Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Melbac]

Mihin tämä sinun jatkuvalla syötöllä tykittämäsi peak oil -ennuste perustuu? Maailmassa on merkittävät määrät hyödyntämättömiä öljy- ja kaasuvaroja, joita tuskin tullaan hyödyntämäänkään, koska megatrendi on pois fossiilisista polttoaineista. Tämä ei kuitenkaan johdu öljyn ja kaasun ehtymisestä, kuten olemme nähneet.

Valitettavasti öljystä tullaan käyttämään kaikki kaupallisesti hyödynnettävä pois. Sähköautot ovat teknologiakupla ja humpuukia. USA:n lähiöt perustuu yksityisautoilulle ja sinne myydään kaikki öljy. Öljyhuippu tulee joskus mutta lasku ei välttämättä ole nopea vaan kulutus tulee jatkumaan huipunkin jälkeen tasaisena.

Trendi taitaa olla että öljylle ja siitä saataviin aineisiin etsitään vaihtoehtoja jotka on taloudellisia.Sähköautot ei sinäänsä ole kupla mutta ne ei vaan sovellut kaikkeen mihin niitä nyt ollaan tarjoamassa ja öljy tulee olemaan kuvioissa vielä pitkään.

[Totti]

Tuulivoimajuttua Keskipohjanmaa-lehdessä. Laitan tähän ketjuun kun en sopivampaa löytänyt. Aasinsilta aiheeseen löytyy lopusta.

Kun kunta sallii tuulimyllyjen rakentamisen johonkin alueelleen, voimayhtiö saa pakkolunastaa johtolinjaukselle pilkkahinnalla 60 metriä leveät johtoaukeat.

Noin leveä aukea viittaisi 400 kV johtoon tai ehkä useaan vierekkäiseen linjaan. 110 kV tarvitsee alle 30 m.

Vaihtoehtona olisi kaivaa kaapelit maahan, jolloin johtolinjan vaatima leveys olisi yksi (1) metri.

Korkeajännitejohdot tarvitsevat enemmän kun metrin johtokäytävän. 110 kV johdoille yli 5 m taitaa olla normi ja 400 kV jotain tätä enempää (en muista ulkoa enkä nyt löytänyt tietoja).

Korkeajännitejohtojen kaivaminen maahan on varsin kallista ja yleensä se tehdään vain joitain kilometrejä ja alueilla, joissa ilmajohto ei tule kyseeseen kuten asutusten läpi mentäessä.

Niin kauan kun tuulivoimaloita rakennetaan maalle ilmajohdot leveine johtokäytävineen, ovat realiteetti, ei voi mitään.

Olen aikoinaan kannattanut tuulivoimaa, mutta nykyään pidän niitä aika lailla huuhaana lukuisten ongelmien takia. Teknisesti tuulivoima toki toimii, mutta jo se, että ihmisten elinympäristö pilataan jättimäisillä pyörivillä laitteilla, on peruste hylätä ainakin maatuulivoimalat lähes kokonaan.

Ruotsissahan näitä on tarkoitus rakentaa tuhansittain tuhoten maisemat, elinympäristön luonnonsuojelualueet, kaikki. Ruotsalainen verkkolehti Samhällsnytt tekikin pari videojuttua tästä. Valitettavasti ne ovat vain ruotsiksi, mutta pakkoruotsin omaksuneet voivat ottaa niistä osaa tässä:

Osa 1: https://www.youtube.com/watch?v=wk9URPZ-BOk
Osa 2: https://www.youtube.com/watch?v=ugkaUOzsjvs

Osassa 1 nostetaan esiin miten mm. maaseudun yrittäjien elinkeino tuhotaan massiivisilla tuulivoimaprojekteilla, ihmisten kodit muuttuvat asuinkelvottomaksi ja menettävät arvonsa roottoreiden vilkkumisen takia.

Ongelmaksi on muodostunut erityisesti se, että voimaloiden koot ovat kasvaneet jättimäisiksi (satoja metrejä korkeita), jolloin niiden vaikutusalue on varsin suuri näkyen kauas.

Osassa 2 tarkastellaan tuulivoiman epäekologisuutta. Jättimäisiä metsäalueita raivataan ja maa revitään auki perustuksille, johdotuksille ja muulle infralle. Sitten on tosiaan nämä leveät johtokäytävät, joita joudutaan raivaamana ulos jokaisesta tuulipuistosta kantaverkkoon.
Esimerkiksi yhden tuulimyllyn perusta vie järisyttäviä määriä betonia ja rautaa. Tässä suomalaisen Peikko technologyn video:

https://www.youtube.com/watch?v=B4jEFPdUiMs

On myös ilmennyt, että tuulivoimaloiden elinikä ei ole lähellekään sitä mitä ajateltiin. Esim. siipien elinikä on keskimäärin vain 7 vuotta ja merivoimaloissa jopa vain vuosi. Siipiä ei voi edes kierrättää eikä ne mätäne vaan jäävät jätealueille hamaan tulevaisuuteen saakka.
Uusi tieto itselleni oli miten suuri määrä mikromuoveja leviää ympäristöön tuulivoimaloista. Norjalaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin oin 62 kg / turbiini / vuosi siis satoja tonneja jos visio tuhansista tuulivoimaloista toteutuu.

Ihan oma ongelmansa on, että tuulivoiman osuus ei voi olla kovin suuri ennen kun koko sähköverkko muuttuu epästabiiliksi. Tuulivoiman jatkuvat muutokset tehossa joudutaan kompensoimaan säätövoimalla. Sen suhteellinen määrä vähenee, mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan eikä säätövoima enää kykene kompensoimaan vaihtelevaa tuulitehoa. Tällöin syntyy kuormituspiikkejä joka polttaa verkon sulakkeita ja komponentteja.

Minusta tuulivoimaa ei missään nimessä pitäisi enää laajentaa Suomessa ainakaan maalla. Ne pilaavat koko elinympäristön. Merivoima tältä osin parempi, mutta se on kalliimpaa ja kärsii samoista stabiiliusongelmista kun maavoimala ja vaatii paljon enemmän ja kalliimpaa huoltoa.

[Ajattelija2008]

Sähkön day ahead -spothinta nousi tänään Suomessa ja Saksassa uuteen ennätykseen Nord Poolissa. Syynä on se, että Eurooppaan ennustetaan vähän keskimääräistä viileämpää säätä viikoksi.

Toivon Saksaan kovaa pakkastalvea. Sähkökatkot kertoisivat äänestäjille, mitä heidän kannattamansa pääpuolueet ovat menneet tekemään.

[haermae]

Minun käsitykseni mukaan jopa pien- ja keskijänniteverkossa maakaapelin tarvitsema suoja-alue (jonne ei siis istutella puita) on parin metrin luokkaa. Tämä käsitys tosin on peräisin omasta kokemuksesta, kun kaivoin lankomiehen harrastustiloihin ojaa pienjännitekaapelille, ja paikallisen energiayhtiön edustaja kävi aloitustapaamisessa kertomassa vaatimuksista.  Toki kaksi metriä on valtavasti vähemmän kuin ilmajohtojen vaatima suoja-alue. Maakaapelointia metsään tehtäessä useimmissa tapauksissa  joudutaan lyömään metsää nurin vielä kahta metriäkin isommankin käytävän alueelta ainakin osalta kaapelilinjaa.

1 m leveyden otin artikkelista. Tottakai rakennusaikainen ura on vähintään työkoneiden levyinen, mutta valmistumisen jälkeen uraa ei tarvi huoltaa. Suurjännitepuoli on minulle jokseenkin vierasta aluetta, enkä tarkoita totuuksia julistaa.

Ainut pakollinen kuvio mikä tuli mieleen pienjännitekaapeleille, on väh. 70 cm asennussyvyys ja keltainen merkkinauha kaapelin päälle, olikohan 20 cm ylöspäin. Kaivamalla tehtyyn ojaan kaapelin ympärystän täyttö hiekalla tai pienirakeisella murskeella, terävät kivet pois. Puiden juuret eivät kaapeleita vahingoita, joten ei sen väliä vaikka linjalle puita kasvaakin. Istuttaa ei kannata ihan linjan viereen, sillä puu kuolee jos juuret katkaistaan läheltä runkoa kaivantoa mahd. myöhemmin avatessa. 2 m istutusetäisyys oli siis ainakin hyvä ohje, vaikkei määräys olisikaan.

