Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Tuliko sitä Euroopan lämpöennätystä vai ei?

Ei tullut.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt seuraava NASA:n julkaisu. https://www.nasa.gov/feature/jpl/tonga-eruption-blasted-unprecedented-amount-of-water-into-stratosphere

Yksittäinen tulivuori voi aiheuttaa monia juttuja kuten valtavan määrän vesihöyryä ilmakehään

The huge amount of water vapor hurled into the atmosphere, as detected by NASA's Microwave Limb Sounder, could end up temporarily warming Earth's surface.

When the Hunga Tonga-Hunga Ha'apai volcano erupted on Jan. 15, it sent a tsunami racing around the world and set off a sonic boom that circled the globe twice. The underwater eruption in the South Pacific Ocean also blasted an enormous plume of water vapor into Earth's stratosphere – enough to fill more than 58,000 Olympic-size swimming pools. The sheer amount of water vapor could be enough to temporarily affect Earth's global average temperature...

In the study, published in Geophysical Research Letters, Millán and his colleagues estimate that the Tonga eruption sent around 146 teragrams (1 teragram equals a trillion grams) of water vapor into Earth's stratosphere – equal to 10% of the water already present in that atmospheric layer. That's nearly four times the amount of water vapor that scientists estimate the 1991 Mount Pinatubo eruption in the Philippines lofted into the stratosphere.

Julkaisu on vuoden takaa ja tapahtuma on käynyt siis vuosi takaperin tammikuussa. Tuosta kerrotaan myös että ylimääräinen vesihöyry voi säilyä vuosia ilmakehässä ja johtaa lievään lämpenemiseen. Joka tietenkin johtuu kasvaneista ihmisen päästöistä eikä esim vesihöyrystä jota pääsi juuri ilmakehään kokoluokkaa suurempi määrä mitä nm hiilidioksidia on.

[Caucasian]

^kuulostaa siltä, että mitään muita seikkoja ei edes haluta tutkia ja ottaa huomioon kuin ihmisen vaikutus.

[Roope]

Mikäs se sellainen ilmastoasiantuntija on, joka ei pelottele maailmanlopulla ja vaadi lihansyömisen lopettamista? Ilmastopaneeli IPCC:n uusi puheenjohtaja.

Ilmasto­­paneelin johtaja saksalais­lehdelle: "Maailma ei lopu 1,5 celsius­asteen lämpenemiseen"

KANSAINVÄLINEN ilmastopaneeli IPCC valitsi keskiviikkona 26. heinäkuuta uudeksi puheenjohtajakseen brittiläisen Jim Skean. Vain viikko nimityksen jälkeen Skea, 69, on kohauttanut lausunnollaan ilmastonmuutoksesta.

"Maailma ei lopu 1,5 celsiusasteen lämpenemiseen", Skea totesi saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa.

"Meidän ei pidä vaipua epätoivoon tai shokkiin, jos lämpötila nousee tuolla määrällä", hän lisäsi.

[...]

Der Spiegelin haastattelussa Skea kuitenkin huomautti, että 1,5 astetta lämpimämpi maailma on vaarallisempi maailma.

"Maat kamppailevat monien ongelmien kanssa ja syntyy sosiaalisia jännitteitä. Siltikään tämä ei ole eksistentiaalinen uhka ihmiskunnalle. Emme kuole sukupuuttoon edes 1,5 astetta lämpimämmässä maailmassa", Skea sanoi.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa kahdeksan vuotta sitten toimista, jolla maapallon lämpötilan nousu pysäytettäisiin nimenomaan puoleentoista asteeseen.

YK:n arvion mukaan tavoite tulee todennäköisesti ylittymään tulevan vuosikymmenen aikana.

[...]

Skea ennusti DPA:lle, että vaikeaksi alueeksi ilmastotoimissa saattaa osoittautua ihmisten elämäntapojen muuttaminen. Hän sanoi, ettei yksikään tiedemies voi kertoa ihmisille, kuinka elää tai mitä syödä.

"Yksilöiden pidättäytyminen [kulutuksesta] on hyvä asia, mutta se ei yksin saa aikaan tarvittavaa muutosta", Skea sanoi.

[...]

Valitsemistilaisuudessa Skea kertoi keskittyvänsä toimikaudellaan kolmeen pääkohtaan: inklusiivisuuden varmistamiseen, IPCC:n vaikutuksen laajentamiseen sekä "parhaan ja relevanteimman tieteen käyttämiseen".

LAUSUNNOT ovat osa kiivasta taistelua ilmastokeskustelun eri näkökulmista.

[...]

Globaalista näkökulmasta kriittisiä ongelmia ovat tuhoisten sääilmiöiden lisääntyminen, jäätiköiden sulaminen ja meriveden pinnannousu. Eurooppalaisessa näkökulmassa painottuvat erilaiset asiat, kuten päästöt ja hiilinielut.

Scientific American puolestaan uutisoi vuonna 2022 asiantuntijoiden näkemyseroista 1,5 celsiusasteen tavoitteen näkymistä. Yksimielistä kantaa ei ole: toisten mielestä tavoitteen toteutumiseen uskominen antaa ihmisille väärää toivoa, ja voi siten viivästyttää globaalien hiilidioksidipäästöjen nollaamista.

Toinen puoli taas uskoo, että jos tavoite hylätään ennen aikojaan, sekin voisi hidastaa ilmastotoimia ja aiheuttaa hämmennystä siitä, mihin tavoitteeseen maailman tulisi pyrkiä seuraavaksi.

Helsingin Sanomat 1.8.2023

Tutkijoiden esittämien arvioiden perusteella ei ole mitään epäselvyyttä 1,5 asteen ylittämisestä vaan korkeintaan siitä, milloin se tapahtuu. Todellinen erimielisyys koskee vain sitä, kuinka kauan teeskentelyä pitää suuren yleisön edessä erinäisissä julistuksissa ja sopimuksissa jatkaa. Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että mahdottomaksi asetettu tavoite mahdollistaa rajan lähestyessä länsimaalaisten lypsämisen, jossa vain taivas on rajana.

Ironista, että jostain syystä juuri tähän ilmastouutiseen ei ole liitetty HS:n laskuria, jonka mukaan 1,5 astetta ylitetään muutaman vuoden päästä.

[Roope]

Ilmasto­­paneelin johtaja saksalais­lehdelle: "Maailma ei lopu 1,5 celsius­asteen lämpenemiseen"
...
Scientific American puolestaan uutisoi vuonna 2022 asiantuntijoiden näkemyseroista 1,5 celsiusasteen tavoitteen näkymistä. Yksimielistä kantaa ei ole: toisten mielestä tavoitteen toteutumiseen uskominen antaa ihmisille väärää toivoa, ja voi siten viivästyttää globaalien hiilidioksidipäästöjen nollaamista.

Toinen puoli taas uskoo, että jos tavoite hylätään ennen aikojaan, sekin voisi hidastaa ilmastotoimia ja aiheuttaa hämmennystä siitä, mihin tavoitteeseen maailman tulisi pyrkiä seuraavaksi.

Olennainen osa länsimaista ilmastonmuutosviestintää on kahden keskenään ristiriitaisen tarinan rinnakkainen syöttäminen valtamedian kautta. Kumman tahansa tarinan kyseenalaistaminen johtaa paheksuntaan ja denialismisyytöksiin.

