Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Caucasian]

^Katastrofia maalailevat useimmiten yksilöimättömät kasvottomat tutkijat tituleerataan järjestään "huippu"tutkijoiksi. Se ei kuitenkaan liene mikään titteli saatikka oppiarvo. Kun ilmastotieteilijää (anonyymeja usein) johon vedotaan pitää kutsua tutkijan sijaan huippututkijaksi, niin se itsessään vähentää esitetyn väitteen uskottavuutta.
Einsteinia ei tarvinnut eikä tarvitse kutsua huippufyysikoksi. 

[Roope]

Lennätkö monta kertaa vuodessa? Tuore raportti suosittaa sinulle uutta veroa

BRITTILÄISEN New Economics Foundation -ajatushautomon ja sen kumppanijärjestöjen tuore raportti ehdottaa uutta veroa, joka ei vaikuttaisi suurimpaan osaan ihmisistä mitenkään, mutta voisi hidastaa ilmaston lämpenemistä ja tuoda lähes 64 miljardin edestä verotuloja.

Kyseessä oli niin kutsuttu jet-setter-vero, joka kohdistuisi monta kertaa vuodessa lentäviin eurooppalaisiin. Raportista uutisoivan The Guardianin mukaan kyseessä on ensimmäinen ehdotus siitä, miten useasti lentävien verotus Euroopassa voisi toimia.

IDEA on yksinkertainen.

Jokainen eurooppalainen voisi lentää kerran vuodessa ilman lisäkuluja, mutta kaikista sen jälkeen tehtävistä meno-paluumatkoista tulisi maksaa vero.

Mitä enemmän lentää, sitä enemmän veroja joutuu maksamaan.

Toisesta matkasta vuoden sisään koituisi sadan euron lisämaksu, kolmannesta kahdensadan ja niin edespäin. Ekstraa joutuisi maksamaan pitkänmatkan lennoista ja ensimmäisessä luokassa matkustamisesta.

Tutkimus suosittaa, että kerätyt verot käytettäisiin esimerkiksi Euroopan raideverkoston ja junien kehittämiseen.

TUTKIMUKSEN mukaan vuoteen 2028 mennessä vero vähentäisi matkustajamääriä 26 prosentilla ja laskisi päästöjä 21 prosentilla.

More in Common -ajatushautomon mukaan vero osuisi erityisesti hyvätuloisiin, sillä he lentävät kaikista eniten.

[...]

Huomionarvoista kuitenkin oli, että tiukat yksityisyydensuojalajit saattaisivat aiheuttaa ongelmia lentolippujen myyjien esittäessä asiakkaalle hintoja.

Hankalaa olisi myös saada verotus hyväksyttyä. The Guardian huomauttaa, että EU:n laajuinen vero vaatisi unionin jäsenmailta yksimielisyyttä. Yhteisen verotuksen osalta sellaista voisi olla poikkeuksellisen vaikeaa saavuttaa.

Helsingin Sanomat 18.10.2024

Hesarin uutisessa "raportti suosittaa" ja "tutkimus suosittaa" kaikille eurooppalaisille henkilökohtaista lentoveroa sen mukaan, kuinka paljon lentää Euroopassa. Ei vaikuttaisi suurimpaan osaan ihmisiä, voisi hidastaa maapallon lämpenemistä, ja tuottaisi peräti 64 miljardia euroa. Uutisessa ei avata, mikä tällainen "New Economics Foundation" on ja miksi sen ehdotuksia tai kampanjaa pitäisi noteerata missään saati mainostaa ilmaiseksi Helsingin Sanomissa.

Veroa kannattaa muun muassa Attac, Extinction Rebellion, Fridays For Future ja Greenpeace. New Economic Foundationin rahoittajiin kuuluu Sorosin Open Society Foundations, tietysti. NEF on aiemmin esittänyt muun muassa 21-tuntista työviikkoa.

"Tutkimuksessa" ei kerrota, kuinka paljon veron käyttöönotto hidastaisi ilmastonmuutosta, mutta suuruusluokkaa voisi luonnehtia mikroskooppiseksi, kun lentoliikenteen päästöt ovat noin neljä prosenttia EU:n kokonaispäästöistä, jotka taas ovat noin seitsemän prosenttia globaaleista päästöistä. Päästövähennys ja sitä kautta vaikutus ilmastonmuutokseen olisi siis kampanjan omien laskelmien perusteella noin 0,06 prosenttia eli arviolta luokkaa kymmenestuhannesosa-aste. Miljardituloja sen sijaan oltaisiin raportissa siirtämässä "globaaliin etelään" eli kyseessä olisi taas uusi rahansiirtoautomaatti eurooppalaisilta Afrikkaan.

Eiköhän todellisena tavoitteena ole paremminkin saada läpi ajatusta henkilökohtaisista päästöveroista, jotka oikeuttaisivat kaikkien eurooppalaisten tekemisten valvomisen ja rekisteröimisen. Kadehdittujen hyvätuloisten asettaminen eturiviin antaa siihen tekosyyn.

[Uuno Nuivanen]

^ Onko tuosta enää kovin pitkä matka kulakkien teloittamiseen?

[Roope]

Ilmastonmuutos muuttaa tapaamme elää, tutkija Laura Riuttanen sanoo – "Tätä ei ole vielä edes syvällisesti tajuttu"

HAASTEET ovat aina inspiroineet Laura Riuttasta. Osin siitä syystä hän on alalleen päätynytkin.

"Onhan tämä myös kutsumusammatti", ilmakehätieteiden tutkija Riuttanen sanoo.

Työssään häntä ovat viime vuosina haastaneet erityisesti ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat vaikutukset.

[...]

JA SITTEN on vielä tämä ilmastonmuutoksen aspekti. Haasteita kaipaavalle siinä riittääkin työsarkaa.

Riuttanen nyökyttelee.

"Ilmastonmuutos on meillä tässä ja nyt. Sen vaikutukset näkyvät jo, ja se tulee muuttamaan maailmaa ja tapaa olla täällä dramaattisesti. Mielestäni tätä ei ole vielä edes syvällisesti tajuttu. Mutta kukaan ei pysty ratkaisemaan ongelmia yksin."

