Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Ajattelija2008]

HS 2019-12-29: HS kysyi 30 suomalaiselta, ovatko he kokeneet omassa arki­elämässään ilmaston­muutoksen vaikutuksia

Talvimyrskyjä on myös, ja ihmettelen, jos ei tuoreinta talvimyrskyennätystä jo pian rikota. Data vanhenee nopeasti, kun syklit kiihtyvät ja sääilmiöt tihenevät. Vanhojen aikasarjojen avulla ei voi nähdä, kuinka nopeasti äärimmäiset sääilmiöt jatkossa toistuvat. Menneisyyden harvinaisten asioiden ei voi luottaa pysyvän harvinaisina.

Professori Markku Kulmala kerää vuosittain miljoonia euroja rahoitusta ilmastoalarmismin avulla. Hänellä on taloudellinen intressi vääristellä asioita.

https://www.statista.com/chart/4147/the-costliest-winter-storms-ever-to-hit-europe/
Tuolla on data Euroopan talvimyrskyistä 1987 - 2015. Ei näy mitään trendiä, että myrskyt olisivat voimistuneet. Pahin talvimyrsky Lothar oli 1999.

En ole myöskään kuullut, että "sääilmiöt tihenevät". Markku Kulmala keksi tuon omasta päästään. Kulmala ei ole säätieteilijä vaan aerosolifyysikko. Ei hänen voi odottaakaan tuntevan ilmastodataa, mutta se ei estä häntä laukomasta väärää tietoa julkisuuteen.

[jka]

HS 2019-12-29: HS kysyi 30 suomalaiselta, ovatko he kokeneet omassa arki­elämässään ilmaston­muutoksen vaikutuksia

Siinähän vedetään oikein kunnolla tunteella ja stetsonista.

https://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot
https://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot

Tilastoista ei löydy tukea oikeastaan yhdellekään väitteelle. Näin se propaganda muuttaa ihmisen tulkintaa ympäristöstään.

[Lalli IsoTalo]

Ilmastofoorumilla on asiaa:

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Lue lisää ilmastopolitiikan seurauksista >

Ilmastopolitiikan seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin. Tämä sivu kertoo miksi.

- Hiilidioksidi on kaiken taloudellisen toiminnan sivutuote
- Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei ole halpaa
- Fossiilisista polttoaineista luopumisen hinta on kova
- Päästökauppa on bisnestä — ja köyhät kärsivät
- Kehitysmaissa asuu myös ihmisiä

Hiilidioksidi on kaiken taloudellisen toiminnan sivutuote

Päinvastoin kuten monet myrkylliset ja haitalliset fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvät kaasut — kuten rikin ja typen oksidit, häkä (hiilimonoksidi) sekä pienhiukkaset — hiilidioksidi on palamisen tarkoituksellinen tuote. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä suurempi osuus palamisreaktion päästöistä on hiilidioksidia, sitä tehokkaammin ja puhtaammin polttoaine saatiin poltettua. Käytännössä lähes koko taloutemme ja elintapamme lepääkin tämän hajuttoman, värittömän ja ennen kaikkea harmittoman kaasun varassa. Toisin kuin muut palamistuotteet hiilidioksidi ei siis ole saaste.

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei ole halpaa

Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää kahdella tavoin — ottamalla kaasu talteen säiliöihin tai olemalla käyttämättä polttoainetta ensinkään.

Säilötyn kaasun hävittäminen muualle kuin ilmakehään ei ole aivan ongelmatonta, esimerkiksi virvoitusjuomiin sitä voidaan pumpata vain varsin rajallisesti. Laajassa mittakaavassa kaasu tulisi pumpata maan sisään, esimerkiksi tyhjiin öljylähteisiin, tai säilöä valtavissa säiliöissä loputtomasti. Lienee sanomattakin selvää, että kokonaisuudessaan puhutaan varsin kalliista operaatioista, aina talteenottolaitteistoista infrastruktuuriin ja loppusijoitukseen. Tuntuisi varmasti mielettömältä maksaa harmittoman kaasun säilömisestä kiven sisään. Tosin, jos hiilidioksidin keräämisestä tehtäisiin pakollista, se epäilemättä olisi hyvä bisnes.

Helpompaa onkin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Silläkin kuitenkin on rajansa. Esimerkiksi öljyä käytetään maailmassa vuosittain noin yksi kuutiomaili — kuvittele öljykuutio, jonka jokainen sivu on 1,609 kilometriä pitkä — ja vastaavan energiamäärän tuottaminen muilla keinoin on erittäin vaikeaa: siihen tarvittaisiin esimerkiksi 52 kpl 1,1 gigawatin ydinvoimalaa pyörimässä yhtäsoittoa 50 vuotta (vertailun vuoksi Olkiluodon rakenteilla olevan kolmosreaktorin teho on 1,6 gigawattia) tai lähes 33 tuhatta 1,65 megawatin tuulivoimalaa pyörimässä keskeytyksettä 50 vuotta. Fossiilisten käytön korvaaminen täydellisesti ei siis ole käytännössä mahdollista, mutta lienee vaikea kuvitella, että tuosta energiamäärästä — eli siitä saatavista tuotteista ja palveluista — voitaisiin noin vain luopua.

