Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Yritä vielä lukea se kolikkoanalogia läpi ajatuksen kanssa. En väitä, eikä väitä myöskään IPCC, että ihmiskunnan päästämät CO₂-molekyylit säilyisivät kaikki tai melkein kaikki ilmakehässä satoja vuosia. Ihan yhtä nopeasti ne kiertävät kuin luonnon päästämät CO₂-molekyylit. Teet koko ajan saman ajatusvirheen, josta viestini ensimmäisessä kuvassa (IPCC:n FAR 1990) varoitetaan. Onko kolmas kerta jo, kun tämänkin kuvan postitan? CO₂-pulssista osa taas säilyy jopa yli satatuhatta vuotta, jos se on tarpeeksi iso. 

No niin alamme pääsemään jonne kin, mutta sitten taas emme. Molekyylit eivät pysy taivaalla mutta pulssi pysyy. Kysyin aikaisemmin, mikä sinusta on se iso pulssi. Kas pulssin koko jotta se voi säilyä satatuhatta vuotta jatkuvasti kierrossa olevassa järjestelmässä pitäisi määritellä. Tipoittain eli vuosittain kasvavat päästöt eivät liene pulssi, taidat käsittää sen pulssin kaikkina päästöinä aikavälillä 1850-2022?

Jos olet, en tosiaan ole sitä huomannut, ja voisit laittaa sen uudestaan. jos mahdollista. Tarkoitan kuitenkin oikeastaan tällaista laskelmaa

Jaa sinä haluat jotain, kummallista ja vielä asetat sille rajat. Mutta itse et sellaista laskelmaa olekaan esittänyt. Tahtoo siis sanoa että et ole sellaista laskelmaa koskaan tehnyt ja vain apinoinut Ricen argumentin ja toistat sitä kritiikittä.

Hyvä sä, tieteellisen metodin noudattamisesta -4.

[Totti]

Mutta unohdat Ricen tavoin että hiilidioksidin päästömäärä tuolla aikavälillä ei ole vakio, luonnon nielut eivät ole vakiot

En jaksa alkaa väittelemään jäsen Isagogen kanssa, joten huomioin vain yllä olevan osan tästä keskustelusta.

Totean yleisellä tasolla, että ilmastoalarmistien järkeily perustuu pitkälti tällaisiin vakio-olettamiin, jonka puitteissa voidaan luoda kaikkea selittävä kaava josta tulee vakiintunut "totuus".

Tällaisia vakio-olettamia on vaikka kuinka paljon ilmastotutkimuksessa ja perustuvat yleensä siihen että jonkun ilmiön "vaikutus on pieni", joten jätetään ne pois kokonaan. Tosiasiassa vaikutus voi olla olennainen, mutta koska kaikki monimutkaistuu tavattoman paljon jos ilmiöt huomioidaan, ne unohdetaan aktiivisesti jotta saadaan joku helppo kaava esitettyä.

Tosielämässä moni asia myös muuttuu muiden muuttujien mukana, kuten nyt vaikkapa se, että planeetta vihertyy kun ilmasto lämpenee, jolloin myös CO2 balanssi muuttuu. Nämä keskinäisriippuvuudet voi olla vaikea todeta ja erottaa toisistaan, jolloin ehdottomien johtopäätösten vetäminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

[mannym]

^^Ilmakehä, valtameret ja luontaiset hiilinielut eivät ole vesisaavi. Vertauksesi ei toimi.

Miksei ilmakehä ole kuin vesisaavi vertauksessani?

Siellä oli alunperin hiiltä se 2200 Gt.
Sinne on ihmiskunta lykännyt lisää 2500 Gt.

Pitäisikö siellä olla 2200 + 2500 eli siis 4700 Gt?
Jos ei, niin miksi ei?

Se voidaan ajatella seuraavasti, uima altaassasi on 280ppm kusta. Suodatat ja vaihdat sitä vettä jatkuvasti mutta silti mitaten siellä on se 280ppm kusta. Jossain vaiheessa havahdut että hei kuseen määrä altaassa lisääntyy. Ja tovin päästä siellä onkin jo 420ppm kusta. Se on varppina naapuri joka käy kusemassa salaa altaaseesi, ja matemaattisesti myös sen muija. Mutta sun päivitetyt suodattimet ei saa kuin sen muijan kuset suodatettua niin syyllinen on naapuri.

Vaikka tämä olisikin ollut etelässä lomalla koko ajan....

[vastarannan kiiski]

... Joo ja täällähän on monet kommentoineet että jos ei tavallinen putkimies osaa noita "monimutkaisia" asioita arvioida, ei voi kukaan muukaan osata, koska tohtorin väitöskirjaa tehdessäkään ei opi mitään, ja muutenkin kaikki huijaa koko ajan 

Kukaan ei tosin vielä arvannut vastausta kysymykseeni, että jos ilmakehässä oli ennen 2200 Gt hiiltä, ja sinne on tuupattu parinsadan vuoden aikana 2500 Gt lisää, ja jos kerta sinne on mukamas tullut luonnosta vielä x Gt lisää,

Miten 2200 + 2500 + x = vain 3300 eli se mikä ilmakehässä nyt on,

Niin kuinka x, luonnon hiilivuo, voisi olla isompi kuin nolla?

Tähän ei tarvitse edes tohtorinhattua, nähdäkseen että kaava ei ole oikein?

Itse voisin kirjoittaa jopa näin

2200 Gt oli alun perin ilmakehässä  + 2500 fossiilisten poltosta -1400 mennyt hiilinieluihin, pääasiassa luonnollisiin kuten meriin = 3300 joka on ilmakehässä nyt.

Mutta,
Tuo ei kuulemma käy kun ilmakehään on tullut kuulemma luonnosta hiilidioksidia, siis tuon -1400 kohdalle pitäisi laittaa joku plusmerkkinen numero 

[mannym]

... Joo ja täällähän on monet kommentoineet että jos ei tavallinen putkimies osaa noita "monimutkaisia" asioita arvioida, ei voi kukaan muukaan osata, koska tohtorin väitöskirjaa tehdessä ei opi mitään, ja muutenkin kaikki huijaa koko ajan 

Kukaan ei tosin vielä arvannut vastausta kysymykseeni, että jos ilmakehässä oli ennen 2200 Gt hiiltä, ja sinne on tuupattu parinsadan vuoden aikana 2500 Gt lisää, ja jos kerta sinne on mukamas tullut luonnosta vielä x Gt lisää,

Miten 2200 + 2500 + x = vain 3300 eli se mikä ilmakehässä nyt on,

Niin kuinka x, luonnon hiilivuo, voisi olla isompi kuin nolla?

Tähän ei tarvitse edes tohtorinhattua, nähdäkseen että kaava ei ole oikein?

Itse voisin kirjoittaa jopa näin

2200 Gt oli alun perin ilmakehässä  + 2500 fossiilisten poltosta - 1400 mennyt hiilinieluihin, pääasiassa luonnollisiin kuten meriin = 3300 joka on ilmakehässä nyt.

Mutta,
Tuo ei kuulemma käy kun ilmakehään on tullut kuulemma luonnosta hiilidioksidia, siis tuon -1400 kohdalle pitäisi laittaa joku positiivinen numero 

Mutta lasketaanpas sitten, sinusta ilmakehässä 2200Gt hiilidioksidia, sinne ihmisen toimesta on 1850-2022 aikavälillä siis ympätty 2500 josta 1400 on kadonnut.

Hyvä, 1850 -2022 aikavälillä luonto on päästänyt 129 750Gt hiilidioksidia ilmakehään ja absorboinut sen + 1400Gt.

Alkaako kokoluokka hahmottumaan? Ihmisen päästöistä puhuttaessa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa, sinulta ja isagogelta jää kovin kummallisesti unholaan tuo luontaiset päästöt. Niin kovasti keskitytte siihen hiilidioksidin pitoisuuteen ja laskukaavaan jonka mukaan ei ole muuta mahdollisuutta kuin ihminen hiilidioksidin pitoisuuden nousulle.

Vuoden siis yhden vuoden luonnolliset päästöt ovat 750Gt luokkaa. Ihmisen viimeisimmät kokonaisuudessaan hieman alle 40Gt.

Näkisin mielelläni sen matemaattisen kaavan jossa kokonaispäästöt ja nielut on otettu huomioon. Sillä jos oletetaan että luonnollinen puolen asteen lämpeneminen aiheuttaa luonnollisissa lähteissä muutaman prosentin kasvun, niin ihmisen päästöt kalpenevat samoin tein.

Kun vielä ottaa huomioon tuon paperin jonka linkkasin, anteeksi Isagogea lainaten, tieteen nykyisen käsityksen jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidia isotooppijakauman perusteella on täysin luonnollista, jonka vuoksi lämpeneminen on syy ja hiilidioksidin kohonnut pitoisuus seuraus.

Siinäpähän on ihmettelemistä itse kullekin

[vastarannan kiiski]

Ne luonnolliset päästöt on menneet kaikki luontoon takaisin, ja lisäksi se -1400 Gt fossiilipäästöistä.

Jos ne ei olisi menneet kaikki takaisin, ja lisäksi nielut imeneet tuon -1400 Gt ylimääräistä, ilmakehässä pitäisi olla enemmän tavaraa.

[Totti]

... Joo ja täällähän on monet kommentoineet että jos ei tavallinen putkimies osaa noita "monimutkaisia" asioita arvioida, ei voi kukaan muukaan osata, koska tohtorin väitöskirjaa tehdessä ei opi mitään, ja muutenkin kaikki huijaa koko ajan 

Ilmastotiede ei ole vaikeaa. Paljon vaikeampia tieteenaloja on olemassa ja niissä on ihan aidosti vaikea päästä jyvälle tapahtumista vaikka olisi kovin lukenutkin.

Ilmastotieteessä on paljon parametreja, joka tekee siitä monimutkaisen, mutta periaatteet mitä sillä yritetään kuvailla ei ole vaikea ymmärtää jos on edes jonkin verran perillä fysiikasta.

Monimutkaisuus onkin se olennaisin asia tässä kuviossa koska siihen sisältyy myös tuntemattomia tekijöitä, jotka sinänsä ei ole vaikea ymmärtää kunhan ne löydetään. Tuntemattomat tekevät kuitenkin tulokset epävarmoiksi ja muuttuviksi ja sen myötä kiistanalaisiksi.

Oma näkökantani ilmastotieteeseen postulaattiin hiilidioksidista ilmaston ohjaajana on, ettei sitä mitenkään voida lyödä lukkoon tässä vaiheessa. Lähtökohtani siis on, että paljon asioita on vielä selittämättä ja lopullisia totuuksia joudutaan vielä odottamaan. Tosin tällä hetkellä hiilidioksidiohjaus ei näytä kovin todennäköiseltä vaan tämä olettamus perustuu lähinnä yksinkertaistuksiin ja ei-niin-vakuttaaviin olettamuksiin.

Ilmastoalarmistien mielestä "science is settled" eli "päätetty" ja kaikki on jo tiedossa. Tällainen lähtökohta on jo tieteisteoreettisestikin täysin virheellinen koska tiede ei ole koskaan "päätetty" vaan on periaatteessa aina auki uustulkinnoille uuden evidenssin varjossa. Ts. kaikki tieteelliset toteamukset ("totuudet") ovat haastettavissa mutta kaikkia ei voida silti järjellisesti haastaa jos toteamus on solidi.

Etenkin ilmaston osalta on olemassa niin paljon kysymysmerkkejä, ettei ilmastotiedettä voida edes lähimainkaan pitää mitenkään vakiintuneena totuutena, jota ei voisi järjellä haastaa. Muun väittäminen on yksinkertaisesti valheellista ja sen takia lähinnä ilmastoalarmistien yritys välttää kriittistä tarkastelua vetoamalla "tieteelliseen konseksukseen" ja " science is settled".

[vastarannan kiiski]

... Joo ja täällähän on monet kommentoineet että jos ei tavallinen putkimies osaa noita "monimutkaisia" asioita arvioida, ei voi kukaan muukaan osata, koska tohtorin väitöskirjaa tehdessä ei opi mitään, ja muutenkin kaikki huijaa koko ajan 

Ilmastotiede ei ole vaikeaa. Paljon vaikeampia tieteenaloja on olemassa ja niissä on ihan aidosti vaikea päästä jyvälle tapahtumista vaikka olisi kovin lukenutkin.

