Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Nikolas]

Heikki Hiilamon kolumni: Samaan aikaan, kun vauras pohjoinen arpoo, uskoako ilmastonmuutokseen, köyhässä etelässä siihen kuollaan

Yhden Hiilamon naamaan voisi hieroa sellaisen pikku tosiasian että vauraan pohjoisen vauraus on suurelta osin tulevien sukupolvien maksettavaksi otettua velkaa.

[Totti]

Heikki Hiilamon kolumni: Samaan aikaan, kun vauras pohjoinen arpoo, uskoako ilmastonmuutokseen, köyhässä etelässä siihen kuollaan

...

Kaksi vuotta sitten YK julisti, että maailman ensimmäinen ilmastonmuutoksen aiheuttama nälänhätä oli alkanut Madagaskarin eteläosassa. Tästäkin väitteestä on tosin kiistelty.

Marraskuussa olin juuri tuolla alueella keräämässä tutkimusaineistoa.

[...]

Juuri nyt ilmastonmuutos sattuu eniten siellä, missä ihmiset ovat jo ennestään tiukoilla. Nämä ihmiset ovat muutoksen ensimmäisiä uhreja.

Traagista on, että he eivät ole omalla elämäntavallaan osallistuneet koko ongelman aiheuttamiseen. Heidän pienet viljelmänsä ovat aina olleet ekologisesti kestäviä, vaikka taloudellisesti ja sosiaalisesti usein kestämättömiä.

Näiden ihmisten olemassaolo ei ole uskonasia – se on tekojen asia.

Madagaskarin väestönkasvu on pienentynyt, mutta on edelleen yli 2% vuodessa lisäten ihmismäärää 0,5-1 miljoonalla vuosittain. Tällä hetkellä väkeä on yli 30 miljoonaa saarella, jonka maaperä on verrattain köyhä johtuen vetisestä ilmastosta ja hiekkaisesta / kallioisesta maastoasta.

Madagaskarin on pinta-alasta vain 5% on viljelyn alla (Suomessa 7,3%) eli suunnilleen yhtä monta hehtaaria kun Suomessa (Madagaskarin pinta-ala on suurempi). Viljely on pitkälti käsin tehtyä tehotonta terassiviljelyä, jonka tuotto on alle sen mihin lännessä ollaan totuttu.

Madagaskarin merkittävin ongelma on kuitenkin hakkuiden ( https://en.wikipedia.org/wiki/Deforestation_in_Madagascar ) aiheuttama valtava eroosio, joka on huuhtonut kokonaisia vuorenrinteitä mereen hävittäen valtavia määriä viljelysalaa. Hakkuilla raivatan peltoja ja kerätään polttopuuta ruoan keittämiseen kun muuta energiaa ei ole. Maaseudulla ei yleensä edes ole sähköä ja moni kylä elää kun keskiajalla.

Väestöräjähdys on aiheuttanut sen, että ruokaa haetaan mistä saadaan eli myös metsän eläimistä, jotka on paikoittain syöty kokonaan pois. Makit, linnut, lepakot, kaikki putsataan vaikka moni laji on suojeltu.

Madagaskarissa jos jossain fossiilinen energia pelastaisi luontoa ja ilmastoa. Sillä voitaisiin nopeasti sähköistää kylät, jotta polttopuun hakkuu loppuisi ja maatalous voitaisiin tehostaa koneellistamisella.

Madagaskarin takapajuisuus johtuu pitkälti maan hyvin sekavasta politiikasta, johon ovat sotkeutuneet Ranska ja Britannia. Molemmat käyvät nokkapokkaa Madagaskarin epävirallisesta hallinnasta tukien omia poliittisia ehdokkaitaan ja järjestäen vallankaappauksia tasaisin välein (viimeisin oli 2021). Tilanne on johtanut läpikorruptoituneeseen puolidiktatuuriseen hallintoon. Madagaskar on klassinen afrikkalainen banaanivaltio, jossa kansa on rutiköyhä samalla kun eliitti elää palatseissa.

Hiilamon puheet Madagaskarista ovat täyttä paskaa alusta loppuun. Hänellä ei selvästikään ole hajuakaan Madagaskarin ongelmien syistä vaan vetää Stetsonista selityksen ilmastomuutoksesta.

[Totti]

Tässä video, jossa selitetään miksi CO2 ei lämmitä meriä:

https://www.youtube.com/watch?v=61VxYVIHW-U

[mannym]

Minusta on niin mukavaa että Isagoge käyttää vieläkin Zeke Hausfatherin pimppaamia grafiikoita ja yrittää niillä osoittaa jotain. Jossa on isagogen mukaan kaikki mallit ja toteuma. Siinä näkyy sitten pleikkaritieteilijöiden epärehellisyys. Toteuma on järkyttävän paksulla vs muut. Sekä muista malleista on poimittu vain se mikä halutaan poimia.

Joten jos otetaan vaikka malliajo mikä tuossa kuvaajassa näkyy, eli far 1990, niin sen jälkeen tulleetkin näyttävät kivalta. IPCC far kertoo että 1990 jälkeen lämpenemistä olisi pitänyt tapahtua +0,19°C - +0,43°C per vuosikymmen. Jolloin 2020 luvun pitäisi olla palttiarallaa +0,57°C - +1,29°C lämpimämpi kuin 1990.

hmm. Isagogen kuvaajassa toteuma on +0,4°C eli ollaan alempana kuin 1990 far alaraja. ja vain 0,89°C ylärajasta.

On se kaunista. Miksi muuten hausfather on katkaissut havaitut lämpötilat noin typerästi. Kenties poimiakseen kirsikoita, sillä maanpäällistä sarjaa mitä hän käyttää on paljon pidemmälle aikavälille. Samalla hän on jättänyt pois mallien poikkeamat, eli ala ja ylärajat, sillä Hansenin 1981 ennusteessakin oli useampi skenaario ja tuossa niitä on vain yksi.

Alarmistit poimivat kirsikoita, kuten tavallista isagoge ei näe tätä, mutta suurella varmuudella julistaa ilmastointitieteilijöiden olevan jotain mieltä.

Lainataan häntä itseään

On asiantuntematonta myös kuvitella, että ilmastotutkijoiden mukaan vain CO2-pitoisuuden kasvu lämmittäisi ilmastoa. Nykytilanteessa CO2-pitoisuuden kasvu on viimeisimmän tutkimuksen mukaan tuottanut n. 60% teollistumisen alusta tähän päivään jatkuneesta säteilypakotteen kasvusta, ja loppu jää tosiaan planetaarisen albedon huonontumisen, muiden ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen, lentoliikenteen tiivistysvanojen ja hyvin pieneltä osin Auringon säteilytehon kasvun (1900-luvun alussa) kontolle

Ja kun tuota "tutkimusta" tavaa läpi, niin sieltä paistaa kauniisti se tosiasia läpi että tulokset joita toitotetaan perustuvat mallinnuksiin, arvauksiin, estimaatteihin jne. Se mikä jää kauniisti uupumaan on no empirisessä tutkimuksessa, mittaukset, mittaukset, mittaukset ja mittaukset.

Olisi paljon mukavampaa lukea noita läpysköjä joissa kerrottaisiin mittauksista ja niistä tehdyistä johtopäätöksistä, eikä mallinnuksista ja niihin perustuvista estimaateista. Tahtoo siis sanoa että isagogen niin ihannoimat ilmastointitutkijat ovat kuin ovatkin pleikkaritieteilijöitä.

[jmk]

Madagaskarin väestönkasvu on pienentynyt, mutta on edelleen yli 2% vuodessa lisäten ihmismäärää 0,5-1 miljoonalla vuosittain. Tällä hetkellä väkeä on yli 30 miljoonaa saarella, jonka maaperä on verrattain köyhä johtuen vetisestä ilmastosta ja hiekkaisesta / kallioisesta maastoasta.
...
Hiilamon puheet Madagaskarista ovat täyttä paskaa alusta loppuun. Hänellä ei selvästikään ole hajuakaan Madagaskarin ongelmien syistä vaan vetää Stetsonista selityksen ilmastomuutoksesta.

Kiitokset hyvästä analyysistä. Varmemmaksi vakuudeksi vielä taulukko Madagascarin väestöräjähdyksestä. Siinähän se ongelmien juurisyy onkin. Hiilamo on tästä jostain syystä hipi hiljaa.

Hiilamo: "Traagista on, että he eivät ole omalla elämäntavallaan osallistuneet koko ongelman aiheuttamiseen."