Tämän takia ei kannata ihmetellä, että energiayhtiöt ja muut alan toimijat mieluiten rakentavat tuulivoimaloiden tarvitsemat siirtolinjat ilmaan. Jos kaikki rakennettaisiin maahan, myös sähkön hinta olisi jatkossa jotain ihan muuta kuin se nyt on.

Viranomaissääntelyä on vähän joka asiaan, ja sen kanssa on vain elettävä. Jos määräys olisi että piuhat maahan, silloin tuulivoimayhtiön pitäisi vain ottaa ottaa kustannus huomioon kannattavuuslaskelmassaan, ja jättää se hevonkuusennevan rupeli rakentamatta, jos investointi ei näytä kannattavalta pitkän kaapeloinnin takia.
Ei yksittäisen (jopa ulkomaisen) yrityksen halu rakentaa voimala syrjäseudulle, kauas runkoverkosta, saa olla peruste yleiselle sähkönhinnan korotukselle. Eikä maiseman tuhoamiselle.

Olisi pitänyt taustatiedoksi mainita, että omasta mielestäni Suomessa ei tarvita yhtään tuulimyllyä. Niiden rakentamisessa kun ei ole mitään järkeä. Mutta kun niitä nyt tehdään, niin pitäisi firmojen tuhotöitä edes jotenkin hillitä, ja maksattaa kustannukset niillä.

Jotenkin rupeleista tuli Euroopan laajuinen uskonto, jonka nimeen Suomessakin vannotaan, ja sivuutetaan kaikki niistä aiheutuvat haitat. Silmää räpäyttämättä pilataan koko maan maisemat turhilla rupeleilla ja turhilla sähkölinjoilla, vaikka toisaalla melkein mikä tahansa pienikin rakentaminen voi pysähtyä ympäristövaikutusten arviointiin.
Ei ole tunturiluontokaan minkään arvoinen kun tuulivoimayhtiö haluaa euronsa (https://www.kaleva.fi/rauhallista-eramaatunturia-valjastetaan-sahkontuot/4113487, maksumuuri). Onnea vain, retkeilijät, uusista uljaista maisemista.

Jäsen Totti jo kirjoittikin ansiokkaasti auki rupeleiden ongelmia. Listaan voi lisätä matalataajuiset äänet joita ei kuule, mutta jotka silti aistii häiritsevinä. Katselin joskus melumittaus-käppyröitä, ja kaikissa oli alarajana 20 Hz, ikäänkuin sitä pienempiä taajuuksia ei olisi olemassakaan. Matalat äänet kantavat kauas, ja esim. tärisyttävät rakenteita.

Jos rupeleita on ihan pakko rakentaa, uskontunnustuksena, se pitäisi rajata paikkoihin joissa on jo ennestään korkeajännitelinja ja mielellään iso sähkönkäyttäjäkin lähellä, mutta ei asutusta. Satamien ja isojen teollisuusalueiden kupeeseen, jne.

...
Ja kun talojen tai kotimaisesta puusta valmistettujen huonekalujen elinkaari harvoin kestää yli sataa vuotta, eipä tuokaan hiili pysy niin kauaa pois kierrosta kuin hakkaamattoman ja muutenkin luonnontilaaan jätetyn metsän hiili keskimäärin pysyisi.
Niinpä tuulivoimaloiden vaatimien siirtolinjojen hakkuukäytävien vaikutus Suomen metsien hiilensidontaan yhtään pidemmällä aikavälillä on kaiken järjen mukaan täysin mitätön.
Ja eikö se ollutkin niin, että jos jonkun toimijan (valtion, energiayhtiön, muun yhtiön jne.) osuus globaaleista päästöistä tai jostain muusta päästöjen summasta on promilleluokkaa, sen ei tarvitse tehdä mitään näitä päästöjään vähentääkseen ainakaan kovin nopeasti?           

Hyvä kirjoitus CO2:een liittyen. Erityisesti tuo huomio hyötykäytön ja luonnontilaan jättämisen samanarvoisuudesta, olettaen että laskelma on oikein. Siinähän putosi kerralla pohja pois vihreiden hiilinielulla perustellulta 30%:n suojeluvaatimukselta.

Oma CO2-juttuni oli sellaista irvistelyä CO2-uskonnolle. Eipä suomalaisten tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ole mitään merkitystä maapallon mittakaavassa kunhan vaan jokseenkin ihmisiksi elellään.
Mutta, jos toisaalla punnitaan lehmien pieruja ja syyllistetään suomalaisia lihansyöjiä Etelämantereen sulattamisesta ja jonkun Togopogo-saaren hukkumisesta ihan heti justiinsa 1000 vuoden sisään, niin joutavatpa rupelien rakentelijatkin laskemaan jokaisen risun katkaisemisen vaikutuksen ilmastoon.

CO2-uskonnon voittokulku on minulle yhtä hämmentävää kuin tuulivoima-uskonnonkin. Molemmissa jotkut ovat keksineet uuden tavan siirrellä toisten rahoja omasta mielestään oikeampiin paikkoihin, ja jotenkin saaneet uskoteltua yleisesti hyväksytyksi totuudeksi että se on luonnollista, vältttämätöntä, sekä hyödyksi ja pelastukseksi niille joiden rahoja siirrellään.
Uskontojen ympärille on rakenneltu anekauppa-systeemit, joilla omaatuntoaan vapaaehtoisesti tai pakolla puhdistaa. CO2-tase, päästökauppa, vihreä sähkösopimus, hiilitulli, näitä riittää. Perisyntejä, CO2:n tuottamista ja uusiutumattoman energian kuluttamista, pitää kaiken aikaa katua ja hyvitellä. Voipakettia ostaessakin pitää katsoa että se on hiilineutraali; jos ei heti niin ainakin 2035 mennessä.

[artti]

Kasvihuoneviljelyssä hiilidioksidia käytetään sadon parantamiseen. Teollinen vallankumous perustui ensin kivihiilen polttamiseen ja sitten maaöljyn polttamiseen ja maakaasuun polttamiseen. Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, joka parantaa satoja peltoviljelmillä samalla, kun ilmakehään lisätty hiilidioksidi toimii kasvihuonekaasuna, joka tuottaa lämpöä kylmyyteen

Poliittinen ideologia ja tiedotusvälineiden taustavoimat pyrkivät pääsemään käsiksi veronmaksajien rahoihin pyrkimyksellä puhaltaa veronmaksajien rahat verkostolle, jonka ilmeinen onnistuminen kertoo, että parlamenttivaaleilla parlamenttiin valitut veronmaksajien edunvalvojat väistelevät tehtäväänsä valvoa veronmaksajien etua, että veronmaksajat pystyisivät edunvalvojiensa välityksellä tehokkaasti puuttumaan politiikassa rehoittavaan veronmaksajien rahoilla rötöstelyyn. Poliittinen ideologia ja tiedotusvälineet harjoittavat aggressiivista pelolla alistamiseen perustuvaa veronmaksajien rahan siirtämistä epämääräisiin ja konkretian puuttumisesta kärsiviin ilmastorahastoihin, jota voitaisiin tutkia veronmaksajien rahan kavalluksena. Kavallus on rikollisuuden muoto, jossa kavaltaja kavaltaa vastuulleen uskottua rahaa, jota nimenomaan on, että poliitikko siirtää valtavia summia veronmaksajien rahaa hämäriin suuntiin

[Roope]

Ilmastonmuutos tulee ja tappaa Helsingissä. Ainakin jos uskoo Helsingin Sanomia.