Ilmastotieteessä on paljon parametreja, joka tekee siitä monimutkaisen, mutta periaatteet mitä sillä yritetään kuvailla ei ole vaikea ymmärtää jos on edes jonkin verran perillä fysiikasta.

Monimutkaisuus onkin se olennaisin asia tässä kuviossa koska siihen sisältyy myös tuntemattomia tekijöitä, jotka sinänsä ei ole vaikea ymmärtää kunhan ne löydetään. Tuntemattomat tekevät kuitenkin tulokset epävarmoiksi ja muuttuviksi ja sen myötä kiistanalaisiksi.

Oma näkökantani ilmastotieteeseen postulaattiin hiilidioksidista ilmaston ohjaajana on, ettei sitä mitenkään voida lyödä lukkoon tässä vaiheessa. Lähtökohtani siis on, että paljon asioita on vielä selittämättä ja lopullisia totuuksia joudutaan vielä odottamaan. Tosin tällä hetkellä hiilidioksidiohjaus ei näytä kovin todennäköiseltä vaan tämä olettamus perustuu lähinnä yksinkertaistuksiin ja ei-niin-vakuttaaviin olettamuksiin.

Ilmastoalarmistien mielestä "science is settled" eli "päätetty" ja kaikki on jo tiedossa. Tällainen lähtökohta on jo tieteisteoreettisestikin täysin virheellinen koska tiede ei ole koskaan "päätetty" vaan on periaatteessa aina auki uustulkinnoille uuden evidenssin varjossa. Ts. kaikki tieteelliset toteamukset ("totuudet") ovat haastettavissa mutta kaikkia ei voida silti järjellisesti haastaa jos toteamus on solidi.

Etenkin ilmaston osalta on olemassa niin paljon kysymysmerkkejä, ettei ilmastotiedettä voida edes lähimainkaan pitää mitenkään vakiintuneena totuutena, jota ei voisi järjellä haastaa. Muun väittäminen on yksinkertaisesti valheellista ja sen takia lähinnä ilmastoalarmistien yritys välttää kriittistä tarkastelua vetoamalla "tieteelliseen konseksukseen" ja " science is settled".

Tieteellinen konsensus on aivan eri asia kuin että "kaikki on jo tiedossa"

Ei luonnontieteissä tietenkään ikinä ole "kaikki tiedossa". Vain joku tyhmä putkimies voi kuvitella niin. Fiksu putkimies ei.

Tieteellinen konsensus tarkoittaa että hyvin suuri osa tutkijoista on samaa mieltä.

Esimerkiksi, lääketiede on myös luonnontiede. Tieteellinen konsensus on että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää. Silti ihan varmasti löydät maailmasta lääkärin, joka on eri mieltä.

[P]

Ne luonnolliset päästöt on menneet kaikki luontoon takaisin, ja lisäksi se -1400 Gt fossiilipäästöistä.

Jos ne ei olisi menneet kaikki takaisin, ja lisäksi nielut imeneet tuon -1400 Gt ylimääräistä, ilmakehässä pitäisi olla enemmän tavaraa.

Miksi ihmisen päästöt eivät "olisi menneet takaisin". Siis luonnollisissa päästöissä on kaikenlaista kivaa CO2 päästöä, esim. maankuoren syvyyksistä vulkaanisen toiminnan yhteydessä yms. Ne "menevät takaisin", mutta ihmisen maankuoresta aikaisemmin osana kokonaisuutta ollut hiili "ei mene", vaikka ihmisen päästöistä ei tiedetä muuta, kuin valistuneella arvauksella, että se on muutama prosentti maailman kokonais CO2-päästöistä.

Jännä tuo jako ja hyvin mekaaninen malli esim. nieluissa. Luultavampaa on, että tosiaan CO2 seuraa lämpöä, kuin ohjaa yhtään mitään. 

[Isagoge]

Mutta unohdat Ricen tavoin että hiilidioksidin päästömäärä tuolla aikavälillä ei ole vakio, luonnon nielut eivät ole vakiot

En jaksa alkaa väittelemään jäsen Isagogen kanssa, joten huomioin vain yllä olevan osan tästä keskustelusta.

Kaikilla meillä on se paha tapa, että huomioimme vain sellaiset näkemykset, jotka sopivat olemassa olevaan tiedolliseen rakenteeseemme 

Otan tämän kuitenkin vielä kerran esille, koska haluaisin tosiaan kuulla jäsen mannymilta suorat vastaukset näihin kysymyksiin:

(1) Olemme ilmeisesti yhtä mieltä siitä, että 1850-2022 täytyy olla niin että

luonnon emissioiden efekti - luonnon absorption efekti + 320 = +140.

Jotta tulokseksi saadaan +140, vasemmalla puolella täytyy olla sellaiset arvot, että

luonnon emissioiden efekti - luonnon absorption efekti = -180.

Onko olemassa mitään reaalilukuja, joilla luonnon emissioiden efekti olisi suurempi kuin luonnon absorption efekti mutta samalla tuosta vähennyslaskusta saataisiin tulokseksi -180?

(2) Olemme ilmeisesti myös yhtä mieltä tästä:
(luonnon emissioiden efekti v. 1850 - luonnon absorption efekti v. 1850 + ihmiskunnan emissioiden efekti v. 1850) + ...+ (luonnon emissioiden efekti v. 2022 - luonnon absorption efekti v. 2022 + ihmiskunnan emissioiden efekti v. 2022) = +140

Pystytkö osoittamaan esimerkillä tai matemaattisella todistuksella, että yhtälön vasemmalle puolelle voitaisiin sijoittaa lukuja siten, että ihmiskunnan emissioiden efekti olisi yhteensä 320, mutta samanaikaisesti luonto olisi koko aikavälillä nettopäästäjä ja lopullinen pitoisuusmuutos olisi +140?

Isotooppiargumentti - sekä sen tieteellinen versio että ilmastoskeptikoiden leirissä viljelty väärinymmärrykseen/tahalliseen sumutukseen perustuva versio - vaativat ilman muuta jatkokäsittelyä, ja palaan niihin, kun ehdin.

[vastarannan kiiski]

Luonnon päästöt 129.750 (mannym numero)
Luonnon nielut = x
Ihmisen päästöt 2500

Ilmakehässä alun perin 2200
Ilmakehässä nyt 3300

Alakoulutason yhtälö

2200 + 129.750 - x +2500 = 3300

Ratkaistava tuntematon x, "luonnon nielut", ja pohdittava huolellisesti ja väsymättä onko se kenties suurempi vai pienempi kuin luonnon päästöt 129.750.

Jätän harjoitustehtäväksi 

[vastarannan kiiski]

Ne luonnolliset päästöt on menneet kaikki luontoon takaisin, ja lisäksi se -1400 Gt fossiilipäästöistä.

Jos ne ei olisi menneet kaikki takaisin, ja lisäksi nielut imeneet tuon -1400 Gt ylimääräistä, ilmakehässä pitäisi olla enemmän tavaraa.

Miksi ihmisen päästöt eivät "olisi menneet takaisin". Siis luonnollisissa päästöissä on kaikenlaista kivaa CO2 päästöä, esim. maankuoren syvyyksistä vulkaanisen toiminnan yhteydessä yms. Ne "menevät takaisin", mutta ihmisen maankuoresta aikaisemmin osana kokonaisuutta ollut hiili "ei mene", vaikka ihmisen päästöistä ei tiedetä muuta, kuin valistuneella arvauksella, että se on muutama prosentti maailman kokonais CO2-päästöistä.

Jännä tuo jako ja hyvin mekaaninen malli esim. nieluissa. Luultavampaa on, että tosiaan CO2 seuraa lämpöä, kuin ohjaa yhtään mitään. 

Näköjään ne ihmisen fossiiliset päästöt eivät ole menneet kaikki luonnon nieluihin, kun niistä noin puolet on ilmakehään jäänyt.

Puolet on luonto imenyt, suunnilleen, onneksi.

[Totti]

Tieteellinen konsensus on aivan eri asia kuin että "kaikki on jo tiedossa"

Semanttisesti tieteellinen konsensus ja tieteellinen varmuus ei ole tietenkään sama asia, mutta ilmastoretoriikassa konsensuksella pyritään nimenomaan luomaan mielikuva ettei ilmastotiedettä voisi kyseenalaistaa, ts. "kaikki on jo tiedossa". Konsensus ja varmuus on siis ilmastoretoriikassa synonyymejä toisilleen.

Tieteelliseen konsensukseen vetoamisellahan voidaan hämätä maallikkoa uskomaan, että kaikki on jo selvitetty eikä sitä tarvitse enää tutkia. Tosiasiassa konsensus ei kerro yhtään mitään tieteen oikeellisuudesta. Tieteellistä konsensustahan on historiassa ollut vaikka kuinka paljon asioista, jotka ovat olleet täysin virheellistä. Viimeisin suurin juttu tällä saralla taitaa olla koronarokotteiden väitetty tehokkuus.

Konsensuksen voi rehellisesti todeta olevan olemassa, mutta siihen vetoaminen vasta-argumenttina kritiikille on epärehellistä hämäystä, jonka tarkoitus on estää kriittinen tarkastelu. Jos tiedettä ei saisi kritisoida, se ei lähtökohtaisesti edes kestä päivänvaloa.

[Isagoge]

Miksi ihmisen päästöt eivät "olisi menneet takaisin".

Myös sinulle ja kaikille muillekin vastattavaksi nämä kaksi kysymystä, jotka esitin jäsen mannymille:

(1) Olemme ilmeisesti yhtä mieltä siitä, että 1850-2022 täytyy olla niin että

luonnon emissioiden efekti - luonnon absorption efekti + 320 = +140.

Jotta tulokseksi saadaan +140, vasemmalla puolella täytyy olla sellaiset arvot, että

luonnon emissioiden efekti - luonnon absorption efekti = -180.

Onko olemassa mitään reaalilukuja, joilla luonnon emissioiden efekti olisi suurempi kuin luonnon absorption efekti mutta samalla tuosta vähennyslaskusta saataisiin tulokseksi -180?

(2) Olemme ilmeisesti myös yhtä mieltä tästä:
(luonnon emissioiden efekti v. 1850 - luonnon absorption efekti v. 1850 + ihmiskunnan emissioiden efekti v. 1850) + ...+ (luonnon emissioiden efekti v. 2022 - luonnon absorption efekti v. 2022 + ihmiskunnan emissioiden efekti v. 2022) = +140

Pystytkö osoittamaan esimerkillä tai matemaattisella todistuksella, että yhtälön vasemmalle puolelle voitaisiin sijoittaa lukuja siten, että ihmiskunnan emissioiden efekti olisi yhteensä 320, mutta samanaikaisesti luonto olisi koko aikavälillä nettopäästäjä ja lopullinen pitoisuusmuutos olisi +140?

Ja sitten vielä vastaus kysymykseesi ja asian olennainen yksityiskohta. Luonnon nielut ovat 1850-2022 imeneet sen kummemmin erottelematta yhtä nopeasti sekä ihmiskunnan fossiilisten polttoaineiden poltosta vapautuvaa hiilidioksidia että luonnon itse päästämää hiilidioksidia (ja myös ihmiskunnan maankäytöstä, sementin valmistuksesta yms. vapautuvaa hiilidioksidia). Koska ihmiskunta kuitenkin toi n. 10 000 vuotta hyvin tasapainossa pysyneeseen kiertoon uuden vuon, joka käytännössä vuosi vuodelta kasvoi, ihmiskunnan päästöt ovat käyttäneet luonnon nielujen (dynaamisesta) absorptiokapasiteetista yhä suuremman ja suuremman osan. Tämä on johtanut siihen, että myös luonnon päästämästä hiilidioksidista yhä suurempi osa jää ilmakehään.

Ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvu esiteollisesta arvosta 280 ppm nykyiseen arvoon (pari päivää sitten oli 425 ppm) on siten ihmiskunnan ansiota, ja voimme väittää, että noin kolmasosa ilmakehässä nyt olevasta hiilidioksidista on siellä ihmiskunnan ansiosta. Mutta fossiilisten polttamisesta syntyneitä hiilidioksidimolekyylejä on ilmakehässä huomattavasti vähemmän kuin kolmasosa. 