Hevonpaskaa. Mitähän muuta se väestöräjähdys on kuin juuri ja täsmälleen ongelmien aiheuttamista omalla elämäntavallaan?

https://www.worldometers.info/world-population/madagascar-population/

Year   Population
2023   30,325,732
2022   29,611,714
2020   28,225,177
2015   24,850,912
2010   21,731,053
2005   18,792,171
2000   16,216,431
1995   13,869,138
1990   11,882,762
1985   10,297,746
1980   8,948,162
1975   7,720,859
1970   6,639,751
1965   5,780,453
1960   5,073,342
1955   4,467,590

[Caucasian]

Madagaskarilla on myös onnistuttu tuhoamaan metsiä ihan hakkaamalla ja raivaamalla tuotantomaata seurauksena eroosio ja kun ei varjostavia puita jne niin ei sitoudu kosteutta ja ravinteet huuhtoutuu... ilmastonmuutos on vain lisä tuossa paikallisten alkuasukkaiden itsensä aiheuttamassa ongelmassa. Ja yksi juuri syy sielläkin o  kanienkaltainen lisääntyminen.

[Caucasian]

Jos oikeasti haluttaisiin säästää ja suojella maapalloa, niin Afrikkaan, lähi-itään, Afganistaniin pitäisi määrätä yhden lapsen politiikka, kuten Kiinassa oli ja se mahdollisti Kiinan nousua ja ehkäisi suuremman ympäristökatastrofin siellä. Nyt "vain 1.5 mrd" MUTTA AFRIKAN LUVUILLA VOISI OLLA 3 mrd kinuskia ja sitä se maa ei kestäisi. Afrikalle ja näille 6 lasta per nainen maille tuo lapsirajoite toistaiseksi. Kannustimena voisi olla joku pysyvä tuki ja eläke yhdestä lapsesta, mutta EI useasta.

[insinörtti]

Sattuipa kerran eräässä kaukaisessa galaksissa, että kanit lisääntyivät kuin kanit, ja söivät maan paljaaksi.

Ongelma ratkaistiin siirtämällä osa kaneista sellaisille alueille joita ne eivät olleet vielä syöneet paljaiksi sekä määrämällä, että jokaisen kanin on ostettava kiinalainen sähköauto.

Ongelmaan ratkaisun keksinyt viisas kani sai niin suuren suosion, että hänet valittiin seuraavaksi presidentiksi.

[Roope]

Yle: Ilmastotoimet ovat vastatuulessa Euroopassa – "Olosuhteet ovat ehdottomasti muuttuneet", sanoo EU:n ympäristökomissaari 10.8.2023

Ilmaston ja ympäristön suojeluun tähtäävät lait ovat vastatuulessa useissa Euroopan maissa, kertoo uutistoimisto Reuters. Samalla ilmastoaktivistien tempauksiin puututaan yhä kovemmalla kädellä.

Ilmaston ja ympäristön suojelulla perustellut lait ovat vastatuulessa.

Ilmastoaktivistien lain rikkomisia ei enää katsota muualla Euroopassa läpi sormien.

Euroopan unioni on yhä edellä muuta maailmaa sekä ilmastotavoitteissaan että niiden muuttamisessa konkreettiseksi lainsäädännöksi. Viime aikoina useissa Euroopan maissa on kuitenkin nähty ilmastotoimia vastustavien puolueiden nousua ja kiivaita poliittisia vääntöjä jo päätetyistä päästövähennyksistä.

Päästövähennyksiin tähtäävät toimet ovat vastatuulessa niin Italiassa, Britanniassa, Hollannissa, Puolassa kuin Saksassakin.

Saksan hallitus melkein kaatui yrittäessään edistää öljy- ja kaasulämmityksen alasajoa. Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajan Nina Scheerin mukaan nyt on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että vihreä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti, eikä vihreä lainsäädäntö jätä ketään pulaan.

– Muuten kansalaisista voi alkaa tuntua siltä, että ilmastolainsäädäntö on aina taloudellisesti kestämätöntä ja pahaa, ja populistit pääsevät käyttämään tuota tunnetta hyväkseen, hän sanoo Reutersille.

Toisin sanoen on toissijaista, ovatko ilmastotoimet järkeviä, tehokkaita ja oikeasuhtaisia, kunhan ihmiset saadaan lahjottua luulemaan, että he eivät joudu maksumiehiksi. Esimerkiksi muiden EU-maiden italialaisille 110-prosenttisina maksetut remonttiltuet ja EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi ovat syystäkin herättäneet vastustusta.

Samaan aikaan ilmastoaktivistien toimintaa rajoittavia lakeja on viety läpi useissa Euroopan maissa, Reuters kertoo.

Ympäristöaktivistit ovat tulleet viime vuosina tunnetuiksi näyttävistä tempauksista ympäri Eurooppaa: Saksassa protestit ovat keskeyttäneet öljykuljetuksia. Berliinissä aktivistit pysäyttivät liikenteen ja liimasivat kätensä katuun. Ranskassa ilmastoaktivistit ja poliisi ovat ottaneet rajusti yhteen mielenosoituksissa.

Ja kukapa unohtaisi Just Stop Oil -ryhmän tempauksen, jossa kaksi aktivistia heitti purkin Heinzin tomaattikeittoa päin Vincent Van Goghin auringonkukkamaalausta Lontoon kansallisgalleriassa.

Toimittaja Sara Vainio kuittaa aktivistien lain rikkomiset "tempauksiksi" ja lain rikkomisen keskeiseksi toimintaperiaatteekseen ottaneiden ryhmien toimintaan puuttumisen "toiminnan rajoittamiseksi".

Esimerkiksi Saksan ja Ranskan viranomaiset ovat vastanneet kiristämällä ilmastoaktivistien valvontaa. Aktivistiryhmiä on valvottu menetelmillä, joita yleensä käytetään järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, Reuters kertoo syyttäjien ja poliisin haastattelujen perusteella.

Britannia kielsi toukokuussa itsensä liimaamisen kiinni kiinteistöihin ja jopa liimaamiseen valmistautumisen.

Ranska otti heinäkuussa käyttöön uusia lakeja, jotka mahdollistavat aktivistien tiukemman valvonnan ja laajentavat oikeutta aktivistien pidättämiseen.

On käsittämätöntä, että näitä rikollisjärjestöjä ei vain yksinkertaisesti kielletä.

Reutersin haastattelemat asiantuntijat varoittavat, että seuraavien vuosien aikana vaaleissa voi korostua populistinen ilmastovastainen puhe niin paikallisesti kuin EU-tasolla. Vihreitä uudistuksia on alettu yhä useammin syyttää arjen kallistumisesta.

Muualla Euroopassa tuskin menisi läpi Suomessa vallitseva sumutus, että me muka tienaamme maailman tiukimmalla ilmastopolitiikalla.

Reutersin haastattelemien EU-virkamiesten mukaan vihreää lainsäädäntöä on aiempaa vaikeampaa saada vietyä läpi. Osa EU-maiden hallituksista vastustaa autojen päästörajoja, toiset haluavat eroon maatilojen päästöjen valvonnasta. Myös rakennusten energiatehokkuutta koskeva säädös on useiden jäsenmaiden mielestä liian kallis.

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva säädös on laajuudeltaan ja toimintaperiaatteiltaan ihan vain järjetön.

– Olosuhteet ovat ehdottomasti muuttuneet sitten vuoden 2019, kun meillä oli täysi tuki ja poliittista tahtoa toimia koko puoluekentällä, kommentoi EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius Reutersille.

Euroopan parlamentissa vihreällä siirtymällä on kokonaisuutena yhä vakaa enemmistö takanaan, Sinkevičius sanoo, mutta nykyisellä poliittisella keskustelulla on jo selvä vaikutus yksittäisiin lakihankkeisiin.

Hyvä. Edes pieni pilkahdus demokratian toimimisesta.

[Nikolas]

Tuulivoimaloiden lapojen kierrättäminen on aiheuttanut päänvaivaa. Seuraava ratkaisuyritys näyttää olevan puun käyttö lapojen rakennusmateriaalina.

Keijo Salokangas
15.11.2022 12:31

Stora Enso alkaa kehittää puusta valmistettavia tuuliturbiinien lapoja. Yhtiö on solminut lapojen kehittämisestä yhteistyösopimuksen saksalaisen Voodin Blade Technology -yhtiön kanssa.

Yhtiöiden tavoitteena on kehittää kevyitä turbiinin lapoja uusiutuvasta ja kierrätettävästä puusta.

Ensimmäiset valmistettavat lavat ovat 20-metrisiä. Ne tehdään Stora Enson Varkauden tehtaan LVL-viilupuusta ja asennetaan Saksassa sijaitsevaan tuulivoimalaan tämän vuoden lopulla. Yhtiöt suunnittelevat myös suurempia, 80-metrisiä lapoja.

