Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Totti]

Tässä on haastattelu Steven Koonin kanssa. Koonin on teoreettinen fyysikko ja mm. tietokonemallinnuksen asiantuntija.
...Koonin sanoo myös että ihmisen (hiilidioksidin) osuus ilmaston lämpenemisessä on 1% eli niin pieni, että se hukkuu täysin muihin tekijöihin.

Mukava kun referoit videota, en itse yleensä jaksa tai ehdi noita katsoa, kun odotusarvo sisällön laadulle ei kokemukseni mukaan ole kovin kummoinen.

Uskottavuudestasi kertoo aika paljon se, että et halua edes kuunnella vastapuolen argumentteja vaan tyrmäät ne etukäteen heikkolaatuisiksi.

Mutta oletko miettinyt, mihin Koonin tuon väitteensä perustaa?

Varmaan osaamisensa fysikaalisten mallien asiantuntijana.

Toisaalta hän väittää, että ilmastomalleihin ei voi luottaa, eli hän ei ilmeisesti ole tehnyt asiasta attribuutiotutkimusta fysikaalisilla malleilla tehtävillä mallikokeilla – sehän johtaisi hänen argumentaationsa vakavaan ristiriitaan.

Koonin on myös ottanut kantaa malleihin ( https://www.youtube.com/watch?v=YFGTfUC3P8I ). Joskin hän ei mainitse attribuutiota suoraan (mallien vertaaminen todellisuuteen, https://news.climate.columbia.edu/2021/10/04/attribution-science-linking-climate-change-to-extreme-weather/ ) asia on ymmärrettävistä hänen selityksestään.

Mallien osalta hän toteaa, että mallit käytännössä korjataan vastaaman todellisuutta koska ne ennustavat muuten väärin. Korjaus tehdään käytännössä aina sillä olettamuksella että juuri CO2 on ratkaiseva parametri. Matematiikka toki sallii tällaisen korjaamisen, mutta se on epärehellistä jos on tiedossa, että muitakin parametreja voi olla olemassa. Vaikka siis mallit antaisivat oikeita arvoja (mitä ne ei edes tee), ongelma on siinä, että ne antavat oikeita arvoja vääristä lähtökohdista.

Lisäksi malleja on kymmeniä ja niiden antama ennuste poikkeaa huomattavan paljon toisistaan. Tämä tarkoittaa, että yksikään malli ei voida pitää luotettava koska ei voida tietää mikä niistä mahdollisesti ennustaa oikein jos ylipäätään mikään.

Mallinnus on sinänsä ihan OK suurillakin epävarmuuksilla koska niillä on edes estimatiivinen arvo. Ongelma ilmastohysteriassa kuitenkin on, että politiikka tehdään "varman" tiedon perusteella epävarmojen mallien tuloksista, ja vielä niin, että takerrutaan asteiden kymmenysosiin ja väitetään niiden ratkaisevan koko maapallon lähitulevaisuuden. Koko ilmastohysterian lähtökohta on siis täysin absurdi ja vailla tieteellistä ankkurointia.

Tästä bullshitista sitten seuraa erinäisiä reaalimaailman ongelmia kuten epävakaat sähköverkot ja energiaköyhyyttä kun maat ja mannut tikutetaan täyteen toimimatonta tuulivoimaa jne.

Onko hän sitten tehnyt jonkin tilastollisen attribuutiotutkimuksen, laskenut asian käsin tai ainakin ilman modernia ilmastomallia (Arrhusin tapaan), käyttänyt paleoklimatologista evidenssiä vai mistä tuo mukava ja ihmeellisen tarkka tasaluku 1% tulee?

Joudut varmaan ottamaan yhteyttä Kooniin, jos haluat tietää mitä hän on puuhaillut viime aikoina. Minulla ei ole sitä tietoa enkä aio vaivautua selvittämään sitä puolestasi.

[Isagoge]

Paljon tunteellista löpinää. Vähän villoja. Kyse on yhä 4 promillen kaasusta, joka ihmeellisesti lämmittää ilmakehää vain pinnassa.

Väite "neljä promillea ei voi lämmittää" ei sellaisenaan ole argumentti, vaan teesi, joka perustuu fiilikseen. Sen toistaminen pahoinvointiin asti ei ole argumentointia. Tarvittaisiin ne line-by-line -laskelmat ja niiden tulokset. Mutta sellaisia laskelmia, jotka osoittaisivat CO2:n lämmittävän efektin vähäisyyden ei taida löytyä, jos unohdetaan Kauppinen & Malmi -osasto. 

Yläilmakehän lämpötila ei ole noussut, vaikka siellä se lämpeneminen pitäisi tapahtua auringon säteilyn kohdatessa CO2 molekyylejä.

Muistelen, että olet tähän ketjuun kirjoittanut tästä jo aikaisemmin, mutta silloinkin jäi epäselväksi, mitä mahdat tarkoittaa yläilmakehällä. Stratosfääriä? Sen pitäisi siis ilmastotutkijoiden ennusteiden mukaan kylmetä, kun kasvihuoneilmiö voimistuu, koska Maan nykyisen kaltaisessa suurin osa ilmakehään lisätyn CO2:n lämmitysvaikutuksesta tulee siitä, että CO2:n lisäys pienentää troposfäärin kokemaa säteilyjäähtymistä. Tämän ennustivat aikoinaan (1967) jo Manabe ja Wetherald, mihin ensin mainitun äskettäinen Nobelin palkintokin osittain perustui. Ja tämähän on havaittu. Mittaus- ja analyysimenetelmien kehityttyä tähän liittyvistä tutkimustuloksista on itse asiassa tullut yksi keskeinen lisä siihen skeptikkopiireissä todella huonosti tunnettuun näyttöön, että nimenomaan kasvihuoneilmiön voimistuminen eikä esimerkiksi Auringon säteilytehon muutos nyt lämmittää ilmastoa:

Extending fingerprinting to the upper stratosphere with long temperature records and improved climate models means that it is now virtually impossible for natural causes to explain satellite-measured trends in the thermal structure of the Earth's atmosphere.

https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2300758120

Oletan kuitenkin, että tarkoitat yläilmakehällä tässä troposfäärin ylempiä osa, etkä stratosfääriä, niin päästään eteenpäin. Ensin pitää kysyä, onko kyseessä varsinaisesti Hansenin teoria. Minun käsitykseni mukaan asiaa on käsitelty IPCC:n raportissa AR4 vuodelta 2007. Tarkemmin ottaen tämä amerikkalaisten ilmastoskeptikoiden zombieargumentti, jota tässä manailet ylös haudasta liittyy yhteen kuvaan ko. raportissa, jonka mukaan troposfääristä pitäisi löytyä alueellisesti kerroksia, joissa ilman lämpötila on korkeampi kuin alempana.

Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinaisesti kasvihuoneilmiön voimistumiseen liittyvä ennustus, vaan perustavanlaatuista ilmakehäfysiikkaa. Kyse on lämpötilavähetteestä (lapse rate) ja latentin lämmön vuon vaihtelun sekä kasvihuoneilmiön efektistä siihen. Ilmakehä pääsääntöisesti kylmenee ylöspäin mentäessä, ja kun lämpötila on laskenut tarpeeksi, ilmassa oleva vesihöyry kondensoituu ja sataa lopulta alas. Kondensoitumistapahtumassa sidottu lämpö vapautuu, ja mitä enemmän ilmassa on vesihöyryä, sitä enemmän sidottua lämpöä vapautuu. Tämän takia niissä ilmakehän kerroksissa, joissa kondensaatio tapahtuu, lämpötila voi olla ja sen pitäisikin keskimäärin olla korkeampi kuin hieman alemmissa kerroksissa. Kun pintalämpötila kohoaa, näiden ns. hot spottien pitäisi erottua entistä selvempinä. Lyhyellä aikavälillä tämän ilmiön olemassaolosta tuskin on epäilystä (ks. esim. Trenberth & Smith 2006; ), mutta pitkän aikavälin tulokset ovat toistaiseksi ristiriitaisia. Ne ovat sen verran ristiriitaisia, että väite siitä, että niitä ei ole havaittu, ei ole pätevä väite. Kyse on myös amerikkalaisten ilmastoskeptikoiden tahallisesta vääristelystä tai tahattomasta väärinkäsityksestä. Hot spottien olemassaolo ei olisi missään tapauksessa todiste kasvihuoneilmiön voimistumisesta, eikä koko ylemmän troposfäärin tietenkään oleteta lämpenevän enemmän suhteessa alempaan, kun kasvihuoneilmiö voimistuu. Troposfäärissä säteilytasapainoa vastaava lämpötilan pystyjakaumakin on konvektiivisesti epävakaa, ja siinä täytyy ottaa huomioon havaittavan ja sidotun lämmön siirto pinnasta ilmakehään ja pystysuuntaisen sekottumisen vaikutus lämpötiloihin.     