Helsingin Sanomat: "Tämä ei ole enää teoriaa" – Tervetuloa tulevaisuuden Helsinkiin, jossa ilmastonmuutos tappaa ihmisiä 26.11.2021

Uskomattoman epätoivoista maalailua, jossa toimittaja vetää mukaan jopa mahdottoman rcp8.5-skenaarion, vaikka tulos on, että edes rajusti liioitellen Helsinki ei ole vuonna 2050 kuin hieman sateisempi mutta vähemmän kylmä paikka kuin nyt.

Otsikossa mainitut ilmastonmuutoksen aiheuttamat lämpöaalloista johtuvat kuolemat kuittaantuisivat tutkimusten mukaan mennen tullen paljon yleisempien kylmyyden aiheuttamien kuolemien vähentymisellä.

Kolmenkymmenen vuoden kuluttua vuotuinen keskilämpö on Helsingissä noussut yli kaksi astetta ja sademäärä kasvanut kahdeksan prosenttia verrattuna 1900-luvun loppuun.

Se on maltillinen arvio. Tänä syksynä julkaistussa kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportissa todettiin, että lämpeneminen tapahtuu nopeammin kuin aiemmin luultiin.

Jutussa kuvailtu 2050-luvun Helsinki ei siis ole ääripainajainen, vaan jotain tavallista ja arkista.

Siis tavallista ja arkista. Siksi yöllä julkaistun artikkelin otsikkoon piti lisätä aamulla "ilmastonmuutos tappaa", kun siinä oli alunperin vain vuoden 2050 Helsinki, "jonka pimeys on nielaissut".

Eikä tuo mainittu vuosien takaiseen tutkimukseen perustuva arvio ole enää "maltillinen" vaan nykytiedon mukaan jo selvästi yläkanttiin.

Sitten sitä vuoden 2050 Helsingin ilmastohelvetin kuvausta:

Jää Mannerheimintiellä on mustaa. Kolmatta kuukautta jatkuva pimeys nakertaa sielua.

Kun lumisade vihdoin alkaa, se tulee taivaasta ryöppynä. Se sotkee liikenteen ja halvaannuttaa kaupungin.

Lyhenevät talvet ovat yksi isoimmista lähitulevaisuuden turvallisuusriskeistä. Maaliskuussa mittari laskee pakkaselle harvoin. Sitä ennen elämme kuukausia välitilaa, henkistä marraskuuta.

Lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Sataa enemmän, usein tammikuussakin vettä ja räntää.

Jalkakäytävällä liukastellaan: värttinä- ja sääriluita murtuu, päivystyksissä ja Meilahden Siltasairaalan leikkaussaleissa on ruuhkaa.

Eläkeläisiä valistetaan kenkien liukuesteistä monella eri kielellä. Se tehoaa yhtä kehnosti kuin heijastimista valistaminen on tehonnut vuosikymmeniä. Tarvitaan ehkä kenkien nastoituspalveluja tai liukuesteiden ilmaisjakelua ja muitakin teknisiä keinoja torjua liukkautta kuin suolaaminen.

Kunnon lumitalvet ovat niin harvinaisia, että vain niille lapsille ostetaan suksia, jotka pääsevät pohjoisempiin hiihtokeskuksiin tai mummolaan laduille. Pulkkia on yhä, mutta niiden tuottama riemu on helsinkiläislapsille pikahurmaa hädin tuskin valkoisen kuorruttamalla nurmikolla.

Autokolarien riski kasvaa. Se tekee entistä vaikeammaksi päätöksen talvirenkaista: kaupungeissa haluttaisiin siirtyä kitkoihin esimerkiksi melun ja katupölyn takia, mutta onko nastoista varaa liukkailla luopua?

Onko enää tarpeeksi lumiauroja ja ajajia niille? Tai tyhjää tilaa lumikasoille?

Jos ei ole, kaupunki pysähtyy. Joukkoliikenne hyytyy, ja pahimmillaan pelastusajoneuvotkaan eivät pääse kulkemaan.

Valottomuus lisää kaamosmasennusta ja sitä kautta riskiä esimerkiksi metaboliselle oireyhtymälle. Se jopa tappaa. Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä, mutta talvikuukausien auringonvalon määrän vaikutusta itsemurhien määrään on selvitetty myös pitkistä aikasarjoista. Mitä pimeämpi talvi, sen suurempi itsemurhariski – varsinkin miehillä.

Vesi valtaa metrotunnelit, kerrostalojen kellarit ja Meilahden sairaaloiden laajat maan alla olevat tilat. Yksittäisiä ilmoituksia vesivahingoista tulee 90 000, sähköt katkeavat 10 000 taloudelta ja kaukolämpö 50 000 taloudelta. Tietoliikennejärjestelmä on romahtamaisillaan.

Rankkasateista johtuvat hulevesitulvat ovat yksi Helsingin vakavimmista riskeistä ilmastonmuutoksen vuoksi.

Emme voi tietää, kuinka paljon märempää Helsingissä on 30 vuoden kuluttua. Skenaarioita on kuitenkin olemassa. Nämä kolme arvioita näyttävät, paljonko sadetta voisi tulla enemmän verrattuna viime vuosikymmenten (1971–2000) keskisademäärään.

Tähän väliin jutussa heitetään sademäärien kasvamisen arvioimiseksi peliin mahdoton rcp8.5-skenaario "huonoimpana mahdollisena".

Töölöläisen kerrostaloyksiön keittiössä vanha rouva painaa tuulettimen takaisin päälle, vaikka eihän se mitään auta. Ulkona lämpöasteita on 32. Sisällä asunnossa lämpötila on murhaava. Rouvalla on muistisairaus. Jonkun pitäisi vahtia, että hän juo tarpeeksi ja sulkee sälekaihtimet kuumimpaan aikaan keskipäivällä.

Tappavat helleaallot toistuvat 2050-luvulla nykyistä tiheämmin. Kuolleisuus nousee, kun on paljon lämpimämpää kuin mihin ihmiset ovat tottuneet.

Myös lämpenemisen yhteydessä artikkelissa tarjotaan mahdotonta rcp8.5-skenaariota, tosin nyt selittelyllä, että se on "jo epätodennäköinen".

Totutusti ilmastonmuutokseen liitetyn kuolemalla maalailun yhteydessä ei mainita, että ilmastonmuutos nettona vähentää kuolleisuutta Suomessa ja Töölössä.

Tehokkaita viilennyskeinoja on. Ehkä vanhan rouvan koti saadaan kytkettyä osaksi kaukokylmäverkkoa tai ehkä hänellä itsellään on varaa ja taloyhtiön lupa asentaa ilmanlämpöpumppu.

Pumpusta voi syntyä viheliäinen kierre, jos sen tarvitsemaa sähköä ei tuoteta päästöttömästi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Näkisin mielelläni laskelmat, kuinka paljon ilmalämpöpumput "kiihdyttävät ilmastonmuutosta". Ehkä seuraavassa artikkelissa.

Toisaalta ilmastonmuutosta ei oikeasti voi ymmärtää katsomalla vain yhden kaupungin tilannetta irrallaan muusta maailmasta, kuten tässä jutussa on koko ajan tehty.

Helsingin riskikartoituksessa tätä koko pallon kokoista ilmastonmuutoksen ulottuvuutta kuvaillaan sanalla heijastevaikutukset. Niitä on vaikeampi ennustaa, niihin on vaikeampaa varautua, eikä niistä voi yhtä helposti piirtää siistejä animaatioita.

Esimerkiksi:Helsinkiläiselle kotimainen maissi lautasella voi olla ilonaihe, mutta maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos voi aiheuttaa laajaa pulaa elintarvikkeista. Sellainen taas heijastuu lopulta huoltovarmuuteen Suomessakin. Vaikutuksia on myös talouteen, ihmisten hyvinvointiin tai vaikka pakolaisuuteen.

Esimerkiksi todelliseen pakolaisuuteen ilmastonmuutoksella ei ole mainittavaa vaikutusta. Ihmisten liikkuvuuteen vaikuttavat paljon enemmän muut tekijät.

Samoin useimpien ihmisten elämään kuten talouteen ja hyvinvointiinkin tulee vaikuttamaan kertaluokkaa tai kahta enemmän kansallinen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka kuin ilmastonmuutos.

