Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[ämpee]

Työmiehen tuumaustunnilla on käsitelty ilmastonmuutosta ja etenkin siihen liittyvää politiikkaa.
1:29:30 kestävä tuumaustunti löytyy nauhoitteena osoitteesta:
https://www.suomenuutiset.fi/jussi-halla-aho-pasi-holm-torstain-tuumaustunnilla-katso-suora-lahetys-klo-11-alkaen/

Perussuomalaisten lähestymistapa ilmastonmuutoskysymykseen on mielestäni ainoa oikea.
Ei lähdetä tappelemaan tuulimyllyjä vastaan kysymyksessä, mikä on ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa vai onko sitä laisinkaan ja kaikki siltä väliltä.

Tuon kysymyksen asemasta perussuomalaiset asettavat toisen kysymyksen, onko suomalaisilla mahdollisuutta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ylipäätään, ja kuinka järkevää on sen yrittäminenkin.
Tuosta kysymyksestä sitten päästään käytännön politiikan pariin, ja etenkin sen järkevyyden arvioimiseen.

Tämänkertaisen tuumaustunnin puitteissa tätä ilmastonmuutokseen liittyvää politiikkaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan tieteellisellä perusteellisuudella, mikä on samalla sekä ansio että haitta tavallisen riviseuraajan kannalta.
Asiaa kuitenkin tulee esille kiitettävästi, joten tilaisuutta seuranneilla median edustajilla on paljon mistä vaieta.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tuli tässä mieleen, että miksi hallitus haluaa rangaista vain "päästöistä"? Ne paljon puhutut tiedemiehethän väittävät kysymyksen olevan päästöjen ja hiilinielujen balanssista.

Näin kaupunkilaisena elämäni on melko pienipäästöistä, mutta hiilinieluni ovat täällä kovin olemattomat. Pari ruukkutilliä ja persiljaa kesässä ei paljoa sido co2:a. Toisaalta voisin kyllä ottaa vastaan verohelpotuksia Hevonveen pitäjässä siaitsevasta tontistani, joka on entistä peltoa ja nykyisin metsittyy.

[HDRisto]

Melko merkillistä että jatkuvasti puhutaan co2 päästöistä. Savusta ja kemikaalipäästöistä kovin harvoin ja meriin / jokiin työnnetään sontaa minkä ehditään, siis etupäässä Intiassa, Aasiassa ja Afrikassa, vaikka nämä lienevät tulevaisuuden kannalta haitallisempia juttuja kuin se CO2 ja 1,5 asteen lämmönnousu jolle ihminen ei voi mitään niin kauan kun aurinko toimii kuten toimii ja planeetat liikkuvat kuten liikkuvat..

[Ajatolloh]

Yksi asia mistä muuten ei puhuta on fluoratut hiilivedyt ja muut kasvihuonekaasut. Yleensä kylmälaitteissa noita käytössä mutta on niitä jonkin verran muuallakin käytössä mm. teollisuusliuottimina ja mitä lie niillä käyttökohteita olemassakaan. Kaasusammutusjärjestelissäkin noita oli ainakin takavuosina.

Sitä minä vaan, että noita päätyy ilmakehään ihan huomattavia määriä ja niillä on paljon hiilidioksidia merkittävämpiä kasvihuoneominaisuuksia.

Maailman tärkein kasvihuonekaasu, vesihöyrykin jää kakkoseksi noille tehossa. Toki vesihöyryä paljon enemmän - vai onko? Kun kukaan ei taida tietää.....

Nostan tässä esiin pointin, että mikähän noiden rooli on ilmastonmuutoksessa? Sinänstä niistä olisi mahdollista päästä eroon koska korvaavia tuotteita on - ja kunhan isot perseilijät kuten aasialaiset, Intia ja Kiina etunenässä pantaisiin vaikka pakolla ruotuun ja kuriin noiden syytämisessä ilmakehään.

https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-halyttava-havainto-hiilidioksidia-12-000-kertaa-voimakkaamman-kasvihuonekaasun-paastot-ovatkin-kaantyneet-kasvuun/

Tutkijoiden hälyttävä havainto: Hiilidioksidia 12 000 kertaa voimakkaamman kasvihuonekaasun päästöt ovatkin kääntyneet kasvuun. Fluoroformi, joka tunnetaan myös HFC-23-nimellä sekä trifluorimetaanina, on hyvin voimakas kasvihuonekaasu.

Havainto on yllättävä, koska kaksi merkittävintä fluoroformipäästömaata väitti kolme vuotta sitten, että ne olivat hankkiutuneet HFC-23-päästöistä eroon miltei kokonaan.

Ilmastotieteilijät ovat seuranneet tarkasti fluoroformipitoisuuksien kehitystä ilmakehässä 2000- ja 2010-luvuilla.

Fluoroformilla on hyvin vähän teollista käyttöä. Sen määrä on kuitenkin noussut ilmakehässä siksi, että sitä vapautuu ilmoille toisen kemikaalin valmistusprosessin yhteydessä. Kyseistä kemikaalia käytetään melko yleisesti jäähdytysjärjestelmissä kehitysmaissa.

[mannym]

Yksi asia mistä muuten ei puhuta on fluoratut hiilivedyt ja muut kasvihuonekaasut. Yleensä kylmälaitteissa noita käytössä mutta on niitä jonkin verran muuallakin käytössä mm. teollisuusliuottimina ja mitä lie niillä käyttökohteita olemassakaan. Kaasusammutusjärjestelissäkin noita oli ainakin takavuosina.

Sitä minä vaan, että noita päätyy ilmakehään ihan huomattavia määriä ja niillä on paljon hiilidioksidia merkittävämpiä kasvihuoneominaisuuksia.

Maailman tärkein kasvihuonekaasu, vesihöyrykin jää kakkoseksi noille tehossa. Toki vesihöyryä paljon enemmän - vai onko? Kun kukaan ei taida tietää.....

Nostan tässä esiin pointin, että mikähän noiden rooli on ilmastonmuutoksessa? Sinänstä niistä olisi mahdollista päästä eroon koska korvaavia tuotteita on - ja kunhan isot perseilijät kuten aasialaiset, Intia ja Kiina etunenässä pantaisiin vaikka pakolla ruotuun ja kuriin noiden syytämisessä ilmakehään.

https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-halyttava-havainto-hiilidioksidia-12-000-kertaa-voimakkaamman-kasvihuonekaasun-paastot-ovatkin-kaantyneet-kasvuun/

Tutkijoiden hälyttävä havainto: Hiilidioksidia 12 000 kertaa voimakkaamman kasvihuonekaasun päästöt ovatkin kääntyneet kasvuun. Fluoroformi, joka tunnetaan myös HFC-23-nimellä sekä trifluorimetaanina, on hyvin voimakas kasvihuonekaasu.

Havainto on yllättävä, koska kaksi merkittävintä fluoroformipäästömaata väitti kolme vuotta sitten, että ne olivat hankkiutuneet HFC-23-päästöistä eroon miltei kokonaan.

Ilmastotieteilijät ovat seuranneet tarkasti fluoroformipitoisuuksien kehitystä ilmakehässä 2000- ja 2010-luvuilla.

Fluoroformilla on hyvin vähän teollista käyttöä. Sen määrä on kuitenkin noussut ilmakehässä siksi, että sitä vapautuu ilmoille toisen kemikaalin valmistusprosessin yhteydessä. Kyseistä kemikaalia käytetään melko yleisesti jäähdytysjärjestelmissä kehitysmaissa.

Mitä noita löysin niin HFC-23:n pitoisuus ilmakehässä on noin 30ppt, hiilidioksidin 408ppm ja vesihöyryn määrä 40 000ppm.

Tämä suorana konversiona, samat arvot prosentteina ilmakehästä.

Vesihöyry 4%.
CO² 0,0408%
HFC-23 0,000 000 003%

HFC tai muiden yhteenlaskettu määrä ilmakehässä on noin 80ppt, tai 0,000 000 008%.

Näiden yhteenlaskettu pitoisuus on kasvanut vuoden 1990 tasosta 40 ppt, nykyiseen arvoon. HFC-23 taasen on noussut 1990, 10ppt tasosta nykyiseen noin 30 ppt tasoon. Mittaus virhemarginaali on ±20ppt.