Voodin Blade on saksalainen start-up -yritys, joka kehittää tuulivoimaloihin vastuullisia, kierrätettäviä lapoja. Tavallisesti lavat valmistetaan uusiutumattomasta lasi- ja hiilikuidusta, joiden kierrättäminen on hankalaa.

Aiemmin Stora Enso on kertonut myös yhteistyöstä toisen puuteknologiayrityksen, Modvionin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tehdä puusta ensisijainen materiaali myös tuulivoimaloiden tornien rakentamisessa.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20004713

Mielestäni terästornin korvaaminen puisella on aivan turhaa jumppaa, sillä teräksen kierrätettävyys on erinomainen. Betoniperustukset ja komposiittilavat ovat hankalia kierrätettäviksi.

Tuossa on Stora Enson asiaa koskeva tiedote:
https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/press-releases/2022/11/stora-enso-alkaa-kehittaa-tuuliturbiinien-lapoja-puusta-yhdessa-voodin-bladesin-kanssa

[Luotsi]

Öljyn kysyntä voi nousta ennätyslukemiin tänä vuonna

Öljyn maailmanlaajuinen kysyntä voi nousta ennätyslukemiin tänä vuonna, ennustaa kansainvälinen energiajärjestö IEA kuukausittaisessa raportissaan.

IEA kertoo, että öljyn kysyntä saavutti ennätysmäiset 103 miljoonaa tynnyriä päivässä jo kesäkuussa ja elokuussa luvassa voi olla uusi ennätys.

– Koko vuonna öljyn maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa 2,2 miljoonalla tynnyrillä päivässä 102,2 miljoonaan tynnyriin päivässä, kirjoitetaan IEA:n raportissa.

Tämä olisi järjestön mukaan kaikkien aikojen korkein vuotuinen taso. Kiinan osuus energiajärjestön ennustamasta kysynnän kasvusta on yli 70 prosenttia.

Kysyntää vauhdittavat kesän lentomatkustamisen suosio, öljyn käytön lisääntyminen sähkön tuotannossa sekä Kiinassa lisääntynyt kemikaalien valmistus fossiilisista polttoaineista.

Lähteet: AFP, STT

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-169893

Vihervasemmiston siantuntijoiden johtopäätös tästä: Suomen on kiristettävä ilmastotavoitteitaan. Polttoaineiden hinta on tuplattava. Siten kaikki ryhtyvät ihailemaan meitä, seuraavat loistavaa esimerkkiämme ja maailma pelastuu.

[Roope]

Päätoimittajien mukaan yksilöitä ei saa syyllistää ilmaston­muutoksesta

Päätoimittajat keskustelivat median roolista ilmastokriisissä Helsingissä järjestettävässä Talk Helsinki -keskustelutapahtumassa.

Helsingin Sanomat 16.8.2023

ILMASTONMUUTOKSEEN liittyvä uutisointi ahdistaa monia median kuluttajia. Ilmastokriisiuutisointia pidetään usein myös liian syyllistävänä. Näin arvioi Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen päätoimittajien paneelissa Talk Helsinki -keskustelutapahtumassa.

Niin ahdistaa. Niin syyllistää. Miksi?

Räisäsen lisäksi keskustelemassa olivat Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski, Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Keskustelua moderoi Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli.

RÄISÄNEN sanoi tapahtumassa, että ilmastonmuutokseen liittyvää varsinaista denialismia ei enää ole. Sen sijaan ongelma on se, että ihmiset eivät jaksa käsitellä globaaliin ilmastokriisiin liittyviä asioita.

"Ihmiset eivät halua eivätkä jaksa enää kuulla siitä, koska se vie toivon ja vain ahdistaa. Tosi paljon meillekin tulee palautetta, että 'älkää jaksako, että tätä ei enää kestä'."

Myös Laura Saarikosken mukaan ilmastonmuutosjournalismissa suuri haaste liittyy katastrofinäkökulman liialliseen painottumiseen.

Niinpä niin.

katastrofinäkökulma ja maailmanlopulla pelottelu => syyllistäminen => ahdistus => jotain hyvää?

"Suuren yleisön kiinnostus herää silloin, kun kerrotaan niistä hirvittävistä seurauksista, mitä ilmastonmuutoksella on, mutta sitten samaan aikaan se uutisointi alkaa ahdistaa ihmisiä", Saarikoski sanoi.

Siksi olisi Saarikosken mukaan tärkeää, että journalismi löytäisi esitettyihin ongelmiin myös ratkaisuja, jotka antavat toivoa.

Jos kuitenkin ensin lopetettaisiin se liioittelu hirvittävistä seurauksista.

Edelleen odottelen Hesarilta artikkelia, joka vain koruttomasti toteaisi, miten ilmastonmuutoksen odotetaan parhaan tieteellisen tiedon mukaan vaikuttavan suomalaisten arkielämään vuoden 2050 paikkeilla. Siis ilmastonmuutoksen, ei ilmastonmuutospolitiikan.

ILMASTOPANEELISSA heräsi myös keskustelua siitä, millaisia painotuksia annetaan yksilöiden, yritysten ja valtioiden roolille ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Talouselämän Jussi Kärki sanoi, että yksilöiden toimintaan keskittymisen sijaan median on tarkasteltava isoja rakenteita, esimerkiksi fossiilisesta energiasta irtaantumista.

Räisänen lisäsi, että ilmastojournalismin tulisi luopua yksilöiden syyllistämisestä. Hän viittasi esimerkiksi lihansyöntiin.

Mikä sitten estää Yleä luopumasta syyllistämisestä? Räisänen on sentään Ylen päätoimittaja, joten hänellä luulisi olevan valtaa tehdä tällainen muutos.

KESKUSTELIJAT pohtivat myös median roolia ilmastoasioiden nostamisessa eduskuntavaalien alla. Ilmastonmuutos ei noussut varsinaiseksi vaaliteemaksi, vaan poliittisessa keskustelussa oli velka ja Suomen turvallisuustilanne.

Räisäsen mukaan journalistinen media ei voi lähteä ajamaan mitään yhteiskunnallista agendaa, vaan median tehtävä on vastata kansalaisten tarpeisiin.

Aivan varmasti mediat ajavat ja ajoivat tälläkin kerralla vaaleissa yhteiskunnallista agendaansa muun muassa valitsemalla keskustelunaiheet.

Journalisti: Me päätämme, mistä vaaleissa puhutaan 31.1.2019

Ja kyllähän ilmastonmuutos oli muun muassa valtamedian harjoittaman vihreän siirtymän kritiikittömän lobbaamisen kautta tärkeä teema eduskuntavaaleissa.
Ilmastokeskustelu typistyi vaaleissa käytännössä siihen, voidaanko hallitukseen hyväksyä puoluetta, joka vastustaa Suomen maailman tiukinta hiilineutraalisuustavoitetta.

Sen sijaan missään vaiheessa ei nostettu näissäkään vaaleissa keskusteluun Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehtoja ja valitun politiikan kustannuksia. Me kuulemma tienaamme tällä, ja siinä se.

Päätoimittajat olivat samaa mieltä siitä, että vaaleissa ihmisiä huolestuttivat ilmastonmuutosta enemmän akuutimmalta tuntuneet kriisit, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja talouden kestokyky.

Aivan varmasti, mutta se ei ollut syy kaventaa ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan käsittelyä, kuten tehtiin. Esimerkiksi energiakriisillä oli suora yhteys Suomen ilmastopolitiikkaan ja energiapolitiikkaan ja vihreällä politiikalla koko Euroopan energiakriisin syntymiseen.

[Titus]

Onkohan Neptunuksessakin se ilmastonmuutos vai mikä se oli kun pilvet katoavat taivaalta:

Aug. 18, 2023
Neptune's Clouds Have Vanished, and Scientists Think They Know Why

A recent study suggests a relationship between solar cycles and the atmosphere of the solar system's eighth planet.

Neptune's cloud cover has been known to ebb and flow. But since October 2019, only one patch of wispy white has been present, drifting around the planet's south pole.

"It was the first time anybody had ever seen this," said Imke de Pater, an astronomer at the University of California, Berkeley. "There's just nothing there. What's going on?"

https://www.nytimes.com/2023/08/18/science/neptune-clouds-sun.html

[artti]

Arktisen Jäämeren merijään sulamiskauden huipentuminen on syyskuussa juuri ennen talven kylmentymistä ja jäätymiskauden alkamista. Erityisen mielenkiintoinen alue on Pohjoisnavan Euroopan puoleinen merijää, joka ohenee puoleen metriin syksyisin, mutta merijään on pelastanut kylmän kauden alkaminen syksy toisensa jälkeen.

Ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuneesta hiilidioksidista. Planeetan ilmakehään kertynyt hiilidioksidi läpäisee auringon säteilyä ja samalla hiilidioksidi rajoittaa pinnoista heijastuvan lämmön vapautumista avaruuteen, tällä tavalla lämpö kertyy ilmakehään. Ilmiötä sanotaan kasvihuoneilmiöksi. Ilmakehään kertynyt lämpö siirtyy meriin. Merien lämpeneminen lisää veden haihduntaa ja vesisateita. Hiilidioksidi on myös tärkeä ravinne kasveille. Kuta enemmän hiilidioksidia niin sen lämpimämpää ja sen sateisempaa ja sen enemmän kasvun ravinnetta kasveille.

Oheinen teksti liittyy ilmaston lämpenemiseen siksi, että ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuneesta hiilidioksidista. Ilmaston lämpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen muuttavat merkittävästi status quota.

Erityisen merkittävä seikka on huomioida fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen ilmaston lämpenemisen yhteydessä. Fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen pienentää fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevia hiilidioksidipäästöjä, joka lievittää ilmaston lämpenemistä. Fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen on merkittävää myös siksi, että yhä tänäkin päivänä ihmiskunnan kokonaisenergiantuotanto ja sähköntuotanto perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin suurimmalta osin. Se on ennakoitavissa, että jo fossiilisten polttoaineiden ehtymisen alkava konkretisoituminen tarkoittaa turbulenttia vuosisataa.

Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeimpiä tehtäviä on johtaa kansakuntien valmistautumista fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoitumiseen, kuitenkin on niin, että myös Yhdistyneet Kansakunnat väistelee lausumasta julkisesti fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä. On ennakoitavissa, että kansakuntien johtajien pyrkimys vaieta fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä ihmetyttää sitä enemmän kuta konkreettisemmin fossiilisten polttoaineiden ehtyminen konkretisoituu.

Syyskuussa maailman kansakuntien johtajat kokoontuvat Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokoukseen, jonka yhteydessä havaitsemme jälleen kuinka maailman kansakuntien johtajat väistelevät lausumasta julkisesti fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä kuin yhteisestä sopimuksesta. Maailman kansakuntien johtajien harjoittama fossiilisten polttoaineiden ehtymisen väistely on ymmärrettävää siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on erittäin kiusallinen aihe maailman valtarakenteille.

Onneksi on toivoakin: kun fuusioreaktorit kytketään sähköverkkoon ja aurinkokunnan resurssien hyödyntäminen alkaa niin kasvun rajat katoavat ja ihmiskunnalle koittaa ikuisesti kestävä rajattomien resurssien aika.

Keskeinen kysymys on, että ehtivätkö fuusioreaktorit valmistua ja aurinkokunnan resurssien hyödyntäminen alkaa ennen kuin fossiilisten polttoaineiden ehtyminen konkretisoituu.

Onko niin, että globaali talouskasvu rajallisilla resursseilla nopeutti rajallisten resurssien ehtymisen konkretisoitumista ennen kuin fuusioreaktorit ehtivät valmistua ja aurinkokunnan resurssien hyödyntäminen alkaa.

Onko niin, että on odotettavissa tilapäinen niukkojen resurssien aikakausi, joka sijoittuu fossiilisten polttoaineiden ehtymisen ja fuusioreaktoreiden valmistumisen ja aurinkokunnan resurssien hyödyntämisen alkamisen välille.

Luulen, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen konkretisoituu nopeammin kuin konservatiivisissa ennusteissa, joka tarkoittaa, että fuusioreaktorin valmistuminen ja aurinkokunnan resurssien hyödyntämisen aloittaminen olisi tarvittu vuosikymmeniä sitten.

19. - 25. syyskuuta

Yleinen keskustelu.

Maailman johtajat kokoontuvat osallistumaan vuotuiseen korkean tason yleiskeskusteluun teemalla "Luottamuksen palauttaminen ja maailmanlaajuisen solidaarisuuden elvyttäminen".

https://www.un.org/en/high-level-week-2023/#GAD

Merijääkartta Jäämeren merijään vaihtelevasta paksuudesta: http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

Merijääkartta Jäämeren merijään pinta-alasta: https://seaice.uni-bremen.de/databrowser

Satelliittikuva Jäämeren merijäästä: https://worldview.earthdata.nasa.gov

[Nikolas]

Ennallistamisasetusta on taas jauhettu. Tällä kertaa Paula Lehtomäki venyy puhumaan espanjaa.

EU:n kauhuasetus laimenee – Paine oli niin kova, että Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki vaihtoi kielen kesken kaiken espanjaksi

19.8.2023 16:00

Suomen metsiä ei olla näillä näkymin museoimassa, kuten pelättiin. Kuinka näin kävi? Asiaan liittyy pieneltä osin chileläinen nyanssi, kirjoittaa Kyösti Jurvelin.

Viime syksynä ja vielä keväällä Suomessa kohistiin EU:ssa valmistelussa olevasta ennallistamisasetuksesta.

Metsäteollisuuden painajaisissa Suomi olisi ennallistettu takaisin 1950-luvulle. Nykyiset hakkuumäärät olisivat jääneet haaveeksi ja metsät olisi museoitu.

Mutta kuinka kävikään? Ennallistamisasetus koskee EU-parlamentin kesäkuisten äänestysten jälkeen näillä näkymin Natura-luonnonsuojelualueita. Tosin näkemys hieman elää tämän osalta tahosta riippuen, mutta teollisuuden silmin pahimmat möröt ovat poistuneet.

Suomessa ei juurikaan harjoiteta Natura-alueilla taloudellista toimintaa.

Nyt asetus on nyt edennyt niin sanottuun trilogiin, jossa asiaa valmistellaan komission, neuvoston ja parlamentin edustajien kesken. Ihan vielä lobbarit eivät voi siis hengähtää.

Kieli vaihtui kesken matkan

Suomessa puhistiin pitkään, että ennallistamisasetuksessa Suomen vaikuttamistyö EU:n suuntaan oli jäänyt vajaaksi.

Loppumetreillä ei ollut enää yrittämisestä puutetta. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajalla Paula Lehtomäellä kielikin vaihtui kesken kaiken.

Hän esitteli suomalaisen metsäteollisuuden näkemyksiä asetuksen raportöörinä toimineelle espanjalaiselle César Luenalle.

Luenan englannin taito on ilmeisesti hiukan hakusessa, joten Lehtomäki opetteli esityksensä espanjaksi. Toki Lehtomäki tunnetaan kielitaitoisena ihmisenä, mutta espanja ei repertuaarin kuulu.

Mutta treeni sujui hyvin, ja esitys onnistui espanjaksi. Puheesta tuli kiitosta, vaikka hän kuulemma kuulosti chileläiseltä.

Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-kauhuasetus-laimenee-paine-oli-niin-kova-etta-metsateollisuuden-paula-lehtomaki-vaihtoi-kielen-kesken-kaiken-espanjaksi/9b8cb440-b7d9-4979-af0e-da90d1439208

[Luotsi]

Kun ei reaalimaailmassa tapahdu mitään fantsua, otetaan avuksi hirmutappoennusteet:

18.8. 03:54

Ranskassa varaudutaan tukahduttavaan helteeseen

Ranskassa viranomaiset varautuvat viikonloppuna luvassa olevaan tappavaan helteeseen, sillä lämpötilojen uskotaan nousevan muun muassa Etelä-Ranskassa paikoitellen yli 40 asteen.