"Parasta on, että hillitsemme ilmastonmuutosta voimakkaasti niillä kaikilla keinoilla, mitä meillä on. Etenkin kaupungeissa ääri-ilmiöihin täytyy samalla varautua. Tämä ei ole enää teoriaa. Asiat muuttuvat", sanoo Juhola.

Varovasti niiden toimien kanssa, sillä emme me Suomessa kuitenkaan pysty valinnoillamme hillitsemään ilmastonmuutosta millään havaittavalla tavalla. Sopeutuminen ja varautuminen on a ja o, ei maailman muuttamisen yrittäminen jalkaa polkien.

Edit:
Jotta valitut tulevaisuusskenaariot saataisiin artikkelissa näyttämään mahdollisimman pahoilta ja muutokset mahdollisimman suurilta, skenaarioiden nollapisteet ovat vuosikymmenten takana niin, että jopa jo toteutuneiden vuoden 2020 lukujen paikalla on vuosikymmentä tai kahta aiemmat ja eri skenaarioissa toisistaan poikkeavat ennusteet.

Pahimmassa skenaariossa pelotellaan näin jopa yli kolmen asteen nousulla vuonna 2050, kun todennäköinen muutos nykyhetkeen verrattuna on noin yksi aste. Vastaavasti sademäärän kasvuksi väitetään jopa 11 prosenttia, kun todennäköinen muutos nykyhetkeen on vain pari prosenttia.

[Golimar]

X

Joskus näkee ajatuksia, ettei aurinko vaikuta ollenkaan ilmastoon. Tällaisen nähdessään kannattaa yrittää hyväntahtoisesti ymmärtää. Ajatuksen esittäjä ei välttämättä ole tietämätön, vaan vain huolimaton. Tarkoituksena onkin ollut sanoa, ettei auringolla ole ilmastonmuutokseen vaikutusta, koska aurinko on niin muuttumaton tai ainakin vähäiset vaihtelut ovat vailla trendiä. Onko sitten todellakin näin, se on tutkimushaaste, mutta myös valtavirtailmastotieteen (=IPCC) käsitys.

Tri Judith Curry on äskettäin kirjoittanut blogiinsa auringon vaihtelun kiistoista (Linkki). Jutusta käy esille, että IPCC on valinnut alhaisen trendimuutoksen vaihtoehdon auringon säteilyn (TSI) muutoksissa, mutta tri Curry kertoo sitten mm. siitä, että satelliittimittauksissa on aikasarjassa aukko, joka estää varhaisimpien satelliittimittausten täsmällisen vertailun juuri tämän auringonsäteilyn muutoksen osalta. Artikkelissa mainitaan sitten myös useat auringon epäsuorat tai TSI:n mittaamisessa näkymättömät ilmastovaikutukset, kuten magneettikentän muutokset.

X

https://roskasaitti.wordpress.com/2021/11/25/auringon-rooli-puhuttaa/

Something Happened on Earth a Million Years Ago, Making Ice Ages More Extreme
https://www.youtube.com/watch?v=ksR0x2nqym8

[Ajattelija2008]

Maija Aallon kirjoitus on niin paksua valehtelua, että määräyksen valehdella täytyy tulla Sanoman hallitsevilta omistajilta Erkon säätiöltä ja Antti Herliniltä. Motiiveja valehteluun on pohdittu tässä ketjussa. Yksi syy ainakin on harhautus: palkankorotuksen vaatiminen unohtuu, kun ihmiset suuntaavat ajatuksensa fiktiivisiin ilmastonmuutoksen haittoihin.

Alla on Kaisaniemen vuosisademäärä. Mitään muutosta ei ole 120 vuodessa. Talven keskilämpötila on vähän noussut Kaisaniemessa 30 vuodessa, mutta Sodankylässä ei ole trendiä. Nämä ovat faktat, joita HS ei vahingossakaan kerro huijattaville ihmisille, eli lehden tilaajille. Tilaajat maksavat lehdelle siitä palveluksesta, että lehti valehtelee päin naamaa.

[akez]

"Parasta on, että hillitsemme ilmastonmuutosta voimakkaasti niillä kaikilla keinoilla, mitä meillä on. Etenkin kaupungeissa ääri-ilmiöihin täytyy samalla varautua. Tämä ei ole enää teoriaa. Asiat muuttuvat", sanoo Juhola.

Mitäpä jos aloittaisimme siitä helpoimmasta päästä? Tästä kaukomailta - aina Afrikkaa, Lähi-itää ja Kauko-itää myöten - tänne hiilijalanjälkeään moninkertaistamaan pyrkivästä porukasta. Sen asyylinkin kun voi kv. sopimusten mukaisesti järjestää ilmastoystävällisemmin johonkin näiden lähtöalueiden tuntumassa sijaitsevaan maahan. Positiivista ilmastovaikutusta voidaan tehostaa vielä alkamalla palauttaa tilapäistä asyyliä täällä jo ihan tarpeeksi nauttineita kotimaihinsa, joissa ovat saattaneet jo jopa lomailla täysin avoimesti. Tätä porukkaa on tänne kertynyt nykyään jopa 200 000 henkilöä.

Näillä yksinkertaisilla toimilla pelastamme Suomen ja koko maailman. Eikö ole jo melkein aivan liian hyvä uutinen ja prospekti ollakseen totta? Tähän päälle vielä ilmastolle turmiollisen ns. kiintiöpakolaismäärän lisäämisen sijaa kyseisen kiintiön nollaaminen ilmastoystävälliseksi, niin olemme jo päässeet varsin pitkälle. Tässä kunnon savottaa ihan konkreettisille ja nopeasti vaikuttaville käytännön toimille, eikö vaan?

[Ajattelija2008]

Säänhaltija ei suosi Eurooppaa. Arktinen alue on jo reippaasti keskimääräistä kylmempi. Suomessa sähkön day ahead -spothinta lauantaille on huikea 18 c/kWh, mikä on kymmenkertainen tavalliseen nähden!

EDIT: 27.11. on lauantai eikä sunnuntai. Yleensä spotsähkö on viikonloppuna hyvin halpaa.

[Isagoge]

Talven keskilämpötila on vähän noussut Kaisaniemessa 30 vuodessa, mutta Sodankylässä ei ole trendiä.

Tämän viestin ensimmäisessä kuvassa on esitetty Suomen alueen lämpötila-anomaliat 1800-luvulta nykyhetkeen, ja kyllä tuossa kahden asteen lämpeneminen näkyy. Varsinkin viimeisen 30 vuoden ajalta trendi on todella selvä. Sadannasta en ole löytänyt vastaavaa kuviota tai vapaasti saatavaa aineistoa ilmatieteen laitokselta (en ole kyllä tosissani etsinytkään). Tässä toisena kuvana kuitenkin sen ennuste tutkimuksesta Ruosteenoja ym. (2016), ja siinä myös lämpötilan kehityksen ennusteet neljällä eri skenaariolla.

[Ajattelija2008]

Talven keskilämpötila on vähän noussut Kaisaniemessa 30 vuodessa, mutta Sodankylässä ei ole trendiä.

Tämän viestin ensimmäisessä kuvassa on esitetty Suomen alueen lämpötila-anomaliat 1800-luvulta nykyhetkeen, ja kyllä tuossa kahden asteen lämpeneminen näkyy. Varsinkin viimeisen 30 vuoden ajalta trendi on todella selvä. Sadannasta en ole löytänyt vastaavaa kuviota tai vapaasti saatavaa aineistoa ilmatieteen laitokselta (en ole kyllä tosissani etsinytkään). Tässä toisena kuvana kuitenkin sen ennuste tutkimuksesta Ruosteenoja ym. (2016), ja siinä myös lämpötilan kehityksen ennusteet neljällä eri skenaariolla.

Sadantaan kuviosi ennustaa mitätöntä 10 % muutosta.

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/joc.3902
Irannezhad (2014) on paras tieto Suomen sadannasta. Siinä ei ole muutosta 1970 jälkeen.