[Luotsi]

Huolestuttava ilmiö leviää länsirannikolla – alueelta löytyi viikossa yli 700 pystyyn kuolevaa mäntyä

Kuivuudesta heikentyneet männyt ovat alttiita sienitaudeille ja tuhohyönteisille, jotka viimeistelevät puun kuoleman.
....
– Jos sataa vähän, niin esimerkiksi mäkien päälle ei vettä valu mistään. Siellä varastot loppuvat ensimmäiseksi. Jonkin verran havaintoja on tehty myös suotuisammilta kasvupaikoilta, mitä on vaikeampi selittää, kertoo Turun yliopiston maantieteen professori Risto Kalliola.

Höpönlöpön! Ylelle (ja sen nerokkaille toimittajille) ei tuota minkäänlaista vaikeutta löytää syyllinen:

Ilmastonmuutoksen etenemisen pysäyttämisessä ei toistaiseksi ole onnistuttu. Tarkoittaako se samalla sitä, että pitkässä juoksussa männyt uhkaavat kadota eteläisen Suomen leveysasteilta?

– Oletus tietysti on, että tilanne pysyy jollakin tavalla kurissa. Kyllä tästä saattaa tulla aihealue, josta riittää keskustelua vielä pitkään, visioi Risto Kalliola.

https://yle.fi/a/74-20082653

[aged]

Nämä 'ilmastotieteilijät' eivät lue kollegoidensa satuja. Juurihan saimme lukea Greta-ketjusta että

– Tähän mennessä valtaosa suomalaisista on uskotellut, että ei se meitä kosketa ja se on muiden ongelma. Mikäli Atlantin kiertovirtaus heikkenee, ajan saatossa se voi johtaa siihen, että täällä tulee todella paljon kylmempää ja kaikenlaiset sään ääriolosuhteet kasvavat. Vuoteen 2040–2050 mennessä odotetaan, että Pohjois-Suomessa kuivuus ja laajat metsäpalot yleistyvät, ja Etelä-Suomesta tulee paljon sateisempaa.

Parikymmentä vuotta kun nuo männyt jaksaa sinnitellä, niin sitten kyllä vettä löytyy.

Tekisi mieli julistaa kilpailu; kuka ensimmäisenä kerää 100 ristiriitaisuutta eri 'ilmastotieteilijöiden' saduista.

Edit: Tai ehkä tämä on tarkoituksellista. Kaikki tekevät erilaisia ennusteita ja tulevaisuudessa sitten kaikki viittaavat siihen yhteen, joka osui satuilussaan oikeaan.

[mannym]

Miksi ihmisen päästöt eivät "olisi menneet takaisin".

Myös sinulle ja kaikille muillekin vastattavaksi nämä kaksi kysymystä, jotka esitin jäsen mannymille:

(1) Olemme ilmeisesti yhtä mieltä siitä, että 1850-2022 täytyy olla niin että

luonnon emissioiden efekti - luonnon absorption efekti + 320 = +140.

Jotta tulokseksi saadaan +140, vasemmalla puolella täytyy olla sellaiset arvot, että

luonnon emissioiden efekti - luonnon absorption efekti = -180.

Onko olemassa mitään reaalilukuja, joilla luonnon emissioiden efekti olisi suurempi kuin luonnon absorption efekti mutta samalla tuosta vähennyslaskusta saataisiin tulokseksi -180?

(2) Olemme ilmeisesti myös yhtä mieltä tästä:
(luonnon emissioiden efekti v. 1850 - luonnon absorption efekti v. 1850 + ihmiskunnan emissioiden efekti v. 1850) + ...+ (luonnon emissioiden efekti v. 2022 - luonnon absorption efekti v. 2022 + ihmiskunnan emissioiden efekti v. 2022) = +140

Pystytkö osoittamaan esimerkillä tai matemaattisella todistuksella, että yhtälön vasemmalle puolelle voitaisiin sijoittaa lukuja siten, että ihmiskunnan emissioiden efekti olisi yhteensä 320, mutta samanaikaisesti luonto olisi koko aikavälillä nettopäästäjä ja lopullinen pitoisuusmuutos olisi +140?

Ja sitten vielä vastaus kysymykseesi ja asian olennainen yksityiskohta. Luonnon nielut ovat 1850-2022 imeneet sen kummemmin erottelematta yhtä nopeasti sekä ihmiskunnan fossiilisten polttoaineiden poltosta vapautuvaa hiilidioksidia että luonnon itse päästämää hiilidioksidia (ja myös ihmiskunnan maankäytöstä, sementin valmistuksesta yms. vapautuvaa hiilidioksidia). Koska ihmiskunta kuitenkin toi n. 10 000 vuotta hyvin tasapainossa pysyneeseen kiertoon uuden vuon, joka käytännössä vuosi vuodelta kasvoi, ihmiskunnan päästöt ovat käyttäneet luonnon nielujen (dynaamisesta) absorptiokapasiteetista yhä suuremman ja suuremman osan. Tämä on johtanut siihen, että myös luonnon päästämästä hiilidioksidista yhä suurempi osa jää ilmakehään.

Ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvu esiteollisesta arvosta 280 ppm nykyiseen arvoon (pari päivää sitten oli 425 ppm) on siten ihmiskunnan ansiota, ja voimme väittää, että noin kolmasosa ilmakehässä nyt olevasta hiilidioksidista on siellä ihmiskunnan ansiosta. Mutta fossiilisten polttamisesta syntyneitä hiilidioksidimolekyylejä on ilmakehässä huomattavasti vähemmän kuin kolmasosa.

Olen laiskalla tuulella ja käytän vain viimeistä sanotaan 20 vuotta. Nyt on sinun hyvä olla tarkkana, sillä kirjoitan tämän niin hitaasti että sinäkin ymmärrät. Hyvä olet vielä mukana, ymmärryksesi ei ole vielä pudonnut kärryiltä
Lähdetään liikkeelle kokonaistilavuudesta, Hiilidioksidin määrä vuonna 2000 ilmakehässä oli noin 368ppm. Tai 2 855,68Gt hiilidioksidia. Seuraavana vuonna 2001 hiilidioksidipitoisuus oli noin 370ppm, tai 2 871,2Gt, kasvua edellisestä vuodesta 15,52Gt, 2002 hiilidioksiditasot olivat sitten 372ppm, tai 2 886,72Gt, kasvua edelliseen vuoteen 15,52Gt, 2003 hiilidioksiditasot olivat noin 375ppm, tai 2 910Gt, kasvua edellistä vuodesta 23,28Gt, 2004 hiilidioksiditasot olivat 376ppm, tai 2 917,76Gt, kasvua edelliseen vuoteen 7,76Gt. 2005 Hiilidioksiditasot olivat noin 378ppm, tai 2 933,28Gt, Kasvua edelliseen vuoteen 15,52Gt. Tässä kohtaa olemme pisteessä jossa keskimääräisesti 2000 vuonna päästellyt hiilidioksidimolekyylit poistuvat listalta.

Tarkastellaan 2005 vuoden tilanne on käytännössä 5 edellisen vuoden hiilidioksidimolekyylien kumuloituva summa. Jolloin 378ppm / 5 = 75,6ppm tai 586,656Gt päästöt per vuosi. Koska kasvutahti tuolla 5 vuoden aikana keskimäärin on ollut 378 - 368 = 2ppm per vuosi tai 15,52Gt vuosi, niin silloin vuotuiset nielut ovat olleet 15,52Gt pienemmät kuin päästöt, koska ne ovat päässeet kumuloitumaan.

2024 tällä hetkellä olemme tasossa 425ppm, vuonna 2023 olimme tasossa 420, 2022 olimme tasossa 418, 2021 olimme tasossa 416, 2020 olimme tasossa 413 ja 2019 olimme tasossa 411. Tuossa seuraava viisivuotiskausi samalla laskukaavalla. 9 / 5 = 1,8ppm per vuosi tai 13,96Gt per vuosi, nielut ovat olleet pienemmät kuin lähteet. Jolloin vuosittaiset päästöt ovat 651,84Gt, kasvua aikaisempaan pätkään 65,184Gt.

Sehän se ongelma siinä Ricen argumentissa on, premissit on valittu kauniisti, mutta sitten todellisuudesta ei puhuta lainkaan.

[vastarannan kiiski]

Mannym, aivan älyttömän sekava laskelma, en kyllä ymmärtänyt mikä oli tsrkoitus.

Esimerkiksi, ei ne ilmakehään päässeet hiilidioksidimolekyylit tiedä kuka on tullut milloinkin, ja missä järjestyksessä pitäisi poistua ...

Osaatko vastata tähän jonka olen esittänyt jo pari kertaa:

Alun perin ilmakehässä 2200 Gt
Fossiilisista tullut 2500 Gt
Nyt ilmakehässä 3300 Gt

Luonnon päästöt olleet 29.750 Gt (tai mikä tahansa haluamasi numero)

Luonnon nielut olleet x.

Alakoulutasoinen yhtälö

2200 + 2500 + 29.750 - x = 3300

Mikä on x, ja onko se suurempi vai pienempi kuin 29.750?

Jos se on suurempi kuin 29.750, silloin luonnon nielut ovat olleet suuremmat kuin luonnon päästöt, eli luonto on ollut nettinielu.

Jos se on pienempi kuin 29.750, silloin luonnon päästöt ovat olleet suuremmat kuin luonnon nielut, ja luonto on ollut nettopäästö.

Jos et osaa tarkaista yhtälöä, pyydä apua 

[mannym]

Mannym, aivan älyttömän sekava laskelma, en kyllä ymmärtänyt mikä oli tsrkoitus.

Esimerkiksi, ei ne ilmakehään päässeet hiilidioksidimolekyylit tiedä kuka on tullut milloinkin, ja missä järjestyksessä pitäisi poistua ...

Osaatko vastata tähän jonka olen esittänyt jo pari kertaa:

Alun perin ilmakehässä 2200 Gt
Fossiilisista tullut 2500 Gt
Nyt ilmakehässä 3300 Gt

Luonnon päästöt olleet 29.750 Gt (tai mikä tahansa haluamasi numero)

Luonnon nielut olleet x.

Alakoulutasoinen yhtälö

2200 + 2500 + 29.750 - x = 3300

Mikä on x, ja onko se suurempi vai pienempi kuin 29.750?

Jos se on suurempi kuin 29.750, silloin luonnon nielut ovat olleet suuremmat kuin luonnon päästöt, eli luonto on ollut nettinielu.

Jos se on pienempi kuin 29.750, silloin luonnon päästöt ovat olleet suuremmat kuin luonnon nielut, ja luonto on ollut nettopäästö.

Jos et osaa tarkaista yhtälöä, pyydä apua 

Huomaan että akateemisen aivot eivät osaa käsitellä peruskoulun matematiikkaa. Sinusta ilmakehässä on ollut 2200Gt, mutta onko ilmakehä staattinen? Sinusta ilmeisesti on kun lasket että ihmisen päästöt joista muuten suuri osa ei ole suoria päästöjä lainkaan, on summa aikavälillä ja näiden yhteenlaskettu olisi tämä mutta ei ole kuitenkaan.

172 vuoden aikana ihmisen päästöt lasket könttänä, mutta se ongelma tuleekin siinä kun lasket vuotuisia päästöjä vs vuotuisia nieluja.

Ilmakehä kun on jatkuvasti liikkeessä ja sinne päätynyt hiilidioksidimolekyyli pysyy siellä 3-5 vuotta. Jolloin joka vuosi kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa, ovat päästöt nieluja suuremmat. Siinä vaiheessa kun nielut kasvavat suuremmiksi, alkaa se määrä vähentyä.

Tuossa laskukaavassa kun lasketaan kokonaisuutta ilmakehän hiilidioksidista sen pitoisuusmittauksien perusteella. Isagoge ja kumppanit eivät tätä tee sillä on helpompaa laskea kuten sinä lasket ja höpötellä kuinka

Näköjään ne ihmisen fossiiliset päästöt eivät ole menneet kaikki luonnon nieluihin, kun niistä noin puolet on ilmakehään jäänyt.

Puolet on luonto imenyt, suunnilleen, onneksi.

Mutta jotta ihmisen fossiilisista päästöistä olisi jäänyt noin puolet ilmakehään, mikä sinusta ja isagogesta on se erotus mikä ppm lukemissa on. Niin sen pitäisi näkyä isotooppi muutoksissa. Mutta näin ei ole.