Joidenkin meteorologien mukaan luvassa voi olla maan jopa kaikkien aikojen pahin helleaalto.  Pariisissa lämpötilan uskotaan nousevan 35 asteeseen. 
....
Tappohelteen ennakoidaan jatkuvan Ranskassa pitkälle ensi viikkoon.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-170894

Jälkeenpäin ollaan hipihiljaa kun todellisuus onkin ihqumälsää tavallista:

16:30   
Clear
30°C   Southwest13 km/h   49%   1021 hPa
16:00   
Clear
31°C   Southwest13 km/h   49%   1021 hPa
15:30   
Partly Cloudy
31°C   Southwest11 km/h   46%   1021 hPa
15:00   
Partly Cloudy
29°C   Southwest7 km/h   52%   1022 hPa
14:30   
Partly Cloudy
30°C   Southwest9 km/h   49%   1022 hPa
14:00   
Partly Cloudy
29°C   South9 km/h   55%   1022 hPa
13:30   
Partly Cloudy
29°C   Variable9 km/h   55%   1022 hPa
13:00   
Partly Cloudy
29°C   Southwest7 km/h   55%   1022 hPa
12:30   
Partly Cloudy
28°C   Southwest6 km/h   58%   1022 hPa
12:00   
Fair
27°C   Variable4 km/h   62%   1022 hPa

https://en.tutiempo.net/paris.html?data=last-24-hours

[P]

Ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuneesta hiilidioksidista. Planeetan ilmakehään kertynyt hiilidioksidi läpäisee auringon säteilyä ja samalla hiilidioksidi rajoittaa pinnoista heijastuvan lämmön vapautumista avaruuteen, tällä tavalla lämpö kertyy ilmakehään. Ilmiötä sanotaan kasvihuoneilmiöksi. Ilmakehään kertynyt lämpö siirtyy meriin. Merien lämpeneminen lisää veden haihduntaa ja vesisateita. Hiilidioksidi on myös tärkeä ravinne kasveille. Kuta enemmän hiilidioksidia niin sen lämpimämpää ja sen sateisempaa ja sen enemmän kasvun ravinnetta kasveille.

Oheinen teksti liittyy ilmaston lämpenemiseen siksi, että ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuneesta hiilidioksidista. Ilmaston lämpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen muuttavat merkittävästi status quota.

 
Päivän uskontunustus taas suoritettu?    Huomenna taas uutta yhteisen uskon tunnustusta putkeen? Toisto on uskonnon perusta.

"Tunnustakaamme yhteinen uskomme hiilidioksidiin ja IPCC:n konsensukseen"...  Vaikka kyseessä on logaritmisesti vaikuttava hyvin lussu vajaan neljän promillen "kasvihuonekaasu". Vesihöyryn vaikutus on valtaisesti suurempi. Teorioissakin etsitään niitä maagisia positiivisia takaisinkytkentöjä lämpenemisen syyksi. Vielä niitä ei ole todistettavasti löytynyt.

[Caucasian]

^^katselin noita arktisen jään graafeja ja jään volyymi eli määrä kääntyy nousuun jo syyskuun ekalla viikolla ja jään laajuus näyttäisi yleensä alkavan kasvaa sitten noin syyskuun kolmannella viikolla. Ei oikeastaan juuri poikkeavaa kummassakaan viimeisiin vuosiin verrattuna, että ennätyslämmin vuosi ei erotu oikeastaan tuossa jäähommassa, mikä on hieman outoa. (Ellei nyt sitten parin viikon aikana tule jotain arktista lämpöaalto.)

[Luotsi]

^ Sama juttu Grönlannin mannerjäätikön kanssa: ihan tavanomainen kesän sulamiskausi, ellei oteta lukuun että se kääntyi jo nyt kasvun puolelle (ja alkoi tavanomaista myöhemmin) - eipä ole vastuullisessa mediassa^TM aiheesta pihaustakaan.

[artti]

Hiilidioksidi on tärkeä kasvihuonekaasu, joka ylläpitää Maapallon ilmakehän keskilämpötilan +15 Celsius asteessa. Ilman hiilidioksidia Maapallon ilmakehän keskilämpötila olisi -15 Celsiusta, joka tarkoittaisi Maapallon kattavaa jäätikköä.

Hiilidioksidi on myös kasvien toiminnoille tärkeä ravinne.

Ilmakehään vapautunut hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka läpäisee auringon säteilyn, ja pidättää pinnoista heijastuvan lämpösäteilyn: Maapallon ilmaston ylimääräinen lämpeneminen johtuu fossiilisia polttoaineita polttomoottoreissa poltettaessa vapautuneesta hiilidioksidista, josta johtaa näkemyksen, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen lievittää ilmaston lämpenemistä.

Mielestäni on sangen uskottavaa, että fossiilisten polttoaineiden polttamisen suuri mittakaava on vapauttanut ilmakehään niin korkean pitoisuuden hiilidioksidia, että sillä on kasvihuoneilmiötä vahvistavia vaikutuksia, joka on toisaalta hyödyllistäkin siksi, että pitkällä aikavälillä edessä on jääkauden kylmentymisvaihe, jolloin hiilidioksidipäästöjä tarvitaan torjumaan Euroopan muuttuminen tundraksi.

Ilmaston lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijään kuutiokilometrien ja neliökilometrien kutistuminen.

Fysiikan lait toimivat fysiikan lakien mukaisesti: jää sulaa, kun lämpötila siirtyy plussan puolelle.

"Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttämällä luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina."

"Empiirinen tutkimus, kokemusperäinen tutkimus, perustuu tutkimuskohteen havainnointiin ja mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla."

[Roope]

Presidentti Niinistö lietsoo ohimennen raamatullista ilmastohysteriaa. Tuttuun tapaansa fiilispohjalta ja perustelematta.

Presidentti Niinistö: "Olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahdus­pisteiden äärellä"

Presidentti Sauli Niinistö puhui Suomen suurlähettiläille muun muassa Venäjästä ja ilmastonmuutoksesta.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö vaati suurlähettiläille tiistaina pitämässään puheessa "pitkälle meneviä maailmanlaajuisia tekoja" ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Hänen mukaansa yksin Suomen toimet eivät riitä, mutta Suomi ei myöskään ole suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

"Olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahduspisteiden äärellä. Sellaisessa tilanteessa on syytä havahtua siihen, ettei tällä planeetalla ole kolkkaa, joka voisi välttyä vakavilta vaikeuksilta", Niinistö sanoi.

"Ja vaikka ilmastonmuutos kohtelisikin jotakin seutua hieman suopeammin, koskettavat ankarimmin koeteltujen alueiden ongelmat koko muuta maailmaa."

[...]

Niinistö muistutti jo 2021 sanoneensa, että edessä on "maailmanlaajuinen ilmastohätätila".

"Kulunut kesä on osoittanut, kuinka hätä alkaa olla nyt kädessä. Paahtavat helteet ja ennennäkemättömän rajut maastopalot ovat raivonneet yhtäällä, poikkeuksellisen runsaat sateet ja tulvat päässeet valloilleen toisaalla", hän sanoi.

Etelä-Euroopassa ja muuallakin maailmassa lämpötilat ovat tänä kesänä nousseet erittäin korkeiksi. Muun muassa Havaijilla, Kanadassa ja Rodoksella on kärsitty tuhoisista maastopaloista.

"Ja vaikka Suomea vastikään uhannut Lahja-myrsky päästi meidät pälkähästä, ei ilmastonmuutosta ole meidänkään osaltamme peruttu. Nyt koettu on näet vasta esimakua tulevista koettelemuksista, jos emme saa ilmastonmuutosta aisoihin", Niinistö sanoi.

Helsingin Sanomat 22.8.2023

Syyskuussa 2021 pidin YK:n yleiskokouksessa kansallisen puheenvuoromme, jossa kiinnitin huomiota siihen, kuinka ilmastonmuutos on etenemässä nopeammin kuin olimme kuvitelleet. Samalla totesin, että meillä on edessämme maailmanlaajuinen ilmastohätätila.

Kulunut kesä on osoittanut, että hätä alkaa olla nyt kädessä. Paahtavat helteet ja ennennäkemättömän rajut maastopalot ovat raivonneet yhtäällä, poikkeuksellisen runsaat sateet ja tulvat päässeet valloilleen toisaalla. Ja vaikka Suomea vastikään uhannut Lahja-myrsky päästikin meidät pälkähästä, ei ilmastonmuutosta ole meidänkään osaltamme peruutettu. Nyt koettu on näet vasta esimakua tulevista koettelemuksista, jos emme saa ilmastonmuutosta aisoihin.

Olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahduspisteiden äärellä. Sellaisessa tilanteessa on syytä havahtua siihen, ettei tällä planeetalla ole kolkkaa, joka voisi välttyä vakavilta vaikeuksilta. Ja vaikka ilmastonmuutos kohtelisikin jotakin seutua hieman suopeammin, koskettavat ankarimmin koeteltujen alueiden ongelmat koko muuta maailmaa.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan hillitä puheita pitämällä. Eikä toimimalla vain täällä Suomessa. Tarvitaan pitkälle meneviä maailmanlaajuisia tekoja. Olemme jo pitkään sanoneet ja kuulleet, että niiden aika on nyt. Mutta niiden aika todellakin on nyt.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2023

Konkretian välttämisen maailmanennätys? Jokainen lause vain herättää kysymyksiä, eikä vastaa mihinkään.