Tarvitaan siis ennen kaikkea yhteistyötä. Riuttasen mukaan esimerkiksi eri tieteenalojen kohtaamiset ovat hedelmällistä maaperää uusille ajatuksille. Kohtaamisten mahdollistamiseksi hän on työskennellyt viime aikoina uutterasti.

RIUTTANEN on ollut ideoimassa ja kehittämässä esimerkiksi tieteen ja taiteen yhteistyökurssia, jossa kohtaavat Taideyliopiston teatterikorkeakoulu ja ilmakehätieteet. Puolet kurssin osallistujista on luonnontieteidenopiskelijoita ja puolet taideopiskelijoita.

Mahtaa syntyä mielenkiintoisia keskusteluja?

Kyllä, ja samankaltaista törmäyttämistä kannattaisi harrastaa koko yhteiskunnan tasolla enemmänkin, Riuttanen sanoo.

"Me tarvitaan tieteellisen tutkimuksen tuomaa luotettavaa tietoa, mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan myös taidetta, joka pystyy koskettamaan ihmisissä sellaisia tasoja, joita se pelkkä tieto ei pysty koskettamaan. Uskon, että tällaisella yhteistyöllä voi olla valtava mullistava voima."

HIEMAN vastaavaa törmäyttämistä on tehty ClimComp-hankkeessa, jossa Riuttanen on niin ikään ollut mukana. Hankkeessa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat tutkineet, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavia taitoja voitaisiin oppia ja opettaa peruskoulutuksessa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Hankkeen uudet politiikkasuositukset julkaistaan 21. lokakuuta.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on ottaa huomioon nuorten osa ilmastonmuutoksen keskellä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kasata kaikkea vastuuta ongelmien ratkomisesta tulevien sukupolvien harteille.

"He joutuvat elämään ilmastonmuutoksen maailmassa joka tapauksessa."

SIKSI nuoret tulisi varustaa riittävällä tiedepohjaisella ilmasto-osaamisella, Riuttanen sanoo. Siihen kuuluu tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita. Arvokeskustelun tulisi olla osa luonnontieteiden opetusta.

Mitä se käytännössä siis tarkoittaa?

"Siis, että opetetaan nuorille, mitä tarvitaan siihen, että selviää tässä muuttuvassa maailmassa."

Helsingin Sanomat 19.10.2024

Miten ilmastonmuutos "tulee muuttamaan maailmaa ja tapaa olla täällä dramaattisesti" ihan konkreettisesti vaikka suomalaisnuorten elämässä? Millaista "tiedepohjaista ilmasto-osaamista" nuorille on opetettava, jotta he "selviävät maailmassa"?

Hain vastausta netistä Riuttasen puheenvuoroista, mutta en löytänyt kuin esimerkiksi maininnan, että hän pelkää "Grönlannin peruuttamattoman sulamisen" (!) alkavan, mikäli lämpenemistä ei rajoiteta 1,5 asteeseen. Siis tiedetaustastaan huolimatta ehta ilmastohysteerikko.

[JiM]

ELON MUSK: "Mielestäni lasten kriittisen ajattelun opettaminen on hyvin tärkeää. Se on henkinen palomuuri. Opetetaan heille, millaisiin virheisiin ja huijauksiin he todennäköisesti törmäävät. Rokottakaa lapset propagandaa vastaan. Periaatteessa opettakaa lapset suhtautumaan epäilevästi siihen, mitä heille kerrotaan."

[tweet]1847432822510014840[/tweet]

[Vesa Heimo]

ELON MUSK:

Sama Elon Musk joka siis sanoo että ilmastonmuutos on oikeasti katastrofi jota osa ihmisistä vaan ei ymmärrä, ja meidän on todella tehtävä asioita sen torjumiseksi nyt eikä huomenna.

Pitääkö siis lapsille opettaa mitä tän asian suhteen?

[Peltipaita]

Lentoverosta:

Toisesta matkasta vuoden sisään koituisi sadan euron lisämaksu, kolmannesta kahdensadan ja niin edespäin. Ekstraa joutuisi maksamaan pitkänmatkan lennoista ja ensimmäisessä luokassa matkustamisesta.

Ensimmäinen luokkahan on mitä ekologisin. Yksi ensimmäisen luokan paikka vie varmaan neljä economy luokan paikkaa. Jos koko kone olisi pelkkää ensimmäistä luokkaa, kone olisi monta tonnia kevyempi ja polttoainetta säästyi huomattavasti.

[Roope]

Sama Elon Musk joka siis sanoo että ilmastonmuutos on oikeasti katastrofi jota osa ihmisistä vaan ei ymmärrä, ja meidän on todella tehtävä asioita sen torjumiseksi nyt eikä huomenna.

Pitääkö siis lapsille opettaa mitä tän asian suhteen?

Valtamedian valhepropagandaan kyllästyneenä tekisi mieli sanoa, että faktoja, mutta eikös tuo Muskin vaatimus kriittisen ajattelun opettamisesta päde erinomaisen hyvin täysin Muskin ilmastolausunnoista (jotka ilmeisesti ristiriitaisia) riippumatta? Kriittinen ajattelu tarkoittaa juuri sitä, että Muskia tai ketään ei nosteta kyseenalaistamattomaksi auktoriteetiksi, joka sanelisi lapsille, mikä on ainoa ja ehdoton totuus.

[Vesa Heimo]

ei nosteta kyseenalaistamattomaksi auktoriteetiksi, joka sanelisi lapsille, mikä on ainoa ja ehdoton totuus.

Ei tietenkään kenenkään mielipide ole kyseenalaistamaton auktoriteetti, kuten ei ole tiedekkään- jota nyt koko aja kysenalaistetaan tekemällä entistä parempaa tutkimusta uudelleen, uudelleen, ja uudelleen. Ja sitä siis lapsille pitää opettaa; Tutki, tee, opi.

Kyseenalaistaminen ei ole sitä että "oon eri mieltä ja löysin netistä puhuvia päitä jotka on mun kanssa samaa mieltä", vaan sitä että on vahvempaa tutkittua tietoa. Mut sen kaikki varmaan jo tiesikin.

