Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[jmk]

Jos olisit tuottanut vain höpöhöpöä, joka olisi romutettu jo hyvin pian sen julkaisun jälkeen, niin siihen sinun paperiisi ei kukaan viittaisi, mutta niihin oikeita tuloksia esittäviin papereihin sen sijaan viitattaisiin.

No jaa. Vuoden 1994 artikkeli, jossa joku lääketieteen tutkija keksi mielestään uutena asiana menetelmän käyrän alla olevan pinta-alan laskemiseen, ilmeisesti puolisuunnikassäännön (joka on tunnettu satoja vuosia ja löytyy jokaisesta integraalilaskennan perusoppikirjasta) on saanut 400 viittausta.

Menetelmä toki toimii mutta siinä ei ole mitään uutta. Viittausmäärä on komea.

[mannym]

Ei nyt noin. Hyvin pian juuri kukaan ei viittaisi sinun vääräksi todettuun tutkimukseesi. Ja siis sen lisäksi sinun jatkossa julkaistuihin tutkimuksiisi viitattaisiin entistä vähemmän, koska olisit menettänyt uskottavuutta. Ok, yksi vääräksi todettu tulos ei vielä kaikkea tietenkään romuttaisi, mutta jos kaikki, mitä tuottaisit, osoittautuisi vääräksi, niin kukaan ei enää edes lukisi sinun juttujasi saati viittaisi niihin. Sinua ei myöskään kutsuttaisi konferensseihin puhujaksi. Käytännössä katoaisit tutkimusmailman silmistä.

Tai sitten käy kuten tavallista, politiikka sotkeutuu tieteeseen, ja jos tutkimuksesi kutittelee oikealla tavalla poliittista toimijaa, niin silloin vaikka tutkimuksesi osoitettaisiin vääräksi niin silti siihen viitataan jatkossakin ja siihen vedotaan kun tulee ikävä hetki. Vaikka myöhemmät tutkimuksesi osoittautuisivat täydeksi sonnaksi niin silti se yksi tutkimuksesi joka on poliittisesti hyväksytty, elää omaa elämäänsä ja tulee viitatuksi jatkossakin kun se on niin kätevää.

Ilmastonmuutoksen kontekstissa näitä papereita ovat mm, MBH98, Cook et Al 2013, Oreskes 2004, Doran 2009, Anderegg 2010... Joista kuuluisin on tietenkin Cook et al 2013, joka debunkattiin Legates et al 2013 tutkimuksessa.

Ja vielä sellainen korjaus, että impact factor koskee siis lehtiä. Yksittäisellä artikkelilla ei sinällään ole impact factoria, mutta siihen tehdyt viitaukset muista julkaisuista on joku kokonaisluku. Juuri mikään vääräksi todettu tutkimus ei saa korkeaa tällaista arvoa kuin ainoastaan siinä tapauksessa, että sitä suuri osa tutkijoista on pitkään pitänyt oikeana (koska sen kanssa ristiriitaisia tuloksia ei kukaan olisi julkaissut). Jos nyt siis todistaisit, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei pädekään, niin kyllä siihen Einsteinin paperiin silti jatkossa viitattaisiin aika paljon, kun useampikin tutkija pyrkisi kokeellisesti testaamaan, että onko se sinun kumouksellinen teoriasi sittenkin oikein. Jos olisit tuottanut vain höpöhöpöä, joka olisi romutettu jo hyvin pian sen julkaisun jälkeen, niin siihen sinun paperiisi ei kukaan viittaisi, mutta niihin oikeita tuloksia esittäviin papereihin sen sijaan viitattaisiin.

Tummennettu on käytännössä se mitä todellisuudessa tulisi tapahtua, mutta politiikan myötä ei tapahdu, vaikka ristiriitaisia tuloksia olisi julkaistu lukuisia. Vääräksi todetuista tutkimuksista jotka muuten moisen korkean arvon ovat saaneet ovat mm. IPCC:n raportit vol 1-5. MBH98 Tai tarkemmin Mann et al lätkämaila, sekä Cook et al 2013, jonka "tieteellinen" konsensus muuttui tieteellisessä uudelleen tarkastelussa ja julkaistussa sellaisessa, 97%:sta 0,5%:iin.

Se mikä erottaa nuo yllä mainitut alleviivatusta tekstistä selittyy yksinkertaisesti. Kukaan ei välitä tuon taivaallista vaikka ilmoittaisit että alat tutkimaan Einsteinin teoksia ja teorioita kriittisesti. Päin vastoin siihen kannustetaan. Mutta jos ilmoitat että tarkastelet kriittisesti IPCC:n raportteja ja teorioita, sinut leimataan denialistiksi.

Poliittinen tiede ei selviä avoimesta kriittisestä tarkastelusta. Todellinen tiede selviytyy.

Esimerkkinä, ilmastodataa eli raakamittauksia piilotellaan vieläkin, näistä raakamittauksista koostetut keskiarvoistukset esitetään, mutta metodologiaa ei näytetä tai jaeta. Adjustointeja ei myöskään näytetä. Käytännössä näiden julkaisujen todentaminen ja toisintaminen on mahdotonta. Mikä itsessään on tieteen vastaista. Se kun tarkoittaa sitä että kaikkien pitäisi vain luottaa mitä tuottajat kertovat. Se ei ole tiedettä, se on Lysenkolaisuutta joka on juurtunut hyvin monelle tieteen alalle.

Tuohon kun ymppää tiedemaailmaa piinaavan replikointiongelman, josta voi lainata Wikiä.

A 2016 poll of 1,500 scientists reported that 70% of them had failed to reproduce at least one other scientist's experiment (50% had failed to reproduce one of their own experiments).[9] In 2009, 2% of scientists admitted to falsifying studies at least once and 14% admitted to personally knowing someone who did. Misconducts were reported more frequently by medical researchers than others.[

Tätä taustaa varten kun katselee tiedejulkaisujen impact factoreita, voi vain pyöritellä päätään kun voi suoralla kädellä sanoa että tiedettä tehdään nykyisin otsikoiden hakemisen vuoksi. Tähän syynä ovat hyvin yleisesti poliitikot ja politisoituneet laitokset, jotka rahoittavat "tiedettä" ja "tutkimuksia" joiden lopputulos tiedetään ennen kuin "tutkija" on ensimmäistä kertaa läppärinsä avannut.

[Sir]

Jos olisit tuottanut vain höpöhöpöä, joka olisi romutettu jo hyvin pian sen julkaisun jälkeen, niin siihen sinun paperiisi ei kukaan viittaisi, mutta niihin oikeita tuloksia esittäviin papereihin sen sijaan viitattaisiin.

No jaa. Vuoden 1994 artikkeli, jossa joku lääketieteen tutkija keksi mielestään uutena asiana menetelmän käyrän alla olevan pinta-alan laskemiseen, ilmeisesti puolisuunnikassäännön (joka on tunnettu satoja vuosia ja löytyy jokaisesta integraalilaskennan perusoppikirjasta) on saanut 400 viittausta.

Menetelmä toki toimii mutta siinä ei ole mitään uutta. Viittausmäärä on komea.

Ok, tämä toki pätee, eli jos tuo joltain toiselta alalta jonkun metodin toiselle, jossa siitä ei kukaan aiemmin ole kuullut, niin sitten saa helpostikin viittauksia. Mutta nämä ovat ennemminkin poikkeuksia kuin sääntöjä.

Eli viittausmäärä ei ole aina ja kaikissa tapauksissa paras tapa sen selvittämiseen, miten hyvästä jutusta on kyse, mutta nyrkkisääntönä se kyllä toimii.

Ja tietenkin voi sanoa, että tuo yllä oleva tapaus kertoo siitä, että sen metodin tuominen lääketieteen tutkijoiden käyttöön oli eräänlainen oivallus, vaikka se ei sitä matematiikan puolella olisikaan ollut. Jos se, että kyseinen artikkeli kirjoitettiin, edisti lääketieteen tutkimusta merkittävästi (kun sen alan tutkijat alkoivat käyttää metodia, jota muuten eivät olisi tienneet käyttää), niin voi siitä jonkinlaisen ansion sille tutkijalle antaa.

[kriittinen_ajattelija]

PROFESSOR VALENTINA ZHARKOVA: "WE ENTERED THE 'MODERN' GRAND SOLAR MINIMUM ON JUNE 8, 2020"

The opening paragraph reads:

"In this editorial I will demonstrate with newly discovered solar activity proxy-magnetic field that the Sun has entered into the modern Grand Solar Minimum (2020–2053) that will lead to a significant reduction of solar magnetic field and activity like during Maunder minimum leading to noticeable reduction of terrestrial temperature."