Postaamasi lämpötilaennuste on ilman muuta liian optimistinen. Siinä ennustetaan peräti 0.5 C nousua per vuosikymmen Suomeen, kun globaali trendi on 0.15 C / vuosikymmen (HadCRUT4). Suomen keskilämpötila on noussut mukavasti 1989 alkaen, mutta siinä lienee mukana hyvää onnea. AMO tai joku muu heilahtelu on kontributoinut.

[artti]

Auringonpilkkusykli 25 on alkanut. Auringonpilkkusykli mitataan auringonpilkkuminimistä auringonpilkkuminimiin, joiden välillä on 11 vuotta kestävä auringonpilkkujen nousu ja lasku. Auringonpilkkusyklien satavuotistrendi on havaittavissa vuosisatojen trendistä

https://www.swpc.noaa.gov/products/solar-cycle-progression

Pahoittelut, että Jäämeren merijään pinta-alaa esittämään pyrkivässä satelliittikuvassa on runsain määrin pilviä

https://worldview.earthdata.nasa.gov

Merijää on sensitiivinen ilman ja meren lämpötilan indikaattori. Jäämeren merijään pinta-ala pienimmillään tällä kaudella 10.9.2021

https://seaice.uni-bremen.de/databrowser

Jäämeren merijään kuutiotilavuus on kutistunut erinomaista tahtia ympärivuotisella tasolla, että odotamme toiveikkaasti, että koittaa merijäätön syyskuu

https://sites.uci.edu/zlabe/arctic-sea-ice-volumethickness/

[Roope]

Suomalainen huuhaadokkari Invisible Demons – Tuhon merkit sai täysin kritiikittömän vastaanoton ja runsaasti ilmaista mainosta valtamediassa.

Cannesiin valittu suomalaisdokumentti tarkastelee ilmastonmuutosta tavallisten ihmisten kautta – "He eivät pääse pakoon ilmastoituihin huoneisiin"

Invisible Demons - Tuhon merkit -dokumenttielokuva kuvaa talouskasvun, saasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Intian Delhissä asuvien ihmisten elämässä. Se on ensimmäinen suomalaisdokumentti, joka on valittiin Cannesin elokuvajuhlille. Elokuva on lähdössä maailmanlaajuiseen levitykseen.

Intian Delhissä ihmiset hengittävät myrkyllistä ilmaa, ennennäkemättömät helleaallot koettelevat kaupunkia, rajut tulvat peittävät kadut. Ilmastonmuutos on jo todellisuutta. Invisible demons - Tuhon merkit -dokumentti kertoo muutoksesta tavallisten ihmisten kautta.

– Elokuva tekijä Rahul Jain haastatteli lähes sataa ihmistä, myös tutkijoita ja poliitikkoja, mutta päätyi siihen, että ne, jotka eniten tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta ja jotka näkevät läpi, mitä tapahtuu, ovat ihmiset, jotka elävät keskellä sitä kuumuutta ja ilmansaastetta ja joutuvat hengittämään sitä. He eivät pääse pakoon ilmastoituihin huoneisiin, eivät pääse juomaan pullotettua vettä vaan joutuvat elämään sen keskellä, kuvaa elokuva tuottaja Iikka Vehkalahti.

[...]

Tarttumapintaa löytyy myös Suomesta.

– Olen yrittänyt kertoa, ettei ole hirveän kauaa siitä, kun Suomessa sanottiin, että ydinjätteet eivät ole ongelma, koska ne viedään rajan toiselle puolelle Venäjälle. Aivan kuin kansallinen raja ratkaisisi tämmöisen kysymyksen. Globaalin ilmastonmuutoksen ja pandemian osalta emme ole missään pienessä lintukodossa, jota voidaan suojella. Kyllä tämä tulee vaikuttamaan meihin ja vaikuttaa jo tällä hetkellä koko maailmassa kaikkiin maihin, huomauttaa Vehkalahti.

[...]

Elokuva sai hyvän vastaanoton Cannesin elokuvajuhlilla ja lähtee maailmanlaajuiseen levitykseen. Siitä on ennakoitu seuraajaa Epämiellyttävä totuus -elokuvalle.

– Tässä oikeastaan toteutuu se, mikä maailmassa tällä hetkellä toteutuu, että kansa katsoo vierestä, kun päättäjät eivät tee mitään. Päättäjät puhuvat ja lupaavat, mutta mitään ei tapahdu. Siinä mielessä tämä oli hieno työtehtävä, että kun on aihe, jonka takana seisoo ja haluaa tukea, että keskustelua jatkettaisiin ilmastonmuutoksesta ja että jotain tapahtuisi, niin minusta tämä oli merkittävä työ, summaa Pohjonen.

Tuottaja Vehkalahti lainaa filosofi Georg Henrik von Wrightiä.

– On aikoja, jolloin filosofien ja taiteilijoiden pitää maalata tulevaisuuden kangas niin pimeäksi, että yhteiskunta ja ihmiskunta kieltäytyy menemästä sitä kohti. Tämä elokuva pyrkii juuri siihen.

MTV 25.11.2021

Intialaisohjaajan elokuva syntyi luonnontuhon aiheuttamasta paniikista: "Tunsin vahvaa kuolemanpelkoa"

Rahul Jain ohjasi dokumentin entisestä kotikaupungistaan Intian Delhistä, jossa ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden uhkakuva, vaan tätä päivää. Kaupungin yli 20 miljoonalle asukkaalle arki on näännyttäviä helteitä, vesipulaa, tulvia ja saasteita.

– Elokuva syntyi kokemastani paniikista. Tunsin syvällä sisimmässäni vahvaa kuolemanpelkoa, hämmennystä ja vihaa, Jain sanoo.

Invisible Demons – Tuhon merkit sai Suomen ensi-iltansa perjantaina. Dokumentin keskiössä on Delhi, yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Sen läpi virtaava Yamuna-joki vaahtoaa myrkyistä ja ilma on vaarallista hengittää.

Ilma on täynnä pienhiukkasia, joiden lukemat ylittävät terveydelle haitalliset raja-arvot. Viimeiset kaksi viikkoa Delhin koulut ovat olleet suljettuina saastesumun takia. Ovet pistettiin säppiin, kun ilmanlaatuindeksi näytti lukua 437. Asteikon suurin luku on 500.

Teollisuus, liikenne ja jätteenpoltto syytävät kuolemaa kylväviä saasteita. Arvostettu lääketieteellinen julkaisu The Lancet arvioi, että saasteet olivat syynä yli 1,5 miljoonan ihmisen kuolemaan Intiassa vuonna 2019.

[...]

Tuhon merkit on suomalaistuotantoinen. Sen kuvat ovat apokalyptisiä ja samalla elokuvallisia ja kauniita. Tuottaja-käsikirjoittaja Iikka Vehkalahden mukaan luonnontuhosta on jo tehty paljon tietoa painottavia elokuvia ja reportaaseja, mutta vähemmän sellaisia, joissa lähdetään liikkeelle visuaalisuudesta.

– Meidän tavoitteenamme oli se, että visuaalisuudella ja elokuvallisuudella välitetään viestiä, joka menee pidemmälle kuin pelkkä informaatio. Synnytetään emotionaalinen ja ajatuksellinen suhde siihen, mitä ihminen näkee. Se jättää pysyvämmän jäljen kuin päivittäisten uutisten seuraaminen, Vehkalahti sanoo.

Yle 28.11.2021

Maikkarin ilmastotoimittaja Päivi Mäki-Petäjä on varmaan tarkoittanut kehuksi, että suomalaisesta ilmastonmuutospelottelusta on "ennakoitu seuraajaa Epämiellyttävä totuus -elokuvalle", mutta ei se ole, vaan kuvaa propagandan ja harhaanjohtamisen suhdetta faktoihin ja tieteeseen. Varapresidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon (!) saaja Al Goren "dokumenttihan" on tunnetusti täynnä virheitä ja tarkoitushakuisia ennusteita, joista ollaan nyt 15 vuotta viisaampina hyvin hiljaa.