[Roope]

Ei tietenkään kenenkään mielipide ole kyseenalaistamaton auktoriteetti, kuten ei ole tiedekkään- jota nyt koko aja kysenalaistetaan tekemällä entistä parempaa tutkimusta uudelleen, uudelleen, ja uudelleen. Ja sitä siis lapsille pitää opettaa; Tutki, tee, opi.

Eivät koululaiset tee tiedettä, eikä heillä ole juuri edellytyksiäkään arvioida tiedettä, mutta he voivat oppia kyseenalaistamaan, mitä joku väittää, ja vaatimaan perusteluita.

Kyseenalaistaminen ei ole sitä että "oon eri mieltä ja löysin netistä puhuvia päitä jotka on mun kanssa samaa mieltä", vaan sitä että on vahvempaa tutkittua tietoa. Mut sen kaikki varmaan jo tiesikin.

Mielestäni olet tuossa väärässä. Ei sokraattinen metodikaan perustu "vahvempaan tutkittuun tietoon", mutta se on silti tehokas ja hyödyllinen kyseenalaistamisen keino.

[PolleaPoeka]

Ei tietenkään kenenkään mielipide ole kyseenalaistamaton auktoriteetti, kuten ei ole tiedekkään- jota nyt koko aja kysenalaistetaan tekemällä entistä parempaa tutkimusta uudelleen, uudelleen, ja uudelleen. Ja sitä siis lapsille pitää opettaa; Tutki, tee, opi.

Eivät koululaiset tee tiedettä, eikä heillä ole juuri edellytyksiäkään arvioida tiedettä, mutta he voivat oppia kyseenalaistamaan, mitä joku väittää, ja vaatimaan perusteluita.

Kyseenalaistaminen ei ole sitä että "oon eri mieltä ja löysin netistä puhuvia päitä jotka on mun kanssa samaa mieltä", vaan sitä että on vahvempaa tutkittua tietoa. Mut sen kaikki varmaan jo tiesikin.

Mielestäni olet tuossa väärässä. Ei sokraattinen metodikaan perustu "vahvempaan tutkittuun tietoon", mutta se on silti tehokas ja hyödyllinen kyseenalaistamisen keino.

Ongelma on se, että milloin kyseenalaistaminen muuttuu tutkimuksen tahalliseksi jarruttamiseksi ja jopa sabotoinniksi. Esimerkiksi kyseenalaistetaan tahallaan joku täysin päivänselvä asia, jonka selvittämiseen turhautuu tuhottomasti aikaa.

[pienivalkeapupu]

Ongelma on se, että milloin kyseenalaistaminen muuttuu tutkimuksen tahalliseksi jarruttamiseksi ja jopa sabotoinniksi. Esimerkiksi kyseenalaistetaan tahallaan joku täysin päivänselvä asia, jonka selvittämiseen turhautuu tuhottomasti aikaa.

Ketjuun aiheeseen liittyen, mikä tuo lihavoitu kohta on?

[PolleaPoeka]

Ongelma on se, että milloin kyseenalaistaminen muuttuu tutkimuksen tahalliseksi jarruttamiseksi ja jopa sabotoinniksi. Esimerkiksi kyseenalaistetaan tahallaan joku täysin päivänselvä asia, jonka selvittämiseen turhautuu tuhottomasti aikaa.

Ketjuun aiheeseen liittyen, mikä tuo lihavoitu kohta on?

En ole ilmastonmuutoksen tutkija. En osaa osaa, enkä halua arvailla.

[MinäVuan]

Jos tutkimus pitää paikkansa, ilmastomuutosnarratiivi on vakavassa kriisiissä koska yli sadan vuoden sääasemadata on pitkälti ollut pääargumentti ilmaston lämpenemiselle.

Ennen kuin maalailee kuvia siitä, millaisessa kriisissä "ilmastonmuutosnarratiivi" sääasemien maalipintojen muutosten tai UHI-efektin takia on, kannattaa kuitenkin hetken miettiä seuraavia faktoja.

Maapallon pinta-alasta hieman yli 70 % on merta. Merten lämpötilamittaustuloksiin (viestini 1. kuva) mannerten sääasemien maalipintojen muutoksilla tai kaupunkirakentamisella tai lentokentillä ei ole mitään efektiä. Merten keskimääräinen pintalämpötila on noussut noin asteen verran esiteollisesta tasosta, mikä on hieman vähemmän kuin globaali keskimääräinen pintalämpötila on noussut. Koska vedellä on ilmaa selvästi suurempi ominaislämpökapasiteetti, ja koska lämpeneminen kasvattaa latentin lämmön vuota merten pinnasta ilmakehään, mikä hidastaa merenpinnan lämpenemistä, meret eivät lämpene yhtä nopeasti kuin manneralueet.Mutta ne ovat siis lämmenneet jo melkein asteen verran esiteollisesta tasosta.

Merten lämpösisällöstä meillä on luotettavaa tietoa jo yli puolen vuosisadan ajalta. Se on kasvanut koko ajan, ja viimeisten vuosikymmenten aikana kasvu on todennäköisesti ollut kiihtyvää (viestini 1. kuva). Merten lämpösisältö on kaikkein paras indikaattori sille, kertyykö maapallon ilmastojärjestelmään lämpöä, ja sen sen kertoma on yksiselitteistä: kertyy, ja todella nopeasti.

Olen useita kertoja laittanut tänne linkin, jossa osoitetaan, että globaalin keskimääräisen pintalämpötilan kehitys (eli anomalia-aikasarja) voidaan arvioida varsin hyvin todella pienellä määrällä sääasemia. Laitetaan se nyt kuitenkin vielä uudestaan:

https://andthentheresphysics.wordpress.com/2018/08/18/you-only-need-about-60-surface-stations/

Noin sata asemaa riittää jo hyvin oikeankaltaisen käsityksen saamiseen. Viestini toinen kuva kertoo tuloksen, joka saadaan, kun otetaan kaikki tässä käytetyllä työkalulla olevat GHCN:n maa-asemat, ja vain n. 170 asemaa satunnaisotannalla. Erot aikasarjoissa ovat merkityksettömiä. Jos tämä jostain kertoo, niin siitä, että varsin luotettavia tuloksia globaalin keskimääräisen pintalämpötilan kehityksestä saadaan huolimatta asemien dataan vaikuttavista ei-ilmastollisista tekijöistä.