Niistä ei puhuta koska niiden määrä ilmakehässä on varsin varsin vähäinen. Niin tuossa ylhäällä saattaa olla nollavirhe, siitä voi puuttua yksi tai olla yksi liikaa. 80 biljoonasosaa tai lontooksi parts per trillion, on melkoisen pieni määrä, kun valtavan voimakkaan metaanin määrä on noin 2 miljoonasosaa tai parts per million, tai jos sen haluaa tarkemmin se on 1850 miljardisosaa, parts per billion, hiilidioksidin 408 parts per million ja vesihöyryn 40 000 parts per million.

Kun sitten näitä kaikkia miettii niin on muistettava se että se kasvihuoneilmiö, eli lämmön sitoutuminen ilmakehään, tapahtuu molekyyli per molekyyli tasolla, ja se jolla on eniten molekyylejä voittaa. Tällä hetkellä se on vesihöyry.

Eli noiden rooli ilmastonmuutoksessa on hyvin pieni.

Tässä näemme sitten kuinka hyvin ne ilmastosopimukset pitävät.

[Ajatolloh]

Eli noiden rooli ilmastonmuutoksessa on hyvin pieni.

Ihan hyla, mutta ethän sinä muistanut ottaa kertoimia mukaan.

Noilla synteettisillä hiilivedyillähän on kaikilla aivan toiset lämmityskertoimet kuin hiilarilla, esim. tuolla Freon-23:lla  se on 14800. Kyseinen aine säilyy ilmakehässä 270 vuotta. Kaikille muillakin jäähdykkeillä se on jotakin, enemmän kuin 1 vuorenvarmasti. Kaikkia niitä vuotaa tai jopa päästellään ilmakehään suruttomasti. Sitä en tiedä mistä sinä noita konsentraatioita noille nappasit/keksit. Mitään lähteitä et kertonut, joten oletan että omasta päästäsi?


Jos nyt puhutaan pelkästään R-23 jäähdykkeestä (mitä ei pidä tehdä noin yleisesti), niin kannattaa huomata, että kyseinen mömmö syntyy usein Freon-22:n valmistuksen sivutuotteena. Rautalangasta: joku tekee Intiassa ja/tai Kiinassa länsimaissa ajat sitten kiellettyä pahis-Freon 22:sta. Ja päästelee valmistuksen sivutuotteet ilmaan tosta vaan. Joo ei ole ongelma, lopettakaa lentäminen, autoilu, syöminen, eläminen suomalaiset, jotta maailma pelastusi. Samaan aikaan yhdet jahvetit lentää Davosiin huippukokoustamaan yksityisjeteillä, kokouksen pääteemana ilmastomuutoksen uhat ja torjunta...ja kiinanpoika päästelee freoneja ilmaan niin että naama sinertää.

Täällä sitten 5 miljonainen miniskulaarinen kansa kokee ilmastoahdistusta ja luulee, että syy on meissä (tai meidän ratkottavissa).

[mannym]

Eli noiden rooli ilmastonmuutoksessa on hyvin pieni.

Ihan hyla, mutta ethän sinä muistanut ottaa kertoimia mukaan.

Noilla synteettisillä hiilivedyillähän on kaikilla aivan toiset lämmityskertoimet kuin hiilarilla, esim. tuolla Freon-23:lla  se on 14800. Kyseinen aine säilyy ilmakehässä 270 vuotta. Kaikille muillakin jäähdykkeillä se on jotakin, enemmän kuin 1 vuorenvarmasti. Kaikkia niitä vuotaa tai jopa päästellään ilmakehään suruttomasti. Sitä en tiedä mistä sinä noita konsentraatioita noille nappasit/keksit. Mitään lähteitä et kertonut, joten oletan että omasta päästäsi?


Jos nyt puhutaan pelkästään R-23 jäähdykkeestä (mitä ei pidä tehdä noin yleisesti), niin kannattaa huomata, että kyseinen mömmö syntyy usein Freon-22:n valmistuksen sivutuotteena. Rautalangasta: joku tekee Intiassa ja/tai Kiinassa länsimaissa ajat sitten kiellettyä pahis-Freon 22:sta. Ja päästelee valmistuksen sivutuotteet ilmaan tosta vaan. Joo ei ole ongelma, lopettakaa lentäminen, autoilu, syöminen, eläminen suomalaiset, jotta maailma pelastusi. Samaan aikaan yhdet jahvetit lentää Davosiin huippukokoustamaan yksityisjeteillä, kokouksen pääteemana ilmastomuutoksen uhat ja torjunta...ja kiinanpoika päästelee freoneja ilmaan niin että naama sinertää.

Täällä sitten 5 miljonainen miniskulaarinen kansa kokee ilmastoahdistusta ja luulee, että syy on meissä (tai meidän ratkottavissa).

Miksi turhaan keksiä päästään kun voi katsella kokonaisuuksia. HFC-23 pitoisuuksien läheeksi löysin tällaisen https://www.semanticscholar.org/paper/First-remote-sensing-observations-of-(HFC%E2%80%9023)-in-Harrison-Boone/926fc696a2bd352a7566187316895bf571731487

First remote sensing observations of trifluoromethane (HFC‐23) in the upper troposphere and lower stratosphere
Jeremy J Harrison, Christopher David Boone, +3 authors Peter F. Bernath
[1] This work reports the first remote sensing measurements of atmospheric HFC-23 (CHF3) using solar occultation measurements made by the Atmospheric Chemistry Experiment Fourier transform spectrometer (ACE-FTS) and the Jet Propulsion Laboratory Mark IV (MkIV) balloon interferometer. A total of 8809 ACE occultations measured between 2004 and 2010 have been processed, along with 24 MkIV occultations measured between 1989 and 2007. ACE data (yearly averages over the 10–25 km altitude range) in... CONTINUE READING

Sekä https://www.researchgate.net/publication/263632407_Emission_Characteristics_of_HFC-23_CHF3HCFC-22_CHClF2_between_Different_Air_Masses_in_Northeastern_Asia

HCFC-22 (chlorodifluoromethane, ), one of the major components in various refrigeration, is emitted mostly from developing countries, as its consumption is not limited until 2013 by the Montreal Protocol. In addition, HFC-23 (trifluoromethane, ), a by-product in the manufacture of HCFC-22, is also a powerful greenhouse gas. Here, we discuss the regional emission characteristics of these compounds based on high-frequency in-situ measurements using the "Medusa" GC-MS system. HCFC-22 and HFC-23 baseline concentrations measured at Gosan (Jeju Island, Korea) from November 2007 to December 2008 increased by 1.8 ppt/yr and 0.6 ppt/yr, respectively. Pollution events of these compounds were observed, very frequently (e.g., ~2~3 times) at Gosan than baseline levels.

Mutta käytetään kertoimia. HFC-23:n 14 000 kerroin tekee vastaavan lämpöpotentiaalin kuin 0,42ppm Hiilidioksidia. Tähänkin on ihan helppo matematiikka. Kerro 30, 14 000:lla, muunna 420 000  biljoonasosaa miljoonasosiin ja avot. Kokonaisuudessaan noilla on lämpöpotentiaalia saman verran kuin 1,12ppm:llä hiilidioksidia.

Rautalangasta, Kiina ja Intia tekevät vieläkin mitä haluavat, eikä kansainvälisillä lafkoilla ole aikomusta tai lihaksia puuttua siihen. Katsos sillä kansainvälisellä instanssilla on kiire taputella itseään olkapäähän meriiteistä mitä sillä ei ole. Kuten Montrealin protokollan aikaansaannoksista ja kuinka planeetta pelastettiin, sekä planeetan ihmiset auringon polttamilta. https://www.nationalgeographic.com/news/2017/09/montreal-protocol-ozone-treaty-30-climate-change-hcfs-hfcs/

Thirty years ago this month the U.S. and other industrialized countries signed the Montreal Protocol on Substances that Deplete the Ozone Layer. It was a "milestone for all people and our planet," said UN Secretary-General António Guterres, who highlighted the positive impacts of the Montreal Protocol on human health, poverty eradication, climate change, and protecting the food chain at an anniversary celebration.

The Earth's ozone layer would have collapsed by 2050 with catastrophic consequences without the Montreal Protocol, studies have shown.

Montrealin protokollasta huolimatta, sen rajoittamien kaasujen määrä ilmakehässä on kasvanut, eikä vähentynyt. Ja koska näin on niin otsonikerros romahtaa 2050 ihan varppina koska näinhän "tutkimukset osoittivat".

