EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Alaric]

Pakkomokutusta vastustavat Tshekki, Unkari ja Puola joutuvat mitä ilmeisimmin rosikseen.

https://www.ksml.fi/ulkomaat/EU-haastaa-oikeuteen-kolme-It%C3%A4-Euroopan-maata/1080251?pwbi=318aa6b4778cef88c0d8abca950e7171 (7.12.2017)

EU haastaa oikeuteen kolme Itä-Euroopan maata

EU-komissio haastaa oikeuteen unionin sisäistä pakolaisten siirtojärjestelmää vastaan niskoittelevat Tshekin, Unkarin ja Puolan.

EU loi vuonna 2015 taakanjakojärjestelyn, jonka mukaan 160 000 ihmistä siirrettäisiin tasaisemmin eri EU-maihin. Järjestelyllä pyrittiin helpottamaan tilannetta Kreikassa ja Italiassa.

Suomi on ottanut lähes lupaamansa määrän, noin 2 000 ihmistä. Kolme Itä-Euroopan maata eivät ole edelleenkään ottaneet vastaan ainuttakaan ihmistä.

Odotettavissa on, että mikäli maat eivät lopulta noudata Euroopan oikeustuomioistuimen päätöstä, niille langetetaan tuntuvat sakot.

Riita taakanjaosta on vaikeuttanut EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamista.

EU-johtajien on määrä keskustella asiasta Brysselissä ensi viikolla.

[kivimies]

Miksei EU haasta oikeuteen 21 muuta EU-jäsenmaata, jotka eivät ole täyttäneet kiintiötään? Vain Suomi ja Malta ovat toteuttaneet kaikki vaaditut siirrot.

Suomen luku lähes täynnä – vertaile, miten EU-maat ovat vastaanottaneet turvapaikanhakijoita ja pakolaisia

...

Risikko ja Soini viittaavat vuoden 2015 sopimukseen, jolla EU-maat sopivat Italian ja Kreikan taakanjaosta. 160 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa päätettiin tuolloin sijoittaa ympäri EU:ta.

Sopimus on kaikin puolin epäonnistunut. Tähän mennessä vain 15 prosenttia EU:n sisäisistä siirroista on vahvistunut. Etenkin Puola, Unkari ja Tshekki ovat vastustaneet taakanjakoa ja EU onkin aloittanut rikkomusmenettelyt maita vastaan.

Sopimus umpeutuu syyskuussa, mutta edes lähelle tavoitetta ovat pääsemässä vain Suomi ja Malta.

...

[Alabama]

Pakkomokutusta vastustavat Tshekki, Unkari ja Puola joutuvat mitä ilmeisimmin rosikseen.

https://www.ksml.fi/ulkomaat/EU-haastaa-oikeuteen-kolme-It%C3%A4-Euroopan-maata/1080251?pwbi=318aa6b4778cef88c0d8abca950e7171 (7.12.2017)

EU haastaa oikeuteen kolme Itä-Euroopan maata

EU-komissio haastaa oikeuteen unionin sisäistä pakolaisten siirtojärjestelmää vastaan niskoittelevat Tshekin, Unkarin ja Puolan.

EU loi vuonna 2015 taakanjakojärjestelyn, jonka mukaan 160 000 ihmistä siirrettäisiin tasaisemmin eri EU-maihin. Järjestelyllä pyrittiin helpottamaan tilannetta Kreikassa ja Italiassa.

Suomi on ottanut lähes lupaamansa määrän, noin 2 000 ihmistä. Kolme Itä-Euroopan maata eivät ole edelleenkään ottaneet vastaan ainuttakaan ihmistä.

Odotettavissa on, että mikäli maat eivät lopulta noudata Euroopan oikeustuomioistuimen päätöstä, niille langetetaan tuntuvat sakot.

Riita taakanjaosta on vaikeuttanut EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamista.

EU-johtajien on määrä keskustella asiasta Brysselissä ensi viikolla.

Sakot ovat kuitenkin pikkujuttu verrattuna maahanmuuttajamassojen elätykseen. Saksalainen taloustieteilijä Hans-Werner Sinn arvioi jo pelkästä laittomasta maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset (saapuneiden maahanmuuttajien elämän aikana) Saksan osalta 450 miljardiksi euroksi. Itävallan kohdalla luku on 45 miljardia €. "Laillistetusti" maassa olevista aiheutuvien kustannusten voisi kuvitella olevan vielä paljon suuremmat. Lisäksi väkeä lappaa Eurooppaan jatkuvana virtana kustannusten noustessa vielä valtavasti entisestä.


Jotta näitä lukuja voitaisiin vähän paremmin suhteuttaa, niin tässä Itävallan esimerkki:

• Suurelta osalta laittomasta maahanmuutosta (vuodesta 2015) aiheutuneet kustannukset veronmaksajille 3 miljardia €/vuosi.
• 1,3 miljardia €/vuosi ympäristönsuojeluun
• Korkeakouluihin ja yliopistoihin 2,3 miljardia€/vuosi
• Maanpuolustukseen 2,6 miljardia €/vuosi

So kostet die größtenteils illegale Zuwanderung der Jahre 2015 ff. den österreichischen Steuerzahler allen seriösen Berechnungen zufolge bis zu drei Milliarden Euro – pro Jahr wohlgemerkt. Nur so zum Vergleich: Für Umweltschutz hat die Republik im vergangenen Jahr 1,3 Milliarden Euro ausgegeben, für Hochschulen und Universitäten 2,3 Milliarden und für die gesamte Landesverteidigung 2,6 Milliarden.

Welche Kosten langfristig entstehen werden, ist derzeit nur schwer abzuschätzen. Der deutsche Ökonom Hans-Werner Sinn hat jüngst für Deutschland langfristig – also über die Lebenszeit der zu uns Gekommenen – einen Betrag von 450 Milliarden Euro genannt; auf Österreich übertragen wären das etwa 45 Milliarden Euro.

https://diepresse.com/home/meinung/quergeschrieben/christianortner/5334375/Quergeschrieben_Die-illegale-Einwanderung-kostet-Steuerzahler-mehr#

Röyhkeyden huippu vaatia toisia ottamaan niskoilleen tällaiset kustannukset ja sen päälle valtavat turvallisuusriskit ja yhteiskuntarauhan vaarantamisen. Miten ne kehtaa!

[Roope]

Miksei EU haasta oikeuteen 21 muuta EU-jäsenmaata, jotka eivät ole täyttäneet kiintiötään? Vain Suomi ja Malta ovat toteuttaneet kaikki vaaditut siirrot.

Suomikaan ei lopulta täyttänyt kiintiötä kokonaan (nyt 95 %), mutta tämä johtunee siitä, että Kreikassa ja Italiassa ei ole enää EU:n siirtokriteerit täyttäviä turvapaikanhakijoita, joiksi kelpuutetaan vain syyrialaiset ja eritrealaiset vapaaehtoiset.

Malta ja Irlanti ovat ainoat EU-maat, jotka ovat täyttäneet vaaditut kiintiöt. Irlannin kiintiö oli tosin jotain kautta laskettu noin kolmasosaksi siitä, mitä sen pitäisi olla muiden maiden kriteereillä (lähinnä väkiluku ja bkt).

Kolme Itä-Euroopan maata eivät ole edelleenkään ottaneet vastaan ainuttakaan ihmistä.

Odotettavissa on, että mikäli maat eivät lopulta noudata Euroopan oikeustuomioistuimen päätöstä, niille langetetaan tuntuvat sakot.

Kaksi maata eli Puola ja Unkari.

Tshekki otti 12, silti oikeuteen. Itävalta otti 14, ei oikeuteen. Slovakia otti 16, ei oikeuteen.

Saksalla edelleen täyttämättä 17 813 paikkaa eli yli puolet enemmän kuin Tshekille, Unkarille ja Puolalle määrätyt siirrot yhteensä, ei oikeuteen.

[akez]

Pakkomokutusta vastustavat Tshekki, Unkari ja Puola joutuvat mitä ilmeisimmin rosikseen.

https://www.ksml.fi/ulkomaat/EU-haastaa-oikeuteen-kolme-It%C3%A4-Euroopan-maata/1080251?pwbi=318aa6b4778cef88c0d8abca950e7171 (7.12.2017)

EU haastaa oikeuteen kolme Itä-Euroopan maata

EU-komissio haastaa oikeuteen unionin sisäistä pakolaisten siirtojärjestelmää vastaan niskoittelevat Tshekin, Unkarin ja Puolan.

Die Welt otsikoi asian seuraavasti. "Kiintiöt olivat huono päätös, valitus vielä huonompi". Jutussa sanotaan kaikkien kolmen maan pitävän kiinni suvereniteetista. EU taas jo tiedetään. Nürnberg II voi olla heillä lähempänä kuin kuvittelemmekaan.

[Roope]

Die Welt otsikoi asian seuraavasti. "Kiintiöt olivat huono päätös, valitus vielä huonompi". Jutussa sanotaan kaikkien kolmen maan pitävän kiinni suvereniteetista. EU taas jo tiedetään. Nürnberg II voi olla heillä lähempänä kuin kuvittelemmekaan.