--
What are the consequences for Earth of this decrease of solar activity?

"From 1645 to 1710, the temperatures across much of the Northern Hemisphere of the Earth plunged when the Sun entered a quiet phase now called the Maunder Minimum. This likely occurred because the total solar irradiance was reduced by 0.22%," shown below (top graph); "that led to a decrease of the average terrestrial temperature measured mainly in the Northern hemisphere in Europe by 1.0–1.5°C," also below (bottom graph):

"The surface temperature of the Earth was reduced all over the Globe, especially in the countries of the Northern hemisphere," continues Zharkova's editorial. "Europe and North America went into a deep freeze: alpine glaciers extended over valley farmland; sea ice crept south from the Arctic; Dunab and Thames rivers froze regularly during these years as well as the famous canals in the Netherlands."

Zharkova's latest analysis suggests that a repeat of a Maunder Minimum-style spell of global cooling will run through solar cycles 25–27 (2020–2053). She writes: "Similarly to the Maunder Minimum ... the reduction of solar magnetic field will cause a decrease of solar irradiance by about 0.22% for a duration of three solar cycles (25–27)." Zharkova determines that this drop in TSI (in conjunction with the "often overlooked" role solar background magnetic field plays, as well as with cloud nucleating cosmic rays) will lead to "a drop of the terrestrial temperature by up to 1.0°C from the current temperature during the next three cycles (25–27) ... to only 0.4°C higher than the temperature measured in 1710," with the largest temperature drops arriving "during the local minima between cycles 25−26 and cycles 26–27."

"The reduction of a terrestrial temperature during the next 30 years can have important implications for different parts of the planet on growing vegetation, agriculture, food supplies, and heating needs in both Northern and Southern hemispheres. This global cooling during the upcoming grand solar minimum (2020–2053) can offset for three decades any signs of global warming and would require inter-government efforts to tackle problems with heat and food supplies for the whole population of the Earth."
.

https://electroverse.net/we-entered-the-modern-grand-solar-minimum-on-june-8-2020/
Luultavasti bullshit, mutta you never know.

[artti]

Aurinkosyklin satavuotisjakson vaihtumiseen liittyvä auringon aktiivisuuden pienentyminen on päättymässä. Aurinkosyklistä 25 alkaa uusi satavuotisjakso, joka tarkoittaa seuraavat 50 vuotta nousevia kymmenvuotisjaksoja. Jos oletetaan, että Maunderin minimistä, 1650-1700, alkoi uusi tuhatvuotisjakso niin voitaisiin kuvitella, että aurinkosyklistä 25 alkava uusi satavuotisjakso on aktiivisempi kuin aurinkosykliin 24 päättynyt edellinen satavuotisjakso. Ja ehkä vielä sitä seuraava satavuotisjakso onkin sitten tuhatvuotisjakson huipentuma, josta satavuotisjaksot alkavat laskemaan kohti uutta aurinkominimiä. Mutta auringon aktiivisuuden määrällä ei liene olevan niin suurta vaikutusta lämpötiloihin niin kuin 1600-luvun ja 1700-luvun vaihtuessa siksi, että fossiilisten polttoaineiden aikakausi pukkasi ylimääräistä hiilidioksidia luonnon kiertoon, joka pitää planeetan lämpimänä vaikka tulevaisuudessa, 600 vuoden kuluttua koittaisi Maunderin minimin kaltainen aurinkominimi. Itseasiassa aurinkominimissä aurinko on kuumempi siksi, että ympäristöään viileämpiä auringonpilkkuja ei ole, mutta jostain syystä kuumempi aurinko saa aikaan kylmyyttä Euroopassa, joka vaikuttaa vähän järjenvastaiselta seuraukselta.

https://www.swpc.noaa.gov/products/solar-cycle-progression

[Lasse]

Jos oletetaan, että Maunderin minimistä, 1650-1700, alkoi uusi tuhatvuotisjakso niin voitaisiin kuvitella, että aurinkosyklistä 25 alkava uusi satavuotisjakso on aktiivisempi kuin aurinkosykliin 24 päättynyt edellinen satavuotisjakso.

Mitäs nämä auringon sata- ja tuhatvuotisjaksot ovat?

Ihan uutta minulle.

[mannym]

Jos oletetaan, että Maunderin minimistä, 1650-1700, alkoi uusi tuhatvuotisjakso niin voitaisiin kuvitella, että aurinkosyklistä 25 alkava uusi satavuotisjakso on aktiivisempi kuin aurinkosykliin 24 päättynyt edellinen satavuotisjakso.

Mitäs nämä auringon sata- ja tuhatvuotisjaksot ovat?

Ihan uutta minulle.

New age ilmastotiedettä.

[Luotsi]

Jos oletetaan, että Maunderin minimistä, 1650-1700, alkoi uusi tuhatvuotisjakso niin voitaisiin kuvitella, että aurinkosyklistä 25 alkava uusi satavuotisjakso on aktiivisempi kuin aurinkosykliin 24 päättynyt edellinen satavuotisjakso.

Mitäs nämä auringon sata- ja tuhatvuotisjaksot ovat?

Ihan uutta minulle.

New age ilmastotiedettä.

Jep. Täyttä huuhaata.
Mutta toivoa sopii ettei nykyinen aurinkomini ole Daltonin veljeksiä, koska silloin kyyti olisi kylmää Suomelle ja suomalaisille. Tosin positiivisena puolena ilmastohumppa hyytyisi, mutta silti en kylmää toivo.

https://electroverse.net/nasa-predicts-next-solar-cycle-will-be-lowest-in-200-years-dalton-minimum-levels-the-implications/

[Roope]

Helsingin Sanomat jatkaa propagandansa kanssa.

Helsingin Sanomat: "Olemme avanneet pakastimen oven" – Etelämanner sulaa ja uhkaa jopa romahtaa suurelta osin 8.9.2020

ETELÄMANNER on niin kaukana ja niin valtava, että Suomesta katsottuna sen kokoa on vaikea hahmottaa. Etelänapaa ympäröi reilusti Yhdysvaltoja isompi jäinen valtakunta, johon on pakastunut 70 prosenttia koko maapallon makeasta vedestä. Noin 90 prosenttia kaikesta planeettamme jäästä on Etelämantereella.

Jos kaikki tämä jää sulaisi, merenpinta nousisi lähes 60 metriä. Lontoo, Berliini ja koko pohjoinen Saksa uppoaisivat mereen. Tanskasta ja Virosta jäisi jäljelle pari saarta. Suomessakin rannikkokaupungit olisivat mennyttä.

Näin kävisi, jos ihmiskunta polttaisi kaikki planeetan fossiilivarannot, tutkijat laskivat muutama vuosi sitten.

Koko Etelämantereen sulaminen ei ehkä ole todennäköinen kauhuskenaario. Toteutuessaankin se veisi tuhansia vuosia. Vähempikin riittää silti nostamaan merenpintaa metrikaupalla, ja sulaminen on jo alkanut.

Koko Etelämanner ei sulaisi edes tuossa mainitussa tutkimuksen skenaariossa, jossa ihmiskunta polttaisi kaikki planeetan fossiilivarannot, minkä todennäköisyys taas on nykytietämyksellä jo käytännössä nolla. Lisäksi sulaminen kestäisi silloinkin tuhansia vuosia, eikä vielä tällä vuosisadalla tapahtuisi juuri mitään.

Tutkijat laskevat, että mannerjäästä on tuolloin kauan sitten sulanut mereen likimain Suomen kokoinen alue, vaikkei lämpötila ollut merkittävästi nykyistä korkeampi.

Yksinään tämä jäämassa kohotti aikoinaan meren pintaa 3–4 metriä. Sama lämpökausi sulatti myös Etelämantereen länsiosista ja Grönlannista niin paljon jäätä, että ne nostivat merenpintaa vielä kymmenellä metrillä.

Toisin sanoen sama voisi tapahtua uudestaan vain pari astetta nykyistä lämpimämmässä maailmassa.

Blackburn toki huomauttaa, ettei tällaisen jäämassan sulaminen tapahdu silmänräpäyksessä. Sulamiseen kuluisi tuhansia vuosia.

Tuhansien vuosien aikana etenevistä mahdollisista ilmastonmuutosskenaarioista jankkaamiselle on vaikea keksiä muuta tarkoitusta kuin pelottelu. Tällä kertaa sentään mainitaan aikajänne, mutta satunnaisen lukijan mieleen jää päällimmäiseksi merenpinnan nousu kymmenillä metreillä ja että se on tapahtumassa ihan kohta.