Kun ihmiskunnan päästöt vuonna 2023 näyttäisivät olleen 36Gt ja vuonna 1960 11Gt, ja vuonna 1850 1Gt, niin tuolle aikavälille ripoteltuna päästöt plus ilmakehän ppm, kertoo kuinka ilmakehä on reagoinut niihin kasvaneisiin päästöihin.

Huomioi tosiaan että viimeisten 40 vuoden aikana ihmisen päästöt ovat olleet reilu 50% kaikista päästöistä sitten vuoden 1850. Ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt 75ppm tai 582Gt, ihmiskunnan päästöjen ollessa sen reilu 1300Gt samalla aikavälillä.
Mutta isotooppimittauksilla fossiilisia ei näy ilmakehässä. Asia josta isagoge vinkuu, mutta jonka pitäisi olla selkeästi näkyvissä kun kerran fossiilisista lähtöisin ovat ne hiilidioksidit siellä taivaalla.

Mutta tuosta yllä olevasta johtuen riippuen keneltä ja kuinka kysytään muuttuu se määrä mikä määrä ilmakehässä on hiilidioksidia ihmisen ansiosta. Isagoge laskee 1850 -2022 aikaväliä ja päätyy lukemaan 33% yhteenlaskuillaan. Jättäen huomiotta luonnolliset lähteet, vuosittaiset muutokset, tai virtaukset. Kun tarkastelee tätä lyhyempää ajanjaksoa jolloin ihmisen päästöt ovat kovasti kasvaneet mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole vastaavasti noussut. On päädytty sitten siihen että noin puolet ihmisen päästöistä niellään vuosittain ja loput jäävät.

Eli lyhykäisyydessään. Laskemalla muutoksen ilmakehän ppm:ssä, voi yksinkertaisesti laskea kuinka paljon suuremmat päästöt vuodessa on nieluihin nähden. Mutta laskekaa vain sitä 172 vuoden aikavälin staattisesti. Eihän sillä ole mitään merkitystä kuinka ne päästöt jakautuvat tuolla välillä kun yrittää miettiä hiilidioksidin virtaa ilmakehään ja sieltä pois.

[vastarannan kiiski]

Mannym,

1. Mikä sen x arvo oli laskutehtävässäni?
2. Onko se isompi vai pienempi kuin 129.750?

3. Jos se on isompi kuin 129.750, luonto on viimeiset parisataa vuotta toiminut yhteensä laskien enemmän nieluna kuin päästönä.
Ollaanko me edes tästä samaa mieltä?

[Roope]

Yle esitti viime vuonna, että Suomen ääriradikaalin ilmastopolitiikan arvostelijoiden argumentit kumoutuvat sillä, että Kiinan hiilipäästöt lähtevät pysyvästi laskuun muutamassa kuukaudessa.

Kiina aiheuttaa jättimäiset ilmastopäästöt – jo ensi vuonna niille voi käydä odottamaton käänne

Kiina on lisännyt puhtaan sähkön tuotantoa tänä vuonna niin paljon, että lisäys vastaa koko Ranskan olemassa olevan sähköntuotannon määrää.

Yle 20.11.2023

Kiina ei ole korvannut fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä "puhtaalla" sähköllä vaan lisännyt kulutusta.

Ensin pitää saada Kiinan päästöt laskuun, ennen kuin Suomen kannattaa tehdä mitään.

Ilmastokriitikoiden toistelema lausahdus on jäämässä historiaan.

Kiina on suuren käänteen kynnyksellä.

[...]

Kiinan tahtotila on niin kova, että päästöjen kääntyminen pysyvästi laskuun on vain ajan kysymys ja aika lasketaan nyt kuukausissa.

Oho hupsis, eivät sitten kääntyneetkään, vaan Kiinaan rakennetaan edelleen valtavasti uusia hiilivoimaloita.

Maailman hiilivoima­kapasiteetti kasvaa ilmastohuolista huolimatta

MAAILMAN hiilivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia, mikä on suurin vuotuinen kasvu sitten vuoden 2016, selviää yhdysvaltalaisen Global Energy Monitor -järjestön (GEM) selvityksestä.

Kasvun syynä on uusien hiilivoimaloiden määrän kasvu Kiinassa ja olemassa olevien voimaloiden sulkemisen hidastuminen muualla maailmassa.

Asiasta uutisoivat uutistoimisto Reuters ja The Guardian.

Eri puolilla maailmaa otettiin viime vuonna käyttöön lähes 70 gigawatin edestä uutta hiilivoimaa. Selvityksen mukaan tästä noin 47 gigawattia otettiin käyttöön Kiinassa.

Myös Kiinan ulkopuolinen hiilivoimakapasiteetti kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Raportin mukaan uusia hiilivoimaloita rakennettiin viime vuonna myös esimerkiksi Indonesiaan, Vietnamiin, Japaniin ja Bangladeshiin.

Samaan aikaan hiilivoimaloiden sulkemisen hidastuminen Euroopassa ja Yhdysvalloissa johti siihen, että käytöstä poistui viime vuonna vain noin 21 gigawatin edestä hiilivoimaa. Siten hiilivoiman vuotuinen nettokasvu oli noin 49 gigawattia, eniten sitten vuoden 2019.

[...]

Hiilineutraaliuden saavuttamista vuosisadan puolivälissä pidetään edellytyksenä sille, että ilmaston lämpeneminen pystytään pitämään 1,5 asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan.

GEM:n arvion mukaan tämä edellyttäisi, että hiilivoimatuotantoa lopetettaisiin vuosittain keskimäärin 126 gigawatin edestä, Reuters ja The Guardian kertovat. Se vastaisi noin kahta voimalaa viikossa.

Raportin mukaan tälläkin hetkellä rakenteilla on 200 gigawatin edestä uusia hiilivoimaloita, joista suurin osa on rakentumassa Kiinaan, Reuters kertoo.

Helsingin Sanomat 11.4.2024

Mikä tarkoittaa, että suomalaisten on tehtävä enemmän. Niin, ja sveitsiläisten.

[mannym]

Mannym,

1. Mikä sen x arvo oli laskutehtävässäni?
2. Onko se isompi vai pienempi kuin 129.750?

3. Jos se on isompi kuin 129.750, luonto on viimeiset parisataa vuotta toiminut yhteensä laskien enemmän nieluna kuin päästönä.
Ollaanko me edes tästä samaa mieltä?

Katsos, sehän siinä on että sinusta ja Isagogesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nostajana toimii vain ihminen, luonnollisten päästöjen kokoluokka on teiltä molemmilta täysin kateissa. Tarkastellen lähteestä riippuen niin luonnolliset päästöt vaihtelevat 700 - 950Gt välillä. Se on mainiota että riippuen siis lähteestä, luonnollisten päästöjen määrää ei tiedetä. Se tosiaan monesti sanotaan että ihmisen päästöt ovat noin 4% luonnollisista päästöistä, mutta sinä kuten Isagoge laskette tuossakin vain luonnollisten nielujen osia ja ihmisen päästöjä. Se vain että jos luonnollisissa päästöissä tapahtuu muutaman prosentin nousu, ihmisen päästöt peittyvät kokonaan ja kas saavutamme tilanteen jossa luonnollisten päästöjen suuri määrä näkyy isotoopeissakin, osoittaen että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on luonnollista.

Sitä se osoitti se aiemmin linkkaamani paperi jonka Isagoge ja sinä ohititte olankohautuksella, eli hiilidioksidipitoisuuden nousu vastaa historiallista kaavaa, ensin lämpenee sitten hiilidioksiditasot nousevat. Jolloin esimerkiksi 1900 luvun alusta jatkunut kasvillisuuden lisääntyminen, tai biomassan lisääntyminen, on helposti suurempi hiilidioksidin päästäjä kuin ihminen. Samalla kun Meret lämpenevät ne myös päästävät sisuksistaan enemmän hiilidioksidia, kun kylmään veteen sitä sitoutuu paremmin kuin lämpimään. Se aikaisempi paperi myös osoitti että ilmakehän hiilidioksidin isotoopit ovat identtisiä muinaishistoriaan saakka. Eli ihmisen päästöt eivät ole muuttaneet isotooppitasapainoa ilmakehässä. Mitä sen olisi pitänyt väistämättä tehdä jos sinne se ihmisen päästämä hiilidioksidi jäisi.

Joka sotii mm seuraavaa IPCC:n lausumaa kohtaan,

Direct observations of CO2 concentrations in theatmosphere, which began in 1958, show that the atmosphere has only retained roughly half of the CO2 emitted by human activities, due to the combustion of fossil fuels and land-use change such as deforestation

Isagogelle varmasti tulee yllätyksenä että IPCC ja NASA käyttivät aiemmin todisteena ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen jäämistä taivaalle, kemiallista tutkimusta, eli isotooppeja. toisin sanoen tosin vain yhdestä lähteestä https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jgrd.50668

A revised 1000 year atmospheric δ13C-CO2 record from Law Dome and South Pole, Antarctica...

The Law Dome δ13C record has shown late preindustrial Holocene (LPIH) variations of atmospheric δ13C and has confirmed that the CO2 released into the atmosphere during the Industrial Period, since 1750 A.D.) has a C source depleted in13C, providing key evidence for the attribution of atmospheric CO2 variations during the Industrial Period to anthropogenic activities.

Sitten lopuksi ja varsinkin Isagogen riemuksi, edesmenneen Beckt:in postuumisti julkaistu tutkimus. https://scienceofclimatechange.org/wp-content/uploads/Beck-2010-Reconstruction-of-Atmospheric-CO2.pdf. 

A new data set of annually averaged CO2 background levels directly measured from 1826 to 1960 is
presented. It is based on a selection process of about 100,000 single samplesfrom more than 200,000
available near ground on land and sea, mainly in the northern hemisphere. Analysing the data,
methods, sampling stations, meteorological conditions and air masses it is possible to reconstruct
the past yearly CO2 background levels. New methods to estimate annual marien boundary levels
from near ground data from the historical data are presented. This allows the reconstruction within
an estimated error range of ±2.5 % and a methodical error range since 1870 of ±3
than 380 ppm, almost like today. A slow rise of atmospheric CO2
difference in averages of CO2-levels in the 19th and 20th century of 2.6 % is within error range of
3 % of methods.

Se on vähän hassu tutkimus koska se perustuu samoihin metodeihin, joilla esihistorialliset hiilidioksiditasot on mitattu. Mutta niitä ei hyväksytä, vaan on mentävä yhdestä paikasta mitaten "globaalia" hiilidioksidipitoisuutta. Viestin lopussa vähän vanhempaa paperia Kouvemberg 2005 https://geocraft.com/WVFossils/Reference_Docs/Kouwenberg_et_al_2005.pdf
Jossa holoseenin hiilidioksidipitoisuuksia.

[Isagoge]

Löytyi lopulta aikaa vastata jäsen mannymin minulle esittämään vasta-argumenttiin. Eli tästä alkavaan:

Lähdetään liikkeelle kokonaistilavuudesta, Hiilidioksidin määrä vuonna 2000 ilmakehässä oli noin 368ppm.

Väität, että lähdetään liikkeelle tilavuudesta, ja seuraavaksi puhut määrästä ja sen jälkeen ilmoitat pitoisuuden? Aika haastavaa tätä on seurata heti alusta lähtien... mutta yritetään! Viestisi jatkosta päätellen haluat ilmeisesti käsitellä pitoisuutta ja massaa, eli unohdetaan tilavuus ja määrä, joista ilmeisesti vahingossa tuossa puhuit.

Hiilidioksidin määrä vuonna 2000 ilmakehässä oli noin 368ppm. Tai 2 855,68Gt hiilidioksidia. Seuraavana vuonna 2001 hiilidioksidipitoisuus oli noin 370ppm, tai 2 871,2Gt, kasvua edellisestä vuodesta 15,52Gt, 2002 hiilidioksiditasot olivat sitten 372ppm, tai 2 886,72Gt, kasvua edelliseen vuoteen 15,52Gt, 2003 hiilidioksiditasot olivat noin 375ppm, tai 2 910Gt, kasvua edellistä vuodesta 23,28Gt, 2004 hiilidioksiditasot olivat 376ppm, tai 2 917,76Gt, kasvua edelliseen vuoteen 7,76Gt. 2005 Hiilidioksiditasot olivat noin 378ppm, tai 2 933,28Gt, Kasvua edelliseen vuoteen 15,52Gt. Tässä kohtaa olemme pisteessä jossa keskimääräisesti 2000 vuonna päästellyt hiilidioksidimolekyylit poistuvat listalta.