IEEE Spectrum: Joules, BTUs, Quads—Let's Call the Whole Thing Off
https://spectrum.ieee.org/energy/fossil-fuels/joules-btus-quads-lets-call-the-whole-thing-off

Fossiilisista polttoaineista luopumisen hinta on kova

Koska fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla tai edes ydinvoimalla ei ole lähimainkaan mahdollista, tulemme todennäköisesti jatkossakin turvautumaan pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Voimme tietenkin vähentää kulutustamme, mutta täydellistä luopumista niistä tuskin kukaan tosissaan toivoo.

Jos luopuisimme valtaosasta energiaamme, luopuisimme myös käytännössä elintavastamme. Ei puhuta vain yksityisautoilun loppumisesta, vaan siitä, että sähköä riittää vain kaikkein välttämättömimpään — jos siihenkään on varaa. Pakastimet, jääkaapit, lämmitys, ilmastointilaitteet ja lääkkeet olisivat ylellisyyksiä, joihin vain varakkaimmilla olisi mahdollisuuksia, puhumattakaan televisioista, radioista, tietokoneista, kännyköistä, MP3-soittimista ja muista viihteellisistä "turhuuksista." Puhdas ja juokseva vesi voisi jäädä köyhimpien ainoaksi hyödykkeeksi.

Ruoasta, vaatteista ja asumisesta tulisi moninkertaisesti nykyistä kalliimpaa. Lasten koulutukseen pystyisivät jälleen vain varakkaimmat, sillä köyhempien pitäisi valjastaa jälkikasvunsa taas kerran avuksi perheen elannon hankkimiseen. Tästäkin jo kerran selvitystä vääryydestä tulisi uudelleen totta, jos heittäydymme tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien varaan.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen ei siis missään tapauksessa ole realistinen vaihtoehto, varsinkaan vain päästäksemme harmittomasta kaasusta, jota syntyy hengittäessämmekin.

Päästökauppa on bisnestä — ja köyhät kärsivät

Euroopan Unionissa on otettu käyttöön päästökauppa, jonka tarkoituksena on kannustaa vähemmän hiilidioksidia tuottavaan energiantuotantoon väitetysti "markkinamekanismein." Käytännössä seurauksena on ollut korkeammat hinnat kuluttajille, energiayhtiöiden ennätystulokset ja teollisuuden kiihtyvä ulkoistaminen EU:n ulkopuolelle. Silti EU-maiden hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen, joka on päästökaupan ja Kioton sopimuksen ulkopuolella.

Niinpä päästökaupan, joka on monella tavoin hyödytön, suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat vähävaraiset — mm. opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja lapsiperheet. Pienistä tuloista entistä suuremman osan lohkaisevat kasvaneet sähkö- ja lämmityslaskut, ja lisäksi kohonnut energianhinta vaikuttaa välillisesti tuotteiden hintoihin niitä korottavasti. Ironisesti siis valtio, jonka tulisi olla juuri vähäväkisimpien puolella, on kansainvälisillä sopimuksilla heikentämässä eniten nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia.

Lue lisää aiheesta:

- Eija-Riitta Korhola: Ympäristöväki ryhtynyt päästökaupan rikastujien äänitorveksi - http://www.korhola.com/

29/06/2006: Korhola: Ympäristöväki ryhtynyt päästökaupan rikastujien äänitorveksi

"Päästökaupan luvattu kustannustehokkuus on jäänyt näyttämättä toteen. Ympäristöjärjestön äskettäin julkaisema tutkimus, joka pyrki osoittamaan päästökaupan kustannustehokkaimmaksi järjestelmäksi, perustuu virheellisiin lähtöoletuksiin. Kyseessä on siis valitettavasti harhaanjohtava nollatutkimus", sanoo Kokoomuksen varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja ihmettelee, miksi ympäristöväki on lähtenyt päästökaupalla rikastujien kritiikittömäksi äänitorveksi.

- Talouselämä: Päästökaupassa on sisällissota - https://www.talouselama.fi/uutiset/paastokaupassa-on-sisallissota/1986e3cb-fb17-32eb-a47c-93a3c5978cb4
- US Energy Information Administration: World Carbon Dioxide Emissions from the Consumption and Flaring of Fossil Fuels (Excel-tiedosto)

Kehitysmaissa asuu myös ihmisiä

Ilmastopoliittinen köyhien kyykyttäminen ei rajoitu vain Suomeen tai länsimaihin, vaan ongelmasta on tulossa globaali, jos ympäristöväki saa tahtonsa läpi. Kehitysmaat ovat nimittäin vihdoin vähitellen nousemassa ikiaikaisesta köyhyydestä ja sorrosta, mutta hiilidioksidi voi muodostaa sille esteen.

Esimerkiksi myös afrikkalaiset haluavat jääkaappeja ja sähköliesiä, sillä monin paikoin jopa puolet ruokavaroista ehtii pilaantua ja majojen nurkissa poltettavat nuotiot aiheuttavat lukemattomia hengityselinsairauksia, joihin kuolevat erityisesti lapset. Näiden laitteiden salliminen kehitysmaiden asukkaille ei kuitenkaan vähennä hiilidioksidipäästöjä vaan jopa mahdollisesti moninkertaistaa ne.