[Roope]

Portugalilaisnuoret haastavat Euroopan valtiot oikeuteen ilmastolaiskuuden vuoksi – myös Suomi on haastettujen listalla

Kuusi nuorta vastaan yli kolmekymmentä valtiota. Portugalilainen kahden nuoren aikuisen ja neljän koululaisen ryhmä on haastanut 33 maata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, aiheena ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönti.

Syytettyjen penkille halutaan EU-maiden – kuten Suomen – lisäksi valtioita Britanniasta Venäjään.

Portugalilaisnuorten kolme vuotta suunniteltu kanne on Guardian-lehden mukaan toteutettu joukkorahoituksen turvin.

20-vuotias Catarina Mota, yksi kanteen allekirjoittajista, sanoo, että nuoret ihmiset kokevat jo tilanteen psyykkisen ja fyysiset seuraukset, kun kuumuuden vuoksi ei pääse edes ulkoilemaan.

– Minulla on tunne että kotimaani muuttuu vuosi vuodelta vihamielisemmäksi ympäristöksi. Se pelottaa, kertoi Mota Guardianin haastattelussa.

[...]

Professori Pauli Rautiainen huomauttaa blogissaan, että nuorten kanteessa katsotaan jäsenvaltioiden rikkovan valittajien oikeutta elämään. Kovaa syytöstä perustellaan sillä, että valtiot eivät ole ilmastosopimuksista huolimatta ryhtyneet tieteellisen tiedon vaatimiin kasvihuonepäästöjen rajoituksiin.

Yle 9.9.2020

Yritin selvittää, mihin ihan konkreettiseen jos mihinkään näin älytön kanne perustuu, sillä ainakaan tieteelliset faktat eivät tue sitä, että Suomi tai edes kaikki 33 maata yhdessä voisivat ilmastopolitiikallaan oikeasti vaikuttaa näiden portugalilaisnuorten loppuelämään sitä taikka tätä.

Perustuslakiblogi: Pauli Rautiainen: Portugalilaiset lapset ja nuoret haastoivat Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönneistä 4.9.2020

Syyskuun alussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen jätettiin poikkeuksellinen valitus, jossa vastaajana ovat Suomi ja 32 muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen jäsenvaltiota.

Poikkeuksellisen valituksesta tekee niin se, että aiheena on ensimmäistä kertaa ilmastonmuutos, kuin myös se, että valtioita on haastettu myös suuri joukko. Joku voisi myös ajatella, että poikkeuksellista on se, että valituksen Strasbourgin tuomioistuimeen ovat jättäneet neljä portugalilaista lasta ja kaksi portugalilaista nuorta. Toisaalta tämä on mitä ilmeisintä – tulevat sukupolvet, joiden ääntä lapset ja nuoret kantavat, ovat ilmastonmuutoksen nimeä kantavan ihmisoikeusloukkauksen uhreja.

Ilmastokriisi uhkaa ihmisoikeuksia kotimaassakin, mutta oikeussuojakeinot puuttuvat Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti on useissa julkisissa puheenvuoroissaan nostanut esiin, että nykyinen lainsäädäntö ei anna tuomioistuimille riittävällä tarkkuudella toimivaltaa käsitellä ilmastoasioita.

Kenen ihmisoikeuksia "ilmastokriisi" uhkaa kotimaassa? Ei tietääkseni kenenkään etenkään verrattuna hallituksen ilmastopolitiikkaan, joka uhkaa hyvin konkreettisesti rajoittaa suomalaisten perusoikeuksia kuten liikkumista.

Portugalilaisten lasten ja nuorten ihmisoikeustuomioistuimeen jättämässä valituksessa Suomen ja 32 muun jäsenvaltion katsotaan rikkovan valittajien oikeutta elämään (artiklan 2 loukkaus) sekä yksityis- ja perhe-elämään (artiklan 8 loukkaus). Lisäksi valituksella jäsenvaltioiden katsotaan syrjineen valittajia samalla heidän ikänsä perusteella (artiklan 14 loukkaus yhdessä artiklojen 2 ja 8 loukkausten kanssa). Miten näihin loukkauksiin valittajien mukaan päädytään? Lyhyesti: samaa reittiä kuin Urgendassa.

Ihmisoikeustuomioistuimen tulkintaperiaatteet sallivat sen, että artiklat 2 ja 8 kytketään niin valtioita sitoviin kuin sitomattomiin kansainvälisiin sopimuksiin riippumatta siitä ovatko jäsenvaltiot nimenomaisesti niihin sitoutuneet. Menemättä tulkintaoppien yksityiskohtiin, tuomioistuin käyttää niitä tällöin inspiraationa Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältämien velvoitteiden tulkintaan. Monet kansainväliset ilmastosopimukset puolestaan viittaavat tieteelliseen tietoon, joka tulee näin vedetyksi mukaan ei vain tosiasiakysymysten vaan myös oikeudellisten velvoitteiden määrittelyyn.

Näin valittajien mukaan rakentuu suunnilleen seuraavan kaltaisesti tiivistettävissä oleva kysymys: miksi ilmastosopimuksiin sitoutuneet ja/tai niiden taustalla olevasta tieteellisestä tiedosta tietoiset ihmisoikeussopimuksen jäsenvaltiot eivät ole ryhtyneet näiden sopimusten ja/tai niiden taustalla olevan tieteellisen tiedon vaatimiin kasvihuonepäästöjen rajoituksiin (ja muihin ilmastonmuutoksen hillintätoimiin), vaikka ilmastonmuutos tappaa tai ainakin vaarantaa artiklassa 2 turvattua oikeutta elämään loukkaavalla tavalla valittajien (ja muidenkin) ihmishengen sekä artiklassa 8 turvatun oikeuden elämään?

Ei ole näyttöä, että ilmastonmuutos tappaisi tai vaarantaisi portugalilaisten kantajien elämää millään mielekkäällä todennäköisyydellä. Esimerkiksi maahanmuuttajat ja sitä kautta Portugalin ja EU:n maahanmuuttopolitiikka ovat heille suurempi ja konkreettisempi uhka.

Valitus onkin rakennettu pikemminkin niin, että johdattaa tuomioistuimen toteamaan, että valtioilla on velvollisuus jo aivan varovaisuusperiaatteen ja positiivisten toimintavelvoitteiden nojalla ryhtyä tarpeellisiin toimiin tiedossaan olevien ihmisoikeussopimuksen artikloissa turvattujen oikeushyvien (perhe-elämä, yksityiselämä ja terveys) turvaamiseen. Tällöin ihmisoikeusloukkaus syntyy silloin, jos valtio ei kykene esittämään hyväksyttävää perustetta sille, miksei se enää tosiasiassa turvaa näitä oikeushyviä, esimerkiksi vähentämällä kasvihuonepäästöjä siten kuin sen tieteellisen tiedon perusteella pitäisi toimia.

Edelleen, tämä pätee aivan toisessa laajuudessa valtioiden vastuuseen maahanmuuttopolitiikkansa seurauksista, kun taas Euroopan maiden ilmastopolitiikan yhteys ilmastonmuutoskehityksen kautta portugalilaisten perhe-elämään, yksityiselämään ja terveyteen on heikko ellei olematon.

Suomen ja koko EU:n vaikutus ilmastopolitiikkansa kautta ilmastonmuutokseen on mitätön, eivätkä portugalilaisnuoret huomaisi ilmastosta, vaikka kaikki suomalaiset katoaisivat maan päältä. Sen sijaan löperön maahanmuuttopolitiikan vaikutuksen voi nähdä tilastoista.

Jää nähtäväksi mikä on neljän portugalilaislapsen ja kahden portugalilaisnuoren ihmisoikeustuomioistuimeen jättämän valituksen kohtalo. Historiallista on jo valitus itsessään ja kuten esimerkiksi inuiittien 2000-luvun alussa tekemä ilmastovalitus, tämäkin valitus voi inspiroida kehitystä eteenpäin. Olennaista nimittäin strategisessa litigaatiossa ei ole ainoastaan yksittäinen oikeustapaus ja sen merkitys. Olennaista on ennemminkin liikkeen suunta. Ja se alkaa olla jo tiedossa.