Vaikka Tshekki, Unkari ja Puola häviäisivät oikeudessa, siirtoja ei tule, sillä vuoden 2015 sopimuksessa määriteltyjä siirrettäviä ei ole enää jäljellä. Vaikka olisikin, siirrettäviltä edellytetään suostumusta, eivätkä jäljelle jääneet turvapaikanhakijat lähtisi vapaaehtoisesti maihin, joissa oleskeluluvan saaminen on huomattavan vaikeaa verrattuna Länsi-Eurooppaan.

Näennäisen turhalla ja järjettömällä oikeusjutulla pedataankin EU:n tulevaa "pysyvää taakanjakomekanismia".

[Roope]

50 000 uutta pakolaista EU-maihin ja kapinoitsijat oikeuteen - IL vertaili komission ja Suomen maahanmuuttolinjauksia

Ensi viikolla (14.12.) EU-maiden johtajien on määrä keskustella EU:n yhteisestä turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikasta.

Torstaina EU:n komissio esitti oman etenemissuunnitelmansa samasta teemasta. Komissio haluaa patistaa EU-maiden johtoa nykyistä tarmokkaampiin toimiin turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikan uudistamiseksi.

Myös sisäministeri Paula Risikko (kok) osallistui torstaina Brysselissä kokoukseen, jossa käsiteltiin muun muassa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistusta.

[...]

Kriisitilanteen taakanjakoa

Dublin-järjestelmän uudistamisessa komission mukaan voitaisiin ottaa lähtökohdaksi se, että pakollisia turvapaikanhakijoiden siirtoja sovellettaisiin vain vakavissa kriisitilanteissa, kun taas vähemmän haastavissa tilanteissa ihmisten siirrot perustuisivat jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin sitoumuksiin.

Suomen linjan mukaan päätökset ja mekanismit solidaarisuudesta poikkeustilanteissa on aina sovittava etukäteen.

Nykyisin toiseen EU-maahan saapunut turvapaikanhakija pitäisi Dublin-säännön mukaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensiksi rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi, mutta käytäntö on osoittanut toimimattomaksi.

Suomen linjan mukaan nykyinen Dublin-järjestelmä pitää saada toimimaan.

Keppiä ja porkkanaa

Euroopan parlamentti äänesti marraskuussa Dublin-järjestelmän uudistamista, jossa se EU-maa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi automaattisesti turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

- Ainakaan ministereiden keskusteluissa ei ole ollut esillä, että Dublin-järjestelmä muuttuisi näin paljon, sisäministeri Risikko totesi torstaina Brysselissä.

On myös esitetty, että mikäli jäsenmaan kieltäytyisi EU:n välisestä taakanjaosta, maa voisi menettää EU-rahaa.

Risikon mukaan kriisitilanteen taakanjaossa esillä on ollut monenlaisia malleja, myös malli, jossa merkittävissä poikkeustilassa taakanjakoon osallistuneille maille voitaisiin korvata kustannuksia nykyistä enemmän.

- Mitään lopullista pohjamallia ei vielä ole, vaan esillä on ollut sekä keppiä että porkkanaa, mutta joka tapauksessa meidän on päästävä tässä eteenpäin, Risikko sanoo.

Sanat ja teot

Komission mukaan ihmiskauppiaiden ja siirtolaisten salakuljettajien toimintamallin hajottamiseksi EU:n pitäisi tarjota vaihtoehto vaaralliselle matkalle avaamalla turvallisia väyliä niille turvapaikanhakijoille, jotka aidosti tarvitsevat suojelua.

Suomen hallituksen linjana on, että muuttoliikettä pitäisi hoitaa entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen sekä kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

Kiintiöpakolaispainotuksesta huolimatta Suomen hallitus päätti pitää pakolaiskiintiönsä 750 henkilössä per vuosi, vaikka aikaisemmin määrä oli 1050 henkilöä vuodessa.

Kapinoijat oikeuteen

Komissio ehdottaa, että EU:n jäsenvaltioiden alueelle sijoitetaan toukokuuhun 2019 mennessä 50 000 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista lisää, vaikka edellisen "taakanjaon yhteydessä" saatiin sijoitettua vain noin 32 000 pakolaista tavoitteena olleista 120 000 henkilöstä.

- Suomi on huolehtinut sovituista pakolaisten sijoituksista, mutta kaikki EU-maat eivät ole sitä tehneet, Risikko huomauttaaa.

Financial Times lehden (7.12.) mukaan EU aikoo viedä oikeuteen Puolan, Unkarin ja Tsekin, koska maat eivät ole ottaneet vastaan pakolaisia, vaikka näin yhteisesti sovittiin.

- Kaikissa kokouksissa jäsenmaat ovat olleet aika tuohtuneita siitä, että kun asioista on yhdessä sovittu, ne asiat pitäisi myös pitää, eli oli aivan odotettavissa, että nämä maat joutuvat oikeuteen, Risikko toteaa.

Iltalehti 7.12.2017

Lehdistötiedote: Tulevaisuudessa toimiva muuttoliikkeen hallinta: Euroopan komissiolta esitys etenemistavasta
...
Koska keskustelut Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevasta komission ehdotuksesta ovat edenneet erittäin hitaasti, on olennaisen tärkeää, että Eurooppa-neuvosto saa vauhtiin keskustelun tehokkaammasta ja oikeudenmukaisemmasta solidaarisuuden ja vastuun tasapainottamisesta. Eriävät kannat huomioon ottaen Dublin-järjestelmän uudistamisessa voitaisiin ottaa lähtökohdaksi se, että pakollisia siirtoja sovellettaisiin vakavissa kriisitilanteissa, kun taas vähemmän haastavissa tilanteissa siirrot perustuisivat jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Komissio suosittaa, että neuvosto tarkastelee komission ehdotuksia kokonaisuutena, jotta Dublin-asetuksen tarkistamisesta saadaan sovittua osana kaikkia uudistuksia koskevaa laajempaa yhteisymmärrystä kesäkuuhun 2018 mennessä. Vaikka keskustelua joistakin solidaarisuuden ja vastuun keskeisistä näkökohdista jatketaan, jotkin paketin ehdotukset, kuten ehdotukset Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja Eurodac-järjestelmästä, voidaan hyväksyä maaliskuuhun 2018 mennessä, jotta turvapaikkajärjestelmän uudistukselle saadaan operatiivinen perusta.
...
Jotta laiton maahanmuutto ei houkuttelisi ja jotta ihmiskauppiaiden ja siirtolaisten salakuljettajien toimintamalli saataisiin hajotettua, EU:n on tarjottava vaihtoehto vaaralliselle matkalle avaamalla turvallisia ja laillisia väyliä niille, jotka aidosti tarvitsevat suojelua. Tämä edellyttää myös sitä, että jäsenvaltioiden alueelle sijoitetaan toukokuuhun 2019 mennessä 50 000 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista lisää.

Euroopan komissio 7.12.2017

Komission edellisessä ehdotuksessa yritettiin hämätä määrittelemällä turvapaikanhakijakriisi syntyneeksi ja pakkosiirrot aloitettavaksi tilanteessa, jossa johonkin EU-maahan saapuu turvapaikanhakijoita yli 50 prosenttia enemmän kuin sen kohtuulliseksi määritetty osuus (nimenomaan osuus, ei määrä). Käytännössä noilla ehdoilla kriisitilanne olisi jatkuva ja samoin siirrot.

Tämänkertainen ehdotus poikkeaa edellisestä siinä, että komissio jättää vakavan kriisitilanteen määrittelemättä. Ainakaan minä en löytänyt dokumenteista määritelmää.

On kuitenkin samantekevää, mikä kriisin määritelmä tai pakkosiirtojen aloittamisen kynnys on. Mitä vakavampi tilanne, sitä huonompi vastaus turvapaikanhakijoiden siirtäminen Euroopan maiden välillä olisi siihen. Tiedämme, että vuoden 2015 kriisiä vastaavassa tilanteessa pakollinen taakanjako olisi vain pahentanut kriisiä katastrofitasolle houkuttelemalla liikkeelle yhä enemmän ihmisiä.

Lehdistötiedotteesta jää myös epäselväksi, onko 50 000 kiintiöpakolaisen vastaanotto pakollista. Tähän asti vastaanotto ja kiintiön suuruus on ollut kunkin maan oma asia, kuten pitää ollakin.

[akez]

EU-komissio valitti EU-tuomioistuimeen maahantulijoiden pakkosijoittamisasiassa. Puola tulee puolustamaan oikeuksiaan ja itsenäisyyttään. Se on sitten "solidarność". Puolan tv:n juttu.

Ulkoministeriön varajohtaja pakolaisten vastaanotosta: Puola on valmis puolustamaan oikeuksiaan

Puola on valmis puolustamaan oikeuksiaan EU-tuomioistuimessa pakolaisten uudelleensijoittamista koskevassa kysymyksessä - sanoi ulkoministeriön eurooppalaisten asioiden varajohtaja Konrad Szymański. Hän painotti, että "kukaan ei tule viemään pois Puolan hallitukselta velvoitetta huolehtia yleisestä turvallisuudesta".