Vielä yksi juttu, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on ilmastodenialistien äskettäin omaksuma propagandataktiikka. WuWt esittää jäsen Totin linkistä löytyvässä kirjoituksessa tekstin Büsing (2024) uutena tutkimuksena. Kun linkkiä klikkaa, Büsingin linkin päästä löytyvä teksti kyllä näyttää tutkimukselta, mutta se ei ole vertaisarvioitu tutkimus, vaan norjalaisessa denialistiblogissa julkaistu blogikirjoitus (viestini 3. kuva). Älkää hyvät ihmiset olko niin herkkäuskoisia näissä asioissa.   

Isagoge... onnea yrityksellesi puhua järkeä näille denialisteille. Minulla ei kestäisi hermo. Taannoin muutamia juttuja luettuani olin kyllä havaitsevinani ilmastomuutoksen myöntämistä. Toki ei edelleenkään ihmisestä johtuen.

[Caucasian]

^Kukaan ei vaan jaksa lukea noita jorinoita. Isagoge ei osaa tiivistää ollenkaan.
Ilmaston muutosta kait harva kiistää. Kysehän on muutoksen syistä ja sen voimakkuudesta (tai lievyydestä). Ja myös siitä että meidän suomalaisten toimilla on vain symbolinen merkitys kokonaisuuteen.
Minulle on suht sama paljonko se lämpö nousee. Maailmahan vaan muuttuisi vähän erilaiseksi. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtynevät, se olisi vaan mielenkiintoista seurattavaa, jos vaikka meren pinta nousisi ja kartat menisi uusiksi jne.

[Roope]

Viikonloppuna Vasemmistoliiton puheenjohtajat nostivat ilmastonmuutoksen ja ilmastonmuutospolitiikan korkealle kaiken muun yläpuolelle.

Li Andersson jäähyväispuheessaan: Ympäristökriisistä tulee koko poliittista päätöksentekoa määrittävä kehys

[...]

Jäähyväispuheessaan hän asetti vasemmistoliiton tärkeimmäksi kysymykseksi suhtautumisen ympäristökriisiin, jonka vakavuuden ymmärtämisessä vasemmistoliitto on Anderssonin mukaan ollut puolueiden joukossa edelläkävijöitä.

– Tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana tämä ymmärrys tulee entistä tärkeämmäksi, kun joudumme löytämään tapoja elää ja rakentaa yhteiskuntaa sopeutuen aiheuttamaamme ympäristökriisiin, Andersson sanoi.

Kysymys on myös siitä, miten parlamentaarisen järjestelmän uskottavuus säilytetään nuorten sukupolvien silmissä.

– Hyvinvointimme rajat eivät määräydy velkalaivan kannen koon mukaan, vaan maapallon kantokyvyn mukaan. Ja niitä rajoja olemme liian pitkään räikeästi rikkoneet. Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla ja siirtymässä ilmastokriisin uuteen ja ennalta-arvaamattomaan vaiheeseen.

– Ilmasto on jo lämmennyt niin paljon, että äärimmäisiin sääolosuhteisiin, ilmastosiirtolaisuuteen, maatalouden vaikeuksiin sekä uusiin tauteihin on varauduttava niin Euroopassa kuin globaalisti.

Anderssonin mielestä vasemmistoliitto on osannut sisäistää punavihreyden ja ympäristökriisin vakavuuden niin, että se määrittää kaikkea puolueen politiikkaa.

Keskipohjanmaa 20.10.2024

Toimittaja
Andersson pitää tärkeänä, että EU:ssa nostetaan [ilmastopolitiikan] kunnianhimon tasoa, eikä jo tehdyistä päätöksistä peräännytä.

Li Andersson
Yksi tulevan parlamentin päätöksistä on EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2040. Tavoitetaso, josta Ursula von der Leyen on puhunut, ei ole riittävä ilmastotieteen näkökulmasta.

Yle Uutiset 20.10.2024

Puheenjohtajien puheista ei saanut tälläkään kertaa selvää, mihin "tieteeseen" ja oletuksiin Suomelta ja EU:lta vaadittu ääripolitiikka perustuu, joten yritin selvittää asiaa puolueen nettisivuilta, laihoin tuloksin.

Tavoitteet – Tor­jum­me päät­tä­väi­ses­ti il­mas­ton­muu­tos­ta

Vasemmistoliiton ilmasto-ohjelma: Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä 26.10.2018

Sivuilta ei löydy mitään johdonmukaista esitystä, mutta ilmeisesti Suomelle ja EU:lle asetetut hurjasti ylimitoitetut tavoitteet perustuvat etenkin virheelliseen käsitykseen, että tiukemmalla ilmastopolitiikalla voitaisiin rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen. Ei voida – tämä on tiedetty yleisesti jo pitkään – eikä asia ole varsinkaan EU:n (7 % päästöistä) saati Suomen käsissä. Anderssonin viittaus EU:n "ilmastotieteen näkökulmasta" riittämättömiin päästötavoitteisiin on huuhaata ja/tai epärehellisyyttä.

Ilmasto-ohjelmassa 1,5 asteen tavoitetta perustellaan silläkin, että "IPCC:n raportista selviää", että kahden asteen ylittäminen "aiheuttaisi niin suurta inhimillistä kärsimystä, ettei sitä voi hyväksyä". Jaaha.

Sivuilla mainitaan myös painavana argumenttina mahdollisuus, että ilmastonmuutos heikentää Golfvirtaa niin, että "Suomen keskilämpötila laskisi noin kymmenellä asteella muuhun maailmaan verrattuna".

Sivuilla ei ole mitään lähdeviitteitä vaan vain yleisluonteisia ja anekdoottitason väitteitä, joista edetään suoraan äärimmäisiin politiikkavaatimuksiin. Väitettyä "ilmastokatastrofia" ei suhteuteta mihinkään eikä sen seurauksia konkretisoida mitenkään. Tämän pohjalta sitten politiikkaa tekemään.