On aika pysähtyä sen äärelle, että ilmastoraportit on luettu ja lapsikin jo tietää, että ilmastokriisin ratkomisella on kiire. Mutta muutosta ei ole tapahtunut merkittävästi. Joskus asiat ovat historiassa muuttuneet vasta kun tuomioistuin on käskenyt. Jollei tuomioistuimet uskalla toimia viimeisenä perälautana, mitä jää jäljelle?

Suomen osalta voidaan myös kysyä, kuinka uskottava on ihmisoikeusneuvostoon pyrkivä maa, joka ei uskalla tarttua aikamme polttavimpiin ihmisoikeuskysymyksiin? Vastaus voi olla erilainen aikalaisten ja historian silmissä.

Viime vuosina on puhuttu ihmisoikeususkonnosta ja perusoikeusfundamentalisteista, ja ne ovat näköjään osuvia kuvauksia. Näille strategista käräjöintiä janoaville ei ole mikään ongelma, että laista kaivetaan väkisin esiin tulkintoja, joita sinne ei ole koskaan tarkoitettu, jos sen kautta saadaan valtaa muuttaa yhteiskuntaa demokraattisen prosessin yli ja ohi oman mielen mukaiseksi.

Tässäkään tapauksessa kanteen menestyminen ei vaikuttaisi itse ilmastonmuutokseen saati portugalilaisten nuorten "oikeuteen elämään" millään havaittavalla tavalla, mutta se luultavasti pakottaisi Euroopan maat siirtämään satoja miljardeja euroja huonoina investointeina symbolipolitiikan (vrt. Suomen hiilineutraalisuus vuonna 2035) toteuttamiseen. Hölmöjen rahoille löytyy aina ottajia.

[Roope]

Sitran johtajalle maksetaan yli 13 000 euroa kuukaudessa tämän viestin toistamisesta:

[tweet]1303776013608943616[/tweet]

Mari Pantsar
#ilmastokriisi seurauksena 1,2 miljardia ihmistä voi joutua jättämään kotinsa tulevan 30 v aikana.

Maailman suurin kansainvaellus vaikuttaa varmasti kaikkiin maihin. Tavalla tai toisella.

Nyt tarvitaan kv-yhteistyön tehostamista.

Climate crisis could displace 1.2bn people by 2050, report warns
Countries unable to withstand ecological threats among world's least peaceful, analysis finds
https://www.theguardian.com/environment/2020/sep/09/climate-crisis-could-displace-12bn-people-by-2050-report-warns#_=_

Pantsarin tviitistä ja Guardianille tyypillisestä kohuotsikosta huolimatta Institute for Economics and Peacen (IEP) analyysi ei käsittele vain ilmastonmuutoksen vaikutuksia vaan ylipäätään muutosten ekologisia vaikutuksia, joiden syyksi mainitaan myös väestönkasvu. Suurin osa analyysin 1,2 miljardista "kotinsa jättävästä" asuukin Afrikassa, jonka väestön on arvioitu kasvavan vuoteen 2050 mennessä samalla 1,2 miljardilla ihmisellä.

1,2 miljardia "kotinsa jättävää" kuulostaa isolta luvulta, mutta se ei tarkoita 1,2 miljardin ihmisen "maailman suurinta kansainvaellusta" vaan 40 miljoonaa vuosittain paikasta toiseen siirtyvää. Tämä on mitätön määrä muiden muuttojen (esim. työn perässä muuttavat) rinnalla, eivätkä muutot Pantsarin väitteestä huolimatta vaikuta Suomeen millään erityisellä tavalla, ellemme itse niin halua.

Itse analyysia ei ole vielä julkaistu, joten sen oletuksia ja päätelmiä ei pääse pureskelemaan kuin tuon Guardianin artikkelin kautta. Analyysin tehneen IEP:n uskottavuutta kuvaa kuitenkin se, että julkaisemansa Global Terrorism Index perustuu tietoihin, joiden mukaan Suomessa on tehty viime vuosina terrori-iskuja muun muassa Raumalla, Kangasalla ja Tampereella...

[artti]

Eduskuntakeskustelu Tiistaina 21 päivänä syyskuuta 1993 kello 12

Kansanedustaja Paloheimo sivulla numero 2623.

Kaikki, myös ydinvoiman puolustajat, ovat sillä kannalla, että nimenomaan fissioon perustuva ydinvoima on väliaikainen ratkaisu, ja sen
jälkeen vasta maailmassa tullaan siirtymään niihin energiaratkaisuihin, jotka ovat pitemmän päälle pysyviä. Niitä on kolme mahdollista: ensimmäinen ovat kaikki aurinkopohjaiset energiaratkaisut, siis suora säteily, tuuli, aallonvoima, vesivoima ja bioenergia, toiseksi geoterminen energia eli energia, joka otettaisiin syvältä maan sisältä, ja kolmanneksi fuusioenergia. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_98+1993.pdf

Onnittelen inspiroivasta käsitteestä väliaikainen ratkaisu.

Maaöljy, öljykaasu, ja kivihiili ovat väliaikainen ratkaisu, joista siirrytään energiaratkaisuihin, jotka ovat pysyviä, joista esimerkkinä fuusioenergia. Fuusioenergia on merkittävin tulevaisuuden energiaratkaisu siksi, että fuusioenergiaa voidaan käyttää siellä missä aurinko ei paista, tuuli ei tuule, eikä joki virtaa, siis tähtienvälisessä avaruudessa tähtienvälisellä avaruusaluksella.

Maaöljy, öljykaasu, ja kivihiili kuuluvat kategoriaan väliaikainen ratkaisu. Maaöljystä, öljykaasusta, ja kivihiilestä teki väliaikaisen ratkaisun vähäinen varanto, jonka todistaa se, että resurssi kesti vain 150 vuotta. Intensiivisin kulutus alkoi nousta 1950-luvulla. 2030-luvulla koettiin fossil fuel peak. 2050-luvulla oltaisiin jo fossiilisten polttoaineiden tuotannon reippaassa laskusuunnassa. Vuonna 2100 fossiiliset polttoaineet ovat erikoisalojen pieni resurssi.

Fossiilisia polttoaineita ei politiikassa haluta käsitellä väliaikaisena ratkaisuna siksi, että fossiilisten polttoaineiden varaan on rakentunut melkoinen valtajärjestelmä, joka luhistuu, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat. Fossiilisten polttoaineiden tuotantoon ja vientiin keskittyneet maat eivät ole ainoa luhistuja. Luhistujiin kuuluu myös ilmaston lämpenemisellä pelottelemalla valtaa itselleen etsivä politiikka.

Monet tahot tarvitsevat fossiilisten polttoaineiden käsittelemistä kauan kestävänä resurssina siksi, että se takaa heille ideologista valtaa ja ilmaston lämpenemistä torjuvien rahastojen jakovaraa. Ilmaston lämpenemisen torjumisessa pyörii siis merkittävästi bisnestä ja politiikkaa. Se on siis ymmärrettävää, että fossiilisten polttoaineiden tuottajilla ja ilmaston lämpenemisellä pelottelijoilla ei ole tahtoa käsitellä fossiilisia polttoaineita totuudenmukaisesti rajallisena resurssina, ja väliaikaisena ratkaisuna.

Se on vähän puolueellista kritisoida länsimaita ja vaieta kiinalaisten osuus päästöistä. Ymmärrän, että länsimaita kritisoidaan siksi, että siinä kritisoinnissa on kyse jakovarasta. Kiinahan ei rahoita lännen ilmastorahastoja, sen rahoittaa länsi ja siksi ilmaston lämpenemisellä pelottelijoiden painopiste on tietenkin lännen veronmaksajien rahoissa koska he ovat itsekin lännessä asuvia politiikan harjoittajia.

Entäs, jos sanottaisiin, että mitä ihmettä jotkut pitävät niin kovaa meteliä ilmaston lämpenemisestä, jos se perustuu väliaikaiseen ratkaisuun, siis fossiilisiin polttoaineisiin, jotka loppuivat hetikohta käytön alkamisesta. Hiilidioksidipäästöt korreloivat suoraan maaöljyn, öljykaasun ja kivihiilen polttamiseen. Kun poltettava vähenee niin päästötkin tietenkin vähenevät samalla, joka on ymmärrettävästi ilmaston lämpenemisellä pelottelemalla rahastoja perustaville niin vaikea juttu, että he eivät pysty kertomaan sitä rahaston perustamisvaatimustensa yhteydessä.