Elikkä elikkä, fluoratut hiilivedyt ovat kasvaneet ilmakehässä, vaikka ne kiellettiin montrealin protokollalla. Sitten länsimaiset poliitikot ja tiedemiehet juhlivat sitä, kuinka nyt tehtin hyvä sopimus ja tuloksia näkyy jo. Mutta samaan aikaan niiden hiilivetyjen määrä ilmakehässä kasvoi ja otsoniaukko pysyi lähes muuttumattomana. Tai no, pitkällä aikavälillä tarkasteltuna se on ihan normaalin vaihtelun sisällä. Vaikka Montrealin protokollan menestyksen myötä sen piti pienentyä, kun ne otsoniaukkoa aiheuttavat päästöt eliminoitiin.

Kun länsimaiset lehdet, tieteilijät ja poliitikot, yllätetään näin housut kintuissa, niin miksi ihmeessä tarvittis luottaa siihen että kuolo kohta ihan kohta jos me ei nyt vähennetä näitä ja näitä päästöjä. Kun meidän tiedemiehet ennustaa näin ja näin käyvän jos ei tehdä näin ja näin. Vaikka ne tiedemiehet ovat jatkuvasti väärässä ennustuksineen, niin kyl ne varppina on nyt oikeassa.

Yksinkertaisuudessaan

Yksi asia mistä muuten ei puhuta on fluoratut hiilivedyt ja muut kasvihuonekaasut.

on yksinkertaisuudessaan seuraava.
Vesihöyry yksin on noin 95-96% kaikista kasvihuonekaasuista, Hiilidioksidi noin 4% kaikista kasvihuonekaasuista. Loput on sitten ne kaikki muut, metaanit, fluoratut hiilivedyt yms. Kun tiedemiehet eivät ole vieläkään saaneet kohdalleen sitä kuinka hiilidioksidin lisäys vaikuttaa lämpötilaan muuten kuin laboratoriossa, niin ei kannata puhua noista muista.

Vähän kuin ostaisit auton ja haluaisit kovasti tarkastella vain sen radioantennia. Koska sehän on se joka vaikuttaa kenties jopa eniten, kertoimilla tai ilman.

[Ajatolloh]

Rautalangasta, Kiina ja Intia tekevät vieläkin mitä haluavat, eikä kansainvälisillä lafkoilla ole aikomusta tai lihaksia puuttua siihen.

The Earth's ozone layer would have collapsed by 2050 with catastrophic consequences without the Montreal Protocol, studies have shown.

Montrealin protokollasta huolimatta, sen rajoittamien kaasujen määrä ilmakehässä on kasvanut, eikä vähentynyt. Ja koska näin on niin otsonikerros romahtaa 2050 ihan varppina koska näinhän "tutkimukset osoittivat".

Elikkä elikkä, fluoratut hiilivedyt ovat kasvaneet ilmakehässä, vaikka ne kiellettiin montrealin protokollalla.

Ensimmäinen lainaamani lauseesi: Minähän tuon osoitin ensin. "Korjaat" minun sanomaani asiaa kertomalla saman asian uudestaan muka omana pointtinasi? Outoa keskustelua.

Montrealin protokolla pelasti maailman otsonikerroksen. Kannattaa paremmin perehtyä siihen mistä esiintyy tietäväisenä.

Ei Montrealin protokollan ollut tarkoituskaan rajoittaa fluoratut hiilivedyt pois maailmasta (HFC jne).

Montrealin protokolla siivosi CFC-aineita vähemmäksi.

[mannym]

Montrealin protokolla pelasti maailman otsonikerroksen. Kannattaa paremmin perehtyä siihen mistä esiintyy tietäväisenä.

Ei Montrealin protokollan ollut tarkoituskaan rajoittaa fluoratut hiilivedyt pois maailmasta (HFC jne).

Montrealin protokolla siivosi CFC-aineita vähemmäksi.

Montrealin protokolla ei lopulta tehnyt mitään. Se ei pelastanut maailman otsonikerrosta, se aukko on luonnollinen juttu ja tapahtuu joka kesä, Montrealin protokolla onkin vain semionnistunut poliittinen silmänkääntötemppu. Semionnistunut sillä tarkemmalla tarkastelulla sen pohja murenee.

Sillä mm Kiina ja Intia ovat sen protokollan allekirjoittaneet.

[Huppupelikaani]

Ylen teksti-tv:n mukaan ilmakehän CO2-pitoisuus nousee Australian metsäpalojen takia selvästi.

Australian maastopalot nostavat merkittävästi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia, kertoo Britannian ilmatieteen laitos.         

Uuden ennusteen mukaan kyseessä on yksi isoimmista vuosittaisista muutoksista koko 60 vuoden mittaushistorian aikana. Tieto alleviiva maastopalojen vaikutusta koko maailman ilmastoon.

Pitoisuudet ovat jo aikoja sitten ohittaneet tasot, joita tutkijat pitävät turvallisina. Uuden ennusteen mukaan pitoisuus on toukokuussa 417 ppm:ää. YK:n pääsihteeri Guterresin mukaan aiemmin 400:n rajapyykkiä on pidetty kammottavana käännekohtana.

https://yle.fi/tekstitv/html/P135_01.html

Yle täytti uutisen kauhistelupopulismilla, mutta mielenkiintoisempi tieto olisi ollut kuinka monta ppm:ää palot oikeastaan nostivat pitoisuutta? Harmi, ettei teksti-tv:n uutiseen mahdu faktaa metsäpaloihin johtaneista todellisista syistä ja miten niitä voidaan välttää. Eikös se olisi olennaista väistämättömän maailmanlopun pitkittämisessä? Ja pikantti lisä olisi laskea kuinka monta vuotta suomalaiset saavat puskea CO kakkosta ilmaan, että pääsee yhden mantereen yhden kauden metsäpalojen päästöjen tasolle.

E: kuva fiksattu

[HMV]

Uutinen Australian palojen vaikutuksesta myös YLE:n nettisivuilla:
https://yle.fi/uutiset/3-11173487

Britannian ilmatieteen laitos: Australian maastopalot nostavat hiilidioksiditasoja – kyseessä on yksi mittaushistorian isoimmista muutoksista

Uusi ennuste alleviivaa maastopalojen vaikutusta koko maailman ilmastoon.

Australian maastopalot nostavat merkittävästi ilmakehän hiilidioksiditasoja, kertoo Britannian ilmatieteen laitos. (siirryt toiseen palveluun)

Uuden ennusteen mukaan kyseessä on yksi isoimmista vuosittaisista muutoksista koko 60 vuoden mittaushistorian aikana. Tieto alleviiva maastopalojen vaikutusta koko maailman ilmastoon.

Ilmakehän hiilidoksidipitoisuudet ovat jo aikoja sitten ohittaneet ne tasot, joita tutkijat pitävät turvallisina. Britannian ilmatieteenlaitoksen mukaan pitoisuuden odotetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin jopa 2,74 miljoonasosalla eli ppm:ällä viime vuoteen verrattuna. Arvion virhemarginaali on 0,57 ppm:ää.

Pitoisuuden odotetaan olevan toukokuussa 417 ppm:ää. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti joulukuun ilmastokokouksessa Madridissa, että vielä aiemmin 400:n rajapyykkiä on pidetty "kammottavana käännekohtana".

Uutistoimisto Reutersin (siirryt toiseen palveluun)mukaan tieteilijät ovat arvioineet, että ilmakehässä oli vastaava pitoisuus hiilidoksidia 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin lämpötila oli 2–3 celsiusta enemmän ja merenpinta 10–20 metriä korkeammalla.

Viime vuosikymmeninä ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet vuosittain muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien tuhoutumisesta johtuen.

Australiassa maastopalot ovat jokavuotisia. Nyt roihuavat palot alkoivat kuitenkin ennätysaikaisin ja ovat jatkuneet jo kuukausia. Tutkijat ovat varoittaneet, että vastaavat katastrofit yleistyvät ilmaston lämpenemisen myötä.