Syyskuussa 2021 pidin YK:n yleiskokouksessa kansallisen puheenvuoromme, jossa kiinnitin huomiota siihen, kuinka ilmastonmuutos on etenemässä nopeammin kuin olimme kuvitelleet.

Itse asiassa lämpenemisennusteita on rukattu reilusti alaspäin siitä, mitä ne olivat vielä parikymmentä vuotta sitten.

Samalla totesin, että meillä on edessämme maailmanlaajuinen ilmastohätätila.

Miten tämän "hätätilan" odotetaan ilmenevän Suomessa?

Ja vaikka Suomea vastikään uhannut Lahja-myrsky päästikin meidät pälkähästä, ei ilmastonmuutosta ole meidänkään osaltamme peruutettu. Nyt koettu on näet vasta esimakua tulevista koettelemuksista, jos emme saa ilmastonmuutosta aisoihin.

Mitä näiden tulevien "koettelemusten" odotetaan olevan Suomessa?

Olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahduspisteiden äärellä.

Olemmeko vai emme? Kuinka kaukana? Mitä on tehtävissä?

Melkein sama kuin kertoisi, että olemme kaikki kuolemassa. Eli sama ilmastohysteerinen viesti kuin elokapinoilla ja muilla hihhuleilla.

Ja vaikka ilmastonmuutos kohtelisikin jotakin seutua hieman suopeammin, koskettavat ankarimmin koeteltujen alueiden ongelmat koko muuta maailmaa.

Miten esimerkiksi Kanadan tai Kreikan viimeaikaiset ongelmat ovat koskettaneet Suomea?

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan hillitä puheita pitämällä. Eikä toimimalla vain täällä Suomessa. Tarvitaan pitkälle meneviä maailmanlaajuisia tekoja. Olemme jo pitkään sanoneet ja kuulleet, että niiden aika on nyt. Mutta niiden aika todellakin on nyt.

Puhut Suomen suurlähettiläille. Viesti tuskin menee sen pitemmälle, etenkin kun et kerro, keiden pitäisi tehdä ja mitä.

[Caucasian]

^Pitäisi lopettaa tuonti Kiinasta ja vastaavista ja lopettaa ihmistuonti matalamman hiilijalanjäljen maista ja ennen kaikkea lopettaa ihmisten lisääntyminen Afrikassa ja islamilaisissa maissa. Yhden lapsen politiikka noihin holtittoman lisääntymisen maihin vaikka väkisin

[Totti]

Tässä on haastattelu Steven Koonin kanssa. Koonin on teoreettinen fyysikko ja mm. tietokonemallinnuksen asiantuntija.

https://www.youtube.com/watch?v=l90FpjPGLBE

Haastattelussa Koonin toteaa, että ilmaston kymmenet eri tietokonemallit ovat aika lailla persiillään. Ne on rakenteellisesti epävarmoja ja virheet eri mallien välillä ovat paljon suuremmat erot kun ennustettava määre (lämpötila).

Koonin ottaa myös kantaa median raportointiin, joka hänen mielestä on pitkälti täysin virheellinen. Otsikot ja artikkelit ovat alarmistisia eikä edes IPCC:n raportit (jotka perustuvat epävarmoihin tietokonemalleihin) tue median maalaamia uhkakuvia.

Koonin mukaan medialla on agenda, jonka takia se kirjoitta puuta heinää ilmastomuutoksesta. Agenda olisi fossiilisten polttoaineiden lakkauttaminen ja toissijaisesti klikkihuorailu.

Koonin sanoo myös että ihmisen (hiilidioksidin) osuus ilmaston lämpenemisessä on 1% eli niin pieni, että se hukkuu täysin muihin tekijöihin.

Itse lisäisin, että jos 1% on oikein, median apokalyptiset väitteet maailman tuhosta ovat täysin vailla pohjaa ja käytännössä pelkkää valhetta.

[Roope]

Koonin ottaa myös kantaa median raportointiin, joka hänen mielestä on pitkälti täysin virheellinen. Otsikot ja artikkelit ovat alarmistisia eikä edes IPCC:n raportit (jotka perustuvat epävarmoihin tietokonemalleihin) tue median maalaamia uhkakuvia.

Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen antoi eilen Ylen aamu-tv:ssä lämpenemisen haarukaksi 2,7 astetta, jos nykymeno jatkuu ja 2,5 astetta, jos valtiot toteuttavat sen, mitä ovat luvanneet tehdä tämän vuosikymmenen aikana.

Korhonen ei suoraan valehdellut, mutta juju siis siinä, että tuossa ei otettu huomioon vuoden 2030 jälkeistä politiikkaa eli esimerkiksi valtioiden hiilineutraalisuustavoitteita, joiden kanssa oletettu lämpeneminen olisi samojen mallien mukaan enää 1,8 astetta, mistä taas ollaan valtamediassa kollektiivisesti hiljaa.

Koonin mukaan medialla on agenda, jonka takia se kirjoitta puuta heinää ilmastomuutoksesta. Agenda olisi fossiilisten polttoaineiden lakkauttaminen ja toissijaisesti klikkihuorailu.

Tuhansien ja tuhansien miljardien eurojen uusjako on aika monille tahoille hyvä motivaattori tuottaa etujaan tukevaa pelottelupropagandaa ja ohjata toimittajia jättämään journalistin ohjeet narikkaan.

Koonin sanoo myös että ihmisen (hiilidioksidin) osuus ilmaston lämpenemisessä on 1% eli niin pieni, että se hukkuu täysin muihin tekijöihin.

Itse lisäisin, että jos 1% on oikein, median apokalyptiset väitteet maailman tuhosta ovat täysin vailla pohjaa ja käytännössä pelkkää valhetta.

Niinhän ne ovatkin ihan jo IPCC:n raporttien perusteella, vaikka niissä ei tehdä likimainkaan tuollaista oletusta. Siksi IPCC ei olekaan Gretalle tai Elokapinalle mikään auktoriteetti.

Maailmanlopun ennustukset menevät mediassa jatkuvasti läpi ilman mitään tarkistuksia, vaikka ne olisivat minkälaisessa ristiriidassa IPCC:n raporttien tai minkäänlaisen suhteellisuudentajun (esim. Golfvirran pysähtyminen vuonna 2025) kanssa.

[ApuaHommmaan]

Pelaatte väärää peliä. Ei kyse koskaan missään milloinkaan ole totuudesta. Kyse on vallasta.

Pyrkimällä argumentoimaan loogisesti peliin, jossa tavoite on aina harhauttaa, ja kusettaa kaikki on väärin pelattua. Itsensä auktoriteetiksi nostanut huutaa virhettä, jos joku puuttuu hänen sikailuihinsa. Hän kokee olevansa sen yläpuolella.

Suomenkin hallinto on täynnä vain kuvottavia saastoja johtajien palleilla. Sitten kun heillä ei mitään ominaisuuksia ole on ominaista tarttua vain jonninjoutavaan sontaan ja kusta linsiin minkä kerkeää. Noin on aina ollut ihmiskunnassa. Katsos kun vaatisi jotain, jos aikoisi mitään tehdä, kun pöytä on jo katettu ja sattuu itse olemaan siellä pyramidin huipulla kusemassa ihmisten päälle.

Ilmastonmuutoshöpötit on vain yksi osa laajempaa globaalia agendaa.

Tosi vähän, jos ollenkaan on Suomessakin tehty todellista historiankirjoitusta. Jossa siis lähdetään totuudellisesta lähtökohdasta mallia pääosa kansanedustajista on psykopaatteja, ja se on syy päätöksiin mitä tehdään. Ei siinä ole järjellä vaikutusta.

[Isagoge]

Tässä on haastattelu Steven Koonin kanssa. Koonin on teoreettinen fyysikko ja mm. tietokonemallinnuksen asiantuntija.
...Koonin sanoo myös että ihmisen (hiilidioksidin) osuus ilmaston lämpenemisessä on 1% eli niin pieni, että se hukkuu täysin muihin tekijöihin.

Mukava kun referoit videota, en itse yleensä jaksa tai ehdi noita katsoa, kun odotusarvo sisällön laadulle ei kokemukseni mukaan ole kovin kummoinen. Mutta oletko miettinyt, mihin Koonin tuon väitteensä perustaa? Toisaalta hän väittää, että ilmastomalleihin ei voi luottaa, eli hän ei ilmeisesti ole tehnyt asiasta attribuutiotutkimusta fysikaalisilla malleilla tehtävillä mallikokeilla – sehän johtaisi hänen argumentaationsa vakavaan ristiriitaan.