Samaan aikaan viestitään sekä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen välttämättömyydestä mutta myös siitä, että globaali lämpötila on nousemassa vääjäämättä usealla asteella.

Samaan aikaan (tai no, lähinnä heinäkuussa yhtä ja muulloin toista) sekä syyllistetään suomalaisia Etelä-Euroopan kesähelteistä ja metsäpaloista ja vaaditaan hallitukselta ilmastovahinkojen perusteella vielä tiukempaa ilmastopolitiikkaa (koko maailmassa äärimmäisen tiukan politiikan tilalle) mutta myös muistutetaan, että kylmät ilmat "eivät tarkoita ilmastonmuutoksen perumista", koska "sää on eri asia kuin ilmasto".

Vähemmästäkin menee sekaisin.

The World Will Likely Miss 1.5 Degrees C—Why Isn't Anyone Saying So?

Nearly 200 nations shaped their climate plans around this number: 1.5 degrees Celsius.

But that target, set seven years ago when there was less carbon in the sky, will almost certainly be overshot.

Many climate experts believe that outcome is inevitable. Global temperatures will climb higher than 1.5 degrees compared with 150 years ago, they say, though often only in private.

[...]

That number—1.5 C—promises to be the focus of next year's climate talks too, even as it slips further away.

"Individually, in private, I don't think I know of many climate scientists that think 1.5 C is possible (I could count them on a hand)," Glen Peters, a climate policy expert and research director at the Centre for International Climate and Environmental Research in Norway, said in an email to E&E News.

Some scientists now suggest that public optimism about 1.5 C gives the world false hope and could even contribute to further delays in zeroing out global carbon emissions. But that's not a consensus viewpoint. Other experts warn that prematurely killing the target could have a chilling effect on global climate action—and cause confusion about what target the world is supposed to focus on next.

That opens up a thorny debate about when, exactly, it's appropriate to declare the target dead—and what happens next.

The 1.5 C threshold is swiftly approaching. The world has already warmed by about 1.3 C, and studies suggest temperatures could cross 1.5 C within a decade.

World leaders, activists and some scientists say the 1.5 C target is still feasible—barely, but at least it's technically possible. But it would require an immediate and colossal effort to bring emissions down, by at least 45 percent over the next 10 years.

It would be unlike anything seen so far. Millions of gasoline cars would likely have to disappear from roadways, fossil fuel power plants would close or be adapted to confine their carbon, and forests and wetlands would have to be protected from chain saws and development.

Then there's this: Carbon dioxide would need to be pulled out of the sky.

[...]

If so many scientists around the world believe overshooting 1.5 C is a foregone conclusion, why aren't more of them publicly saying so?

"It's been hard to pinpoint why," Peters said in an interview.

For one thing, he said, there are concerns that publicly declaring it a failure could dampen global climate action. Once the world has missed a major target, it could become easier for some people to simply give up. It's critical to communicate that a missed target necessitates greater urgency, not less, and that every bit of additional warming that's prevented makes a difference to the world.

At the same time, publicly suggesting that 1.5 C will be surpassed tends to be met with "pretty aggressive pushback" from people working to keep the target alive, including activists and some in the climate science community. No one wants to be accused of making a moral misstep by expressing doubts about the target.

"In a sense, you end up feeling like you're some skeptic, or you're giving up on small island developing states or something like that," Peters said.

[...]

'ALMOST INEVITABLE'

The 1.5 C target wasn't always the rallying point behind global climate efforts. Two degrees was the focal point of international climate talks for years. The idea that warming above 2 C would have dangerous consequences dates back to at least the 1970s, and it started to become a serious factor in global climate discussions in the 1990s.

But over the years, research began to suggest that global warming would have severe consequences for the planet even if it were limited to 2 degrees. And developing nations, which have historically contributed the least greenhouse gas emissions, would likely feel the worst effects.

Many of the most vulnerable countries—particularly small island nations faced with severe threats from rising sea levels—began to push for more ambitious goals.

In 2015, world leaders finalized the landmark Paris climate agreement. It calls for nations to keep global average temperatures "well below 2 C," while "pursuing efforts" to keep them under 1.5 C.

In the years since, 1.5 C has become the global goal.

[...]

A recent report from the U.N. Environment Programme found that climate policies enacted worldwide would result in about 2.8 C of warming by the end of the century. Nations have pledged more ambitious policies in the future, and many have set timelines to reach net-zero emissions. If all of these promises are met, temperatures would still rise by about 1.8 degrees.

As of today, there is "no credible path" to 1.5 C, the report says.

The report never states that missing the target is inevitable. The same is true for the most recent IPCC report. Yet the IPCC authors offered a dose of reality.

"It is almost inevitable that we will at least temporarily overshoot 1.5," Jim Skea, an energy expert at Imperial College London and co-chair of the IPCC working group that prepared the report, said when presenting its findings in a virtual presentation in April.

[...]

If the world eventually acknowledges that overshooting the goal is inevitable, there's no clear consensus on what happens next. Who decides what the overshoot target should be? Who is in charge of implementing the negative emissions required to achieve it?

It will likely be years or even decades before scientists can be sure the world has fully crossed the 1.5 C threshold. There's a lot of variability in the climate system, and the Earth's average temperatures are likely to wiggle up and down near 1.5 C for several years before it's clear that they've settled above the target.

This means the 1.5 C target will likely remain a centerpiece of international climate negotiations for years to come, even as it continues to slip away.

Scientific American 11.11.2022

- 1,5 asteen alla pysyminen on missä tahansa realistisessa skenaariossa mahdotonta
- 1,5 asteen tavoite on sovittu vasta muutama vuosi sitten, kun ilmastonmuutoskeskustelun alkuaikoina tavoite oli pitkään kaksi astetta, joka toteutuu jo nykyisten päästövähennyslupausten täyttämisellä (1,8 astetta)
- 1,5 asteen tavoitteesta pidetään kiinni vielä ehkä jopa vuosikymmeniä (vaikka raja on silloin ylitetty aikoja sitten), koska sen jälkeen on vaikea ellei mahdotonta sopia seuraavaa tavoitetta

[Roope]

Saksassa ilmasto­keskustelu on muuttunut ilmasto­kamppailuksi, ja dokumenttisarja Mauno Koivistosta nähdään uusintana

Ulkolinja: Saksan energiasota, TV1 klo 22.07 ja Yle Areena.

Helsingin Sanomat 3.8.2023

KUN SAKSA päätti luopua ydinvoimasta Japanin Fukushiman vuoden 2011 ydinonnettomuuden jälkeen, päätettiin samalla lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Pitääkseen teollisuuden pyörät pyörimässä tarvittiin kuitenkin jotain muutakin: venäläistä kaasua.

Helmikuun lopulla 2022 alkaneen Ukrainan sodan myötä saksalaiset heräsivät ymmärtämään sen olleen virhe.

Irtautuakseen venäläisten otteesta Saksa ryhtyi taas nojaamaan hiilivoimaloihin. Ilmastokriisin kannalta se ei ole hyvä vaihtoehto, sanovat ilmastoaktivistit.