Tämän ymmärsin helposti. Tein siitä oikein taulukon, joka on viestini kuvassa, minne pyydän nyt lukijaa hetkeksi siirtymään. Kuten kuvasta näkyy, taulukko sisältää jäsen mannymin antamat arvot (vuosi ja ilmakehän CO₂-pitoisuus) kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa. Näistä olen laskenut pitoisuusmuutoksen edelliseen vuoteen verrattuna. Sitten lisäsin taulukkoon ihmiskunnan CO₂-päästöt kunakin jäsen mannymin tähän valitsemana vuonna, ja laskin myös sen, paljonko pitoisuuden olisi kunakin vuonna pitänyt nousta, jos kaikki ihmiskunnan päästämä CO₂ olisi jäänyt ilmakehään¹.

Nyt sitten ei tarvitse muuta kuin verrata toteutunutta pitoisuusmuutosta pitoisuusmuutokseen, joka olisi tapahtunut, jos kaikki ihmiskunnan päästöt olisivat jääneet ilmakehään. Jos toteutunut pitoisuusmuutos (3. sarake) on pienempi kuin 4. sarakkeen arvo (pitoisuusmuutos edellisestä vuodesta, jos kaikki ihmiskunnan päästöt olisivat jääneet ilmakehään), luonto on ollut nettonielu. Tämä (KYLLÄ/EI) on merkitty viimeiseen sarakkeeseen.

2000-2005 kaikkina vuosina luonto oli nettonielu ja ihmiskunta (ilman omia nieluja tietysti) nettopäästäjä. Kuviosta nähdään myös se jo edellisestä pääteltävissä oleva ilmeinen fakta, että myös koko aikavälillä 2000-2005 luonto on ollut nettonielu ja ihmiskunta on ollut nettopäästäjä.

Olemme siis nyt yhdessä jäsen mannymin kanssa todistaneet, että hänen valitsemallaan aikavälillä joka vuonna luonto on absorboinut ilmakehästä enemmän CO₂:a kuin se sinne on emittoinut, joten myös koko aikavälillä 2000-2005 luonto on ollut nettonielu ja ihmiskunta nettopäästäjä, ja koko pitoisuuskasvun tuolla aikavälillä täytyy olla ihmisperäistä.

Mitenkäs tässä näin kävi? Varsinkin kun jäsen mannymin mielestä lukujen varmaan piti osoittaa ihan päinvastainen asiantila: luonto on nettopäästäjä, ihmiskunta ... no nettopäästäjä, mutta jotenkin ei kuitenkaan niin isosti vastuussa ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvusta kuin luonto?

Tähän asti tämä oli helppoa ja ilmeisen vastaansanomatonta tilastotietoa ja matematiikkaa. Nyt täytyy uskaltaa käydä käsiksi asian todelliseen mysteeriin.   

Tässä kohtaa (2005, lisäys minun) olemme pisteessä jossa keskimääräisesti 2000 vuonna päästellyt hiilidioksidimolekyylit poistuvat listalta.

(Poistuvat ilmakehästä ilmeisesti.) Tämä malli - mihin sitä sitten ajattelitkin käyttää - on virheellinen. On totta, että yksittäisen CO₂-molekyylin residenssiaika on keskimäärin 4-5 vuotta. Ongelmana on kuitenkin se, että tuo on keskiarvo. Vuonna 2000 Raahen SSAB:n (vai oliko se vielä silloin Rautaruukki?) piipusta tullut hiilidioksidimolekyyli on saattanut muutamassa kymmenessä sekunnissa päätyä läheisen kasvin yhteyttämispuuhiin, kun taas sen samasta piipusta tullut sisarus on voinut ilmavirtausten kuljettamana päätyä pyörimään ylemmäs ilmakehään, jossa se vieläkin on.

Jos tarkastellaan yhdessä paikallisessa pulssissa lyhyellä aikavälillä ilmakehään päästettyjen CO₂-molekyylien residenssiajan jakaumaa, se on oikealle vino jakauma, jonka huippu on siellä 4-5 vuoden kohdalla, mutta oikea häntä jatkuu todella pitkälle tietysti koko ajan ohentuen. Jakauman muotoon ja sijaintiin vaikuttaa myös mm. päästökohdan maantieteellinen sijainti ja vuodenaika. Ja tämäkin jakauma on sellaisenaan käyttökelvoton tässä tarkastelussa, koska ihmiskunnan vuosittaiset CO₂-päästöt ilmakehään eivät tule yhtenä nopeana pulssina.

Olennaista tässä kuitenkin on, että ihmiskunnan v. 2000 ilmakehään päästämät CO₂-molekyylit eivät kaikki ole poistuneet ilmakehästä v. 2005, vaan tilastollisesti jonkin verran yli puolet niistä. Tämän takia jäsen mannymin seuraava väite ei pidä paikkaansa:

Tarkastellaan 2005 vuoden tilanne on käytännössä 5 edellisen vuoden hiilidioksidimolekyylien kumuloituva summa.

Todellisuudessa jonkin verran yli puolet ihmiskunnan ilmakehään v. 2000 päästämistä CO₂-molekyyleistä on vuonna 2005 absorboitunut luonnon nieluihin, noin puolet vuonna 2001 päästetyistä, hieman alle puolet vuonna 2002 päästetyistä ja vain pieni osa vuonna 2004 päästetyistä. Tämä mutkistaa tilannetta huomattavasti. Mutta koko tämä tarkastelu jää jäsen mannymilta oudosti käyttämättä jatkossa. Siksi tästä ei sen enempää nyt, vaikka se olisi tärkeää ymmärtää koko tämän asiakokonaisuuden kannalta. 

Sitten tulee outo laskelma:

Jolloin 378ppm / 5 = 75,6ppm tai 586,656Gt päästöt per vuosi.

Jaoit siis vuoden 2005 ilmakehän koko CO₂-pitoisuuden viidellä. Viisi tuli ilmeisesti vuosista (antamissasi alkuarvoissa oli kuusi vuotta ja siten viisi vuosien välistä muutosta). Miksi ja mihin tätä tarvitaan? Tuosta pitoisuudesta 378 ppm viidellä jaettuna toki saadaan tuo 75,6 ppm ja 589,68 = 7,8 ⋅ 75,6 (käytät ilmeisesti tässä ja jatkossa hieman eri muuntokerrointa kuin 7,8? 7,76?). Kenen tai minkä vuosittaisia päästöjä ne ovat? No, et minusta käytä tätäkään tulosta jatkossa lainkaan, joten ei siitä sen enempää.

Tämä on taas helpommin ymmärrettävissä:

Koska kasvutahti tuolla 5 vuoden aikana keskimäärin on ollut 378 - 368 = 2ppm per vuosi tai 15,52Gt vuosi, niin silloin vuotuiset nielut ovat olleet 15,52Gt pienemmät kuin päästöt, koska ne ovat päässeet kumuloitumaan.

Tämä menee sinänsä aivan oikein, kun ei välitetä vähillä hieman oudoista lausekkeista, vaan keskitytään siihen, mitä yrität esittää. Vuotuiset nielut ovat tosiaan olleet tuolla aikavälillä pienemmät kuin päästöt, ja tämän takia ilmakehän CO₂-pitoisuus tällä aikavälillä on kasvanut. Mutta tämä ei vielä kerro meille, mistä kasvu on tullut: ihmiskunnan päästöistä, luonnon päästöistä vai kenties molemmista?

Vastaus tuli jo itse asiassa viestini kuvassa, mutta lasketaan nyt sinun esimerkkisi pohjalta se tässäkin. Tämän ratkaisemiseksi täytyy ottaa mukaan ihmiskunnan vuosittaiset CO₂-päästöt ko. aikavälillä. Nehän olivat jäsen mannymin viestissä ja löytyvät myös viestini kuvan taulukosta. Mukaan otetaan tietysti nyt vain vuosien 2001-2005 päästöt, koska lähtöarvoilla voitiin laskea ilmakehän CO₂-pitoisuuden muutos vain tuolla aikavälillä.

Koska jäsen mannym argumentissaan tässä kohdin keskiarvoisti, keskiarvoistetaan nämäkin. Näistä arvoista saadaan keskiarvo lausekkeella (25,67 Gt + 26,25Gt + 27,65Gt + 28,62 Gt + 29,59 Gt)/5 = 27,56 Gt. Ihmiskunta on siis päästänyt aikavälillämme ilmakehään keskimäärin 27,56 Gt CO₂-massan, mikä kokonaan ilmaan jäädessään olisi vuosittain kasvattanut pitoisuutta 3,53 ppm.

Kuten itse laskit, pitoisuus on kuitenkin esimerkkimme aikavälillä kasvanut keskimäärin 2 ppm vuodessa, eli vähemmän kuin ihmiskunnan keskimääräiset vuosipäästöt olisivat edellyttäneet.

Ja tästähän ei päästä kuin yhteen johtopäätökseen. Myös tarkastelumme aikavälillä luonnon on täytynyt keskimäärin emittoida vähemmän hiilidioksidia kuin se on päästänyt, koska sinne luonnon nieluihinhan osan ihmiskunnan päästöistä on täytynyt mennä. Ihmiskunnalla ei tuossa ollut merkittäviä omia nieluja (ja ravinnontuotanto on parhaimmillaankin hiilitaseen kannalta nollasummapeliä, todellisuudessa aina hiilipositiivista). 

Katsotaan näillä keskiarvoilla asiasta vielä laskelma/aikavälin hiilitasetta kuvaava yhtälö:

Ihmiskunnan ja luonnon keskimääräiset emissiot ja absorptio aikavälillä 2001-2005 (vuoden 2000 voisi muuten ottaa mukaan, mutta koska jäsen mannymin laskelma perustui CO₂-pitoisuuden muutokseen, jota ei vuodelle 2000 voi alkuarvoista laskea, jätän sen pois.

luonnon emissiot – luonnon absorptio + ihmiskunnan emissiot = +15,52 Gt

Tulos on siis keskiarvoinen ilmakehään jäävä CO₂-massa vuodessa.

Sijoitetaan tuohon se, minkä tiedämme, eli ihmiskunnan keskiarvoiset päästöt tällä aikavälillä. Näin saadaan

luonnon emissiot – luonnon absorptio + 27,56 = +15,52 Gt

Nyt päästiin samaan kysymykseen, minkä minä ja jäsen vastarannan kiiski olemme sinulle vähän eri tavalla muotoiltuna edellä monta kertaa esittäneet: voivatko luonnon päästöt olla suurempia kuin luonnon emissiot, jotta tuosta saadaan positiivinen tulos? Ilmiselvästi ei. Luonto on siis tälläkin aikavälillä keskiarvoisen tarkastelun perusteella ollut nettonielu ja ihmiskunta nettopäästäjä.

Edellä toisessa viestissä esitit tämän:

Vuoden siis yhden vuoden luonnolliset päästöt ovat 750Gt luokkaa.

Jotta asia saataisiin mahdollisimman konkreettiseksi, sijoitetaan tämä arvo vielä tuohon yhtälöön, jolloin saadaan

750 Gt – x Gt + 27,56 Gt = 15,52 Gt

Nyt tuntematon x eli luonnon absorptio voidaan helposti ratkaista: x = 762,04. Ja tämän jälkeen esimerkkiaikavälimme keskiarvoista hiilitasetta kuvaava yhtälö voidaan kirjoittaa seuraavasti:

750 Gt – 762,04 Gt +27,56 Gt = 15,52 Gt

Luonnon emissiot: 750 Gt
Luonnon absorptio: 762,04 Gt
750 Gt < 762,04 Gt

Luonto on esimerkin aikavälillä välttämättä nettonielu, ja pitoisuuden kasvu on siten ihmiskunnan emissioiden ansiota. Ei tästä tosiaan pääse yli eikä ympäri. Pitäisikö ottaa lusikka kauniiseen käteen ja myöntää, että näin asia vain on?

Myöhemmällä jäsen mannymin esittämällä aikavälillä nämä tulokset ovat analogisia, joten en pidennä tätä viestiä enää niitä tässä laskemalla.

Sivuhuomiona vielä näistä jäsen mannymin toisen viestin huomioista:

...Hyvä, 1850 -2022 aikavälillä luonto on päästänyt 129 750Gt hiilidioksidia ilmakehään ja absorboinut sen + 1400Gt.