Delhistä saa ja televisiossa nähdyn mukaan on saatukin dramaattisia ja näyttäviä kuvia intialaisten länsimaalaisille käsittämättömästä köyhyydestä ja kurjuudesta, yhteiskuntaluokkien jyrkästä eriarvoisuudesta, myrkkyjen aiheuttamasta ympäristön saastumisesta ja yleisestä saastaisuudesta.

Ilmastonmuutoksen kanssa millään dokumentissa näytetyllä on kuitenkin vain hyvin vähän tekemistä. Ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut eikä vaikuta Delhiin juuri sen enempää kuin Helsinkiin, eikä tapahtuneita muutoksia tosiaankaan voi havaita Delhin kaduilla kuvatusta elokuvasta vaan ainoastaan tilastoista. Delhin keskilämpötila ei tilastojen mukaan ole viime vuosina noussut vaan laskenut.

Tuhon merkit -dokumentti näyttää Delhin saasteiden kyllästämän todellisuuden

Rahul Jain ohjasi dokumentin entisestä kotikaupungistaan Intian Delhistä, jossa ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden uhkakuva, vaan tätä päivää.

Yle Areena (2 min)

Ilmastonmuutoksen osuus Delhin köyhien ahdingossa on mitätön. Mitähän seuraavaksi keksitään ja kehdataan panna ilmastonmuutoksen syyksi?

[Ajattelija2008]

https://www.drroyspencer.com/2021/12/uah-global-temperature-update-for-november-2021-0-08-deg-c/
UAH MSU -anomalia putosi marraskuussa yllättäen lukemaan 0.08 C, joka on 0.1 C yli paussin. Arktinen alue oli viileä, vaikka Climate Reanalyzerin mukaan se kylmeni vasta marraskuun loppupuolella. Jännä nähdä, onko GISTemp samaa mieltä kuin UAH MSU.

https://climatereanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom
Arktinen alue on kylmä, mikä näkyy Suomessa myös. Katkeaako leutojen talvien sarja? Viimeksi oli kylmää 2013.

https://public.wmo.int/en/our-mandate/climate/el-ni%C3%B1ola-ni%C3%B1a-update
La Niña vallitsee. Toistaiseksi se ei ole näkynyt globaalissa lämpötila-anomaliassa, ellei nyt sitten marraskuu ollut alkusoitto kylmenemiselle.

[Isagoge]

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/joc.3902
Irannezhad (2014) on paras tieto Suomen sadannasta. Siinä ei ole muutosta 1970 jälkeen.

Kiitos mielenkiintoisesta lähteestä. Ilmeisesti kuitenkin tulkitsemme sitä aika eri tavalla. En tiedä, näetkö pelkän abstraktin, mutta jo siinä sanotaan:

The results show that annual precipitation in Finland increased by 0.92 ± 0.50 mm year−1 (p < 0.05) during the study period (1911–2011) (lihavointi minun)...

eli koko tarkasteluperiodin yli 1911-2011 on havaittavissa tilastollisesti merkitsevä nouseva trendi. Tämä selviää vielä paremmin artikkelin luvusta 3.1, jossa todetaan

Trend analysis based on the Mann–Kendall nonparametric test indicated that annual precipitation on a national scale has increased significantly (p < 0.05), by 0.92 ± 0.50 mm year−1, during the years 1911–2011 (Figure 3(a)). (lihavointi minun)

Artikkelin kuvio 3a on tämän viestin liitteenä. Miten kaikesta tästä voidaan tehdä se tulkinta, että tuon tutkimuksen mukaan sadanta ei ole Suomessa ollenkaan muuttunut vuoden 1970 jälkeen?

[Ajattelija2008]

Artikkelin kuvio 3a on tämän viestin liitteenä. Miten kaikesta tästä voidaan tehdä se tulkinta, että tuon tutkimuksen mukaan sadanta ei ole Suomessa ollenkaan muuttunut vuoden 1970 jälkeen?

Kun katsot postaamasi diagrammin positiivisia ja negatiivisia anomalioita 1970 jälkeen, et näe selvää trendiä. Sen sijaan vuodet 1911 - 1969 olivat kuivempia kuin 1970 - 2014. Onko kyseessä mittausvirhe? Emme tiedä.

Ilmastonmuutos ei ole kasvattanut globaalia sademäärää 1980 jälkeen, vaikka on lämmennyt. Miksi? Emme tiedä. Tämä on yksi suuria avoimia kysymyksiä alalla. Sademäärä on pysynyt hämmästyttävän vakiona melkein kaikkialla. Uutiset ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta ovat valeuutisia.

[mannym]

Artikkelin kuvio 3a on tämän viestin liitteenä. Miten kaikesta tästä voidaan tehdä se tulkinta, että tuon tutkimuksen mukaan sadanta ei ole Suomessa ollenkaan muuttunut vuoden 1970 jälkeen?

Kun katsot postaamasi diagrammin positiivisia ja negatiivisia anomalioita 1970 jälkeen, et näe selvää trendiä. Sen sijaan vuodet 1911 - 1969 olivat kuivempia kuin 1970 - 2014. Onko kyseessä mittausvirhe? Emme tiedä.

Ilmastonmuutos ei ole kasvattanut globaalia sademäärää 1980 jälkeen, vaikka on lämmennyt. Miksi? Emme tiedä. Tämä on yksi suuria avoimia kysymyksiä alalla. Sademäärä on pysynyt hämmästyttävän vakiona melkein kaikkialla. Uutiset ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta ovat valeuutisia.

Kirjoitat ajattelija näemmä kirjoittajalle joka sortuu siihen perisyntiin, eli trendien tuijotukseen. Josta he eivät pääse irti niin millään.

Yksinkertaisimmillaan sen voi esittää seuraavasti, ihminen syntyessään on noin 50cm mittainen, siitä hän kasvaa vielä noin 135cm aina ikävuoteen 30 saakka. Jolloin 30 vuoden kasvutahdiksi saadaan keskimäärin 4,5cm vuodessa tai 135cm kokonaisuudessaan. Sitten seuraavan 30 vuoden aikana immeinen menettää pituutta, nikamat painuvat kasaan ja kaikkea jolloin 60 ikävuoden kohdalla pituutta on enää 180cm, hän on menettänyt 5cm pituudestaan. Seuraavan 30 vuoden aikana ryhti kumartuu ja kaikki muukin prakaa, mutta jos oikein ruotoa suoristetaan voidaan nähdä että pituutta ei ole hävinnnyt kuin muutama sentti, sanotaan 3. Jolloin 30 vuoden trendit ovat, +4,6cm/vuosi. -0,166cm/vuosi ja -0,1cm vuosi.

Mutta koska olemme ilmastointitieteen parissa, niin trendilinja on vedettävä koko ajalta, jonka myötä 0 - 90v trendilinja on +1,966cm/vuosi. Eikä 60 vuotta kestänyt kutistuminen, vaikuta koska kokonaisuutena se kasvutrendi on ollut positiivinen.

Eikä mikään saa näitä trendiin tuijottajia muuttamaan mieltään asiassa. 90 äijä kasvaa trendilinjan mukaan pituutta vielä hautaansa asti, vaikka todellisuudessa hän kutistuu/painuu kasaan...

[Ajattelija2008]

Artikkelin kuvio 3a on tämän viestin liitteenä. Miten kaikesta tästä voidaan tehdä se tulkinta, että tuon tutkimuksen mukaan sadanta ei ole Suomessa ollenkaan muuttunut vuoden 1970 jälkeen?

Kun katsot postaamasi diagrammin positiivisia ja negatiivisia anomalioita 1970 jälkeen, et näe selvää trendiä. Sen sijaan vuodet 1911 - 1969 olivat kuivempia kuin 1970 - 2014. Onko kyseessä mittausvirhe? Emme tiedä.

Ilmastonmuutos ei ole kasvattanut globaalia sademäärää 1980 jälkeen, vaikka on lämmennyt. Miksi? Emme tiedä. Tämä on yksi suuria avoimia kysymyksiä alalla. Sademäärä on pysynyt hämmästyttävän vakiona melkein kaikkialla. Uutiset ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta ovat valeuutisia.