Minna Pyen toimittama Ulkolinja-dokumentti Saksan energiasota (2023) valottaa monisyistä tilannetta. Esimerkiksi hallitukseen nousseet vihreät ovat monien ilmaston tilasta huolestuneiden mielestä tehneet liikaa myönnytyksiä hiilivoiman käytön suhteen.

Toivottavasti dokumentissa muistetaan muistuttaa, että juuri vihreät ajoivat Saksan ydinvoimasta luopumiseen ja sen korvaamiseen vuosikymmenten siirtymäajaksi "puhtaalla" venäläisellä maakaasulla.

Lützerathin kylässä ilmastoaktivistit ovat päättäneet toimia. He pyrkivät jarruttamaan energiayhtiön suunnitelmia alueelta löytyneiden ruskohiilivarantojen hyödyntämisestä.

Aktivistit ovat kyhänneet alueelle erilaisia asumuksia, jotka nyt ovat kaivinkoneiden armoilla. Kaivostoimintaa on seudulla jo ennestään.

"Lützerathissa utopia ja dystopia ovat ihan vierekkäin. Tämä kaivoskuoppa on Euroopan suurin hiilidioksidin lähde", sanoo aktivisti Mara Sauer valtavan kaivosalueen laitamilla.

Dokumentti kuvaa hyvin, kuinka Saksassa ilmastokeskustelu on muuttunut ilmastokamppailuksi. Aktivistien toiminta nähdään vastapuolella ainoastaan pyrkimyksenä häiritä yhteiskuntarauhaa.

"En tiedä, mikä ilmastoaktivisti on. Minulle se on terrorismia ja laitonta toimintaa", sanoo Baijerin kauppakamarien puheenjohtaja Klaus Josef Lutz.

Mitä muutakaan aktivistien toiminta on ollut? Ilmastoaktivismilla on hyvin vähän tekemistä väitettyjen tavoitteiden kanssa, kun esimerkiksi puhtaampien hiilivoimaloiden käyttönoton vastustus laittomin keinoin on johtanut hiilipäästöjen kasvuun.

[Titus]

Kanadan maasto­palojen päästöt rikkovat reippaasti edellisen vuosi­ennätyksen

MITTAUSHISTORIA ulottuu vuoteen 2003, ja edellinen ennätys­päästövuosi oli 2014. Tuolloin Kanadan metsäpaloista irtosi päästöjä 138 megatonnia, kun tänä vuonna niitä on heinäkuun loppuun mennessä ollut 290 megatonnia.

CAMS kertoo, että viime aikoina palot ovat levinneet pidemmälle pohjoiseen, myös pohjoiselle napapiirille.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009761178.html

Näiden kolmen luvun avulla ymmärrät, mitä toimet ilmaston­muutosta vastaan oikeasti tarkoittavat

HS poimi kolme ilmastonmuutokseen liittyvää lukua, joiden avulla lukijat voivat ymmärtää paremmin eri ilmastokeinojen merkityksen. Ota numerolappu itsellesi vaikka kirjanmerkiksi.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodessa noin 56 miljoonaa tonnia eli 56 megatonnia.

[Totti]

The World Will Likely Miss 1.5 Degrees C—Why Isn't Anyone Saying So?

The 1.5 C threshold is swiftly approaching. The world has already warmed by about 1.3 C, and studies suggest temperatures could cross 1.5 C within a decade.

Sillä olettamuksella, että nämä lämpötilamittaukset ylipäätään ovat oikein (huomioiden mm. epävarma data 100 vuotta sitten, urban heating jne.) niin ihmettelen sitä, että maailmanloppu olisi tulossa jo 0,2 asteen päästä. Koska jos paikat ovat jo lämmenneet 1,3 astetta ja 1,5 astetta väitetysti on katastrofin raja lajikatoineen, aavikoiden leviämisellä, megamyrskyillä, kuivuudella muilla päivittäin muuttuvilla katastrofeilla, niin aika pienestä tämä homma on kiinni.

Ilmeisesti mitään katastrofia ei ole tulossakaan vaan 1,5 on vain ollut yksi maalitolppa, jolla ollaan pyritty säikäyttämään ihmiset. Kun / jos 1,5 ohitetaan, kukaan ei tietenkään huomaa mitään, mutta maalitolppa siirretään 2,5 asteeseen tai jotain muuta etäistä, jotta saadaan ostettua lisää aikaa pelotella ihmisiä.

Koko ilmastomuutoksen narratiivi on pelkkä bullshittia alusta loppuun. Edelleen ilmassa on alle puoli promillea hiilidioksidia eikä se tule muuttamaan säitä tai ilmastoa miksikään.

[Titus]

samaan aikaan ääri-ilmastoajattelun ulkopuolella Suomen terminen lämpökertymä on oikein hyvin keskiarvossa. mielenkiintoinen on oikeastaan vain Pohjois-Suomen hieman korkeampi käyrä ja sademäärät ovat äärikaatosadevaroituksista huolimatta alle ka:n.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvukausi-2023

[JoKaGO]

^ Ja ilmaston lämpeneminen lisää haihtumista valtameristä, sekä sademääriä kylmillä alueilla eli Maapallon pohjoisosissa ja eteläosissa. Jollei näin ole asian laita ja kuten Ilmatieteen laitoksen tutkimus osoittaa, niin ilmasto ei ole lämmennyt mihinkään.

[Roope]

Ilmeisesti mitään katastrofia ei ole tulossakaan vaan 1,5 on vain ollut yksi maalitolppa, jolla ollaan pyritty säikäyttämään ihmiset. Kun / jos 1,5 ohitetaan, kukaan ei tietenkään huomaa mitään, mutta maalitolppa siirretään 2,5 asteeseen tai jotain muuta etäistä, jotta saadaan ostettua lisää aikaa pelotella ihmisiä.

Siinähän tuon 1,5 asteen narratiivin ongelma onkin, että ei oikein voida siirtää maalitolppaa, vaikka 1,5 astetta saavutetaan, koska seuraava maalitolppa (esim. Pariisin sopimuksessa myös mainittu kaksi astetta) luultavasti alitettaisiin (nykyisillä päästölupauksilla kohti ilmastomallien 1,8 astetta) myös ilman vaadittua koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen mullistamista ja sotataloutta.

Eikä se 1,5 asteen ylittäminenkään tule olemaan sellainen maailmanloppu, jona sitä on länsimaissa myyty.

[Roope]

Häiriköt-päämaja

28 July at 08:18

Do Your Own Research

Politiikka on omituinen peli, jossa hoidetaan yhteisiä asioita, mutta usein politiikan peli häiritsee yhteistyön tekemistä. Mikäli joku (kenties hyvinkin tärkeä) asia on määrittynyt enemmän tai vähemmän kilpailevan puolueen mandaattiin kuuluvaksi, ei sitä välttämättä haluta edistää, koska kaikki positiivinen kehitys sataisi kilpailijan laariin. Tämän seurauksena vaaleissa voidaan kampanjoida esimerkiksi turpeen polton lisäämisellä ja polttoaineen halpuuttamisella, vaikka ilmastokriisi on akuutti ja siihen liittyvä tieteellinen tutkimus yksiselitteistä — Vihreille ei voi antaa voittoa, vaikka maailma palaisi ympärillä.