[Roope]

^Se EU:n päästötavoite, josta Li Andersson tuossa puhuu, on EU:n hiilineutraalisuus vuonna 2040. Löytyy eurovaaliohjelmasta "täystyöllisyyden" ja "Tallinna-tunnelin" ohesta.

Seinähullua, tähtitieteellisen kallista ja käytännössä mahdotonta, mutta näkisin mielelläni jonkun selittämässä debatissa, miksi ihmeessä muutenkin heikossa hapessa olevan EU:n pitäisi tehdä jotain tällaista. Vaaliohjelmassa ei ole mitään perusteluja.

[lurkkeri]

^Kukaan ei vaan jaksa lukea noita jorinoita. Isagoge ei osaa tiivistää ollenkaan.
Ilmaston muutosta kait harva kiistää. Kysehän on muutoksen syistä ja sen voimakkuudesta (tai lievyydestä). Ja myös siitä että meidän suomalaisten toimilla on vain symbolinen merkitys kokonaisuuteen.
Minulle on suht sama paljonko se lämpö nousee. Maailmahan vaan muuttuisi vähän erilaiseksi. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtynevät, se olisi vaan mielenkiintoista seurattavaa, jos vaikka meren pinta nousisi ja kartat menisi uusiksi jne.

Tämä. Olen vähän huvittuneen seurannut, kuinka Isagoge tulee kerta toisensa jälkeen valistamaan meitä "denialisteja" pitkillä vuodatuksilla joistain ilmastomallinnustieteen yksityiskohdista. Mielestäni olennaista on seuraava:

- Ilmasto on lämmennyt lähes 200 vuotta, miksi lämpeneminen pysähtyisi juuri nyt?
- Kaikesta vouhkaamisesta huolimatta asialle ei ole tehty mitään merkittävää, eikä aiotakaan tehdä (lintusilppurit ja ongelmajätepaneelit eivät vähennä hiilidioksidipäästöjä juuri lainkaan).
- Jos uskotaan että lämpeneminen johtuu hiilidioksidista, eikö olisi ihanaa, jos olisi energiamuoto, joka tuottaisi luotettavasti ja runsaasti energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä?
- Ai niin, sellainenhan on, mutta ei kelpaa, koska sen nimi on ydinvoima.
- Jos kaikki fossiilinen energia haluttaisiin korvata hiilidioksidipäästöttömällä energialla, pitäisi valmistua yksi uusi ydinvoimala joka viikko vuoteen 2050 asti, eikä olla edes aloitettu. Yhden ydinvoimalan sijasta tarvittaisiin n. 3000 tuulivoimalaa.
- Fossiilisten käyttö jatkuu niin kauan kun niitä on taloudellisesti mahdollista kaivaa, pumpata tai kräkätä. Joskus ne loppuvat ja maapallon kannalta on samantekevää tapahtuuko se 20 vuotta aiemmin tai myöhemmin. Silloin olisi hyvä olla ydinvoimaa valmiina.
- Mahdollisiin ilmastonmuutoksen seurauksiin (IPCC:nkään mukaan niitä ei juuri ole havaittu vielä) on helpompaa ja halvempaa varautua ja sopeutua, kuin yrittää estää ajamalla nykyaikainen teollisuustuotanto ja länsimainen talous ja hyvinvointi alas.

[Luotsi]

^Se EU:n päästötavoite, josta Li Andersson tuossa puhuu, on EU:n hiilineutraalisuus vuonna 2040. Löytyy eurovaaliohjelmasta "täystyöllisyyden" ja "Tallinna-tunnelin" ohesta.

Seinähullua, tähtitieteellisen kallista ja käytännössä mahdotonta, mutta näkisin mielelläni jonkun selittämässä debatissa, miksi ihmeessä muutenkin heikossa hapessa olevan EU:n pitäisi tehdä jotain tällaista. Vaaliohjelmassa ei ole mitään perusteluja.

Tämä kaikki on varsin selkeää, kun muistaa että kyse on uskonnosta. Ja uskonnossa harvemmin uskoa perustellaan. Se vain on niin koska mnä uskon niin!

[MinäVuan]

^Kukaan ei vaan jaksa lukea noita jorinoita. Isagoge ei osaa tiivistää ollenkaan.
Ilmaston muutosta kait harva kiistää. Kysehän on muutoksen syistä ja sen voimakkuudesta (tai lievyydestä). Ja myös siitä että meidän suomalaisten toimilla on vain symbolinen merkitys kokonaisuuteen.
Minulle on suht sama paljonko se lämpö nousee. Maailmahan vaan muuttuisi vähän erilaiseksi. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtynevät, se olisi vaan mielenkiintoista seurattavaa, jos vaikka meren pinta nousisi ja kartat menisi uusiksi jne.

Ja saat siinä samalla "muutaman" kaverin etelästä naapuriksi. Ja luonnollisesti sinä maksat. Mutta mikäs siinä, jos tykkää matuilusta.

[tinnitus]

^Kukaan ei vaan jaksa lukea noita jorinoita. Isagoge ei osaa tiivistää ollenkaan.

Puhu vain omasta puolestasi. Hiukan paradoksaalisesti Hommasta on tullut erinomainen tietolähde jos haluaa seurata tuoretta ja hyvin lähteistettyä ilmastotutkimusta. Toki mukana on "ilmakehä muka päästää lämpöä vain yhteen suuntaan, bruhahaa" tason kommentteja, mutta ne on helppo sivuuttaa.

Ilmaston muutosta kait harva kiistää.

Et ole tainnut seurata tätä ketjua kovin pitkään, tai esimerkiksi Hesarin ilmastouutisten kommentointia

Minulle on suht sama paljonko se lämpö nousee. Maailmahan vaan muuttuisi vähän erilaiseksi. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtynevät, se olisi vaan mielenkiintoista seurattavaa, jos vaikka meren pinta nousisi ja kartat menisi uusiksi jne.