Ja sitten UHI eli Urban Heat Island -efekti. Tämän henkiin herättely alkaa onneksi jopa skeptikkopiireissä olla passé, mutta ehkä muutama sana siitä.

No silloin 80/90-luvun vaihteessa Neukkula romahti ja Venäjä lakkautti valtavan määrän ei UHIsta kärsiviä sotilaallisia mittauspisteitä taipaleiden takana. Ja kas "yllättäen" lämpötilojen "keskiarvo" kääntyi saman tien nousuun...

Tällaiset väitteet osoittavat lähinnä sen, että niiden esittäjä ei oikein ymmärrä, miten globaali keskilämpötila lasketaan. Se ei ole painottamaton aritmeettinen keskiarvo sääasemien mittaustuloksista, vaan karkeasti selitettynä alueellisesti painotettu keskiarvo. Niinpä laskelmassa kaksi ruutua tai hilaa, joista toisessa on vain yksi asema ja toisessa vaikkapa sata asemaa, painavat lopputuloksessa yhtä paljon. Koska suurin osa maapallo pinta-alasta on merta,ja mantereidenkin pinta-alasta vain todella pieni osa on urbaania, urbaanit asemat eivät juuri ollenkaan vaikuta keskimääräiseen pintalämpötilaan. UHI:n takia tarvittavat korjaukset (kyllä, ilmastotutkijat tietävät ko. ilmiön olemassaolosta ja tekevät parhaansa sen kontrolloimiseksi!) ovat aivan mitättömiä:

Our results are in line with previous results on global averages despitedifferences in methodology. Parker [30] concluded that the effect of urban heating on the global trends is minor, HadCRU use a bias error of 0.05°C per century, and NOAA estimate residual urban heating of 0.06°C per century for the USA and GISS applies a correction to their data of 0.01°C per century. All are small on the scale of global warming.

https://static.berkeleyearth.org/papers/UHI-GIGS-1-104.pdf

Ja tokihan tiedämme, että myös merten pintalämpötilat ovat nousseet, alatroposfäärissä näkyy satelliittimittausten perusteella selvä nouseva trendi, ja merten lämpösisältö on kasvanut (viestini kuvio). Näihin tuskin urbaanit lämpösaarekkeet pääsevät suuresti vaikuttamaan, vai mitä? 

[mannym]

Ja missä julkaistu ja vertaisarvioitu evidenssi Kooninin väitteelle ylipäätään on?

Olen useasti kysynyt tätä myös, missä on julkaistu ja vertaisarvioitu evidenssi IPCC:n väitteille?

On varmaan syytä todeta, että IPCC:n viimeisimpien arvioiden (AR6, viestini 1. kuvio, Forster et al. 2023, taulukko 3 raportissa) mukaan nyt menossa oleva lämpeneminen on käytännössä kokonaan ihmisperäistä, ja CO2:n osuus aikavälillä 1750-2019 koko ihmisperäisestä lämmittävästä säteilypakotteesta (2,72 W/m2) on leijonanosa (2,16 W/m2). Mitä luonnollisiin tekijöihin tulee, Auringon kirkastumiselle 1900-luvun alussa jää IPCC:n mukaan vain hyvin pieni osuus (0,01 W/m2).

On varmasti hyvä todeta, että kyseessä on jälleen kerran malliajo johon naputtelemalla ettei muuta vaihtoehtoa ole kuin CO2 niin silloin muuta vaihtoehtoa ei ole. Osaatko sanoa viimein, kuinka asia on mitattu?

Väite "neljä promillea ei voi lämmittää" ei sellaisenaan ole argumentti, vaan teesi, joka perustuu fiilikseen. Sen toistaminen pahoinvointiin asti ei ole argumentointia. Tarvittaisiin ne line-by-line -laskelmat ja niiden tulokset. Mutta sellaisia laskelmia, jotka osoittaisivat CO2:n lämmittävän efektin vähäisyyden ei taida löytyä, jos unohdetaan Kauppinen & Malmi -osasto. 

Kun nyt pääsit jälleen tuolle linjalle niin palautetaan sinut todellisuuteen. Varsinkin Line by Line laskelmien ja niiden tulosten osalta. Muistutan tästä johon en vieläkään ole saanut vastausta, jonka vuoksi joudun olettamaan että sinä et osaakkaan sitä mitä väitit osaavasi ja kerrot jatkuvasti juttujasi jotka perustuvat fiilikseen, ja pahoinvointiin asti toistelet niitä.

No niin sinut on saatu esittämään lukuja. Nyt kun olet julistanut kuinka osaat tuon niin vastaukset seuraaviin.

Säteilypakotteen muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Pinta lämpötilan muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Sillä kerroithan meille kaikille

Ei ole vaikea juttu. IPCC:n TAR-raportissa käytetyillä CO₂-pitoisuuden muutoksella, kaavoilla ja vakioilla:

Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakotteen muutos: ΔF=α·ln(C/C_o)=5,35·ln(365/278)= 1,46 W/m² (ks. IPCC TAR s.358, 357)

Hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos: kaavasta ΔT_s/ ΔF= λ (emt. s. 354, λ=0,5) saadaan ΔT_s= λ·ΔF=0,5·1,46 = 0,76°K

Ja kun meille AR6 ilmastoherkkyys kuvan jaoit, jonka myötä pallon pitäisi lämmetä 560ppm:ssä vähintään 2,5°C. Jolloin tietenkin osaat laskea tuolla vakiollasi kuinka paljon hiildioksidin säteilypakote muuttuu 280 - 560ppm:n välillä ja kuinka suuri on sen hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos.

IPCC:n AR6 sinusta sanoo että 2,5°C - 4°C.

Mielenkiinnolla odotan kuinka tuo ei vaikea juttu tuottaa tuloksen joka on linjassa AR6:n kanssa.

Joten nyt on hetki näyttää kyntesi sekä asettaa teoksesi kevyelle vertaisarvioinnille ihan tällä foorumilla. Tosin 99,9% varmuudella veikkaan että sivuutat jälleen tämän koska et kykene, jolloin voidaan yhdessä taas todeta, että puhut fiiliksellä, elvistellen kyvyillä joita sinulla ei ole. Eikä jatkuva auktoriteetteihin vetoamisesi vakuuta ketään, tai tee kehenkään vaikutusta.

[ämpee]

Kun asteet eivät riitä niin aletaan puhumaan jouleista, eikä mistä tahansa jouleista vaan mallinnetuista jouleista !!1!
Mikäs sen mukavampaa !!

Mallinnetutkin joulet muutettuna ihmisten tavallisemmin ymmärtämiin lämpöasteisiin tarkoittaa isoista numeroista huolimatta sadasosien sisällä tapahtuvia muutoksia.
Asiasta on varsin hyvä selkeyttävä esitys melkein kymmenen vuoden takaa, eli tämäkin yritys huijata ei ole mikään uusi.
https://wattsupwiththat.com/2014/12/04/argo-and-ocean-heat-content/

Laitanpa tuohon lopuksi vielä kuvan mukaan, linkistä kuvia löytyy enemmänkin, muun muassa se sadasosakuva.

[ämpee]

Kyse on yhä 4 promillen kaasusta,...

Kymmenlukujärjestelmässäkin on omia ihmeellisyyksiään vaikka niitä ei odottaisi.
Hiilidioksidin määrää ilmakehässä ilmaistaan luvulla part of miljon(ppm), jonka voidaan olettaa jollain tavalla olevan "tuhatlukuperusteinen" kun taasen prosentit ovat satalukuperusteisia.