Välillä toki on vaikeaa arvioida, onko poliitikkojen ajama linja näin kyynisen pelin tulosta, vai ihan vilpitöntä puupäisyyttä. Näin on esimerkiksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan oheista arviota katsoessa.

Toisaalta, tämä "Katsoin Forecan sivuilta" on ensiluokkainen esimerkki viime vuosina suosiota kasvattaneesta Do Your Own Research -metodista. Mäkelän tutkimusmetodi ei tällä kertaa oikein vakuuta ja hän on päätynyt hyvin erilaisiin johtopäätöksiin, kuin Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC, joka tarjoaa parasta saatavilla olevaa tieteellistä tutkimusta.

"Kaikkia tuhoja ei voida enää estää. Raportin mukaan politiikan painopistettä täytyy siirtää katastrofien estämisestä kaukonäköiseen muutokseen sopeutumiseen. Tämä on mahdollista hyödyntämällä paikallisyhteisöjen, kuten alkuperäiskansojen, tietoa ja lisäämällä näiden poliittista vaikutusvaltaa.

Lisäksi tarvitaan suuria taloudellisten järjestelmien muutoksia. Korvaamattomien ekosysteemien suojelun tulee tärkeysjärjestyksessä ohittaa näennäisen tuottava ylikalastus tai fossiilisia polttoaineita käyttävä kuljetusliikenne."
https://voima.fi/artikkeli/2022/lohdutonta-luettavaa-ilmastokatastrofi-monilla-alueilla-tuhoisampi-kuin-oletettu/

Jani Mäkelä
@JaniMakelaFi
Kiintoisaa. Meille uutisoidaan yli 40 asteen helteistä Rodoksella, että ilmastonmuutos on keskellämme ja Golf-virtakin pian pysähtyy.

Kuitenkin kun katsoo vaikka Forecan ennustetta Rodokselle, ei välttämättä päivän ylin lämpötila ylitä 35 astetta. Peruttiinko se muutos?

https://m.facebook.com/Hairikot/posts/pfbid02pF4Q311Vv4raeHTw3gvkrkWrjgTmSzaUdVP2KnTeYHbKiEz8bfavUQYCZCHiAL79l

Mikäli joku (kenties hyvinkin tärkeä) asia on määrittynyt enemmän tai vähemmän kilpailevan puolueen mandaattiin kuuluvaksi, ei sitä välttämättä haluta edistää, koska kaikki positiivinen kehitys sataisi kilpailijan laariin. Tämän seurauksena vaaleissa voidaan kampanjoida esimerkiksi turpeen polton lisäämisellä ja polttoaineen halpuuttamisella, vaikka ilmastokriisi on akuutti ja siihen liittyvä tieteellinen tutkimus yksiselitteistä — Vihreille ei voi antaa voittoa, vaikka maailma palaisi ympärillä.

Suomalaisen turpeen poltolla tai polttoaineen halpuuttamisella ei ole käytännössä mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen tai "maailman palamiseen ympärillä". Vihreiden ilmastopoliittiset voitot ovat symbolipolitiikkaa, joka maksatetaan kalliisti suomalaisilla. Vihreä politiikka johti osaltaan viime talven energiakriisiin, kun vihreiden fanaattisesti vihaamia ydinvoimaloita ja hiilivoimaloita oli korvattu Keski-Euroopassa venäläisellä maakaasulla.

Välillä toki on vaikeaa arvioida, onko poliitikkojen ajama linja näin kyynisen pelin tulosta, vai ihan vilpitöntä puupäisyyttä. Näin on esimerkiksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan oheista arviota katsoessa.

Toisaalta, tämä "Katsoin Forecan sivuilta" on ensiluokkainen esimerkki viime vuosina suosiota kasvattaneesta Do Your Own Research -metodista. Mäkelän tutkimusmetodi ei tällä kertaa oikein vakuuta ja hän on päätynyt hyvin erilaisiin johtopäätöksiin, kuin Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC, joka tarjoaa parasta saatavilla olevaa tieteellistä tutkimusta.

Mäkelä on kylläkin ihan oikealla asialla. Kun muun muassa Hesari ennusti Forecan tai ties minkä perusteella 26.7., että "lämpötila pysyy keskiviikkona 40 asteen yläpuolella myös muualla Kreikassa, kuten Rodoksen saarella", lämpötila ei noussut Rodoksella 40 asteen yläpuolelle tai lähellekään sitä. Ei keskiviikkona, ei edellisenä päivänä, eikä koko kesänä.

Kun helteitä näin huoletta liioitellaan ilmastonmuutosagendan edistämiseksi, on oikeutettua kysyä, päteekö vastaava valehtelu myös ilmastonmuutoskeskusteluun. Ainakin äskettäin Golf-virran "pysähtymisestä" uutisoitaessa se päti.

"Kaikkia tuhoja ei voida enää estää. [IPCC:n] Raportin mukaan politiikan painopistettä täytyy siirtää katastrofien estämisestä kaukonäköiseen muutokseen sopeutumiseen."

Tämäkin Miia Vistilän IPCC-kommentti jäi häiriköiltä ymmärtämättä. Enemmän toimia muutokseen sopeutumiseksi, vähemmän kalliita mutta tehottomia ilmastoeleitä ja symbolipolitiikkaa.

[ikuturso]

Mitä pitäisi päätellä siitä, että viitisen vuotta sitten harrastin avovesiuintia ilman märkäpukua. Läheinen järvi oli heinäkuun alusta pitkälle elokuuta niin lämmin, että saatoin käydä uimassa parin kilometrin lenkkejä erään keskellä järvenselkää olevan saaren ympäri.

Viimeiseen kolmeen kesään kyseinen järvi ei ole lämmennyt yhtä paljon. Kesällä on ollut pari päivää, että pintavesi on ollut juuri ja juuri sen lämpöistä, että olisin voinut kuvitella lähteväni pitkälle avovesilenkille.

Nyt ei puhuta helteistä vaan siitä pidemmän ajan lämpökertymästä, mikä voi lämmittää järven kokoisen vesimassan lähes pohjaa myöten niin, että tuulikaan ei sitä sekoita viileäksi.

Ostin aikanaan semmoisen uimarin perässä kulkevan puhallettavan "poijunkin", joka varottaa veneilijöitä. Mutta sille ei ole kolmeen kesään ollut käyttöä.

En väitä että ilmastonmuutos olisi peruutettu, mutta mietin voiko tuollaisesta tehdä nyt muutaman kesän asiaa seuranneena jotain johtopäätöksiä?

EDIT: Tuolta voi jotain seurata:
https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm

-i-

[Uuno Nuivanen]

En väitä että ilmastonmuutos olisi peruutettu, mutta mietin voiko tuollaisesta tehdä nyt muutaman kesän asiaa seuranneena jotain johtopäätöksiä?

Voi. Kyse on paikallisen sään vaihtelusta. Jos vesi olisi yhtä lämmintä kuin ennenkin, se johtuisi ilmastonmuutoksesta. Kysy vaikka tutkijoilta.

[pugisti]

En väitä että ilmastonmuutos olisi peruutettu, mutta mietin voiko tuollaisesta tehdä nyt muutaman kesän asiaa seuranneena jotain johtopäätöksiä?