Siis samaan aikaan, kun meidän pitäisi vähentää kulutustamme, Kioton sopimuksen rajoituksista vapautetuissa kehitysmaissa on valtavat paineet lisätä kulutusta. Jotta päästöjen vähentämisellä voisi edes teoriassa olla mitään merkitystä, on kehitysmaat välttämättä saatava mukaan päästötalkoisiin seuraavassa vaiheessa. Tämä olisi käytännössä kuolinisku kehitysmaiden modernisoitumispyrkimyksille ja tuomitsisi näiden maiden asukkaat kurjuuteen.

Kofi Bentil: It's Live Earth Versus Africa - https://allafrica.com/stories/200707090304.html

[Luotsi]

Eli Britanniassa olisi Siperian ilmasto vuonna 2020?

No, vuodessa voi tapahtua ihmeitä 

Tai eikös sen ilmaston pitänyt kuumeta?

Tuohan (by 2020) kääntyy "vuoteen 2020 mennessä" eli hilppaiset pari vuorokautta on aikaa Britanian siperialaistumiseen. 🍿 tulille!

[HDRisto]

Eli Britanniassa olisi Siperian ilmasto vuonna 2020?

No, vuodessa voi tapahtua ihmeitä 

Tai eikös sen ilmaston pitänyt kuumeta?

Jospa tarkoitettiinkin että Siperiassa on Britti-ilmasto. Eli sataa aina.

[repsikka]

Hesarissa  29.12.19 Piia Elosen laajahko artikkeli "Mikä on ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa ?"
Siinä hän vastailee lukijoiden (?) kysymyksiin. Maksumuurin   takana   'https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006354939.html

Kysymys: Mihin perustuu ilmastotieteilijöiden 97 prosentin konsensus  ?
Vastaus :  "..Kyseinen prosentti on siis laskettu niiden tutkimuspapereiden joukosta, joissa ihmisperäisyyteen ylipäätään  otettiin kantaa. Tällaisia tutkimuksia oli noin kolmannes 11 944 paperin joukossa. Yli 66 prosenttia tutkimuspapereista jäi siis sivuun, koska niissä ei käsitelty ilmastonmuutoksen ihmisperäisyyttä. "
Tässä toimittaja viljele rehellisyyttä säästeliäästi,  eivät nuo mukaan kelpuutettujen raporttien laatijat  suinkaan olleet sitä mieltä, että ilmastonmuutos on  pääosaltaan ihmisen aikaansaannosta.
Vertaa Hommallakin viitattuun  juttuun. 
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1/253999-ilmastonmuutoskonsensus-97-miten-tulos-manipuloitiin-halutuksi

[akez]

3 valikoitua lainausta haastettelijoilta alla.

Joulu ei ole enää valkoinen. Helsingissä sen näkee, että lumi tulee koko ajan myöhemmin ja myöhemmin ja sitä on vähemmän ja vähemmän. Sadannat ovat muuttuneet, uusia lajeja on tullut. Nyt esimerkiksi näen perhosia, joita ei ollut minun nuoruudessani.

Vanhakohan yrittäjä Mikko mahtaa olla? Sillä jo 1970-luvulla Helsingit kelit olivat vastaavat. Lunta tuli yhä vähemmän ja myöhemmin, ja joulut olivat usein lumettomia ja satoi vaan vettä. Silloinkin päiviteltiin ilmoja ja jännättiin tuleeko jouluksi lunta. Taisivat jo silloinkin jotkut tahot mediassa lietsoa jotakin paniikkia. Mites siinä sitten lopulta kävi? Kelit pirulaiset ottikin ja kylmeni. Se kun on sitä normaalia sään vaihtelua. Sillä erää panique loppui siihen. Tuo 70-luvun ilmiö näkyy edelleen ilmatieteen laitoksen talvikäppyrässä (liitteenä).

Tässä yhteydessä on hyvä heittää myös esiin se kysymys, jotta millä keinoin joku kuvittelee voivansa säätää vaikkapa Helsingin talven keskilämpötilan jollakin 1,5 asteen toleranssilla jokusen vuosikymmenen päähän? Vaikken ole meteorologi, niin sanoisin jo ennalta, jotta ei tule onnistumaan, kun ei edes seuraavan viikon sään ennustaminen onnistu. Kaiken lisäksi Helsingin sään säätämisen pitäisi olla vielä helppo nakki koko maailman sään säätämiseen verrattuna. Taas taidetaan apinoita koijata ...

[Eino P. Keravalta]

Eli Britanniassa olisi Siperian ilmasto vuonna 2020?

No, vuodessa voi tapahtua ihmeitä 

Tai eikös sen ilmaston pitänyt kuumeta?

Tuohan (by 2020) kääntyy "vuoteen 2020 mennessä" eli hilppaiset pari vuorokautta on aikaa Britanian siperialaistumiseen. 🍿 tulille!

Tosiaan, kiitos tarkennuksesta, luin vain nopeasti silmäillen, minä höpsö 

Mutta toisaalta jotkut sanoivat, että vuosi 2000 olisi laskennallisesti alkanut vasta vuonna 2001, joten ehkä se vuosi 2020:kin alkaa vasta vuoden kuluttua? No, eipä viitsi saivarrella. Ja sen verran varmaan olemme joustavia, että ymmärrämme, etteivät tällaiset ennusteet koskaan voi kovin tarkkoja olla. Joten annetaan nyt edes muutama kuukausi lisäaikaa ja katsotaan, onko Britannia saavuttanut siihen mennessä edes eteläisen Siperian ilmasto-olosuhteita.