Kirjoitat ajattelija näemmä kirjoittajalle joka sortuu siihen perisyntiin, eli trendien tuijotukseen. Josta he eivät pääse irti niin millään.

Yksinkertaisimmillaan sen voi esittää seuraavasti, ihminen syntyessään on noin 50cm mittainen, siitä hän kasvaa vielä noin 135cm aina ikävuoteen 30 saakka. Jolloin 30 vuoden kasvutahdiksi saadaan keskimäärin 4,5cm vuodessa

Kirjoitin yllä, että sademäärä Suomessa pomppasi tuon aikasarjan mukaan 1970, mutta sen sijaan ilmastonlämpenemisen aikana 1989 - 2014 ei näy muutosta.

Eli kuvitteellinen sademies kasvoi aluksi, mutta kasvu pysähtyi.

Olen hieman skeptinen tuon datan luotettavuuden suhteen. Voi olla, että kuivuus 1911 - 1969 on tilastoharha. Irannezhad itse ehdottaa sademäärän nousun syyksi AMO:a.

Globaalisti meillä on paljon enemmän dataa, eikä siinä näy sademäärän kasvua. Lämmin ilma pystyy pitämään sisällään enemmän vesihöyryä. Miksi sademäärä ei kasva? Emme tiedä.

Jääkauden huipun uskotaan olleen maapallolla erittäin kuivaa aikaa, mikä näkyy mm. pölyn suuresta määrästä jääkerrostumissa. Sen perusteella voi sanoa, että globaalin lämpötilan nousu last glacial maximumin jälkeen arviolta 5 C lisäsi globaalia sademäärää huomattavasti. Miksi 0.7 C nousu ei ole kasvattanut sademäärää?

Mitä tulee valemedian "ilmastouutisiin", niin niissä samaan aikaan väitetään, että ilmastonmuutos aiheuttaa sekä tulvia että kuivuutta samalla alueella samaan vuodenaikaan. Esimerkiksi Saksan tulvien väitettiin olevan ilmastonmuutosta ja Suomen viime kesän kuivuuden.

Datan mukaan Euroopan sademäärissä ei ole muutosta, paitsi että Etelä-Norjassa pienellä alueella on sade kasvanut jopa kymmeniä prosentteja 60 vuodessa.

[Ajattelija2008]

http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-extent0/
Huonoja uutisia. Arktinen merijää on edelleen laajimmillaan kuuteen vuoteen.

https://climatereanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom
Arktinen alue pysyy kylmänä.

https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/de-lu/daily/?view=table
Sähkön day ahead -spothinta on Saksassa 26 c/kWh ja Suomessa 21 c/kWh, eli seitsenkertainen normaaliin nähden.

Valemediassa ei ole näkynyt iloista hehkutusta arktisen alueen kylmyydestä?

Onko joku nähnyt valemediassa analyysin siitä, mitkä poliittiset päätökset johtivat sähkön huimaan kallistumiseen? Syyttävä sormi pitäisi osoittaa Saksaa ja Merkeliä. Tämä on retorinen kysymys, koska valemediaa on kielletty arvostelemasta Saksaa ja pähkähullua EU:n hiilidioksidikiintiöpolitiikkaa.

Muistui mieleeni, että USA vastusti maakaasuputken rakentamista Neuvostoliitosta Länsi-Saksaan 1980-luvulla. Syynä oli se, että Länsi-Saksa tulisi riippuvaiseksi. Missä on valemedian analyysi siitä, että Saksan pääpuolueet ovat pyrkineet maksimoimaan maan riippuvuuden Venäjästä viime vuosina?

[Ajattelija2008]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia marraskuussa oli 0.94 C eli 0.3 C yli paussin 2001 - 2014.

UAH MSU antoi vain 0.1 C yli paussin. Nämä kaksi aikasarjaa mittaavat lämpötilaa eri korkeudelta, joten lukujen ei tarvitse olla yhteneviä.

Jostain syystä La Niña ei vielä näy pintalämpötilassa. Odotamme joulukuun lukemia.

[lurkkeri]

Kiinnitin juo tuoreeltaan huomiota tähän WUWT:ssa julkaistuun laskelmaan siitä mitä fossiilisista luopuminen oikeasti merkitsisi: https://wattsupwiththat.com/2021/01/27/bright-green-impossibilities/. Muistutukseksi artikkelin tiivistys.

To summarize: to get the world to zero emissions by 2050, our options are to build, commission, and bring on-line either:
- One 2,1 GW nuclear power plant each and every day until 2050, OR
- 3000 2MW wind turbines each and every day until 2050 plus a 2,1 GW  nuclear power plant each and every day until 2050, assuming there´s not one turbine failure for any reason, OR
- 100 square miles (250 square kilometres) of solar panels each and every day until 2050 plus a 2,1 GW  nuclear power plant each and every day until 2050, assuming not one of the panel fails or is destroyed by hail or wind.

Roger Pielke teki tämän laskelman jo syksyllä -19. Tuohon artikkeliin tämän vuoden tammikuulta Willis Eschenbach on ilmeisesti vähän päivittänyt ja muokannut lukuja.

Minua on vähän vaivannut, ettei tätä faktaa ole pidetty esillä, ja päätin tehdä vastaavan laskelman Suomen osalta. Kas näin: Tilastokeskuksen mukaan (https://www.stat.fi/til/ehk/2020/04/ehk_2020_04_2021-04-16_tie_001_fi.html)Suomen koko energiatuotanto vuonna 2020 oli n. 1,28 miljoonaa terajoulea. Tästä fossiilisten osuus oli: öljy 21%, hiili 6%, maakaasu 6%, turve 3% = 36%. Kun lisätään tähän vielä tuontienergia 4%, vaikka siinä on vähän pohjoismaista vesivoimaa, niin suurin osa on Venäjällä kaasulla ja öljyllä tuotettua energiaa, saadaan mukavan pyöreät 40%, eli n. 0,51 milj.TJ.

Nyt Olkiluoto 3:n on ilmoitettu tuottavan energiaa 1600GW teholla. Kun se kerrotaan vuoden tuntien määrällä (8760) saadaan n. 14 TWH, joka jouleiksi muunnettuna on n. 50,000 TJ, eli 0,05 miljoonaa TJ. Eli fossiilisia korvaamaan tarvittaisiin kymmenen Olkiluoto 3:sta vastaavaa reaktoria, Suomen politiikan mukaan ei siis vuoteen 2050 mennessä, vaan 2035 mennessä. Tai n. 40,000 kappaletta 2MW tuulivoimalaa (muistetaan että maatuulivoima tuottaa n. 20% nimellistehosta. Tosin suurimmat Suomeen suunnitellut kolossit ovat nimellisteholtaan 5,6MW). Olen pyöristellyt vähän lukuja, mutta tästä saa kuvan suuruusluokasta.

Nyt voidaankin sitten kysellä hallitukselta ja vihreiltä poliitikoilta, että miten rakennussuunnitelmat edistyvät.

[keskivertokaveri]

...
Nyt Olkiluoto 3:n on ilmoitettu tuottavan energiaa 1600GW teholla. Kun se kerrotaan vuoden tuntien määrällä (8760) saadaan n. 14 TWH, joka jouleiksi muunnettuna on n. 50,000 TJ, eli 0,05 miljoonaa TJ. Eli fossiilisia korvaamaan tarvittaisiin kymmenen Olkiluoto 3:sta vastaavaa reaktoria, Suomen politiikan mukaan ei siis vuoteen 2050 mennessä, vaan 2035 mennessä. Tai n. 40,000 kappaletta 2MW tuulivoimalaa (muistetaan että maatuulivoima tuottaa n. 20% nimellistehosta. Tosin suurimmat Suomeen suunnitellut kolossit ovat nimellisteholtaan 5,6MW). Olen pyöristellyt vähän lukuja, mutta tästä saa kuvan suuruusluokasta.
...