Yksi tämän ketjun standardiargumentteja on, että ilmasto on niin kaoottinen järjestelmä ettei sen käyttäytymistä pysty millään ennustamaan. Samalla kuitenkin oletetaan että lämpötilan nousu ei aiheuta mitään merkittäviä muutoksia vallitseviin tuuliin, sadantaan tai vastaaviin.

Ei ole kuin muutama vuosi siitä kun Ruotsissa eli ennätysmäisen kuiva kesä, ja jopa rikkaassa teollisuusmaassa se johti suuriin ongelmiin maataloudessa https://phys.org/news/2018-07-sweden-farmers-historic-drought.html. Ei myöskään ole mitenkään itsestään selvää, että kasvinviljely voi vain siirtyä paikasta toiseen lämpötilojen mukaan. Vaikka Siperiassa olisi kuinka lämmintä, ei vehnä kasva kovin hyvin turpeessa.

[tinnitus]

- Jos uskotaan että lämpeneminen johtuu hiilidioksidista, eikö olisi ihanaa, jos olisi energiamuoto, joka tuottaisi luotettavasti ja runsaasti energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä?
- Ai niin, sellainenhan on, mutta ei kelpaa, koska sen nimi on ydinvoima.

Usko tai älä, tällainen ajattelu on saamassa jalansijaa vihreissä https://www.vihreat.fi/vihrea/ydinvoimaa-vai-ei-peppi-seppala-ja-kati-juva/. Itse olen ollut koko ajan tätä mieltä, mutta minähän en ohjaakaan vihreiden energiapolitiikkaa.

[mannym]

Yksi tämän ketjun standardiargumentteja on, että ilmasto on niin kaoottinen järjestelmä ettei sen käyttäytymistä pysty millään ennustamaan. Samalla kuitenkin oletetaan että lämpötilan nousu ei aiheuta mitään merkittäviä muutoksia vallitseviin tuuliin, sadantaan tai vastaaviin.

Oijoi, olkiukkoilua ja melkoista harhaanjohtamista. Kah, monta kertaa on nostettu IPCC:n lainaus tuosta kaoottisesta järjestelmästä.

The climate system is a coupled non-linear chaotic system, and therefore the long-term prediction of future climate states is not possible.

Ilmaston käyttäytymistä ei pysty millään ennustamaan, vs ilmasto systeemi on kaaottinen, jonka myötä pitkä-aikaiset ennustukset tulevaisuuden ilmaston tilasta eivät ole mahdollisia.

Sitten oletus ettei lämpötilan nousu aiheuta mitään merkittäviä muutoksia. Tämä kyllä seuraavassa muodossa useasti ilmaistu. Havaittu lievä lämpeneminen, joka ei seuraa ilmastomallien ja alarmistien karmeita ennustuksia, eikä ole näytettävissä niitä valtavia ja katasrofaalisia muutoksia mitä on ennustettu, jolloin ennusteet vallitsevien tuulten, sadannan tai vastaavien karmeat muutokset, näyttävät erittäin epätodennäköisiltä.

Se on vähän niin että kun 99% ennustuksista ei pidä paikkaansa ja se jäljelle jäävä 1% vain hyvällä tahdolla tulkiten, niin ei se kovin vahvalta näytä.

[PolleaPoeka]

^Kukaan ei vaan jaksa lukea noita jorinoita. Isagoge ei osaa tiivistää ollenkaan.
Ilmaston muutosta kait harva kiistää. Kysehän on muutoksen syistä ja sen voimakkuudesta (tai lievyydestä). Ja myös siitä että meidän suomalaisten toimilla on vain symbolinen merkitys kokonaisuuteen.
Minulle on suht sama paljonko se lämpö nousee. Maailmahan vaan muuttuisi vähän erilaiseksi. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtynevät, se olisi vaan mielenkiintoista seurattavaa, jos vaikka meren pinta nousisi ja kartat menisi uusiksi jne.

Kyllä vaan jaksaa lukea ja mietippä minkälainen rinkkurunkku tää ketju olisi, jos Isagogen kaltaiset ei tänne kirjoittelisi? Hyvä vaan, kun on monta mielipidettä, siitä syntyy aitoa keskustelua!

[tinnitus]

Kah, monta kertaa on nostettu IPCC:n lainaus tuosta kaoottisesta järjestelmästä.

The climate system is a coupled non-linear chaotic system, and therefore the long-term prediction of future climate states is not possible.

Jaha, kontekstittomien lainauksien virtuoosi taas vauhdissa. Kerropa mistä tuo lainaus on ja missä yhteydessä näin sanotaan.

Havaittu lievä lämpeneminen

Ja mitenkähän noin määritelmän mukaan kaoottinen järjestelmä reagoi lieviin lähtöparametrien muutoksiin?

[mannym]

Jaha, kontekstittomien lainauksien virtuoosi taas vauhdissa. Kerropa mistä tuo lainaus on ja missä yhteydessä näin sanotaan.

Jaahas, lainausten saksimisen virtuoosi ei osaa uusia temppuja.
https://archive.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/index.php?idp=501
Siellähän se seisoo, vai eikö?

Ja mitenkähän noin määritelmän mukaan kaoottinen järjestelmä reagoi lieviin lähtöparametrien muutoksiin?

Ilmeisen kaoottisesti, jopa niin että ääriarvostettujen tahojen ennusteet menevät päin persettä. Vielä jotain?

[Isagoge]

https://archive.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/index.php?idp=501
Siellähän se seisoo, vai eikö?

IPCC tosiaan kolmannessa tiederaportissa toteaa seuraavaa:

Explore more fully the probabilistic character of future climate states by developing multiple ensembles of model calculations. The climate system is a coupled non-linear chaotic system, and therefore the long-term prediction of future exact climate states is not possible. Rather the focus must be upon the prediction of the probability distribution of the system's future possible states by the generation of ensembles of model solutions.

Ja lihavoimatonta kohtaa yllä olevasta lainauksesta tietysti kontekstista irroitettuna yksittäiset ilmastodenialistit ja ilmastodenialistiset järjestöt ovat jo yli 20 vuotta levitelleet. Lihavoimani kohdat taas muodostavat sen kontekstin, jota ilman tuota väitettä ilmastosysteemistä kytkettynä (tahtoo sanoa, että ilmastojärjestelmän osat vaikuttavat toisiinsa) ei-lineaarisena järjestelmänä ei voi ymmärtää.