[ämpee]

3 valikoitua lainausta haastettelijoilta alla.

Joulu ei ole enää valkoinen. Helsingissä sen näkee, että lumi tulee koko ajan myöhemmin ja myöhemmin ja sitä on vähemmän ja vähemmän. Sadannat ovat muuttuneet, uusia lajeja on tullut. Nyt esimerkiksi näen perhosia, joita ei ollut minun nuoruudessani.

Vanhakohan yrittäjä Mikko mahtaa olla? Sillä jo 1970-luvulla Helsingit kelit olivat vastaavat. Lunta tuli yhä vähemmän ja myöhemmin, ja joulut olivat usein lumettomia ja satoi vaan vettä. Silloinkin päiviteltiin ilmoja ja jännättiin tuleeko jouluksi lunta. Taisivat jo silloinkin jotkut tahot mediassa lietsoa jotakin paniikkia. Mites siinä sitten lopulta kävi? Kelit pirulaiset ottikin ja kylmeni. Se kun on sitä normaalia sään vaihtelua. Sillä erää panique loppui siihen. Tuo 70-luvun ilmiö näkyy edelleen ilmatieteen laitoksen talvikäppyrässä.

Näinköhän tuo tavallista kehnompi miesmuisti onkin nykyään parempaa miesmuistia ?
70-luvun alussa tosiaan oli oman muistini mukaan Etelä-Suomessa jopa sellainen talvi, että lumi ei montaa päivää kestänyt maassa koko talvena satamisensa jälkeen.
Sitten 80-luvun puolivälistä eteenpäin oli tilanne jo kokonaan toinen, lunta ja pakkasta löytyi kiitettävästi
Kun Helsingissä oli talvella 87 pakkasta -35, ei lämpenemistä vastustavia vähäpukeisia mielenosoittajia näkynyt.

Mielenosoittajien kanssa tilanne sitten oli jo kokonaan toinen kun oli ehditty vuoteen 2008, jolloin lumettomia katuja hiihdettiin keskellä Helsinkiä ja vaadittiin "lunta perkele" ja "lumet takaisin".
Mielenosoitus jossain huomioitiin koska seuraavina kolmena talvena Helsinki oli hukkumassa lumeen ja todella pulassa erään kaupunginjohtajan tehtyä päätöksen lumenluontiin käytettävien laitteitten tarpeettomuudesta juuri edellisenä kesänä.
Näistä kolmesta lumitalvesta viimeisin olisi siten vuonna 2011, joten miesmuisti on nykyään huonontunut alle 8-vuoden pituiseksi, sitä ennen se sentään kesti yli 20 vuotta.

Tuolla jäsen Roopen kommentista kävi ilmi, että omassa kuplassaan elelevältä Pravdan ilmastokirjeenvaihtajalta jopa vaaditaan kovempia paniikki-uutisia, koska ilmastopanikoijat itse ovat joutumassa paniikkiin puuttuvien ääri-ilmiöiden ja puuttuvan lämpötilan takia.
Turhaan vaativat, sillä samaisessa kommentissa olevan lainauksen mukaan tämä ilmastokirjeenvaihtaja seurustelee vain päättäjien kanssa.

[Radio]

^
1986/7 oli aivan saatanallisen kylmä. Auto tuntui siltä, ettei olisi jousia ollenkaan. . Tähän ikään stadin kundina olen nähnyt monet säät. Kaipaan niitä runsaslumisia talvia. Suursäätila tuntuisi noin perstuntumalta vähän lämmenneen, merenpinnan en ole havainnut nousseen tai palanneen jollekkin entiselle tasolle. Helsinki on suurimmaksi osaksi vanhaa merenpohjaa.
Ilmasto on muuttunut koko tunnetun historian ajan omaa tahtiaan. Muutoksesta on lähes mahdoton arvioida ihmisen osuutta (tai kysy Reetalta). Jos oikeasti haluttaisiin vaikuttaa, tulisi kääntyä suurten savuttajien puoleen Kiina, USA, Saksa jne. Tietoa on ei tarvitse kiukutella "ilmastokokouksissa"
Suomen ja monien muidenkin pienet päästöt ja niistä ihmisiä kiusaamalla saadut säästöt eivät suursäätilaan vaikuta enempää kuin tuuleen piereminen.

[rätkä]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jollei_jouluna_ole_lunta

Jollei jouluna ole lunta (alkuperäiseltä nimeltään If It Doesn't Snow on Christmas) on yhdysvaltalaisten Gerald Marksin ja Milton Pascalin kirjoittama joululaulu, johon suomenkieliset sanat teki Sauvo "Saukki" Puhtila. Kappaleen alkuperäinen englanninkielinen versio julkaistiin vuonna 1949 Gene Autryn esittämänä, singlen "Rudolph the Red-Nosed Reindeer" B-puolena. Suomeksi sen ovat levyttäneet muun muassa Vieno Kekkonen vuonna 1961

Ei se lumeton joulu ihan uusi keksintö kuitenkaan ole.