Ilmiö näkyy siten, että 400 miljoonasosaa on sama kuin 40 sadastuhannesosaa joka on sama kuin 4 kymmenestuhannesosaa joka edelleen on sama kuin 0,4 tuhannesosaa joka tarkoittaa samaa kuin 0,4 promillea, tai samaa kuin 0,04 prosenttia.

Hyvänä vertauksena olen nähnyt sen miten hiilidioksidin määrää verrataan urheilua seuraavaan katsomoon jonka 10.000 katsojasta on alunperin ollut 3 katsojaa hiilidioksidia ja nykyään jopa 4, ja tuon lisäyksen pitäisi saada loput 9.996 katselijaa hellakoukun kuumiksi mitä he aiemmin eivät ole olleet.

[mannym]

No silloin 80/90-luvun vaihteessa Neukkula romahti ja Venäjä lakkautti valtavan määrän ei UHIsta kärsiviä sotilaallisia mittauspisteitä taipaleiden takana. Ja kas "yllättäen" lämpötilojen "keskiarvo" kääntyi saman tien nousuun...

Tällaiset väitteet osoittavat lähinnä sen, että niiden esittäjä ei oikein ymmärrä, miten globaali keskilämpötila lasketaan. Se ei ole painottamaton aritmeettinen keskiarvo sääasemien mittaustuloksista, vaan karkeasti selitettynä alueellisesti painotettu keskiarvo.

Kas jotain on Isagoge havainnut. Kun vielä hän hiffaa sen syyn miksi se että ole painottamaton aritmeettinen keskiarvo mittaustuloksista niin päästään jo johonkin.

Kun muistellaan että aikanaan wmo halusi havaintoverkon jossa asemat on jaettu tasaisesti pituus ja leveyspiireille, jolloin painotuksia ei tarvitse tehdä. Yhdysvalloissa sellainen jo on, se on nimeltään USCRN, ja se antaa jatkusti erilaista tulosta kuin painotettu USHCN.

Kun NOAA:n USHCN datasta noin puolet on arvioita eikä mittauksia, niin se luotettavuus on hyvin heikkoa.

[ämpee]

Ketjuun "kevennyksenä" Patrick Frankin juutuupi-haastattelu jonka aiheena on se miten kukaan ei ymmärrä ilmastoa, haastattelun kesto 1:26:01, konetekstitetty suomeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=0-Ke9F0m_gw

Patrick kertoo miten kukaan ilmasto"tiedemiehistä" ei ymmärrä virheanalyysistä tuon taivaallista, mutta kuitenkin pystyy nimeämään italialaisen tiedemiehen joka ainoana sittenkin ymmärtää.
Tämä virheanalyysin ymmärtämättömyys johtaa siihen, että maailman keskilämpötilaa julistellaan asteen sadasosien tarkkuudella vaikka siihen ei ole minkäänlaisia edellytyksiä.
Virherajat kun kaikissa lämpötilamittauksissa ovat niin suuret ettei edes ihmisen väitettyä vaikutusta ilmastoon pystytä mitenkään tieteellisellä luotettavuudella osoittamaan, ja tuossa oli vain mittaukset sillä ilmakehän toimintaakaan itsessään ei pystytä tarkalleen määrittelemään.
Supertietokoneiden rooli näkyy siinä, että nykyään saadaan virheellinen tulos huomattavasti nopeammin kuin koskaan ennen.

Se toki tiedetään, että ilmasto on todella lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana koska kasvukausi on pidentynyt pari viikkoa ja metsänrajan tuntumassa on alkanut ilmetä liikettä, mutta sitä ei pystytä varmuudella kertomaan paljonko tuo muutos on ollut, eikä myöskään sitä mistä se mahdollisesti johtuu.
Ilmasto kun on aikaisemmin muuttunut omista syistään huomattavasti enemmän kuin nykyinen muutos.

Kylmää kyytiä saavat myös niin lustotutkimukset kuin jääkairauksetkin.

[Totti]

Ilmasto kun on aikaisemmin muuttunut omista syistään huomattavasti enemmän kuin nykyinen muutos.

Katsoin videon läpi ja on täysin selvä, että ilmastomallit eivät mitenkään voi ennustaa tulevaa ilmastoa oikein.

Ilmasto on massiivisen, ellei jopa mahdottoman kompleksinen ongelma, jossa kirjaimellisesti kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kyse ei ole vain ilmakehän mallintamisesta vaan myös maa (mm. kasvillisuuden leviäminen vaikuttaa maaperän absorptioon) ja meret pitäisi mallintaa, koska ne vuorovaikuttavat ilmakehän kanssa. Kaikki ovat kaoottisesti käyttäytyviä kolmiulotteisia aikariippuvaisia massoja, jonka simulointi on jättimäinen urakka, lähtöarvot ei ole tiedossa eikä keskinäiset vuorovaikutuksetkaan ole tiedossa.

Nykyiset ilmastomallit ovat käytännössä erinomaisen karkeita approksimaatioita, jossa on rankalla kädellä oiottu mutkia ja kaikki mitä ei tiedetä tai on liian vaikea simuloida on jätetty pois. Ilmastomallien luotettavuus on tämän myötä käytännössä olematon, mikä ilmenee jo siitä että malleja on kymmeniä ja ja kaikki näyttävät eri arvoja.

Jos joku väittäisi, että hän pystyy kertomaan osakekurssit 10 vuoden päähän, hänet naurettaisiin pihalle. Mutta ilmastomallit, jotka väitetään kertovan lämpötilat 10 vuoden päähän pidetäänkin täytenä totena ja polittiset toimet ohjataan sen mukaan. Mielipuolista!

[Lalli IsoTalo]

Eija-Riitta ER Korhola

Miksi tästä keskusteleminen on niin tärkeää? Miksi pidän ilmastokysymystä kohtalonkysymyksenä, vaikkakin eri tavalla kuin 25 vuotta sitten ajattelin? Syyn pitäisi olla kaikille ilmeinen.

Juuri ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ollaan valtaa merkittävästi keskittämässä hallituksilta pois globaaleille toimijoille, mikä vaarantaa demokratiaa.

- Juuri ilmasto-ongelmaan vedoten tehdään historiallisen kalliita politiikkatoimia julkisella rahalla.

- Juuri ilmastokysymyksen perusteella sekä maataloutta vaaditaan ajettavaksi alas että teollisuutta on ajettu ja ajetaan Euroopasta pois.

Siksi on ratkaisevan tärkeää voida keskustella vapaasti siitä, mikä on faktaa, mikä klikkejä hakevan huomiotalouden tai poliittisen vallanhalun motivoimaa liioittelevaa fiktiota.

Korhola.com -linkki alkuperäislähteestä ei vastannut minulle.
http://www.korhola.com/.../09/luultua-monimutkaisempi-kysymys/

[ämpee]

Tämän linkin pitäisi toimia.
http://www.korhola.com/lang/fi/2023/09/luultua-monimutkaisempi-kysymys/

Toivoa sopii, että tuo diplomaattisen oloinen esitystapa herättäisi porukkaa ajattelemaan.
Ilmastouskonnon puuhastelut kylläkin vaativat enemmän päivänvaloa ennen kuin paskakasa on kasvanut niin suureksi ettei sinne enää valokaan pääse.

[Lalli IsoTalo]

Tämän linkin pitäisi toimia.
http://www.korhola.com/lang/fi/2023/09/luultua-monimutkaisempi-kysymys/

Chrome toimii, Firefox (kireäksi viretty) ei.

[ämpee]

Virittämätön Firefox toimii kuin junan vessa.

[Roope]

Kommentti: Ilmasto muuttuu pelottavaa vauhtia – silti Suomi on jäämässä tavoitteestaan saavuttaa hiili­neutraalius ensi vuosi­kymmenellä

Suomen ei kannattaisi tinkiä kunnianhimosta ilmastopolitiikassa. Nopeasta siirtymästä on meille vain etua, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Ilta-Sanomat 8.9.2023

Maailman tiukimmasta ja kalleimmasta ilmastopolitiikasta on suomalaisille vain etua? Älytön väite, mutta asialla onkin vanha tuttu erikoistoimittaja Jouko Juonala.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti tällä viikolla, että ilmasto romahtaa nopeammin kuin ehdimme mukautua.