Alkaako kokoluokka hahmottumaan? Ihmisen päästöistä puhuttaessa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa, sinulta ja isagogelta jää kovin kummallisesti unholaan tuo luontaiset päästöt. Niin kovasti keskitytte siihen hiilidioksidin pitoisuuteen ja laskukaavaan jonka mukaan ei ole muuta mahdollisuutta kuin ihminen hiilidioksidin pitoisuuden nousulle.

Vuoden siis yhden vuoden luonnolliset päästöt ovat 750Gt luokkaa. Ihmisen viimeisimmät kokonaisuudessaan hieman alle 40Gt.

Kyllä tuo kokoluokka on ollut minulla pitkään tiedossa, ja myös se, että ihmiskunnan nykyisin vuosittain päästämä hiilidioksidimassa 40 Gt on n. 5 % ilmakehään vuosittain päätyvästä hiilidioksidimassasta.

Komeat on luonnon päästöt ihmiskunnan päästöihin verrattuna, kieltämättä.

Mutta ilmastoskeptikoilta jostain syystä tässä täysin jää ymmärtämättä/"unohtuu", että luonnon CO₂-nielut ovat vielä sen päästöjä komeampia. Eli kuten tässä jäsen mannymin keskiarvoilla laskettiin, niiden vuotuinen absorptio on 762,04 Gt, Ja emissiot siis 750 Gt.

Hiilitaseyhtälönä 1850-2022 jäsen mannymin antamilla arvoilla saadaan aikavälille 1850-2022 tietenkin

129750Gt – x + 2500 Gt = +1100 Gt,

mistä voidaan ratkaista x (luonnon absorptio): x = 131150, ja kun sijoitetaan, saadaan taselaskelma:

129759 Gt - 131150 + 2500 Gt = 1100 Gt

Luonnon emissiot: 129759 Gt
Luonnon absorptio: 131150 Gt
129759 Gt < 131150 Gt

Luonto nettonielu, ihmiskunta nettopäästäjä.

Jäsen mannyn jätti argumenttinsa loppuosassa käyttämättä oudon laskelmansa tuloksen

"Jolloin 378ppm / 5 = 75,6ppm tai 586,656Gt päästöt per vuosi."

ja myös tämä jäi käyttämättä:

"Tässä kohtaa (2005, lisäys minun) olemme pisteessä jossa keskimääräisesti 2000 vuonna päästellyt hiilidioksidimolekyylit poistuvat listalta."

Ylempää kohtaa en tosiaankaan ymmärrä, ja alemmassa kohdassa oli asiavirhe. Jos näillä oli jokin keskeinen rooli argumentissasi, niin yritä rakentaa se uudestaan. Alemmasta minulla olisi muutama koko asiakokonaisuuden ymmärtämisen kannalta tärkeä huomio, mutta tämä viesti on jo niin pitkä, että se täytyy jättää tulevaisuuteen.

Ihmiskunnan vuosittaisten CO₂-päästöjen lähde:
https://www.statista.com/statistics/276629/global-co2-emissions/

VIITTEET

1) Tähän jäsen mannymin itse valitsemaan tarkastelutapaan liittyy parikin ongelmaa: pitoisuus tuossa lienee jokin vuosikeskiarvo (ei taida olla Mauna Loalta, kun siellä esim. vuonna 2000 keskimääräinen pitoisuus on 369,71 eikä 368, eli ilmeisesti siis jokin keskiarvoistus), kun taas päästöt on laskettu kalenterivuodelle. Toinen ongelma on se, että esimerkiksi ihmiskunnan vuoden 2000 CO₂-emissiot sekoittuvat noin kahden vuoden aikana koko ilmakehään niin paljon, että ne alkavat vaikuttaa globaaleihin pitoisuusarvoihin, mutta tällä tässä on niin pieni merkitys, että voidaan käyttää jäsen mannymin valitsemia arvoja.   

[mannym]

Väität, että lähdetään liikkeelle tilavuudesta, ja seuraavaksi puhut määrästä ja sen jälkeen ilmoitat pitoisuuden? Aika haastavaa tätä on seurata heti alusta lähtien... mutta yritetään! Viestisi jatkosta päätellen haluat ilmeisesti käsitellä pitoisuutta ja massaa, eli unohdetaan tilavuus ja määrä, joista ilmeisesti vahingossa tuossa puhuit.

Nääh, minusta kun täällä viuhuvat ppm:t, ppb:t, zettajoulet, gigatonnit niin ihan hyvin voi puhua kokonaistilavuudesta ja hiilidioksidin määrästä ihan samalla linjalla.

Tämän ymmärsin helposti. Tein siitä oikein taulukon.

Teit toki taulukon, Jättäen siitä ne luvut joita käytin, jotka ovat siis ppm:stä johdetut kokonaispäästöt ja niiden muutokset, mutta sinä tapasi mukaan, jätät kokonaisuuden huomiotta ja tarkastelet vain ihmistä ja ihmisen osuutta. Ja jätit muuten sen toisen pätkän pois taulukostasi, joka oli seuraava

2024 tällä hetkellä olemme tasossa 425ppm, vuonna 2023 olimme tasossa 420, 2022 olimme tasossa 418, 2021 olimme tasossa 416, 2020 olimme tasossa 413 ja 2019 olimme tasossa 411. Tuossa seuraava viisivuotiskausi samalla laskukaavalla. 9 / 5 = 1,8ppm per vuosi tai 13,96Gt per vuosi, nielut ovat olleet pienemmät kuin lähteet. Jolloin vuosittaiset päästöt ovat 651,84Gt, kasvua aikaisempaan pätkään 65,184Gt

Miksi, kenties siksi että kyseisellä aikavälillä ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvu oli samaa tahtia kuin siinä toisessa mutta päästöt reilu 10gt per vuosi suuremmat kuin taulukossasi.

2000-2005 kaikkina vuosina luonto oli nettonielu ja ihmiskunta (ilman omia nieluja tietysti) nettopäästäjä. Kuviosta nähdään myös se jo edellisestä pääteltävissä oleva ilmeinen fakta, että myös koko aikavälillä 2000-2005 luonto on ollut nettonielu ja ihmiskunta on ollut nettopäästäjä.

Ajatella, koko ajatuskuviosi perustuu siihen että ihminen on nettopäästäjä ja luonto vain nielee eikä päästä yhtään enempää kuin ennen teollista aikaa. Mutta 172 vuotta ei riitä muuttamaan isotooppipitoisuuksia. On se jännää.

koko pitoisuuskasvun tuolla aikavälillä täytyy olla ihmisperäistä.

Täytyykö? Kummallinen varmuus sinulla tuossa vieläkin, asioiden täytyy olla. Koska jalkaa polkemalla pääsee pitkälle ja jättämällä paljon asioita saa aikaiseksi sen, että asiat näyttävät siltä kuin halutaan, niin silloin asioiden täytyy olla niin. Eikö?

Mitenkäs tässä näin kävi? Varsinkin kun jäsen mannymin mielestä lukujen varmaan piti osoittaa ihan päinvastainen asiantila: luonto on nettopäästäjä, ihmiskunta ... no nettopäästäjä, mutta jotenkin ei kuitenkaan niin isosti vastuussa ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvusta kuin luonto?

Kykysi lukea ajatuksia on todella surkea. Lähes yhtä hyvä kuin kykysi lukea ylipäätään.

(Poistuvat ilmakehästä ilmeisesti.) Tämä malli - mihin sitä sitten ajattelitkin käyttää - on virheellinen. On totta, että yksittäisen CO₂-molekyylin residenssiaika on keskimäärin 4-5 vuotta. Ongelmana on kuitenkin se, että tuo on keskiarvo. Vuonna 2000 Raahen SSAB:n (vai oliko se vielä silloin Rautaruukki?) piipusta tullut hiilidioksidimolekyyli on saattanut muutamassa kymmenessä sekunnissa päätyä läheisen kasvin yhteyttämispuuhiin, kun taas sen samasta piipusta tullut sisarus on voinut ilmavirtausten kuljettamana päätyä pyörimään ylemmäs ilmakehään, jossa se vieläkin on.

Niin, se on se keskimääräinen hiilidioksidimolekyyli viihtyy ilmakehässä sen 3-5 vuotta. Sinun ongelmasi on vieläkin että sinusta ylempänä ilmakehässä pitkään jumissa oleva hiilidioksidi, on ihmisperäistä ja vain ihmisperäistä, mutta isotooppien mukaan niin ei ole, niin sinä selität ettei se tapahdukkaan niin.

Jos tarkastellaan yhdessä paikallisessa pulssissa lyhyellä aikavälillä ilmakehään päästettyjen CO₂-molekyylien residenssiajan jakaumaa, se on oikealle vino jakauma, jonka huippu on siellä 4-5 vuoden kohdalla, mutta oikea häntä jatkuu todella pitkälle tietysti koko ajan ohentuen. Jakauman muotoon ja sijaintiin vaikuttaa myös mm. päästökohdan maantieteellinen sijainti ja vuodenaika. Ja tämäkin jakauma on sellaisenaan käyttökelvoton tässä tarkastelussa, koska ihmiskunnan vuosittaiset CO₂-päästöt ilmakehään eivät tule yhtenä nopeana pulssina.

Olennaista on huomioida tässä kohtaa se että Isagogen käyttämä termi "pulssi" on hyvin venyvä. Häneltä on vielä määrittelemättä kuinka suuri on se pulssi joka säilyy taivahalla vuosisatoja. Minusta 172 vuoden mittainen päästö ei ole pulssi. Toinen kohta on huomioitava eli tuo ihmiskunnan vuosittaiset päästöt eivät tule ilmakehään yhtenä nopeana pulssina. Yllätys, siksi käytinkin vuosittaisia ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lukemia, niitä kuuluisia ppm:iä tarkastellesani päästöjen nousua, en pelkästään ihmiskunnan päästöjä.

Olennaista tässä kuitenkin on, että ihmiskunnan v. 2000 ilmakehään päästämät CO₂-molekyylit eivät kaikki ole poistuneet ilmakehästä v. 2005, vaan tilastollisesti jonkin verran yli puolet niistä. Tämän takia jäsen mannymin seuraava väite ei pidä paikkaansa:

Eli keskimääräisen residenssiajan jälkeen sinne jää tilastollisesti vajaa puolet ja loput ovat poistuneet. Muistutan jälleen isotoopeista, ne ovat vittumaisia asioita jos ne unohtaa.

Sitten tulee outo laskelma:

Jaoit siis vuoden 2005 ilmakehän koko CO₂-pitoisuuden viidellä. Viisi tuli ilmeisesti vuosista (antamissasi alkuarvoissa oli kuusi vuotta ja siten viisi vuosien välistä muutosta). Miksi ja mihin tätä tarvitaan? Tuosta pitoisuudesta 378 ppm viidellä jaettuna toki saadaan tuo 75,6 ppm ja 589,68 = 7,8 ⋅ 75,6 (käytät ilmeisesti tässä ja jatkossa hieman eri muuntokerrointa kuin 7,8? 7,76?). Kenen tai minkä vuosittaisia päästöjä ne ovat? No, et minusta käytä tätäkään tulosta jatkossa lainkaan, joten ei siitä sen enempää.

Se oli ihan kaunis laskutapa. Sillä jos residenssiaika keskimääräisellä on 3-5 vuotta, niin laskin viidellä vuodella. Ihan kuten kirjoitin siinä mitä sinä et ymmärtänyt, otetaan uudelleen.

Tarkastellaan 2005 vuoden tilanne on käytännössä 5 edellisen vuoden hiilidioksidimolekyylien kumuloituva summa. Jolloin 378ppm / 5 = 75,6ppm tai 586,656Gt päästöt per vuosi. Koska kasvutahti tuolla 5 vuoden aikana keskimäärin on ollut 378 - 368 = 2ppm per vuosi tai 15,52Gt vuosi, niin silloin vuotuiset nielut ovat olleet 15,52Gt pienemmät kuin päästöt, koska ne ovat päässeet kumuloitumaan.

Se on hassu tapa laskea, mutta se on käytännössä korvautuvuuslaskelma. Keskimääräisesti 5 vuotta ilmakehässä viihtyvä hiilidioksidimolekyyli lähtee sieltä ja se tulee korvata. Jolloin joka vuosi tulee uutta sinne ja vanhaa lähtee. Jolloin se mikä kasvaa on kumuloituva summa joka ylittää nielut, joka on ihan selkeästi tuossa esitettynä.