Voi. Kyse on paikallisen sään vaihtelusta. Jos vesi olisi yhtä lämmintä kuin ennenkin, se johtuisi ilmastonmuutoksesta. Kysy vaikka tutkijoilta.

Voi, ilmastonmuutoksen vika, tai sitten uimarin vika, polttanut liikaa saunapuita tai ei ostanut sähköautoa tai söi punaista lihaa tai tai (tähän saa sitten laittaa kaikki mahdolliset syyt millä Suomalaiset pilaa ilmaston) ja tämähän oli ihan vakavissaan kirjoitettu 🤣

[Kallan]

Oletteko muuten kiinnittäneet huomiota, että hiilijalanjälkivaatimukset ja -odotukset koskevat vain meitä valkolaisia, eivät siis esim. afrikkalaisia tai lähi-itäläisiä? Mediahan kirjoitti vaan ihailevasti joskus jonkin Oulun jalkapalloseuran omistajan (en nyt löydä nimeä, mutta oli Hommalla) urheiluautosta ja ulkomaisissa medioissakin näiden autoilusta kirjoitetaan vaan positiiviseen sävyyn - sen sijaan suomalaisten autoilu ei saa vastaavaa ihailua, vaikka suomalaiset maksavatkin polttoaineet omasta pussista.

Esimerkkinä kuva Zeit Onlinesta, missä lähinnä annetaan ymmärtää, että autoilu onkin tässä kohtaa hyvä asia (ja osoittaa vaurautta?). Veikkaanpa, että Elokapina ja vastaavat eivät näitä pahemmin häiritse, johtuen ideologiasta.

Myöskään luonnonvarojen kulutuksen kasvua, kun kehitysmaalaisia haalitaan länteen, sitä ei mietitä ollenkaan Vihreiden tai muiden taholta saati roskaamisen lisääntyvää määrää. Tai mitään muita seurauksia ylipäätänsä; silloin ympäristöystävällisyysajattelu vaihtuukin "ihmisoikeus"-moodiin, mitä ikinä se enää tänään heille tarkoittaakaan.

[Roope]

Luulisi, että Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija puhuisi haastattelussa jotain muuta kuin puutaheinää.

Karkasiko ilmaston lämpenemisen kriittinen raja jo tavoittamattomiin? Näin kommentoi tutkija

Ilmastotutkijan mukaan tarvitaan nopeampia ja tehokkaampia toimia.

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneet ja ratifioineet maat ovat sitoutuneet pysäyttämään maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Maapallo on kuitenkin lämmennyt jo reilun asteen verran.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta sanoo, että 1,5 asteen rajoissa pysyminen on vielä "teoriassa mahdollista". Kuitenkin sen valossa, mitä Pariisin sopimuksessa mukana olevat maat ovat tähän mennessä luvanneet, tulee maapallo lupausten toteutuessa lämpenemään 2,5 asteesta 3 asteeseen.

– Huomattavasti tehokkaampia ja nopeampia toimia tarvitaan, Tuomenvirta painottaa.

[...]

IL-TV:n studiokeskustelussa Tuomenvirta kertoo, minkälaisia toimia hänen mielestään ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan. Katso keskustelu ja suomalaisten kaikki gallup-vastaukset tämän jutun alusta.

Iltalehti 26.7.2023

Ilmastomallien perusteella on puhtaasti teoreettinen mahdollisuus, että lämpeneminen saataisiin pysymään 1,5 asteen alla. Käytännössä sitä ei ole. Siksi nyt puhutaankin enää lähinnä siitä, että lämpötila saataisiin 1,5 asteen ohittamisen jälkeen takaisin laskuun vuosisadan loppuun mennessä, mikä on eri asia.

Tarina muuttuu vielä hämmentävämmäksi, kun Tuomenvirta väittää, että maapallo tulee "lupausten toteutuessa lämpenemään 2,5 asteesta 3 asteeseen". MIten voisi silloin olla ollenkaan mahdollista kääntää lämpenemistä pitkälläkään tähtäimellä laskuun? Koska Tuomenvirta puhuu höpöjä.

2,5-3 asteen lämpenemistä odotetaan pelkillä nykyisillä ilmastotoimilla (2,7 astetta vuonna 2100). MItään uutta ei siis enää tehtäisi tai aloitettaisi koko lopun vuosisadan aikana, ja valtioiden antamat hiilineutraalisuuslupaukset vedettäisiin vessasta alas. Sen sijaan kaikkien nykyisten päästölupausten toteuttaminen johtaa 1,8 asteen lämpenemiseen vuosisadan lopussa niin, että huippuna käydään 1,9 asteessa.

[Isagoge]

...kaikkien nykyisten päästölupausten toteuttaminen johtaa 1,8 asteen lämpenemiseen vuosisadan lopussa niin, että huippuna käydään 1,9 asteessa.

Katsotaan kuitenkin vielä vähän IPCC:n skenaarioita ja niihin perustuvissa mallikokeissa muodostettuja projektioita. Nämä löytyvät viestini ensimmäisestä kuvasta. Kaksi suurimpien päästöjen skenaariota (ssp3-7.0 ja ssp5-8.5) eivät onneksi näytä toteutuvan, mutta eivät kyllä millään toteudu kaksi pienimpien kumulatiivisten päästöjen skenaariotakaan, eli  ssp1-2.6 ja ssp1-1.9; päästöjenhän olisi pitänyt jo kääntyä laskuun jotta niiden mukaan mentäisiin, mutta näyttää vahvasti siltä, että tänäkin vuonna ne vielä kasvavat. ssp2-4.5 on useimpien ilmastotutkijoiden mielestä se reitti, jota nyt mennään, ja se johtaa ilmaston lämpenemiseen vajaalla kolmella asteella tämän vuosisadan lopussa.

Toisessa kuvassa on ilmastotutkija Ed Hawkinsin viime vuonna kokoama esitys erilaisista tulevaisuuden lupauksista ja niiden pohjalta seuraavasta kehityksestä. Ei sieltäkään oikein meinaa löytyä reittiä alle kahden asteen globaaliin lämpenemiseen.   

[Roope]

Toisessa kuvassa on ilmastotutkija Ed Hawkinsin viime vuonna kokoama esitys erilaisista tulevaisuuden lupauksista ja niiden pohjalta seuraavasta kehityksestä. Ei sieltäkään oikein meinaa löytyä reittiä alle kahden asteen globaaliin lämpenemiseen.

Olet muistaakseni ennenkin esittänyt tuon saman kuvan vastaavin saattein. On melkein heti esityksen alussa mm. tuo lainaamani CAT:n 1,8 asteen ennuste, "NDCs + Net-zero targets", IEA:lla 1,75 astetta.

ssp2-4.5 on useimpien ilmastotutkijoiden mielestä se reitti, jota nyt mennään, ja se johtaa ilmaston lämpenemiseen vajaalla kolmella asteella tämän vuosisadan lopussa.

"Se reitti jota nyt mennään" (kuvassa "Current policies") on olennaisesti eri reitti kuin se, jota mennään päästövähennyslupaukset toteuttamalla. Lämpötila vuosisadan lopussa on spekulointia, mutta joka tapauksessa mikään kuvan ennusteista ei tue Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Tuomenvirran puheita, että lupausten toteuttaminen johtaisi vajaan kolmen asteen lämpenemiseen.