Hiilidioksidia pitäisi mitata pitoisuuden lisäksi massan painoyksiköillä siksi, että se luo kuvan miten paljon hiilidioksidia on tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita miljardeissa polttomoottoreissa. Hiilidioksidin massa on se mikä kiertää luonnon kiertokulussa ensiksi kasveihin ja sitten vapautuen lahoavista kasveista. Kun planeetta on hiilidioksidipitoinen ja lämpimämpi ja kosteampi ja sateisempi niin kasvillisuuden massa on suurempi ja kerrallaan kasveihin sitoutunut hiilidioksidin massakin on suurempi.

Hiilidioksidin lisäksi on muitakin kasvihuonekaasuja. Metaani, typpioksidi, ja CFC yhdisteet. Suurimmat kasvihuonekaasut huomioiden hiilidioksidiekvivalentti on 500 ppm. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistamista. Sitten pitää tietenkin muistaa vesihöyrystä muodostuneet pilvet. Pilvet heijastaa lämpöä molempiin suuntiin, maasta kohoavaa lämpöä maahan ja auringon lämpöä avaruuteen.

Se on totta, että planeetan ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden keskiarvo on ylittänyt 411 ppm, ja siksi ilmaston lämpeneminen aiheuttaa etenkin Arktisen Jäämeren merijään sulamista. Merijää on sensitiivinen indikaattori siksi, että merijään alla on merivettä, joka on erinomainen lämmön varastoimisessa ja siirtämisessä maapallon navoillekin.

Arktisella Jäämerellä sulamiskausi on päättymässä ja talvi alkaa taas ottaa otetta ja nyt onkin hyvä havainnoida merijään minimiä.

Arktisen merijään käppyrämuotoinen pinta-ala.

https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

Arktisen merijään kuutiokilometrit Tanskan meteorologisen instituutin näkemyksellä

http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

Arktisen merijään kuutiokilometrit PIOMAS näkemyksellä

http://psc.apl.uw.edu/research/projects/arctic-sea-ice-volume-anomaly/

Arktisen merijään karttamuotoinen pinta-ala

https://seaice.uni-bremen.de/databrowser/#p=sic

Arktinen merijää NASA satelliittikuva. Runsas määrä pilviä ja siksi tietenkin linkitin seaice.uni-bremen kuvan

https://worldview.earthdata.nasa.gov

[Roope]

Saara Kankaanrinta vaatii, että Suomen on tehtävä globaalina esikuvana kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen estämiseksi, jotta Kankaanrinta pääsee kiikkustuolissa (vuonna 2050 72-vuotias) myöntämään lapsenlapsilleen, että turhaahan se oli, kun luonto pelastui muutenkin.

Kolumni: Tilanne pahenee – Suomessa on Unkarin ilmasto, kun lapseni ovat aikuisia

[...]

TOSIASIOISTA johtopäätös: meidän on tehtävä kaikki mahdollinen kriisien hillitsemiseksi. Samalla on valmisteltava sopeutumista. Kun lapseni ovat aikuisia, Suomessa on Unkarin ilmasto. Vuodenajat jotka minä tunsin, ovat historiaa. Mitä puita meidän pitäisi istuttaa nyt? Missä tulvii niin ettei siellä voi asua? Montako miljoonaa kuivuutta ja kuumuutta pakenevaa Pohjoismaissa on silloin?

[...]

Jos olemme jääkylmän realistisia, tunnustamme elämän perustoimintojen vaarantuneen. Luonto antaa raamit kaikelle tekemiselle. Ei siis tuhrata aikaa vääntämällä pitäisikö tehdä jotain, vaan miten se tehdään mahdollisimman hyvin. Ja reilusti.

Tehdään kotimaassa kaikki mahdollinen. Vaikutetaan globaalisti esimerkillä ja osaamisella. Ja huomautus talousromantikoille – täältä tulevat myös tulevaisuuden menestysalat.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, totesi Paasikivi. Se on myös kaiken toivon alku.

KORONA ON OSOITTANUT, että pystymme nopeastikin ottamaan uusia tosiasioita vastaan ja sopeutumaan. Luonnon kriisien tosiasiat eivät ole uusia, mutta jahkailemme.

Jos sukupuuttoaalto tai ilmastonmuutos epäilyttää, on syytä kysyä: kummassa on suurempi riski, olla tekemättä mitään vai tehdä liikaa?

Suurin haaveeni on kiikkustuolissa todeta lapsenlapsille, että mummi oli ihan väärässä. Teimme liikaa toimia luonnon pelastamiseksi. Vähempi olisi riittänyt, hyvinhän tässä kävi Itämerelle, metsille, soille ja pörriäisille. Hyvin kävi ihmiselle. Lähdetään katsomaan suokukkojen tanssia.

Saara Kankaanrinta

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Ilta-Sanomat 14.9.2020

On taas niin höttöistä ajattelua, että hävettää puolesta.

Ensinnäkin se, että Suomen ilmasto muuttuisi Unkarin kaltaiseksi, ei ole mikään maailmanloppu, ei luonnolle ekologisesti eikä suomalaisille taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti. Toiseksi, tällainen muutos olisi Ilmatieteen laitoksen raportin mukaan mahdollinen vasta vuosisadan lopulla, kun Kankaanrinnan lapset eivät ole vain aikuisia vaan 90-vuotiaita. Kolmanneksi, raportin mukaan Unkarin ilmastoon siirtyminen vaatisi toteutuakseen kaikkein pahimman ja nykytiedon valossa jo käytännössä mahdottoman RCP8.5-skenaarion, jossa hiilidioksidipäästöjä ei rajoitettaisi lainkaan. Kankaanrinta kuitenkin esittää faktana, että tämä äärimmäisen epätodennäköinen skenaario on kaikkein todennäköisin, ja kehtaa vielä puhua tosiasioiden tunnustamisesta.

Toisaalta Suomen ilmastopoliittisella sooloilulla ei vaikuteta millään havaittavalla tavalla ilmastonmuutokseen. Puheet Suomesta globaalina esikuvana ovat vain naurettavia. Toki voimme esikuvallisesti tuhlata kymmeniä miljardeja euroja ääriradikaaliin mutta tehottomaan ilmastopolitiikkaan, mutta turha luulo, että edes EU seuraa perässä. Näillä näkymin EU-maissa käytetään kivihiiltä vielä vuoden 2050 jälkeenkin, kun Suomi on päättänyt lopettaa hiilen käytön vuonna 2029. Vastaavasti EU:n hiilineutraalisuustavoite on vasta 15 vuotta Suomen jälkeen, mikä tarkoittaa valtavia eroja kustannuksissa, kun muun EU:n käyttämä teknologia ehtii kypsyä 30- ja 40-luvuilla.

Sen lisäksi, että Kankaanrinta liioittelee ja ymmärtää väärin ilmastonmuutoksen riskit, hän jättää huomiotta muut riskit ja symbolipoliittisen ilmastopolitiikan vaikutukset. Esimerkiksi Kankaanrinnan ohimennen sivuama maahanmuutto on itsessään paljon suurempi ja nopeammin realisoituva riski suomalaisille kuin ilmastonmuutos, ja se johtuu maahanmuuttopolitiikan valinnoista Suomessa ja EU:ssa. Ilmastopolitiikka tulee aiheuttamaan meille paljon enemmän kipua kuin ilmastonmuutos, ja kymmenien miljardien eurojen suuntaamisella ilmastopolitiikkaan on väistämättä vaikutuksia muualla, mistä raha on pois.

[valtakunnanpärkhele]

Hullun ilmasto- ja ympäristöpolitiikan uusin ruumis: Nesteen Naantalin Jalostamo
Lopputulos Naantalin Jalostamo suljetaan, samat öljytuotteet tehdään sitten jossain jumalan seläntakana missä vähät välitetään Suomen edes nykyisistä päästörajoista sitten nämä tuotteet laivataan vielä Suomeen ja muualle lähialueelle minne Neste näitä myi. Saldo, ympäristö kuormittuu paljon paljon entistä enemmän ja Suomesta häviää työpaikkoja ja sitä myöden verotuloja

Uuden ympäristöluvan päästörajat katkaisivat kamelin selän Naantalin jalostamolla

TS: Naantalin jalostamon sulkemisuhan taustalla myös uusi ympäristölupa – olisi vaatinut investointeja

Neste olisi joutunut seuraavassa huoltoseisokissa investoimaan Naantalin jalostamoonsa kymmeniä miljoonia euroja.
..
Neste perusteli maanantaina mittavia yt-neuvotteluita koronapandemian ja fossiilisten öljytuotteiden kysynnän vähenemisellä.