[Alabama]

Facebookin ohjelmassa ollut virhe paljasti käyttäjille sivujen anonyymit hoitajat. Greta Thunbergin Facebook-sivun hoitajiksi ja Gretan nimissä kirjoittajiksi paljastui hänen isänsä Svante Thunberg ja YK:n ilmastonmuutos-sihteeristön valtuutettu Adarsh Prathap. Teknisessä mielessä miehet hallinnoivat "Greta Thunberg"-sivua.

https://www.achgut.com/artikel/indischer_un_delegierter_postete_als_greta_thunberg
https://www.wired.com/story/facebook-bug-page-admins-edit-history-doxxing/

[ämpee]

Montrealin protokolla ja sen Kigalin lisäykset eivät voi oikein hyvin.
https://wattsupwiththat.com/2020/01/23/increase-in-global-emissions-of-hfc-23-despite-near-total-expected-reductions/

Jostain karkailee HFC yhdisteitä ilmakehään enemmän kuin on sovittu.

Under the Kigali Amendment to the Montreal Protocol, new controls are being implemented to reduce emissions of HFC-23 (CHF33 ), a by-product during the manufacture of HCFC-22 (CHClF22 ).

Starting in 2015, China and India, who dominate global HCFC-22 production (75% in 2017), set out ambitious programs to reduce HFC-23 emissions. Here, we estimate that these measures should have seen global emissions drop by 87% between 2014 and 2017. Instead, atmospheric observations show that emissions have increased and in 2018 were higher than at any point in history (15.9 ± 0.9 Gg yr−1± 0.9 Gg yr−1 ).

Given the magnitude of the discrepancy between expected and observation-inferred emissions, it is likely that the reported reductions have not fully materialized or there may be substantial unreported production of HCFC-22, resulting in unaccounted-for HFC-23 by-product emissions. The difference between reported and observation-inferred estimates suggests that an additional ~309 Tg CO2CO2 -equivalent emissions were added to the atmosphere between 2015 and 2017.

Maailman johtavien HFC tuottajien, Kiinan ja Intian piti vähentää tuotantoaan Kigalissa tehdyn Montrealin sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan, mutta mittaukset ilmakehästä kertovat aivan toista tarinaa.
HFC yhdisteiden piti ilmakehästä vähentyä, mutta ilmenikin niiden lisääntyvän.

Due to the magnitude of the discrepancy between reported emissions reductions and emissions inferred from the atmospheric data, it is highly likely that developing countries have been unsuccessful in meeting their reported emissions reductions. Alternatively, or additionally, there may be substantial unreported production of HCFC-22 at unknown locations resulting in unaccounted-for HFC-23 by-product being vented to the atmosphere.

tehdyn tutkimuksen päätelmänä on, että sopimusosapuolet ovat jättäneet ilmoittamatta HFC päästöjään tuntemattomasta paikasta.
Suomeksi tuo tarkoittaa, että päästöraportit ovat valheellisia.

[Velmu]

On koomista, että nyt kerrotaan julkisuudessa kuin yllätyksenä, että Australian metsäpalot ovat aiheuttaneet valtavat CO2-päästöt ilmakehään. Jo kauan on tiedetty, että puun polttaminen/palaminen aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä kaikista polttoaineista. Poliitikot ovat kuitenkin kabineteissaan päättäneet/sopineet poliittisella päätöksellä, että puun poltto on päästötöntä, koska kuvitellaan, että palaneen/poltetun puun tilalle kasvaa(?) jossain päin maapalloa uusi puu.

Hiilidioksidipäästöt grammoina yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohden ovat puu 395 g, turve 379, kivihiili 336, raskas pö 277, kevyt pö 265, diesel 265, bensiini 257 ja maakaasu 199. Kun puuta ja turvetetta poltetaan kaupunkien lämmittämiseksi yhdessä kuten useissa Suomen voimalaitoksissa tehdään suhteessa puu 70 % ja turve 30 %, on palaminen niin puhdasta että sillä päästään alle maakaasun päästöjen.

Ehkä vielä jonain päivänä turvetta vastustaville poliitikoillekin selviää tämä tosiasia. Tai sitten ei.

[Alarik]

On koomista, että nyt kerrotaan julkisuudessa kuin yllätyksenä, että Australian metsäpalot ovat aiheuttaneet valtavat CO2-päästöt ilmakehään...

Ja vielä se, että tämä 'uusi linjaus puun(bio) haittaaville päästöille' tarkoittaa sitä, että yhdessä yössä kaikista biopolttoaineista tuli yksi valtava uhka ilmastolle.

Nyt siis näyttää olevan otettu kanta, että ei väliä mikä palaa tai missä, kaikki on huonoja ja uhka ilmastolle. Biopolttoainefirmojen kannattaisi nyt muistutella faktoista Australian metsäpaloihin liittyen, tai voi hyvinkin pian kadota bisnekset alta taivaan tuuliin.

[Roope]

Kommentti: Ilmastonmuutos uhkaa Halla-ahoa

Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet paikkansa suosituimpana gallup-puolueena. Mutta käyvätkö käytetyt keinot kalliiksi, kysyy erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Ilta-Sanomat 22.1.2020

Varjus jatkoi toivotonta pyristelyään vielä seuraavanakin päivänä:

Kommentti: Perussuomalaisten outous on yhä porvarihallituksen este

Perussuomalaiset voivat olla yhä liian kova pähkinä kokoomuksen sulatettavaksi, vaikka tilaisuus porvarihallitukseen avautuisi, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Ilta-Sanomat 23.1.2020

Kokoomukselle läheisellä elinkeinoelämällä olisi halua lisätä ulkomaalaisen työvoiman maahantuloa. Kokoomukselle asia olisi helppo, perussuomalaisille äärimmäisen vaikea. Sen kannattajakunta on oppinut vavahtamaan kaikkea vierasmaalaiseen vivahtavaa. Perussuomalaisten edellinen versio romahti vuoden 2015 pakolaistulvaan. Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei olisi vastaava kriisi, mutta suututtaisi juuri perussuomalaisten kiihkeimpiä kannattajia.

Kuvatunlaista ristiriitaa ei ole olemassa. Kun Kokoomus on julistanut haluavansa Suomeen osaajia paikkaamaan työvoimapulaa ja kaventamaan kestävyysvajetta, niin perussuomalaisilla ei ole ollut mitään sitä vastaan, että Suomi saa ulkomailta lisää koulutettuja nettomaksajia.

"Työperäinen maahanmuutto" on kuitenkin EK:lle ja Kokoomukselle pelkkä harhautus ja koodisana, joka ei tarkoita koulutettuja nettomaksajia vaan etenkin jo ennestään työttömyydestä kärsiville aloille tunkevaa halpatyövoimaa, jota saadaan saatavuusharkinta poistamalla. Toistaiseksi näin on tehty vain Ruotsissa, eikä halpatyövoiman maahantulon vapauttamisen ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikkaturistien maahanjäämisen helpottamisen tuloksia voi kehua.

Kokoomuksella on halu esiintyä järkevän ilmastonsuojelun puolueena. Perussuomalaiset haluaa esiintyä vaihtoehtona ilmastotoimia pelkääville, mikä johtaa ratkaisuihin, jotka eivät ympäristötietoisimpia kokoomuslaisia kiehdo. Tämänkin vuoksi hallitusneuvotteluissa voisi puolin ja toisin virrata suolaisia kyyneleitä. Moni kokoomuslainen menisi mieluummin hallitukseen vihreiden kuin perussuomalaisten kanssa, jos valita pitäisi. Joskus taas ehkä pitää.

Kokoomus sitoutui vuosi sitten kahdeksan puolueen sopimukseen, jossa "Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen". Tavoite on kaikkea muuta järkevä, koska sen saavuttaminen on utopiaa ja oli sitä jo vuosi sitten. Asia ei ole suomalaisten, eurooppalaisten tai edes länsimaalaisten käsissä.

Kokoomus on myös hiljaisesti hyväksynyt punavihreän hallituksen Suomelle asettaman vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen, joka toteutuessaan maksaa suomalaisille kymmeniä miljardeja euroja. Etenkin tästä tavoitteesta on järkevyys kaukana, kun EU on sitoutunut vasta vuoteen 2050 ja silloinkin vain kivihiileen vielä vuosikymmeniä nojaavien EU-maiden miljardituilla, joissa kivihiilestä jo vuonna 2029 luopuva Suomi on maksajana.