[F1nka]

Onko Tongan viime vuonna ilmakehän yläosiin syöksemä vesi poistunut jo ilmakehää lämmittämästä?

[Caucasian]

Mielestäni pitäisi Suomessa keskittyä siihen miten parhaiten hyödymme tästä lämpenemisestä eikä pyrkiä vaikuttamaan ääripolitiikalla mitättömän vähän + hiukan päälle pelkän mitättömän vähän sijasta maapallon tasolla.

[Möhömaha]

Silloin kun on helvetin kuumaa, niin se on ilmastonmuutosta. Silloin kun on helvetin kylmää, niin se on säätä:
https://www.ncei.noaa.gov/news/great-texas-freeze-february-2021

[Caucasian]

Nythän ennustettu kaikkien aikojen kesömyräkkää ja "ääri"säätä. Telkkarissa oikein kerottiin, että pitää olla sisällä. Eipä ole sitä myräkkää näkynyt. Mitä vetoa, niin osoittautuukin ihan tavan myrskyksi..

[Roope]

Tutkija tyrmää helteennälkäisten suomalaisten näkemyksen ilmastonmuutoksen eduista – vaikka ennakoitu myrsky nyt lässähti, sään ääri-ilmiöt yleistyvät myös Suomessa

MTV Uutisten toimittaja Lotta Lautala vieraili tiistaiaamuisella Helsingin Kauppatorilla, jossa tuuli oli navakka, vaikka myrskyisin rintama ei pääkaupunkiseudulle yltänytkään.

Rajuilman ennakoitiin aiheuttavan vaurioita eri alueilla sekä kiireitä viranomaisille. Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomarantaa ennusteiden muuttuminen viime viikon lopulla ja nyt alkuviikosta ei varsinaisesti yllättänyt

[...]

Maan keskilämpötilan taustalla on ilmastonmuutos, jonka aiheuttamista seuraamuksista tulisi olla Luomarannankin mukaan huolissaan.

– Kyllähän helteet terveysriskejä aiheuttaa, esimerkiksi vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Toisaalta rankkasateet ja kuivuudet voivat aiheuttaa maataloudelle riskejä.

[...]

Joskus kuullaan sanottavan, että kylmänä maana Suomi vain hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Mutta kokonaisuus on helteennälkäisten haaveilua monimutkaisempi.

– Varmasti joitain yksittäisiä positiivisia vaikutuksia voi Suomelle koitua, mutta kannattaa kuitenkin tarkastella isommassa mittakaavassa, missä Suomi on jäämässä negatiivisen puolelle, Luomaranta huomauttaa.

Katso koko haastattelu tuuliselta Kauppatorilta jutun ylälaidan videolta!

MTV 8.8.2023

Mikseivät tutkijat sitten kerro, mikä tarkalleen ottaen on se "isompi mittakaava", jossa Suomi on muka jäämässä negatiivisen puolelle.

Videolla tutkija Luomaranta mainitsee pitemmän kasvukauden mukana tulevat kasvitaudit ja tuhohyönteiset, mutta ei arvioi, onko Suomi jäämässä niiden takia miinukselle. Luomaranta ei myöskään mainitse, että helteiden terveysriskien vastapainoksi kylmyydestä johtuvat kuolemat vähenevät Suomessa moninkertaisesti, joten ainakin se tiedetään plussaksi.

Lopussa tutkija perääntyi väitteestään, että Suomi kärsisi ilmastonmuutoksesta enemmän kuin hyötyisi, ja vetosi siihen, että muualla maailmassa seuraukset jäävät negatiivisen puolelle ja se vaikuttaa välillisesti myös Suomeen. Niin vaikuttaa, nimittäin Suomen suhteellisen kilpailukyvyn paranemisena.

[WinstonSmith]

Mielenkiintoinen video, jossa Judith Curry kertoo kuinka hänen uransa ilmastotietelijänä katkesi kun hän alkoi tarkastella ilmastonmuutosta myös kriittisesti. Judith Curry ei kiistä ilmastonmuutosta, mutta näkee että asiaa liioitellaan tarkoituksellisesti.

Climate alarmists insist there's a "scientific consensus" that says climate change is a crisis, and man causes it!   Researcher Judith Curry tells me, "it's a manufactured consensus."

https://www.youtube.com/watch?v=vVi01vJ4nxM

[Totti]

Merten lämpenemistä on päivitelty jo vuosia ja syyksi on väitetty (tässäkin ketjussa) yksinomaan hiilidioksidin määrän nousu. Nyt ollaan kuitenkin herätty siihen, että muitakin tekijöitäkin on olemassa:

https://www.science.org/content/article/changing-clouds-unforeseen-test-geoengineering-fueling-record-ocean-warmth

The Atlantic Ocean is running a fever. Waters off Florida have become a hot tub, bleaching the third-largest barrier reef in the world. Off the coast of Ireland, extreme heat was implicated in the mass death of seabirds. For years, the north Atlantic was warming more slowly than other parts of the world. But now it has caught up, and then some. Last month, the sea surface there surged to a record 25°C—nearly 1°C warmer than the previous high, set in 2020—and temperatures haven't even peaked yet. "This year it's been crazy," says Tianle Yuan, an atmospheric physicist at NASA's Goddard Space Flight Center.


The obvious and primary driver of this trend is society's emissions of greenhouse gases, which trap heat that the oceans steadily absorb. Another influence has been recent weather, especially stalled high-pressure systems that suppress cloud formation and allow the oceans to bake in the Sun.

But researchers are now waking up to another factor, one that could be filed under the category of unintended consequences: disappearing clouds known as ship tracks. Regulations imposed in 2020 by the United Nations's International Maritime Organization (IMO) have cut ships' sulfur pollution by more than 80% and improved air quality worldwide. The reduction has also lessened the effect of sulfate particles in seeding and brightening the distinctive low-lying, reflective clouds that follow in the wake of ships and help cool the planet. The 2020 IMO rule "is a big natural experiment," says Duncan Watson-Parris, an atmospheric physicist at the Scripps Institution of Oceanography. "We're changing the clouds."

By dramatically reducing the number of ship tracks, the planet has warmed up faster, several new studies have found. That trend is magnified in the Atlantic, where maritime traffic is particularly dense. In the shipping corridors, the increased light represents a 50% boost to the warming effect of human carbon emissions. It's as if the world suddenly lost the cooling effect from a fairly large volcanic eruption each year, says Michael Diamond, an atmospheric scientist at Florida State University.

Jutun dramatisoidun alkukappaleen ja vakioselitysten jälkeen saamme tietää, että pilvien häviäminen onkin aiheuttanut pintalämpötilojen nousun. Minne pilvet sitten hävisi? Noh, rikin poistaminen laivojen polttoaineesta on vähentänyt pilvimuodostusta laivojen perässä kun ilmankosteus ei enää kondensoidu pilviksi rikkipartikkelien ympärille.

Rikkipäästöjen vähentäminen on sinänsä järkevää, mutta tämä uusi havainto osoittaa sen, että ns. ilmastomallit eivät mitenkään ole luotettavia kun jatkuvasti kompastutaan johonkin uuteen puuttuvaan muuttujaan. Aika äskettäin myös herättiin siihen, että hiilidioksidin määrä ei kasva suorassa suhteessa päästöjen kanssa koska lisääntynyt CO2 vihertää maapalloa.