Onko hän sitten tehnyt jonkin tilastollisen attribuutiotutkimuksen, laskenut asian käsin tai ainakin ilman modernia ilmastomallia (Arrhusin tapaan), käyttänyt paleoklimatologista evidenssiä vai mistä tuo mukava ja ihmeellisen tarkka tasaluku 1% tulee? Ja jos IPCC ei pysty valtavassa synteesissään tehdyistä attribuutiotutkimuksista esittämään hiilidioksidin osuutta lämpenemisestä läheskään tuolla tarkkuudella, miten ja millä metodilla Koonin sitten yksinäisenä sutena tuohon uskomattomaan tarkkuuteen pystyy? (IPCC:n viimeisin arvio CO2:n osuudesta lämpenemiseen välillä 1750-2019 on luokkaa 60-90%, kun epävarmuusvälit kaikissa pakotearvioissa otetaan huomioon.)

Ja missä julkaistu ja vertaisarvioitu evidenssi Kooninin väitteelle ylipäätään on? Ja jos CO2 ei lämmitä, mitä ne varsinaiset lämmittävät tekijät sitten ovat, eli millaisen mekanismin kautta hänen mielestään ilmakehän ylärajalle on syntynyt säteilyepätasapaino, joka siellä edelleenkin on?

On varmaan syytä todeta, että IPCC:n viimeisimpien arvioiden (AR6, viestini 1. kuvio, Forster et al. 2023, taulukko 3 raportissa) mukaan nyt menossa oleva lämpeneminen on käytännössä kokonaan ihmisperäistä, ja CO2:n osuus aikavälillä 1750-2019 koko ihmisperäisestä lämmittävästä säteilypakotteesta (2,72 W/m2) on leijonanosa (2,16 W/m2). Mitä luonnollisiin tekijöihin tulee, Auringon kirkastumiselle 1900-luvun alussa jää IPCC:n mukaan vain hyvin pieni osuus (0,01 W/m2).

*) Itselleni se, että joku ilman tutkimusryhmää ja tarvittavaa tutkimusvälineistöä operoiva toisen alan tutkija varsinaisen osaamisalueensa ulkopuolella heittää arvion siitä, että "CO2:n osuus lämpenemisessä on 1%" on hyvin varma merkki siitä, että kyseessä on ns. BS, jonka esittämisen motiivi voi olla raha, joillekin ihmisille tyypillinen vanhenemisen myötä voimistuva turha änkyröinti, huomion hakeminen tai joku muu inhimillinen heikkous. Mutta jokainen tässä asiassa rationaalisesti ajatteleva tietysti katsoo evidenssiä väitteiden puolesta tai vastaan. Kooninilta toki näyttää unohtuvan CO2:n roolia lämpenemisessä puoltava monipuolinen evidenssi kokonaan.

Kuvion taulukon lähde on
https://essd.copernicus.org/articles/15/2295/2023/     

[Isagoge]

...Korhonen ei suoraan valehdellut, mutta juju siis siinä, että tuossa ei otettu huomioon vuoden 2030 jälkeistä politiikkaa eli esimerkiksi valtioiden hiilineutraalisuustavoitteita, joiden kanssa oletettu lämpeneminen olisi samojen mallien mukaan enää 1,8 astetta, mistä taas ollaan valtamediassa kollektiivisesti hiljaa.

En toista aikaisemmin tässä keskustelussa esittämiäni väitteitä siitä, mille lämpenemisen tasolle nyt ollaan menossa, mutta ehkä viestini kuvio kertoo konkreettisesti sen, miten vaikea rasti ihmiskunnalle on saada lämpeneminen hillittyä melko vaarattomalle tasolle. Puolitoista astetta edes siedettävällä todennäköisyydellä edellyttäisi siis sitä, että vuoden 2019 päästöistä on leikattu n. 50% vuoteen 2030 mennessä, ja 2050 ihmiskunta on hiilineutraali, mikä edellyttää sekä valtavia päästöleikkauksia että käytännössä hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Nyt käyrä ei mene ollenkaan siihen suuntaan, mihin sen pitäisi mennä. N. 1,8 astetta tietysti on hieman enemmän kuin 1,5 astetta, mutta kova tavoite sekin olisi. 

[Roope]

...Korhonen ei suoraan valehdellut, mutta juju siis siinä, että tuossa ei otettu huomioon vuoden 2030 jälkeistä politiikkaa eli esimerkiksi valtioiden hiilineutraalisuustavoitteita, joiden kanssa oletettu lämpeneminen olisi samojen mallien mukaan enää 1,8 astetta, mistä taas ollaan valtamediassa kollektiivisesti hiljaa.

En toista aikaisemmin tässä keskustelussa esittämiäni väitteitä siitä, mille lämpenemisen tasolle nyt ollaan menossa, mutta ehkä viestini kuvio kertoo konkreettisesti sen, miten vaikea rasti ihmiskunnalle on saada lämpeneminen hillittyä melko vaarattomalle tasolle.

On täysin eri asia arvioida nykyhetkestä, mille tasolle "nyt ollaan menossa" tämänhetkisillä keinoilla ja käytössä olevalla teknologialla, ja toisaalta arvioida, miten lämpötila mallien mukaan kehittyy, kun päästölupaukset pannaan tulevina vuosikymmeninä täytäntöön.

Esitit pari viikkoa sitten taulukkoa, josta et jostain syystä ollut näkevinäsi laskelmia, joiden mukaan nykyisten ilmastolupausten täyttäminen johtaisi reilusti alle kahden asteen lämpenemiseen (CAT 1,8 ja IEA 1,75).

Puolitoista astetta edes siedettävällä todennäköisyydellä edellyttäisi siis sitä, että vuoden 2019 päästöistä on leikattu n. 50% vuoteen 2030 mennessä, ja 2050 ihmiskunta on hiilineutraali, mikä edellyttää sekä valtavia päästöleikkauksia että käytännössä hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Nyt käyrä ei mene ollenkaan siihen suuntaan, mihin sen pitäisi mennä. N. 1,8 astetta tietysti on hieman enemmän kuin 1,5 astetta, mutta kova tavoite sekin olisi.

Mistä ihmeestä tempaisit tähän tuon puolitoista astetta, kun olen täällä jo kymmeniä kertoja toistanut tällaisen tavoitteen järjettömyyttä, kun mallien mukaan siitä mennään väistämättä yli että heilahtaa?

Sen sijaan tuo noin 1,8 astetta on samojen mallien mukaan todennäköisin lopputulos, jos nykyiset päästövähennyslupaukset toteutetaan. Ei ole luvattu, että ihmiskunta on hiilineutraali vuonna 2050, vaan se tulee myöhemmin. Ratkaisevaa tässä on Kiinan lupaama hiilineutraalisuus vuonna 2060.

Päästölupausten toteuttaminen vaatii totta kai valtavia päästöleikkauksia ja käytännössä myös hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Siihen perustuu myös Suomen ilmastolaki, jonka velvoittamana Suomi ryhtyy kovaa vauhtia ja suurin kustannuksin kasvattamaan nettonegatiivisuuttaan vuoden 2035 jälkeen. Muilla mailla on 15-25 vuotta kauemmin aikaa odottaa hiilensieppausteknologian kehittymistä ja halventumista.

[Isagoge]

Vaikka kyseessä on logaritmisesti vaikuttava hyvin lussu vajaan neljän promillen "kasvihuonekaasu". Vesihöyryn vaikutus on valtaisesti suurempi. Teorioissakin etsitään niitä maagisia positiivisia takaisinkytkentöjä lämpenemisen syyksi. Vielä niitä ei ole todistettavasti löytynyt.

Hiilidioksidilla kasvihuonekaasuna on eräänlainen uskottavuusongelma, joka johtuu kahdesta asiasta:

(1) se on ihmissilmälle näkymätöntä; jos näkisimme, miten sitä tulee voimaloiden piipuista, autojen pakoputkista tai muista ihmisperäisistä ja luonnon lähteistä ja miten se absorboi sopivalle taajuudelle virittyneitä fotoneita, monet meistä olisivat ehkä taipuvampia uskomaan, että se todella voi merkittävästi vaikuttaa pintalämpötilaan ja koko ilmastojärjestelmän energiabalanssiin. Mutta valitettavasti sitä ja sen vaikutusmekanismia pintalämpötilaan ei näe, ja moni huomaamattaan - tietysti hyvin lapsellisella tavalla - tekee tästä intuitiivisesti sen johtopäätöksen, että eihän se mihinkään voi vaikuttaa.