[Alabama]

Saksalaiset ovat tosissaan vihastuneet ideologian hyväksikäyttämien lapsosten pilkkalauluun isoäideistä, jotka ovat 'ympäristöemakkoja". Valtion televisioyhtiön WDR:lle tulvii viestejä kiukustuneilta saksalaisilta ja mieltäkin on osoitettu televisioyhtiön rakennuksen edessä. Media kuvaa mielenosoittajia tietenkin 'äärioikeistolaisiksi'. Mainstream-komödiantti Jan Böhmerman -valtamedia kuvaa surkeaa koomikkoa  satiirikoksi- yhtyy twiitissään vanhojen (köyhien) ihmisten pilkkaamiseen: "Joka paistaa joka päivä diskountterin lihaa, on ympäristöemakko!" Suomeksi asia kääntyy paremminkin sika-sanalla: 'ympäristösika'. Punavihreän eliitin ylimielisyydellä ei ole enää mitään rajoja! Valtamedia yrittää kuitata asian selittämällä solvaamisen satiiriksi ja pilkan hauskaksi leikinteoksi.

Der Satiriker Jan Böhmermann schrieb hingegen: ,,Wer sich jeden Tag billiges Discounterfleisch aufbrät, ist eine Umweltsau.

https://www.welt.de/vermischtes/article204637928/WDR-Satiresong-Oma-als-Umweltsau-Rechtsextreme-demonstrieren-in-Koeln.html#Comments

[Lalli IsoTalo]

'ympäristösika'.

Siat ovat älykkäitä. Samaa ei voi sanoa silakoista.

Sika on paitsi erittäin utelias, myös kaikista tuotantoeläimistä älykkäin. Aikaisemmin sian älykkyyttä on usein kuvattu suunnilleen koiran tasolla olevaksi. Uudempien tutkimusten valossa on alkanut näyttää siltä, että eräät älykkyyden keskeiset osa-alueet, kuten itsenäinen ongelmanratkaisukyky, ovat sialla ilmeisesti vielä kehittyneempiä kuin koiralla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kuinkakohan paljon saataisiin säästöjä jos vanhat talonrähjät jyrättäisiin puskutraktorilla kasaan ja rakennettaisiin matalaenergiataloja tilalle. Suomessa on talot on eristetty, mutta maailmalla ei.
Toinen huikea mahdollisuus on vihdoin ja viimein aloittaa ydinvoimaan satsaaminen ja tuotekehitys tosissaan.

[Pieni Maailma]

Ruotsalaisministeri: Hallitus miettii jo päivämäärää, josta eteenpäin myös bensiinin ja dieselin myynti kielletään

– Ruotsi on kypsä fossiilisista polttoaineista irtaantumiseen, sanoo maan vihreä valtiovarain- ja asuntoministeri Per Bolund.

Monille lienee jo tuttua, että Ruotsin hallitus on jo päättänyt perinteistä tekniikkaa edustavien uusien diesel- ja bensiiniautojen myyntikiellosta vuodesta 2030 alkaen.

Sekään ei kuitenkaan enää riitä, sillä tuoreimpana jatkona keskusteluun on tulossa myös hallituksen ehdotus päivämäärästä, jolloin Ruotsissa ei saisi myydä myöskään vanhoihin autoihin fossiilisia polttoaineita.

Käytännössä kielto koskisi siis nykymuotoisia polttoaineita kuten kaikille tuttuja fossiilisia 95E10 ja 98E5 -bensiinilaatuja.

Ruotsalaiset päättäjät ovat kypsiä irtautumaan todellisuudesta.

[Ajatolloh]

Ruotsalaiset päättäjät ovat kypsiä irtautumaan todellisuudesta.

Tiedä hänestä. Vanhaa amerikkalaista sanontaa mukaillakseni:

Det som är bra för Volvo, är bra för Sverige.

En usko, että Ruotsin hallitus tekee (juuri) mitään kuuntelematta ensin autoteollisuusklusterin toiveita.

[repsikka]

Ruotsalaiset päättäjät ovat jo vuosikymmeniä liidelleet jalat korkealla ilmassa.

Muistanette varmaan joskus 70-luvulla tehdyn päätöksen, oliko siitä peräti kansanäänestys, että ydinvoimasta luovutaan 2010-luvulla. Valtiopäivät päätti, että siihen mennessä tullaan kehittämään riittävästi korvaavia energialähteitä. Taitaa mennä toteutus hiukan pitkäksi.
Nyt syyllistyn vakavaan vihapuheeseen kun kysyn, mitä muuta ruotsalaisilta sitten voisi odottaa.

[Ajatolloh]

Ruotsalaiset päättäjät ovat jo vuosikymmeniä liidelleet jalat korkealla ilmassa.

Muistanette varmaan joskus 70-luvulla tehdyn päätöksen, oliko siitä peräti kansanäänestys, että ydinvoimasta luovutaan 2010-luvulla. Valtiopäivät päätti, että siihen mennessä tullaan kehittämään riittävästi korvaavia energialähteitä. Taitaa mennä toteutus hiukan pitkäksi.
Nyt syyllistyn vakavaan vihapuheeseen kun kysyn, mitä muuta ruotsalaisilta sitten voisi odottaa.

Nyt meni kyllä todistus veljellä väärin. Tosiaan kansanäänestys Ruotsissa totesi, että ydinvoimasta luovutaan (2010 mennessä). Siis Ruotsin kansa totesi moista. Ruotsin päättäjät taas eivät ole vieläkään laittaneet kansan tahtoa voimaan. Ymmärsin, että ydinvoima on mielestäsi hyvä asia, joten Ruotsin päättäjäthän ovat viisaita kun jarruttavat kansanäänestyksen tuloksen voimaansaattamista kaikin keinoin?