Perussuomalaisten maltillistuminen voi yhä olla sen valtaan pääsyn edellytys. Mutta juuri puolueen erilaisuus ja äärimmäisyys ovat sen uskollisimpien äänestäjien mieleen. Siitä on paha tinkiä.

Jos Kokoomus haluaa välttämättä profiloitua ennen kaikkea haittamaahanmuuton ja tehottomien ilmastoeleiden kannattajaksi, niin siitä vaan, mutta turha silloin syyttää perussuomalaisia "äärimmäisyydestä". Sen kun asettuu ensi vaaleihin mennessä avoimesti punavihreään rintamaan, niin kavereita riittää hallitukseen asti, ja on parempi mieli, kun ei tarvitse enää muodon vuoksi teeskennellä suomalaisista välittävää maahanmuuttokriittistä konservatiivia.

[Mikke70]

Halla-aholla on asiaa! Ja äly riittää kommentoimaan myös ilmastokysymyksiä toisin kuin vaikkapa ympäristöministerillä!

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e4ec372a-1fea-4770-a54c-91f8d2da2eb3

Halla-aho: Perussuomalaiset hyväksyvät lähtökohdan, että ilmasto lämpenee, ja tämä liittyy ihmisen toimintaan - "suomalainen tehtaanpiippu on paras ilmastoteko"

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan  ilmastonmuutosta torjutaan vähentämällä globaalisti nettopäästöjä sekä ohjaamalla teollisuutta ja liikennettä kohti vastuullisia toimintatapoja.

[AcastusKolya]

Tekaisin tuossa pikku taulukon, jossa verrataan v. 2017 tietojen pohjalta EU-maitten (pl. Britannia) hiilipäästöjä pinta-alaan suhteutettuna. Selviääkin, että Suomi on Ruotsin jälkeen pienipäästöisin maa.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Koska median yrittää pakottaa ilmastovaali teemaa ja promota kasvissyöntiä, on mielestäni paikallaan selittää täälläkin, miksi asia on juuri päinvastoin. Eli  syömällä lihaa, ihmiskunta voi sitoa hiiltä maaperään niin paljon, että kaikki netto CO2 päästöt nollautuvat.

Miten se on mahdollista? Lihansyöntihän on kuulemma todella paha päästölähde.

No, tietenkin siinä on pieni juju. Nimittäin se miten maataloutta harjoitetaan.

Maatalousmaan kyntäminen ja ojittaminen on todella vahingollista monellakin tavalla. Kun maaperän hiili pääsee reagoimaan ilman sisältämän hapen kanssa, niin siitä syntyy hiilidioksidia, joka menee taivaan tuuliin. Sen sijaan, että karjaa ruokitaan viljoilla, pitäisi sen antaa harjoittaa luontaista käytöstään ja antaa sen laiduntaa mahdollisimman paljon. Lisäksi se tulisi koota pienelle alueelle suurena laumana ja siirtää sitä päivittäin tuoreelle alueelle. Ruoho kasvaan takaisin ja palautuu tallauksesta 40-50 päivän sisällä, jos siitä on jätetty jäljelle yli 50%. Samalla ruohon juuristo kasvaa ja sitoo maahan hiiltä luoden uutta humusta eli siis multaa. Lisäksi kaikki tarvittavat lannoitteet palautuvat takaisin määperään tasaisesti lannan mukana. Juuri näin syntyi USAn keskilännen viljavat preeriat, kun valtavat biisonilauman söivät ja tallasivat aluetta.  Silti luonto kesti sen.

Viljaa ja muitakin rehuja tietysti kysytään ja niiden viljelyssä pitäisi päästä eroon kyntämisestä. Sekin onnistuu kun maaperä on saatu riittävän hyväksi. Samalla hiilipitoinen maaperä sitoo hyvin vettä ja ravinteita, joten kastelun tarve vähenee ja lannoitteitakaan ei välttämättä tarvita. Lisäksi rankkasateet eivät aiheuta eroosiota, kun määperä pystyy imaisemaan veden nopeasti itseensä.

Luonto ei harrasta paljasta määperää, paitsi autiomaissa. Siksi pelloille pitäisi saada ympärivuotinen kasvipeitto. Viljapelloilla voi pitää esim. typpeä sitovaa apilaa koko ajan. Jopa silloin, kun siinä kasvaa viljaa. Kasvipeite estää eroosiota ja ravinne valumia.

Lisäksi on muitakin tekniikoita, mutta jotta postaus eli kasvaisi liian pitkäksi niin niistä ehkä toisella kertaa.

Mainitsemani asiat siis sitovat hiilidioksidia ja vähentävät maatalouden kustannuksia, kun isojen traktorien ja lannoitteiden tarve vähenee tai loppuu.

Miksi sitten kaikki ei tee näin? Syitä on useita. Tiedon puute on yksi. Toinen psykologinen. Viljelijät eivät kykyne myöntämään, että he ovat koko elämänsä toimineet väärin ja heidän isänsä ja isoisänsä myös. Kolmas on se, että vähät rahat on jo kiinnitarpeettomissa koneissa. Neljänneksi länsimaisten viljelijöijen keski-ikä noin 60 vuotta. Niin vanhana harvat enää jaksavat aloittaa tilansa uudistamista.

Toki monet toimivat jo näin. Netistä löytyy itetoa ja videoita hakusanoilla, Regenerative agriculture, permaculture, etc.

Tässä yksi suomenkielinen sivu jonka löysin nopeasti. Ilmasto alarmistinen asenne on siinä vahva, mutta itse asiaakin puhutaan: http://www.carbontosoil.com/fi/facts.html

Selventä englannin kielinen video löytyy vaikkapa tästä: https://youtu.be/9yPjoh9YJMk?list=PLh1dAKrERyP8VDLGBsNypMsJk9fb7ejlw

Tässä on ihan valtamedian uutinen tästä laidunnustekniikasta, joka sitoo hiiltä maaperään:

Karja kirittää kasvit sitomaan hiiltä maahan: regeneratiivisessa viljelyssä laiduntavan naudan hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen

Meillä on nyt kiire: tällä menolla ilmasto lämpenee yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Kymmenessä vuodessa ihmiskunnan pitäisi puolittaa nykyiset päästönsä. Jos päästöt kasvavat, nousu ei lopu edes kolmeen asteeseen, tähdentää erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta. Hän puhui Naudat, ilmasto ja ympäristö -seminaarissa Helsingissä tiistaina.

Jos lihankulutus maapallolla nousee odotetusti, maatalouden päästöt eivät laske vaan nousevat. Eläinten ilmastovaikutus riippuu kuitenkin myös siitä, miten ne on kasvatettu.

Laiduntavilla eläimillä on hiilen sitomisessa merkittävä rooli, kertoo hiiliviljelykouluttaja Juuso Joona. Karja kiusaa syömällä kasveja sitomaan lisää hiiltä ja kasvattamaan juuria. Kun nauta talloo kasvintähteitä maahan, se samalla ruokkii maaperän mikrobeja.

Märehtijöiden ilmastovaikutus paranee suurella nurmirehun osuudella, kiertolaidunnuksen käytöllä sekä monilajisilla ja korkeatuottoisilla nurmilla.

Joona nostaa esimerkiksi yllättävän tutkimuksen rapakon takaa.

Vuonna 2018 tehdyssä yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin laiduntavien nautojen ja feedloteissa kasvavan karjan vaikutusta hiilensidontaan. Feedlotit ovat kasvattamoita, joissa karja ei laidunna ja saa syödäkseen pääasiassa maissipohjaista rehua.

Kun kasvihuonekaasuja verrattiin ottamatta huomioon maaperän hiilensidontaa, feedlotit olivat "vihreämpi" vaihtoehto. Niiden päästöt olivat pienempiä eläinten nopeamman kasvun ansiosta.

Feedlot-karja saavutti teuraspainonsa keskimäärin 29 päivää aikaisemmin.

Vaan kun mukaan laskettiin maaperään sitoutunut hiili, tilanne kääntyi päälaelleen: Hiiltä oli sitoutunut niin paljon, että laiduntavasta karjasta saadun lihan hiilijalanjälki olikin negatiivinen.

Karjaa siirreltiin tutkimuksessa tiheästi laidunlohkolta toiselle ja eläintiheys oli suhteellisen suuri. Nautoja oli keskimäärin 2,7 hehtaarilla. Hitaamman kasvun lisäksi laidunkasvatus vie kuitenkin feedloteja enemmän pinta-alaa, mikä voi tuottaa päästöjä.