Tämän ratkaisemiseksi täytyy ottaa mukaan ihmiskunnan vuosittaiset CO₂-päästöt ko. aikavälillä.

Ja tähän on jälleen hyvä lopettaa turhaan jauhamiseen keskittyvä viestisi. Jos vuosittaiset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien muutokset vaativat sen että sinä tarkastelet joka välissä ihmistä, etkä sitä kokonaisuutta, niin sokea reettakin näkee sen mikä sinun agendasi on. Ihminen on kaikkeen syyllinen mitään ei tapahtunut ennen ihmistä ja nyt tarttee tehdä jotain.

Se on muuten hauska huomata että sinusta ihmiskunnan päästöistä valtaosa päätyy ylempään ilmakehään, siellähän se Mauna Loakin on 3393 metrin korkeudessa mittaamassa hiilidioksidia. Sitä muutosta käsittelin ja sinä päädyt käyttämään ihmiskunnan päästöjä. Muutoksella niin väliä. Vain ihmisellä näemmä on.

No olet hyvässä seurassa, IPCC:kään ei tutki ilmastonmuutosta kokonaisuutena, vain Ihmisen aiheuttamaa sellaista. Ja kun sellaista rahoitetaan sellaista löydetään. Vaikka valehtelemalla jos ei muuten.

Niin ja vielä

Hiilitaseyhtälönä 1850-2022

Joko kohta saamme vuosittaisen vertailu taulukon? Jossa ne päästöt asettuvat vuosille, hiilidioksidipitoisuudet myös ja niissä näkyvä kasvu? Vai tykkäätkö vieläkin leikkiä staattisella luonnon mielit/päästöt ovat tämän verran eivätkä ne pahemmin muutu ja vain ihmisen päästöt muuttuvat?

[vastarannan kiiski]

Isagoge ratkaisi esittämäni alakoulutasoisen yhtälön, jota mannym ilmeisesti ei osannut ratkaista.

X = 131.150, luonnon nielut.

Se on suurempi numero kuin 129.750, luonnon päästöt.

Mikä tarkoittaa sitä, että luonto on viimeiset parisataa vuotta sitonut enemmän hiilidioksidia ilmasta, kuin päästänyt ilmaan.

Mikä siis tarkoittaa sitä, että luonto on sitonut sekä kaikki omat päästönsä, että osan fossiilisista päästöistä.

Koska ilmakehän pitoisuus on kuitenkin kasvanut, se tarkoittaa että osa fossiilista päästöistä on jäänyt ilmaan.

Jokaisella lyhyemmälläkin aikavälillä voi tehdä saman yhtälön, ja todeta että luonnon sitoma määrä on suurempi kuin luonnon päästöt.

Luulen että keskustelu täällä edelleen jatkuu siitä onko 131.150 suurempi vai pienempi numero kuin 129.750.
Vertailun voi tehdä myös lyhyemmältä ajalta, jolloin se lopulta tiivistyy kysymykseen onko esim. 1.01 suurempi vai pienempi numero kuin 1.00.

Omalta osaltani kuitenkin pidän jälleen hiukan taukoa.

Edit. Poikkeus edelliseen:
Jos vertailun tekee pohjoisen pallonpuoliskon keväällä ja kesällä, silloin on muutaman kuukauden jakso jolloin luonnon sitoma määrä on suurempi kuin luonnon omat päästöt plus ihmiskunnan fossiiliset päästöt. Tämä näkyy selvästi siitä että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskee keväästä alkaen.
Kunnes syksyllä taas pitoisuus alkaa nousta ja nousee joka vuosi talvella korkeammaksi kuin edellisenä talvena.
Siis tarkasteluissa pitää käyttää vuosikeskiarvoja.

Pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän mantereita, ja vuodenajan mukaan muuttuvaa kasvillisuutta, kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.

[Roope]

Kuunnelkaa tiedettä.

Tappara lentää taas puoli tuntia Tampereelta Kuopioon – tutkija lyttää perustelut: "Todella kyseenalaista"

Jääkiekon hallitseva Suomen mestari Tappara aikoo lentää perjantaina Kuopioon pelaamaan KalPaa vastaan SM-liigan välieräottelun. Suunnitelman vahvisti torstaina Yle Urheilulle Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro.

Tappara lentää 295 kilometrin matkan Tampereelta Kuopioon, sillä välierät jatkuvat heti seuraavana päivänä lauantaina Tampereella.

[...]

Lentämisratkaisu on kirvoittanut kritiikkiä. Aro muistuttaa Yle Urheilulle, että runkosarjassa he kulkivat peleihin vain bussilla ja junalla.

– Kun on kova rasitus päällä kevään ajan ja toivottavasti pelit jatkuisivat pitkään, päädyimme lentämään Kuopioon. Näissä peräkkäisten päivien peleissä ensimmäinen peli voi kestää hyvinkin pitkään ja seuraavana päivänä kiekko putoaa jäähän kello 17.00, Aro sanoo.

Kun Tappara lensi Kuopioon SM-liigan finaaleissa 2017, tuolloinen Tapparan joukkueenjohtaja Petri Tuononen kertoi Yle Urheilulle ratkaisun säästävän aikaa "pari tuntia".

Viime viikolla Tapparan lento Tampereelta Kuopioon kesti 31 minuuttia. Autoteitä pitkin matkaa Tampereen ja Kuopion välillä tulee noin 3 tuntia ja 45 minuuttia.

[...]

Kotimaan lentojen ympäristövaikutuksia ja matka-aikaa tutkinut Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Stefan Baumeister ei niele Tappara-pomon perusteluita.

Baumeisterin mukaan Suomen sisäisten lentojen päästöt ovat keskimäärin 18-kertaiset verrattuna samaan matkaan bussilla tai junalla. Hän pitää Tapparan ratkaisua lentää ympäristönäkökulmasta aika pahana.

– Tappara ei täysin noudata ympäristöohjelmaansa, jossa sanovat yrittävänsä välttää päästöjä. Siinä mielessä tämä on todella kyseenalaista, Baumeister huomauttaa.

[...]

Hän ihmettelee asiaa myös rasitusnäkökulmasta.

– Junassa tai bussissa voi myös levätä. Ei se ole kovin rasittavaa. Junassa tai bussissa on esimerkiksi enemmän jalkatilaa kuin lentokoneessa, Baumeister sanoo.

[...]

Baumeister näkee tuoreen kohinan myötä, että on tapahtunut tietynlainen muutos yhteiskunnassa.

– Kaikki ovat tietoisempia ilmastokriisistä. Näemme sen vaikutuksia itse joka päivä arjessa. Tällaista toimintaa paheksutaan voimakkaammin, Baumeister arvioi.

Yle 12.4.2024

[mannym]

Isagoge ratkaisi esittämäni alakoulutasoisen yhtälön, jota mannym ilmeisesti ei osannut ratkaista.

X = 131.150, luonnon nielut.

Se on suurempi numero kuin 129.750, luonnon päästöt.

Mikä tarkoittaa sitä, että luonto on viimeiset parisataa vuotta sitonut enemmän hiilidioksidia ilmasta, kuin päästänyt ilmaan.

Mikä siis tarkoittaa sitä, että luonto on sitonut sekä kaikki omat päästönsä, että osan fossiilisista päästöistä.

Koska ilmakehän pitoisuus on kuitenkin kasvanut, se tarkoittaa että osa fossiilista päästöistä on jäänyt ilmaan.

Jokaisella lyhyemmälläkin aikavälillä voi tehdä saman yhtälön, ja todeta että luonnon sitoma määrä on suurempi kuin luonnon päästöt.

Luulen että keskustelu täällä edelleen jatkuu siitä onko 131.150 suurempi vai pienempi numero kuin 129.750.
Vertailun voi tehdä myös lyhyemmältä ajalta, jolloin se lopulta tiivistyy kysymykseen onko esim. 1.01 suurempi vai pienempi numero kuin 1.00.

Omalta osaltani kuitenkin pidän jälleen hiukan taukoa.

Edit. Poikkeus edelliseen:
Jos vertailun tekee pohjoisen pallonpuoliskon keväällä ja kesällä, silloin on muutaman kuukauden jakso jolloin luonnon sitoma määrä on suurempi kuin luonnon omat päästöt plus ihmiskunnan fossiiliset päästöt. Tämä näkyy selvästi siitä että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskee keväästä alkaen.
Kunnes syksyllä taas pitoisuus alkaa nousta ja nousee joka vuosi talvella korkeammaksi kuin edellisenä talvena.
Siis tarkasteluissa pitää käyttää vuosikeskiarvoja.

Pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän mantereita, ja vuodenajan mukaan muuttuvaa kasvillisuutta, kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.

Ainakin toinen teistä on havainnut hiilidioksidin vaihtelevan vuoden sisällä. OCO satelliiteilla kuvataan palloa ja sen kuvauksen perusteella ilmakehässä tapahtuu nousua ihan kuten vuosittaisessa graafissakin. Kevään tullen pohjoisella pallonpuoliskolla se laskee, raskaasta teollisuudesta huolimatta, kunnes se taas syksyn tullen lähtee nousuun.

Talven huipusta tullaan tavanomaisesti kesän aikana 4-5ppm välillä alas, tai ilmakehästä lähtee 31,04-38,8Gt hiilidioksidia, kunnes talven aikana sinne palaa sitten 6-7ppm tai 46,56-54,3Gt hiilidioksidia.

Jolloin tavanomaisesti kumuloituva määrä on 2ppm luokkaa tai 15,52Gt vuodessa.

2000 luvun alussa jonka laitoin ja johon Isagoge ymppäsi pelkästään ihmisen päästöt, nousutahti oli 15,52Gt vuosi ihmisen päästöjen ollessa 25Gt vuosi tasolla. Viimeisten viiden vuoden osalta nousutahti on ollut sama 15,52Gt vuodessa ihmisen päästöjen ollessa 35Gt vuositasolla.

Jolloin logiikalla ihmisen päästöt nostavat yksinään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, luonnolliset eivät. Niin 2000 luvun alussa luonto imi 10Gt ihmisen vuosittaisista päästöistä, loppujen jäädessä ilmakehään. Viimeisten 5 vuoden aikana luonto on imenyt 20Gt ihmisen vuosittaisista päästöistä loppujen jäädessä sinne. 15 vuodessa luonnon nielutahti on tuplaantunut ihmisen päästöjen osalta. On se kova.

Otetaan vielä alkupäästä. 1959, 315,98ppm, 1960, 316,91ppm, 1961, 317,64 ppm, 1962, 318,45ppm ja 1963, 318,99.

Nousua yhteensä 3, 01ppm tai 23,3576Gt.

Ihmisen päästöt samalla aikavälillä
1959 8,85Gt, 1960, 9,39Gt, 1961, 9,41Gt, 1962, 9,75Gt ja 1963, 10,27Gt.

Yhteensä 47,67Gt. Tai jos sen jakaa niin se on 15,89Gt per ppm.

Viimeisten 5 vuoden aikana ihmisen päästöt ovat olleet 183,57Gt, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 10ppm jos sen jakaa niin 18,35Gt per ppm.

Mitä tuosta tahtoo sanoa. 1960 luvulla tarvittiin ilmeisesti pari gigatonnia vähemmän päästöjä jotta ilmakehään saatiin 1ppm hiilidioksidia. Ja nyt 60 vuotta myöhemmin 2,46Gt siis enemmän kuin 60 vuotta sitten.

Tai voidaan käyttää 1960 lukua enemmänkin, kuinka paljon päästöjä tarvittiin 10ppm nousuun.

Vastaus on noin 11 vuotta, sillä 10ppm nousu tapahtui 1970-1971 välillä. Ja tuon aikavälin ihmisen päästöt sitten yhteensä. 135Gt.

Tai sen voi käsittää niinkin että 1959-1970 luonto nieli 57,4Gt ihmisen päästöjä loppujen päätyen ilmakehään. Ja viimeisten viiden vuoden aikana luonto nieli 105,97Gt loppujen jäätyä ilmakehään.

Luonto viimeisten 5 vuoden aikana on niellyt sitten miltei tuplat 1960 luvun 11 vuoden nieluun verraten.

Mutta tietenkään luonnon päästöt eivät ole kasvaneet lainkaan. Kaikki on ihmisen päästöjen kasvua. Jep jep

[vastarannan kiiski]

.