[Ajatolloh]

Det som är bra för Volvo, är bra för Sverige.

En usko, että Ruotsin hallitus tekee (juuri) mitään kuuntelematta ensin autoteollisuusklusterin toiveita.

Jatkoa:

Veikkaan, että ruotsalaiset kyörätään kielloin ja verotuksin pois fossiiliautoilusta, jolloin Volvo pääsee kehittämään ensimmäisten joukossa maailmassa toimivat sähkö/hybridi/polttokennoautot. Noilla sitten tehdään bisnestä 2030->

Suomeen myydään ruotsalalaisten wanhat fossiiliautot hyvään hintaan ja nauretaan koko matka Handelsbankkeniin.

Meillä ensin nauretaan, että "ompa ne ruottalaiset taas tyhmiä" ja vuonna 2030 täällä itketään ja hammastakiristellään, kuin on niin väärin, että ruotsalaiset on aina sellaisia hannu hanhia että niitä lykästää.

Meniskö tää(kin) taas tämmöistä perinteistä latua?

[jka]

Veikkaan, että ruotsalaiset kyörätään kielloin ja verotuksin pois fossiiliautoilusta, jolloin Volvo pääsee kehittämään ensimmäisten joukossa maailmassa toimivat sähkö/hybridi/polttokennoautot. Noilla sitten tehdään bisnestä 2030->

Eihän pelkkä Ruotsin automyynti vaikuta tuon tavaallista Volvon tulevaisuuden strategiaan. Ylipäätään Volvon koko Euroopan myynti on jo alle puolet koko myynnistä ja suurin kasvu tapahtuu myös ihan muualla kuin Euroopassa. Kyllä ne autot pitää kehittää sinne missä on markkinat. Jos alat haihattelemaan mitä tahansa muuta, varsinkin jos alat haihattelemaan jotain muuta vieläpä valtion ohjauksessa niin konkurssi on edessä kaikessa bisneksessä, myös autobisneksessä.

https://www.best-selling-cars.com/brands/2018-full-year-international-volvo-global-car-sales/

[Ajatolloh]

Veikkaan, että ruotsalaiset kyörätään kielloin ja verotuksin pois fossiiliautoilusta, jolloin Volvo pääsee kehittämään ensimmäisten joukossa maailmassa toimivat sähkö/hybridi/polttokennoautot. Noilla sitten tehdään bisnestä 2030->

Eihän pelkkä Ruotsin automyynti vaikuta tuon tavaallista Volvon tulevaisuuden strategiaan. Ylipäätään Volvon koko Euroopan myynti on jo alle puolet koko myynnistä ja suurin kasvu tapahtuu myös ihan muualla kuin Euroopassa. Kyllä ne autot pitää kehittää sinne missä on markkinat. Jos alat haihattelemaan mitä tahansa muuta, varsinkin jos alat haihattelemaan jotain muuta vieläpä valtion ohjauksessa niin konkurssi on edessä kaikessa bisneksessä, myös autobisneksessä.

https://www.best-selling-cars.com/brands/2018-full-year-international-volvo-global-car-sales/

Jos meinaat olla tulevaisuudessakin autonvalmistaja, niin varma tie konkurssiin on katsoa "kehitys"kohteet toteutuneen myynnin perusteella  kuten sinä ehdotat. (Mitä kehittämistä ylipäänsä on jo kypsässä markkinassa, jossa ollaan jo mukana?)

Ei peruutuspeilistä näe edessä olevaa maantietä mutkineen. Kyllä se kehitystyö pitää tehdä etupainotteisesti, kokeellisesti ja riskiäkin ottaen. Tällöin toimivat kotimarkkinat, jossa kokeilla konseptit kuntoon, ovat kullanarvoisia.

Aikoinaan Nokia nousi maailmanyhtiöksi sen vuoksi, että meillä oli ensimmäisinä maailmassa toimivat digitaaliset radiopuhelinverkot. Myöhemmin se asema sössittiin, koska ei ymmärrettyä huolehtia olla mukana siellä missä syntyivät ensimmäiset toimivat älypuhelin ja sovellusmarkkinat mobiilin internetin ääreen.

[jka]

Veikkaan, että ruotsalaiset kyörätään kielloin ja verotuksin pois fossiiliautoilusta, jolloin Volvo pääsee kehittämään ensimmäisten joukossa maailmassa toimivat sähkö/hybridi/polttokennoautot. Noilla sitten tehdään bisnestä 2030->

Eihän pelkkä Ruotsin automyynti vaikuta tuon tavaallista Volvon tulevaisuuden strategiaan. Ylipäätään Volvon koko Euroopan myynti on jo alle puolet koko myynnistä ja suurin kasvu tapahtuu myös ihan muualla kuin Euroopassa. Kyllä ne autot pitää kehittää sinne missä on markkinat. Jos alat haihattelemaan mitä tahansa muuta, varsinkin jos alat haihattelemaan jotain muuta vieläpä valtion ohjauksessa niin konkurssi on edessä kaikessa bisneksessä, myös autobisneksessä.

https://www.best-selling-cars.com/brands/2018-full-year-international-volvo-global-car-sales/

Jos meinaat olla tulevaisuudessakin autonvalmistaja, niin varma tie konkurssiin on katsoa "kehitys"kohteet toteutuneen myynnin perusteella  kuten sinä ehdotat. (Mitä kehittämistä ylipäänsä on jo kypsässä markkinassa, jossa ollaan jo mukana?)