Näiden lisäksi taustalla lienee myös olevan Vaasan hallinto-oikeuden päätös viime vuoden elokuulta, kirjoittaa Turun Sanomat.

Turun Sanomien mukaan oikeuden päätös viime vuonna totesi, että seuraava ympäristölupa jalostamolle vaatii Nesteeltä investointeja uuteen, päästöjä vähentävään tekniikkaan.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/d5444f09-c942-40d6-aa39-49bb012beaa0

[Velmu]

Pitää olla niin puhdas, että päästöt putoavat nollaan tuotannon siirtyessä mukavuuslippumaahan.

Juuri tämä on yksi monista ilmastohumpan hullunkurisista asioista. Suomi ostaa sähköä ulkomailta vuosittain saman verran kuin turvetta polttamalla saadaan energiaa. Tuontisähkön päästöt muuttuvat kuitenkin laskelmissa kuin taikaiskusta nollaksi Suomen rajan ylitettyään, olipa sähkö tuotettu millä tavalla hyvänsä. Tämä käsittämätön laskutapa lisää turve-energian prosentuaalista osuutta kokonaispäästöistä, koska kokonaisuudesta puuttuu tuontisähkön osuus.

[valtakunnanpärkhele]

Tuolta voi kurkkia reaaliaikaisesti miten energia tuotetaan ja mistä se tulee, tälläkin hetkellä noin 1/4 energiasta tuodaan ulkomailta vaikka lämmin syyspäivä.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Tuulivoima tuottaa tällähetkellä 96MW kun Koko Suomen Sähkönkulutus 8671MW

[Roope]

Kirjeenvaihtajalta: EU on haavoittuva, oli ennen koronaa ja on sen jälkeenkin

Koronapandemia on ravistellut EU:ta ennenkokemattomasti ja se kuului myös komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin unionin tilaa käsittelevästä puheesta, arvioi EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

[...]

Viime vuoden ilmastometakka on laantunut koronakuukausina, mutta ilmastonlämpeneminen ei ole hävinnyt minnekään.

Ursula von der Leyenin mielestä nykyistä kovempi päästötavoite, joka nostaisi hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen vähintään 55 prosenttiin vuonna 2030 ei ole pelkästään ilmasto- ja terveyskysymys vaan talouskysymys.

Yle 16.9.2020

EU:n vuoden 2030 kovempi päästötavoite ei ole millään opilla ilmastokysymys (ei mainittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, eikä laskettua vaikutusta koskaan mainitakaan tällaisessa propagandassa) tai terveyskysymys (paitsi terveyteen vaikuttavilta politiikan alueilta ilmastopolitiikkaan ohjattujen rahojen ja resurssien suhteen), mutta se on kieltämättä mitä suurimmassa määrin talouskysymys. Ei kuitenkaan niin kuin Ursula von der Leyen antoi puheessaan ymmärtää ("what is good for the climate is good for business and is good for us all"), että velat muuttuvat Euroopassa radikaalimman ilmastopolitiikan ansiosta saataviksi, vaan juuri päinvastoin.

Koronapandemia on käynnistänyt nopean siirtymisen päästöttömään liikkumiseen siellä, missä se on mahdollista ja digitalisaatio on ottanut isoja loikkia tavoissa, joilla teemme työtä.

Kummallinen muotoilu, mutta koronapandemia ei ole vähentänyt päästöjä lisäämällä "päästötöntä liikkumista", jollaista ei tietääkseni ole olemassakaan, vaan lisäämällä päästötöntä liikkumattomuutta. Siirtyminen täysin uudenlaiseen infraan lisää päästöjä lyhyellä tähtäimellä, ei vähennä niitä, ja ilmastopoliittisesti kyseenalaisiin ratkaisuihin ("tunnin junat") tämä pätee pitemmälläkin aikavälillä.

[valtakunnanpärkhele]

Tuolta voi kurkkia reaaliaikaisesti miten energia tuotetaan ja mistä se tulee, tälläkin hetkellä noin 1/4 energiasta tuodaan ulkomailta vaikka lämmin syyspäivä.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Tuulivoima tuottaa tällähetkellä 96MW kun Koko Suomen Sähkönkulutus 8671MW

Pientä päivitystä nyt (17.9.2020, 00.35),  kun Ailamyrsky riehuu niin Tuulivoimalat tuottavat 1850MV?!? ja Ydinvoima 2250MV, vesivoimaa on tämän vuoksi jouduttu himmaamaan, nyt vaan  450MV, eilen  1851MV,  yhteistuotanto 550MV eilen, 1260MV,  Kokonaiskulutuksen ollessa tähän aikaan yöstä 7750MV, eli kun tuulimyllyt kerrankin jauhaa tuettua sähköä niin muut joutuvat vähentämään omaa sähkön tuotantoaan, jotta tuulimyllyt saavat porskuttaa, tuulivoimalla siis tukien lisäksi vielä etuajo-oikeus, että firmat saavat jokaisen tuetun megawattitunnin jokaisesta tuulen hönkäyksestä varmasti omaan taskuun.

edit: https://tekniikanmaailma.fi/veronmaksajien-kolmen-miljardin-tuki-tuulivoimalle-on-hukkainvestointi-jolla-on-jopa-surkuhupaisia-seurauksia/

[haermae]

Pientä päivitystä nyt (17.9.2020, 00.35),  kun Ailamyrsky riehuu niin Tuulivoimalat tuottavat 1850MV?!? ja Ydinvoima 2250MV, vesivoimaa on tämän vuoksi jouduttu himmaamaan, nyt vaan  450MV, eilen  1851MV,  yhteistuotanto 550MV eilen, 1260MV,  Kokonaiskulutuksen ollessa tähän aikaan yöstä 7750MV, eli kun tuulimyllyt kerrankin jauhaa tuettua sähköä niin muut joutuvat vähentämään omaa sähkön tuotantoaan, jotta tuulimyllyt saavat porskuttaa, tuulivoimalla siis tukien lisäksi vielä etuajo-oikeus, että firmat saavat jokaisen tuetun megawattitunnin jokaisesta tuulen hönkäyksestä varmasti omaan taskuun.

edit: https://tekniikanmaailma.fi/veronmaksajien-kolmen-miljardin-tuki-tuulivoimae-on-hukkainvestointi-jolla-on-jopa-surkuhupaisia-seurauksia/

Tuoko onkin oikeasti totta :O

Joku aika sitten luin lehtijutusta jonkin tuuli-agitaattorin neronleimauksen, että vesi- ja atomivoimaloita voisi ajaa välillä alas, jotta tuulivoimalle olisi paremmin kysyntää. Aattelin silloin että mitä helevatan hulluutta taas, mutta sehän olikin näköjään normipäivä "ilmaston suojelussa".

Enää puuttuisi se, että tuontiakaan ei vähennetä, vaan koko säätö tehdään omia voimaloita alas ajamalla.

Tuulivoima tuottaa tällähetkellä 96MW kun Koko Suomen Sähkönkulutus 8671MW

Jostain kumman syystä tuuli-agitaattorit puhuvat mieluummin laitosten nimellistehoista.
Voisihan siinä tietenkin suojelu-pössis vähän haalentua jos ihmiset hoksaisivat mitä vastinetta rahalle ja maiseman pilaamiselle todellisuudessa saavat. 1% osuus kulutuksesta. Halpaa kuin saippua.

E: Luin tuon artikkelin, ja eipä osannut muuta kuin nauraa. Ristus että meillä osataan. Ei lohduta edes se, että muualla ollaan ihan yhtä typeriä.
Olisivat mieluummin antaneet saman rahan suoraan näppiin tuulivoima-firmoille, pelkkien myllysuunnitelmien perusteella. Olisi edes maisemat säästyneet.

[Roope]

En ole juuri seurannut eilisen Aila-myrskyn uutisointia, mutta en yllättyisi, jos se olisi yritetty panna ilmastonmuutoksen syyksi. Ainakin Maikkarilla on kova hinku vääntää mielikuvia siihen suuntaan.

MTV: Ilmastotutkija: Myrskyistä tulee entistä voimakkaampia ja tuhoisampia – "Rankkoja vaikutuksia on odotettavissa" 18.9.2020

Otsikko ja nettijuttu antavat ymmärtää, että eilisen kaltaisista myrskyistä tulee Suomessa entistä voimakkaampia.

Ilmastotutkija Hannele Korhonen sanoi haastattelussa, että syysmyrskyt eivät ole yleistymässä eivätkä myöskään voimistumassa, kun taas kesäiset ukkosmyrskyt voivat lisääntyä ja voimistua.