Yhdysvallat tuottaa 19 prosenttia maailman naudanlihasta. Feedlotit ovat maassa yleinen naudan kasvatustapa, mutta muutoksen tuulia on ilmassa. Lihajätti Tyson Foods harkitsee nurmella kasvavien eläinten kasvatusta.

Suomessa hiilen varastoitumista tutkitaan Carbon Action -hiilitiloilla. Hanke on herättänyt innostunutta kuhinaa: mukana on jo 108 tilaa, Joona kertoo. Alkujaan hanketta rahoitti Sitra, mutta nyt mukana on useita muitakin tahoja.

Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä peltolohkolla. Hanke ei koske vain laidunnusta vaan monia hiilen sitoutumista vahvistavia menetelmiä. Kokonaisuutta kutsutaan regeneratiiviseksi viljelyksi. Regeneratiivisuus tarkoittaa, että maaperän kasvukuntoa elvyttämällä pyritään kasvattamaan maan hiilivarastoa.

Paljaalla pellolla hiilivarastot vähenevät. Nykyisin hiiltä karkaa maailman pelloilta keskimäärin 200 kiloa enemmän hehtaarilta vuodessa, kuin mitä sitä sitoutuu. "Globaalisti maatalousmaasta on kadonnut valtavia määriä hiiltä", Joona sanoo.

Menetelmän tavoite onkin muuttaa maatalousmaa hiilinieluksi. Kaikki kasvit sitovat hiiltä kasvaessaan, mutta kaikki eivät kasvata maan hiilivarastoa.

Esimerkiksi peruna ja juurikasvit kiihdyttävät maaperän hiilen hajoamista. Nurmet taas lisäävät hiilivarastoa. "Eläviä kasveja pitäisi olla mahdollisimman suuren osan vuodesta pellolla."

Loputtomasti hiilen määrää maaperässä ei voi lisätä, vaan jossakin vaiheessa järjestelmä saavuttaa tasapainotilan.

Laitumen hyödyntämistä voi kehittää. Jos lehmät ovat yhdellä isolla lohkolla, ne syövät aina vain nuorimmat versot. Pikkuhiljaa nurmi korsiintuu ja tuotto pienenee.

Jos timotein jättää kolmen sentin pituuteen, kestää kymmenen päivää ennen kuin se lähtee uudelleen kasvuun. Nurminata lähtee kasvuun muutaman päivän nopeammin.

Emolehmätilallinen Anssi Hänninen oli pistänyt excelin laulamaan selvittääkseen, millä järjestelmällä hänen laitumiensa tuotto oli paras.

Lohkojen määrän lisääminen paransi tuottoa. Nopeimmin nurmi alkoi kasvaa, jos sen jättökorkeus oli 12 senttiä. Silloin nurmi jatkoi kasvuaan jo neljän päivän kuluttua.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.915547

[Faidros.]

Suomi on unohtanut mainita suot hiilinieluina. "GTK:n mukaan Suomen soiden hiilivaranto on35 miljardia tonnia, eli tuon luvun jälkeen tarvitaan 9 nollaa. Siis kaksinkertainen Euroopan metsiin verrattuna. Aika iso".

www.vapo.com/blogi/posts/126/harmi_ettei_maailmassa_ole_enempaa_kiltteja_suomalaisia

Persujen puoluetoimistolla voitaisiin ottaa koppi tästä blogista. @Matias Turkkila

[Roope]

Ylen aamu-tv:ssä mainostettiin toimittaja Jenni Frilanderin Areenasta löytyvää kahdeksanosaista video- ja podcast-sarjaa. Ilmastoteemaisilla jaksoilla on sellaisia otsikoita kuin "Vaatteet: Kuinka vähillä vaatteilla ihminen pärjää?", "Asuminen: Kylmä suihku kangistaa - miten paleluviikko sujui?" ja "Väestö: Onko lasten hankkiminen suurin ilmastorikos?"

Toimittaja Jenni Frilander
Tää Samuli Hiltunen siis asuu vuoden ympäri pakettiautossa. Että siinä on tämmöinen nomadiusajattelu tietysti taustalla, ja hän tykkää liikkua ja näin, mutta muuttanut pakettiautoon. Ei meidän kaikkien varmaan tartte muuttaa pakettiautoon, ei tässä sitä haluta sanoa, mutta tämä nyt on yksi tämmöinen esimerkki, mitä hän on halunnut tehdä.

Studiotoimittaja
Noihin ihmisiin, jotka yrittää vähentää päästöjä liittyy semmoista tiettyä skeptisyyttä, että jos tekee jonkin muutoksen, niin tuleeko siitä oikeasti niitä toivottuja tuloksia. Kuinka vaikeata on arvioida, millä ratkaisuilla on oikeasti vaikutusta ja millä ei?

Toimittaja Jenni Frilander
Päävastuuhan ilmastonmuutoksen torjunnasta on tietysti poliitikoilla ja yrityksillä, mutta on tietysti erilaisia laskureita, että kyllähän ihmiset itsekin voi tehdä asioita aika paljon. Asuminen on esimerkiksi tosi iso, mutta ei välttämättä tarvitse muuttaa pakettiautoon, voi tehdä muitakin ratkaisuja.

Järki käteen. Ei taida laskureissa pilkun jälkeiset nollat riittää, kun arvioidaan pakettiautoon muuttamisen vaikutusta ilmastonmuutoksen etenemiseen. Ei vaikka kerrotaan 5,5 miljoonalla.

Jonkinlaisesta todellisuudentajusta (tai vaihtoehtoisesti ilmastohysteriaan liittyvästä skitsofreniasta) kertoo se, että podcast-sarjan nimi on "Jennin ilmastohaaste", kun taas videosarjan otsikko on totuudenmukaisemmin "Toimintaterapiaa ilmastoahdistukseen".

Jennin ilmastohaaste

Toimittaja Jenni Frilander haastaa suomalaisia ilmastotekoihin. Miten haasteista selvitään ja onko niissä mitään järkeä? Pelastaako kylmä suihku ja kasvisruoka maailman? Vakiovieraana WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen. Podcast-sarja jatkaa keskustelua siitä, mihin Ilmasto-Jenni-videosarjassa jäädään. #ilmastojenni

Yle Areena

Ylen tapaus ei ole poikkeus vaan tällainen ilmastonmuutoskeskusteluun olennaisesti liittyvä kaksoisajattelu on valtamediassa valtavirtaa. Vaikka toimittaja olisi täydellisen tietoinen siitä, että suomalaisten ilmastoeleillä ei ole vaikutusta, hänen on ilmastoliturgian mukaan väistettävä tai mieluiten kiellettävä tämä fakta julkisuudessa.

Tästä esimerkkinä Hesarin autotoimittajan kommentointi kyselyyn, jonka mukaan noin puolet ladattavien hybridiautojen kilometreistä ajetaan Suomessa sähköllä. Sinänsä merkityksettömien tulosten ja muutamien tulosten merkitystä entisestään vähentävien faktojen toteamisen jälkeen toimittaja torjuu loogiset johtopäätökset, koska ne ovat "haitallista ja ilotonta puhetta", joilla "väistetään vastuuta":

Kysely hybridien omistajille paljasti hämmästyttäviä lukemia – Nyt ei tarvitse enää pohtia, ajavatko hybridiautoilijat sähköllä vai bensalla

Näin puhuu niin sanottu realisti:

"Eivät ne ladattavat hybridit mitään hiili­dioksidi­päästöjä vähennä, kun eivät ihmiset viitsi niitä ladata – etenkin, kun suurin osa niistä autoista on työsuhdekäytössä ja firma maksaa bensat."

[...]

En ole ollut järin optimistinen sen suhteen, että ihmiset jaksaisivat kerkeästi ladata hybridejään. Olen ajatellut, että ladattavat hybridit ovat edistystä, mutta lähinnä paperilla ja puheissa. Olen ylipäänsä ollut verrattain synkkämielinen sen suhteen, että ihmiset valitsisivat mukavuuden sijaan hyveellisyyden.

Joskus on kivaa huomata olleensa väärässä.

Autoalan tiedotuskeskus tutki sähköautojen käyttö- ja lataustapoja posti- ja nettikyselynä toteutetulla haastattelututkimuksella.

[...]