Juuri tuotahan en ehdota. Tuotteita pitää kehittää sinne missä kasvu on. Kasvu on ihan muualla kuin Euroopassa. Jos haluat kasvua niin myyt lisää sinne missä markkinat kasvaa. Pomminvarma tie konkurssiin on se että jäät jopa markkinoiden kasvusta jälkeen. Varsinkin näin saturoituneessa markkinassa kuin autonvalmistus.

Kehitystyö pitää tehdä tottakai etupainotteisesti mutta globaalien markkinoiden ehdolla. Valtiolla ja sen politiikalla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Jos Ruotsi kieltää fossiilisten polttoaineiden myynnin niin tämä ei tuo mitään lisäarvoa Volvolle ja sen kehitystyölle. Se lopulta ainoastaan sitoo sen käsiä tehdä päätökset aidosti globaalisti ja markkinaehtoisesti. Jos sähköautot ja hybridit tai mitkä tahansa hilavitkuttimet on lyödäkseen läpi niin Volvo kyllä pystyy kehittämään näitä paljon paremmin ilman että Ruotsin valtio tähän sekaantuu. Jos pelkästään automyynnin rakenne eroaa Ruotsissa paljon siitä mitä se on globaalisti niin siitä tulee Volvolle pelkkää persnettoa koska joutuu tekemään Ruotsiin erilaisia autoja jotka menee siellä kaupaksi kuin maailmalle.

LISÄYS: Jos nyt otetaan loppuun vielä Nokia-vertaus. Mitä lisäarvoa saavutettaisiin Nokian 5G-verkkojen kehitystyölle sillä että Suomi kieltäisi 4G-verkot? Niin, ei mitään, lopulta tuo ainostaan haittaisi Nokiankin tilannetta ja vapautta määritellä omat roadmappinsä globaalin markkinatilanteen mukaisesti.

[Ajatolloh]

Juuri tuotahan en ehdota. Tuotteita pitää kehittää sinne missä kasvu on. Kasvu on ihan muualla kuin Euroopassa.

No millä perusteella olet sitä mieltä, että Ruotsin (Volvon) valitsema strategia ei osu "sinne missä kasvu on"?

Veikkaan, että sähkö/hybridi/polttokenno autot tulevat olemaan kuumaa kamaa Aasiassa.

[jka]

Juuri tuotahan en ehdota. Tuotteita pitää kehittää sinne missä kasvu on. Kasvu on ihan muualla kuin Euroopassa.

No millä perusteella olet sitä mieltä, että Ruotsin (Volvon) valitsema strategia ei osu "sinne missä kasvu on"?

Veikkaan, että sähkö/hybridi/polttokenno autot tulevat olemaan kuumaa kamaa Aasiassa.

Kuten jo sanoin voi ihan hyvin ollakin. Mutta pointtihan tässä on edelleen se, että Ruotsin valtion politiikalla ei ole tuon kanssa mitään tekemistä, eikä se auta Volvon tilannetta millään tavalla vaikka jopa noin kävisikin lopulta. Jos nimittäin jopa tuo paras skenaario toteutusi niin silloinkin roadmappi pitää olla optimoitu nimenomaan Aasian markkinoiden kannalta, ei todellakaan Ruotsin.

Tässä on juuri tämä pohjoismainen pipertäjäharha. Kuvitellaan, että jos me olemme "edelläkävijöitä" ja kielletään kaikki vanha niin silloin uusi tulee nopeammin ja meidän yritykset tekee tehokkaammin tuotekehtystä uuden eteen. Tietenkään näin ei käy. Pohjoismaat markkina-alueena on hyttysenpieru meidän globaaleille yrityksille. Jos ne joutuu optimoimaan kahta markkinaa: meidän poliittisen haihattelun takia keinotekoisesti säädeltyä markkinaa ja globaalia markkinaa niin siitä on vain haittaa.

[HDRisto]

Ja kannattaa muistaa että Volvo (henkilöautot) ei ole enää ruotsalainen vaan omistaja on kiinalainen Geely.
Tuotekehittely ja inssit ovat Göteborgissa. Ruotsi kun alkaa hankaloittamaan elämää ja bisnestä niin hups, kärryt kootaankin jossain ihan muualla.
Ilman kiinalaista rahaa Volvo olisi mennyt Saabin seuraksi historiaan jo ajat sitten.

[Ajatolloh]

Kuten jo sanoin voi ihan hyvin ollakin. Mutta pointtihan tässä on edelleen se, että Ruotsin valtion politiikalla ei ole tuon kanssa mitään tekemistä, eikä se auta Volvon tilannetta millään tavalla vaikka jopa noin kävisikin lopulta. J

Palataan 10 vuoden päästä asiaan, jos ollaan hengissä vielä. Äkkiä se aika menee ja vuosi 2030 on täällä ennenkuin arvataankaan. Sittenpähän nähdään, olivatko svenssonit väärässä (jälleen kerran? tosin milloin se edellinen kerta oli?)

