdokas tarvitsee kuitenkin nimitykselleen tukea myös parlamentin vasemmalta laidalta, jolle turvapaikkamenettelyn ulkoistaminen voi olla mahdoton hyväksyä. Sekä sosialistit että vihreät vastustavat vaaliohjelmissaan rajaturvallisuuden ulkoistamista kolmansille maille.

EPP:n viime hetken uusi linjaus on niin selvää äänten kalastelua ja maahanmuuttovaaliteeman väistämistä, että ei mitään rajaa. EPP, jota omienkin sanojensa mukaan on kiittäminen EU:n maahanmuuttosopimuksesta, joka on turvapaikanhaun ulkoistamisen vastakohta.

Vaalien jälkeen EPP:n vaaliohjelma on pelkkää paperia, ja palataan kiltisti maahanmuuttosopimuksen toimeenpanoon jäsenmaissa. Vai uskooko joku oikeasti, että EPP repisi mieluummin palasiksi kymmeniä vuosia odotetun CEAS-sopimuksen kuin vaaliohjelmansa?

SE, mistä eurooppalaisten puolueiden on todennäköisesti helpompi löytää yhteinen sävel, on palautusten tehostaminen. EU-mailla on paljon ongelmia palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä lähtömaihinsa, sillä maat kieltäytyvät ottamasta kansalaisiaan vastaan.

EPP haluaa, että EU:n kehitysapu, kauppasopimukset ja viisumipolitiikka kytketään palautusten onnistumiseen. Myös sosialistiryhmä nostaa palautusten tehostamisen vaaliohjelmaansa. Vihreät sen sijaan katsovat, että kehitysavun kytkeminen palautuksiin on epäeettistä.

Miksi palautusten tehostaminen olisi yhtään helpompaa vaalien jälkeen kuin on ollut viime vuodet ennen niitä?

Palautusten tehostamisen piti olla EU-propagandan mukaan jo EU:n maahanmuuttosopimuksen ytimessä, mutta kas vain, sen suhteen ei saatu aikaan mitään. Sen sijaan sopimukseen saatiin kuin saatiinkin uudeksi vetovoimatekijäksi turvapaikanhakijasiirrot, joiden piti olla mahdottomia jäsenmaiden ankaran vastustuksen vuoksi.

[Roope]

Jokin raja paskanpuhumisessa EPP:läisten omastakin mielestä.

Kokoomuksen euroryhmä EPP kaikkosi Ruanda-mallin takaa – Orpo: "Ei pidä sitä toimivana ratkaisuna"

Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien europarlamenttiryhmä EPP ei enää kannata turvapaikanhakijoiden lähettämistä EU:n ulkopuolelle eli niin sanottua Britannian Ruanda-mallia.

[...]

EPP on muun muassa alkuvuodesta julkaistussa vaaliohjelmassaan liputtanut sen puolesta, että EU edistäisi mallia, jossa turvapaikkamenettelyä siirrettäisiin EU:n rajojen ulkopuolelle, turvalliseen kolmanteen maahan.

Se on myös tukenut Iso-Britanniaa vastaavan mallin ajamista Euroopan unionissa.

Pitkälti samanlainen tavoite on mainittu myös Suomen hallituksen avaintavoitteeksi EU:ssa.

Hallituksen mukaan "Suomi edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa".

Vastaavaa keinoa ei kuitenkaan enää mainittu, kun EPP:n hallitus teki viime viikon lopulla linjauksensa maahanmuutosta. Se ei siis ota malliin myönteistä kantaa virallisessa linjauksessaan, eikä siis aio aktiivisesti ajaa asiaa.

EPP toteaa linjapaperissaan, että EU:n tulee rakentaa tiiviimpiä kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi.

Tekstissä lisätään kuitenkin, että samaan aikaan kansainvälisiä velvoitteita on tärkeää kunnioittaa.

[...]

Orpo kommentoi asiaa myös tänään maanantaina Ylen Politiikkaradion eurovaalitentissä.

– EPP teki viime viikolla päätöksen, jossa tämä Ruanda-malli on poistettu keinovalikoimasta, koska se ei pidä sitä toimivana ratkaisuna, Orpo sanoi.

Orpo kiisti, että EPP oli kuitenkaan peruuttanut aiemmista kannoistaan.

– En takapakista tiedä, mutta kun uusia asioita ja toimintamalleja tulee pöytään, niin eikö se ole vastuullista politiikkaa, että selvitetään, mikä on mahdollista. Ja sen mukaan nämä toimintamallit ja politiikkalinjat kehittyvät. Pidän sitä erittäin fiksuna.

Suomessa perussuomalaiset ovat nostaneet eurovaaliohjelmassa tavoitteeksi, että EU siirtyy turvapaikkapolitiikassaan Britannian tapaan Ruanda-malliin.

Yle 20.5.2024

Päätös kumoaa lopullisesti suomalaisen valtamedian viime viikkojen vaalinarratiivin, että seuraava komissio ja europarlamentti voisivat muka ajaa Ruanda-mallia koko EU:lle. Naula arkkuun sellaisille haaveille, mutta yksittäiset jäsenmaat voivat edelleen halutessaan edetä asiassa. Ei kuitenkaan Orpon hallitus, koska se ei halua.

[Lalli IsoTalo]

EU ajaa yhteistä pakolaispolitiikkaa, kansallisvaltiot vastustavat.

Alkuperäinen lähde: https://english.elpais.com/international/2024-05-07/seven-out-of-10-europeans-believe-their-country-takes-in-too-many-immigrants.html#

Percentage (%) of Respondents Who Feel Their Country Takes In Too Many Migrants
May 20, 2024
...
Here are the percentages for each country as indicated on the map:

    Greece: 90%
    Cyprus: 84%
    Ireland: 78%
    Austria: 77%
    Germany: 77%
    Malta: 77%
    Bulgaria: 76%
    Poland: 75%
    Slovenian: 75%
    Italy: 74%
    Belgium: 73%
    Croatia: 73%
    Czech Republic: 72%
    France: 70%
    Spain: 70%
    Sweden: 70%
    Luxembourg: 69%
    Estonia: 68%
    Netherlands: 67%
    Lithuania: 63%
    Finland: 62%
    Latvia: 61%
    Denmark: 57%
    Portugal: 57%
    Romania: 57%
    Slovakia: 57%
    Hungary: 54%