Luonto viimeisten 5 vuoden aikana on niellyt sitten miltei tuplat 1960 luvun 11 vuoden nieluun verraten.

Mutta tietenkään luonnon päästöt eivät ole kasvaneet lainkaan. Kaikki on ihmisen päästöjen kasvua. Jep jep

Totta kai luonto imee sitä enemmän, mitä enemmän ilmassa on hiilidioksidia.

Isompi osapaine-ero liuottaa meriin enemmän.
Ja kasvit kasvavat tehokkaammin, sitoen enemmän.

Silti näemme että tämä sidonnan lisääntyminen ottaa vain puolet fossiilisista päästöistä, toisen puolen jäädessä ilmakehään.

Jos kaikki ihmiskunnan päästöt lopetettaisiin tänä vuonna, hiilidioksidipitoisuus alkaisi ensi vuonna hitaasti laskea, koska luonnon sidonta pysyisi silti vielä korkeana.

Ilmastonmuutos jatkuisi silti vielä satoja vuosia koska pitoisuus olisi vielä pitkään paljon korkeampi kuin esiteollisella ajalla.

Ihmiset eivät yleensä ymmärrä kuinka pitkiä viiveitä maapallon systeemeissä on.

Kannattaa googlata "dynaaminen tasapaino".

[mannym]

Totta kai luonto imee sitä enemmän, mitä enemmän ilmassa on hiilidioksidia.

Isompi osapaine-ero liuottaa meriin enemmän.
Ja kasvit kasvavat tehokkaammin, sitoen enemmän.

Silti näemme että tämä sidonnan lisääntyminen ottaa vain puolet fossiilisista päästöistä, toisen puolen jäädessä ilmakehään.

Jos kaikki ihmiskunnan päästöt lopetettaisiin tänä vuonna, hiilidioksidipitoisuus alkaisi ensi vuonna hitaasti laskea, koska luonnon sidonta pysyisi silti vielä korkeana.

Ilmastonmuutos jatkuisi silti vielä satoja vuosia koska pitoisuus olisi vielä pitkään paljon korkeampi kuin esiteollisella ajalla.

Ihmiset eivät yleensä ymmärrä kuinka pitkiä viiveitä maapallon systeemeissä on.

Kannattaa googlata "dynaaminen tasapaino".

Tuossa on vain se ongelma että aikaisemmin on globaalisti mitattu maanpinnalta hiilidioksidipitoisuuksia ja niiden mittausten joita ei jostain syystä hyväksytä. Hiilidioksiditasot maanpinnalla olivat 380ppm jo 1940 luvulla. Sillä nyt saat selittää itsellesi osapaine-eron 3900 metrin korkeudesta merenpinnasta tapahtuvasta hiilidioksiditason mittauksesta, ja kasvillisuuden että merien vaikutusta siinä korkeudessa. Se vain tahtoo sanoa että maanpinnalla, hiilidioksidimäärä on jo pitkään ollut 400ppm tietämillä, kenties reilusti yli, kenties reilusti alle.

Sitten lihavoituun, jota olen Isagogelle jo monen monta kertaa sanonut, jos fossiilisista peräisin tulevat kuten sinä sanot hiilidioksidit olisivat ne jotka jäävät sinne ilmakehään, toisaalta et ole yksin uskomuksinesi, lainataan NASA:a https://science.nasa.gov/earth/climate-change/greenhouse-gases/the-atmosphere-getting-a-handle-on-carbon-dioxide/

The composition of Earth's atmosphere has most certainly been altered. Half of the increase in atmospheric carbon dioxide concentrations in the last 300 years has occurred since 1980, and one quarter of it since 2000...Crisp points out that scientists know the increases in carbon dioxide are caused primarily by human activities because carbon produced by burning fossil fuels has a different ratio of heavy-to-light carbon atoms, so it leaves a distinct "fingerprint" that instruments can measure. A relative decline in the amount of heavy carbon-13 isotopes in the atmosphere points to fossil fuel sources. Burning fossil fuels also depletes oxygen and lowers the ratio of oxygen to nitrogen in the atmosphere.

Jolloin sen ilmakehässä olevan hiilidioksidin isotooppien mittausten perusteella sen pitäisi näkyä selkeästi, onhan puolet hiilidioksidin noususta tapahtunut vuoden 1980 jälkeen ja neljännes vuoden 2000 jälkeen. Joskin artikkeli on vuodelta 2019, joten se on hieman vanhentunut.

Mutta NASA ajautuu ristiriitaan Isagogen kanssa tuossa. Sillä Crispin mukaan se on mitattavissa, Isagogea lainaten,

Tässä on olennainen ajatteluvirhe, jonka sinä ja kaikki tätä isotooppiargumenttia käyttävät teette. Koska yksittäiset hiilidioksidimolekyylit säilyvät ilmakehässä keskimäärin vain vuosia, isotooppisuhteet eivät muutu samalla vauhdilla kuin ilmakehän pitoisuus kasvaa...

ilmastoskeptioiden isotooppiargumentit perustuvat ajatusvirheeseen...

Josta päästään siihen kauniiseen argumenttiin, joka spektikoilla on, että jos ilmakehässä oleva hiilidioksidi on eriteltävissä fossiilisista lähteistä luonnollisiin lähteisiin, ihan kuten NASA sanoo olevan mahdollista, sen pitäisi mittauksissa näkyä. Onpa vaikea argumentti, mutta sitten tieteellinen paperi jota Totti lainasi jota wuwtissa käsiteltiin sanoo.https://www.mdpi.com/2413-4155/6/1/17

Net Isotopic Signature of Atmospheric CO2 Sources and Sinks: No Change since the Little Ice Age

Missä suoraan kustaan Isagogen niskaan, sillä jos ilmakehän hiilidioksidin isotooppisuhteissa ei ole mitattavaa muutosta sitten pienen jääkauden, niin se on sitten niin. Jolloin ihmisen sormenjälkeä kuten NASA sitä kutsuu, ei ilmakehässä näy. Tosin Isagogen kaltaisille alarmisteille sehän on vain mainiota, ihmisperäiseksi julistettua hiilidioksidia jota ei voi mitata ihmisperäiseksi, vaikka niin on kerrottu voitavan.

Lainaan lisää tuosta paperista, se on ihan luettava paperi.

Recent studies have provided evidence, based on analyses of instrumental measurements of the last seven decades, for a unidirectional, potentially causal link between temperature as the cause and carbon dioxide concentration ([CO2]) as the effect. In the most recent study, this finding was supported by analysing the carbon cycle and showing that the natural [CO2] changes due to temperature rise are far larger (by a factor > 3) than human emissions, while the latter are no larger than 4% of the total. Here, we provide additional support for these findings by examining the signatures of the stable carbon isotopes, 12 and 13. Examining isotopic data in four important observation sites, we show that the standard metric δ13C is consistent with an input isotopic signature that is stable over the entire period of observations (>40 years), i.e., not affected by increases in human CO2 emissions. In addition, proxy data covering the period after 1500 AD also show stable behaviour. These findings confirm the major role of the biosphere in the carbon cycle and a non-discernible signature of humans.

Tietenkin Isagoge hylkää moisen paperin, koska se kääntää alarmistille hiilidioksidin ja lämpötilan suhteen, ns väärin päin. Sillä aina aikaisemmin lämpötilan noustua on hiilidioksiditasot nousseet. Ja tämän että aikaisempien tutkimusten mukaan, niin on käynyt nytkin ja Luonnollisten päästöjen kasvu lämpenemisestä johtuen, on 3 kertaluokkaa ihmisen päästöjä suuremmat, näin vapaasti kääntäen. Viimeisen 40 vuoden ajalta δ13C tasot ovat olleet stabiilit, vaikka niiden olisi NASA:n mukaan pitänyt laskea. Kun vielä ajattelee että noin puolet ihmisperäisestä hiilidioksidista sitten 1700 luvun on päästelty noiden 40 vuoden aikana, niin jännää kuinka se on pysynyt stabiilina, vaikka sen piti vähentyä.

Mutta lainaan vielä paperia jotta ei tunnu siltä että poimin kirsikoita.

In recent years, a decrease in atmospheric δ13C has been observed, which is often termed the Suess Effect after Suess (1955) [11], who published the first observations on this phenomenon on trees, albeit using 14C data. He attributed the decrease to human activities, stating:
The decrease [in the specific 14C activity of wood at time of growth during the past 50 years] can be attributed to the introduction of a certain amount of C14-free CO2 into the atmosphere by artificial coal and oil combustion and to the rate of isotopic exchange between atmospheric CO2 and the bicarbonate dissolved in the oceans.
There is no question that δ13C has been decreasing and that human emissions have been increasing since the Industrial Revolution (Figure 2). Also, as seen in Figure 1, the combustion of fossil fuels can have an effect on reducing δ13C, as they are relatively depleted in 13C. This was the line of thought behind Suess [11] (even though the above quotation refers to 14C) and has become a common conviction thereafter....

Carbon isotopes, 14C and 13C, in atmospheric CO2 are changing in response to fossil fuel emissions and other human activities.
[...]
Emissions of CO2 from fossil fuel combustion and land use change reduce the ratio of 13C/12C in atmospheric CO2 (δ13CO2). This is because 12C is preferentially assimilated during photosynthesis and δ13C in plant-derived carbon in terrestrial ecosystems and fossil fuels is lower than atmospheric δ13CO2.
[...]
Cement manufacturing also involves "fossil" carbon in that the source material is geological and therefore free of any 14C.
[...]
Since the Industrial Revolution, the carbon isotopic composition of atmospheric CO2 has undergone dramatic changes as a result of human activities and the response of the natural carbon cycle to them. The relative amount of atmospheric 14C and 13C in CO2 has decreased because of the addition of 14C- and 13C-depleted fossil carbon...

Josta paperissa jatketaan tosin mainiosti, asia jonka olen itse tuonut esille ja seikka joka Isagogelle on kovin vaikea paikka. Nollahypoteesi.

These generally accepted hypotheses, however, may reflect a dogmatic approach, or a postmodern ideological effect, i.e., to blame everything on human actions. Hence, the null hypothesis that all observed changes are (mostly) natural has not seriously been investigated. However, there are good reasons for this investigation. It is a fact that the biosphere has become more productive and expanded [5,17,18,19], resulting in natural amplification of the carbon cycle due to increased temperature. This fact may have been a primary factor for the decrease in the isotopic signature δ13C in atmospheric CO2. Note that the emissions of the biosphere are much larger than fossil fuel emissions (where the latter are only 4% of the total) [5] and, as seen in Figure 1, the biosphere's isotopic signature δ13C is much lower than the atmospheric (see also Section 6).
In addition to the biosphere's action, other natural factors also affect the input isotopic signature in the atmospheric CO2. These include volcano eruptions, among which, in the recent period, the Pinatubo eruption in 1991 is regarded as the most important, as well as the interannual variability related to El Niño—Southern Oscillation (ENSO) [8].
To investigate the null hypothesis and answer the two research questions posed above, we use modern instrumental and proxy data,

[vastarannan kiiski]

Onhan C12 / C13 isotooppisuhteissa mitattu jo sata vuotta ihan selvä muutos, joka korreloi fossiilisten polton kanssa.

https://kottke.org/18/09/how-do-we-know-recent-climate-changes-are-caused-by-humans

Minusta tässä(kään) ei ole paljonkaan epäselvyyttä.

Plants prefer consuming the lighter carbon-12 over carbon-13 and since fossil fuels are ultimately made from decayed plants, when you burn them, they disproportionately produce carbon-12 (when compared to atmospheric CO2).

So if you're burning a bunch of oil and coal, you'd expect to see carbon-12 levels in the atmosphere go up...and that's exactly what scientists have found.

Edit.
Tuossa mannym kopioimassa tekstissä tämä todetaan myös, ja että fossiilisessa hiilidioksidissa on juuri näin että C12 on enemmän ja siksi sen juuri pitäisikin aiheuttaa tällainen - ja sitten kuitenkin keksitään täysin hatusta että ei se varmaan olekaan tämä syy vaan kuitenkin täytyy olla joku muu asia 

Vähän kuin se entinen auto jonka poliisi pysäytti, apukuskin paikalla oli yksi henkilö, takapenkillä neljä, kuskin paikka tyhjä, ja kaikki sanoivat että heillä oli joku kuskina oli joku tuntematon (nollahypoteesi  ) joka juoksi metsään