[tweet]1306830101439537153[/tweet]

Otsikon "rankkoja vaikutuksia" on tutkijan mukaan odotettavissa paikallisesti muualla maailmassa, mutta ei Suomessa. Korhonen mainitsi esimerkkeinä Himalajan jäätiköiden sulamisen ja merenpinnan kohoamisen, jotka ovat kuitenkin satoja vuosia kestäviä hitaita prosesseja.

Ilmastonarratiivia loi toimittaja Hanna Vaittinen.

[foobar]

Vuosittainen salamien määrä ei ole ainakaan noussut tähän mennessä minnekään. Tästäkin yritettiin jossain tänä kesänä vääntää ilmastonmuutoksen seuraamusta, siis asiasta joka peittyisi joka tapauksessa vuosittaisen mittauskohinan todennäköisesti vuosikymmeniä tulevaisuuteen. Rehellisemmin olisi voinut todeta että salamoinnin määrä vaihtelee paljon vuodesta toiseen...

[ämpee]

Otsikon "rankkoja vaikutuksia" on tutkijan mukaan odotettavissa paikallisesti muualla maailmassa, mutta ei Suomessa.

Tämä on aika yleinen ilmiö näissä ideologisissa hankkeissa, halutut asiat, hyvät tai huonot, tapahtuvat aina jossain muualla, mutta meidän täällä Suomessa pitää joko seurata tai vastustaa asioita jotka tapahtuvat siellä jossain josta niitä on mahdollisimman vaikeata tarkistaa.
Esimerkiksi luomu-ideologia toimii aivan samoin, hillittömiä satoja saadaan aina jossain kaukana, ei koskaan täällä kotimaassa jossa asia olisi voitu tarkistaa.

[mannym]

Nyt tahtoo näyttää siltä että tämän vuoden jääminimi pohjoisessa on saavutettu. 3,8 miljoonaa neliökilometriä, tai 3,8 Wadhamsia. https://nsidc.org/data/seaice_index/ Tanskalaisten mukaan tosin jään paksuus on lisääntynyt jo pari viikkoa. http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

Näillä näkymin näyttää varsin tavanomaiselta.

[Roope]

Maria Ohisalon puhe puoluekokouksessa 19.9.2020

Moni on nähnyt internetissä jo vuosia kiertäneen meemikuvan, jossa koira istuu palavassa huoneessa kahvikupin kera ja sanoo "this is fine", niinkuin kaikki olisi kunnossa.

Tämä on tilanne, jossa olemme pitkään ilmastonmuutoksen torjumisessa olleet.

Viimeistään kuluneen vuoden aikana tarpeeksi monella on ollut rohkeutta sanoa ääneen, että tilanne ei todellakaan ole hyvä näin.

Sen on voinut lukea Eduskuntatalon edustalla mieltään osoittaneiden nuorten kylteistä ja kansalaisaloitteista, yleisönosastokirjoituksista ja Facebook-päivityksistä.

Nyt, kuten ei koskaan muulloinkaan, ole oikea hetki sivuuttaa nuorten ilmastoaktivistien perusteltua hätää tai sulkea heiltä korvia. Ilmastoliikkeen huoli on oikeutettu ja heille kuuluu myös kiitos ilmastoasioiden esillä pitämisestä ja päättäjien jatkuvasta kirittämisestä.

Jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista ei pidetä kiinni, on seurausten mittakaava kasvanut sellaiseksi, että sen hädin tuskin käsittää.

Seuraavan 50 vuoden aikana jopa kolme ja puoli miljardia ihmistä on vaarassa joutua ilmastopakolaiseksi, koska heidän kotinsa muuttuu yhtä kuumaksi kuin Saharan autiomaa.

Vihreiden puheenjohtaja Ohisalon kuvaus perustuu yhden tutkimuksen äärimmäiseen RCP8.5-skenaarioon, jossa hiilidioksidipäästöihin ei puututtaisi 50 vuoden aikana lainkaan. Lisäksi laskuharjoitus kuumilla alueilla 50 vuoden päästä teoriassa asuvista ei tarkoita tutkimuksessa ilmastopakolaisuutta.

Puheenjohtaja Ohisalon skenaarion todennäköisyys on nykytiedon valossa käytännössä nolla, mutta silti hän käyttää sitä perusteena ääriradikaalille ilmastopolitiikalle, joka kovinkaan paljon liioittelematta mullistaisi kaiken. Tällaista tunnetut faktat ohittavaa pelottelua tuskin katsottaisiin näin kyseenalaistamatta millään muulla politiikan sektorilla, mutta ilmastohysterian lietsominen on Suomessa pyhä asia.

Me kävimme ilmastovaalit, joissa suomalaiset halusivat todellisia toimia maailman kohtalonkysymyksen ratkaisemiseksi. Saimme neuvoteltua hallitusohjelmaan tärkeän tavoitteen hiilineutraalin Suomen rakentamisesta.

Ei käyty mitään ilmastovaaleja. Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuuteen sitoneet hallituspuolueeet eivät kertoneet missään vaiheessa ilmastopolitiikan vaihtoehtoja ja ajamansa politiikan seurauksia. Äänestäjille ei ole vieläkään kerrottu, mitä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttaminen maksaa ja mitä vaikutuksia sillä on suomalaisten elämään. Tiekartasta ei puhettakaan, kun hallitus ei vielä itsekään tiedä edes turpeentuotannon kohtaloa.

Itse ilmastonmuutokseen Suomen päätöksillä ei ole mitään havaittavaa vaikutusta suuntaan tai toiseen, joten puhuminen "maailman kohtalonkysymyksen ratkaisemisesta" on hieman liioiteltua. Kyse on vain symbolipolitiikasta, jolla vakuutetaan vihreitä äänestäjiä ja perustellaan rahan jakamista halutuille tahoille.

Meille oli alusta asti selvää, ettei ilmastopäätöksiä voi laittaa odottamaan parempia aikoja.

Perustelut kiinnostaisivat, mutta en taida koskaan kuulla niitä. Muulle Euroopalle ei ole mikään ongelma lykätä ilmastopäätöksiä Suomeen verrattuna 10-20 vuodella, kun teknologia on kypsynyt järkevälle tasolle yhteiskuntainfran päivittämiseksi.

Muutos voi toki joskus askarruttaa.

Kesäkuussa Kuhmossa minua lähestyi paikallinen mies. Hän pohti, kuinka hänen vanhan talonsa öljylämmityksen käy, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon.

Kysymys oli hyvä ja aiheellinen.

Keskustelimme hänen kanssaan hallituksen jo silloin päättämistä tuista energiaremontteihin ja tulevista tuista öljylämmityksestä luopumiseen. Tällaiset tuet ovat tärkeä vastaus myös siihen, kuinka muutos hiilineutraaliin hyvinvointivaltioon voi olla reilu kaikille.

Maksimissaan muutaman tonnin tuki on vastaus mutta ei mikään reilu tai järkevä ratkaisu, kun toimivan öljylämmityksen tarpeeton alasajo voi maksaa omakotiasujalle tuesta huolimatta yli 20 000 euroa. Mittavat lisäkustannukset eivät siirry kuin osaksi talon jälleenmyyntiarvoon, joten siinäpä vihreää reiluutta Kuhmon miehelle.

Onneksi ilmastoteot eivät ole ristiriidassa työllisyystoimien kanssa. Ilmastoteot synnyttävät enemmän uutta työtä kuin niiden yhteydessä katoaa.

Ei ilman tukia tai muita jonkun maksamia kustannuksia. Sitähän Ohisaloon puheessaan mainitsemat elvytysrahatkin tarkoittavat.

[Luotsi]

Viimeistään kuluneen vuoden aikana tarpeeksi monella on ollut rohkeutta sanoa ääneen, että tilanne ei todellakaan ole hyvä näin.
Sen on voinut lukea Eduskuntatalon edustalla mieltään osoittaneiden nuorten kylteistä ja kansalaisaloitteista, yleisönosastokirjoituksista ja Facebook-päivityksistä.

Tuo "kansalaisten ilmastohuolella" revittely on saanut surkuhupaisia piirteitä esim YLEllä. Kuvissa saman jutun eri versiot ennen ja jälkeen "suuren ilmastomielenosoituksen" lauantaina 5.9.2020. Eroa selittänee tämä:
"Pääkaupungissa osallistujat kokoontuivat ensin Senaatintorille, jossa poliisin arvion mukaan oli enimmillään noin 290 ihmistä paikalla.".