Liitteessä artikkelin kuva laivojen pilvivanoista kuvatekstillä

Crisscrossing clouds known as ship tracks can be seen off the coast of Spain in this 2003 satellite image. With the phasing out of high-sulfur ship fuel, these reflective clouds have become scarcer, leading to ocean warming.
ACQUES DESCLOITRES/MODIS LAND RAPID RESPONSE TEAM; MARK GRAY/MODIS

[Luotsi]

Your yletaxmoney at work - töllössä TV1 juuri nyt:

22.50
Ilmaston muuttajat
1/5: Elintarviketeollisuus - panit maitoa tulemaan. Maatalous ja elintarviketeollisuus tuottavat suuren osan ilmastopäästöistä. Kuka kantaa vastuun: alkutuottaja, elintarvikejätti vai ruokailija?

Ilmasto menee rikki kun sinä syöt 
Ei hyvää päivää.

[Isagoge]

Merten lämpenemistä on päivitelty jo vuosia ja syyksi on väitetty (tässäkin ketjussa) yksinomaan hiilidioksidin määrän nousu. Nyt ollaan kuitenkin herätty siihen, että muitakin tekijöitäkin on olemassa...

Tämä ei ilmastotutkimuksen osalta pidä ollenkaan paikkaansa. IPCC:n toiseksi viimeisessä tiederaportissa (AR5WG1) vuodelta 2014 esimerkiksi on eksplisiittisesti todettu, että ihmiskunnan vähenevät rikkiyhdistepäästöt tuottavat yhä vähemmän negatiivista säteilypakotetta mikä on johtanut ja johtaa siihen, että ilmasto lämpenee. Sama on tietenkin todettu myös toistaiseksi viimeisessä tiederaportissa AR6WG1 (viestini 1. kuva).

On asiantuntematonta myös kuvitella, että ilmastotutkijoiden mukaan vain CO2-pitoisuuden kasvu lämmittäisi ilmastoa. Nykytilanteessa CO2-pitoisuuden kasvu on viimeisimmän tutkimuksen mukaan tuottanut n. 60% teollistumisen alusta tähän päivään jatkuneesta säteilypakotteen kasvusta, ja loppu jää tosiaan planetaarisen albedon huonontumisen, muiden ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen, lentoliikenteen tiivistysvanojen ja hyvin pieneltä osin Auringon säteilytehon kasvun (1900-luvun alussa) kontolle (viestini toinen kuva, lähteestä https://essd.copernicus.org/articles/15/2295/2023/, joka on siis päivitys IPCC:n AR6WG1-raporttiin).   

...Jutun dramatisoidun alkukappaleen ja vakioselitysten jälkeen saamme tietää, että pilvien häviäminen onkin aiheuttanut pintalämpötilojen nousun. Minne pilvet sitten hävisi? Noh, rikin poistaminen laivojen polttoaineesta on vähentänyt pilvimuodostusta laivojen perässä kun ilmankosteus ei enää kondensoidu pilviksi rikkipartikkelien ympärille.

No emme oikeastaan saa tietää tässä vaiheessa juuri mitään. Se on fakta, että laivaliikenteen rikkiyhdistepäästöt ovat nopeasti vähentyneet, mutta tämän efektiä ilmastoon vasta tutkitaan, ja ensimmäisiä vakavasti otettavia tuloksia on lupa odottaa vasta tämän vuoden lopussa.

Se on tietysti totta, että aerosolit yleisesti viilentävät ilmastoa kahdella tavalla: ne ovat säteilyä heijastavia partikkeleita, jotka parantavat ilmakehän albedoa. Tämän efektin suuruudesta on olemassa varsin hyvä käsitys. Toinen vaikutusmekanismi liittyy siihen, että aerosolit vaikuttavat pilvenmuodostukseen, mutta tämä on kokonaisuutena erittäin vaikeasti mallinnettava prosessi (viestini 3. kuva). Tämä johtaa siihen, että aerosolien ilmastollisen efektin mallintaminen ns. bottom up -lähestymistavalla (yritetään mallintaa kaikki interaktiot aerosolien, pilvien ja säteilyn välillä) on tällä hetkellä erittäin epätarkkaa, eikä kukaan ole laivaliikenteen vähentyneiden päästöjen efektin suhteen tätä mallinnusta edes vielä ehtinyt yrittää.

Toinen, top down -tapa mallintaa aerosolien ilmastovaikutusta perustuu siihen, että kaikkia pakotteita tarkastellaan kokonaisuutena ja lasketaan tätä kautta raja sille, mikä aerosolien viilentävä vaikutus (tai aerosolipäästöjen pienentymisen lämmittävä vaikutus) voi todennäköisesti olla. Tätä taas on erittäin hankalaa tehdä 1-2 vuoden ajanjaksolle, eikä tätäkään vielä käsittääkseni ole tehty julkaisuun asti. Tässä vaiheessa voi siis todeta, että laivaliikenteen päästöjen vähentymisellä voi olla vaikutuksensa, mutta emme tiedä lainkaan sen suuruusluokkaa.   

tämä uusi havainto osoittaa sen, että ns. ilmastomallit eivät mitenkään ole luotettavia kun jatkuvasti kompastutaan johonkin uuteen puuttuvaan muuttujaan.

Kannattaisi perehtyä asiaan, ennen kuin esittää siitä kovin vahvoja väitteitä. Viilentävät aerosolipäästöt ovat olleet ilmastomalleissa muuttujana jo 1970-luvulta lähtien*, ja kaikissa uusimmissa globaaleissa kytketyissä malleissa ne ovat myös mukana. Mallintamisen pohjana käytetyissä skenaarioissa on otettu huomioon jo pitkään se, että jos luovumme fossiilisista polttoaineista, aerosolipäästöt vähentyvät, ja tämä tuottaa lisälämpenemistä. Se, mitä skenaarioissa ei tietenkään voida arvata on se, miten nopeasti ja millä sektoreilla rikkiyhdistepäästöt pienenevät. Kyse ei siis ole mallien ongelmista, vaan siitä, että skenaarioita laadittaessa tulevaisuutta ei voida täsmällisesti ennustaa.

Joka tapauksessa kannattaa odottaa muutama vuosi, ennen kuin lähtee väittämään mitään kovin tarkkaa siitä, miten laivaliikenteen rikkiyhdistepäästöjen muutokset, Hunga Tonga–Hunga Haʻapai:n purkaus tai mikään muukaan nopeasti muuttunut tekijä ilmastoon vuonna 2023 vaikutti tai vaikuttaa.

*) Tärkeimmistä mallikokeisiin perustuvista projektioista pintalämpötilan kehityksestä on pahiten ja oikeastaan ainoana olennaisesti tähän mennessä erehtynyt Rasoolin & Schneiderin projektio vuodelta 1971 (viestini 4. kuva). Heidän virheensä oli skenaariossa: he olettivat, että ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt kasvavat teollistumisen nopeasti edetessä globaalisti samaan tahtiin kuin ne olivat siihen mennessä kasvaneet, ja ennustivat siksi lämpenemisen aivan alakanttiin. Muuttujana ilmastomallissa SO2-päästöt olivat siis mukana jo 1970-luvun alussa. 