TVP 7.12.2017 juttu puolaksi

Ulkoministeriön varajohtaja viittasi näin EU-komission päätökseen viedä oikeusistuimen käsiteltäväksi Puolaa, Unkaria ja Tšekkiä vastaan nostettu kanne siitä, että nämä maat eivät toteuttaneet pakolaisten uudelleensijoittamiseen liittyvää päätöstä.

Tämä on seuraava vaihe unionin Varsovaa, Prahaan ja Budapestia vastaan nostamassa jutussa koskien unionin lakien rikkomista. EU-komissio väitti päätöstä koskevassa tiedottaessaan, että näiden kolmen jäsenmaan sille toimittamia selvityksiä "ei pidetty tyydyttävinä".

Kommentoidessaan komission päätöstä Szymański vakuutti, että "Puola on valmis puolustamaan oikeuksiaan tribunaalin edessä". - Kukaan ei tule viemään pois Puolan hallitukselta velvoitetta huolehtia yleisestä turvallisuudesta - painotti varaministeri. Hän totesi, että "oikea aika vastata yksityiskohtaisesti valitukseen on sitten, kun se toimitetaan meille virallisesti". - Siihen menee varmasti pari viikkoa, kunnes valitus saapuu Euroopan unionin tuomioistuimeen - lisäsi ulkoministeriön varajohtaja.

"Päätös uudelleensijoituksista oli virhe"

Szymański totesi samalla, että päätös uudelleensijoittamisesta oli virhe, jonka mittakaava "on nyt ajan antamalla perspektiivillä aivan selvä". Hän arvioi, että uudelleensijoittaminen "ei ratkaissut yhtään ongelmaa, sen sijaan se lietsoo yhä edelleen EU:ssa vakavaa kriisiä". Hän viittasi mm. siihen, että päätöstä tehdessään EU-neuvosto "päätti - vastoin konsensuskulttuuria - äänestyttää nurin ryhmä jäsenmaita suvereniteettia koskevalla keskeisellä sektorilla, joka koskee rajojen hallintaa ja maahanmuuttoa".

- Tehdyn päätöksen virheellinen luonne on nähtävissä myös sen hyvin heikossa noudattamisessa. Kahden vuoden kuluttua jäsenvaltioiden sitoumukset ovat toteutuneet vain noin 30 prosenttisesti - jatkoi ministeri.

Samalla hän huomautti, että ratkaiseva tekijä uudelleensijoittamispäätöksen osalta oli "Ewa Kopaczin hallituksen [Puolan edellinen hallitus] opportunistinen virheellisen ennakkotapauksen hyväksyminen". Ilman häntä - katsoo Szymański - "ongelmaa ei olisi ollut". - Nyt tiedämme, että Puolan hallituksen negatiivinen kanta olisi pysäyttänyt tämän päätöksentekoprosessin - sanoi Szymański.

Puola ei ole toteuttanut yhtään uudelleensijoitusta

EU-neuvoston päätös edellyttää jäsenvaltioiden ilmoittavan joka kolmas kuukausi tarjolla olevista uudelleensijoituspaikoista. EU-komission painottaa, että kun kaikki muut jäsenmaat ovat toteuttaneet uudelleensijoituksia ja antaneet tarvittavia ilmoituksia viime kuukausien aikana, niin Unkari ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin ohjelman käynnistämisestä lähtien ja Puola ei ole suorittanut yhtään uudelleensijoittamista, eikä se ole tehnyt tarvittavia ilmoituksia sitten joulukuusta 2015 lähtien. Tšekki ei ole tehnyt yhtään uudelleensijoitusta elokuun 2016 jälkeen, eikä se ole tehnyt uusia ilmoituksia yli vuoteen.

Päätös 120.000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta tehtiin syyskuussa 2015 EU-neuvoston kokouksessa, johon osallistuivat unionin sisäministerit. Päätös tehtiin äänestäen enemmistöpäätöksellä ja sen hyväksyi mm. Puola. Pakolaisten kiintiösijoittamista vastustivat silloin Tšekki, Slovakia, Romania ja Unkari.

Lihavoinnit mun.

EDIT typo

[Roope]

- Suomi on huolehtinut sovituista pakolaisten sijoituksista, mutta kaikki EU-maat eivät ole sitä tehneet, Risikko huomauttaaa.

Financial Times lehden (7.12.) mukaan EU aikoo viedä oikeuteen Puolan, Unkarin ja Tsekin, koska maat eivät ole ottaneet vastaan pakolaisia, vaikka näin yhteisesti sovittiin.

- Kaikissa kokouksissa jäsenmaat ovat olleet aika tuohtuneita siitä, että kun asioista on yhdessä sovittu, ne asiat pitäisi myös pitää, eli oli aivan odotettavissa, että nämä maat joutuvat oikeuteen, Risikko toteaa.

Uskomaton määrä virheitä noin pienessä tilassa.

Kyseessä ei ollut pakolaisten sijoitus vaan turvapaikanhakijoiden siirrot. Pakolaisstatuksen saaneet kiintiöpakolaiset sijoitetaan asumaan, mutta turvapaikanhakijoilta vasta tutkitaan hakemukset.

Tsekki on ottanut EU:n määräämiä turvapaikanhakijoita, mutta ei täyttä kiintiötä, kuten ei suurin osa muistakaan EU-maista. Suomi ei ole täyttänyt EU:n määräämää kiintiötä turvapaikanhakijoiden sijoituksessa, vaan se on edelleen vajaa.

EU-maista vain Malta ja Irlanti ovat täyttäneet kiintiönsä. Kaikkien muiden maiden pitäisi joutua oikeuteen Puolan, Unkarin ja Tsekin kanssa. Toisaalta yksikään maa ei ole joutunut oikeuteen Dublin-sopimuksen ja rajasopimusten rikkomisesta, vaikka juuri se aiheutti koko kriisin.

[Aksiooma]

[tweet]940471078643748864[/tweet]

Viktor Orbanin haastattelu, missä EU, CEAS, Soros jne. saavat kuulla kunniansa. Englanninkielinen tekstitys.

https://youtu.be/KpHc4sRbH8U

[Pullervo]

Suomi haluaa. Suomi vaatii. Suomella on kanta johonkin asiaan. Ja sitten Suomi äänestää tyhjää... Paitsi tietysti CEAS:n puolesta, josta "Suomi saisi tukea omille päätöksilleen."

Suomi haluaa listan "turvallisista maista", joista tulleet turvapaikanhakijat voitaisiin käännyttää pikavauhtia

Sisäministeri Paula Risikko vakuuttaa, että turvapaikkahakemukset käsitellään jatkossakin yksilöllisesti, vaikka hakijan lähtömaa olisikin luokiteltu turvalliseksi.

Turvallisten maiden lista on osa EU:n turvapaikkapolitiikan laajamittaista uudistusta. Tällä hetkellä 12 jäsenmaalla on jo listat "turvallisista lähtömaista". EU:n yhteinen lista korvaa ne ja tuo listan jäsenmaihin, joilla sellaista ei ole. Kuten Suomeen.

Sisäministeriön asiaa koskevassa muistiossa todetaan, että turvallisiksi luokitelluista maista tulleiden turvapaikkahakemukset "jätettäisiin lähtökohtaisesti tutkimatta ja pyrittäisiin nopeaan käännyttämiseen". Listan tarkoitus on "nopeuttaa ja tehostaa palauttamista sekä antaa signaali EU:n ulkopuolelle".

Sisäministeri Paula Risikko (kok. ) kuitenkin vakuuttaa, että oikeus pyytää turvapaikkaa säilyisi jatkossa niilläkin, jotka tulevat "turvallisista maista".

– Ei tule suoraa käännyttämistä rajalta, vaan henkilö voisi edelleenkin esittää perusteluja turvapaikalleen.

Sisäministerin mukaan turvallisten maiden lista ei myöskään poista velvollisuutta tutkia hakemusta, jos perusteita turvapaikalle on esitetty.

– Se on oikeus ja kohtuus.

Turvallisista maista tulleille nopea käsittely ja maastapoisto

Turvallisiksi luokitellusta maista tulevien turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetussa menettelyssä ja heidät voitaisiin myös poistaa maasta nopeasti käännytyspäätöksen jälkeen.

Tuomioistuin voisi kuitenkin tarpeen vaatiessa jäädyttää käännytyksen, sisäministeri muistuttaa.

– Siinäkin tapauksessa hakijalla olisi mahdollisuus hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanokieltoa käännytyspäätökselle. Tuomioistuin voisi pysäyttää maastapoistamisen valituksen käsittelyn ajaksi.

Risikon mukaan tuomioistuin todennäköisesti keskeyttäisi maastapoiston, mikäli turvapaikkahakemusta ei ole tutkittu.

Kaikkia turvapaikkaa hakevia on siis kuultava ja hakemukset on tutkittava, sisäministeri sanoo.

Jos perusteita voisi jatkossakin esittää ja hakemukset pitää tutkia, mihin turvallisten maiden listaa sitten tarvitaan?

– Se miksi Suomi kannattaa turvallisten maiden listaa on, että CEAS-paketin myötä jäsenmaihin tulee yhtenäiset menettelytavat ja lainsäädäntö . Turvallisten maiden lista on osa sitä. Siitä saisi tukea omille päätöksille, Risikko vastaa.