Tutkimuksen mukaan niin minä kuin "realistit" ovat olleet väärässä. Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan nimittäin sähköllä. Tarkalleen ottaen ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus on keskimäärin 53 prosenttia.

Erityisesti yllätti, että myös työsuhdehybridistit ovat ahkeria lataajia. Lähes puolet työsuhdeautojen kilometreistä ajetaan sähköllä.

Autojen haltijat ovat ahkeria lataajia: lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa. Päivittäin autoaan lataa yli 70 prosenttia.

Luvut ovat hämmästyttäviä.

Kyse voi olla oikeasti siitä, että ihmiset näkevät vaivaa ympäristön eteen. Tätä puoltaa se, että tutkimuksen mukaan merkittävin syy ladattavan auton ostoon oli vähäpäästöisyys.

Toisaalta kyse lienee myös siitä, että ihmiset ovat pihejä: sähköllä ajaminen on merkittävästi halvempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla ajaminen.

Monet ihmiset rynnistävät sankoin joukoin kauppaan, jos sieltä saa kaksi kahvipakettia yhden hinnalla. On siis ihan luonnollista, että he kotiuttavat säästöt myös autoillessaan.

Myös autonvalmistajat yrittävät tehdä sähköllä ajamisesta kivaa. Joidenkin autojen tietoviihdejärjestelmät kannustavat kuskia ajamaan sähköllä, jolloin ajamisesta tulee vähän kuin koukuttava peli.

Nämä esimerkit osoittavat, miten ihmisen luontaiset taipumukset valjastetaan päästövähennystalkoisiin ilman, että ihmisen pitäisi luopua tai tinkiä jostain. Pikemminkin he saavat jotain, kun toimivat ekologisesti.

Se on mainiota. Sillä sama kai se on, millä motiiveilla ihminen päästöjään vähentää, kunhan vähentää.

Kysymys lienee osittain myös siitä, että autoilun suhteen toisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet olla ekologisia kuin toisilla. Ladattavat hybridit ovat nimittäin tutkimuksen mukaan suurelta osin sellaisten ihmisten herkkua, joilla on mahdollisuus ladata autoaan kotona.

Julkisia latauspisteitä käytetään tutkimuksen mukaan harvakseltaan. 90 prosenttia ladattavan auton hankkineista arvioi kotilatausmahdollisuuden tärkeäksi auton käyttövoiman valintakriteeriksi. Ei siis ole yllätys, että noin kaksi kolmasosaa ladattavien autojen haltijoista asuu omakotitalossa.

Näiden tietojen perusteella on helppoa alkaa rakentaa mielessään kuvaa itsetyytyväisistä ylemmän keskiluokan hyvällä asuinalueella asuvista kansalaisista, joilla on varaa ostaa itselleen hyvää omatuntoa ladattavan hybridiauton turvin.

Mutta ei nyt aleta taas katkeriksi ja kyynisiksi.

[...]

Kaikki tässä kirjoitettu on kuitenkin helppoa kumota "realismilla":

"Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on promillen luokkaa ja liikenteen päästöjen osuus Suomen päästöistä on parikymmentä prosenttia. Sillä ei kuulkaas ole mitään väliä maailman mittakaavassa, millä me täällä ajetaan ja maailma ei sillä pelastu."

Todellisuudessa yhteiskunnat ja maailma rakentuvat yksittäisistä ihmisistä ja maista ja heidän yksittäisistä päätöksistään. Niillä on merkitystä.

Siksi "ei meidän päästöillä ole väliä" -puhe ei ole realismia.

Se on haitallista ja ilotonta puhetta. Siinä väistetään vastuuta ja rakennetaan pattitilanne: asetutaan poteroihin odottamaan, kuka lähtee sammuttamaan ympärillä roihuavaa tulipaloa ensin, kun ei itse viitsi eikä uskalla.

Helsingin Sanomat 22.1.2020

[Pkymppi]

Suomi on unohtanut mainita suot hiilinieluina. "GTK:n mukaan Suomen soiden hiilivaranto on35 miljardia tonnia, eli tuon luvun jälkeen tarvitaan 9 nollaa. Siis kaksinkertainen Euroopan metsiin verrattuna. Aika iso".

www.vapo.com/blogi/posts/126/harmi_ettei_maailmassa_ole_enempaa_kiltteja_suomalaisia

Persujen puoluetoimistolla voitaisiin ottaa koppi tästä blogista. @Matias Turkkila

  Tässä nyt pitää kuitenkin muistaa, ettei Helsingissä kivihiilellä lämmitettävässä betonitalossa asuva  vihepuna-asukas voi laskea Luhangan soiden hiilinielua omaksi hyväkseen.
  Luhangan metsien ja soiden turvevarastojen hiilinielu on tietenkin vain Luhangan asukkaiden hiilinielu.

[Velmu]

Helsingin kaupunki on päättänyt pelastaa maapallon rakentamalla metsähaketta eli puuta polttavan biovoimalan kivihiiltä polttavan tilalle. Puuta polttamalla ovat CO2-päästöt yhtä lämpökilowattituntia kohti 395g ja kivihiiltä polttamalla 336g.
Nyt kaikki ovat tyytyväisiä, koska POLIITIKOT ovat sopineet että puun polttaminen on päästötöntä.

Jos puuta ja turvetta poltetaan suhteessa puu 70% ja turve 30%, on palaminen niin puhdasta että päästöt ovat alle 200g lämpökilowattituntia kohden. POLIITIKOT Helsingissä ovat kuitenkin päättäneet, että turvetta ei saa käyttää koska se on uusiutumatonta energiaa. Turve UUSIUTUU Suomessa vuosittain kolmekertaa enemmän kuin sitä käytetään. Eduskunta päätti kuitenkin vuonna 2002, että turve on UUSIUTUMATONTA energiaa. Äänestyksessä äänet menivät tasan ja siksi asia päätettiin arpomalla. Kolikko kellahti niin päin, että turve päätettiin uusiutumattomaksi energiaksi.

Tosiasioista veisataan viis kun poliitikot tekevät vihreää politiikkaa. 

[Pkymppi]

Helsingin kaupunki on päättänyt pelastaa maapallon rakentamalla metsähaketta eli puuta polttavan biovoimalan kivihiiltä polttavan tilalle. Puuta polttamalla ovat CO2-päästöt yhtä lämpökilowattituntia kohti 395 g ja kivihiiltä polttamalla 336 g.
Nyt kaikki ovat tyytyväisiä, koska poliitikot ovat sopineet että puun polttaminen on päästötöntä.

   Mikäli nyt niin on että puunpolttaminen ei tuota hiilidioksidipäästöjä (?), niin Helsinki voi myydä kivihiilen polttamisen lopettamisen johdosta vapautuvat päästöoikeudet vaikkapa Puolaan. 
  Voivat siellä lisätä kivihiilen käyttöä sillä määrällä joka Helsingissä poltettiin aiemmin. Maailma pelastui.
 

[Lasse]

   Mikäli nyt niin on että puunpolttaminen ei tuota hiilidioksidipäästöjä (?), niin Helsinki voi myydä kivihiilen polttamisen lopettamisen johdosta vapautuvat päästöoikeudet vaikkapa Puolaan. 
  Voivat siellä lisätä kivihiilen käyttöä sillä määrällä joka Helsingissä poltettiin aiemmin.

En ole varma, mutta muistaakseni juurikin siksi on tehty poliittinen päätös, että vapautuvia päästöoikeuksia ei vaihdeta rahaksi, vaan kiillotamme niillä kärsimyksemme kruunua.

Valtio menettää myös kivihiilen energiaveron, mutta eihän sekään ole pois keneltäkään.

Toimivan kaluston ennenaikainen purkaminen ei tietenkään maksa mitään.

Nyt kun Stadissa investoidaan reilusti yli neljäsataa miljoonaa puunpolttamisteknologiaan, ja EU päättääkin kymmenen vuoden kuluttua, että puun polttamisesta kuiteskin tulee hiilidioksidia, niin sitä virhettä ei miljoona-asunnossa makaava somali suostu kuittaamaan...