[Roope]

Palataan 10 vuoden päästä asiaan, jos ollaan hengissä vielä. Äkkiä se aika menee ja vuosi 2030 on täällä ennenkuin arvataankaan. Sittenpähän nähdään, olivatko svenssonit väärässä (jälleen kerran? tosin milloin se edellinen kerta oli?)

Ei tarvitse odottaa vuoteen 2030 sen toteamiseksi, että Ruotsin valtion ilmastopolitiikan tiukentaminen ei tuo sen kummempaa kilpailuetua juuri Volvolle.

Nähdäkseni eniten ja ensimmäisinä Euroopan valtioiden ilmastopolitiikan tiukennuksista hyötyvät kiinalaiset toimijat, jotka toimittavat tänne esim. sähköbusseja.

[Jepulis]

Kuten jo sanoin voi ihan hyvin ollakin. Mutta pointtihan tässä on edelleen se, että Ruotsin valtion politiikalla ei ole tuon kanssa mitään tekemistä, eikä se auta Volvon tilannetta millään tavalla vaikka jopa noin kävisikin lopulta. J

Palataan 10 vuoden päästä asiaan, jos ollaan hengissä vielä. Äkkiä se aika menee ja vuosi 2030 on täällä ennenkuin arvataankaan. Sittenpähän nähdään, olivatko svenssonit väärässä (jälleen kerran? tosin milloin se edellinen kerta oli?)

Nyt oot ilmeisesti puhumassa vähän eri asiasta kuin jäsen JKA. Hän nähdäkseni koettaisi sanoa, ettei Ruotsin valtion toimet vaikuta Volvoon paljon sen enempää kuin vaikkapa Renaulttiin tai vaikka VW:iin. Tämä johtuu siitä, että Volvo toimii siellä missä ne muutkin valmistajat ja siis nekin kattoo koko markkinaa pysyäkseen leivässä.

Volvo toki saattaa pärjätä hyvinkin tulevaisuudessa esim. siksi, että se pyrkii tuomaan sähköversioita ja muitakin fossiilia korvaavia (esim. flexfuel tm). Mutta tuskin tämä suuntaus nyt sentään Ruotsin valtion päätösten ansiota yksin on. Sitte päätöksiin on varmaankin vaikuttanut enemmän markkinapaine ja halu korostaa profiilia vähän etuvoittoisesti. Ihan vastaavia kaavailuita on ilmoittanut suurpiirtein jokainen valmistaja. Välttämättä ne valmistajat, jotka on innokkaimmin ilmoittaneet "sähköistymisestään" etukäteen, ei kuitenkaan oikeasti ole niitä vielä paljon toimittaneet. Esimerkiksi täyssähköjä toimitettiin n. 1,26 miljoonaa 2018 mutta jopa Volvokin suhteellisen pienenä valmistajana möi samana aikana sentään puolet tosta koko määrästä autoja. Kyllä aika paljon markkinan pitää sittenkin kasvaa, että Volvonkaan suhteellisesti ottaen vielä hieman 'pienehkö' myynti uppoaa ihan pelkkinä sähköversioina. 

Toisaalta, jos puhutaan isoista valmistajista kuten Renault-Nissan, VW, Toyota, niiden myynti on yli 10 volvollista vuodessa, sekin varmasti vähättelyä. Edellisistä jokainen on ilmoittanut mittavista sähköautojulkistuksista, jopa nyttemmin muita sähköjen jälkijunassa liikkeelle lähtenyt Toyota. En oikein usko, että Ruotsin päätäntä on näitä kovin korostuneesti vaikuttanut. Ja jos puhutaan Renault-Nissanista, niin Leaf taas on peräti alan edelläkävijä, että ei se Volvo nyt välttämättä niin kovin etuvoittosesti ole tuohon ryhtynyt. 

[Ajatolloh]

Näköjään minua luetaan miten sattuu. En osallistu keskusteluun enää isommin, palataan tosiaan 2030 tai vähän aiemminkin asiaan.

Volvo (Carsissta) ei näemmä ole myöskään ajantasaisia tietoja foorumilaisilla.

Volvohan ilmoitti jo lokakuussa 2019, että se lopettaa polttomoottoriautojen valmistamisen KOKONAAN.

https://www.bytbil.com/nyheter/volvo-slutar-gora-egna-diesel-och-bensinmotorer-21197

Tuohon ilmoitukseen peilaten Ruotsin hallituksen suunnitelmat polttomoottoriautojen totaalikieltämisestä on selvästi Volvon suunnitelmien tukemista.

Volvolle riittää alkuvaiheen markkinoiksi aivan hyvin Ruotsin oma automyynti.

[jka]

Volvohan ilmoitti jo lokakuussa 2019, että se lopettaa polttomoottoriautojen valmistamisen KOKONAAN.

Eikä ilmoittanut. Ensinnäkin Volvo jatkaa nykyisten polttomoottoriautomallien valmistamista ihan normaalisti. Uudet autot tästä eteenpäin ovat joko täyssähkö- tai hybridejä. Toisekseen edes uudet autot ei siis ole pelkkiä sähköautoja. Ja kolmanneksi Volvo siirtää polttomoottoriautojen tuotannon vain uuden automerkin alle. Volvo-merkki muutetaan vain premium sähköautomerkiksi. Eli käytännössä mikään ei muutu nykyisestä kunhan kikkaillaan ja hyvesignaloidaan.