[ämpee]

Ilahduttavan eksplisiittistä.

IPCC:n toiseksi viimeisessä tiederaportissa (AR5WG1) vuodelta 2014 esimerkiksi on eksplisiittisesti todettu, että ihmiskunnan vähenevät rikkiyhdistepäästöt tuottavat yhä vähemmän negatiivista säteilypakotetta mikä on johtanut ja johtaa siihen, että ilmasto lämpenee.

Se sitten niin eksplisiittistä ollutkaan.

Se on fakta, että laivaliikenteen rikkiyhdistepäästöt ovat nopeasti vähentyneet, mutta tämän efektiä ilmastoon vasta tutkitaan, ja ensimmäisiä vakavasti otettavia tuloksia on lupa odottaa vasta tämän vuoden lopussa.

Eksplisiittinen tarkoittaa nettisanakirjan mukaan, "täsmällinen, selvä, selkeä", ja kun meille tarjotaan samasta asiasta kahta "täsmällistä, selvää ja selkeää" vastausta niin olemme saaneet harvinaisen paljon eksplitismiä.

Esitetty ote kirjoituksesta osoittaa mielestäni vastustamattomasti sen ettei keskustelu välttämättä lopu osallistujien vähyyteen, yksikin näyttää riittävän.

[Dangr]

 

[Roope]

Heikki Hiilamon kolumni: Samaan aikaan, kun vauras pohjoinen arpoo, uskoako ilmastonmuutokseen, köyhässä etelässä siihen kuollaan

Kiistelemme yhä laiskanpulskeassa arjessamme, onko ilmastonmuutos totta vai ei. Köyhällä puolella maapalloa muutos uhkaa suoraan ihmiselämää jo nyt.

Yle 10.8.2023

Missä on se julkinen keskustelu esimerkiksi Ylellä, jossa kiistellään siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei?

Ja ennen kaikkea, mitä väliä suomalaisten uskomisilla edes on, kun suomalaisten tekemisillä ei vaikuteta ilmastonmuutokseen?

Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Tuomaksesta, joka ei tahtonut uskoa Jeesuksen nousseen kuolleista. Mieli muuttui vasta, kun hän pääsi koskettamaan naulanjälkiä vapahtajan käsissä ja kyljessä.

Kristinuskolle kysymys Jeesuksen ylösnousemuksesta on kaiken perusta. Maailmanpolitiikassa sama koskee ilmastonmuutosta. Kuten Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden Helsingissä totesi, ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka.

Heinäkuun lopussa YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi maailman johtajiin:

"On mahdotonta hyväksyä fossiilisten polttoaineiden myynnistä saatavia voittoja ja ilmastotekojen puuttumista. Johtajien on johdettava. Ei enää epäröintiä, ei enää tekosyitä, ei enää odottelua, että toiset aloittavat."

Mutta monet johtajat epäilevät yhä. Esimerkiksi perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan meillä ei ole vielä riittävästi tietoa ihmisten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Ranne jopa uskoo, että "ilmastopaniikin" takana on juoni muuttaa länsimaisia yhteiskuntia totalitaariseen suuntaan.

Ministeri Ranne ei kiistä ilmaston muuttumista vaan länsimaiden ilmastotoimien tehokkuuden. Ilmastonmuutoksen varjolla länsimaita vaaditaan tekemään radikaaleja ja kustannustehottomia tekoja, joilla ei vaikuteta kuin minimaalisen vähän itse ilmastonmuutokseen, kun esimerkiksi EU:n osuus hiilidioksidipäästöistä on enää kymmenisen prosenttia. Suomen maailman radikaaleimman ilmastopolitiikan vaikutus itse ilmastonmuutokseen on käytännössä olematon.

Kuten Hiilamon kolumnikin vahvistaa, ilmastopaniikin takana on pyrkimyksiä muuttaa länsimaisia yhteiskuntia totalitaristiseen suuntaan (esim. Elokapinan toiminta ja tavoitteet ja niiden laaja hyväksyminen), jossa ilmastopolitiikan tavoitteita ja keinoja ei saa kyseenalaistaa.

Tiedebarometrissä on kysytty vuodesta 2004 kansalaisten kantaa väitteeseen: "ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia". Ensimmäiset 14 vuotta väitteestä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä neljä viidestä vastaajasta – viime vuonna näin vastasi enää kaksi kolmesta.

Miten on mahdollista, että huoli vähenee, vaikka merkit lähestyvästä katastrofista lisääntyvät?

Kysymyksenasettelu on niin typerä, että tuloksiin on vaikea ottaa kantaa, mutta muutoksen takana saattaa olla suomalaisten tiedostama fakta, että suomalaisten päättäjien toimilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Kun suomalaisilta päättäjiltä on vaadittu valtamediajulkisuudessa maailman radikaaleimman ilmastopolitikan jatkoksi vieläkin tiukempaa politiikkaa, sellaisessa on kyse puhtaasti symbolipolitiikasta ja hyvesignaloinnista, ei "tehokkaista toimista".

Ilmastonmuutoksen politisoitumiseen vaikuttanee se, että kaikki muutoksen vaikutukset eivät ole pohjoiselle maalle järisyttäviä. Lämpimämmät säät saattavat jopa parantaa satoa, tai saamme ehkä kesällä lisää hellettä pakenevia turisteja Etelä-Euroopasta.

Sitä paitsi, vaikka meillä puhutaan paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista, konkreettiset muutokset omassa arjessa näyttävät vähäisiltä.

Jos suomalaiset viimein tiedostavat, että ilmastonmuutos ei tarkoita maailmanloppua, se ei ole ainakaan valtamedian ansiota. Luultavasti kyse on vain siitä, että kaiken palstatilan kahmivat maailmanlopun saarnaajat kuten Hiilamo on havaittu liioittelussaan epäuskottaviksi.

Kaksi vuotta sitten YK julisti, että maailman ensimmäinen ilmastonmuutoksen aiheuttama nälänhätä oli alkanut Madagaskarin eteläosassa. Tästäkin väitteestä on tosin kiistelty.

Marraskuussa olin juuri tuolla alueella keräämässä tutkimusaineistoa.

[...]

Juuri nyt ilmastonmuutos sattuu eniten siellä, missä ihmiset ovat jo ennestään tiukoilla. Nämä ihmiset ovat muutoksen ensimmäisiä uhreja.

Traagista on, että he eivät ole omalla elämäntavallaan osallistuneet koko ongelman aiheuttamiseen. Heidän pienet viljelmänsä ovat aina olleet ekologisesti kestäviä, vaikka taloudellisesti ja sosiaalisesti usein kestämättömiä.

Näiden ihmisten olemassaolo ei ole uskonasia – se on tekojen asia.

Joten mitä, sillä tuohon kolumni loppui?

Suomalaisella ilmastopolitiikalla tai mielipidekyselyjen tuloksilla ei ole vaikutusta Suomen tai Madagaskarin ilmastoon, ei hyvässä eikä pahassa. Ihan sama, mitä teemme tai ajattelemme.

Hiilamon jeesustelu onkin malliesimerkki ilmastouskonnosta, jossa tärkeintä on ihmisten syyllistäminen tunnepuheella, jotta heidät saadaan hyväksymään järjenvastainen politiikka.