– Äärimmäiset sääilmiöt iskevät maapallon jokaiseen nurkkaan, Guterres sanoi.

Ennätykset paukkuvat.

Kuluvasta vuodesta on tulossa mittaushistorian kuumin, varoitti ilmastonmuutosta seuraava Euroopan unionin Copernicus-palvelu keskiviikkona.

Copernicuksen mukaan maapallon keskilämpötila on noussut jo 1,23 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Jos ilmasto lämpenee samaa vauhtia, puolentoista asteen nousu saavutetaan jo helmikuuhun 2035 mennessä.

Jokainen asteen kymmenys ylöspäin lisää entisestään superhelteitä, muita sään ääri-ilmiöitä, maastopaloja, maanvyörymiä ja tuhoisia tulvia.

YK ja EU ovat kaukaisia, ylikansallisia instituutiota, joiden viesti ei helposti tavoita arjen keskellä elävää ihmistä. On kuin sutta olisi huudettu jo tuhat kertaa, mutta se ei ole vieläkään tullut.

Guterres horisi viikolla ilmaston "romahtamisesta" ja "luhistumisesta", eikä tälläkään kertaa perustellut pelotteluaan tieteellä. Jälleen kerran on Guterresin mukaan viimeinen hetki estää tuleva ilmastokatastrofi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sen sijaan tuli jo iholle. Näin hän puhui elokuun lopulla:

– Olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahduspisteiden äärellä. Sellaisessa tilanteessa on syytä havahtua siihen, ettei tällä planeetalla ole kolkkaa, joka voisi välttyä vakavilta vaikeuksilta, presidentti varoitti suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

– Ja vaikka ilmastonmuutos kohtelisikin jotakin seutua hieman suopeammin, koskettavat ankarimmin koeteltujen alueiden ongelmat koko muuta maailmaa, presidentti sanoi.

Tämä on selkeä ja konkreettinen viesti. Ilmaston lämpenemisen seuraukset eivät tunne rajoja vaan iskevät myös Suomeen.

Ensinnäkin Niinistö ei mitenkään perustellut pelotteluaan keikahduspisteillä. Yhtä hyvin suomalaisia voitaisiin pelotella, että olemme mahdollisesti Euroopan tuhoavan pakolaistulvan äärellä, joka onkin perustellusti todennäköisempi uhka kuin Niinistön visio peruuttamattomista keikahduspisteistä, joille suomalaiset tai eurooppalaisetkaan eivät sitä paitsi voisi mitään.

Toiseksi, mitä "vakavia vaikeuksia" Niinistö väittää Suomelle tapahtuvan? Edes äärimmäisin ja jo mahdoton RCP8.5-skenaario ei olisi Suomelle erityisen vakava. Olemme luomassa vakavia ongelmia ihan itse itsellemme ääriradikaalilla ilmastopolitiikallamme.

Keikahduspisteet ovat kynnyksiä, joiden ylittämisen jälkeen ei ole enää paluuta entiseen. Pienikin häiriö voi horjuttaa ilmastojärjestelmää ja ekologista kokonaisuutta niin paljon, ettei tasapainoon enää päästä – ehkä tuhansiin vuosiin.

Sitä Guterres tarkoitti puhuessaan ilmaston "romahtamisesta".

Varoitukset ilmastokatastrofista perustuvat tieteellisiin tosi­asioihin. Monet ilmaston tutkimukseen liittyneet epävarmuudet ovat jo väistyneet jatkuvasti kertyvän uuden todistus­aineiston myötä.

Mikä katastrofi? Ei tosiaankaan ole uutta taikka vanhaa tieteellistä todistusaineistoa siitä, että olisimme todennäköisesti keikahduspisteen kynnyksellä.

Jos kuitenkin sitä tietämättä olemme, niin entäs sitten? Ei ole suomalaisten tai eurooppalaisten käsissä, miten päästöt ja ilmasto tulevat kehittymään.

Kaiken järjen mukaan tosi­asiat pitäisi voida tunnustaa silloin kun ne on ymmärretty. Kiireellisiin toimiin pahimpien skenaarioiden torjumiseksi on kuitenkin vaikea ryhtyä. Vahva poliittinen paine muutokseen puuttuu.

Erikoistoimittaja on erikoisen pihalla. Pahimmat skenaariot on jo torjuttu, jos ne nyt koskaan olivatkaan realistisia. Todennäköisen lämpenemisen ennuste on tullut reippaasti alas siitä, mitä vielä parikymmentä vuotta sitten pelättiin.

Ilmastopolitiikan valintojen vaikutus globaaliin lämpenemiseen onkin enää hyvin pieni, vain muutama kymmenesosa-astetta. EU:n osuus on vain sadasosa-asteita.

Syy on siinä, että ihmisen käsityskyky on rajallinen. Laajat ja monisyiset ilmiöt ovat vaikeita hahmottaa. Ristiriitaista ja hämmentävää mutta tyystin epätieteellistä tietoa on helposti saatavilla. Ikäviä ilmiöitä on helppo vältellä katsomalla muualle, huolimatta arkipäivän havainnoista ja pelottavista uutislähetyksistä.

Toimet ovat vaikeita myös siksi, että tarvittavia pitkäjänteisiä poliittisia päätöksiä on vaikea tehdä – hallituskaudet ovat niin lyhyitä.

Toimittaja tuntuu luulevan, että ratkaisevat ilmastopäätökset tehtäisiin läntisissä demokratioissa. Ei sinne päinkään. Länsimaiden politiikkavalintojen vaikutus ja merkitys on enää minimaalisen pieni. Tärkeät päätökset tehdään etenkin Kiinassa.

Tässä mielessä on erittäin hyvä, että Petteri Orpon hallitus on sitoutunut edeltäjänsä ilmastolakiin, johon on kirjattu tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

Jos EU:n valintojen merkitys on kutistunut pieneksi, niin Suomen valintojen merkitys on olematon muille kuin maksajille eli suomalaisille.

Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, ettei tavoitteeseen päästä.

Henki on se, ettei Suomen kannata olla edelläkävijä ja malli­oppilas, sillä meidän ilmastotoimillamme ei maapalloa pelasteta.

Se ei ole "henki", vaan se on fakta, josta huolimatta Suomen maailman tiukimmasta ja kalleimmasta hiilineutraalisuustavoitteesta ei aiota luopua.

Näkökulman voisi vaihtaa impivaaralaisesta vähän laajemmaksi.

Ilmastotiede kertoo, että jokainen päästämättä jäänyt tai nieluun sidottu hiilidioksiditonni vaikuttaa kokonaisuuteen. Jokainen päästetty tonni sen sijaan edistää ilmaston lämpenemistä. Hiiltä on vaikea saada takaisin ilmakehästä. Siihen on kyllä kehitteillä teknologiaa, mutta sen skaalaaminen ylöspäin suureen mittakaavaan on kallista ja hankalaa.

Yhtä hyvin näkökulma voidaan viedä yksilötasolle. Jokainen henkäys tai hengittämättä jättäminen vaikuttavat kokonaisuuteen. Ei kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta havaittavaa vaikutusta, hengittääkö joku vai pidättääkö hengitystään.

Vastaavasti Suomen äärimmäisellä ilmastopolitiikalla (vrt. ilmastolain vaatimukset) ei vaikuteta globaaliin lämpötilaan millään havaittavalla tavalla, mutta se tulee suomalaisille äärimmäisen kalliiksi.

Kansantalouden näkökulmasta asia on selvä. Ilmastopolitiikka ja kauppapolitiikka liittyvät yhteen.

– Suomalaisille yrityksille on hyötyä siitä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka kiristyy, ja piste. Silloin syntyy markkinoita: joku muu poistuu markkinoilta, ja meidän tuotteet pärjäävät siellä, sanoi businessverkosto Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä ilmastoseminaarissa Helsingissä.

Oli kylläkin kyse Suomen kansallisesta ilmastopolitiikasta, mutta sama pätee molempiin. Se keinotekoinen buusti, joka on hyväksi joillekin yrityksille (osalle se tarkoittaa vaikeuksia), ei ole hyväksi kuluttajille, jotka joutuvat maksamaan enemmän samasta.