Komission ehdotuksessa seitsemän "turvallista maata", mukana myös Turkki

"Turvallinen alkuperämaa" on jo nyt määritelty Suomen laissa, vaikka Suomi ei tällaisista maista listaa vielä pidäkään. Ulkomaalaislain mukaan turvalliseksi maaksi voidaan katsoa valtio, jossa "ei ole vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkausten vaaraa" turvapaikanhakijalle. Valtion tulisi noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja siellä tulisi olla riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos.

Siitä huolimatta Euroopan komission turvallisten maiden listaa koskevassa ehdotuksessa on mukana esimerkiksi Turkki, jossa hallituksen kritisoijat on ajettu ahtaalle. Sisäministeri ei lähde kommentoimaan sitä, mitä maita listalle voisi lopulta päätyä.

– Mutta ei tule olemaan helpoin juttu pitää listaa ajan tasalla. On maita, joiden tilanteet muuttuvat nopeasti.

Muut komission ehdotuksessa olevat maat ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Serbia. Kyseisistä maista tulleet turvapaikkahakemukset kattavat 17 prosenttia kaikista EU:n turvapaikkahakemuksista.

Turvallisten maiden lista on tarkoitus saada käyttöön EU:n turvapaikkapolitiikan kokonaisuudistuksen myötä, jonka on määrä tapahtua tulevina vuosina.

https://yle.fi/uutiset/3-9971184 (12.12.2017)

[qwerty]

 
[tweet]940616299679506434[/tweet]

On Thursday and Friday we meet in our last European Council this year where – in line with the Leaders' Agenda method – we will engage more directly on the politically sensitive issues of EMU and migration. The new method means speeding up our work and breaking deadlocks in the Council of Ministers, which is challenging by definition. We will hold these debates without adopting conclusions, but with a view to setting the scene for decisions next year.

Let me, however, start by underlining that our unity in recent months has been outstanding, and I would like to thank every one of you for this. We have demonstrated that we stand firmly together, supporting one another when needed. Also this week we can demonstrate that despite differences, maintaining unity is possible. The best example of this will be the launch of new cooperation in European defence, i.e. Permanent Structured Cooperation (PESCO). This will be a historic moment, not only because we are witnessing European countries taking up long-term defence activities together. But also because of the context and how this decision came about. 25 EU countries – with the consent of all EU members and within the existing Treaty rules – are launching cooperation in a new field. This example of unity in practice should be an inspiration to all of us, and hopefully a good omen for other important decisions.

After our traditional exchange of views with European Parliament President Tajani at 15.00 on Thursday, Prime Minister Ratas will give us an overview of progress in implementing our previous conclusions. This feedback is important to ensure that the guidance we provide is taken forward with resolve, notably by the co-legislators.

We will then be joined by Secretary General Stoltenberg to discuss EU-NATO cooperation. Next, we will adopt conclusions on Security and Defence where we are making good progress on all fronts. We will also come back to the Social dimension, Education and Culture and adopt conclusions to follow up on the Gothenburg Summit, including our fruitful discussion over lunch. After the first working session, we will celebrate the launching of Permanent Structured Cooperation with the participating Leaders in a short dedicated event.

Over dinner I hope to have an open and frank political discussion on migration, on the basis of the enclosed Note. I think it is important to look at what has – and what has not – worked over the past two years, and draw the necessary lessons. This debate will form the basis for further work in the first half of 2018. Chancellor Merkel and President Macron will also report on the implementation of the Minsk Agreements, with a view to renewing economic sanctions vis-à-vis Russia. Prime Minister Michel has also asked to raise the question of the United States' decision to move their embassy to Jerusalem.

On Friday, we will spend the day among the EU27. In the morning, the Euro Summit will meet over breakfast in an inclusive format, in the presence of ECB President Draghi and Eurogroup President Dijsselbloem. The improved economic situation provides an opportunity to discuss the challenges ahead and the ways to tackle future crises. I want us to have an open discussion on the Economic and Monetary Union and the Banking Union on the basis of the enclosed Note on the EMU.

Finally, the European Council will decide whether it is time to move our negotiations with the UK to the next phase. Whether we have enough guarantees that citizens' rights, EU financial interests and the integrity of the Good Friday Agreement in Ireland will be effectively protected when the UK leaves the EU. In short, whether sufficient progress has been achieved. The EU and UK negotiators have prepared a joint report on what has been agreed so far, and I think we have a satisfactory result on most issues. For that reason, and based on the recommendation by our chief negotiator, I have tabled guidelines which will signal, if you agree, that we are ready to move to the second phase, which will expand discussions to cover transition and the framework for the future relationship. The conclusion of the first phase of negotiations is moderate progress, since we only have ten months left to determine the transition period and our future relations with the UK. This will be a furious race against time, where again our unity will be key. And the experience so far has shown that unity is a sine qua non of an orderly Brexit. Our meeting should end before lunch.

[Roope]

Over dinner I hope to have an open and frank political discussion on migration, on the basis of the enclosed Note. I think it is important to look at what has – and what has not – worked over the past two years, and draw the necessary lessons. This debate will form the basis for further work in the first half of 2018.

Leaders' Agenda note on migration (pdf)

Migration: way forward on the external and internal dimension

After the unprecedented migratory pressure on its external border in 2015, the European Union and
its Member States are gradually restoring control. In the process, we have considerably strengthened
our common policies and instruments. However, the migration challenge is here to stay for decades,
especially due to the demographic trends in Africa. Despite our efforts, the smugglers are working
energetically to exploit further vulnerabilities at our borders. A crisis situation can reoccur and so 
in order to prepare ourselves, we need to categorically strengthen our migration policy. To achieve
this, we should first look at what has and has not worked in the past two years. On this basis, we 
should consolidate our comprehensive approach and make it more sustainable with secure external
borders and the prevention of mass arrivals as a corner stone. In this context, we must also find a 
consensus by June 2018 on the internal dimension of our migration policy, based on the concepts of
responsibility and solidarity. 

Our experience to date shows that:

• the EU can only tackle illegal migration effectively with the full involvement of Member
States and by the coordinated use of EU and Member States means and instruments;
• no Member State can deal with this common challenge on its own, but decisive action by
lead Member States, backed by the EU and assistance from other Member States, has proven
to be effective in stemming illegal migration flows to Europe, as shown most recently with
Italy's role concerning Libya;
• migration flows differ, and it is important to distinguish between refugees and economic
migrants in developing our policies;
• ad hoc financial pledging is inadequate to the scale of the challenge;
• the issue of mandatory quotas has proven to be highly divisive and the approach has 
received disproportionate attention in light of its impact on the ground; in this sense it has
turned out to be ineffective.

In order to ensure an effective European migration and asylum policy we need:

• stable and long-term financing mechanisms, in place of the existing ad hoc pledging, 
on a much larger scale, for both internal and external policies. A dedicated financial 
instrument, specifically geared towards stemming illegal migration, should become one of
the priorities in the new MFF;
• tailor-made, long-term partnerships with neighbouring countries, as well as with other
countries of transit and origin, and joint action to tackle smuggling and migratory pressures
together;
• an increase in the returns of irregular migrants as the current level is still too low; CEAS 
reform with regard to the 'safe third country concept', and the cooperation of Member 
States with selected African countries of origin can contribute to this objective;
• global efforts to fight people smuggling and human trafficking as well as
the promotion of resettlement as the chief legal pathway for international protection;
• operational mechanisms at the European and national levels to ensure the external border
is effectively protected;
• the re-establishment of trust among Member States and a common understanding of 
political constraints so as to find ways of combining responsibility and solidarity in the 
Dublin reform.

Guidance from leaders will be required to set clear political priorities to prevent mass arrivals at the
external border, tackle root causes and overcome deadlocks that hamper progress internally. In this
respect, the following questions should be addressed:

• Do you agree with the overall diagnosis as set out above?
• Do you agree that we need a dedicated financial instrument geared 
towards stemming illegal migration and to make it one of the priorities in
the context of the next MFF?
• Do you agree that we should work in a consensual way to find a solution 
combining responsibility and solidarity in the Dublin reform by June?

On the basis of the discussion, leaders will return to these issues with a view to seeking a consensus
in June 2018. If there is no solution by then, including on the issue of mandatory quotas, the President
of the European Council will present a way forward for consideration by leaders.

Komissio Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk myöntää EU:n pakollisten turvapaikanhakijasiirtojen osoittautuneen tehottomiksi, mutta se ei suinkaan tarkoita niistä luopumista vaan kovempia sanktioita "solidaarisuuden" nimissä.

[Valli]

EU could 'scrap refugee quota scheme'

European council president Donald Tusk to tell EU summit that mandatory quotas have been 'divisive and ineffective'

The EU could scrap a divisive scheme that compels member states to accept quotas of refugees, one of the bloc's most senior leaders will say this week.

The president of the European council, Donald Tusk, will tell EU leaders at a summit on Thursday that mandatory quotas have been divisive and ineffective, in a clear sign that he is ready to abandon the policy that has created bitter splits across the continent.

Tusk will set a six-month deadline for EU leaders to reach unanimous agreement on reforms to the European asylum system, but will propose alternatives if there is no consensus.

"If there is no solution ... including on the issue of mandatory quotas, the president of the European council will present a way forward," states a draft letter from Tusk to national capitals, seen by the Guardian.