Paljonkohan tilaa nuo 40 000 tuulivoimalaa tarvitsisivat? Hieman riippuu lähteistä, mutta tuulivoimatoimijat taitavat puhua, että metsää pitää raivata jokaisen voimalan alta 0,5 hehtaaria, ja toisaalla taas sanotaan, että jokaisen tuulivoimalan takia pitää raivata 2 hehtaaria metsää (http://www.maaseutumedia.fi/kaksi-turverekkakuormaa-vastaa-nyt-800-tuulivoimalan-sahkontuotantoa/)

Suomeen rakennetaan 200 tuulivoimalaa vuosittain, erämaata tuhotaan tuulivoimaloiden alta 400 hehtaaria.

Tuulivoimaloita ei voi tietenkään rakentaa kovin tiheään, vaan ne tarvitsevat tilaa ympärilleen ns. tuulenottoalueeksi. Nykyisissa hankkeissa ilmeisestikin 1000 hehtaarille sijoitetaan kymmenkunta voimalaa (tämä ihan muutaman otsikon perusteella, saattaa mennä pahastikin pieleen). Osassa hankeita toki enemmän, osassa ilmeisesti vähemmän, riippunee paljon maaston muodoista, maaperästä jne.

Nuo kun ottaa huomioon, niin nuo 40 000 tuulivoimalaa tarkoittaisivat n.80 000 hehtaarin verran metsän raivaamista, ja tuulenottoalueineen nuo voimalat veivät karkeasti arvioiden noin 4 000 000 hehtaaria. Käytännössä siis esimerkisi koko Pohjois-Pohjanmaa tai puolet Lappia tai Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat pitäisi rakentaa täyteen tuulivoimaloita. Millaisella maankäytöllä ne kymmenen ydinreaktoria saataisiin järjestettyä?

[Torspo]

^
Vanha nyrkkisääntö voimaloiden sijoitukselle on, että voimaloiden välillä pitää olla tilaa vähintään viiden roottorin halkaisijan verran. Toisin sanoen 150 m halkaisijaltaan olevien voimaloiden väliin jää vähintään 750 m tyhjää. Tämä sen vuoksi, että muuten tuulen 'edessä' olevan roottorin aiheuttamat pyörteet heikentävät takana olevan voimalan tuotantoa.

Tästä syystä maavuokraa/haittakorvausta maksetaan myös naapureille jos osuvat vaikutusalueen sisään, koska he eivät voi hyödyntää omaa maataan tuulivoimatuotantoon vaikutusalueella.

Maa-alueiden raivaus perustuu voimalan perustuksen vaatimaan tilaan, siirtolinjaan ja huoltotielle. Keskellä korpea sijaitseva puisto voi vaatia kymmeniä kilometrejä uutta tietä, minkä on kestettävä kymmenien tonnien nostokalusto ja voimalanosien kuljettaminen.

[lurkkeri]

Tuulivoimavaihtoehdossakin tarvittaisiin vähintään 4-5 ydinvoimalaa siltä varalta ettei tuule. Energian varastointiin kun ei vieläkään ole kunnon ratkaisua, ainakaan tässä mittakaavassa.

[keskivertokaveri]

Tuulivoimavaihtoehdossakin tarvittaisiin vähintään 4-5 ydinvoimalaa siltä varalta ettei tuule. Energian varastointiin kun ei vieläkään ole kunnon ratkaisua, ainakaan tässä mittakaavassa.

Joo, niinhän siinä sun lainauksessa oli, että vaihtoehto on rakentaa:
-ydinvoimaloita
-aurinkovoimaloita + ylinvoimaloita
-tuulivoimaloita + ydinvoimaloita

[Lahti-Saloranta]

Käyköhän noiden tuulivoimaloiden rakentamisen kanssa kuten kävi Pääsiäissaarelaisten kun innostuivat pystyttämään niitä kiviukkoja. Liika innostus voi aiheuttaa suuren vahingon.

[haermae]

To summarize: to get the world to zero emissions by 2050, our options are to build, commission, and bring on-line either:
- One 2,1 GW nuclear power plant each and every day until 2050, OR
- 3000 2MW wind turbines each and every day until 2050 plus a 2,1 GW  nuclear power plant each and every day until 2050, assuming there´s not one turbine failure for any reason, OR
- 100 square miles (250 square kilometres) of solar panels each and every day until 2050 plus a 2,1 GW  nuclear power plant each and every day until 2050, assuming not one of the panel fails or is destroyed by hail or wind.
...
Tästä fossiilisten osuus oli: ... mukavan pyöreät 40%, eli n. 0,51 milj.TJ.
...
Eli fossiilisia korvaamaan tarvittaisiin kymmenen Olkiluoto 3:sta vastaavaa reaktoria, Suomen politiikan mukaan ei siis vuoteen 2050 mennessä, vaan 2035 mennessä. Tai n. 40,000 kappaletta 2MW tuulivoimalaa (muistetaan että maatuulivoima tuottaa n. 20% nimellistehosta. Tosin suurimmat Suomeen suunnitellut kolossit ovat nimellisteholtaan 5,6MW). Olen pyöristellyt vähän lukuja, mutta tästä saa kuvan suuruusluokasta.

Nyt voidaankin sitten kysellä hallitukselta ja vihreiltä poliitikoilta, että miten rakennussuunnitelmat edistyvät.

Saahan punikki-pissiksiltä kysellä. Vastaukset vaan voivat olla jotain ihan muuta kuin olettaisi. Pissisten 0-päästö-sähkö tulee töpselistä niinkuin ennenkin, vihersähkösopimuksella, ja prismasta saa muutamalla eurolla 6-töpselisen 3 m jatkojohdon, jos sähköä tarvitaan lisää.

Lihavoimani höpö-energiantuotannon pakollinen plus-osuus loistaa aina poissaolollaan kun iki-ihanien rupelien nimellistehon(!) mukaan laskettuja tuotantolukuja esitellään uutisiksi naamioiduissa mainoksissa.

Ainoa mahdollinen ratkaisu, jolla 0-päästöihin voisi päästä pissisten haaveilemassa aikataulussa -- ratkaisu, josta on saatu jo vähän esimakuakin -- on tehdä sähköstä niin tolkuttoman kallista, että kulutus vähenee fossiilisilla tuotetun osuuden verran.

[insinörtti]

Kyllähän nuo ongelmat ovat teknisellä puolella hyvin tiedossa, joskaan niistä ei saa puhua. Jos uusiutuvilla haluaa enemmässä määrin tuottaa tarvittavan energian, silloin energian tarve pitää pudottaa jonnekin 30-40% tasolle nykyisestä (eikä kasvattaa sitä jatkuvasti, kuten nyt tehdään). Jokainen yritys ja yksilö voi sitten kohdallaan miettiä, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi sähkön käyttö lämmitykseen korkean kulutuksen aikana pitää käytännössä kieltää, jolloin pitää rakentaa kiinteistökohtaisia lämpövarastoja joilla nuo jaksot selvitään hengissä. Sähkön varastointi kun ei suuremmassa mittakaavassa onnistu, mutta lämpöä saa kohtuullisen helposti talteen (joskin ylimääräisillä kustannuksilla).

[kekkeruusi]

Tuulivoimavaihtoehdossakin tarvittaisiin vähintään 4-5 ydinvoimalaa siltä varalta ettei tuule. Energian varastointiin kun ei vieläkään ole kunnon ratkaisua, ainakaan tässä mittakaavassa.

Joo, niinhän siinä sun lainauksessa oli, että vaihtoehto on rakentaa:
-ydinvoimaloita
-aurinkovoimaloita + ylinvoimaloita
-tuulivoimaloita + ydinvoimaloita

Ajan kanssa kaikki energianlähteet tullaan valjastamaan planeetallamme maksimitasolla, mutta juuri nyt nämä pienet lisälähteet eivät ole järkeviä toteuttaa. Kun kerran on ydinvoimaakin tarjolla. Ja kaikki fossiiliset energianlähteet tullaan käyttämään, loppuun asti. Ei olisi mitään järkeä olla käyttämättä niitä. Saasteiden päästämistä voidaan kontrolloida.