Vihreä siirtymä tuo Kaskisen mukaan Suomeen potentiaalisesti valtavan määrän investointeja ja luo myös vientipotentiaalia.

Kyse on suurista summista – investointien kohdalla 140 miljardista ja viennin kohdalla 100 miljardista eurosta, Kaskinen arvioi. Vaikka hankkeista toteutuisi vain osa, vaikutus on merkittävä.

Ensinnäkin nuo summat ovat täysin hatusta vain propagandatarpeisiin. EK:n investointilistan hankkeiden takana ei suurimmaksi osaksi ole tietoakaan rahoituksesta.

Toiseksi, summien pitäisi soittaa kelloja, koska eiväthän yritykset investoi valtavia summia huvikseen tai hyväntekeväisyydestä. Rahat on tarkoitus kerätä moninkertaisina kuluttajilta ja veronmaksajilta, halusivat he sitä tai eivät.

Kaikki valtiot ovat vastuussa maapallosta – sen ilmastosta, luonnon monimuotoisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä. Suomi on näissä talkoissa tiiviisti mukana – ja tiukasti kiinni sekä Euroopan unionissa että kansainvälisissä sopimuksissa.

Toimittaja vetoaa kansainvälisiin sopimuksiin, jotka eivät velvoita Suomea vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteiseen ja ilmastolain sen jälkeisiin vielä kovempiin tavoitteisiin.

Fossiilitalouden purku-urakasta ei voi jättäytyä pois, eikä matkalla kannata myöskään jarruttaa. Tahtia olisi päin vastoin kiristettävä. Ilmastotoimilla on hintalappunsa, mutta kompensaatioon on rakennettavissa toimivia malleja.

Suomella tai EU:lla ei ole mitään syytä kiristää tahtia. Kiinalla olisi, mutta eivät viitsi.

Jos Suomen ilmastopolitiikka tulee kalliiksi, niin hyväksynnän ostaminen ääripolitiikalle kompensaatioilla tulisi vieläkin kalliimmaksi.

Nopea siirtymä tuo Suomelle kilpailu­etua ja sen myötä kasvua ja hyvinvointia.

Laskelmat ja käytetyt oletukset pöytään, joka tuollaista väittää. Suomen nykyisellä ilmastopolitiikalla maksaja on väkisinkin suomalainen.

[Totti]

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti tällä viikolla, että ilmasto romahtaa nopeammin kuin ehdimme mukautua.

Guterres on siis se idiootti, joka vähän aikaan sitten julisti "globaalin kiehumisen" aikakauden alkaneeksi.

On ehkä syytä palauttaa mieleen, että Antonio Guterres Portugalin inhottu sosialistinen ex-pääminsteri ja ollut mm. Sosialistisen Internationaalin presidentti. Hänen ymmärtämys ylipäätään mistään tieteestä lienee siis tasan nolla.

Tässä Paul Watsonin raportti Guterresin "globaalista kiehumisesta":

https://www.youtube.com/watch?v=OEtV3QlPUaU

[Luotsi]

Ainakin 150 ihmistä kuollut Libyan tulvissa

Ainakin 150 ihmistä on kuollut Libyassa Daniel-myrskyn aiheuttamissa tulvissa. Tulvat ovat koetelleet muun muassa Dernan rannikkokaupunkia.
Välimeren alueella riehuva Daniel-myrsky on aiheuttanut tuhoja viime päivinä myös Kreikassa, Turkissa ja Bulgariassa.
Välimeren maat ovat kärsineet kesän aikana myös äärimmäisestä kuumuudesta, joka linkittyy ilmastonmuutokseen.

Satoi tai paistoi, syyllinen kyllä tiedetään!

[Caucasian]

Kuivuva välimeren seutu on nyt sitten kastunut. Voihan ilmastonmuutos. Miten muuten on kun oli bandaid 80-luvulla niin kyse oli Afrikan sarven kuivuudesta ja nälänhädästä. Onko se nyt kuivunut vai kostunut? 70-luvulla oli biafra... kuivuus vai oliko se sota? No jokatapauksessa sahelin alueen piti kuivua eli Saharan laajeta etelään. No onko niin käynyt? ,Matala Tsad-järvi lienee kyllä kuivunut?
Itseasiassa henk.koht. odotan suurella mielenkiinnolla ilmastonmuutosta ja sen seurauksia, olen tavallaan innostunut. Ei tietty saisi "fanitella", mutta toivottavasti elän siihen asti että se huomattava muutos on tapahtunut. Äärisäät ja luonnonmullistukset kuten vaikkapa tulivuorenpurkaukset ovat kyllä kiehtovia. (Uhreja en tietenkään halua.)

[Caucasian]

^ tsekkasin tuon tsadjärven tilanteen, niin kuulemma vuodesta 2004 järven pinta-ala on kääntynyt kasvuun "lisääntyneen sademäärän" vuoksi.  Ilmastonmuutos siis tehnee tuolla hyvää... 
Ja näköjään osasyy kutistumisen oli keinokastelu, vähän niinkuin araljärvenkin kanssa.

[Lasse]

Ja sitten UHI eli Urban Heat Island -efekti. Tämän henkiin herättely alkaa onneksi jopa skeptikkopiireissä olla passé, mutta ehkä muutama sana siitä.

NEW STUDIES SUGGEST 'GLOBAL WARMING' IS MOSTLY AN URBAN PHENOMENON
https://electroverse.info/global-warming-is-mostly-an-urban-phenomenon/

A new study by 37 researchers from 18 countries has come to the conclusion that the global temperature record has been contaminated by urban warming biases. It also suggests that the most recent IPCC reports underestimate the role of solar activity.

The paper, entitled 'The Detection and Attribution of Northern Hemisphere Land Surface Warming', was accepted for publication in the scientific peer-reviewed journal, Climate, on August 28, 2023.

Thermometers in towns and cities read warmer than the countryside counterparts. This is irrefutable fact that even the IPCC concede.

While urban areas account for <4% of the global land surface, the majority of weather stations used in official global temperature calculations are located in metropolis settings. For this reason, a growing number of scientists are questioning mainstream global warming reckonings, asking, have they been contaminated by the urban heat island (UHI) effect?

In their latest report, the IPCC estimated that 'urban warming' accounted for less than 10% of the perceived global temperature rise. This new study, however, contends that this number explains up to 40% of the documented warming since 1850.

(jatkuu artikkelissa)

[Luotsi]

Ilmastohumpassa on muuten autuaasti unohdettu se todennäköisin katastrofi joka meitä kohtaa: massiivinen tulivuorenpurkaus joka saa aikaan globaalin kadon ja sitä seuraavan nälänhädän. Eikä tuossa yhteydessä puhuta kymmenistä tuhansista nälkää näkevistä vaan miljardeista nykynuppiluvuilla. Nuo eivät ole ollenkaan niin harvinaisia tapahtumia kuin mielellään haluaisi kuvitella, vaan ilmeisesti toistuvat muutamien vuosisatojen välein. Viimeksi näin tapahtui 1815 eli reilut pari vuosisataa sitten kun Mount Tambora purkaantui.
Esim Suomessa nykyisellä eliniän odotteella voi suomalainen odottaa pääsevänsä "nauttimaan" globaalista nälkäkatastrofista jollain luokkaa 20% todennäköisyydellä. Tosin positiiviseksi puoleksi voi laskea sen että kun pasahtaa niin ilmastohihhulointi on ensimmäisiä asioita jotka tukehtuvat omaan mahdottomuuteensa.

[Lalli IsoTalo]

Tää on mukana jossain "maailman ympäri" -ohjelmassa.
[tweet]1702411270962421926[/tweet]

Silvia Modig perustelee lentämistään ympäri maailmaa sillä, että saatu elämys ja kokemus painaa vaakakupissa enemmän kuin ilmastoasiat!

Salahommalainen!

[Roope]

Silvia Modig perustelee lentämistään ympäri maailmaa sillä, että saatu elämys ja kokemus painaa vaakakupissa enemmän kuin ilmastoasiat!