In effect this means scrapping mandatory quotas, because Hungary, Poland and Czech Republic are fiercely opposed to the idea of dispersing refugees around the bloc based on a formula drawn up in Brussels. Tusk is likely to face opposition, however, from other EU bodies, including the European commission.

EU leaders introduced compulsory quotas in 2015 at the height of the migration crisis, as thousands of people arrived daily on Europe's shores, many of whom were refugees from Syria, Iraq and Eritrea. Hungary, Slovakia, Romania and the Czech Republic voted against the move, but the policy was forced through by a majority vote.

Hungary and Poland have defied the rest of the EU by not taking a single refugee under the scheme, which aimed to relocate about 120,000 refugees, mainly Syrians. The Czech republic has taken in only 12. All three countries were referred to the European court of justice last week for failing to implement the policy, the usual procedure for flouting EU rules.

Despite the backlash against the emergency scheme, the European commission proposed making quotas a permanent feature of EU law in 2016. Under its proposal, countries that refuse to take part in a "corrective allocation mechanism" to take the pressure off member states bearing the brunt would have to pay a "solidarity contribution" of €250,000 (£220,000) per asylum seeker.

The idea has been stalled for months, as home affairs ministers who make the law have been unable to agree on it. Any move to drop the plan is likely to upset Italy and Greece, countries that have urged the rest of the EU to help them cope with large numbers of refugees and migrants in recent years. Germany and Sweden, backed by the European commission, are also likely to contest any plan deemed to reduce the help offered by other member states.

One EU diplomat said some member states were surprised by Tusk's letter "because it doesn't seem to be in sync" with work undertaken by home affairs ministers working on the file.

Tusk, a former prime minister of Poland, thinks mandatory quotas have been a gift to hardliners, such as the Hungarian prime minister, Viktor Orbán, who has seized on migration as part of his wider Stop Brussels campaign. Eurosceptics in Poland, such as the Law and Justice leader Jarosław Kaczyński, whose party won an election victory over Tusk's centre-right group in October 2015, have also criticised the policy.

Tusk's scepticism about the prospect of consensus has been evident for months. He said in October that mandatory quotas had put members states in almost permanent conflict.

Tusk will call on EU governments to take charge, rather than leaving Brussels to set the pace in managing refugee policy.

"Only member states are able to tackle the migration crisis effectively," Tusk's letter says. "The EU's role is to offer its full support in all possible ways to help member states handle the migration crisis. But the EU has neither the capacity nor legal possibilities to replace member states."

He will also urge EU leaders to spend more on schemes aimed at keeping refugees and would-be migrants outside Europe, such as €3bn for Syrian refugees in Turkey and the €1.9bn EU Africa trust fund.

The EU will confront an earlier promise to give Turkey's government a further €3bn to help Syrian refugees in early 2018, which could lead to a repeat of EU institutions asking governments to find more cash.

The EU has improvised such schemes in response to crises, but Tusk wants more funds available from the new seven-year budget covering the period from 2021, which will come up for discussion next year.

He is calling for "stable and long-term financing mechanisms, in place of the existing ad hoc pledging on a much larger scale", but has stopped short of putting a price tag on future migration policy.

https://www.theguardian.com/world/2017/dec/11/eu-may-scrap-refugee-quota-scheme-donald-tusk

[Roope]

Komissio myöntää EU:n pakollisten turvapaikanhakijasiirtojen osoittautuneen tehottomiksi, mutta se ei suinkaan tarkoita niistä luopumista vaan kovempia sanktioita "solidaarisuuden" nimissä.

Sori, ei suinkaan komissio, vaan tuo esitetään Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin mielipiteeksi. Päinvastoin, muun muassa komissaarit ovat nyt nousseet vastarintaan, kun kirjoituksen tulkitaan tarkoittavan, että Tusk haluaa kokonaan luopua pakollisista turvapaikanhakijakiintiöistä. Se ei käy, jyrähtää muun muassa maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos.

EU-chefen Donald Tusk vill slopa kravet på tvingande flyktingkvoter – EU-kommissionär rasande: Fullständigt oacceptabelt utspel

Europeiska rådets ordförande Donald Tusk vill skrota kravet på att alla EU-länder ska ta emot flyktingar. Det skriver han i det inbjudningsbrev han skickat till EU:s stats- och regeringschefer inför EU-toppmötet i Bryssel på torsdag. Tusks utspel har väckt skarp kritik.

[...]

EU:s migrationskommissionär Dimitris Avramopoulos är rasande och säger Tusk drar under mattan för allt det arbete som gjorts de senaste åren.

- Tusks förslag är oacceptabelt, det är inte bara anti-europeiskt utan dessutom ignorerar han total det jobb vi gjort tillsammans de senaste åren.

- Som rådsordförande ska han försvara de europeiska värderingar men istället struntar han i en av de viktigaste principerna, solidariteten, menar Avramopoulos.

Också den svenska EU-parlamentarikern Cecilia Wikström är upprörd. I EU-parlamentet är hon ansvarig för förhandlingarna om kommissionens asylförslag.

Wikström menar att Tusk nu kommer med ett otroligt fegt och populistiskt förslag.

- Det här är en käftsmäll på kommissionen och en käftsmäll på EU-parlamentet. Det är helt orealistiskt av honom att tro att vi nu skulle lämna vår position som utgår från att alla länder ska dela på ansvaret.

EU-parlamentariker Wikström anser att frågan om bindande kvoter borde lösas genom omröstning i ministerrådet. Hon tror att en majoritet av EU-länderna skulle ställa sig bakom en mer solidariskt migrationspolitik.

Wikström kallar Tusk för en svag ledare som inte ens försöker nå en kompromiss.

Svenska Yle 13.12.2017

Yllättävä käänne, kun minun tulkintani mukaan Tusk vain toteaa, että vuoden 2015-2017 siirrot eivät ole onnistuneet, kuten eivät millään mittarilla olekaan. Sehän ei tarkoita, etteikö kiintiöitä runnottaisi läpi toisenlaisilla säännöillä, jotka pakottaisivat "solidaarisuuteen".

• the issue of mandatory quotas has proven to be highly divisive and the approach has
received disproportionate attention in light of its impact on the ground; in this sense it has
turned out to be ineffective.

[Roope]

Tusk on kirjoittanut kutsukirjeestään vähemmän kriittisen version.

EU-johtaja Tusk suututti jäsenmaat, parlamentaarikot ja komissaarit haukkumalla turvapaikkapolitiikkaa

Torstaina alkavaa huippukokousta sävyttää riita siitä, miten unioni tulevaisuudessa hoitaa muuttoliikkeeseen liittyviä kriisitilanteita.

[...]

Huippukokouksia isännöivä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sai monet jäsenmaat, europarlamentaarikot ja komission edustajat raivoihinsa, kun hän kutsui aiemmin komission ehdottamia pakollisia turvapaikanhakijakiintiöitä "suuresti hajottavaksi" ja "tehottomaksi" politiikaksi.

Tusk esitti ajatuksensa EU-päättäjille osoittamassaan kirjeessä, jonka sanamuotoja hän joutui aivan kokouksen alla pehmentämään. Kukaan ei palannut lukemaan siloteltua versiota, vaan nyt puolalaisen Tuskin katsottiin asettuneen samoille linjoille kuin turvapaikkapolitiikassa kapinoineet itäisen Keski-Euroopan maat.

"Se, mikä häiritsee enemmistöä jäsenmaista, on, että Tusk vähätteli sitä, mitä on saatu aikaan", totesi eräs EU-diplomaatti.

EU-KOMISSION pakolaisasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos soimasi tiedotustilaisuudessaan Tuskia "Euroopan-vastaisista" ajatuksista.

"Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan rooli on puolustaa eurooppalaista yhtenäisyyttä ja periaatteita. Tämä (Tuskin) paperi romuttaa yhtä eurooppalaisen yhteistyön keskeistä pilaria, solidaarisuutta. Eurooppaa ilman solidaarisuutta ei ole olemassakaan", Avramopolous sanoi.

[...]

Komissio esitti kesällä 2016 ehdotuksen siitä, miten EU-maat auttaisivat jatkossa kovan muuttoliikepaineen kohteeksi joutuvia jäsenmaita. Ehdotuksen hätkähdyttävin osa oli eräänlainen solidaarisuussakko: Jos maa ei suostu ottamaan turvapaikanhakijoita oman kiintiönsä edestä, se joutuisi maksamaan 250 000 euron maksun kustakin turvapaikanhakijasta.

[...]

[Suomen EU-edustustossa maahanmuuttoasioista vastaava erityisasiantuntija] Sanna Sutterin mukaan olisi hyvä, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman pian ja ennen seuraavaa suurta kriisiä. Myös Suomi on Schengen-alueen rajamaa, ja on mahdollista, että jonain päivänä Venäjältä voisi kohdistua Suomeen suuri muuttopaine.

"Kyllä sekin taustalla on ilman muuta. Olisi hyvä, että jonkinlainen mekanismi olisi valmiina, eikä sitten kriisin aikana jouduttaisi sitä alkaa ratkomaan", Sutter totesi.

[...]