Eli suurmielenosoituksessa paikalla oli populaa jotakuinkin saman verran kuin samalla paikalla muutenkin on väkeä lauantai-iltapäivisin, kun sää on kaunis (kuten juurikin nyt) 
https://yle.fi/uutiset/3-11527222
https://yle.fi/uutiset/3-11528329

[foobar]

^ Jos vajaa 300 mielenosoittajaa Helsingissä on peruste muuttaa maan politiikkaa olemme isoissa ongelmissa: kokooma-alue näille ihmisille on helposti miljoonan asukkaan kokoinen, ts. 0,03 prosentin intressiryhmän vuoksi pitäisi muuttaa lait toisiksi. Vastaavia intressiryhmiä on maassa paljon enemmän kuin kansanedustajia, mutta jostain kumman syystä juuri tämä juttu on nyt tärkeä koska mielenosoituskin tuli järjestettyä. Suhtaudutaankohan muihin marginaaliryhmiin (jotka eivät aina edes ole hirveän marginaalisia) samalla myötäymmärryksellä? Tulee mieleen esim herra Pihon episodi jokin aika sitten, puhumattakaan itsenäisyyspäivän tapahtumista.

[Roope]

Yle: Kysely: Suomalaisista 80 prosenttia pitää elämäntapaansa ympäristön kannalta kestävänä – "Käytämme ilmastonmuutokseen osittaista torjuntaa" 23.9.2020

Suomalaiset eivät ole kovin laajassa rintamassa ryhtyneet sellaisiin tekoihin, joilla on suuri muutos heidän jokapäiväiseen arkeensa. Siitä huolimatta, että tietoisuus omista ilmastopäästöistä on kasvanut, kotitalouksien päästöt ovat viimeisimpien tietojen mukaan kasvaneet, vaikka moni sanoo kyselyssä lisänneensä esimerkiksi kasvisruuan syömistä.
...
Kyselyn perusteella hieman alle puolet (43%) kokee, että suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ammattikoulun suorittaneet (57%) ovat yliopiston käyneitä (35%) pessimistisempiä.

Kuitenkin johtajista 57 prosenttia pitää suomalaisten tekoja merkityksettöminä. Johtajista selvä enemmistö on korkeakoulutettuja, mutta he eivät jaa muiden yliopistokoulutettujen optimismia.

Suomalaisten tekojen merkityksellisyyshän ("Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen kannalta") ei ole mielipidekysymys vaan puhtaasti tosiasiaväite. Suomalaisten teoilla joko on tai ei ole globaalia merkitystä, eikä niillä ole.

Siksi onkin mielenkiintoista, että juuri korkeakoulutetut, joiden pitäisi välttämättä ymmärtää tällainen alakoululaisenkin pääteltävissä oleva asia, haluavat kiihkeästi uskoa symbolisten tekojensa merkityksellisyyteen. Erot ovat muutenkin suuria eri ryhmien välillä: miehet 57%, naiset 29%, ja perussuomalaiset 83%, vihreät 9%.

Suomalaisten henkilökohtaisten ilmastotekojen merkityksellisyyttä havainnollistaa se, että koronakriisistä johtuvien 4-8 prosentin maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästövähennyksien arvioidaan heikentävän ilmaston lämpenemistä asteen sadasosalla.

Vajaat 40 prosenttia kokee kyselyn mukaan toistuvasti tai melko usein ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Vain 16 prosenttia ei koe ristiriitoja koskaan.

– Jossain mielessä me varmaan kaikki käytämme jonkinlaista osittaista torjuntaa ilmastonmuutoksen suhteen, koska se on niin vaikea ja kaikenkattava aihe, Pihkala sanoo.

Eniten ristiriitoja koetaan yksityisautoilun ja lihansyönnin vähentämisestä. Ristiriitoja aiheuttavat myös lentomatkailu ja kuluttaminen.

Eipä ihme, jos tulee päänsisäisiä ristiriitoja, kun ihmisiä syyllistetään maailmanlopusta, elleivät he taivu ilmastoposeeraukseen ja mihin tahansa jollain aasinsillalla ilmastoon liitettyihin politiikkavaatimuksiin.

Julkisuudessa on nähty paljon ilmastoasioissa erittäin valveutuneita nuoria, mutta nuoret kokonaisuudessaan eivät kyselyn mukaan kuitenkaan merkittävästi eroa muusta väestöstä.

– Sukupolvenvaihdos ei automaattisesti johda siihen, että ilmastoasioista ajateltaisiin eri lailla, vaan nuorten joukossa on mielipiteiden vaihtelua, kuten muidenkin ihmisten välillä, Perälä sanoo.

Eri-ikäisten suomalaisten välille syntyy isoja eroja vain harvoissa kysymyksissä. Suomalaisten tekojen merkitykseen luotetaan ja ilmastotekoja tehdään kaikissa ikäryhmissä suurin piirtein saman verran.

– Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, vaan mielipiteissä on samankaltaista hajontaa kuin muussakin väestössä, Perälä sanoo.

Silti aktivistinuoret esitetään julkisuudessa koko sukupolvensa edustajina, millä luodaan keinotekoinen narratiivi, jonka mukaan vanhemmat sukupolvet vaarantavat itsekkäästi ja epäreilusti nuorempien sukupolvien elämän ja tulevaisuuden, kun eivät heittäydy rähmälleen somessa ja eduskuntatalolla räyhäävien "erittäin valveutuneiden nuorten" edessä.

Ilmassa ristivetoa: Kansalaiskysely ilmastotoimista (pdf, 51 sivua)

Edit:
Vaikka Sdp, Kokoomus ja Keskusta ovat kimpassa Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa kannattamassa varauksetta hallituksen ääriradikaalia ilmastopolitiikkaa, äänestäjät eivät ole.

Kysymys: "Mitkä asiat vähentävät eniten haluasi tehdä ilmastotekoja" (%) (Sai valita enintään kolme vastausvaihtoa)

KESK 1. Ilmastokysymykset ovat politisoituneet liiaksi (50 %), 2. Suomalaisten teoilla on vähäinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (45 %)
KOK 1. Suomalaisten teoilla on vähäinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (56 %), 2. Ilmastokysymykset ovat politisoituneet liiaksi (53 %)
PS 1. Suomalaisten teoilla on vähäinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, 2. (66 %), Ilmastokysymykset ovat politisoituneet liiaksi (59 %)
SDP 1. Ilmastokysymykset ovat politisoituneet liiaksi (40 %), 2. Suomalaisten teoilla on vähäinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (34 %)

VAS 1. Mikään ei heikennä halua tehdä ilmastotekoja (38 %)
VIHR 1. Mikään ei heikennä halua tehdä ilmastotekoja (36 %)

[Mäyräkoira]

Pitäisiköhän perustaa järjestö 18-30 v nuorille jotka eivät ole ilmastoahdistuneita. 
Sen nimi voisi olla vaikka, nùoret ilman kommaripropagandaa ilmastosta.

Minkähänlainen paskamyrsky siitä tulisi? Syytettetäisiin nuorten aivopesusta, vaikka sitä tehdään itse. Veronika honkasalo ja kumppanit repisivät pelihousunsa. 

[vastarannan kiiski]

Nyt tahtoo näyttää siltä että tämän vuoden jääminimi pohjoisessa on saavutettu. 3,8 miljoonaa neliökilometriä, tai 3,8 Wadhamsia. https://nsidc.org/data/seaice_index/ Tanskalaisten mukaan tosin jään paksuus on lisääntynyt jo pari viikkoa. http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

Näillä näkymin näyttää varsin tavanomaiselta.

Toiseksi pienin 40 vuoteen, vain 2012 minimi oli pienempi.
Kai tämä vuosi on siis tavanomainen kun sentään 1 vuoden minimi on ollut pienempi  , 2012 (siis lämpimämpi vuosi) ja vain 38 on ollut laajempia, kylmempiä vuosia.

Laitan huomenna kuvan; edelleen menee minimit samassa laskuputkessa, vaikka eikös aurinkopilkkuvaikutuksen pitäisi olla nyt viilentävä?

[Herbert]

Suomen ilmastopaneelille on sattunut harmittava laskuvirhe. VATT-tutkimus tiedottaa:

Aiemman arvion mukaisen noin 8 miljardin euron BKT-kasvun sijaan odotettavissa olisi siis noin 80 miljoonaa euroa. Myös työllisyysvaikutukset jäisivät sadasosaan aiemmin uutisoidusta.

[tweet]1308896042130247689[/tweet]

[tweet]1308907232764063747[/tweet]