Ainoa asia, mitä Modig joutui osallistumisessaan pohtimaan, oli ilmastoasiat ja eettisyys. Amazing Race -ohjelmaa kuvataan ympäri maailmaa ja osa matkoista tapahtuu lentäen.

Lopulta vaakakupissa painoi enemmän kokemus kuin ilmastoasiat.

– Se oli ainoa asia, missä joutui pohtimaan, että onko tämä järkevää. Tämä on kuitenkin kerran elämässä -elämys ja mahdollisuus ja sen lisäksi Aino-Kaisa minua pyytää ja saan rakkaan ystävän kanssa lähteä tällaiseen seikkailuun, jota ei voisi järjestää itselle, vaikka haluaisi. Sen takia tänne lähdettiin, Modig perustelee Iltalehdelle ohjelman pressitilaisuudessa.

Iltalehti: Vasemmistopoliitikot Aino-Kaisa Pekonen ja Silvia Modig perustelevat osallistumista Amazing Race -ohjelmaan 26.7.2023

Modigilla olisi ollut erinomainen tilaisuus lopettaa tekopyhä paskanjauhaminen. Ei sitä tehnyt:

Minä en halua maailmaa, jossa kukaan ei enää matkusta. Minä en ole käynyt kouluja, vaan lukuisat matkani ovat olleet korkeakouluni. Tuskin olisin vasemmistolainen poliitikko, jos en olisi matkoillani nähnyt sitä äärimmäistä köyhyyttä, mitä maailmassa on. Tuskin olisin ilmastopoliitikko, ellen olisi matkoillani nähnyt sitä tuhoa, jota ihmisen toiminta luonnolle aiheuttaa. Minulla tuskin olisi samaa avaraa maailmankatsomusta muita kulttuureja kohtaan, jos en olisi niiden vieraanvaraisuudesta päässyt matkoillani nauttimaan. Ilman matkoja olisin eri ihminen. Me tarvitsemme myös tulevaisuudessa matkustamista, sillä tarvitsemme ihmisten ja kulttuurien kohtaamisia. Tiedeyhteisöjen ympäri maailmaa on tavattava toisiaan. Kulttuurin ja taiteen tekijöiden ympäri maailmaa on kohdattava toisiaan. Suomalaisilla lapsilla tulee olla mahdollisuus nähdä ja kokea aivan toisenlainen kulttuuri ja maailma kuin vain tämä meidän omamme. Vain näiden asioiden avulla voimme ymmärtää, keitä me itse olemme.

[Roope]

Journalisti-lehdessä toimittaja Manu Haapalaisen haastattelu viestintäministeri Lulu Ranteesta. Tai paremminkin haastattelu ja toimittajan jälkikäteinen piikikäs kommentaari, johon juttu painottuu.

Journalisti: Viestintäministeri Lulu Ranteen mielestä media kirjoittaa perussuomalaisista negatiivisesti. Ranne toivoo monipuolisempaa mediaa. 14.9.2023

Haastattelussa sivuttiin myös ilmastouutisointia.

Median pitäisi lakata pelottelemasta kansaa paitsi perussuomalaisilla myös ilmastonmuutoksen vaaroilla. Ranteen mukaan on väärin ruoskia ilmastoasiat hyvin hoitavia suomalaisyrityksiä talouden kasvua uhkaaviin päästöleikkauksiin.

"Mutta raflaavat otsikot ilmastonmuutoksesta myyvät. Niin se vain on", Ranne sanoo.

(Eivät myy ainakaan Ylellä ja Helsingin Sanomissa. Ilmastonmuutosjutut eivät kuulu luetuimpiin, toimituksista kerrotaan.)

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan nykyistä suuremmat päästöleikkaukset ovat kiireinen välttämättömyys, erityisesti kehittyneissä maissa. Niihin myös Suomi on sitoutunut.

Jos toimittajalla on jotain sanomista ilmastouutisoinnin, ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen suhteesta, siitä voisi kirjoittaa mieluusti erikseen ja perustellen.

Ministeri Ranne tuskin tarkoitti, että ilmastonmuutoksella pelottelu tuottaa suomalaisille medioille suoraan rahaa, vaan että raflaavat jutut tekevät loputtomasti toistettaessa halutunlaisen voimakkaan vaikutuksen suomalaisiin, kuten voikin päätellä esimerkiksi suomalaisten lasten ja nuorten järjenvastaisesta ilmastoahdistuksesta.

Ilmastohysterian lietsomisen puolustaminen Tekniikka & Talous -lehden maksumuurin takana olevalla kolmen vuoden takaisella artikkelilla on monellakin tavalla typerää, etenkin kun artikkelissa ilmeisesti viitataan Suomen itselleen asettamaan koko muuta EU:ta ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia tiukempaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Suomalaisten mielipiteillä tai haluamisilla ei ollut vaikutusta politiikan kulisseissa päätetyn maailman radikaaleimman ilmastopolitiikan käyttöönottoon, ja on vaikea uskoa, että suomalaisia saadaan millään propagandalla ruoskituttamaan itseään enää tätä kovempaa. On sitä paitsi yksiselitteinen fakta, että Suomen ilmastopolitiikan valinnoilla ei vaikuteta ilmastonmuutoksen kehitykseen havaittavasti, joten mitä konkreettista hyötyä suomalaisten pelottelusta ja syyllistämisestä muka saadaan?

Edit:
Ja onhan Ranne oikeassa tuosta myyvyydestäkin siltä osin, että varmasti otsikko jonka mukaan ilmastomaailmanloppu tulee todennäköisesti vuoteen 2050 mennessä saa enemmän klikkauksia ja herättää enemmän huomiota kuin toteamus, että vuonna 2050 täällä on todennäköisesti hieman lämpimämpää kuin nyt.

[Caucasian]

"Eivät myy ainakaan YLEllä ja Helsingin Sanomissa". Kuinka ollakaan, että eniten persuvastaiset mediat esitetään tässäkin kuin yhtenä tahona. No ns vastuullisilla medioillahan todellakin on se vastuullisuus diili, jossa on sovittu yhteisistä jutuista. 
Mutta ilmastonmuutoksesta. Auringon aktiivisuus on kuulemma huipussaan ja voimakkaampi mitä ennustettu. Kuinkahan paljon se vaikuttaa maapallon lämpötilaan? Ja  pohjoisnapa ei muuten sulanut tänäkään kesänä.

[Nikolas]

Auringon aktiivisuus on kuulemma huipussaan ja voimakkaampi mitä ennustettu. Kuinkahan paljon se vaikuttaa maapallon lämpötilaan?

Vaikea sanoa tuosta enempää kuin että syksy on alkanut lämpimästi.

[Roope]

Meteorologi Kerttu Kotakorvelta pukkaa uutta kirjaa. Markkinointistrategiaksi on valittu uhriutuminen.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi saa haukkuja ja vihaviestejä jopa sääkartan värien vuoksi: "Minun pitää huolehtia turvallisuudestani"

Meteorologi Kerttu Kotakorpi puhuu ilmastonmuutoksesta, vaikka sen takia hän saattaa saada joskus jopa tuhansia vihaviestejä.

[...]

Kova tuuli tuivertaa tukkaa, kun Kerttu Kotakorpi, 36, kävelee Lammassaareen vieviä pitkospuita. Tällaisista säistä hän tykkää: myrskytuulista, ukkosista, kaatosateista.

"En toivo kenellekään mitään vahinkoja, mutta voihan ilmiöitä silti ihastella", Kerttu Kotakorpi sanoo.

Ollaan yhdessä hänen suosikkipaikoistaan Helsingissä. Yleisradion tv-meteorologi yrittää arjessaan päästä luontoon niin usein kuin mahdollista, vaikkapa edes puistoon piipahtamaan. Se kun yksinkertaisesti tekee ihmiselle niin hyvää.

Sitä Kotakorpi ei kerro, mikä pääkaupungin viheralueista sijaitsee lähimpänä hänen kotiaan.

Hänellä on siihen hyvä syy.

Kerttu Kotakorpi ilmastodenialistien hampaissa
...

Seura 12.9.3023  (maksumuuri)

Kerttu Kotakorpi on saanut vihat niskaansa jopa sääkartan värin vuoksi – Näin meteorologi huolehtii turvallisuudestaan

Ylen tv-meteorologina tutuksi tullut Kettu Kotakorpi kertoo saamistaan vihaviesteistä Seuran haastattelussa.