Uusi riita muuttoliikkeen tiimoilta tulee erittäin huonoon aikaan, sillä Tusk on pyrkinyt syksyllä käynnistämällään niin sanotulla "johtajien asialistallaan" ratkomaan unionin ikikiistoja ja lujittamaan jäsenmaiden yhtenäisyyttä. Nyt hän onnistui korostamaan itäisten ja läntisten jäsenmaiden hetken aikaa uinuneita kiistoja.

Joidenkin mielestä Tusk puhui silkkaa asiaa: EU ei saanut edes valtavan kriisin aikana järjestelmäänsä uudistettua, aiemmat päätökset olivat tehottomia ongelman koko laajuuteen verrattuna, lainsäädäntötyö on jumissa ja EU joutuu tukeutumaan pakolaisten tulon hillinnässä epäluotettaviin liittolaisiin Turkkiin ja Libyaan.

Helsingin Sanomat 13.12.2017

Ministerit pääsivät juuri valehtelemasta, että mitään taakanjakojärjestelmää ei ole tulossa, mutta Suomen "erityisasiantuntija" Sanna Sutter pitää peukkuja, että taakanjakojärjestelmä saataisiin jyrättyä läpi mahdollisimman nopeasti.

Edit:
Hesarin juttuun lisätty Kataisen haukut Tuskille:

TUSKIN ARVOSTELIJOIHIN kuului myös EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

"Pidän oikeastaan aika tarpeettomana Tuskin avausta ja tyylilajia. Ensinnäkään tällaisessa asiassa ei kannata lähteä institutionaaliseen kiistaan eri instituutioiden välillä – tässä tapauksessa komission ja neuvoston. Toisekseen me kaikki tiedämme, että jos uusi kansainvaellus alkaisi, meillä ei olisi parempia keinoja tällä hetkellä hallita sitä", Katainen sanoi HS:lle.

"Nyt kannattaisi keskittyä pikemminkin ratkaisujen etsimiseen kuin ongelmien luettelemiseen. Tuskin arvio oli se, että komissio on tehnyt vääriä esityksiä. Valtaosa jäsenmaista kuitenkin tuki niitä. Jos on parempia esityksiä, niin kaikki on niille varmaan avoimia."

"Tämä on sen verran vakava asia, että kannattaisi pitää pää kylmänä. Mitä vähemmän etsii riidan aiheita, niin sitä parempi. Kun tiedetään, että maahanmuutto on ollut itäistä ja läntistä Eurooppaa jakava kysymys, niin tämä ulostulo ei nyt ainakaan millään tavalla sitä pyrkinyt helpottamaan", Katainen moitti.
...
Katainen on samoilla linjoilla: "Jos ajattelee Suomen kannalta, niin tämä on äärettömän iso kysymys. Suomi on EU:n ulkorajavaltio ja niin kuin aiemmin nähtiin, maahanmuuttovirrat voivat tulla myös Venäjän kautta. Meidän pitää aina varautua siihen, että tilanteet voivat vuosien varrella vaihdella. Mitä parempi Euroopan yhteinen varautumiskyky on, sitä turvallisempaa se on myös Suomelle."
...
Vahingoittiko Tusk ulostulollaan Euroopan yhtenäisyyttä? Katainen arvioi, että ei ainakaan pysyvästi.

"Sen voi vielä ihan hyvin korjata ja paikata. Itse uskoisin, että kukaan ei halua tieten tahtoen ryhtyä riitelemään enempää", Katainen sanoi HS:lle.

Eli Kataisen mukaan pakolliset turvapaikanhakijasiirrot ovat paras tapa "hallita uutta kansainvaellusta", eikä muuta ole edes esitetty, kun taas pääministeri Sipilä vakuuttaa, että pakollista taakanjakoa ei ole tulossa, ja Suomi pitää kiinni vapaaehtoisuudesta...

[Roope]

Sitten perään pääministerin kieroilut:

Suomi pitää kiinni vapaaehtoisesta kiintiömallista – Sipilä: "Pakottavaa systeemiä ei tule"

PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) pitää realismina, että pakottavaa turvapaikanhakijoiden taakanjakosysteemiä ei tule. Suomen linja on perustunut ja perustuu vapaaehtoisuuteen. 

"Siitä on paljon keskusteltu, että vaikuttaako se koheesiorahaan jos ei ole vastuuta kantamassa tai onko siinä joku positiivinen kannuste niille, jotka oman osuutensa hoitavat", Sipilä sanoi keskiviikkona huippukokouksen alla. 

TORSTAINA kokouksessa käsitellään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin maahanmuuttoa koskevaa raporttia. Siinä Tusk vastustaa maakohtaisia pakottavia kiintiöitä, joita komissio on esittänyt. 

Tuskin mukaan kiintiöt ovat maita eriarvoistavia ja tehottomia. 

"Odotan sekavaa keskustelua. Kannat ovat kaukana toisistaan", Sipilä sanoi keskiviikkona. Mitään päätöksiä ei huippukokouksessa tehdä. 

VAPAAEHTOISESTA taakanjakomekanismista Sipilä ei haluaisi luopua. 

"Kyllä taakanjakoa tietyssä tilanteessa tarvitaan, se on selvä asia", Sipilä sanoo. "En usko, että se on lopputulos." 

Suomella on oma kuusikohtainen ohjelma maahanmuutto-ongelmaan ja Sipilä aikoo esitellä sen kollegoilleen. 

Siinä pyritään vaikuttamaan maahanmuuton juurisyihin ja kriisien hoitamiseen lähempänä kriisialueita sekä Euroopan ulkorajojen valvontaan. 

RKP:N presidenttiehdokas, Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvaldsnäkee Donald Tuskin kommenttien suurimpana ongelmana sen, että ne entisestään syventävät EU:n kriisiä. 

"Olemme suurten haasteiden edessä. Jos joku päätös hylätään epämukavana vaikka se on oikeansuuntainen, yhdestäkään asiasta ei tule kunnollisia päätöksiä." 

TORVALDS sanoo näkevänsä jo sen vaaran lähestyvän, että koko EU-rakennelma hajoaa päätöksenteon ongelmiin. 

"Se on katastrofaalista Euroopalle." 
...

Helsingin Sanomat 13.12.2017

Vuonna 2015 luotu väliaikainen taakanjakojärjestelmä ei ollut vapaaehtoinen, eivätkä esillä olleet suunnitelmat uudeksi järjestelmäksi ole perustuneet vapaaehtoisuuteen vaan pakollisuuteen.

Silti Sipilä jatkaa edelleen pölinäänsä Suomen vapaaehtoisuuden linjasta, vaikka heti perään antaa ymmärtää haluavansa pakollista taakanjakoa "tietyssä tilanteessa".

[Ari-Lee]

Erittäin rasittavaa kun asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä. "Taakanjako" on mielikuvitusta. Pitäisi puhua ihmiskaupasta ja hyväksikäytöstä. Tunkeutujilla pumpataan verokertymät vastaanottobisnekseen, peltotöihin orjana, vuokrabisnekseen, prostituutioon, huumekauppaan jne. jne. Mielikuvitus on vain kattona kuinka monet eri tahot hyötyvät ihmiskaupasta.

[Suomen EU-edustustossa maahanmuuttoasioista vastaava erityisasiantuntija] Sanna Sutterin mukaan olisi hyvä, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman pian ja ennen seuraavaa suurta kriisiä. Myös Suomi on Schengen-alueen rajamaa, ja on mahdollista, että jonain päivänä Venäjältä voisi kohdistua Suomeen suuri muuttopaine.

Mielikuvitusta on se, että jos Venäjältä avataan portit Suomeen tulisi mitään "taakanjakoa" muihin EU:n jäsenmaihin. Kyllä ne kaikki tulijat Suomeen jäisivät taakkaansa jakamaan. Ja tarkemmin sanottuna Hellsinkiin, mikä on toivottanut jo tervetulleeksi kaikki maailman lontijat sairauksineen rahattomuusvaivoineen.

[Aksiooma]

[tweet]941217051506626561[/tweet]

EU-maat lähettämässä Suomeen jopa tuhansia turvapaikanhakijoita

YLE 14.12.2017 klo 09:30

Henkilöt ovat kertaalleen Suomesta turvapaikkaa hakeneita, jotka ovat kielteisen päätöksen jälkeen lähteneet muualle Eurooppaan. Suomi hyväksyy enemmistön palautuksista, mutta siirrot takkuavat.

Vuonna 2015 Suomeen tuli noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista valtaosalle ei annettu lupaa jäädä maahan. Kaikkien matka ei kuitenkaan jatkunut takaisin kotimaahan, vaan muualle Eurooppaan.

Näin voidaan päätellä muilta EU-mailta Suomelle lähetettyjen takaisinottopyyntöjen äkillisestä tulvasta. Kun vuonna 2015 pyyntöjä tuli 302, viime vuonna niitä tuli jo 1 213. Tänä vuonna pyyntöjä on tullut 2 287 joulukuun alkuun mennessä.

– Valtaosa näistä koskee sellaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomesta kielteisen päätöksen ja sen jälkeen lähteneet eteenpäin, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Mikko Montin.

Valtaosa takaisinottopyynnöistä koskee irakilaisia ja afganistanilaisia. Osa heistä on saanut kielteiselle päätökselleen myös vahvistuksen hallinto-oikeudelta. He ovat siis ilman oleskelulupaa Euroopassa kiertäviä paperittomia.