(2) sen pitoisuus ilmakehässä TUNTUU hyvin pieneltä. Pitoisuus on siis nyt hieman yli 420 ppm, mikä tarkoittaa sitä, että CO2:n osuus ilmakehästä on 0,042%. Ja ihminen arkikokemuksensa perusteella päätyy helposti siihen TUNTEMUKSEEN, että eihän noin pieni osuus voi vaikuttaa.

Näitä ajatusvirheitä ilmastoskeptikot tietysti käyttävät häikäilemättä hyväkseen levittäessään propagandaa siitä, että CO2 ei ole merkittävä kasvihuonekaasu ja sen pitoisuuden kasvu ei voi lämmittää ilmastoa. Ja ikävä kyllä varsin moni tähän propagandaan lankeaa uskomaan, kuten tätäkin ketjua tarkastelemalla voi nähdä.

Jos asiaa sitten lähtee tarkastelemaan systemaattisemmin, voi ensiksi miettiä kahta muuta kasvihuoneilmiön ja maapallon pintabudjetin kannalta tärkeää ilmiökokonaisuutta. Pilvissä keskimäärin olevan H2O:n osuus ilmakehästä on hyvin pieni (n. kaksi kertalukua pienempi kuin CO2:n osuus), mutta hyvin harva päätyy uskomaan, että pilvet ja pilvipeite eivät voisi vaikuttaa lämpötilaan ja säteilyn kulkuun ilmakehässä sekä sitä kautta ilmastoon. Tämä johtuu tietysti vain siitä, että niiden lyhytvaikutteisen efektin voi tuntea kehossaan Auringon mennessä pilveen ja tullessa pilvestä ja siitä, että pilvet voi nähdä ihmissilmällä.

Toinen hyvä vastaesimerkki on otsoni. Otsonia on ilmakehässä todella, todella vähän. Sen pitoisuus on eri kerroksissa ilmakehässä erilainen (korkeimmillaankin vain n. 20 ppm), mutta pitoisuudesta saa hyvän kuvan siitä, että jos kaikki ilmakehän otsoni tuotaisiin maanpinnalle, sitä olisi n. 3 mm kerros. Kuitenkin tämä täysin mitättömältä tuntuva otsonimäärä suojaa maapallon pintaa tehokkaasti UV-säteilyltä ja riittää lämmittämään stratosfääriä jopa 100 astetta.

Näitä vastaesimerkkejä olennaisempaa on kuitenkin se, että

Minusta TUNTUU siltä, että CO2:n pitoisuus on niin pieni, että sillä ei voi olla lämmittävää vaikutusta!

ei tietenkään ole riittävä peruste uskoa, että CO2:lla ei voi olla merkittävää roolia kasvihuoneilmiössä tai että sen pitoisuuden kasvu ilmakehässä ei voi (juuri) lämmittää.

Sukupuolentutkimuksen luennolla voi tietysti käydä niin, että koko sali nousee taputtamaan ja professori hymyilee suopeana, kun joku pomppaa ylös ja kertoo tuntemuksistaan siihen liittyen, miten patriarkaatti häntä alistaa, mutta luonnontieteiden puolella nämä asiat pitäisi kuitenkin laskea, eli pitäisi pystya esittämään kvantitatiivisella käsitteenmuodostustasolla olevia perusteluja väitteille CO2:n efektistä tai sen efektin puutteesta.

Ilmastotutkimuksen 1800-luvulta alkaneessa pitkässä perinteessä kehitellyn ns. "radiative transform -teorian" pohjalta tätä nykyä tehdään ns. line-by-line -säteilylaskelmia tai -malli, joiden tuloksena saadaan mm. se, miten suuri osuus CO2:lla on kasvihuoneilmiöstä ja miten CO2:n pitoisuuden muutos säteilypakotteeseen ja sitä kautta pintalämpötilaan vaikuttaisi. Viestini ensimmäisessä kuviossa on esitetty tähän liittyviä tuloksia tutkimuksesta Zhong & Haigh (2013), ja kuten kuviosta nähdään, pelkästään CO2:n pitoisuuden kasvu arvosta 0 ppm arvoon 30 ppm tuottaa valtavan säteilypakotteen. Kuten jäsen P aivan oikein totesi, CO2:n efekti lämpötilaan on tietyllä pitoisuuden arvovälillä logaritminen, kuten kuviostakin näkyy. Tästä huolimatta esiteollisen pitoisuuden (280 ppm) kaksinkertaistuminen edelleenkin tuottaa lämmittävän säteilypakotteen (omalämmitysvaikutus on n. 1 astetta, palauteilmiöiden kanssa maapallon ilmastojärjestelmässä uusimman tutkimuksen mukaan n. 3 astetta, esim. Sherwood et al. 2020, IPCC AR6WG1, 2021). Ja samoin nykyisen pitoisuuden kaksinkertaistuminen, jos lähdettäisiin tilanteesta, jossa ECS on nykyisellä pitoisuudella saavutettu.

Katsotaanpa sitten niitä "maagisia takaisinkytkentöjä". Koska ilmakehään päätynyt vesihöyry voi kondensoitua ja sataa vetenä pois, vesihöyryn pitoisuus globaalisti ja pitkäaikaisesti ei kasva itsestään. Maapallon ilmakehässä kondensoitumattomat kasvihuonekaasut, joista tärkeimpänä sekä pitoisuutensa että pulssin ilmakehässä säilymisajan näkökulmasta CO2, siksi säätelevät vesihöyryn pitoisuutta pidemmillä aikaväleillä ja globaalilla tasolla. Vesihöyry on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen pitoisuus ilmakehässä ei siis globaalilla tasolla muutu itsestään: jonkin muun tekijän, esimerkiksi ilmakehän CO2-pitoisuuden nousun täytyy ensin lämmittää, jotta vesihöyryn pitoisuus kasvaisi, ja tämä palauteilmiö tuo CO2:n pitoisuuden kaksinkertaistumisen omavaikutuksen päälle n. 1 asteen lämmittävän efektin. Tässä ei ole mitään maagista, vaan ilmiö on perusteltavissa fysiikan avulla (2. kuva), ja mittaustulokset puoltavat sen olemassaoloa. Mallikokeilla voidaan myös osoittaa, että jos ilmakehässä ei olisi kondensoitumattomia kasvihuonekaasuja (ennen kaikkea CO2:a), ei siellä olisi juuri ollenkaan vesihöyryäkään, ja pintalämpötila maapallolla olisi selvästi pakkasen puolella (Lacis ym. 2010).

Toinen CO2:n palaute-efekti maapallon ilmastojärjestelmässä liittyy pinta-albedon muutokseen. Kun merijää ja jäätiköt sulavat, niiden alta paljastuu heijastuskertoimeltaan paljon huonompaa tummaa merivettä ja maata, mikä vähentää pinnalta takaisin avaruuteen heijastuvan säteilyn määrää. Tuskinpa tässäkään todella kenenkään asiaa oikeasti miettineen näkökulmasta mitään maagista on. Kolmantena on sitten hiilenkierron vaste, ja jälleen on hyvät ja ihan ei-maagiset perusteet uskoa, että CO2:n aiheuttama lämpeneminen esimerkiksi lisää myös luonnon metaanipäästöjä.

Jos siis törmäät väitteisiin, joiden mukaan CO2:n pieni osuus ilmakehästä ei riitä vaikuttamaan mihinkään tai joiden mukaan vesihöyry yksin tai merkittävimpänä kasvihuonekaasuna säätelee kasvihuoneilmiön voimakkuutta, pyydä laskelmia ja niihin perustuvia tuloksia. Niitä ei sitten oikein löydy.

Tekstissä käytetyt lähteet

Lacis et al. 2010: https://www.science.org/doi/10.1126/science.1190653
Zhong & Haigh 2013: https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wea.2072
Sherwood et al 2020: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2019RG000678
     
     

[P]

^ Paljon tunteellista löpinää. Vähän villoja. Kyse on yhä 4 promillen kaasusta, joka ihmeellisesti lämmittää ilmakehää vain pinnassa.

Alkuperäinen Hansenin teoria yläilmakehään syntyvistä "hot Spoteista" oli tieteellisen looginen.
Niitä ei kuitenkaan ole syntynyt. Yläilmakehän lämpötila ei ole noussut, vaikka siellä se lämpeneminen pitäisi tapahtua auringon säteilyn kohdatessa CO2 molekyylejä.

No silloin 80/90-luvun vaihteessa Neukkula romahti ja Venäjä lakkautti valtavan määrän ei UHIsta kärsiviä sotilaallisia mittauspisteitä taipaleiden takana. Ja kas "yllättäen" lämpötilojen "keskiarvo" kääntyi saman tien nousuun...