Kun Kotakorpi seisoi punaisena hehkuvan sääkartan vieressä ja kertoi sääennusteen lupaavan helteitä, osa tv-katsojista suivaantui.

Kun Kotakorpi avasi Twitterin (nykyinen X), hän luki kommentteja, joissa häntä syytettiin henkilökohtaisesti sääkartan punaiseksi muuttamisesta. Kommentoijien mielestä meteorologi yritti pelotella ihmisiä ilmastonmuutoksella ja saada asiat näyttämään pahemmilta mitä ne ovat.

– Sääkarttojen värimaailma on yksi ilmastoidealistien suosikkiaihe. Normaali ihminen tajuaa, että minä en valitse karttojen värejä ja ne ovat kaikille samat, Kotakorpi sanoo Seurassa.

Iltalehti 14.9.2023

Kerttu Kotakorpi on saanut osakseen rajuja syytöksiä

SUOSIKKIMETEOROLOGI Kerttu Kotakorpi on tarkka yksityisyydestään, sillä ilmastoaiheet kuumentavat tunteita. Hän kertoo saamastaan vihapalautteesta Seura-lehdessä.

Erään rutiininomaisen säälähetyksen jälkeen Kotakorpi vastaanotti syytöksiä X:ssä siitä, että hän olisi itse muuttanut sääkartan punaiseksi. Kommentoijat syyttivät Kotakorpea tahallisesta pelottelusta ilmastonmuutoksella.

– Sääkarttojen värimaailma on yksi ilmastodenialistien suosikkiaihe, Kotakorpi kertoo Seuralle.

Kotakorpi haluaa pitää huolta omasta turvallisuudestaan.

Kotakorpi kertoo lehdelle, että hän saattaa saada maalitusta osakseen vaikka maastopaloista tai tulvista kerrottaessa.

Ilta-Sanomat 14.9.2023

Kerttu Kotakorven uutuuskirja tarjoaa kuvitetun luontoretken suosikkimeteorologin seurassa

Minun luontoni (Bazar) on Kerttu Kotakorven kirjallinen luontoretki, jossa hän yhdistää luontokuviaan ja omia kokemuksiaan viimeisimpään tietoon siitä, kuinka luontomme on suurten muutosten keskellä.

STT-info 15.9.2023

Seura-lehden kuuden sivun haastattelussa Kotakorpi ei kerro mitään konkreettista ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan hän puolustaa ilmastonmuutoksella pelottelua.

"Paljon on sellaista ajattelua, että suomalaiset jotenkin hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Se on kammottava ajatus. Emme ole irrallisena saarekkeena täällä, mikä tullut myös koronan ja Venäjän sodan myötä ilmi. Ja onhan meillä ollut paljon esimerkiksi satovaurioita."

Eli jopa meteorologille on tabu tuoda esiin ilmastonmuutoksen hyötyjä ja ynnätä objektiivisesti plussia ja miinuksia.

Tämä on tullut selväksi esimerkiksi ilmastokuolleisuudesta uutisoitaessa. Ilmastonmuutoshan vähentää ilmastoon liittyviä kuolemia Suomessa, kun kylmyyskuolemat vähenevät selvästi, mutta uutisointi keskittyy pelottelemaan hellekuolemilla, joiden määrä on lisääntyessäänkin vain murto-osa kylmyyteen liittyvistä kuolemista.

Siispä hän on puhunut ja viestinyt ilmaston lämpenemisestä – ja se jos mikä onkin sitten herättänyt tunteita ja välillä pelottavaakin palautetta. Kotakorpi pitää itseään tiedenaisena mutta saa usein kuulla olevansa puolueellinen väärän tiedon levittäjä.

"On tosi hassua, että joku ajattelee niin, mutta minkäs mä sille voin. On pelottavaa ja surullista, että jos pitää ilmastosta meteliä, pitäisi olla varovainen. (..) Eihän joltain sotakirjeenvaihtajaltakaan pyydetä, että voisitko kertoa jotakin positiivista ja jättää ikävät asiat kertomatta, koska ihmisille tulee paha mieli."

Median yhteistyö valehtelevan sotakirjeenvaihtajan kanssa loppuu lyhyeen, kun käy ilmi, että hän on värittänyt juttujaan raflaavammiksi.

Ilmastojournalismissa on toisin. Kerttu Kotakorpi esitetään tiedenaisena ja auktoriteettina siitä huolimatta, että hän edellisessä kirjassaan esitti ilmastonlämpenemisen todennäköiseksi kehityskuluksi IPCC:n vain referenssiksi tarkoittamaa RCP8.5-skenaariota ja neljän asteen lämpenemistä, minkä hän ja koko tiedeyhteisö tietää päinvastoin äärimmäisen epätodennäköiseksi, käytännössä mahdottomaksi.

Mutta ilmastojournalistinen näkökulma ei siis ole, että meteorologi Kotakorpi valehtelee ilamstonmuutoksesta pelotellakseen suomalaisia, vaan että ilmastodenialistit ovat lähettäneet sääkartan väreistä tuhansia vihaviestejä kivalle luontotytölle, joka joutuu pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

[Lalli IsoTalo]

Kerttu Kotakorpi ilmastodenialistien hampaissa.

Maailmasta tuskin löytyy ensimmäistäkään ihmistä, joka kieltäisi ilmaston olemassaolon.

Denialismiksi on kutsuttu tilannetta, jossa väitteen mukaan henkilö kieltää asian, jonka tiedeyhteisö kykenee todistamaan mm. toistettavin ja tilastollisesti merkitsevin mittaustuloksin.

[ämpee]

Kova tuuli tuivertaa tukkaa, kun Kerttu Kotakorpi, 36, kävelee Lammassaareen vieviä pitkospuita. Tällaisista säistä hän tykkää: myrskytuulista, ukkosista, kaatosateista.

Tuo korostamani osuus ei ole mitenkään poikkeuksellinen, sillä olen viime aikoina löytänyt uutta huvittumisen aihetta Ilmataiteen laitoksen 10 päivän sääennusteiden parissa käytävästä "kaksintaistelusta".
Jo entuudestaan tuo 10 päivän sääennuste on ilahduttanut muuttuvuudellaan jota tapahtuu päivittäin moneen otteeseen, mutta nykyään siellä ennustajien joukossa on joku joka tykkää: myrskytuulista, ukkosista, kaatosateista ja joku toinen joka ei halua, että niitä salamoita ja muita äärimerkkejä kylvetään palsta täyteen vain siksi että sattuu tykkäämään, joten se ennestään ilahduttanut ennusteiden vaihtuvuus on ääreytynyt.
Ehkä samainen äärihenkilö on myös kunnostautunut äärihelteiden ennustamisessa, joissa niissäkin on onnistuminen ollut kuluvana vuotena erittäin heikkoa ja päivittäiset korjailut äärijyrkkiä.

Tähän seurantaan innosti eräs päivä jolloin ennusteessa oli kirkas aurinko vailla pilviä, ja katseen nostaminen tietokoneen näytöstä ikkunan läpi näytti umpiharmaata taivasta josta aurinkoa oli turha haeskella.
Kun ennustaminen ei onnistu edes samalle päivälle niin uskottavuutta vuosisadan loppuun ulottuvissa ennusteissa ei ole.

Punaväri sääkartoissa osoittaa vain alan ääripolitisoitumista ja siitä toisaalta sopiikin valittaa mutta on kuitenkin muistettava ettei kukaan yksittäinen ihminen siitä ole vastuussa, joten Kotakorvelle tästä on turhaa niuhottaa.
Vielä ihan hiljattain näyttäisi olleen politiikasta vapaitakin ennusteita jossain onnellisemmassa paikassa.

[insinörtti]

Muutenkaan matka ei tietenkään saastuta silloin, jos sitä ei itse maksa. Vastikkeetta saatu matka tai raha on puhdasta rahaa jonka hiilijalanjälki menee tuhman veronmaksajan taakaksi. Ihan vas/vihr talouspolitiikan alkeita.