Juuri ennen ilmastodenialistien mielellään lainaamaa lausetta IPCC toteaa, että tulevaisuuden keskeisenä tehtävänä on rakentaa ilmastomalleilla parviennusteita, ja tämä auttaa selvittämään tulevaisuuden ilmastotilojen probabilistista luonnetta. Ja jälkimmäinen lihavoitu kohta esittää, että fokuksen mallintamisessa täytyy olla yksittäisten täsmällisten ilmaston tilojen projektoinnin sijaan ilmastojärjestelmän (meteorologisten muuttujien) todennäköisyysjakaumien ennustaminen. Ja tässäkin mainitaan vielä toisen kerran parviennusteet (ensemble-käsite viittaa siis niihin).

Olisi siis kai aika hassua ajatella, että IPCC samaan aikaan uskoisi (tai olisi tuolloin uskonut) siihen, että ilmaston ominaisuuksien kehitystä ei voi ennustaa, ja samalla korostanut sitä, että täytyy rakentaa isompia mallinnusprojekteja, joissa saadaan koordinoidusti parviennusteita tulevaisuuden ilmastosta. Ja olisi myös hassua ajatella, että niitä mallinnusprojekteja olisi sitten jatkettu yli 20 vuotta ja jatkettaisiin edelleen, vaikka samalla uskotaan, että tulevaisuuden ilmastoa ei voi ennustaa lainkaan.

Jälkimmäinen lihavoitu kohta on tietysti sisällöllisesti tärkein. Ilmastomalleilla tehdyillä mallikokeilla ei IPCC:n (tai kenenkään muunkaan tässä varteenotettavan toimijan) mielestä voi vastata esimerkiksi seuraavantyyppisiin ilmaston tulevaisuuden tiloja koskeviin kysymyksiin:
-tuleeko kesästä 2030 globaalisti ennätyslämmin?
-onko vuosi 2049 El Niño-, La Niña- vai neutraali vuosi?
-onko Kaisaniemen lumisumma 2071 pienempi vai suurempi kuin vuoden 2070 lumisumma

Mutta seuravantyyppisiin kysymyksiin voi vastata:
-minkä keskiarvon ympärille vuoden globaalin keskilämpötilan todennäköisyysjakauma on vuonna 2037 keskittynyt?
-millä 2000-luvun vuosikymmennellä todennäköisimmin arktiset merialueet ovat ensimmäisen kerran jäättömiä?
-kuinka paljon ilmasto on Euroopan manneralueilla lämmennyt esiteolliseen tasoon verrattuna 2050-luvulla?

Näihinkin kysymyksiin vastaamisessa on tietysti epävarmuuksia. Suurin epävarmuus tulee siitä, että emme tiedä, miten ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt tulevaisuudessa kehittyvät. Tämän takia mallikokeita varten kehitetään erilaisia skenaarioita, joiden pohjalta saadaa useita projektioita.

Kolmannessa tiederaportissa IPCC pyörittelee tuota kaoottisuutta aika monessakin paikassa raporttia. Mutta toistaa koko ajan huomiota siitä, että ilmastojärjestelmän ominaisuuksia tulevaisuudessa voidaan ennustaa. Esimerkiksi:         

Many aspects of the Earth's climate system are chaotic – its evolution is sensitive to small perturbations in initial conditions. This sensitivity limits predictability of the detailed evolution of weather to about two weeks. However, predictability of climate is not so limited because of the systematic influences on the atmosphere of the more slowly varying components of the climate system.

A complex, non-linear system may display what is technically called chaotic behaviour. This means that the behaviour of the system is critically dependent on very small changes of the initial conditions. This does not imply, however, that the behaviour of non-linear chaotic systems is entirely unpredictable, contrary to what is meant by "chaotic" in colloquial language. It has, however, consequences for the nature of its variability and the predictability of its variations. The daily weather is a good example.

Katsotaan vielä, onnistuuko se ennustaminen. Otetaan vaikka juuri IPCC:n kolmannen raportin ennuste globaalista keskimääräisestä pintalämpötilasta siten, että päästökehitys on mallikokeissa asetettu toteutuneen kaltaiseksi. Tulos löytyy viestini kuvasta, ja kuten siitä näkyy, ennuste oli taitava. Kuvasta näkyy myös se, että vuoden 2023 poikkeuslämpötilaa malliparvi ei saa täysin ennustettua jo siitä yksinkertaisesta syystä, että kukin tuottaa omalla tavallaan ENSO-oskillaatiota vastaavaa oskillaatiota, ja kun se ei ole synkronista, se kumoutuu parvituloksen muodostamisen yhteydessä.

Toisen kuvan olen postittanut tänne aikaisemminkin, mutta otetaan asia vielä kerran esille. Jos joku olisi vuonna 1879 tiennyt, miten ilmakehän CO₂-pitoisuus kehittyy ja tiennyt, että pitoisuuskasvun efekti säteilypakotteeseen ja siten pintalämpötilaan on logaritminen, yhdellä ainoalla muuttujalla (ilmakehän CO₂-pitoisuuden vuosikeskiarvo) hän olisi saanut oikein hyvän ennusteen globaalin keskimääräisen pintalämpötilan kehityksestä melkein 150 vuoden jaksolle tulevaisuuteen.   

LÄHTEET

IPCC. (2001). Climate Change 2001: The Scientific Basis. Raportti kokonaan ja luvuittain: https://www.ipcc.ch/report/ar3/wg1/ 

[vastarannan kiiski]

Isagogen viesti täyttä asiaa, taas.

Ja hienoa että jaksat kirjoittaa tänne tiivistelmiä uusimmista ilmastotieteen tutkimista ja keskusteluista.

Ja tosiaan, kyllä ne on tiivistelmiä, vaikka ovatkin nettikommenteiksi pitkiä.
Taustalla olevat tieteelliset artikkelit kun ovat oikeasti pitkiä ja monimutkaisia, ja lisäksi ainakin itse luen englantia huomattavasti hitaammin kuin suomea.