Loput: https://yle.fi/uutiset/3-9973187

Taulukosta näkee hyvin, miten Suomi on jakanut rikkautta ympäri Eurooppaa. Vanhat itäblokin maat, ikävä kyllä, ovat jääneet ilman rikkautta.

[MiljonääriPlayboy]

Suomi pitää kiinni vapaaehtoisesta kiintiömallista – Sipilä: "Pakottavaa systeemiä ei tule"

Onko tuo mies tiputettu pienenä päälleen kaakelilattialle? Vapaaehtoinen kiintiömalli?
Jos joku homma toimii vapaaehtoisuuden pohjalta, niin silloin A) ei tarvita mitään kiintiöitä ja B) ei voida edes puhua mistään kiintiöistä, koska kiintiö on luontaisesti, by definition, pakottava, ei vapaaehtoisuuteen perustuva asia.

Onko suomalainen vaalikarja ja media tosiaankin niin tyhmää, että noinkin typerä newspeak, ilmiselvä paradoksi, menee täysin pureskelematta kurkusta alas? Järkyttävää. Todella järkyttävää. Suomella ei ole tulevaisuutta.

e:muoks

[Roope]

Suomi pitää kiinni vapaaehtoisesta kiintiömallista – Sipilä: "Pakottavaa systeemiä ei tule"

Onko tuo mies tiputettu pienenä päälleen kaakelilattialle? Vapaaehtoinen kiintiömalli?
Jos joku homma toimii vapaaehtoisuuden pohjalta, niin silloin A) ei tarvita mitään kiintiöitä ja B) ei voida edes puhua mistään kiintiöistä, koska kiintiö on luontaisesti pakottava, ei vapaaehtoisuuteen perustuva asia.

Sipilän kusetuksen huomaa siitäkin, että vapaaehtoisuuteen perustuva kahdenvälinen EU-järjestelmä on jo olemassa. Se perustettiin joskus vuoden 2010 paikkeilla, ja siirtoja on tehty sen puitteissa muistaakseni noin 500.

Tämä järjestelmä ei kuitenkaan kelpaa Sipilälle, koska se perustuu oikeasti vastaanottavien maiden vapaaehtoisuuteen.

[duc]

Sipilä on valehtelija niin tässä kuin talolupauksessaan ja typeryyttään pyörittelee itsensä, ja myös maamme, solmuun. Näitä ristiriitoja on nostettava esiin, jotta edes jotkut tajuaisivat.

Luulen, että Visegrad-maat ennemmin maksavat sakot, kun ottavat maahansa valehtelevia turviksia. Kumpa meidänkin poliitikot ajattelisivat ennemmin omaa kansaa kuin ulkomaalaisia.

[ISO]

Ei niitä sakkoja kukaan muu tule maksamaan kuin suomi, muut vaan jättää ne maksamatta ja nauraa päälle.

Kukaan muu ei ole niin tyhmä kuin meidän nilkit, jotka oman uran vuoksi makselee kaikki maksut kiltisti suomalaisten maksamista veroista.

[Kulttuurirealisti]

Suomi pitää kiinni vapaaehtoisesta kiintiömallista – Sipilä: "Pakottavaa systeemiä ei tule"

...
Onko suomalainen vaalikarja ja media tosiaankin niin tyhmää, että noinkin typerä newspeak, ilmiselvä paradoksi, menee täysin pureskelematta kurkusta alas? Järkyttävää. Todella järkyttävää. Suomella ei ole tulevaisuutta. 

Näitä pitäisi avata kansalle jossain mahdollisimman seuratussa mediassa. Koska on tosiaan täysin käsittämätöntä, että tuollaista bs:ää syötetään ihmisille jatkuvasti, ja monet ilmeisesti ostavat sen ihan täysin. Sipilällä ja Orpolla ei tunnu olevan juuri mitään kiinnostusta puolustaa suomalaisten etuja, Soinin porukalla ei tietenkään ole, ja valtamedia komppaa jättämällä oikomatta ja kysymättä hankalat kysymykset. 

[Roope]

Sipilä jatkaa kusettamistaan Hesarin toimittajien Virve Kähkösen ja Pekka Mykkäsen suosiollisella avustuksella.

Sipilä muka "ei pidä turvapaikanhakijoiden pakollista jakamista jäsenmaiden kesken realistisena vaihtoehtona", mutta "tiettyihin kriisitilanteisiin tarvitaan sovitut rajat", millä Sipilä tarkoittaa nimenomaan turvapaikanhakijoiden pakollista jakamista jäsenmaiden kesken.

Sipilä ennakoi "hajanaista ja sekavaa" keskustelua maahanmuutosta EU-johtajien kesken

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) odottaa "vaikeita ja todennäköisesti sekavia" keskusteluita, kun EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään illalla Brysselissä illallispöydän ääreen pureskelemaan unionin maahanmuuttopolitiikkaa.

Pöytään käydään valmiiksi jännittyneissä tunnelmissa, koska tällä viikolla unionissa repesi jälleen vanha kiista turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. Kiista sai alkunsa, kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk luonnehti suunnitteilla olevia pakollisia turvapaikanhakijakiintiöitä "suuresti hajottavaksi" ja "tehottomaksi" politiikaksi, ja raivostutti sillä EU-komission sekä monta jäsenmaata ja europarlamentaarikkoa.

"Tämä keskustelu tulee olemaan varmaan aika hajanainen ja todennäköisesti sekavakin. Katsotaan nyt, että millaiseen johtopäätökseen siinä päästään", Sipilä sanoi suomalaisille toimittajille Brysselissä, jossa hän osallistuu kaksipäiväiseen EU-johtajien huippukokoukseen.

Sipilä toisti Suomen kannan, ettei hän pidä turvapaikanhakijoiden pakollista jakamista jäsenmaiden kesken realistisena vaihtoehtona.

"Mutta olen sitä mieltä, että tiettyihin kriisitilanteisiin tarvitaan sovitut rajat, että missä vaiheessa pitää hälytyskellojen soida ja yhdessä päättää, että mitä tässä tilanteessa tehdään."

Johtajien ei ole tarkoitus tehdä mitään varsinaisia päätöksiä EU:n maahanmuuttopolitiikasta. Tavoite on keskustella ilman akuutin kriisin painetta siitä, missä mennään ja millaisia eroja jäsenmaiden kantojen välillä on.

Toimenpidepalettiin kuuluu sisäisten siirtojen lisäksi paljon muutakin, kuten EU:n ulkorajojen vahvistaminen ja Afrikan maiden tukeminen.

"Me ollaan Suomen kannassa yritetty päästä sen yli, ettei keskustella pelkästään sisäisistä siirroista ja solidaarisuudesta, vaan koko järjestelmän toimivuudesta."
...

Helsingin Sanomat 14.12.2017

Ilmiriita maahanmuutosta – kolme kysymystä, jotka jakavat Eurooppaa illan huippukokouksessa

Petri Raivio

Keskustelu turvapaikanhakijoista kehkeytyi riidaksi jo ennen kuin ehti alkaakaan. EU-maiden johtajat hakevat ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin huippukokouksessaan illalla.


Mitä tehdään seuraavan kerran, kun Eurooppaan tulee kerralla satoja tuhansia turvapaikanhakijoita? Kysymys jakaa EU-maat kahteen leiriin: Yksien mielestä tulijat pitäisi käsitellä niissä maissa, joihin he saapuvat. Toisten mielestä heitä pitäisi jakaa tasaisemmin jäsenmaiden kesken.

[...]

Poikkeuksellisen julkinen EU-toimielinten välinen riita pohjustaa illalliskeskustelua, josta sopii odottaa mielenkiintoista. Myös jäsenmaista osa on sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden siirrot ovat olleet oikea ratkaisu, ja niitä pitäisi käyttää myös jatkossa.

[...]

Solidaarisuus on avainsana turvapaikanhakijoista käytävässä kiistassa. Visegrad-maiden mielestä solidaarisuus ei tarkoita sitä, että jokaisen maan pitää ottaa vastaan turvapaikanhakijoita EU-päätöksellä.

Niiden mielestä solidaarisuuden pitäisi olla joustavaa: Maiden pitäisi voida korvata tulijoiden vastaanottaminen muilla keinoilla, kuten lähettämällä rajavartijoita tai kalustoa unionin ulkorajoille.

Jäsenmaiden enemmistön, esimerkiksi Ruotsin tai Italian mielestä taas solidaarisuus tarkoittaa sitä, että hakijoiden siirtoja otetaan vastaan. Vastaanottoa ei voisi korvata vaikkapa rahalla. Myös Suomi kuuluu tähän joukkoon.

Komissio on ehdottanut pysyvää järjestelmää, jossa turvapaikanhakijoita jaettaisiin. Neuvottelut siitä polkevat paikallaan. Puheenjohtajamaa Viron uusin kompromissiehdotus perustuu portaittaiseen malliin, jossa siirtoihin mentäisiin vasta viimeisenä oljenkortena kun muut keinot on jo käytetty.