[Roope]

Maria Ohisalon puhe puoluekokouksessa 19.9.2020

Moni on nähnyt internetissä jo vuosia kiertäneen meemikuvan, jossa koira istuu palavassa huoneessa kahvikupin kera ja sanoo "this is fine", niinkuin kaikki olisi kunnossa.

Tämä on tilanne, jossa olemme pitkään ilmastonmuutoksen torjumisessa olleet.

Viimeistään kuluneen vuoden aikana tarpeeksi monella on ollut rohkeutta sanoa ääneen, että tilanne ei todellakaan ole hyvä näin.

Sen on voinut lukea Eduskuntatalon edustalla mieltään osoittaneiden nuorten kylteistä ja kansalaisaloitteista, yleisönosastokirjoituksista ja Facebook-päivityksistä.

Nyt, kuten ei koskaan muulloinkaan, ole oikea hetki sivuuttaa nuorten ilmastoaktivistien perusteltua hätää tai sulkea heiltä korvia. Ilmastoliikkeen huoli on oikeutettu ja heille kuuluu myös kiitos ilmastoasioiden esillä pitämisestä ja päättäjien jatkuvasta kirittämisestä.

Jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista ei pidetä kiinni, on seurausten mittakaava kasvanut sellaiseksi, että sen hädin tuskin käsittää.

Seuraavan 50 vuoden aikana jopa kolme ja puoli miljardia ihmistä on vaarassa joutua ilmastopakolaiseksi, koska heidän kotinsa muuttuu yhtä kuumaksi kuin Saharan autiomaa.

Vihreiden puheenjohtaja Ohisalon kuvaus perustuu yhden tutkimuksen äärimmäiseen RCP8.5-skenaarioon, jossa hiilidioksidipäästöihin ei puututtaisi 50 vuoden aikana lainkaan. Lisäksi laskuharjoitus kuumilla alueilla 50 vuoden päästä teoriassa asuvista ei tarkoita tutkimuksessa ilmastopakolaisuutta.

Puheenjohtaja Ohisalon skenaarion todennäköisyys on nykytiedon valossa käytännössä nolla, mutta silti hän käyttää sitä perusteena ääriradikaalille ilmastopolitiikalle, joka kovinkaan paljon liioittelematta mullistaisi kaiken. Tällaista tunnetut faktat ohittavaa pelottelua tuskin katsottaisiin näin kyseenalaistamatta millään muulla politiikan sektorilla, mutta ilmastohysterian lietsominen on Suomessa pyhä asia.

Höblän artikkelissa käsitellään tuota Ohisalonkin käyttämää älytöntä meemirinnastusta, että istumme ilmastonmuutoksen seurauksena palavassa talossa, emmekä edes ymmärrä sitä.

Hbl: Krönika: George Orwell hade rätt – människan är en hund i ett brinnande hus 17.9.2023  (maksumuuri)

Useimmat ihmiset ovat nähneet sen, meemin, jossa sarjakuvakoira, jolla on pieni hattu, istuu sohvapöydän ääressä, kun raivoava tuli hiipii lähemmäksi.

Koira, jonka on piirtänyt kuvittaja K.C. Green sanoo, että this is fine – tämä on hyvä.

Koira olemme me. Tuli on totuus, jota me emme uskalla tunnustaa.  (käännös)

Otetaan esimerkiksi ilmastokatastrofi. Kaiken kaikkiaan useimmat ihmiset ovat samaa mieltä siitä, että "katastrofi" on oikea termi, että meidän on ryhdyttävä toimiin ja nopeasti. Mutta vaikka yhä useammat ihmiset elävät ilmastonmuutoksen seurausten kanssa tai kuolevat niihin, riittäviin toimiin ei ryhdytä riittävän nopeasti.

Kuten meemissä oleva koira, juomme kahvimme. "Tämä on hyvä."

Leveysasteillamme katastrofia, joka on jo tosiasia Euroopan mantereella, kuvataan pikemminkin kultaiseksi mahdollisuudeksi ylläpitää kasvua. Vihreä siirtyminen puhtaaseen energiaan luo mahdollisuuksia – investointeja, työpaikkoja ja vientiä – Suomen kaltaiselle maalle, se sanoo.

Rauhoittava poliittinen viesti voidaan kääntää seuraavasti: tavallisten kansalaisten ei tarvitse muuttaa tapojaan tai alentaa elintasoaan. Kulutus voi jatkua, koska pian se on "vihreää" ja ympäristöystävällistä. Huolehtiminen tai – kuten jotkut aktivistit – nopeampien ja jyrkempien toimenpiteiden vaatiminen ei auta.  (käännös)

Ketkä ovat "me", jotka ovat samaa mieltä termistä "katastrofi", joka tarkoittaa tässä tarkalleen ottaen mitä? Mistä nopeista toimista ollaan samaa mieltä?

Suurinta osaa maailman ihmisistä nimittäin ei kiinnosta, ja niillä, joita kiinnostaa, eli lähinnä osaa länsimaisesta keskiluokasta (se "me", jota näillä teksteillä yritetään syyllistää), ei loppujen lopuksi ole mahdollisuutta vaikuttaa itse ilmiöön, vaikka alentaisivat elintasoaan tai räyhäisivät muille kuinka paljon tahansa.

Enkä näe Suomessa tosiasiallista katastrofia sen enempää ikkunasta kuin parhaista ennusteistakaan. Tämä talo ei ole tulessa, eikä tule olemaan tulessa, elleivät aktivistit ja fanaatikkopoliitikot sitä tahallaan sytytä. Ilmastonmuutoksen kehityksen kannalta taas on samantekevää, millaisilla poliittisilla viesteillä meitä pommitetaan tai muuttavatko tavalliset kansalaiset tapojaan aktivistien ja fanaatikkopoliitikkojen haluamiksi.

Orwellin kirjoituksista ja hänen kirjastaan ​​omaksuttava opetus ei ole se, että hän näki etukäteen mitä oli tulossa ja että elämme nyt orwellilaisessa maailmassa. Orwell oli oikeassa, mutta ennen kaikkea analysoidessaan politiikan mekanismeja ja ihmisen kykyä "kaksoisajatteluun" - pitää kiinni kahdesta uskomuksesta samanaikaisesti, vaikka ne ovat ristiriidassa keskenään.

Toisin sanoen: voimme toisaalta ymmärtää, kuinka elämäntapamme liittyy suoraan maapallon luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kuinka tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Toisaalta yritämme tehdä asialle vähän, koska olemme "oikeutettuja" nykyiseen elintasoomme - jopa korkeampaan.  (käännös)

Hohhoijaa. Jos aloitettaisiin vaikka siitä, että ilmastonmuutos ei ole likimainkaan suurin ongelma maailman ihmisten elämässä. Siksi toisekseen maailman ihmisillä ei ole mitään yhtä yhteistä tietoisuutta tai tavoitetta.

Minun nähdäkseni ilmastonmuutos on jo ongelmana pääpiirteissään ratkaistu, mutta sitä ei vain ole viitsitty kertoa tavallisille kansalaisille, joiden pitäisi vielä rahoittaa avoimella shekillä "vihreä siirtymä" ja pari muuta pikku juttua.

Että voitaisiinko jo vihdoin siirtyä thunbergiläisestä meemitodellisuudesta tavallisia kansalaisia ihan oikeasti uhkaavien ilmiöiden torjumiseen?

[Caucasian]

Arktinen alue kääntyy juuri näillä näppäimillä jäätymisen puolelle, kuten joka vuosi. Mitään katastrofia ei siellä tapahtunut tänäkään kesänä. Ilmasto on lämmennyt, mutta ei mitenkään tolkuttomasti. Sitäkään ei oikeasti tiedetä johtuuko minkä verran ihmisestä, minkä verran päästöistä, minkä verran RAKENTAMISESTA (=kasvillisuus asfaltiksi ja betoniksi eli aavikoksi luonnon kannalta), minkä verran ylipäänsä energian käytöstä (KAIKKI energia muuttuu LÄMMÖKSI), minkä verran auringon aktiivisuudesta, minkä verran liikaväestöstä, minkä verran sademetsien hakkuista ja kaskeamisesta jne.
Hiilidioksidi vaikuttaa liian yksinkertaiselta vastaukselta monimutkaiseen mekanismiin.