[HDRisto]

Millähän ne hiilinielut / kasvava metsä erottaa toisistaan kivihiili co2 ja puu co2?.
"EU päättääkin kymmenen vuoden kuluttua, että puun polttamisesta kuiteskin tulee hiilidioksidia".
Näinhän ne tekee, ensin hihkutaan ja suositellaan yhtä asiaa, muutaman vuoden kuluttua se onkin kauhistus ja maailman tuho. Samaan tapaan kuin diesel-autojen myynti-into ja myöhemmin demonisointi, pelkkää pitkälle suunniteltua rahastusta.

Liittenä uutinen marraskuulta 2012. Jokunen hiilivoimala työn alla.

[Titus]

Hyvä juttu muutaman vuoden takaa:

Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

https://yle.fi/uutiset/3-10484921

Helsingissä vapaata tonttitilaa uusille voimalaitoksille saa todella etsiä. Ja biolämpölaitosta varten sitä pitäisi löytyä erityisen paljon: puuhakkeella käyvä laitos vaatii jopa kahdeksan kertaa enemmän tilaa kuin kivihiiltä polttava laitos.

Tilantarve syntyy paitsi laitoksen suuremmasta koosta myös varastoinnista, sillä puupolttoainetta kuluu moninkertaisesti enemmän kuin hiiltä. Yksi kuutio haketta riittää biolämpöalaitoksessa alle minuutin täyden tehon kaukolämmön tuotantoon. Vastaavalla määrällä kivihiiltä taas lämmittää lähes kymmenen minuuttia.

Ero näyttää rekkalasteissa mitattuna tältä: kymmenen rekkakuormallista puuhaketta vastaa energiasisällöltään yhtä kuormallista kivihiiltä. Sen lisäksi puuhake on varastointiongelma itsessään. Hake täytyy tuoda voimalaan pienissä erissä, sillä jos se seisoo kasassa liian pitkään, syntyy lämpöä ja sen myötä palovaara. Janne Rauhamäki laskeskelee, että yhtä suurta hakekasaa uskaltaisi seisottaa lämpölaitoksen vieressä korkeintaan joitain viikkoja. Kivihiiltä taas makaa Hanasaaren voimalan edustalla tälläkin hetkellä koko talven varalle.

Biolämpölaitos tarkoittaa toisin sanoen kiivasta rekkarallia Helsingin teillä. Yksi iso lämpölaitos vaatisi käytännössä useita kymmeniä edestakaisin ajavia, puuhakelastia purkavia rekkoja joka arkipäivä.

Rekkaralli on luonnollisesti kiivaimmillaan talvella kun muukin liikenne toimii täällä niin jouhevasti...

Kohta on sähköt ja lämmöt poikki ja "matalalämpötilaiset savukaasut" leijuvat usvana Helsingin yllä.



Kannattaa lukea koko hyvin asiallisesti kirjoitettu juttu.

[migri]

Noniin. Rolls Royce meinaa rakentaa 15 mini ydinvoimalaa Englantiin. Nämä rakennetaan tehtaalle ja viedään normaaleilla rekoilla paikalleen asennettavaksi. Montakohan Suomi olisi voinut ostaa ikuisuusprojektiin hakatuilla rahoilla puhumattakaan mokutukseen upotettavista miljardeista....

Rolls-Royce plans to build up to 15 mini nuclear reactors in Britain
https://newatlas.com/energy/rolls-royce-plans-mini-nuclear-reactors-in-britain/

Rolls-Royce has announced that it plans to build, install, and operate up to 15 mini nuclear reactors in Britain, with the first set to go online in nine years. In a BBC Radio 4 interview with business journalist Katie Prescott on January 24, 2020's Today program, Paul Stein, chief technology officer for Rolls-Royce, said that the company is leading a consortium to produce factory-built modular nuclear reactors that can be delivered for assembly by ordinary lorries.

Currently, the world is undergoing a boom in nuclear power. According to the World Nuclear Association, there are 448 operating civilian reactors and another 53 under construction. However, almost all of these are being built in Eastern Europe and Asia, with China alone building more reactors than the entire Western world combined.

This approach, too, has its drawbacks, but Rolls-Royce believes that its consortium has got its sums right and can restart Britain's nuclear industry by building up to 15 Small Modular Reactors (SMR) with an expected value to the UK economy of £52 billion (US$68 billion), another £250 billion (US$327 billion) in exports, and 40,000 new jobs by 2050.

Each power station is projected to have a service life of 60 years and generate 440 MW of electricity, or enough to power a city the size of Leeds. The estimated cost of the electricity generated is £60 (US$78) per MWh.

[simppali]

Toimittaja kävi ostamassa patteriauton virosta..minulla ei hermo kestäisi jonkun latauspaikan etsimistä 50-80 ajokilometrin välein,,mutta ilmastonmuutos ja hyvän ihmisen viitta edellyttää uhrautumista.

https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/kotimaa/nakokulma-sahkoautoilijan-kokemattomuus-ja-latausongelmat-kostautuivat-maantiella-helsinki-vaasa-vali-venyi-14-tuntiin-nain-kaytetty-ja-halpa-tayssahkoauto-toimii-suomen-talvessa-1.3232109

"Chademo-laturit kattoivat matkan melko hyvin, mutta Nokian ja Parkanon väliin jäi vaarallinen lähes 100 kilometrin pikalatureiden katve. Lisäksi Jalasjärven ja Vaasan väli näytti pelottavan tyhjältä vain hitaampine Type2-latureineen....

"Seuraavaksi ajoimme Toijalan ABC:lle. Valitettavasti pikalaturi ei ollutkaan Fortum vaan Virta tai ehkä jokin muu, joka ei siis toiminut minulla. Myös puhelimen akku veteli viimeisiään, joten en edes harkinnut uuden mobiilisovelluksen latausta ja käynnistelyä.

Päätin jatkaa Lempäälän Lidliin, koska auton akussa oli ytyä. Alkoi jo tulla pimeää. Lempäälän keskustassa iski paniikki. Missä laturi on? Kassa paljasti, että se onkin Lempäälän toisen Lidlin pihassa, Ideaparkin lähellä. Olin turhaan ajanut keskustaan. Akun kantama oli enää 15 kilometriä.

Hitaasti madellen toinen Lidl löytyi ja ilmainen laturi oli tyhjillään. Kantamaa jäi enää alle kymmenen kilometriä, mikä näkyi vilkkuvana latauskuvana kojelaudalla.

Ei muuta kuin auto lataukseen. Nyt huomasin uuden latausongelman. Navigaattori oli syönyt puhelimen akun, joka sammui. En saisi enää jatkossa latauksia käyntiin. Tarvitsisin myös navigaattoria vielä ennen tuttua Tampere–Vaasa-väliä, sillä ohiajoihin ei ole varaa. Puhelin meni Lidlin WC-käytävän seinäpistokkeeseen lataukseen auton latausajaksi ja pojalle kaupasta karkkia matkaevääksi.

Sähköauton kyydissä talvella huomaa maantieajon toisen ongelman. Auton lämmitys syö kantamaa. Koska auto oli pakko saada kotiin, tingin lämmityksestä ja säästin kilometrejä. Myös liian raskas kaasujalka pudottaa auton kantamaa. Moottoritiellä satasen rajoituksella sinnittelin yhdeksänkympin tuntumassa, maantiellä niukasti kahdeksaakymppiä.

Tässä vaiheessa oli kuitenkin soitettava kotiin vaimolle, että poika olisi hyvä hakea matkan varrelta, että hän ehtii kouluun seuraavana päivänä. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi myös oman kotiinpääsyni kannalta....

Ostan 98 oktaanista bensiiniä ja ajelen useita satoja kilometrejä, kaasujalka ei saa olla raskas, koska se on hupaa ajoluvalle(kortille), kylmyydestä ei tarvitse kärsiä, automaattinen lämmönsäätö etupenkkiläisille ja takapenkkiläisille.

Toimittaja nytkytti muun liikenteen tukkeena koska tuntui egologiselta..14 tuntia h:ki - vaasa ,,joku saattaa ajaa tuon matkan nopeammin polkupyörällä, joka onkin parempi vaihtoehto ilmastouskontoon hurahtaneille mulkuille.

Edit - Lainaukset

[pectus3]

Europe Air Traffic 24 Hour Time Lapse Footage
https://www.youtube.com/watch?v=ztnKRaJ2_Y4

World Air Traffic 24 Hour Period
https://www.youtube.com/watch?v=z1US_4uf4YE

One day traffic over Europe
https://www.youtube.com/watch?v=BI4jrAq6idI