Matkan varrella historian romukoppaan on lentänyt esimerkiksi Slovakian puheenjohtajuuskauden "tehokas solidaarisuus", jossa pakollisista siirtokiintiöistä olisi luovuttu.

[...]

Eri näkemyksiä on siitäkin, miten maahanmuuttokysymyksestä pitäisi päättää. Tusk painottaa konsensusta eli yhteisymmärrystä.

Kiintiöitä jyrkästi vastustavat maat ovat kuitenkin vähemmistössä. Unionin pykälien mukaan asiasta ei tarvitse päättää yksimielisesti, vaan määräenemmistö voi viedä päätöksen läpi.

– Tuskin esitys on täysin populistinen. Jäsenmaiden pitäisi äänestää ja tehdä päätös määräenemmistön kautta, sanoi europarlamentaarikko Cecilia Wikström, jonka vastuulla turvapaikkasääntöjen uudistus on parlamentissa.

Yle 14.12.2017

[Uimakoulutettava]

Suomi pitää kiinni vapaaehtoisesta kiintiömallista – Sipilä: "Pakottavaa systeemiä ei tule"

Onko suomalainen vaalikarja ja media tosiaankin niin tyhmää, että noinkin typerä newspeak, ilmiselvä paradoksi, menee täysin pureskelematta kurkusta alas? Järkyttävää. Todella järkyttävää. Suomella ei ole tulevaisuutta.

Kansanvalistuksellinen Media on osa Puoluetta, jonka faktantarkistuksen mukaan epäkansallisen kokoomuksen orpopetterimäinen turvapaikanhakupolitiikka on liian tiukkaa. Vastaavaa menestystarinaa vastuumedia ei ole luonut sitten puolivallattoman Eurostoliiton.

Vaalikarjan ei taaskaan tarvitse märehtiä ja murehtia, helposti sulava narratiivi inhimillisemmän/humanitaarisemman/talousveturimaisemman väestönsiirtopolitiikan puolesta maistuu niin kommunistille kuin kapitalistillekin.

Niinpä äänestäjät vaihtavat naamarit Puolueen kasvoilla, mutta sipilöinti jatkuu.

[Lalli IsoTalo]

Jos joku homma toimii vapaaehtoisuuden pohjalta, niin silloin
A) ei tarvita mitään kiintiöitä ja
B) ei voida edes puhua mistään kiintiöistä, koska kiintiö on luontaisesti, by definition, pakottava, ei vapaaehtoisuuteen perustuva asia.

Onko suomalainen vaalikarja ja media tosiaankin niin tyhmää, että noinkin typerä newspeak, ilmiselvä paradoksi, menee täysin pureskelematta kurkusta alas? Järkyttävää. Todella järkyttävää. Suomella ei ole tulevaisuutta.

Media on mitä on, ja vaalikarja on median varassa, mutta ei nyt vielä vaivuta synkkyyteen, koska kuitenkin:
1. Trump
2. Brexit
3. SoiniExit
4. Laura&Paavo -Entry

[Uimakoulutettava]

Järkyttävää. Todella järkyttävää. Suomella ei ole tulevaisuutta.

Media on mitä on, ja vaalikarja on median varassa, mutta ei nyt vielä vaivuta synkkyyteen, koska kuitenkin:
1. Trump
2. Brexit
3. SoiniExit
4. Laura&Paavo -Entry

Kaikki kunnia positiiviselle ajattelulle, mutta realiteetit ovat rankat. Varaudutaanpa synkkien skenaarioiden varalta.

Suomalaisia ei ole kiinnostanut kartallemeno, vaikka suunnanmuutoksiin on tarjoutunut ja tarjoutuu matkalla kohti EUvostoliittolaista Monikulttuuria lukuisia momentteja eli pyytämättömän yllätyksellisiä ilmiöitä.

Edelliseen liittyen: Perussuomalaisten kriittisyys on laimeaa.

Heikko esitys, Suomi100.

[Roope]

Rkp:n Anders Adlercreutz kritisoi Suomen hallituksen linjaa vastustaa EU:n sitovia turvapaikanhakijakiintiöitä. Adlercreutz ihmettelee vastustusta, sillä EU:n pakolliset kiintiöt olisivat hänen mukaansa Suomen oma etu. Se nähtiin kuulemma kaksi vuotta sitten itärajalla.

I Finlands intresse att förhålla sig positivt till sameuropeiska kvoter

Få människor bestrider det faktum att systemet för hur vi i dag organiserar asylärenden i Europa inte fungerar. Det så kallade Dublin-avtalet stipulerar att det land till vilket en asylsökande först anländer skall registrera den asylsökande och behandla ansökningen. Senast för drygt två år sedan stod det klart att detta system inte fungerar.

Någonting måste alltså göras, men vad?

Hos oss i Finland har invandringspolitiken varit en het potatis, inte minst på grund av att Sannfinländarna eller deras efterträdare haft det som en hjärtesak. Detta har också gjort regeringens manöverutrymme obefintligt och tvingat den till ställningstaganden som helt klart inte är i vårt nationella intresse. Även om man kan ana en lätt uppmjukning i regeringens linje konstaterade Juha Sipilä inför EU-toppmötet att regeringen inte backar.

Det som nu föreslås av EU-parlamentet är att det införs permanenta och bindande nationella kvoter som baserar sig på flera faktorer – till exempel landets storlek och ekonomiska situation. Asylsökanden registreras när de anländer till Europa, men fördelas sedan enligt dessa kvoter – med beaktande av familjeband och andra anknytningar, förstås.

Detta skulle på många sätt förbättra situationen. Dels skulle det finnas ett intresse för att registrera dem som kommer, så är det nämligen inte i dag, vilket vi fick erfara 2015–2016, dels skulle ansvaret fördelas jämnt mellan de europeiska länderna, vilket skulle bidra till ökad stabilitet, förhoppningsvis bättre integration och ett större förtroende för EU. Med ökad solidaritet kommer ökad legitimitet.

Denna modell skulle också innehålla ett sanktionselement. De länder som inte följer kvotsystemet skulle se minskade EU-bidrag som följd. Speciellt Ungern, Polen, Tjeckien och Slovakien motsätter sig förslaget. De hör också till de medlemsländer som har tagit emot minst asylsökanden – eller inga alls.

Frågan är – varför motsätter sig Finland detta? Varför motsätter sig Finland bindande kvoter? Det är svårt att hitta ett rationellt svar. För ett perifert – och genom det utsatt – land som Finland är det uppenbart att kvoter är i vårt intresse. I dag är det Italien och Grekland som är i ett utsatt läge, men i morgon kan det vara Finland. För två år sedan fick vi bevittna några "proof-of-concept"-läckage längs med östgränsen, och de var inga tillfälligheter.

Ett land som väljer att deloptimera och ta russinen ur bullen kan inte förvänta sig solidaritet sedan när hjälpen behövs. Därför är det otvetydigt i Finlands intresse – i vårt själviska intresse – att förhålla oss positivt till bindande, objektiva sameuropeiska kvoter.

Anders Adlercreutz riksdagsledamot (SFP)

Hbl 18.12.2017

Oikeasti Adlercreutz on hallintovaliokunnassa istuvana ja hallituksen linjauksen siellä käsitelleenä erinomaisen hyvin tietoinen siitä, että hallitus tukee kaikille jäsenmaille pakollisia kiintiöitä ja turvapaikanhakijasiirtoja.

Valtioneuvoston kanta
...
Puheenjohtajan lähestymistapa, jossa solidaarisuutta voidaan osoittaa monin keinoin, mukaan lukien taloudellinen tuki ja asiantuntijakontribuutiot, mutta jossa ylivoimaisen muuttoliikepaineen tilanteessa jäsenmaan on kannettava taakkaa myös osallistumalla sisäisiin siirtoihin, on Suomen tavoitteiden mukainen. Suomi kantaa oman vastuunsa edellyttäen, että kaikki jäsenvaltiota osallistuvat taakanjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista.

Valiokunnan lausunto HaVL 17/2017 vp – U 31/2016 vp

[Skeptikko]

'This will not help Europe!' Kurz blames rupturing EU on 'failed' migrant quotas
https://www.express.co.uk/news/world/896497/EU-migrant-quotas-Austria-Sebastian-Kurz-Angela-Merkel

THE new Austrian Chancellor has blamed the ruptures within the European Union on the "failed" migrant quotas.
...
Mr Kurz told the German daily Bild am Sonntag: "Forcing states to take refugees doesn't take Europe any further. The discussion makes no sense.

"If we continue this way we will divide the European Union and the Member States will decide on their own how many people they will welcome."

He added that quotas were meaningless because migrants who want to come to Europe do not want to go to Bulgaria or Hungary, but to Germany, Austria or Sweden".

Instead of sticking to the "failed policy," asked the EU to support "militarily" further efforts to help migrants in their country of origin or in neighbouring states.

He appeared to back the creation of so-called "safe zones".
...
The question of how to deal with streams of migrants fleeing war and poverty in the Middle East and Africa also divides Merkel's conservatives and the Social Democrats (SPD) as they prepare for talks on forming a new government.

Hard-line members of Merkel's conservative camp demand tight absolute caps on the numbers of refugees allowed to enter Germany each year, while a senior SPD official on Saturday suggested local authorities around Europe be paid to house refugees.