Historiasta sen verran, että olen itse nähnyt 1960-luvun suomalaisessa kansakoulun oppikirjassa lauseen (ulkomuistista suunnilleen)
"Fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousussa, mikä saattaa tulevaisuudessa muuttaa ilmastoa lämpimämmäksi" ..., virke tosin jatkui jotenkin että "... jolloin viljelyolosuhteet Suomessa saattavat kehittyä suotuisammiksi"

Siis CO2 ilmastoa muuttava vaikutus on ollut yleisessä tiedossa jo vuosikymmeniä. Siitä ei vaan kukaan välittänyt mitään niin kauan kuin vaikutukset olivat pieniä eikä ollut arvioitu mitä kaikkea negatiivista saattaa seurata.

Edit.
Joskus haluaisin kysyä ydinvoimaa 1980-90-luvuilla vastustaneilta poliitikoilta, ja sama asenne jatkuu vieläkin esimerkiksi Saksassa, oletteko koskaan miettineet paljonko ilmakehässä on enemmän hiilidioksidia teidän "ympäristö"politiikkanne takia?

[Luotsi]

YK jyrähti: nyt on viimeinen hetki aloittaa rajut toimet ilmaston lämpenemisen torjumiseksi

https://yle.fi/a/74-20120172

Déjà-vu.
YK on jälkeenjäänyt. Samainen vastuullinen media kertoi jo 9 v sitten viimeisen hetken menneen jo silloin: https://plus.yle.fi/2016-09-ilmastoaikajanat/index.html .
Epäilen kyllä että etteivät viimeiset hetket tähänkään lopu, varasto kun on loputon. Aina on aikaa tehdä viimehetken parannus!

[Roope]

YK jyrähti: nyt on viimeinen hetki aloittaa rajut toimet ilmaston lämpenemisen torjumiseksi

https://yle.fi/a/74-20120172

Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite uhkaa karata, mutta teknisesti se on vielä saavutettavissa. Jokainen vältetty lämpöasteen desimaalin nousu säästää ihmishenkiä.

Ilmastonmuutoksen estämiseksi tehdään jo paljon, mutta se ei riitä – läheskään.

Yhdeksän vuotta sitten Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen yritetään rajata 1,5 asteeseen suhteessa aikaan ennen teollistumista. Nyt on viimeinen hetki toimia tavoitteen saavuttamiseksi.

"Teknisesti" eli täysin teoreettisesti saavutettavissa, mutta polku olisi reaalimaailmassa sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti sellainen (YK ehdottaa puolihuolimattomasti mm. "globaalin finanssijärjestelmän uudelleenmuotoilua" ja 1-2 biljoonan dollarin ilmastoinvestointeja joka vuosi), että sille ei haluaisi lähteä kuin ehkä muutama löylynlyömä elokapinalainen ja Antonio Guterres.

Oikeasti tiedeyhteisössä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että 1,5 asteen tavoite on ollut jo vuosikaudet mennyttä. Mahdottomaan tavoitteeseen pyrkimisellä tehdään enää enemmän pahaa kuin hyvää. Sopii niille, jotka tienaa sillä.

– Maailman pitää toimia ennennäkemättömällä tavalla, alkaen nyt, tai 1,5 asteen tavoite kuolee ja alle 2 asteen tavoite joutuu tehohoitoon, YK:n ympäristöohjelman UNEP:in johtaja Inger Andersen sanoo.

1,5 asteen tavoite on kuollut ja haisee, mutta 2 asteen tavoite voi ihan hyvin. Vaikka Ylen uutisessa ei sitä mainita, YK:n tiedotteen mukaan jo nykyisten hiilineutraalisuustavoitteiden toteuttaminen pitää lämpenemisen alle 2 asteessa.

YK:n pääsihteerin António Guterresin sanavalinta on vielä Anderseniakin jyrkempi:

– Leikimme tulella, mutta siihen ei ole aikaa. Aika on loppu.

Meidän uusi Greta. Älä koskaan kasva aikuiseksi.

YK:n raportin mukaan nykytoimilla ollaan menossa kohti 3,1 asteen nousua. Se tarkoittaisi nykyiseen verrattuna vielä monin verroin hurjempia kuumuusaaltoja, kuivuutta, tulvia ja myrskyjä.

Tämä on tätä tyypillistä ilmastopropagandaa. "Nykytoimilla ollaan menossa" tarkoittaa, että mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloiteta. Kaikki sopimukset ja lupaukset puretaan. Milloinkas niin päätettiin?

Jos vuodelle 2030 annetut ilmastolupaukset toteutuvat, nousu olisi silti 2,6–2,8 astetta.

"Jos vuodelle 2030 annetut ilmastolupaukset toteutuvat" tarkoittaa, että vuoden 2030 jälkeen ei aloiteta mitään uusia ilmastotoimia. Esimerkiksi kaikki hiilineutraalisuussitoumukset puretaan. Onko kuinkakin relevantti skenaario?

Pariisin sopimuksen tavoitteeseen päästäksemme toimien pitää olla massiivisia. Päästöjen pitää pudota 7,5 prosenttia joka vuosi vuoteen 2035 saakka. Määrä vastaa EU:n nykyisiä vuosittaisia päästöjä.

Tuosta voikin päätellä sekä sen, että 1,5 asteen tavoite on mahdoton ja sen yrittäminen järjetöntä ja sen, että EU ei pysty ilmastopolitiikkaansa aina vain kiristämällä oikeasti vaikuttamaan kehitykseen, vaan pallo on nyt niillä, jotka tuottavat 93 prosenttia päästöistä.

YK:n tiedotteessa todetaan kyllä sekin, että nykyisten päästövähennyslupausten toteuttaminen johtaa YK:n laskelmien mukaan 1,9 asteen (IEA: 1,75 astetta) lämpenemiseen, mutta tämä on pahaa tietoa, joka vain sekoittaa ihmisten päät, joten se on suosiolla jätetty pois näkyvistä. Kiitos, Ylen toimittaja.